leirikirje Helmi helmi.partio.fi Helmen toinen PäPan talvileiri toppahousu kelkka tunnelma nuotio iglu hiutale laulut soppa kaverit

Transkriptio

1 Helmen toinen leirikirje toppahousu yhdessä iglu kipinä tunnelma laulut kaverit Suksi Helmi PäPan talvileiri mäki lumi kelkka nuotio hiutale soppa naskaliformula helmi.partio.fi

2 Helmi lähestyy, olethan valmis! Pääkaupunkiseudun Partiolaisten talvileiri Helmi pidetään Kavalahden leirikeskuksessa Inkoossa Mukaan lähtee noin 350 leiriläistä. Tässä leirikirjeessä kerrotaan leirille valmistautumisen kannalta tärkeitä asioita, jotka kotiväen sekä leiriläisen on hyvä tietää. Luethan leirikirjeen tarkasti läpi, jotta saisit parhaan mahdollisen talvileirin kokemuksen. Hauskaa alkutalvea ja tulevaa Helmeä!

3 Aikataulu Pitkä leiri (yli 10-vuotiaat eli seikkailijat, tarpojat, samoajat, vaeltajat, aikuiset): Lähtö: Tiistaina klo 8.45 Helsinkiläiset ja vantaalaiset lippukunnat: Paavo Nurmen patsaalta (Stadionpolku 1, Helsinki) Espoolaiset lippukunnat: Barona-Areenalta (Urheilupuistontie 3, Espoo). HUOM! Jokaisen on lähdettävä oman lippukunnan lähtöpaikalta, sillä bussien istumapaikat on laskettu lpk:n osallistujamäärän mukaan. Seikkailijat ja tarpojat palaavat samaan paikkaan lauantaina noin klo Johtajaikäiset leiriläiset (samoajat, vaeltajat, aikuiset) tulevat seuraavassa bussiaallossa samaan paikkaan n. klo Lyhyt leiri (alle 10-vuotiaat eli sudenpennut): Lähtö: Keskiviikkona klo Paavo Nurmen patsaalta (Stadionpolku 1, Helsinki). Paluu: Perjantaina noin kello lähtöpaikkaan. Päiväleiriläiset: Päiväleiriläisten osallistumismaksuun ei sisälly bussikuljetuksia. Huomioithan tämän, mikäli olet ilmoittautunut päiväleirille ja hoidat oman kuljetuksesi.

4 Pukeutuminen pakkasella Kipakasta pakkasesta vesisateeseen Talviretkeilyssä tärkeintä on pitää itsensä lämpimänä ja kuivana. Valittaviin varusteisiin vaikuttaa paljon vallitseva sää. Talvella sää voi vaihdella hyvin nopeasti tai toisaalta pysyä hyvin vakaana pitkään. Säätä ei juurikaan voi ennakoida, joten pakkaamisessa on otettava huomioon kaikki vaihtoehdot kovasta pakkasesta jäätävään vesisateeseen. Talvella tyypillisin säätila on tyyni pakkaskeli. Vaikka paukkupakkasia nähdään harvemmin, pakkanen voi kiristyä Etelä-Suomessakin jopa 30 asteeseen. Helppona erämiehen sääniksinä voi pitää sitä, että kirkkaalla taivaalla pakkanen nousee, kun taas lumisateella tai pilvisellä harvemmin on yhtä kylmää. Sade tulee yleensä talvisin lumena tai räntänä, mutta on varauduttava myös vesisateen mahdollisuuteen, varsinkin mikäli lämpötila nousee lähelle nollaa. Jos pakkassäällä tuulee, se voimistaa pakkasen purevuutta eli pakkanen tuntuu kylmemmältä kuin mitä mittari näyttää. Pakkasen purevuudesta löytyy taulukoita esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen internet-sivulta. Viimaa vastaan on suojauduttava tuulta pitävillä kuorivaatteilla sekä erityisesti kädet, kaula ja pää on suojattava hyvin. Pukeudu kerroksittain Retkeillessä, erityisesti talvella, on tärkeää pukeutua kerroksittain. Kerrospukeutuminen tarkoittaa pukeutumista kolmeen kerrokseen, joista jokaisella on oma tehtävänsä. Aluskerros siirtää kosteuden iholta, välikerros lämmittää ja kuorikerros suojaa tuulelta ja tuiskulta. Jos talvella on pitkään paikallaan voi päällimmäiseksi pukea vielä taukokerroksen, joka liikkumaan lähdettäessä otetaan pois. Paras taukoasu on pilkkihaalari tai untuvatakki ja -housut. Tärkeintä kerrospukeutumisessa on pukea mieluummin monta ohutta kerrosta päällekäin yhden paksun sijaan. Villaa tai keinokuitua Lähinnä ihoa olevan aluskerroksen tehtävänä on siirtää kosteus mahdollisimman tehokkaasti seuraaviin kerroksiin. Aluskerroksen materiaaliksi sopii parhaiten keinokuitu tai villa. Molemmat siirtävät kosteuden tehokkaasti seuraaviin kerroksiin. Keinokuitu kuivuu nopeasti ja villa lämmittää myös kosteana. Kei-

