JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA K & Kiuru & Rautiainen Oy

Transkriptio

1 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA K & R Kiuru & Rautiainen Oy

2 Järvenpään kaupunki 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 ESIPUHE 5 2 VESIHUOLLON NYKYTILA Yleiskuvaus suunnittelualueesta Kaupungin vesihuoltolaitos Vedenjakelu ja verkostot Vedenottamot ja vedenkäsittelylaitokset Pohjavesialueet Viemäriverkosto Jätevedenpuhdistus Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolella Yhteistyö vesihuollossa Yhteistyö kaupungin alueella Kaupungin rajat ylittävä yhteistyö Vesistöjen tila Järvenpään alueella 18 3 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET Toimintojen kehitysnäkymät kaupungissa Vesihuollon kehittämistarpeet laitosten nykyisillä toiminta-alueilla Talousvesi kaupungin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella Jätevesi kaupungin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella Hulevesi Vesihuollon kehittämistarpeet nykyisten toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla Vesihuollon tarvealueet toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla Suunnittelutarvealueet Vesihuollon toimintavarmuus Järvenpään kaupungin vesihuoltolaitos Raakavesilähteet Varautuminen poikkeustilanteisiin 29 4 VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT Yleistä Palveluiden parantamisen päämäärät Kytkeytyminen muuhun suunnitteluun Rahoituksen ja tukemisen periaatteet 33

3 Järvenpään kaupunki 3 5 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kehittämistoimenpiteet laitosten nykyisillä toiminta-alueilla Toiminta-alueiden laajentaminen Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet Kiinteistökohtainen vesihuolto Kiinteistöjen yhteinen vesihuolto Ehdotettujen toimenpiteiden analyysi Taloudelliset vaikutukset Muut vaikutukset Toimenpideohjelma 40 6 TIEDOTTAMINEN JA SUUNNITELMAN AJAN TASALLA PITÄMINEN 41 7 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET 42 LIITTEET LIITE 1. Vesihuoltolaitoksen toiminta-aluekartta sis. tilapäisjohtoverkostot LIITE 2. Vesihuoltolaitoksen veden hankinta- ja myyntitilasto LIITE 3. Pohjavesialueet LIITE 4. Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymän perussopimus LIITE 5. Keski-Uudenmaan vesiensuojelukuntayhtymän perussopimus LIITE 6. Asukas- ja työpaikkamäärät LIITE 7. Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymän raakaveden laadunseuranta ja vesijohtoverkoston keskimääräinen veden laatu Järvenpään verkostoissa v.2003 LIITE 8. Voimassa oleva yleiskaava 1982 LIITE 9. Uusi Järvenpään yleiskaava 2020

4 Järvenpään kaupunki 4 LUETTELO TAULUKOISTA Taulukko 1. Järvenpäässä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon liittyneet vuonna Taulukko 2. Järvenpään vesi- ja viemärilaitoksen virtaamat vuonna Taulukko 3. Järvenpään kaupungin vesijohtoverkosto v Taulukko 4. Järvenpään kaupungin alueelle johtavat talousvettä vedenottamot vuonna Taulukko 5. Järvenpään kaupungin pohjavesivarat. Taulukko 6. Järvenpään kaupungin jätevesiviemärit vuonna Taulukko 7. Järvenpään jätevedet vuonna Taulukko 8. Vedenkulutuksen ennuste koko Järvenpään alueella.

