Näin toimii kansanvalta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näin toimii kansanvalta"

Transkriptio

1 Näin toimii kansanvalta 1

2 Sisällys Suomi on kansanvalta... 3 Suomalaiset arvot... 5 Perustuslaki... 7 Perusoikeudet koskevat kaikkia... 8 Valtiovalta kuuluu kansalle...12 Suomi on oikeusvaltio...17 Kansalainen voi vaikuttaa Julkaisija: Oikeusministeriö/Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma, Selkokeskus Toimittaja: Ari Sainio Haastattelut: Meri Valkama Työryhmä: Seppo Niemelä, Satu Paasilehto, Aki Asola, Henna-Leena Kallio, Anne Järvinen, Maria Wakeham. Taitto: Hannu Virtanen Kuvat: Meri Valkama, Yleisradio, Lehtikuva, Irmeli Jung, Aki Roukala, Väestöliitto Paino: Priimus Paino Oy

3 Suomi on kansanvalta Kansanvalta eli demokratia tarkoittaa, että kansalla on valta päättää asioista. Käytännössä se tapahtuu siten, että kansalaiset valitsevat vaaleissa edustajansa eduskuntaan ja kunnanvaltuustoihin päättämään yhteisistä asioista. Demokratia on valintoja Päätettävät asiat ovat joskus vaikeita. Kansalaisilla voi olla hyvinkin erilaisia näkemyksiä asioista, esimerkiksi siitä, miten yhteisiä verovaroja käytetään. Pitäisikö verovaroilla rakentaa urheilustadion vai oopperatalo? Kenellä on oikeus saada hoitoa tai yhteiskunnan tukea toimeentuloon? Demokratia on jatkuvaa keskustelua yhteisistä asioista ja arvoista. Asioita pohditaan yhdessä, niiden etuja ja haittoja punnitaan. Kansalaiset päättävät siitä, millainen Suomi on ja mihin suuntaan sitä kehitetään. Ei vain enemmistön valtaa Monissa asioissa enemmistön kanta ratkaisee, mutta vähemmistökin voi vaikuttaa päätöksiin. Jos vähemmistö esittää kantansa vakuuttavasti, enemmistö muuttaa ehkä sen perusteella mielipidettään. Mitä on demokratia? Demokratiassa kansalla on valta päättää maan asioista. Demokratiaan kuuluvat vapaat ja rehelliset vaalit. Kansalaiset päättävät, ketkä edustavat heitä. Demokratiassa erilaisten vähemmistöryhmien oikeudet ja mielipiteet otetaan huomioon. Suomalainen demokratia perustuu kansalaisten osallistumiseen. On tärkeää, että kansalaiset seuraavat päätöksentekoa ja ottavat kantaa päätettäviin asioihin. Näin voidaan varmistaa se, että päätöksissä otetaan huomioon erilaiset mielipiteet. 3

4 4

5 Suomalaiset arvot Suomalaisia yhdistävät tietyt arvot ja periaatteet. Ne ovat myös perustana, kun tehdään päätöksiä. Arvot ovat muotoutuneet pitkän ajan kuluessa. Niihin ovat vaikuttaneet suomalaisten mielenlaatu, evankelis-luterilainen uskonto, Suomen historia ja sijainti pohjoisessa Euroopassa. Vapaus Ennen itsenäistymistä Suomi oli 500 vuoden ajan osa Ruotsia ja sen jälkeen 100 vuotta osa Venäjää. Etäisyydet olivat pitkiä. Suomalaiset asuivat kaukana valtaapitävistä. Siksi he tottuivat toimimaan itsenäisesti ja myös kantamaan vastuun toimistaan ja päätöksistään. Suomi itsenäistyi vuonna Itsenäistymisen yhteydessä käytiin vaikea sisällissota. Vain noin 20 vuotta sen jälkeen Suomi puolusti itsenäisyyttään sodissa Neuvostoliittoa vastaan. Kovat sotavuodet ja niistä toipuminen jättivät jälkensä yhteiskuntaan. Sodat ja niiden jälkeinen aika ovat opettaneet, että yhteistyössä on voimaa. Tasa-arvo Naisten ja miesten tasa-arvolla on Suomessa pitkät perinteet. Naisilla on itsenäinen asema. He ovat osallistuneet kautta historian miesten rinnalla yhteiskunnan rakentamiseen. Naiset saivat täydet poliittiset oikeudet vuonna 1906, ensimmäisenä maailmassa. Naiset ovat saaneet äänestää ja asettua ehdolle vaaleissa jo sadan vuoden ajan. Työ tasa-arvon puolesta jatkuu. Koulutus Suomalaiset pitävät tärkeänä osaamista ja koulutusta. Vanhemmat pyrkivät kouluttamaan lapsensa. Hyvä koulutustaso on auttanut yrityksiä menestymään. Suomi on myös panostanut tutkimukseen ja kehitykseen. Sodan jälkeen alkoi voimakas rakennuskausi. Samalla maan talous vahvistui. 5