5 nokuitukerrastot kestävät useimmiten kulutusta villaisia paremmin, mutta ominaisuuksiltaan erityisesti merinovillaiset asut ovat osoittautuneet parhaiksi. Keinokuitukerrasto on hinnaltaan edullisempi ja siten satunnaiselle ulkoilijalle fiksumpi vaihtoehto. Aluskerroksen tulee olla ihoa myötäilevä, sillä asu tarvitsee ihon lämpöä toimiakseen. Puuvillaiset kerrastot eivät ole retkeillessä käyttökelpoisia. Puuvillaiset asut eivät siirrä kosteutta iholta läheskään yhtä hyvin pois ja asu kuivuu huonosti retkeilyolosuhteissa. Talvisen lumessa riehumisen jälkeen kylmä yllättää nopeasti, jos aluskerrasto on kostea. Lämmönsäätely tapahtuu välikerroksessa Välikerroksen pääasiallisena tehtävänä on pitää keho lämpimänä. Välikerroksen asu valitaan siksi vallitsevan sään mukaan. Materiaaleiksi välikerrokseen sopivat parhaiten fleece ja villa. Kylmällä säällä välikerroksia voi käyttää useampia päällekkäin. Kaksi ohuempaa vaatetta on parempi ratkaisu kuin yksi paksu. Lämmönsäätely ohuemmilla kerroksilla on huomattavasti helpompaa ja pukemisen vaivan arvoista. Kuorikerros suojaa tuulelta, lumelta ja vedeltä Kuorikerroksen tehtävänä on pitää tuulta, sadetta ja lunta. Kuorikerroksen ei siis itsessään tarvitse lämmittää vaan ennemminkin huolehtia, ettei sen läpi pääse vesi tai tuisku. Toinen hyvältä kuorikerrokselta vaadittava ominaisuus on, että se hengittää alle keräämänsä kosteuden pois. Kovassa pakkasessa kuoritakeiksi kutsutut Goretex-takit eivät silti ole parhaita vaihtoehtoja vaan kannattaa ennemminkin turvautua kyllästettyyn puuvilla- tai softshell-kankaaseen tai toppatakkiin ja -housuihin. Ohut Goretex-kangas on myös herkkä syttymään, joten sen kanssa tulee olla äärimmäisen tarkkana varsinkin nuotion ja kaminan lähellä. Pipo päässä, joka säässä! Erityistä huomiota tulee kiinnittää hanskoihin, pipoon, kenkiin sekä sukkiin. Hanskojen tulee olla mieluiten lumessa peuhaamista kestäviä tai sitten niitä tulee ainakin olla tarpeeksi monet mukana. Pelkillä lapasilla ei pärjää. Hanskat ovat herkkiä hukkumaan ja niistä kannattaa pitää hyvää huolta. Nepparit, joilla hanskat saa kiinnitettyä, toimivat niin leirillä kuin päiväkodissakin. Pään ja kaulan suojaamiseen

