Näin toimii kansanvalta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näin toimii kansanvalta"

Transkriptio

1 Näin toimii kansanvalta 1

2 Sisällys Suomi on kansanvalta... 3 Suomalaiset arvot... 5 Perustuslaki... 7 Perusoikeudet koskevat kaikkia... 8 Valtiovalta kuuluu kansalle...12 Suomi on oikeusvaltio...17 Kansalainen voi vaikuttaa Julkaisija: Oikeusministeriö/Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma, Selkokeskus Toimittaja: Ari Sainio Haastattelut: Meri Valkama Työryhmä: Seppo Niemelä, Satu Paasilehto, Aki Asola, Henna-Leena Kallio, Anne Järvinen, Maria Wakeham. Taitto: Hannu Virtanen Kuvat: Meri Valkama, Yleisradio, Lehtikuva, Irmeli Jung, Aki Roukala, Väestöliitto Paino: Priimus Paino Oy

3 Suomi on kansanvalta Kansanvalta eli demokratia tarkoittaa, että kansalla on valta päättää asioista. Käytännössä se tapahtuu siten, että kansalaiset valitsevat vaaleissa edustajansa eduskuntaan ja kunnanvaltuustoihin päättämään yhteisistä asioista. Demokratia on valintoja Päätettävät asiat ovat joskus vaikeita. Kansalaisilla voi olla hyvinkin erilaisia näkemyksiä asioista, esimerkiksi siitä, miten yhteisiä verovaroja käytetään. Pitäisikö verovaroilla rakentaa urheilustadion vai oopperatalo? Kenellä on oikeus saada hoitoa tai yhteiskunnan tukea toimeentuloon? Demokratia on jatkuvaa keskustelua yhteisistä asioista ja arvoista. Asioita pohditaan yhdessä, niiden etuja ja haittoja punnitaan. Kansalaiset päättävät siitä, millainen Suomi on ja mihin suuntaan sitä kehitetään. Ei vain enemmistön valtaa Monissa asioissa enemmistön kanta ratkaisee, mutta vähemmistökin voi vaikuttaa päätöksiin. Jos vähemmistö esittää kantansa vakuuttavasti, enemmistö muuttaa ehkä sen perusteella mielipidettään. Mitä on demokratia? Demokratiassa kansalla on valta päättää maan asioista. Demokratiaan kuuluvat vapaat ja rehelliset vaalit. Kansalaiset päättävät, ketkä edustavat heitä. Demokratiassa erilaisten vähemmistöryhmien oikeudet ja mielipiteet otetaan huomioon. Suomalainen demokratia perustuu kansalaisten osallistumiseen. On tärkeää, että kansalaiset seuraavat päätöksentekoa ja ottavat kantaa päätettäviin asioihin. Näin voidaan varmistaa se, että päätöksissä otetaan huomioon erilaiset mielipiteet. 3

4 4

5 Suomalaiset arvot Suomalaisia yhdistävät tietyt arvot ja periaatteet. Ne ovat myös perustana, kun tehdään päätöksiä. Arvot ovat muotoutuneet pitkän ajan kuluessa. Niihin ovat vaikuttaneet suomalaisten mielenlaatu, evankelis-luterilainen uskonto, Suomen historia ja sijainti pohjoisessa Euroopassa. Vapaus Ennen itsenäistymistä Suomi oli 500 vuoden ajan osa Ruotsia ja sen jälkeen 100 vuotta osa Venäjää. Etäisyydet olivat pitkiä. Suomalaiset asuivat kaukana valtaapitävistä. Siksi he tottuivat toimimaan itsenäisesti ja myös kantamaan vastuun toimistaan ja päätöksistään. Suomi itsenäistyi vuonna Itsenäistymisen yhteydessä käytiin vaikea sisällissota. Vain noin 20 vuotta sen jälkeen Suomi puolusti itsenäisyyttään sodissa Neuvostoliittoa vastaan. Kovat sotavuodet ja niistä toipuminen jättivät jälkensä yhteiskuntaan. Sodat ja niiden jälkeinen aika ovat opettaneet, että yhteistyössä on voimaa. Tasa-arvo Naisten ja miesten tasa-arvolla on Suomessa pitkät perinteet. Naisilla on itsenäinen asema. He ovat osallistuneet kautta historian miesten rinnalla yhteiskunnan rakentamiseen. Naiset saivat täydet poliittiset oikeudet vuonna 1906, ensimmäisenä maailmassa. Naiset ovat saaneet äänestää ja asettua ehdolle vaaleissa jo sadan vuoden ajan. Työ tasa-arvon puolesta jatkuu. Koulutus Suomalaiset pitävät tärkeänä osaamista ja koulutusta. Vanhemmat pyrkivät kouluttamaan lapsensa. Hyvä koulutustaso on auttanut yrityksiä menestymään. Suomi on myös panostanut tutkimukseen ja kehitykseen. Sodan jälkeen alkoi voimakas rakennuskausi. Samalla maan talous vahvistui. 5