6 Työ Suomalaiset arvostavat työntekoa. Suomessa on jouduttu elämään ankarissa ilmasto-oloissa ja selviämään pitkän talven yli. Kenties siksi suomalaiset arvostavat suunnitelmallisuutta, ahkeruutta, yhteistyötä ja sisua. Sisu on erityinen suomalainen sana, joka tarkoittaa sinnikkyyttä ja tahdonvoimaa. Luottamus Suomalainen arvostaa rehellisyyttä ja suoruutta. Yleensä suomalaiset luottavat muihin ihmisiin. Suomalaiset voivat luottaa myös siihen, että viranomaiset kohtelevat kaikkia kansalaisia samalla tavalla. Suomi kuuluu niihin maihin, joissa on vähiten lahjontaa. Lahjuksen tarjoaminen on lainvastaista ja loukkaavaa. Suomalaisen yhteiskunnan periaatteisiin kuuluu myös vastuu muista ihmisistä. Monikulttuurisuus Suomi on ollut aina monikulttuurinen maa. Ruotsinkielisellä ja saamenkielisellä vähemmistöllä on tunnustettu asema. Suomessa on kaksi kansankirkkoa, evankelis-luterilainen ja ortodoksinen. Lisäksi maassa toimii monia uskonnollisia yhdyskuntia. Kulttuurien kirjo on kuitenkin lisääntynyt eniten viime vuosina. Demokratiaan liittyviä arvoja: yksilön vapaus yhdenvertaisuus suvaitsevaisuus. 6

7 Perustuslaki Maan tärkein laki on perustuslaki. Se koskee kaikkia kansalaisia ikään, sukupuoleen tai uskontoon katsomatta. Perustuslaki antaa kuvan siitä, mitä Suomessa pidetään tärkeänä. Perustuslaki on hallinnon perusta. Siihen on kirjattu myös kansalaisten perusoikeudet ja velvollisuudet. Perusoikeudet suojelevat yksilöä sorrolta ja mielivallalta. Kukaan ei saa loukata toisen perusoikeutta, ei edes saman perheen jäsen. Perusoikeudet kuuluvat kaikille, myös niille, joilla ei ole äänioikeutta. Perusoikeudet suojaavat myös Suomessa asuvia ulkomaalaisia. Tärkeimpiä velvollisuuksia ovat velvollisuus osallistua maan puolustamiseen ja velvollisuus maksaa veroja sekä yhteinen vastuu ympäristöstä. Paavo Lipponen, eduskunnan puhemies Olen ylpeä siitä, että Suomessa on ehkä maailman vahvin demokraattinen yhteiskunta. Toivoisin kuitenkin, että suomalaisen demokratian perinteitä arvostettaisiin enemmän. Ennen kaikkea toivoisin arvostettavan sitä, että Suomen kansa asettui jo 1930-luvulla selkeästi demokratian kannalle. Puhemiehen tehtävässä olen kokenut tärkeäksi sen, että tuen parlamentaarista demokratiaa, puolustan oppositiota ja jokaisen kansanedustajan oikeuksia. Perustuslaki koskee kaikkia on hallinnon perusta sisältää kansalaisten perusoikeudet. 7

8 Perusoikeudet koskevat kaikkia Perustuslaissa on lueteltu, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia Suomen kansalaisella on. Seuraavassa on lueteltu tärkeimpiä perusoikeuksia. Yhdenvertaisuus maasta tai luovuttaa tai siirtää toiseen maahan. Ulkomaalaista ei saa karkottaa maasta, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä sen vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Se tarkoittaa, että ketään ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan esimerkiksi sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Myös lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä. Koskemattomuus, turvallisuus Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Näitä oikeuksia eivät voi rajoittaa edes omat perheenjäsenet tai muut läheiset ihmiset. Liikkumisvapaus Suomalaisilla on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa. Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan, karkottaa Yksityiselämän ja omaisuuden suoja Kansalaisella on oikeus yksityiselämään ja kotirauhaan. Toisen kirjettä tai muuta luottamuksellista viestiä ei saa lukea ilman lupaa. Toisen puhelua ei saa kuunnella. Joitakin poikkeuksia tästä on, niistä on säädetty lailla. Perustuslaki suojaa myös jokaisen henkilökohtaista omaisuutta. Uskonnon ja omantunnon vapaus Kaikilla on oikeus tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoa. Kansalainen voi kuulua tai olla kuulumatta johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei saa loukata toisen uskonnonvapautta, eikä valtio voi puuttua siihen. 8

9 Sananvapaus ja julkisuus Jokaisella Suomessa on sananvapaus. Viranomaisten asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia. Kaikilla on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta tai tallenteesta. Kokoontumis- ja yhdistymisvapaudet Jokaisella on vapaus järjestää kokouksia sekä osallistua niihin. Jokaisella on oikeus perustaa yhdistys, kuulua yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Jokaisella on myös oikeus olla kuulumatta yhdistykseen. Mihinkään yhdistykseen ei ole pakko kuulua. Demokratiassa myös mielenosoitus on laillinen ja hyväksyttävä keino tuoda julki mielipiteitä. Väkivaltaa tai omaisuuden tuhoamista ei mielenosoitusten yhteydessä kuitenkaan sallita. Ulla Topi, Me itse ry:n varapuheenjohtaja Suomalaisen demokratian ansiosta minulla on mahdollisuus tuoda esille vammaisten perus- ja ihmisoikeuksiin liittyviä asioita. Sen ansiosta pystyn vaikuttamaan sekä kunnallisella tasolla rakennus- ja ympäristölautakunnassa ja vammaisneuvostossa että valtakunnallisesti eurooppalaisessa vammaisfoorumissa ja vammaisten naisten komiteassa. Antti Helin, toimittaja Maassa, jossa demokratia toimii niin hyvin kuin Suomessa, demokratiaa ei näe kunnolla. Sellaisissa maissa, joissa demokratia taas ei toimi, sen huomaa. Suomessa demokratiaa tulee harvoin ajateltua, koska ei tarvitse. Meillä demokratia ei muistuta olemassaolostaan väärinkäytöksillä. 9

