Jätteiden käsittelystä määrätään tarkemmin kunnan jätehuoltomääräyksissä ja rakentamisesta rakennusjärjestyksessä.

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma luonnos Yleistä Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaan kunnanvaltuusto voi antaa kuntaa tai sen osaa koskevia ympäristönsuojelumääräyksiä. Määräyksillä ei kuitenkaan voida lieventää ympäristönsuojelulain vaatimuksia. Ympäristönsuojelumääräykset sitovat kaikkia asukkaita ja viranomaisia. Määräyksiä voidaan antaa vain muusta kuin ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraisesta tai ilmoituksenvaraisesta toiminnasta. Määräysten tulee kohdistua selkeästi rajattuihin toimintoihin tai yleisiin käyttäytymistapoihin, joita ei voida muutoin säädellä. Jätteiden käsittelystä määrätään tarkemmin kunnan jätehuoltomääräyksissä ja rakentamisesta rakennusjärjestyksessä. Nykytilanne Orimattilan kaupungilla ei ole voimassa olevia ympäristönsuojelumääräyksiä. Tavoitteet Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen. Määräysten tavoitteena on myös kuntalaisten mahdollisimman tasapuolinen kohtelu. Vuorovaikutus valmisteluvaiheessa ja osalliset Ympäristönsuojelulain tavoitteena on parantaa kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöasioita koskevaan päätöksentekoon. Kaikilla, joiden oloihin tai etuihin ympäristönsuojelumääräyksillä voi olla vaikutuksia, on mahdollisuus vaikuttaa määräysten valmisteluun. Tällaisia tahoja ovat esimerkiksi - kaupungin asukkaat - asukasyhdistykset ja kyläjohtokunnat - yrittäjäyhdistykset - maatalous-/metsätalous-/hevostalous-/riistanhoito- ja viljelijäyhdistykset - ympäristönsuojeluyhdistykset - vesiensuojeluyhdistykset - kotiseutuyhdistykset - muut viranomaiset. Lausunnot ympäristönsuojelumääräyksistä pyydetään muun muassa - Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta - ympäristöterveydenhuollolta - naapurikunnilta. Vireille tulosta ja suunnitteluvaiheista ilmoitetaan niin kuin kunnallisista ilmoituksista yleensä. Ympäristönsuojelumääräysten luonnos ja myöhemmin ehdotus pidetään julkisesti nähtävänä vähintään 30 päivän ajan. Tänä aikana kaupungin jäsenillä ja muilla osallisilla on oikeus esittää mielipiteensä siitä.

2 Vaikutusten arviointi Ympäristönsuojelumääräysten laatimiseen sisältyy vaikutusten arviointi, jonka tarkoituksena on selvittää tarpeellisissa määrin ympäristönsuojelumääräysten vaikutuksia koko kunnan alueella. Vaikutuksia arvioidaan valmistelutyön ajan osana prosessia huomioiden osallisten esittämät näkemykset. Tavoiteaikataulu Luonnosvaihe, tammikuu 2013 Ehdotusvaihe, maaliskuu 2013 Hyväksyminen ja voimaantulo Ympäristönsuojelumääräykset hyväksyy Orimattilan kaupunginvaltuusto. Ympäristönsuojelumääräykset tulevat voimaan, kun päätös on saanut lainvoiman ja siitä on tiedotettu asianmukaisesti.

3 ORIMATTILAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SISÄLTÖ 1. LUKU Yleiset määräykset 1 Soveltamisala ja tavoite 2 Määräysten valvonta 3 Erityisalueet 2. LUKU Jätevesien käsittely 4 Jätevesien johtaminen viemäriverkostoon vesihuoltolaitoksen tai vesiosuuskunnan vahvistetulla toiminta-alueella 5 Kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelymenetelmät Herkät alueet 6 Jäteveden käsittelyjärjestelmän huolto ja kunnossapito 7 Yritysten ja teollisuuden jätevedet 8 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu ja huolto 9 Matonpesu ja muu peseminen 3. LUKU Jätteiden käsittely 10 Jätteiden käsittely kiinteistöllä 11 Yleisötilaisuudet 12 Betoni-, tiili- ja asfalttijätteen hyödyntäminen maarakentamisessa 13 Savuhaitat 4. LUKU Kunnossapitotöistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen torjunta 14 Kiinteistöjen kunnossapitotyöt 15 Kulkuväylien kunnossapitotyöt 5. LUKU Tilapäisen melun ja tärinän torjuminen 16 Meluilmoitusmenettelystä poikkeaminen 17 Tiedotusvelvollisuus melua ja tärinää aiheuttavasta toiminnasta 18 Muut melua koskevat määräykset 6. LUKU Kemikaalien ja nestemäisten vaarallisten aineiden varastointi ja käsittely 19 Polttoaine- ja muiden kemikaalisäiliöiden sijoitus 20 Polttoaineiden ja muiden kemikaalien säilyttäminen 21 Polttoaine- ja kemikaalisäiliöiden tarkastukset 22 Maanalaisen säiliön käytöstä poistaminen 23 Tiedot polttoaine- ja kemikaalisäiliöistä ja polttoaine- ja kemikaalionnettomuuksista 24 Polttoaineiden jakelu

4 7. LUKU Toimintojen sijoittuminen ja niistä aiheutuvien päästöjen rajoittaminen 25 Maalämpöjärjestelmä 26 Maalämpökaivojen rakentamisessa muodostuvat jätteet 27 Hevosten, nautaeläinten, sikojen, lampaiden, vuohien ulkoalueiden sijoittaminen 28 Lannan varastointi tai levitys 29 Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoissa syntyvän lietteen käyttö 30 Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely 8. LUKU Muut määräykset 31 Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja 32 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksiä 33 Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta tai laiminlyönnistä 9. LUKU Voimaantulomääräykset 34 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo Liite

5 ORIMATTILAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1. LUKU Yleiset määräykset Tähän lukuun on koottu yleisiä periaatteita ja ohjeita määräysten tavoitteista sekä niiden antamisesta, valvonnasta, soveltamisesta ja suhteista muihin määräyksiin. Tässä luvussa on myös esitetty ne erityisalueet, joille on tarpeen antaa tarkempia määräyksiä. Ympäristönsuojelulain 19 mukaan kunnanvaltuusto voi antaa tämän lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia, paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä. Määräykset eivät kuitenkaan voi koskea ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraista toimintaa eivätkä poikkeuksellista tilannetta koskevan, ilmoitusvelvollista tai puolustusvoimien toimintaa. Kunnan ympäristönsuojelumääräykset eivät myöskään voi koskea toimintaa, jonka ympäristönsuojeluvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksessa ja joka rekisteröidään tietojärjestelmään siten kuin ympäristönsuojelulaissa säädetään. Tietoa Orimattilan kaupungin pohjavesialueista saa ympäristönsuojelutoimistosta ja 1 Soveltamisala ja tavoite Orimattilan kaupungissa on noudatettava paikallisiin olosuhteisiin perustuvia ympäristönsuojelumääräyksiä. Ympäristönsuojelumääräyksiä noudatetaan muiden kunnallisten määräysten rinnalla ja tarvittaessa niiden kanssa samanaikaisesti. Tällaisia määräyksiä ovat mm. rakennusjärjestys, jätehuoltomääräykset ja eräiltä osin kaavamääräykset. Nämä määräykset ovat voimassa koko Orimattilan kaupungin alueella, jollei muualla näissä määräyksissä toisin säädetä. Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia haittoja siten kuin ympäristönsuojelulain 1. luvussa on esitetty. 2 Määräysten valvonta Näitä määräyksiä valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Orimattilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimii ympäristölautakunta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi siirtää tässä laissa tarkoitettua toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. Ympäristönsuojelulain 21 :n mukaan kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista lupa- ja valvontatehtävistä huolehtii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. 3 Erityisalueet