6 Työ Suomalaiset arvostavat työntekoa. Suomessa on jouduttu elämään ankarissa ilmasto-oloissa ja selviämään pitkän talven yli. Kenties siksi suomalaiset arvostavat suunnitelmallisuutta, ahkeruutta, yhteistyötä ja sisua. Sisu on erityinen suomalainen sana, joka tarkoittaa sinnikkyyttä ja tahdonvoimaa. Luottamus Suomalainen arvostaa rehellisyyttä ja suoruutta. Yleensä suomalaiset luottavat muihin ihmisiin. Suomalaiset voivat luottaa myös siihen, että viranomaiset kohtelevat kaikkia kansalaisia samalla tavalla. Suomi kuuluu niihin maihin, joissa on vähiten lahjontaa. Lahjuksen tarjoaminen on lainvastaista ja loukkaavaa. Suomalaisen yhteiskunnan periaatteisiin kuuluu myös vastuu muista ihmisistä. Monikulttuurisuus Suomi on ollut aina monikulttuurinen maa. Ruotsinkielisellä ja saamenkielisellä vähemmistöllä on tunnustettu asema. Suomessa on kaksi kansankirkkoa, evankelis-luterilainen ja ortodoksinen. Lisäksi maassa toimii monia uskonnollisia yhdyskuntia. Kulttuurien kirjo on kuitenkin lisääntynyt eniten viime vuosina. Demokratiaan liittyviä arvoja: yksilön vapaus yhdenvertaisuus suvaitsevaisuus. 6

7 Perustuslaki Maan tärkein laki on perustuslaki. Se koskee kaikkia kansalaisia ikään, sukupuoleen tai uskontoon katsomatta. Perustuslaki antaa kuvan siitä, mitä Suomessa pidetään tärkeänä. Perustuslaki on hallinnon perusta. Siihen on kirjattu myös kansalaisten perusoikeudet ja velvollisuudet. Perusoikeudet suojelevat yksilöä sorrolta ja mielivallalta. Kukaan ei saa loukata toisen perusoikeutta, ei edes saman perheen jäsen. Perusoikeudet kuuluvat kaikille, myös niille, joilla ei ole äänioikeutta. Perusoikeudet suojaavat myös Suomessa asuvia ulkomaalaisia. Tärkeimpiä velvollisuuksia ovat velvollisuus osallistua maan puolustamiseen ja velvollisuus maksaa veroja sekä yhteinen vastuu ympäristöstä. Paavo Lipponen, eduskunnan puhemies Olen ylpeä siitä, että Suomessa on ehkä maailman vahvin demokraattinen yhteiskunta. Toivoisin kuitenkin, että suomalaisen demokratian perinteitä arvostettaisiin enemmän. Ennen kaikkea toivoisin arvostettavan sitä, että Suomen kansa asettui jo 1930-luvulla selkeästi demokratian kannalle. Puhemiehen tehtävässä olen kokenut tärkeäksi sen, että tuen parlamentaarista demokratiaa, puolustan oppositiota ja jokaisen kansanedustajan oikeuksia. Perustuslaki koskee kaikkia on hallinnon perusta sisältää kansalaisten perusoikeudet. 7

8 Perusoikeudet koskevat kaikkia Perustuslaissa on lueteltu, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia Suomen kansalaisella on. Seuraavassa on lueteltu tärkeimpiä perusoikeuksia. Yhdenvertaisuus maasta tai luovuttaa tai siirtää toiseen maahan. Ulkomaalaista ei saa karkottaa maasta, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä sen vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Se tarkoittaa, että ketään ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan esimerkiksi sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Myös lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä. Koskemattomuus, turvallisuus Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Näitä oikeuksia eivät voi rajoittaa edes omat perheenjäsenet tai muut läheiset ihmiset. Liikkumisvapaus Suomalaisilla on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa. Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan, karkottaa Yksityiselämän ja omaisuuden suoja Kansalaisella on oikeus yksityiselämään ja kotirauhaan. Toisen kirjettä tai muuta luottamuksellista viestiä ei saa lukea ilman lupaa. Toisen puhelua ei saa kuunnella. Joitakin poikkeuksia tästä on, niistä on säädetty lailla. Perustuslaki suojaa myös jokaisen henkilökohtaista omaisuutta. Uskonnon ja omantunnon vapaus Kaikilla on oikeus tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoa. Kansalainen voi kuulua tai olla kuulumatta johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei saa loukata toisen uskonnonvapautta, eikä valtio voi puuttua siihen. 8