10 Oikeus koulutukseen Kaikilla on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Tämä koskee myös esimerkiksi vammaisuuden takia erityisopetusta tarvitsevia henkilöitä. Kaikilla tulee olla samat mahdollisuudet saada myös muuta kuin perusopetusta. Varattomuus ei saa olla esteenä koulutukselle. Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus tehdä valitsemaansa työtä. Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä. Julkisen vallan on pyrittävä edistämään työllisyyttä sekä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeus sosiaaliturvaan Kansalaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Jos hän ei itse kykene hankkimaan perustoimeentuloa, hänellä on oikeus saada se valtiolta. Lina Rosenstedt, koululainen Minusta on hyvä, että koska Suomessa on demokratia, aikuiset voivat äänestää vaaleissa ja silloin kansa saa sellaisen presidentin kuin suurin osa haluaa. Kun täytän 18 vuotta, saan itsekin äänestää. Näin kerran ohjelman maasta, jossa osa ihmisistä ei saanut vaikuttaa maan asioihin ollenkaan. Se on tyhmää. Suomessa asiat ovat paremmin. Unelma Bollström, sosiaaliohjaaja Hyvinvointi Suomessa on demokratian ansiota. On hyvin tärkeää, että demokratia kuuluu elämäämme, sillä ilman sitä meiltä puuttuisi paljon etuuksia ja palveluja. 10

11 Vapaa tiedonvälitys on osa demokratiaa Perustuslain takaama sananvapaus koskee myös tiedotusvälineitä. Lehdet, televisio ja muut tiedotusvälineet toimivat vapaasti ja itsenäisesti. Valtiovalta ei puutu tiedotusvälineiden sisältöön. Yleisradio toimii eduskunnan alaisuudessa oman lain pohjalta. Tiedotusvälineissä käydään jatkuvasti keskustelua siitä, miten demokratia toimii ja millaisia päätöksiä tehdään. Tiedotusvälineet antavat monipuolista tietoa asioista. Sen perusteella kansalainen voi muodostaa oman mielipiteensä. 11

12 Valtiovalta kuuluu kansalle Kaikilla kansalaisilla tulee olla samat oikeudet ja mahdollisuudet osallistua yhteisten asioiden hoitoon. Kansalaisia on kuultava, kun päätöksiä tehdään. Kansalaiset ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita. Eduskunta säätää lait Kansaa edustaa vaaleilla valittu eduskunta. Eduskuntavaalit järjestetään neljän vuoden välein. Niissä eduskuntaan valitaan 200 kansanedustajaa. Eduskunnan tärkein tehtävä on säätää lait. Eduskunta myös tekee päätökset valtion taloudesta ja muista valtiota koskevista tärkeistä asioista, kuten kansainvälisistä sopimuksista. Hallitus valmistelee Eduskuntaa auttaa sen valitsema hallitus eli valtioneuvosto. Hallitus valmistelee esitykset, jotka tulevat eduskunnan päätettäviksi. Hallitus myös toteuttaa päätökset, jotka eduskunta on tehnyt. Hallitukseen kuuluu pääministeri ja tarvittava määrä muita ministereitä. Ministeri johtaa ministeriötä, jossa virkamiehet valmistelevat ministeriön toimialaan kuuluvia asioita. Eduskunta voi erottaa hallituksen, jos se ei ole tyytyväinen hallituksen toimintaan. 12

13 Presidentti vahvistaa Vaaleilla valitaan myös tasavallan presidentti hoitamaan maan asioita. Presidentinvaalit järjestetään kuuden vuoden välein. Sama henkilö voi olla presidenttinä kaksi kautta peräkkäin. Tasavallan presidentin tärkein tehtävä on johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhdessä hallituksen kanssa. Valtaosa presidentin päätöksistä on hallituksen esityksiä. Presidentti vahvistaa lait, jotka eduskunta on hyväksynyt. Hän on myös Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö. Presidentti päättää sodasta ja rauhasta eduskunnan suostumuksella. Kunnilla on itsehallinto Suomi jakaantuu kuntiin. Kunnilla on itsehallinto eli ne päättävät omista asioista. Kunnat järjestävät monenlaisia palveluita kuntalaisille, kuten lasten päivähoidon, perusopetuksen sekä terveys- ja sosiaalipalvelut. Kunnat keräävät asukkailta kunnallisveroa, jolla palvelut maksetaan. Kuntalaiset äänestävät edustajat kunnanvaltuustoon, joka päättää asioista. Valtuuston koko riippuu kunnan asukasluvusta. Päätöksiä valmistelevat kunnanhallitus ja lautakunnat, jotka koostuvat kuntalaisten edustajista. Laissa korostetaan, että kuntien tulee edistää asukkaiden suoraa vaikuttamista ja osallistumista päätöksiin. Kunta voi esimerkiksi selvittää asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa. Eräs tapa on järjestää kunnallinen kansanäänestys jostain tärkeästä asiasta, esimerkiksi kuntaliitoksesta toisen kunnan kanssa. Asukkaita kuullaan myös esimerkiksi maankäyttöön ja alueen suunnitteluun sekä palveluiden järjestämiseen liittyvissä asioissa. Kuntalaisella on mahdollisuus esittää aloite jostain kunnan toimialaan liittyvästä asiasta. Aloite on käsiteltävä kunnan päättävissä elimissä. 13