6 tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kehon lämmöstä haihtuu pään ja kaulan kautta pakkasessa jopa 75 %! Pipoja kannattaa siis myös ottaa kaksi mukaan leirille. Ohuempi peuhaamiseen ja liikkumiseen, paksumpi istuskeluun ja kovalle pakkaselle. Kovassa tuulessa pään ja niskan voi suojata pipon lisäksi myös hupulla. Villasukat jalkaan! Talvella tärkeintä on, että kenkiin jää vähän enemmän tilaa kuin kesällä. Kenkiin pitää mahtua talvella villasukat ja varpaiden pitää silti pystyä liikkumaan. Parhaat kengät talvella ovat huopavuorisaappaat tai muut varrelliset, lämpimät ja vedenkestävät kengät. Leirille mukaan lähtevät kengät kannattaa valita kunnolla ja valita mieluummin lämpimät kuin hyvännäköiset kengät. Lenkkareilla et tee talvisessa metsässä mitään. Huomaa, että kengillä liikutaan pidempiäkin matkoja. Varusteet Leirille mukaan lähtevät varusteet pakataan rinkkaan tai reppuun. Varusteita otetaan mukaan vain sen verran, että jaksaa kantaa tavaransa bussilta oman kylän alueelle. Kannattaa siis varata hieman enemmän aikaa pakkaamiseen ja miettiä, mitä todella leirillä tarvitset ja mitä et. Mitään tavaroita ei jätetä kädessä kannettaviksi, vaan myös esimerkiksi makuualusta ja -pussi kiinnitetään remmeillä tms rinkkaan. Annathan myös lapsen olla mukana rinkan pakkaamisessa, jotta lapsi tietää, mistä tavarat leirillä rinkasta löytyvät ja osaa itse pakata rinkkansa lähtöpäivänä. Toki johtajat auttavat pakkaamisessa, mutta aikaa ei riitä johtajilla jokaisen lapsen rinkan alusta loppuun asti pakkaamiseen Talvileirillä teltat ovat nukkumista varten, joten tavarat tulee pakata siten, että ne kestävät olla ulkona koko leirin ajan. Tavarat kannattaa siis pakata rinkan sisällä vedenpitäviin pusseihin ja mahdollisesti ottaa myös rinkan sadesuoja matkaan. Mukaan tulee pakata myös pikkureppu, jossa päivän aikana tarvittavat varusteet kulkevat mukana. Juomapullo on talvella ehdoton se kulkee aina mukana. Muista myös nimikoida kaikki varusteesi näin ne löytävät leirin jälkeen takaisin oikealle omistajalle. Jos kaikkia varusteita ei löydy kotoa, kannattaa varusteita kysellä lainaksi tutuilta tai vaikka muilta lippukunnan jäseniltä.

7 Kantolaite & yöpymisvarusteet: Rinkka tavaroille Sadesuoja rinkalle Makuupussi (talvikäyttöön sopiva tai kaksi ohuempaa päällekkäin) Solumuovimakuualusta (paksu tai kaksi ohutta, ilmatäytteinen ei eristä) Päiväreppu Vaatteet: Aluskerros (keinokuitu/villa) 2x Aluskerrasto (ylä- ja alaosa) Sukat (esim. vaellussukkia) joka päivälle Villasukat, vähintään kahdet Välikerros (villa/feece/merinovilla) Vähintään kaksi välikerroksen paitaa (lue Pukeutuminen talvella -osio) Alaosa (esim. villahousut) Kuorikerros (veden/tuulen pitävät) Takki Housut Taukovaatteet (Pilkkihaalari/ toppatakki/untuvatakki) Talvikäyttöön sopivat kengät (esim.huopavuorelliset talvikumisaappaat) Ohuempi ja paksumpi pipo Hanskoja(vettä hylkiviä, eripaksuisia) Kaulaliina, putkikauluri tms. Henkilökohtaiset hygieniavälineet: Hammasharja ja -tahna Huulirasva (rasvapohjainen) Nenäliinoja Pyyhe (ei sudenpennuille) Saippua ja shampoo (ei sudenpennuille) Henkilökohtaiset lääkkeet ja ohjeet niiden käyttöön Muut tarvittavat hygieniavälineet Muita tarvikkeita: Ruokailuvälineet pakattuina kangaspussiin (lautanen (syvä),- korvallinen muki, aterimet) Termospullo, jos omistat Juomapullo (tilavuus väh. 1 litra) Partiohuivi Partioasu (jos on) Suomen Partiolaisten jäsenkortti (vuoden 2015 jäsenkortin voi tulostaa osoitteesta kuksa.partio.fi) Kela-kortti Otsalamppu varaparistoineen Puukko Tulitikut (vedenpitävästi pakattuna) Rannekello Kompassi Heijastin Hiihtovarusteet (sukset valmiiksi voideltuina, monot, sauvat)