9 Sananvapaus ja julkisuus Jokaisella Suomessa on sananvapaus. Viranomaisten asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia. Kaikilla on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta tai tallenteesta. Kokoontumis- ja yhdistymisvapaudet Jokaisella on vapaus järjestää kokouksia sekä osallistua niihin. Jokaisella on oikeus perustaa yhdistys, kuulua yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Jokaisella on myös oikeus olla kuulumatta yhdistykseen. Mihinkään yhdistykseen ei ole pakko kuulua. Demokratiassa myös mielenosoitus on laillinen ja hyväksyttävä keino tuoda julki mielipiteitä. Väkivaltaa tai omaisuuden tuhoamista ei mielenosoitusten yhteydessä kuitenkaan sallita. Ulla Topi, Me itse ry:n varapuheenjohtaja Suomalaisen demokratian ansiosta minulla on mahdollisuus tuoda esille vammaisten perus- ja ihmisoikeuksiin liittyviä asioita. Sen ansiosta pystyn vaikuttamaan sekä kunnallisella tasolla rakennus- ja ympäristölautakunnassa ja vammaisneuvostossa että valtakunnallisesti eurooppalaisessa vammaisfoorumissa ja vammaisten naisten komiteassa. Antti Helin, toimittaja Maassa, jossa demokratia toimii niin hyvin kuin Suomessa, demokratiaa ei näe kunnolla. Sellaisissa maissa, joissa demokratia taas ei toimi, sen huomaa. Suomessa demokratiaa tulee harvoin ajateltua, koska ei tarvitse. Meillä demokratia ei muistuta olemassaolostaan väärinkäytöksillä. 9

10 Oikeus koulutukseen Kaikilla on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Tämä koskee myös esimerkiksi vammaisuuden takia erityisopetusta tarvitsevia henkilöitä. Kaikilla tulee olla samat mahdollisuudet saada myös muuta kuin perusopetusta. Varattomuus ei saa olla esteenä koulutukselle. Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus tehdä valitsemaansa työtä. Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä. Julkisen vallan on pyrittävä edistämään työllisyyttä sekä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeus sosiaaliturvaan Kansalaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Jos hän ei itse kykene hankkimaan perustoimeentuloa, hänellä on oikeus saada se valtiolta. Lina Rosenstedt, koululainen Minusta on hyvä, että koska Suomessa on demokratia, aikuiset voivat äänestää vaaleissa ja silloin kansa saa sellaisen presidentin kuin suurin osa haluaa. Kun täytän 18 vuotta, saan itsekin äänestää. Näin kerran ohjelman maasta, jossa osa ihmisistä ei saanut vaikuttaa maan asioihin ollenkaan. Se on tyhmää. Suomessa asiat ovat paremmin. Unelma Bollström, sosiaaliohjaaja Hyvinvointi Suomessa on demokratian ansiota. On hyvin tärkeää, että demokratia kuuluu elämäämme, sillä ilman sitä meiltä puuttuisi paljon etuuksia ja palveluja. 10

11 Vapaa tiedonvälitys on osa demokratiaa Perustuslain takaama sananvapaus koskee myös tiedotusvälineitä. Lehdet, televisio ja muut tiedotusvälineet toimivat vapaasti ja itsenäisesti. Valtiovalta ei puutu tiedotusvälineiden sisältöön. Yleisradio toimii eduskunnan alaisuudessa oman lain pohjalta. Tiedotusvälineissä käydään jatkuvasti keskustelua siitä, miten demokratia toimii ja millaisia päätöksiä tehdään. Tiedotusvälineet antavat monipuolista tietoa asioista. Sen perusteella kansalainen voi muodostaa oman mielipiteensä. 11

12 Valtiovalta kuuluu kansalle Kaikilla kansalaisilla tulee olla samat oikeudet ja mahdollisuudet osallistua yhteisten asioiden hoitoon. Kansalaisia on kuultava, kun päätöksiä tehdään. Kansalaiset ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita. Eduskunta säätää lait Kansaa edustaa vaaleilla valittu eduskunta. Eduskuntavaalit järjestetään neljän vuoden välein. Niissä eduskuntaan valitaan 200 kansanedustajaa. Eduskunnan tärkein tehtävä on säätää lait. Eduskunta myös tekee päätökset valtion taloudesta ja muista valtiota koskevista tärkeistä asioista, kuten kansainvälisistä sopimuksista. Hallitus valmistelee Eduskuntaa auttaa sen valitsema hallitus eli valtioneuvosto. Hallitus valmistelee esitykset, jotka tulevat eduskunnan päätettäviksi. Hallitus myös toteuttaa päätökset, jotka eduskunta on tehnyt. Hallitukseen kuuluu pääministeri ja tarvittava määrä muita ministereitä. Ministeri johtaa ministeriötä, jossa virkamiehet valmistelevat ministeriön toimialaan kuuluvia asioita. Eduskunta voi erottaa hallituksen, jos se ei ole tyytyväinen hallituksen toimintaan. 12