14 Kansainväliset sopimukset Suomen kansalaiset ovat myös Euroopan unionin (EU) kansalaisia. Euroopan unioniin kuuluu 27 maata, Suomi niiden joukossa. EU:n tavoitteena on lisätä yhteistyötä jäsenmaiden välillä. EU:n määräykset vaikuttavat Suomen lakeihin. Niiden perusteella Suomen lakeihin on tehtävä muutoksia. Suomi osallistuu päätöksentekoon Euroopan unionissa. Suomalaiset valitsevat vaaleilla 13 edustajaa Euroopan parlamenttiin, jossa on edustajia kaikista jäsenmaista. Suomea koskevat myös monet kansainväliset sopimukset, jotka Suomi on hyväksynyt. Niihin kuuluu esimerkiksi Yhdistyneiden kansakuntien eli YK:n ihmisoikeuksien julistus. Sitä noudattavat maat eivät salli ihmisarvoa alentavaa toimintaa. Kuka saa äänestää vaaleissa? Kansalaisella on äänioikeus vaaleissa ja kansanäänestyksissä, kun hän on täyttänyt 18 vuotta. Vakinaisesti maassa asuvat ulkomaalaiset saavat osallistua kunnallisvaaleihin ja kunnallisiin kansanäänestyksiin. Jokainen Suomen kansalainen, joka on täyttänyt 18 vuotta, saa äänestää: eduskuntavaaleissa presidentinvaaleissa Euroopan parlamentin vaaleissa kunnallisvaaleissa neuvoa antavassa kansanäänestyksessä. Suomessa vakinaisesti asuva ulkomaalainen, joka on täyttänyt 18 vuotta, saa äänestää: kunnallisvaaleissa kunnallisessa kansanäänestyksessä. Kansalainen äänestää yhtä ehdokasta. Kaikki vaalit ovat salaisia. Kenenkään ei tarvitse tietää, ketä äänestäjä on äänestänyt. Suomalainen ja Euroopan unioni Suomalaisia koskevat EU:ssa päätetyt määräykset. Suomi on mukana päättämässä asioista EU:ssa. Suomalaiset valitsevat Suomen edustajat EU:n parlamenttiin. Vaalit Kansalaiset valitsevat vaaleilla eduskunnan joka neljäs vuosi presidentin joka kuudes vuosi Suomen edustajat Euroopan parlamenttiin joka viides vuosi edustajat kunnanvaltuustoihin joka neljäs vuosi. 14

15 Zahra Abdulla, kätilösairaanhoitaja Sen vuoksi, että Suomessa vallitsee demokratia, pystyn vaikuttamaan itseäni koskeviin asioihin, kuten terveyteeni, koulutukseeni ja lasteni lukumäärään. Saan elää rauhassa ja nauttia elämästä. Saan myös äänestää ja asettua ehdolle vaaleissa, mikä on minulle tärkeää. Haluan vaikuttaa asioihin siinä paikassa, missä elän. Bettina Sågbom, toimittaja Suomessa vähemmistöillä on hyvät oikeudet. Me suomenruotsalaiset saamme esimerkiksi käyttää omaa äidinkieltämme vapaasti, toisin kuin monissa muissa maissa. Kun asuu demokraattisessa maassa, ei aina muista arvostaa riittävästi sitä, miten hyvin meillä on asiat. Valitamme usein monista asioista, vaikka oikeasti meillä on asiat hyvin. Se länsimainen demokratia, joka meillä vallitsee, on niin lähellä täydellistä poliittista järjestelmää kuin vain mikään voi olla. Eilina Gusatinsky, päätoimittaja Olen miettinyt paljon sitä, mitä demokratia on. Näen, että jokainen maan asukas luottaa siihen, että demokratian avulla saa oikeudenmukaista ja tasa-arvoista kohtelua. Mielestäni ihmisten pitäisi kuitenkin olla valppaita ja pitää huoli siitä, että demokratia todella toteutuu. Se koskee kaikkia, niin maahanmuuttajia kuin suomalaisia. Omassa elämässäni demokratia näkyy niin, että saan esittää kysymyksiä ja usein saan niihin myös vastauksia. Meillä kaikilla on myös paljon mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin. Se on eri asia, käytämmekö mahdollisuudet hyväksemme. 15