6 - taajaan rakennetut alueet, joilla tarkoitetaan asemakaava-alueita - pohjavesialueet, joilla tarkoitetaan tärkeitä tai yhdyskunnan vedenhankintakäyttöön soveltuvia pohjavesialueita (I ja II luokan pohjavesialueet) - ranta-alueet, joilla tarkoitetaan rantavyöhykettä, joka ulottuu keskimäärin 100 metrin päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Ympäristönsuojelulain 19 :n mukaan kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä tulee ottaa huomioon paikalliset olosuhteet. Varsinkin pohjavesien ja rannikkoalueiden suojelu on tärkeää. Kasvavat taajama-alueet johtavat vuorostaan tarpeeseen rajoittaa tiettyä toimintaa taajaan rakennetuilla alueilla. 2. LUKU Jätevesien käsittely Vesihuoltolaitoksen/osuuskunnan vahvistetulla toiminta-alueella sovelletaan vesihuoltolakia (119/2001). Vesihuoltolain 10 :n mukaan kiinteistön tulee liittyä viemäriverkostoon. Ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää vapautuksen liittymisvelvollisuudesta vesihuoltolain 11 :n mukaan kuultuaan kiinteistön omistajaa, kunnan terveydensuojeluviranomaisia, alueellista ELY-keskusta ja vesihuoltolaitosta. Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyssä sovelletaan valtioneuvoston asetusta talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011). Uudisrakentamista asetuksen vaatimukset koskevat heti. Ennen vuotta 2004 rakennetuissa kiinteistöissä vaatimukset tulee täyttää mennessä. Talousjätevesien puhdistus- ja käsittelylaitteistojen rakentamisessa, sijoittamisessa, käytössä ja kunnossapidossa on sen lisäksi, mitä ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla annetussa ns. hajajätevesiasetuksessa (209/2011) säädetään, noudatettava näitä määräyksiä. Asetuksessa on määritelty vaadittava puhdistustaso. 4 Jätevesien johtaminen viemäriverkostoon vesihuoltolaitoksen tai vesiosuuskunnan vahvistetulla toiminta-alueella Jätevesiviemäriin ei saa johtaa tai laittaa edes laimennettuna sinne kuulumattomia aineita, kuten ongelmajätteitä, öljyä tai rasvaa, ruoantähteitä taikka viemärin tai puhdistamon toimintaa haittaavia kiinteitä jätteitä. Jätemyllyn asettaminen viemäriverkostoon liitetyn kiinteistön viemärilaitteisiin ja jauhetun eloperäisen jätteen tai muun kuin viemäröitäväksi tarkoitetun jätteen johtaminen yleiseen viemäriin on kielletty. Rakennusten ja piha-alueiden hulevesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. Öljyä, polttoaineita, liuottimia tai rasvoja käsittelevien yritys- ja teollisuuskiinteistöjen sekä muiden em. aineita laitosmaisesti käsittelevien kiinteistöjen jätevedet tulee ennen viemäriin johtamista esikäsitellä asianmukaisissa öljyn-, hiekan- ja/tai rasvanerottimissa. Uudet erotinlaitteistot on varustettava tyhjennystarpeen ilmaisevalla hälytinlaitteistolla. Viemäriin ei saa johtaa ympäristönsuojeluasetuksen 169/ liitteen 1 luettelossa mainittuja aineita ilman ympäristölupaa, jollei ole ilmeistä ja toiminnanharjoittaja voi osoittaa, ettei aineiden päästämisestä viemäriin voi aiheuttaa vesien pilaantumista.

7 Viemäriin johdettavia jätevesiä koskevat määräykset on tarkoitettu kaikille kiinteistöille. Nämä määräykset ovat tarpeen, jotta jätevesien puhdistus toimisi moitteettomasti puhdistamoilla ja näin puhdistetuista jätevesistä aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. 5 Kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelymenetelmät Suunniteltaessa jätevesien käsittelyä tulee puhdistettujen jätevesien purkupaikan osalta noudattaa talousvesikaivoihin ja muihin kohteisiin nähden seuraavia vähimmäisetäisyyksiä: Kohde Vähimmäissuojaetäisyys (m) Talousvesikaivo Vesistö (asuinrakennus, loma-asunnot) 30 Vesistö (sauna) 15 Tie, tontin raja 5 Suojakerros ylimmän pohjavesitason yläpuolelle: Maahansuodattamo 1 Maahanimeyttämö 2 Vähimmäisetäisyys talousvesikaivoihin riippuu siitä, sisällytetäänkö wc-jätevesiä muiden jätevesien joukkoon. Ympäristöluvan myöntävä viranomainen voi antaa poikkeuksen edellä esitetyistä vähimmäisetäisyyksistä, jos esim. maastonmuodot tai maaperän rakenne sitä puoltavat. Mikäli jätevedet käsitellään saostuskaivojen jälkeen maasuodattimessa tai siihen rinnastettavassa puhdistusyksikössä, tulee saostuskaivojen yhteistilavuuden olla 2,5 m3, jos kiinteistöllä syntyy vesikäymälävesiä. Jos vesikäymälävesiä ei synny, saostuskaivojen yhteistilavuuden tulee olla vähintään 1,5 m3. Vesikäymälävesiä ei saa imeyttää suoraan maahan. Harmaiden jätevesien imeytysjärjestelmää suunniteltaessa tulee kiinteistön haltijan varmistua asianmukaisen maaperäselvityksen ja pohjaveden korkeusmittauksen avulla siitä, että maaperä on laadultaan imeytykseen sopiva. Tehdyt selvitykset tulee liittää jäteveden käsittely- ja johtamissuunnitelmaan. Ympäristönsuojeluviranomainen voi päättää umpisäiliön käytöstä tapauskohtaisesti. Kaikkiin umpisäiliöihin tulee asentaa täyttymishälytin. Hule- tai pintavesien johtaminen kiinteistökohtaisiin jätevesien puhdistusjärjestelmiin on kielletty. Herkät alueet (pohjavesialueet ja ranta-alueet) Vesikäymälöiden jätevesi tai virtsa erottelevasta kuivakäymälästä on johdettava umpisäiliöön, mikäli jätevesiä ei voida johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle tiiviissä jätevesiputkessa. Harmaiden jätevesien käsittelyn edellytyksenä on tiivis pohjarakenne ja jätevesien purkupaikan valinnassa käytetään tapauskohtaista harkintaa kuitenkin siten, että pohjavesialueelle ei imeytetä käsiteltyjäkään jätevesiä.