13 Presidentti vahvistaa Vaaleilla valitaan myös tasavallan presidentti hoitamaan maan asioita. Presidentinvaalit järjestetään kuuden vuoden välein. Sama henkilö voi olla presidenttinä kaksi kautta peräkkäin. Tasavallan presidentin tärkein tehtävä on johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhdessä hallituksen kanssa. Valtaosa presidentin päätöksistä on hallituksen esityksiä. Presidentti vahvistaa lait, jotka eduskunta on hyväksynyt. Hän on myös Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö. Presidentti päättää sodasta ja rauhasta eduskunnan suostumuksella. Kunnilla on itsehallinto Suomi jakaantuu kuntiin. Kunnilla on itsehallinto eli ne päättävät omista asioista. Kunnat järjestävät monenlaisia palveluita kuntalaisille, kuten lasten päivähoidon, perusopetuksen sekä terveys- ja sosiaalipalvelut. Kunnat keräävät asukkailta kunnallisveroa, jolla palvelut maksetaan. Kuntalaiset äänestävät edustajat kunnanvaltuustoon, joka päättää asioista. Valtuuston koko riippuu kunnan asukasluvusta. Päätöksiä valmistelevat kunnanhallitus ja lautakunnat, jotka koostuvat kuntalaisten edustajista. Laissa korostetaan, että kuntien tulee edistää asukkaiden suoraa vaikuttamista ja osallistumista päätöksiin. Kunta voi esimerkiksi selvittää asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa. Eräs tapa on järjestää kunnallinen kansanäänestys jostain tärkeästä asiasta, esimerkiksi kuntaliitoksesta toisen kunnan kanssa. Asukkaita kuullaan myös esimerkiksi maankäyttöön ja alueen suunnitteluun sekä palveluiden järjestämiseen liittyvissä asioissa. Kuntalaisella on mahdollisuus esittää aloite jostain kunnan toimialaan liittyvästä asiasta. Aloite on käsiteltävä kunnan päättävissä elimissä. 13

14 Kansainväliset sopimukset Suomen kansalaiset ovat myös Euroopan unionin (EU) kansalaisia. Euroopan unioniin kuuluu 27 maata, Suomi niiden joukossa. EU:n tavoitteena on lisätä yhteistyötä jäsenmaiden välillä. EU:n määräykset vaikuttavat Suomen lakeihin. Niiden perusteella Suomen lakeihin on tehtävä muutoksia. Suomi osallistuu päätöksentekoon Euroopan unionissa. Suomalaiset valitsevat vaaleilla 13 edustajaa Euroopan parlamenttiin, jossa on edustajia kaikista jäsenmaista. Suomea koskevat myös monet kansainväliset sopimukset, jotka Suomi on hyväksynyt. Niihin kuuluu esimerkiksi Yhdistyneiden kansakuntien eli YK:n ihmisoikeuksien julistus. Sitä noudattavat maat eivät salli ihmisarvoa alentavaa toimintaa. Kuka saa äänestää vaaleissa? Kansalaisella on äänioikeus vaaleissa ja kansanäänestyksissä, kun hän on täyttänyt 18 vuotta. Vakinaisesti maassa asuvat ulkomaalaiset saavat osallistua kunnallisvaaleihin ja kunnallisiin kansanäänestyksiin. Jokainen Suomen kansalainen, joka on täyttänyt 18 vuotta, saa äänestää: eduskuntavaaleissa presidentinvaaleissa Euroopan parlamentin vaaleissa kunnallisvaaleissa neuvoa antavassa kansanäänestyksessä. Suomessa vakinaisesti asuva ulkomaalainen, joka on täyttänyt 18 vuotta, saa äänestää: kunnallisvaaleissa kunnallisessa kansanäänestyksessä. Kansalainen äänestää yhtä ehdokasta. Kaikki vaalit ovat salaisia. Kenenkään ei tarvitse tietää, ketä äänestäjä on äänestänyt. Suomalainen ja Euroopan unioni Suomalaisia koskevat EU:ssa päätetyt määräykset. Suomi on mukana päättämässä asioista EU:ssa. Suomalaiset valitsevat Suomen edustajat EU:n parlamenttiin. Vaalit Kansalaiset valitsevat vaaleilla eduskunnan joka neljäs vuosi presidentin joka kuudes vuosi Suomen edustajat Euroopan parlamenttiin joka viides vuosi edustajat kunnanvaltuustoihin joka neljäs vuosi. 14

15 Zahra Abdulla, kätilösairaanhoitaja Sen vuoksi, että Suomessa vallitsee demokratia, pystyn vaikuttamaan itseäni koskeviin asioihin, kuten terveyteeni, koulutukseeni ja lasteni lukumäärään. Saan elää rauhassa ja nauttia elämästä. Saan myös äänestää ja asettua ehdolle vaaleissa, mikä on minulle tärkeää. Haluan vaikuttaa asioihin siinä paikassa, missä elän. Bettina Sågbom, toimittaja Suomessa vähemmistöillä on hyvät oikeudet. Me suomenruotsalaiset saamme esimerkiksi käyttää omaa äidinkieltämme vapaasti, toisin kuin monissa muissa maissa. Kun asuu demokraattisessa maassa, ei aina muista arvostaa riittävästi sitä, miten hyvin meillä on asiat. Valitamme usein monista asioista, vaikka oikeasti meillä on asiat hyvin. Se länsimainen demokratia, joka meillä vallitsee, on niin lähellä täydellistä poliittista järjestelmää kuin vain mikään voi olla. Eilina Gusatinsky, päätoimittaja Olen miettinyt paljon sitä, mitä demokratia on. Näen, että jokainen maan asukas luottaa siihen, että demokratian avulla saa oikeudenmukaista ja tasa-arvoista kohtelua. Mielestäni ihmisten pitäisi kuitenkin olla valppaita ja pitää huoli siitä, että demokratia todella toteutuu. Se koskee kaikkia, niin maahanmuuttajia kuin suomalaisia. Omassa elämässäni demokratia näkyy niin, että saan esittää kysymyksiä ja usein saan niihin myös vastauksia. Meillä kaikilla on myös paljon mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin. Se on eri asia, käytämmekö mahdollisuudet hyväksemme. 15