16 Pauliina Feodoroff, ohjaaja Minulle suomalainen demokratia edustaa suurinta estettä saamelaisen kulttuurin omaehtoiselle kehittymiselle ja säilymiselle. Minusta saamelaisen näkökulmasta suomalaisen demokratian suurin ongelma on se, ettei se ole missään vaiheessa historiaansa selvittänyt oikeudellista suhdettaan saamelaisiin. Elämme pakolaisina omalla maallamme, ja meidät nähdään ministeriöissäkin vain suomalaisina, ei toisen kulttuurin edustajina. Suomalaisen demokratian mukaan minulla on kuitenkin oikeus sananvapauteen ja voin ilmaista mielipiteeni. Marja Vuento, rikosylikonstaapeli Demokratia tuntuu minusta niin itsestään selvältä asialta, että sen näkeminen on melko haasteellista. Arvostan suomalaisessa yhteiskunnassa ja poliisissa erityisesti sitä, että niihin molempiin voi luottaa. Se on demokratian ansiota. Suomessa jokainen ihminen saa sukupuoleen, uskontoon, yhteiskunnalliseen asemaan tai kansalaisuuteen katsomatta tasa-arvoisen kohtelun. Demokratiaa on myös se, että jos näkisin jotakuta ihmistä kohdeltavan poliisin taholta epätasaarvoisesti, voisin nostaa siitä metelin saamatta potkuja. 16

17 Suomi on oikeusvaltio Lakien rikkomuksista tuomitaan tuomioistuimissa. Tuomioistuimet ovat riippumattomia. Se tarkoittaa sitä, että valtiovalta tai muu hallinto ei voi määrätä tuomioistuinten toiminnasta. Tuomioistuimia sitoo vain laki. Tuomareita ei voi painostaa eikä heidän toimintaansa voi vaikuttaa. Tuomioistuin voi tuomita vain laissa mainituista rikoksista. Rikoksesta ei saa määrätä ankarampaa tuomiota, kuin mitä laissa on säädetty. Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi ilman viivytystä. Oikeuskäsittely on yleensä julkinen, ja asianomaisella on oikeus tulla kuulluksi. Alioikeuksien ja viranomaisten päätöksistä on mahdollisuus valittaa. Näillä kaikilla määräyksillä taataan, että asioiden käsittely on oikeudenmukainen. Suomessa ketään ei tuomita kuolemaan eikä kidutus ole sallittua. Kansalainen ja laki Tuomioistuin voi määrätä rangaistuksen lain rikkomisesta. Vain laissa mainitusta rikoksesta voidaan määrätä rangaistus. 17

18 Kansalainen voi vaikuttaa Kansalainen voi vaikuttaa päätöksentekoon monilla tavoilla. Jo omilla teoillaan voi vaikuttaa. Esimerkiksi ostamiseen, kuluttamiseen ja ympäristöön liittyvät ostopäätökset ovat arjen politiikkaa. Kansalainen voi vaikuttaa myös tuomalla mielipiteensä esiin julkisesti tai olemalla yhteydessä kansan valitsemiin edustajiin. Keskeinen osa suomalaista kansalaistoimintaa tehdään erilaisten järjestöjen kautta. Puolueet Demokratian vahvimpia toimijoita ovat poliittiset puolueet. Ne kokoavat yhteen kansalaisten mielipiteitä ja näkemyksiä. Puolueet tarjoavat ideoita ja ratkaisuja yhteisiin asioihin. Puolueet tavoittelevat päätösvaltaa. Ne pyrkivät saamaan eduskunnassa ja valtuustoissa niin monta paikkaa kuin mahdollista. Puolueet myös pyrkivät hallitukseen, koska hallitus on maan tärkein toimeenpaneva voima. epäonnistuu, äänestäjät eivät ehkä äänestä sitä puoluetta seuraavissa vaaleissa. Työmarkkinajärjestöt Työntekijöitä ja työnantajia edustavat järjestöt eli työmarkkinajärjestöt ovat merkittäviä vaikuttajia. Työntekijöiden järjestöihin eli ammattiliittoihin kuuluu lähes kolme neljästä työntekijästä. Kuuluminen ammattiliittoon on yleisempää kuin monissa muissa maissa. Työmarkkinajärjestöt laativat työehtosopimuksia, joissa sovitaan palkoista, työajoista ja muista tärkeistä työhön liittyvistä asioista. Työehtosopimukset koskevat kaikkia samalla alalla työskenteleviä. Ne lisäävät työntekijöiden turvaa. Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat myös hallituksen kanssa. Järjestöt sopivat hallituksen kanssa esimerkiksi työelämän kehittämiseen ja verotukseen liittyvistä asioista. Puolueet ovat poliittisessa vastuussa päätöksistä. Jos jonkin puolueen politiikka 18

19 Kansalaisjärjestöt Perustuslain mukaan Suomessa on kokoontumis- ja yhdistymisvapaus. Tätä vapautta käytetään ahkerasti. Suomessa on yli yhdistystä. Yhdistyksiä on hyvin monenlaisia, ja ne ajavat monenlaisia asioita. Yleisimpiä ovat urheiluseurat, kulttuuriyhdistykset, harrastuksiin liittyvät yhdistykset, poliittiset yhdistykset sekä paikallisiin asioihin keskittyvät yhdistykset. Joillakin aloilla, kuten sosiaalija terveysalalla, järjestöjen tekemä työ on ensiarvoisen tärkeää. Järjestöt toimivat edustamiensa asioiden puolesta ja valvovat, että kansalaisten ääni kuuluu päätöksenteossa. Eri alojen järjestöjä kuullaan myös valtion ja kuntien päätöksenteossa. 19 Laura Honkasalo, kirjailija Minun kannaltani suomalainen demokratia merkitsee sitä, että asiani ovat hyvin, sillä olen syntyperäinen suomalainen, nuori ja hyvin koulutettu. Demokratian pinnan alle kätkeytyy kuitenkin paljon eriarvoisuutta, eikä kaikilla suomalaisilla ole asiat yhtä hyvin. Demokratia näkyy arjessani myös ristiriitoina: vaikka yritän vaikuttaa asioihin äänestämällä, ympärillä on valtavasti epäkohtia, kuten naisten asema työmarkkinoilla, ympäristön tuhoaminen ja ongelmat lasten päivähoidossa.