8 Rannan läheisyydessä puhdistuslaitteistot tulee sijoittaa siten, että myös tulva-aikoina ja ylivesikorkeuden aikana puhdistuslaitteistot toimivat moitteettomasti. Puhdistetut jätevedet voidaan imeyttää esikäsittelyn jälkeen maahan mikäli ranta-alue ei ole pohjavesialuetta tai johtaa siten, että ne ohjataan rantalinjasta poispäin. Saostuskaivot tulee mitoittaa riittävän tilaviksi suhteessa käsiteltäviin jätevesimääriin, jotta jätevesien viipymä kaivoissa muuttuu riittävän pitkäksi. Suositeltava viipymäaika on kaksi vuorokautta. Tällöin jätevesi ehtii riittävästi jäähtyä eikä esim. rasvaa pääse karkaamaan haitallisissa määrin varsinaiseen puhdistusyksikköön. Jätevesien imeyttäminen ei ole lainkaan mahdollista pohjavesialueilla. Muuten puhdistetut jätevedet on mahdollista imeyttää vain vettä läpäisevillä alueilla (hiekka, moreeni, hieta), missä ei ole pohjaveden tai talousvesikaivojen pilaantumisen vaaraa. Puhdistettuja jätevesiä imeytettäessä on jätettävä riittävä suojaetäisyys pohjaveden yläpintaan ja talousvesikaivoihin nähden. Vettä läpäisemättömillä alueilla (savikot ja laajat kallioalueet) ei jätevesien maahan imeyttämistä voida käyttää maaperän tiiviyden takia. Jätevesijärjestelmän valinta, sijoittaminen ja mitoittaminen ovat tapauskohtaisia toimenpiteitä. Jätevesien käsittelyratkaisua suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota käsitellyn jäteveden poisjohtamiseen. Pohjavesialueilla jätevesien imeyttäminen ei ole mahdollista pohjaveden pilaantumisen tai sen vaarantamisen takia. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan pohjavettä ei saa pilata. 6 Jäteveden käsittelyjärjestelmän huolto ja kunnossapito Kiinteistön haltijan tulee huolehtia siitä, että jätevesien esikäsittely- ja puhdistuslaitteet ovat kaikissa olosuhteissa toimintakunnossa ja että puhdistusteho vastaa niille asetettuja vaatimuksia. Kiinteistön haltijan tulee osoittaa ja tarvittaessa varmistaa puhdistuslaitteiden toiminnan teho näytteenotoin tai muulla hyväksyttävällä tavalla. Kiinteistön haltijan tulee vähintään kahden vuoden ajan säilyttää tositteet, joista ilmenevät puhdistuslaitteiden tarkastukset, huollot, säiliöiden tyhjennykset ja mahdolliset näytteenottojen tutkimustulokset. Tiedot tulee pyydettäessä antaa kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaiselle. Umpisäiliöiden, öljyn-, hiekan- ja rasvanerottimien tyhjentämisestä ja tarkastamisesta määrätään jätehuoltomääräyksissä. Pohjaveden ja pintavesien pilaantumisen sekä jätevesistä aiheutuvien muiden haittojen estämiseksi on tarpeen antaa määräyksiä käsittelyjärjestelmien huollosta ja kunnossapidosta. Nämä määräykset ovat myös tarpeen, jotta jäteveden puhdistustehoja voidaan asianmukaisesti valvoa. 7 Yritysten ja teollisuuden jätevedet Mikäli yritys- tai teollisuuskäytössä olevalla kiinteistöllä muodostuvat jätevedet ovat määrältään ja koostumukseltaan rinnastettavissa tavanomaisella asuinkiinteistöllä muodostuviin jätevesiin eikä niiden johtaminen edellytä ympäristönsuojelulain 28 :n

9 mukaan ympäristölupaa, tulee niiden käsittelyssä noudattaa asuinkiinteistöille tarkoitettuja ohjeita jätevesien käsittelystä. Mikäli teollisuuskiinteistön jätevesiä ei voi rinnastaa asuinkiinteistöllä muodostuviin jätevesiin ja kiinteistöllä muodostuu esim. öljyisiä jätevesiä, tulee jätevedet johtaa umpisäiliöön. Orimattilan kaupungissa on pieniä yrityksiä, jotka sijaitsevat vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolella. Tässä pykälässä annetuilla määräyksillä on tarkoitus ohjeistaa ympäristölupaa tarvitsemattomien yritys- ja teollisuuskäytössä olevien kiinteistöjen jäteveden käsittelyä (Ympäristönsuojelulain 7 maaperän pilaamiskielto ja 8 pohjaveden pilaamiskielto). 8 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu ja huolto Luokitelluilla I ja II -luokan pohjavesialueilla ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu on kielletty pesuaineilla muualla kuin tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta yleiseen jätevesiviemäriin tai muuhun hyväksyttyyn jätevesien puhdistusjärjestelmään. Pohjavesialueilla jätevedet aiheuttavat pohjaveden pilaantumisen vaaraa, jos ne pääsevät imeytymään maahan. Pohjaveden pilaantumisen vaaran aiheuttaminen on kielletty (Ympäristönsuojelulaki 8 pohjaveden pilaamiskielto). Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu liuotinpohjaisilla pesuaineilla on kielletty muualla kuin tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta jätevedet johdetaan hiekan- ja öljynerottimen kautta yleiseen jätevesiviemäriin tai muuhun hyväksyttyyn jätevesien puhdistusjärjestelmään. Jätevedet aiheuttavat ympäristön pilaantumisen vaaraa, jos ne pääsevät imeytymään maahan (Ympäristönsuojelulaki 3, 8 ja 14 ). Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu on kielletty katu- ja tiealueilla ja muilla yleisessä käytössä olevilla alueilla. Pesuvesien joutuminen suoraan vesistöön on estettävä. Pesu vesistön rannalla tai pesuveden johtaminen sadevesiviemäriin voi aiheuttaa vesistön pilaantumista, jos jätevedet pääsevät valumaan tai johtumaan vesistöön ja myös pohjavesien pilaantumista (Ympäristönsuojelulaki 3 ja 8 ). Ammattimainen tai laajamittainen ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu on sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet on johdettava hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta yleiseen jätevesiviemäriin tai muuhun hyväksyttyyn jätevesien puhdistusjärjestelmään. Pesuvesien huomattava määrä voi aiheuttaa ympäristön pilaantumista ja viihtyisyyden vähentymistä (Ympäristönsuojelulaki 3 ). 9 Matonpesu ja muu peseminen