16 Pauliina Feodoroff, ohjaaja Minulle suomalainen demokratia edustaa suurinta estettä saamelaisen kulttuurin omaehtoiselle kehittymiselle ja säilymiselle. Minusta saamelaisen näkökulmasta suomalaisen demokratian suurin ongelma on se, ettei se ole missään vaiheessa historiaansa selvittänyt oikeudellista suhdettaan saamelaisiin. Elämme pakolaisina omalla maallamme, ja meidät nähdään ministeriöissäkin vain suomalaisina, ei toisen kulttuurin edustajina. Suomalaisen demokratian mukaan minulla on kuitenkin oikeus sananvapauteen ja voin ilmaista mielipiteeni. Marja Vuento, rikosylikonstaapeli Demokratia tuntuu minusta niin itsestään selvältä asialta, että sen näkeminen on melko haasteellista. Arvostan suomalaisessa yhteiskunnassa ja poliisissa erityisesti sitä, että niihin molempiin voi luottaa. Se on demokratian ansiota. Suomessa jokainen ihminen saa sukupuoleen, uskontoon, yhteiskunnalliseen asemaan tai kansalaisuuteen katsomatta tasa-arvoisen kohtelun. Demokratiaa on myös se, että jos näkisin jotakuta ihmistä kohdeltavan poliisin taholta epätasaarvoisesti, voisin nostaa siitä metelin saamatta potkuja. 16

17 Suomi on oikeusvaltio Lakien rikkomuksista tuomitaan tuomioistuimissa. Tuomioistuimet ovat riippumattomia. Se tarkoittaa sitä, että valtiovalta tai muu hallinto ei voi määrätä tuomioistuinten toiminnasta. Tuomioistuimia sitoo vain laki. Tuomareita ei voi painostaa eikä heidän toimintaansa voi vaikuttaa. Tuomioistuin voi tuomita vain laissa mainituista rikoksista. Rikoksesta ei saa määrätä ankarampaa tuomiota, kuin mitä laissa on säädetty. Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi ilman viivytystä. Oikeuskäsittely on yleensä julkinen, ja asianomaisella on oikeus tulla kuulluksi. Alioikeuksien ja viranomaisten päätöksistä on mahdollisuus valittaa. Näillä kaikilla määräyksillä taataan, että asioiden käsittely on oikeudenmukainen. Suomessa ketään ei tuomita kuolemaan eikä kidutus ole sallittua. Kansalainen ja laki Tuomioistuin voi määrätä rangaistuksen lain rikkomisesta. Vain laissa mainitusta rikoksesta voidaan määrätä rangaistus. 17

18 Kansalainen voi vaikuttaa Kansalainen voi vaikuttaa päätöksentekoon monilla tavoilla. Jo omilla teoillaan voi vaikuttaa. Esimerkiksi ostamiseen, kuluttamiseen ja ympäristöön liittyvät ostopäätökset ovat arjen politiikkaa. Kansalainen voi vaikuttaa myös tuomalla mielipiteensä esiin julkisesti tai olemalla yhteydessä kansan valitsemiin edustajiin. Keskeinen osa suomalaista kansalaistoimintaa tehdään erilaisten järjestöjen kautta. Puolueet Demokratian vahvimpia toimijoita ovat poliittiset puolueet. Ne kokoavat yhteen kansalaisten mielipiteitä ja näkemyksiä. Puolueet tarjoavat ideoita ja ratkaisuja yhteisiin asioihin. Puolueet tavoittelevat päätösvaltaa. Ne pyrkivät saamaan eduskunnassa ja valtuustoissa niin monta paikkaa kuin mahdollista. Puolueet myös pyrkivät hallitukseen, koska hallitus on maan tärkein toimeenpaneva voima. epäonnistuu, äänestäjät eivät ehkä äänestä sitä puoluetta seuraavissa vaaleissa. Työmarkkinajärjestöt Työntekijöitä ja työnantajia edustavat järjestöt eli työmarkkinajärjestöt ovat merkittäviä vaikuttajia. Työntekijöiden järjestöihin eli ammattiliittoihin kuuluu lähes kolme neljästä työntekijästä. Kuuluminen ammattiliittoon on yleisempää kuin monissa muissa maissa. Työmarkkinajärjestöt laativat työehtosopimuksia, joissa sovitaan palkoista, työajoista ja muista tärkeistä työhön liittyvistä asioista. Työehtosopimukset koskevat kaikkia samalla alalla työskenteleviä. Ne lisäävät työntekijöiden turvaa. Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat myös hallituksen kanssa. Järjestöt sopivat hallituksen kanssa esimerkiksi työelämän kehittämiseen ja verotukseen liittyvistä asioista. Puolueet ovat poliittisessa vastuussa päätöksistä. Jos jonkin puolueen politiikka 18