20 Suomi on tasavalta, jota hallitaan demokraattisesti. Valta kuuluu kansalle eli meille kaikille. Tämä esite kertoo perustiedot siitä, miten kansanvaltaa toteutetaan käytännössä. Lisätietoja: sisältää myös selkokieliset sivut. 20

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta YH1 kurssin kertaus Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentin tehtävät ja toimenkuva Tasa-arvoinen

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

SUOMI ON OIKEUSVALTIO

SUOMI ON OIKEUSVALTIO SUOMI ON OIKEUSVALTIO - Johtosäännöt ja järjestyssäännöt pohjaavat yllä oleviin säädöksiin = MUODOSTAVAT OIKEUSJÄRJESTYKSEN, JOKA MÄÄRÄÄ IHMISTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET KIRJOITETUT KIRJOITTAMATTOMAT

Lisätiedot

Julkisen vallan oikeudelliset perusteet

Julkisen vallan oikeudelliset perusteet Jaakko Husa Teuvo Pohjolainen Julkisen vallan oikeudelliset perusteet Johdatus julkisoikeuteen Talentum Helsinki 2014 Neljäs, uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Outi Pallari

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Kuntalaki uudistuu Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kuntatalo 21.5.2013 Esityksen painopisteet 1. Julkishallinnon arvot ja

Lisätiedot

Imatran Mansikkalassa

Imatran Mansikkalassa Imatran Mansikkalassa 12.10.2010 1. Mitä oikeuksia minulla on? 2. Miten pääsen oikeuksiini? ------------------ 3. Kelan tulkkauspalvelu 1 Mitä oikeuksia minulla on? Ihmisoik.sopimukset > ihmisoikeudet

Lisätiedot

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto.

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto. OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-liitto 29.3.2008 Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015

Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015 Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015 RYHMÄTEHTÄVÄ 1) Mitkä ovat koulutusoikeuden oikeuslähteet 2) Oppilaan velvollisuudet koulussa - mitä sinulle on jäänyt mieleen

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Priorisointi perusoikeuksien näkökulmasta

Priorisointi perusoikeuksien näkökulmasta Priorisointi perusoikeuksien näkökulmasta Terveysfoorumi 2016 Lääkehoitojen priorisointi Toomas Kotkas Priorisoinnin kannalta relevantteja perusoikeuksia Perustuslain 6 : Yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Eduskuntavaalit 2011

Eduskuntavaalit 2011 2011 Eduskuntavaalit Eduskuntavaalit Eduskuntavaalit pidetään joka neljäs vuosi. Vaaleissa valitaan 200 kansanedustajaa päättämään yhteisistä asioistamme. Vuoden 2011 eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina

Lisätiedot

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU Ylijohtaja Sami Manninen Oikeusministeriö 2.3.2017 LAINVALMISTELUSTA KESKUSTELLAAN AIKA AJOIN //Hallituksen lakiesitysten tasoon on puututtu tavan takaa sekä eri ministeriöiden

Lisätiedot

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO 14.11.2011 Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

Median sääntely ja sananvapaus. Anna Alatalo

Median sääntely ja sananvapaus. Anna Alatalo Median sääntely ja sananvapaus Anna Alatalo Median toiminnan rajat Median toimintaan vaikuttavien yhteiskunnallisten ehtojen yhteensovittaminen toteutuu median yhteiskunnallisena sääntelynä eli regulaationa.

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

NUORTEN VAIKUTTAJIEN KOULUTUS

NUORTEN VAIKUTTAJIEN KOULUTUS NUORTEN VAIKUTTAJIEN KOULUTUS Nuorten Noste -hanke 1 Johdanto Katsaus kunnan päätöksentekoon Kunnallisvaalit, nuorisovaalit Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, sivistyslautakunta Oppilaskunnat, Lammin YP-ryhmä,

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 28.1.2004: Henkilöstöturvallisuus yleisesti Henkilöstöturvallisuus Henkilöstöturvallisuus on osa yritysturvallisuutta

Lisätiedot

Eriävä mielipide. Lukuun ottamatta perustuslain 1, 58, 66, 94 ja 95 pykälien muutosehdotuksia yhdyn komitean muutosehdotuksiin.

Eriävä mielipide. Lukuun ottamatta perustuslain 1, 58, 66, 94 ja 95 pykälien muutosehdotuksia yhdyn komitean muutosehdotuksiin. Eriävä mielipide Perustuslain tarkistamiskomitea on saamansa kahden jatkoajan jälkeen tehnyt esityksensä muutoksista perusteluineen 1 päivänä maaliskuuta 2000 voimaan tulleeseen Suomen perustuslakiin.