10 Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesussa on käytettävä biohajoavia pesuaineita, mikäli jätevesiä ei johdeta jätevesijärjestelmään. Pesuaineissa on vesiluonnolle haitallisia aineita. Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu tulisikin järjestää siten, että pesuvedet eivät joudu suoraan vesistöön. 3. LUKU Jätteiden käsittely Kiinteistöjen jätehuoltoa koskevat määräykset annetaan kunnan jätehuoltomääräyksissä. Tässä kappaleessa annettavat määräykset koskevat jätteen käsittelystä ympäristöön ja luontoon aiheutuvien haittojen ehkäisyä sekä ilmoitusvelvollista jätteen hyödyntämistä. Kiinteistöjen jätehuolto tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa. Jätteiden kompostoimista ja polttamisesta määrätään tarkemmin Orimattilan kaupungin jätehuoltomääräyksissä. Ammattimainen ja laajamittainen jätteiden käsittely tai hyödyntäminen on aina luvanvaraista. Mineraaliperäisen jätteen ammattimaiseen hyödyntämiseen sovelletaan valtioneuvoston asetusta eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006), mikäli kyseessä ei ole ympäristölupaa edellyttävä toiminta. 10 Jätteiden käsittely kiinteistöllä Jätteiden keräys, välivarastointi ja käsittely on toteutettava niin, että estetään haitallisten eläinten pääsy jäteastioihin. Jätteiden läjittäminen omalle, toisen omistamalle yksityiselle tai julkiselle alueelle on kielletty. Puutarhajätteiden, kuten lehtien ja risujen vienti yleisille puisto-, viher- ja vesialueille, ojat mukaan lukien, on kielletty. Käymäläjäte on kerättävä, varastoitava, kompostoitava ja hyödynnettävä asianmukaisesti. Käymäläjätettä tai valmista kompostimultaa ja sen sisältämiä ravinteita ei saa päästää vesistöön tai ojaan siten, että aiheutuu pohjavesien tai kaivon pilaantumisvaaraa. Kompostoitua jätevedenpuhdistamolietettä ei saa sijoittaa I ja II -luokan pohjavesialueille, talousvesikaivojen läheisyyteen tai talousvedenoton kannalta tärkeiden vesistöjen ranta-alueille. Rakennustoiminnassa syntyvä pilaantumaton ylijäämämaa voidaan hyödyntää sellaisenaan rakennuspaikalla, ellei lainsäädännöstä muuta johdu, muualla viranomaisen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Jätteistä saattaa aiheutua merkittävää ympäristön pilaantumista, jos niiden käsittely ei ole asianmukaista.

11 11 Yleisötilaisuudet Suuren yleisötilaisuuden, vähintään 500 osallistujaa, järjestäjän on huolehdittava jätehuollon järjestämisestä ja hyötyjätteiden erottelua koskevasta ohjauksesta ja neuvonnasta. Tilaisuuden järjestäjä on velvollinen toimittamaan jätehuoltoa koskevan suunnitelman vähintään kaksi viikkoa ennen tilaisuutta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi. Suunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi jätehuollon järjestämistä koskevien yleisten huolehtimisvelvollisuuksien noudattamiseksi. 12 Betoni-, tiili- ja asfalttijätteen hyödyntäminen maarakentamisessa Ei-ammattimaisessa maarakentamisessa voidaan käyttää puhtaita betoni-, tiili- ja asfalttijätettä vähäisessä määrin korvaamaan luonnonaineksia. Tämä edellyttää kuitenkin seuraavaa: - materiaali ei sisällä ympäristölle tai terveydelle haitallisia aineita eikä aiheuta muutakaan haittaa tai vaaraa ympäristölle - materiaali ei sisällä betoniterästä (betonijäte) tai tuhkaa - materiaali on murskattu käyttötarkoitukseen sopivasti - sijoituspaikka ei ole I tai II -luokan pohjavesialueella ja etäisyys lähimpään talousvesikaivoon on riittävä - jätettä sisältävä rakennekerros peitetään tai päällystetään - jätteen sijoittamiselle on kiinteistön omistajan ja haltijan hyväksyntä. Rakentajan on oltava selvillä jäte-erien puhtaudesta ja haitattomuudesta. Edellä esitetystä hyötykäytöstä on ilmoitettava Orimattilan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään 30 vrk ennen sijoittamista. Ilmoituksesta on käytävä ilmi vähintään seuraavat seikat: jätteen laatu, määrä, alkuperä ja esikäsittelytapa. Lisäksi ilmoitukseen on liitettävä jätteen ympäristökelpoisuutta kuvaavat analyysitulokset ja karttapiirros sijoituspaikasta. Valvontaviranomainen arvioi ilmoituksen perusteella myös mahdollisen ympäristölupatarpeen. Kiinteistön haltijan vaihtuessa jätteen hyötykäytöstä maarakentamisessa on annettava tieto uudelle haltijalle. Maanrakennustoimintaan on usein varsin edullisestikin tarjolla purkujätettä. Pienimuotoisesti tällaisen jätteen hyödyntäminen ei ole ympäristöluvan varaista. Ilmoitusmenettelyn kautta arvioidaan ympäristöluvan tarvetta ja samalla kiinteistön maankäyttöön liittyvät tiedot tallentuvat. 13 Savuhaitat Oksien, risujen, puiden/pensaiden lehtien ja haravointijätteiden ulkopoltto ei ole sallittua asemakaavoitetulla alueella. Kiinteistökohtaisissa lämmityskattiloissa ja muissa tulipesissä ei saa polttaa jätteitä, lukuun ottamatta puhdasta, käsittelemätöntä, kuivaa puuta ja vähäisiä määriä kuivaa paperia, kartonkia ja pahvia sytykkeenä. Tuoreen ja märän puun poltto sekä ns. kitupoltto on kielletty.

12 Jätteiden avopoltto on kielletty. Pienkiinteistöjen lämmityslaitteet, uunit ja muut tulisijat eivät sovellu jätteen polttamiseen, koska niissä palamisolosuhteet (lämpötila) eivät ole hallittavissa. Jätteiden (esim. muovit, styroksi) poltossa syntyy nokea, hajua ja terveydelle haitallisia ja mahdollisesti myrkyllisiä yhdisteitä (Ympäristönsuojelulaki 3 ). 4. LUKU Kunnossapitotöistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen torjunta Erilaisista kunnostustöistä saattaa aiheutua naapurustolle varsin suurta haittaa etenkin tiheästi rakennetulla taajama-alueella. Näiden haittojen torjumiseksi on tarpeen antaa määräyksiä. Melua tai tärinää aiheuttavissa kunnostustöissä on lisäksi huomioitava, mitä luvussa 5 määrätään. 14 Kiinteistöjen kunnossapitotyöt Hiekkapuhallus-, maalaus- ja muiden kunnostustöiden yhteydessä tulee huolehtia siitä, että toiminnasta aiheutuva pöly, liuotinhöyryt tai muut vastaavat päästöt eivät aiheuta haittaa tai vaaraa kiinteistön asukkaille, naapureille tai ympäristölle. Työkohde ja maaperä tulee suojata esim. tiiviillä alustalla siten, että jätteiden pääsy maaperään ja viemäriin estetään. Työn jälkeen piha- ja katualueet on siivottava ja syntyneet jätteet on toimitettava jätteiden laadun edellyttämään käsittelyyn. Kiinteistöjen erilaiset kunnossapitotyöt ovat välttämättömiä toimenpiteitä, jotka hallitsemattomasti tehtynä saattavat aiheuttaa pölyämistä ja muita päästöjä. Työn aikaisilla suojauksilla ja työn jälkien siivoamisella haitat voidaan minimoida. 15 Kulkuväylien kunnossapitotyöt Kulkuväylien ja muiden alueiden kunnossapitotyön aiheuttama pölyäminen tulee estää varustamalla harjayksikkö kastelulaitteella ja roskien keruulaitteella. Lehtipuhaltimien käyttö hiekoitushiekan poistamiseen on pääsääntöisesti kielletty. Jos lehtipuhallinta on välttämättömien kunnossapitotöiden vuoksi perusteltua käyttää, on hiekan pölyäminen estettävä riittävällä kastelulla. Tiesuolan käyttö liukkauden torjuntaan ja pölyämisen torjumiseksi tulee rajoittaa pohjavesialueilla. Keliolosuhteiden niin vaatiessa suolan käyttö on sallittua. Suolan valinnassa tulee käyttää ympäristöä vähiten kuormittavaa vaihtoehtoa. Kulkuväylien kunnossapitotöissä käytettävät työkoneet aiheuttavat keväisin hiekoitusalueiden pölyämistä ja ilmanlaadun huonontumista. Joskus hiekoitushiekan tehokas poistaminen vaatii kuitenkin esimerkiksi lehtipuhaltimen käyttöä. Tällöin puhaltimesta aiheutuvaa ilmanlaadun heikkeneminen on minimoitava riittävällä kastelulla. Tiesuola vaikuttaa haitallisesti pohja- ja pintavesiin sekä maaperään ja kasvillisuuteen, joten sen käyttöä on tarpeen rajoittaa. Erityisesti tiesuolasta on haittaa pohjavesialueilla, joilla sen käyttöä tulee välttää.