19 Kansalaisjärjestöt Perustuslain mukaan Suomessa on kokoontumis- ja yhdistymisvapaus. Tätä vapautta käytetään ahkerasti. Suomessa on yli yhdistystä. Yhdistyksiä on hyvin monenlaisia, ja ne ajavat monenlaisia asioita. Yleisimpiä ovat urheiluseurat, kulttuuriyhdistykset, harrastuksiin liittyvät yhdistykset, poliittiset yhdistykset sekä paikallisiin asioihin keskittyvät yhdistykset. Joillakin aloilla, kuten sosiaalija terveysalalla, järjestöjen tekemä työ on ensiarvoisen tärkeää. Järjestöt toimivat edustamiensa asioiden puolesta ja valvovat, että kansalaisten ääni kuuluu päätöksenteossa. Eri alojen järjestöjä kuullaan myös valtion ja kuntien päätöksenteossa. 19 Laura Honkasalo, kirjailija Minun kannaltani suomalainen demokratia merkitsee sitä, että asiani ovat hyvin, sillä olen syntyperäinen suomalainen, nuori ja hyvin koulutettu. Demokratian pinnan alle kätkeytyy kuitenkin paljon eriarvoisuutta, eikä kaikilla suomalaisilla ole asiat yhtä hyvin. Demokratia näkyy arjessani myös ristiriitoina: vaikka yritän vaikuttaa asioihin äänestämällä, ympärillä on valtavasti epäkohtia, kuten naisten asema työmarkkinoilla, ympäristön tuhoaminen ja ongelmat lasten päivähoidossa.

20 Suomi on tasavalta, jota hallitaan demokraattisesti. Valta kuuluu kansalle eli meille kaikille. Tämä esite kertoo perustiedot siitä, miten kansanvaltaa toteutetaan käytännössä. Lisätietoja: sisältää myös selkokieliset sivut. 20

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Tasavallan presidentin vaali

Tasavallan presidentin vaali Tasavallan presidentin vaali 2012 Selkoesite Presidentinvaali Tämä esite kertoo presidentinvaalista, joka järjestetään Suomessa vuonna 2012. Presidentin tehtävät Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 IHMISOIKEUS kansainvälisessä ihmisoikeussopimuksessa taattu oikeus (Suomi sitoutunut n. 40 sopimukseen)

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA?

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? EU-tietosuoja-asetuksen vaikutukset koulutuskierros Yhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimisto ja FCG / Maaliskuu 2015 MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu Tietosuojavaltuutetun

Lisätiedot

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, myös jokaiselle lapselle. SUOMI FINNISH Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat

Lisätiedot

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite LAPSIASIAVALTUUTETTU Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ne kuuluvat myös kaikille lapsille. Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Syrjinnän sääntely ja työelämä

Syrjinnän sääntely ja työelämä 1 Syrjinnän sääntely ja työelämä Esiteteksti heinäkuu 2004 (vain sähköisenä) Sisällysluettelo Lainsäädäntö... 2 Suomen perustuslaki (731/1999)... 2 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)... 2 Työsopimuslaki (55/2001)...

Lisätiedot

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ihmisille, myös jokaiselle lapselle. Lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

Virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi (5% puhuu ruotsia äidinkielenä) Suomen naapurit ovat Venäjä (idässä), Norja (pohjoisessa) ja Ruotsi (lännessä)

Virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi (5% puhuu ruotsia äidinkielenä) Suomen naapurit ovat Venäjä (idässä), Norja (pohjoisessa) ja Ruotsi (lännessä) Perustietoa Suomesta Suomi on tasavalta ja EU:n jäsen Virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi (5% puhuu ruotsia äidinkielenä) Asukkaita on n. 5 300 000 Helsingissä, maan pääkaupungissa, asuu n. 590 000

Lisätiedot

Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista?

Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista? Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista? Kuntalaki uudistuu seminaari 20.11.2013 Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö Kuntakehitys ja tutkimus Vaaliosallistumisesta

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ ESITYKSEN RAKENNE 1) Lapsen oikeudellinen asema 2) Lapsen oikeuksien sopimus

Lisätiedot

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola Neljä tapaa vaikuttaa Vantaalla Miksi osallistua? Kunnassa päätetään monista asioista, jotka vaikuttavat arkeesi: esimerkiksi kouluista,

Lisätiedot

Poimintoja lainsäädännöstä

Poimintoja lainsäädännöstä Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

Lisätiedot

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia Yleistä lasten oikeuksista Kaikilla ihmisillä on oikeuksia. Alle 18-vuotiailla lapsilla ja nuorilla on lisäksi omia erityisoikeuksiaan.

Lisätiedot

Onko taiteilijalla perusoikeuksia?