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi? Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSKYSELY

YHDENVERTAISUUSKYSELY YHDENVERTAISUUSKYSELY Hyvä oikeusministeriöläinen, Tervetuloa vastaamaan ministeriön yhdenvertaisuuskyselyyn! Vastaukset annetaan ja niitä käsitellään anonyymisti. Vastaamalla olet mukana kehittämässä

Lisätiedot

HOIDA ITE ITTES? Perjantai , Paasitorni, Helsinki

HOIDA ITE ITTES? Perjantai , Paasitorni, Helsinki HOIDA ITE ITTES? Perjantai 30.5.2008, Paasitorni, Helsinki HYVINVOINTIPALVELUT 2010-LUVULLA JULKINEN VASTUU, TUOTANTO JA RAHOITUS Missä kulkee julkisen vallan järjestj rjestämisvastuun raja? Maija Sakslin

Lisätiedot

I Suomalainen yhteiskunta

I Suomalainen yhteiskunta I Suomalainen yhteiskunta 1. Kuka on kansalainen? 2. Mikä on yhteiskunta? 3. Yhteiskunnan rakenne Oppikirjan tehtävien vastaukset 1 Kansalainen ja yhteiskunta 1. Kuka on kansalainen? Ydinsisällöt alaluvut

Lisätiedot

Ihmisoikeusnäkökulma sukupuolten väliseen tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen

Ihmisoikeusnäkökulma sukupuolten väliseen tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen Itä-Suomen yliopisto tasa-arvopäivät 17.4.2012 Kristiina Kouros pääsihteeri, Ihmisoikeusliitto Ihmisoikeusnäkökulma sukupuolten väliseen tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen LÄHESTYMISTAVAT IHMISOIKEUKSIIN

Lisätiedot

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaalaislain (301/2004) 88 a, sellaisena kuin se on laissa 323/2009, muutetaan 3 :n 13 kohta, 10 a ja 35, 56 :n 4 momentti,

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Pyöreän pöydän keskustelu 14.3.2016 Säätytalo, Helsinki 14.3.2016 1 Eettiset koodistot/ ohjeet Terveys-/ lääkintäoikeus Sosiaalioikeus

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina

Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kunnallistieteen päivät 11.-12.11.2004 Heikki Paloheimo Politiikan tutkimuksen laitos 30014 Tampereen yliopisto heikki.paloheimo@uta.fi Edustuksellisen

Lisätiedot

Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet

Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet Mikä on kansalaisehdotus? Kansalaisehdotus on kansalaisen mahdollisuus tehdä kunnalle ehdotus jostakin haluamastaan muutoksesta tai parannuksesta kunnan

Lisätiedot

- valtion virastot ja laitokset - kuntien virastot ja laitokset sekä luottamuselimet - tuomioistuimet.

- valtion virastot ja laitokset - kuntien virastot ja laitokset sekä luottamuselimet - tuomioistuimet. VOIKO OIKEUSASIAMIES AUTTAA? 1) Mitä eduskunnan oikeusasiamies tekee? Oikeusasiamies valvoo, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Lisäksi hän valvoo muita julkista

Lisätiedot

16.10.2013 A7-0306/1. Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta

16.10.2013 A7-0306/1. Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta 16.10.2013 A7-0306/1 Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta Mietintö Edite Estrela Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja niitä koskevat oikeudet

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT

SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Keskustanuorten XXXX aluejärjestö ry. Muissa kuin virallisissa yhteyksissä yhdistyksestä voidaan

Lisätiedot

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry, ruotsiksi Miljöstuderande MYY rf ja englanniksi The Association

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN 11.9.2015 Satu Valtere @satuvaltere 2 MIKÄ TASA-ARVO? TASA-ARVO Tasa-arvolla viitataan useissa yhteyksissä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

KUNTAVAALIT. Ennakkoäänestys Vaalipäivä sunnuntai Selkoesite

KUNTAVAALIT. Ennakkoäänestys Vaalipäivä sunnuntai Selkoesite KUNTAVAALIT 2017 Ennakkoäänestys 29.3. 4.4.2017 Vaalipäivä sunnuntai 9.4.2017 Selkoesite Miksi kuntavaaleissa kannattaa äänestää? Suomi jakautuu kuntiin, joilla on itsehallinto. Kunnat päättävät monista

Lisätiedot

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä 7.5.2014 Kalle Tervo Keskeiset lait Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) Henkilötietolaki (22.4.1999/523) Laki

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus

Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Luento 6.11.2008 Salli.Hakala@Helsinki.fi Laki - modernin järjestyksen kivijalka Demokraattisen oikeusvaltion näkökulmasta keskeisiä

Lisätiedot

FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen

FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen Kyselylomaketta

Lisätiedot

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ (malli) Hyväksytty Keskustan kunnallisasiain neuvottelukunnassa 18.4.2012 ja vahvistettu puoluehallituksessa 27.4.2012 Valtuustoryhmän tarkoitus 1 kunnan / kaupungin

Lisätiedot

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011 Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille Huhtikuu 2011 JOHDANTO Sodexon periaatteisiin liiketoiminnassa kuuluu korkeat eettiset standardit. Tämän vuoksi olemme laatineet Code of Conduct, toimintaohjeistuksen

Lisätiedot

ZA6652. Flash Eurobarometer 430 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6652. Flash Eurobarometer 430 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA66 Flash Eurobarometer 0 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL0 European Union CitizenshipFIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99') D

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Hyväksytty 9.3.2015 Ihmisoikeuskeskuksen valtuuskunta toimii perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallisena yhteistyöelimenä, käsittelee laajakantoisia ja periaatteellisesti

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus VIA-PROJEKTIN JURIDINEN POHJA Miksi juridiikkaa? Mikä on perusoikeus tai ihmisoikeus? Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus Miksi juridiikkaa?