8 Istuinalusta Muistiinpanovälineet Yksi tai useampi korkea litran pahvitetra. Sopivia tölkkejä ovat esimerkiksi tavalliset maito- tai jogurttitölkit sekä Marlin mehutölkit. Tölkeissä jäädytetään vettä jäätiiliksi, joista rakennetaan värikäs jääiglu. Pahvinen kananmunakenno sytytyspalojen raaka-aineeksi. Naskalit (jos omistat) Karttasuoja, esim. muovitasku Myös näistä voi olla iloa: Mäenlaskuväline (liukuri, tms.) Silkkinen tai puuvillainen maakuupussilakana Unilelu Herkkuja (esim. suklaata, pähkinöitä, rusinoita) Neula ja lankaa, hakaneuloja Kamera (omalla vastuulla) Lukemista, pelikortit tai muuta puuhaa kipinään Mukaan tuskin tarvitset: Elektronisia laitteita kuten kännykkää, musiikkisoitinta tai pelikonetta (rikkoutuvat helposti, eikä leirillä ole latausmahdollisuutta) Vettä sisältävät kasvo- ja ihorasvat (tekevät huonoa iholle pakkasella) Puuvillaiset vaatteet (kastuvat helposti lumesta ja hiestä, kuivuvat hitaasti, eivätkä lämmitä) Energiajuomat, poistavat kehosta nestettä Ohjelma Katso: Takasivun ohjelmakaavio! Helmen ohjelma on täynnä tekemistä, joka ei jätä ketään kylmäksi! Vanhojen tuttujen taitojen kertaamisen lisäksi pääsee myös oppimaan uutta ja haastamaan itseään. Helmellä jokainen leiriläinen sudenpennusta aikuiseen pääsee mukaan ohjelmiin. Osa ohjelmista on kaikille yhteisiä, osa vain yhdelle tai muutamalle ikäkaudelle suunniteltuja. Lisäksi Helmellä on myös vain johtajaikäisille (samoajat, vaeltajat, aikuiset) suunniteltua K15-ohjelmaa. Kaikkiin ohjelmiin on syytä pukeutua säänmukaisesti ja ottaa päiväreppuun mukaan lämpimiä vaatteita sekä juomapullo. Kuten jokaisella kunnon leirillä, on Helmelläkin avajaiset ja päättäjäiset, jotka ovat koko leirin yhteisiä ohjelmia. Niihin on syytä varustautua erittäin lämpimin vaatein ja istuinalustoin. Kaikista ohjelmista kuulet lisää leirillä kyläpäälliköltäsi.

9 Toiminta talviteltassa Helmellä majoitutaan kylissä. Yhdessä kylässä on 1-5 alueen lippukunnat, ja kyliä yhteensä on Helmellä 5-7. Jokaisella kylällä on oma kyläpäällikkö, joka leirin aikana vastaa yhdessä muiden kylässä olevien johtajien kanssa siitä, että omilla kyläläisillä on kaikki hyvin ja kivaa. Leirin alussa jokainen leiriläinen jaetaan oman kylän sisällä kamiinatelttoihin kyläläisten toiveiden mukaan joko tuttujen kavereiden tai uusien tuttavuuksien kanssa. Talviteltassa ei riehuta Kesällä teltoissa ei tarvitse miettiä montaakaan asiaa, mutta kamiina teltassa muuttaa asiaa merkittävästi. Kamiinaan polttaa helposti itsensä, joten talviteltassa tulee kiinnittää erityistä huomiota varoivaisuuteen. Teltoissa ei juosta, tönitä toisia tai tehdä muutakaan, missä on vaarana saada kamiina tai teltta kaadettua. Mikäli kamiina tai teltta kaatuu, voi tapahtua paljon vahinkoa hyvin nopeasti. Tästä syystä käyttäytymiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Vaatteiden kuivattaminen Vaatteita kannattaa kuivattaa aina, kun on mahdollista. Kätevin tapa vaatteiden kuivattamiseen on kuivausriukujen käyttäminen. Mikäli virittää katossa olevista lenkeistä narut, saattavat sateen yllättäessä lenkkien kohdat päästää vettä sisälle. Kun lenkkiin kohdistuu paljon vetoa (narulla paljon vaatteita), muodostaa se pienen kuopan teltan kattoon, josta vesi pääsee helposti läpi. Tee/rakenna mieluummin kuivausriuku. Mikäli kaikki kuivatettava ei mahdu samaan aikaan kuivamaan, kuivattamisessa kannattaa pitää vuoroja. Yhtenä hyvänä tapana on antaa aina kipinässä olevan kuivattaa vaatteitaan. Kipinävuoron vaihtuessa on helppo keräillä omat vaatteensa ja tehdä tilaa seuraavalle. Vaikka vuorot ovat lyhyitä, saavat vaatteet olla parhaimmassa paikassa koko ajan (lähellä kaminaa), jolloin vaatteet kuivuvat nopeasti.