Onko taiteilijalla perusoikeuksia? Mikko Puumalainen 19.4.2012 Onko taiteilijalla perusoikeuksia? 1. Oikeuskanslerin toiminnasta - kantelut - tutustumiset ja tarkastukset - valtioneuvoston valvonta - perus- ja ihmisoikeudet - ei eduskunnan

Lisätiedot

Eduskuntavaalit 18.3.2007

Eduskuntavaalit 18.3.2007 Eduskuntavaalit 18.3.2007 Ennakkoäänestys 7. 13.3.2007 Eduskuntavaalit Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin 100 vuotta sitten. Ne olivat myös ensimmäiset vaalit, joissa kaikilla Suomen kansalaisilla

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

I Suomalainen yhteiskunta

I Suomalainen yhteiskunta I Suomalainen yhteiskunta 1. Kuka on kansalainen? 2. Mikä on yhteiskunta? 3. Yhteiskunnan rakenne Oppikirjan tehtävien vastaukset 1 Kansalainen ja yhteiskunta 1. Kuka on kansalainen? Ydinsisällöt alaluvut

Lisätiedot

Yksilöllisen tuen laatuvaatimukset ja -kriteerit

Yksilöllisen tuen laatuvaatimukset ja -kriteerit Yksilöllisen tuen laatuvaatimukset ja -kriteerit K U V A V E R S I O 2 0. 1 2. 2 0 1 1 K E H I T Y S V A M M A - A L A N A S U M I S E N N E U V O T T E L U K U N T A 1. PALVELUNI VASTAAVAT YKSILÖLLISIÄ

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti Muutos 2011:n ensisijainen tavoite on Suomen kansalaisten etu ja keinot sen ajamiseksi ovat suora demokratia sekä sananvapaus. Muutos 2011 nostaa esimerkeiksi

Lisätiedot

Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto

Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Parlamentti: Poliittinen (äänestäjien) intressi: - 754 jäsentä + kroaatit 12 vaaleissa

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

- valtion virastot ja laitokset - kuntien virastot ja laitokset sekä luottamuselimet - tuomioistuimet.

- valtion virastot ja laitokset - kuntien virastot ja laitokset sekä luottamuselimet - tuomioistuimet. VOIKO OIKEUSASIAMIES AUTTAA? 1) Mitä eduskunnan oikeusasiamies tekee? Oikeusasiamies valvoo, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Lisäksi hän valvoo muita julkista

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

16.10.2013 A7-0306/1. Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta

16.10.2013 A7-0306/1. Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta 16.10.2013 A7-0306/1 Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta Mietintö Edite Estrela Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja niitä koskevat oikeudet

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin

Lisätiedot

Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet

Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet Mikä on kansalaisehdotus? Kansalaisehdotus on kansalaisen mahdollisuus tehdä kunnalle ehdotus jostakin haluamastaan muutoksesta tai parannuksesta kunnan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto.

Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto. PARKANON KAUPUNGIN NUORISOVALTUUSTON SÄÄNNÖT 1 Parkanon Nuorisovaltuusto Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto.

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuslaki

Itsemääräämisoikeuslaki Itsemääräämisoikeuslaki Oma elämä omannäköiset palvelut -seminaari 27.11.2014 Liisa Murto oikeuksienvalvontalakimies Näkövammaisten Keskusliitto ry Taustaa lainsäädännölle Perusoikeudet ja perustuslain

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT

SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Keskustanuorten XXXX aluejärjestö ry. Muissa kuin virallisissa yhteyksissä yhdistyksestä voidaan

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Yksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari

Yksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari Yksilön suoja vai tutkimuksen vapaus? Niklas Vainio Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari 28.1.2011 2011 Säännöt ja periaatteet t oikeussäännöt soveltuvat t täysin tai eivät ollenkaan esim. ehdottomat

Lisätiedot

Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet

Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet Niedersächsischer Landeswahlleiter Finnisch Alasaksin osavaltion vaalijohtajan tiedotuksia Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet 2 Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet Alasaksissa

Lisätiedot

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Nuoret ovat toivon sanansaattajia Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä

Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä 2007:4 selkokieli Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään. Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2007:4 selkokieli Yhdistyneiden

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Marko Ekqvist Perussuomalaiset

Marko Ekqvist Perussuomalaiset 1 / 14 27.9.2012 9:45 Yle logo Hae Uutiset Areena TV Radio Svenska Yle Helsinki Vastausten esikatselu Marko Ekqvist Perussuomalaiset Tietoja minusta Nimi: Puolue: Ikä: Ammatti: Kaupunginosa/kylä: Marko

Lisätiedot

Suomen Unicef-yhdistys ry. Tutkimus lasten oikeuksista 2006. Marraskuu 2006

Suomen Unicef-yhdistys ry. Tutkimus lasten oikeuksista 2006. Marraskuu 2006 Suomen Unicef-yhdistys ry Tutkimus lasten oikeuksista 2006 Marraskuu 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää peruskoulun yläasteen oppilaiden käsityksiä ihmis- ja lasten

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA Lasse Lehtonen, LT, OTT Terveysoikeuden professori (Hy), hallintoylilääkäri (HUS) Ihmisoikeus sopimukset Oikeusvaltioperiaate Perustuslaki Perusoikeudet PeL 106 : perustuslain

Lisätiedot

EU:n mallin mukainen ilmoitus oikeuksista rikoksesta epäillyille ja syytteeseen asetetuille rikosoikeudenkäynneissä

EU:n mallin mukainen ilmoitus oikeuksista rikoksesta epäillyille ja syytteeseen asetetuille rikosoikeudenkäynneissä Suomi EU:n mallin mukainen ilmoitus oikeuksista rikoksesta epäillyille ja syytteeseen asetetuille rikosoikeudenkäynneissä Sinulla on oikeus säilyttää itselläsi tämä ilmoitus oikeuksistasi pidätyksesi ajan.