13 5. LUKU Tilapäisen melun tai tärinän torjuminen Meluilmoitusmenettely: Räjäytystyöstä, kiven murskauksesta, lyöntipaalutuksesta, moottoriurheilukilpailusta/harjoitteluradasta, polttopuiden keskitetystä halkaisu/sahaustoiminnasta tai muusta vastaavasta erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta työstä tai tapahtumasta tulee aina tehdä ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, mikäli toiminnalla ei ole ympäristölupaa. Vähintään 50 päivää kestävä murskaus ja pohjavesialueella myös lyhyemmän aikaa tehtävä murskaus edellyttää ympäristölupaa. Pohjavesialueella murskaustoiminnan sijoittuminen voi aiheuttaa pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Meluilmoitus on tehtävä vähintään 30 vuorokautta (katso poikkeustilanne 32) ennen toiminnan alkamista, ja ilmoituksesta on käytävä ilmi toiminnan sijoituspaikka, toiminta-aika sekä toiminnanharjoittaja ja yhteyshenkilö. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa antaa toiminnalle tarpeellisia tarkempia määräyksiä. 16 Meluilmoitusmenettelystä poikkeaminen Meluilmoitusta ei tarvitse tehdä seuraavissa tapauksissa: 1) Äänenvahvistimien ja äänentoistolaitteiden tilapäinen käyttö ulkotiloissa taajaan rakennetulla alueella sijaitsevalla torilla, urheilukentällä tai muulla yleisökäyttöön tarkoitetussa tai soveltuvassa paikassa ko. paikan toimintaan liittyvien tapahtumien yhteydessä tai mainostarkoituksessa arkisin klo ja sunnuntaisin klo Tapahtumien järjestäjän on huolehdittava siitä, että äänentoistolaitteiden suuntaus ja äänenvahvistinlaitteiden säädöt on toteutettu siten, että niiden käyttö häiritsee naapurustoa mahdollisimman vähän ja että valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason arvot eivät ylity. Tilaisuuden, tapahtuman tai toimenpiteen järjestäjällä on oltava tiedot äänenvahvistinlaitteiden teknisistä ominaisuuksista, niiden sijoittamisesta ja muista valvonnan kannalta tarpeellisista ominaisuuksista. 2) ilotulituksesta, joka järjestetään uuden vuoden aattona ennen klo Vuodenvaihteessa järjestettävästä ilotulituksesta ei tarvitse ilmoittaa. Uudenvuodenaattona noudatetaan valtakunnallisia sääntöjä ja pelastusviranomaisten määräyksiä aikarajoituksista ja muista turvallisuus yms. järjestelyistä. Osana alueen normaaliin käyttöön kuuluva meluava toiminta saatetaan kokea häiritsevänä, vaikka toiminnan melutaso ei ylittäisikään annettuja ohjearvoja. Melun häiritsevyyteen vaikuttaa mm. äänen laatu ja kestoisuus, etäisyys melulähteeseen, kiinteistön käyttötarkoitus, vesistön läheisyys, melua vaimentavat esteet ja vuorokauden aika, jolloin melua syntyy. Ilmoitusmenettelyn ulkopuolelle on rajattu lyhytaikaista ja vain hieman häiritsevää toimintaa, joka on pääosin odotettavissa oleva ottaen huomioon alueen sijainti, käyttötarkoitus, toiminta tai ajankohta.

14 17 Tiedotusvelvollisuus melua ja tärinää aiheuttavasta toiminnasta Erityisen häiritsevää melu ja tärinää aiheuttavasta toimenpiteestä tai tapahtumasta, myös sellaisesta, josta ei ole tehty meluilmoitusta, on toiminnanharjoittajan tai tapahtuman järjestäjän aina etukäteen tiedotettava vaikutusalueen asutukselle ja muille kohteille, joille toiminnasta saattaa aiheutua haittaa tai häiriötä. Esimerkiksi rakennuttajan tai urakoitsijan tai tilaisuuden järjestäjän (kun yleisötapahtumapaikkaa ei ole varattu asemaakaavassa tähän tarkoitukseen)on tiedotettava etukäteen erityisen häiritsevää melua aiheuttavista rakennus-, purku-, korjaus- tai kunnostustöistä melun vaikutuspiirissä oleville asukkaille, hoito- ja oppilaitoksille sekä muille sellaisille kohteille, joille työstä saattaa aiheutua haittaa tai häiriötä. Tiedote on jaettava viimeistään seitsemän päivää ennen työn aloittamista. Siitä on käytävä ilmi työn kokonaiskesto, päivittäiset työajat ja työstä vastaavien yhteystiedot. Vastaavan henkilön tulee olla tavoitettavissa tiedotteen yhteystietojen avulla koko työn ajan. Tiedote tulee saattaa tiedoksi myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tietoisuus tulevasta tapahtumasta ja meluun ennalta varautuminen vaikuttavat siihen, kuinka häiritsevänä melu koetaan. Tiedottamisvelvollisuudesta on määrätty, jotta naapurit ja lähialueen asukkaat osaavat ennalta varautua toimenpiteistä mahdollisesti aiheutuviin häiriöihin. Hallituksen esitys eduskunnalle ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädännön uudistamiseksi (HE 84/1999) 19 2 mom 2 kohta, esityksen yksityiskohtaiset perustelut. Useilla kiinteistönomistajilla on melusta häiriintyviä lemmikkejä. 18 Muut melua koskevat määräykset Äänenvahvistimen ja äänentoistolaitteiden häiritsevä käyttö on yleisellä paikalla kielletty. Taajaan rakennetulla alueella häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden käyttäminen, kuten esimerkiksi lehtipuhaltimen, sirkkelin, kulmahiontakoneen tai moottorisahan käyttäminen, sekä häiritsevää melua aiheuttavien toimintojen suorittaminen on kielletty yöaikaan klo ja sunnuntaisin ja pyhäpäivinä klo Muina aikoina toimittaessa on koneiden ja laitteiden käyttö ja toimintojen suorittaminen toteutettava siten, että valtioneuvoston päätöksen 993/192 mukaiset melutason ohjearvot eivät ylity. Edellä olevasta yöaikaa koskevasta kiellosta huolimatta on maa- ja metsätalouselinkeinon harjoittamisen vuoksi välttämätön tilapäinen ja lyhytaikainen häiritsevää melua aiheuttava toiminta, kuten leikkuupuimurin, heinän/viljankuivurin tai sadetuslaitteen käyttö sallittu. Taajaan rakennetulla alueella häiritsevää melua aiheuttavaa lumenaurausta, muuta kunnossapitotyötä ja jätteiden kuormausta ei saa suorittaa arkisin ma-la klo eikä sunnuntaisin tai pyhäpäivinä. Määräys ei kuitenkaan koske liikenneväylien, kevyen liikenteen väylien, eikä pysäköintialueiden lumenaurausta ja kunnossapitoa, mikäli sitä on liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden kannalta pidettävä välttämättömänä. Määräys ei myöskään koske teollisuuslaitoksessa tehtäviä töitä, kiireellisiä viankorjaustöitä ja välttämättömiä puhdistustöitä. Melua aiheuttavien laitteiden ajattelemattomasta käytöstä aiheutuu usein ympäristölle huomattavaa haittaa. Taajama-alueilla ja herkästi häiriintyvien kohteiden läheisyydessä meluavien toimien rajoittamiselle on erityistä tarvetta. Lisäksi meluavaa toimintaa on rajoitettu aikaan, jolloin ihmiset kaipaavat erityistä rauhaa. Tietyissä välttämättömissä toiminnoissa, kuten maatalouselinkeinon harjoittamisessa ja liikenneväylien puhtaanapidossa voidaan määräyksistä poiketa.