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Nuorisovaltuuston johtosääntö (päivitetty )

Nuorisovaltuuston johtosääntö (päivitetty ) Nuorisovaltuuston johtosääntö (päivitetty 9.1.2017) 1 Nuorisovaltuuston tarkoitus Siilinjärven Nuorisovaltuusto on siilinjärveläisistä nuorista koostuva kunnanhallituksen alainen nuoria koskevien asioiden

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA AKAAN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA AKAAN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA AKAAN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ Kaupunginhallitus/valtuusto hyväksynyt 13.09.2006 Akaan kaupunki Sääntökokoelma NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO 1

Lisätiedot

KILOMETRIVERO JA TIETOSUOJA

KILOMETRIVERO JA TIETOSUOJA KILOMETRIVERO JA TIETOSUOJA Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu EUROBAROMETRI V.2008 / LUOTTAMUSINDIKAATTORI 100 90 PROSENTTIA 80 70 60 50 40 30 20 SUOMI EU-ka 10 0 Terveydenhuolto Sosiaaliturva Vakuutusyhtiöt

Lisätiedot

2011 Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm % , ,1. Tutkimuskunnat

2011 Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm % , ,1. Tutkimuskunnat Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011 Suomen Kuntaliitto: Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä kysymyksiä Kysymykset: 2008: 11-13,, -30 2011: 12-14, 27, 30-32 Sipoo Näpäytä solua

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Euroopan kansalaisten teemavuosi 2013 1) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Kansalaisten teemavuoden taustalla Vuosi Euroopan parlamentin vaaleihin 20 vuotta EU-kansalaisuuden luomisesta (Maastricht)

Lisätiedot

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n toiminnan suuntaviivat ja poliittiset painopisteet.

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ

KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNNAN SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET...1 1 Toimialan toiminta-ajatus...1 2. LUKU: SOSIAALILAUTAKUNTA...1

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta

Lisätiedot

Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan?

Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan? Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan? 21.5.2013 Puoluerahoituksen kehittämistä koskeva kyselytulokset Tietoa kyselystä Kuntaliitto

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Työntekijän oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupatyypit Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä

Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Raija Harju-Kivinen 3.11.2014 1 Miksi lasten ja lapsiperheiden asiat on tärkeitä nostaa keskusteluun? Raija Harju-Kivinen

Lisätiedot

Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta

Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Kenen osallisuus?-seminaari 2.9.2014 Neuvotteleva virkamies Inga Nyholm Kuntalain valmisteluaikataulu Hallituksen esitysluonnos kuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi

Lisätiedot

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Alle on koottu tulkkipalveluun ja tulkintaan liittyviä säännöksiä. Kokonaisuudessaan lakeihin voi tutustua osoitteessa www.finlex.fi Perustuslaki (731/1999) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Lisätiedot

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Diaarinumero: 49/2015 Antopäivä: 31.3.2016 Hakija oli ilmoittautunut M ry:n järjestämään

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä

Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä Tämä kirjanen sisältää tietoa projektista, jossa tarkasteltiin viiden eri maan lakeja ja politiikkatoimia. Nämä viisi maata olivat Bulgaria,

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Suomen kahvakuula ry:n säännöt

Suomen kahvakuula ry:n säännöt Suomen kahvakuula ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen kahvakuula ry ja sen kotipaikka on Laukaa. Yhdistys on merkitty yhdistysrekisteriin 28.3.2007. 2 Tarkoitus ja

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue ry ja sen kotipaikka on Sysmä, toimialueena koko Suomi.

1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue ry ja sen kotipaikka on Sysmä, toimialueena koko Suomi. Sininen = Tekstiä ehdotetaan muutettavaksi tai siirrettäväksi toiseen paikkaan. Punainen = Tekstiä ehdotetaan poistettavaksi. Vihreä = Tekstiä ehdotetaan lisättäväksi. Nykyinen 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Lisätiedot

KUNNASSA ASUVALLA LAPSELLA ON OIKEUS PERUSOPETUKSEEN OLESKELUOIKEUDEN REKISTERÖIMÄTTÖMYYDESTÄ HUOLIMATTA

KUNNASSA ASUVALLA LAPSELLA ON OIKEUS PERUSOPETUKSEEN OLESKELUOIKEUDEN REKISTERÖIMÄTTÖMYYDESTÄ HUOLIMATTA 21.7.2015 Dnro 1633/4/14 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamiehen sijainen Pasi Pölönen Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Piatta Skottman-Kivelä KUNNASSA ASUVALLA LAPSELLA ON OIKEUS PERUSOPETUKSEEN OLESKELUOIKEUDEN

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita 11.12.2014 Sisällysluettelo 1. Vapaaehtoinen kuntayhteistyö kehitystiensä päässä 2. Valtion paine kuntaliitoksiin tarpeen, jos liitoksia halutaan saada aikaan

Lisätiedot