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Subjektiivinen oikeus päivähoitoon

Subjektiivinen oikeus päivähoitoon Subjektiivinen oikeus päivähoitoon Näkökulmia yksilön ja julkisen vallan suhteeseen. Mervi Eskelinen mervi.eskelinen@uta.fi Sisältö Päivähoito Suomessa Tutkimustehtävä Sosiaaliset perusoikeudet Osana perusoikeuksia

Lisätiedot

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011 Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille Huhtikuu 2011 JOHDANTO Sodexon periaatteisiin liiketoiminnassa kuuluu korkeat eettiset standardit. Tämän vuoksi olemme laatineet Code of Conduct, toimintaohjeistuksen

Lisätiedot

KUNNASSA ASUVALLA LAPSELLA ON OIKEUS PERUSOPETUKSEEN OLESKELUOIKEUDEN REKISTERÖIMÄTTÖMYYDESTÄ HUOLIMATTA

KUNNASSA ASUVALLA LAPSELLA ON OIKEUS PERUSOPETUKSEEN OLESKELUOIKEUDEN REKISTERÖIMÄTTÖMYYDESTÄ HUOLIMATTA 21.7.2015 Dnro 1633/4/14 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamiehen sijainen Pasi Pölönen Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Piatta Skottman-Kivelä KUNNASSA ASUVALLA LAPSELLA ON OIKEUS PERUSOPETUKSEEN OLESKELUOIKEUDEN

Lisätiedot

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Sivistysjaosto 22.9.2009 TOIMINTA-AJATUS - Nuorten silimin Nuorisovaltuuston tarkoituksena on saada Kiimingissä nuorten ääni kuuluville, ideat esille ja

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 Tekijä: Åsa Fredriksson Laadittu: 24. helmikuuta 2013 Tarkistettu: 10. syyskuuta 2014 Versio:

Lisätiedot

Finnisch. Alasaksin osavaltion vaalijohtajan tiedotuksia. Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet

Finnisch. Alasaksin osavaltion vaalijohtajan tiedotuksia. Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet Finnisch Alasaksin osavaltion vaalijohtajan tiedotuksia Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet 2 Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet Alasaksissa valitaan joka viides vuosi enemmän

Lisätiedot

11 POLIISILAITOSTA POLIISI SUOMESSA POLIISIN TEHTÄVÄT POLIISIN TOIMINNAN YLEISET PERIAATTEET

11 POLIISILAITOSTA POLIISI SUOMESSA POLIISIN TEHTÄVÄT POLIISIN TOIMINNAN YLEISET PERIAATTEET POLIISI SUOMESSA POLIISI SUOMESSA Suomessa toimii yksi poliisi. Poliisina voi toimia nainen tai mies. Poliisi voi liikkua ja esiintyä joko virkapukuisena tai siviiliasuisena. Poliisilla on kuitenkin aina

Lisätiedot

lapsilla on omat oikeudet?

lapsilla on omat oikeudet? Tiesitkö, että lapsilla on omat oikeudet? Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle iästä riippumatta. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus on tehty turvaamaan lapsen erityisiä tarpeita ja etua. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Suostumuskäytännöt Suomen perustuslaki

Suostumuskäytännöt Suomen perustuslaki Suostumuskäytännöt 2..205 THL / OPER - OTK Joni Komulainen Suomen perustuslaki 6 Yhdenvertaisuus 0 Yksityiselämän suoja: Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu: - Henkilötietojen suojasta

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto 8.9.2015

Suvianna Hakalehto 8.9.2015 1 Suvianna Hakalehto 8.9.2015 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä koskevan valinnaisen pöytäkirjan

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto

Siilinjärven kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto Siilinjärven kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto 2014-2016 Siilinjärven kunta Vanhus- ja vammaisneuvosto Käyntiosoite: Kasurilantie 1 Postitusosoite: PL 5, 71801 Siilinjärvi Puhelin: 017 401 111, faksi:

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014

Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014 Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014 1 Euroopan unionin jäsenmaiden lippuja. Sisällys Euroopan unioni eli EU 3 Mitä EU-jäsenyys merkitsee Suomelle? 4 Mitä EU-jäsenyys merkitsee suomalaisille?

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO

LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO Kuntajakoselvitys 13.11.2006-30.6.2007 Paikallinen asiantuntijaorganisaatio koostui yli 300 henkilöstä, kokoontumisia yli 50 228 valtuutettua 78 kunnanhallitusten jäsentä

Lisätiedot