15 6. LUKU Kemikaalien ja nestemäisten vaarallisten aineiden varastointi ja käsittely Terveydelle ja ympäristölle vaaralliset tai palo- ja räjähdysvaaralliset polttoaineet ja muut kemikaalit on säilytettävä niitä koskevien käyttöturvallisuustiedotteiden mukaiseesti sekä muulla tavoin siten, että niiden pääsy maaperään, pohjavesiin, vesistöihin ja muualle ympäristöön on estetty. Vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi on luvan- tai ilmoituksenvaraista. I ja II luokan pohjavesialueilla sijaitsevat vanhat maanalaiset polttoaine- ja kemikaalisäiliöt tulee kiinteistön haltijan tai omistajan toimesta tarkastuttaa valtuutetulla tarkastajalla kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 344/1983 ja näiden ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Jakelupisteisiin ja jakeluasemiin, joiden säiliötilavuus on yli 10 m3, sovelletaan valtioneuvoston asetusta nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista 444/2010. Asetusta sovelletaan ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksena myös jakeluasemiin sekä auto- ja konevarikoiden jakelupisteisiin, joiden polttoainesäiliöiden kokonaistilavuus on alle 10 m3, mikäli jakeluasema/piste sijaitsee pohjavesialueella ja sen toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumista. Edellä mainitut jakeluasemat/pisteet edellyttävät ympäristönsuojelulain mukaista lupaa tai rekisteröintiä. Polttoaine- ja kemikaalisäiliöiden huolimattomasta sijoittamisesta tai niiden käytöstä poistamisesta voi aiheutua vuotojen seurauksena maaperän pilaantumista. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneen maan poistamisen ja maaperän puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos 1) pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, 2) puhdistuksessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa, hyväksyttävää puhdistusmenetelmää, ja 3) toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. 19 Polttoaine- ja muiden kemikaalisäiliöiden sijoitus Ulkona olevia öljy- ja muita polttoainesäiliöitä tai muita vaarallisten aineiden säiliöitä ei tule sijoittaa I ja II luokan pohjavesialueelle ilman perusteltua syytä. Ulkona olevat polttoaine- tai kemikaalisäiliöt on sijoitettava maan päälle, lukuun ottamatta jakeluasemien säiliöitä. Säiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai ne on sijoitettava katoksellisiin ja tiiviisiin suoja-altaisiin, joiden tilavuus määräytyy kemikaalin vaarallisuuden ja säiliön koon mukaan. Tämä koskee myös väliaikaisia, esim. työmaiden säiliöitä. Orimattilan kaupungin alueella on maanviljelijöiden, kuljetusliikkeiden ja muiden toimijoiden käytössä runsaasti pieniä polttoaineen tai muiden kemikaalien säilytykseen käytettäviä säiliöitä. Väärin sijoitettuina säiliöt voivat aiheuttaa riskin polttoaineen vuotamisesta ympäristöön. Polttoaine- ja/tai kemikaalisäiliöiden sijoittaminen pohjavesialueelle on riski pohjaveden laadulle. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan pohjavettä ei saa pilata.

16 20 Polttoaineiden ja muiden kemikaalien säilyttäminen Säiliöissä tulee olla - Tyyppikilpi, laponesto, ilmaputki, ylitäytönestin ja pistoolilla varustettu polttoaineletku ja lisäksi - lukittava täyttöaukko, lukittava pistooli kannaketelineessä ja lukittava pumppu tai täyttöaukko, pistooli ja pumppu lukittavassa suojakotelossa. Ulkona olevien varastojen on oltava lukittuja ja suojattuja mahdolliselta ilkivallalta. Säiliöiden tai astioiden päällä on luettava, mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Sisätiloissa yllä tarkoitetut polttoaineet ja muut kemikaalit tulee säilyttää tiivislattiaisessa, kynnyksin tai lattiakaadoin varustetussa viemäröimättömässä tilassa siten, että vuototilanteessa polttoaineen tai kemikaalin pääsy viemäriin tai maaperään on estetty. Kynnys on mitoitettava vähintään suurimman varastoitavan säiliön tilavuuden mukaiseksi. Polttoaineen tai muiden kemikaalien säilytykseen käytettävät säiliöt on varustettava sellaisella tekniikalla ja sellaisilla varusteilla, jotka ennaltaehkäisevät vahinkojen syntyä. Ilkivallan torjumiseen on myös varauduttava, koska sen seurauksena voi aiheutua ympäristön pilaantumista. Tämän estämiseksi on tärkeä noudattaa parasta käytäntöä ja huolellisuutta. 21 Polttoaine- ja kemikaalisäiliöiden tarkastukset I ja II luokan pohjavesialueilla sijaitsevat maanpäälliset ja vanhat maanalaiset polttoaineja kemikaalisäiliöt sekä muilla alueilla sijaitsevat maanpäälliset ja vanhat maanalaiset säiliöt tulee kiinteistön haltijan tai omistajan toimesta tarkastuttaa valtuutetulla tarkastajalla suositusten mukaisesti, kuitenkin vähintään kerran kymmenessä vuodessa. Tarkastuksesta on laadittava tarkastuspöytäkirja, joka on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Tarkastuksen tekijällä on oltava tehtävän edellyttämä pätevyys. Orimattilan kaupungin alueella on maanviljelijöiden, kuljetusliikkeiden ja muiden toimijoiden käytössä runsaasti pieniä polttoaineen tai muiden kemikaalien säilytykseen käytettäviä säiliöitä. Väärin sijoitettuina, käytettyinä tai huollettuina tai ilkivallan seurauksena näistä säiliöistä voi aiheutua ympäristön pilaantumista. Tämän estämiseksi on tärkeää noudattaa parasta käytäntöä ja huolellisuutta. 22 Maanalaisen säiliön käytöstä poistaminen Kiinteistön omistaja tai haltija on velvollinen huolehtimaan siitä, että kiinteistöllä sijaitsevat maanalaiset polttoaine- ja kemikaalisäiliöt suoja-altaineen ja putkistoineen poistetaan kiinteistöltä, kun niitä ei enää käytetä. Ennen säiliön poistamista se tulee puhdistuttaa asianmukaisesti. Puhdistuksen suorittajalla on oltava tehtävän edellyttämä ammattitaito. Mahdolliset vuodot tulee tarkastaa ja niistä tulee välittömästi ilmoittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Todistus puhdistuksesta ja säiliön poistamisesta on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Päijät-Hämeen pelastuslaitokselle. Polttoaine- ja kemikaalisäiliön sijaitessa sellaisessa paikassa, että sitä on teknisesti lähes mahdotonta poistaa tai että siitä aiheutuu kohtuutonta vahinkoa muulle omaisuudelle,