10 Kenkiä ei kannata jättää pelkästään teltan reunoille. Päivän aikana on todennäköisesti liikuttu sen verran, että ne ovat sisältä ainakin hiestä kosteat. Helpoin tapa kuivattaa kengät on ottaa pohjalliset pois, avata kenkiä nauhoista niin paljon kuin mahdollista ja laittaa sanomalehden pala kenkään. Nahkaisia kenkiä ei kannata kuivata lähellä kamiinaa. Vaikka kuivuminen olisikin nopeaa, kenkien materiaalit eivät kestä nopeaa lämpötilamuutosta, vaan nahka haurastuu ja heikkenee nopeasti. Sama pätee mm. goretex-kalvoihin, jotka sulavat liian lähellä kamiinaa. Hyvä muistisääntö tavaroiden kuivattamiseen kamiinalla: Mikäli et pysty pitämään kättäsi samalla etäisyydellä kuin vaatteita, makuupussia, kenkiä tms. polttamatta sormiasi, ne ovat liian lähellä. Vaatteiden kuivatus ei tapahdu sekunnissa, joten malttia matkaan! Tavaroiden järjestäminen Teltan sisälle ei tällä leirillä oteta rinkkoja ollenkaan. Näin saadaan säästettyä sisältä tilaa, eikä tavarat katoa yhtä helposti. Sisälle tarvitset ainoastaan: makuupussin ja -alustan, yhdet vaihtovaatteet, otsalampun, rannekellon ja vesipullon. Leirillä jokainen pitää huolen omista tavaroistaan. Kun rinkkoja ei oteta sisään ja kaikki varusteet ovat huolellisesti nimikoituja tavarat pysyvät tallessa tai ainakin löytävät takaisin oikeille omistajilleen. Kaikki tavarat, joita ei käytetä sillä hetkellä, säilytetään rinkassa. Kipinämikko Jokainen leiriläinen pääsee kokeilemaan kipinämikon tehtävää leirin aikana. Kipinämikko vastaa vuoronsa aikana teltan lämmittämisestä sekä teltassa nukkuvien turvallisuudesta. Kipinämikko on hereillä koko vuoronsa ajan eikä oleile makuupussissaan, vaan pitää yllä tulta ja tarkkailee aktiivisesti kaminaa, myrskylyhtyä sekä kuivuvia varusteita ja makuupussien jalkopäitä. Nuorimmat leiriläiset toimivat kipinämikkona yhdessä kokeneemman talvileireilijän kanssa. Jokaisen kipinämikon kanssa kerrataan tehtävät ennen oman vuoron alkua ja tutustutaan alkusammutusvälineistöön ja turvallisuusohjeisiin.

11 Viestintä Mitä tapahtuu leirin toisissa kylissä? Sataako huomenna lunta? Mitä mieltä ollaan leirin ruuasta? Uutiset ja kuumimmat puheenaiheet kertoo jo viime Helmellä tutuksi tullut taululehti Helmi-taulu! Helmi-taululle päivitetään joka leiripäivä kiinnostavia ja viihdyttäviä enemmän tai vähemmän Helmeen liittyviä juttuja. Seuraa Helmeä kotoa käsin Helmen ajankohtaisimmat uutiset, leiriläisten kommentit ohjelmista ja paljon muuta löydät koko leirin ajan Helmen nettisivuilta, Facebook-sivulta ja Instagram-tililtä! Bongaa kuvasta oma lapsesi ja fiilistele mukana kotisohvalta upeita talvileiritunnelmia. helmi.partio.fi facebook.com/helmitalvileiri Instagram: helmitalvileiri Leirin aikainen kuvaaminen ja videointi Leirin aikana kuvataan toimintaa ja otetaan potretteja. Leirillä vierailee vapaaehtoisen kuvaustiimin lisäksi kaksi valokuvaajaa, jotka ottavat potrettikuvia ryhmistä. Kuvia tullaan käyttämään partiomarkkinoinnin lisäksi heidän portfolioissaan, kotisivuillaan ja valokuvanäyttelyissä. MIkäli haluat estää itsesi tai lapsesi kuvaamisen potretteihin ja kuvien käytön em. tarkoituksiin, ole yhteydessä piiritoimistoon. Lisätietoa Ennen leiriä lisätietoja Helmestä antaa ensisijaisesti lippukunnan oma yhteyshenkilö. Leirin aikana vakavissa asioissa leiriin saa yhteyden leirinjohtajan kautta: Jenni Lairila, Ennen leiriä asioissa, joihin yhteyshenkilöllä ei ole vastausta, voit myös lähettää sähköpostia leirinjohtajalle Piirin toimistolla Helmeä tekee Ville Jokinen, ,

12