17 kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää poikkeuksen säiliön ja/tai suoja-altaan poistamisesta. Säiliön täyttö- ja ilmaputki on kuitenkin aina poistettava. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on annettava tieto säiliöstä maa-alueen uudelle omistajalle tai haltijalle. Vanhat käytöstä poistetut säiliöt oheislaitteineen ovat jätettä ja ne tulee poistaa ja hävittää asianmukaisesti. Poistamisen yhteydessä voidaan havaita säiliön käytön aikana mahdollisesti tapahtuneet vuodot. Vanhojen säiliöiden ympärillä oleva maaperä voi olla vuotojen seurauksena pilaantunutta, mikä edellyttää puhdistamista. 23 Tiedot polttoaine- ja kemikaalisäiliöistä ja polttoaine- ja kemikaalionnettomuuksista Kiinteistön haltijan ja omistajan, alueen käyttäjän tai toiminnanharjoittajan on pyydettäessä annettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot kiinteistöllä sijaitsevista säiliöistä, niiden kunnosta, tarkastuksista ja suoritetuista huoltotoimenpiteistä. Polttoaine- ja kemikaalionnettomuuksista on aina välittömästi ilmoitettava pelastus-, terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 83 :n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella on oikeus valvontaa ja ympäristönsuojelulain täytäntöönpanoa varten saada viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä tarpeellisia tietoja toiminnanharjoittajilta. 24 Polttoaineiden jakelu Jakelupisteisiin, joiden säiliöiden yhteistilavuus on alle 10 m3 ja jotka eivät sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella, sovelletaan seuraavaa määräystä: Jakelualue on vähintään kolmen (3) metrin säteellä jakelulaitteesta rakennettava tiiviiksi ja päällystettävä. Lisäksi on estettävä vuodot jakelulaitteiden korokkeen alta. Mahdollisen polttonestevuodon pääsy maaperään on estettävä reunuksilla tai vastaavilla järjestelyillä. Jakelualueelle kertyvät pintavedet on johdettava öljynerottimen kautta. Jakelualueella tulee olla imeytysainetta ja muuta kalustoa vuotojen leviämisen estämistä ja keräämistä varten. Työmaiden ja maatilojen jakelupisteitä määräys ei koske. Määräykset ovat tarpeen maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi. 7. LUKU Toimintojen sijoittuminen ja niistä aiheutuvien päästöjen rajoittaminen Maalämpökaivon asentaminen ei ole sallittua I ja II luokan pohjavesialueiden varsinaisella muodostumisalueella eikä 500 metriä lähempänä pohjavedenottamoa.

18 Maalämpökaivon asentaminen vaatii maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen toimenpideluvan. Vesistöön sijoitettava maalämpöputkisto edellyttää aina vesialueen omistajan kirjallista suostumusta. Ympäristönsuojeluviranomaiselle tulee lisäksi tehdä ilmoitus vesistöön rakentamisesta. Eläinsuojia, ulkotarhoja tai ratsastuskenttiä ei ole suositeltavaa perustaa luokitellulle pohjavesialueelle. Lannan patteroinnista ja poikkeamisesta lannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta tulee tehdä nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n mukainen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 30 päivää ennen kyseessä olevia toimenpiteitä. 25 Maalämpöjärjestelmä Lämpökaivon asentaminen ei ole sallittua I ja II -luokan pohjavesialueiden varsinaisella muodostumisalueella eikä 500 metriä lähempänä pohjavedenottamoa. Ympäristönsuojeluviranomainen voi myös kieltää tapauskohtaisesti lämpökaivon asentamisen riskialttiille paikoille, kuten pilaantuneita maita käsitteleville alueille. Maalämpöjärjestelmien kuntoa on kiinteistön omistajan/haltijan tarkkailtava säännöllisesti ja mahdollisista vahinkotilanteista on ilmoitettava välittömästi pelastuslaitokselle, terveydensuojeluviranomaiselle ja ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä ryhdyttävä asianmukaisiin välittömiin torjuntatoimenpiteisiin. Maalämpökaivot on sijoitettava riittävän etäälle rakennuksista, talousvesikaivoista ja muista rakennelmista. Suositukset on esitetty seuraavassa taulukossa: KOHDE Toinen lämpökaivo Porakaivo Rengaskaivo Rakennus Tontin raja Kiinteistökohtainen jätevedenpuhdistamo Viemärit ja vesijohdot SUOSITELTU MINIMIETÄISYYS 20 m 40 m 20 m 3 m 10 m Kaikki jätevedet 30 m,harmaat jätevedet 20m 5 m Pintavesien pääsy pohjaveteen on estettävä porausreikään asennettavalla tiiviillä ja riittävän syvällä suojaholkilla. Porausreikä on lisäksi varustettava vesitiiviillä hatulla. Maalämpölaitteissa käytettävät lämmönsiirtoaineet eivät saa olla ympäristölle vaarallisia ja aiheuttaa riskiä pohjavedelle. Mikäli maalämpökaivon rakenteet tiivistetään puutteellisesti, saattaa pintavesiä kulkeutua suoraan pohjaveteen, mikä aiheuttaa pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Muihin rakenteisiin suositeltujen minimietäisyyksien tarkoitus on ehkäistä riskejä ja ongelmatilanteita. Pohjaveden virtausolosuhteet saattavat paikallisesti vaikuttaa sopivaan etäisyyteen toisten lämpökaivojen ja pora- ja rengaskaivojen välillä. Kiinteistökohtainen jätevedenpuhdistamo tulisi sijoittaa pohjaveden virtaussuunnassa talousvesikaivon ja lämpökaivojen alapuolelle. (Valtioneuvoston asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta ).

19 26 Maalämpökaivojen rakentamisessa muodostuvat jätteet Uusittaessa maalämpöputkiston lämmönsiirtonesteitä tulee käytöstä poistettu neste kerätä talteen tiiviisiin astioihin ja toimittaa asianomaiseen jätteen vastaanottopaikkaan. Kaivon porauksessa muodostuva kivipöly ja liete tulee sijoittaa ja käsitellä siten, ettei siitä aiheudu haittaa naapureille tai ympäristölle. Mikäli porauksessa muodostuvaa kiviainesta ja lietettä ei voida hyödyntää syntypaikalla, tulee sen sijoittamisesta muualle tehdä ympäristönsuojeluviranomaiselle ilmoitus. Käytöstä poistetut lämmönsiirtonesteet voivat olla vaarallisia jätteitä, jotka on toimitettava asianmukaiseen käsittelylaitokseen. Lämpökaivon porauksessa muodostuu kivipölyä, joka saattaa aiheuttaa haittaa naapureille. 27 Hevosten, nautaeläinten, sikojen, lampaiden, vuohien ulkoalueiden sijoittaminen Ulkotarhat ja ratsastuskentät tulee pilaantumisen ehkäisemiseksi sijoittaa riittävän etäälle vesistöistä, valtaojista sekä talousveden hankintaan käytettävistä kaivoista ja lähteistä. Vesistöön ja valtaojaan viettävät rinteet tulee jättää kokonaan ulkotarhan ulkopuolelle, ellei rinteen ja vesiuoman välille ole mahdollista jättää riittävää suojavyöhykettä. Lanta on siivottava ulkotarhoista ja ratsastuskentiltä lantalaan säännöllisesti ja niiden pintamaa on uusittava tarpeen mukaan. Ulkotarhojen ja ratsastuskenttien suositellut vähimmäisetäisyydet: Valtaojista 20 m Vesistöistä 50 m Talousveden hankintaan käytettävästä vesistöstä, kaivosta tai lähteestä m Suositeltava vähimmäisetäisyys naapurin rajasta silloin, kun rajan tuntumassa on asutusta, päiväkoti, koulu, puisto tai vastaavaa tai jos naapurikiinteistö on asema- tai yleiskaavassa osoitettu tähän tarkoitukseen: Ulkotarha Ratsastuskenttä Laidun 50 m 20 m 10 m Uusia eläinsuojia rakennetaan asutuksen yhteyteen enenevässä määrin. Jaloittelualueet voivat muodostaa merkittävän pilaantumisuhan paitsi pintavesille, myös pohjavesiesiintymisille esimerkiksi harjualueilla. Riittävillä vähimmäisetäisyyksillä voidaan myös ennaltaehkäistä haittoja naapureille erityisesti silloin, kun lähistöllä on asutusta tai muita häiriintyviä kohteita. 28 Lannan varastointi tai levitys Lantapatteria ei saa sijoittaa tulvanalaisille alueille, pohjavesialueille eikä 50 metriä lähemmäs naapurikiinteistöjen rajaa asutuksen lähellä. Lietelantaa ja virtsaa ei saa levittää tärkeillä I ja II luokan pohjavesialueilla. Kuiva- ja lietelanta on varastoitava tiiviillä alustalla ja varastointitilat on mahdollisuuksien mukaan suojattava sateelta ja lumelta.

20 Kuivalannan, lietelannan tai virtsan levitys lähempänä kuin 30 metriä käytössä olevasta talousvesikaivosta tai lähteestä on kielletty. Suojavyöhykkeitä määriteltäessä talousvesikaivojen ympärillä tulee ensisijaisesti huomioida kaltevuusolosuhteet ja maalajit. Pellon haltijan tulee selvittää, minkälaisia kaivoja pellon läheisyydessä on. Lannan levityksen jälkeen pelto tulee muokata mahdollisimman nopeasti liete/kuivalannan levityksestä, ammoniakin haihtumisen ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Vesistöjen rantaan ja valtaojien varsille tulee jättää vähintään 10 metrin levyinen vyöhyke, jolle ei levitetä kuivalantaa, lietelantaa tai virtsaa. Lannan varastoinnista lantalassa ja patterissa sekä lannan levityksestä säädetään yllä olevien määräysten lisäksi ns. nitraattiasetuksessa (Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesien pääsyn rajoittamisesta 931/2000). Nitraattiasetus koskee myös niitä tiloja, jotka eivät ole sitoutuneet perusympäristötukeen. Nitraattiasetusta on täydennetty määräyksillä, joilla pyritään poistamaan ja vähentämään lannan käsittelystä ja varastoinnista mahdollisesti aiheutuvaa naapuruussuhdehaittaa tai talousvesikaivojen pilaantumisriskiä ja huomioimaan ilmastonmuutoksen myötä tullutta lannan ja virtsan varastointitilavuuden riittävyysongelmaa poikkeusoloissa. 29 Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoissa syntyvän lietteen käyttö Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoissa syntyvän tai muun vastaavanlaatuisen tai siitä valmistetun lieteseoksen käyttö maanparannusaineena herkillä alueilla (I ja II luokan pohjavesialueet ja ranta-alueet) on kielletty. Määräys ei koske lannoitevalmistelain (539/2006) ja asetuksen (12/2007) mukaisesti valmistettuja kompostituotteita. Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (Vnp /282). Vnp:n tavoitteena on säännellä puhdistamolietteen käyttöä maanviljelyksessä siten, että lietteen haitalliset vaikutukset ympäristöön voidaan ehkäistä. Ympäristönsuojelulaki 8 (Pohjaveden pilaamiskielto). 30 Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely Lumen vastaanottopaikat tulee sijoittaa ja toteuttaa siten, etteivät lumen sulamisvedet eikä toiminta muutoinkaan aiheuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen I ja II -luokan pohjavesialueille tai vesistöön on kielletty. Lumen vastaanottopaikkojen ja välivarastointipaikkojen toiminnasta ei saa aiheutua haittaa asutukselle tai muulle maankäytölle. Toiminnassa on otettava huomioon näiden määräysten 17 :n säännös erityisen häiritsevästä melusta yöaikaan ja pyhäpäivinä. Aurattu lumi sisältää usein roskia, hiekkaa, nokea ja muita epäpuhtauksia, jotka saattavat aiheuttaa lumen vastaanottopaikan roskaantumista sekä maaperän tai veden pilaantumista. Vastaanottopaikka tulee sijoittaa ja sulamisvedet käsitellä niin, ettei tämänkaltaisia haittoja synny. 8. LUKU Muut määräykset 31 Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja

21 Kiinteistön haltijan tai omistajan, alueen käyttäjän, toiminnanharjoittajan tai järjestäjän on annettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta sekä toimenpiteistä, toteuttajista, laitteista ja suunnitelmista, joilla on tarkoituksena ehkäistä ja torjua ympäristön pilaantumista siten kuin näissä määräyksissä erikseen säädetään. 32 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä Ympäristönsuojeluviranomainen voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää yksittäisissä tapauksissa luvan poiketa näistä määräyksistä. Poikkeamisesta ei saa aiheutua näiden määräysten tavoitteiden syrjäytymistä. Ympäristönsuojelumääräyksistä on tarpeen voida perustellusta syystä poiketa, jotta määräyksistä ei muodostu yksittäistapauksissa kohtuuttomia. Poikkeamiselle tulee kuitenkin olla riittävät perusteet eikä siitä saa aiheutua ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. 33 Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta tai laiminlyönnistä Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin seuraamuksista ja pakkokeinoista säädetään ympäristönsuojelulain 13 luvussa ja 116 :ssä. Näiden säännösten rikkomisesta tai laiminlyönnistä on voimassa samat seuraamukset ja pakkokeinot kuin ympäristönsuojelulain rikkomisesta, koska nämä määräykset on annettu ympäristönsuojelulain nojalla. 9. LUKU Voimaantulomääräykset 34 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo Nämä ympäristönsuojelumääräykset tulevat voimaan Liite Orimattilan I ja II luokan pohjavesialueet