5 Järvenpään kaupunki 5 1 ESIPUHE Uusi vesihuoltolaki, joka astui voimaan , velvoittaa kuntaa laatimaan alueelleen vesihuollon kehittämissuunnitelman ja pitämään suunnitelmaa ajan tasalla. Vesihuoltolain mukaisesti kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti lain tavoitteiden toteuttamiseksi (VHL 5 ). Lain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutenkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti (VHL 1 ). Kehittämissuunnitelmaa laatiessaan kunnan tulee olla riittävässä yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Kehittämissuunnitelma ei ole kuntaa tai muita tahoja sitova oikeusvaikutteinen suunnitteluväline, vaan vesihuollon tavoitteita määrittelevä asiakirja. Suunnitelmassa on tarpeen osoittaa alueet, jotka on tarkoitus sisällyttää vesihuoltolaitosten toiminta-alueisiin. Vesihuollon kehittämissuunnitelma kattaa koko Järvenpään kaupungin alueen. Kehittämissuunnitelmassa esitetään kaupungin aluetta koskevat vesihuoltopalvelujen kehittämistavoitteet, päämäärät, organisatoriset linjaukset, kehittämissuunnittelun kytkeytyminen muuhun suunnitteluun ja yhdyskuntarakenteen kehittymiseen. Kehittämissuunnitelma viestii nykyisille ja tuleville asukkaille, miten kunnassa suhtaudutaan vesihuollon kehittämiseen ja hoidetaan vesihuoltoasioita. Tämä raportti antaa Järvenpään kaupungille vesihuollon järjestämisestä strategian, jossa mm. selvästi osoitetaan ne kaupungin alueet, jotka on tarkoitus sisällyttää vesihuoltolaitosten toiminta-alueisiin eli, mitkä kunnan alueet on tarkoitus saattaa vesihuoltolaitosten vesijohto- ja viemäriverkostojen piiriin tulevaisuudessa sekä millä aikataululla toimenpiteet on tarkoitus toteuttaa. Tämä raportti on laadittu vesihuoltolain 5 :n mukaiseksi vesihuollon kuntakohtaiseksi suunnitelmaksi Järvenpään kaupungille. Raportin laatiminen on alkuvaiheessa tapahtunut virkamiestyöryhmässä, johon ovat osallistuneet rakennuspäällikkö Ensio Savoranta teknisestä virastosta, vesihuoltopäällikkö Erkki Lehtonen ja vesijohtomestari Hannu Veid Järvenpään kaupungin vesihuoltolaitoksesta, apulaiskaupunginjohtaja Markku Utti yleishallinnosta, ja arkkitehti Seppo Itkonen kaavoituksesta. Teknisen toimialan toimialajohtaja, Pentti Karhu on osallistunut työryhmän työskentelyyn alkaen. Kehittämissuunnitelman valmiiksi saattamiseksi on annettu alkaen toimeksianto vesihuollon asiantuntijatoimisto Kiuru & Rautiainen Oy:lle. Haluamme kiittää kaikkia hankkeeseen osallistuneita hyvästä yhteistyöstä. Savonlinnassa ja Helsingissä Eeva-Liisa Puhakka Jyri Rautiainen Kiuru & Rautiainen Oy

6 Järvenpään kaupunki 6 2 VESIHUOLLON NYKYTILA 2.1 Yleiskuvaus suunnittelualueesta Järvenpään kaupunki sijaitsee Etelä-Suomen läänissä (Uudenmaan maakunnassa), naapurikuntinaan Mäntsälä, Sipoo ja Tuusula. Järvenpää on Keski-Uudenmaan hallinnollinen ja kaupallinen keskus, jossa asuu noin asukasta (vuoden 2003 lopussa). Kaupunki on fyysiseltä kooltaan varsin pieni, pinta-alaltaan vain 39,88 km 2, josta vesipinta-alaa on 2,42 km 2. Keskimääräinen väestötiheys on siten melko korkea eli 930 asukasta neliökilometrillä. Kaupungin pinta-alasta on vuoden 2003 lopussa asemakaavoitettu hehtaaria eli lähes puolet (47,4 %). Kaupungin elinkeinoista palveluilla on huomattava 62 %:n osuus, teollisuudella 23 %:n, rakentamisella ja liikenteellä 12 %:n ja alkutuotannolla alle 1 %:n osuus (vuonna 2001). Järvenpäässä toimii noin yritystä, joista suurimpia ovat Metso Paper, Rocla, Asva, Elopak, Itab-Kaluste, Wursti, Helsingin Mylly, Albany International, Valmet Dura, Tietosähkö, Tekval, Temal ja Aerial. Elinkeinoelämän vahvuusalueet ovat metallin korkea osaaminen ja kasvava kulttuuriteollisuus. Suunnittelualue kattaa koko Järvenpään kaupungin alueen. Järvenpään kaupungin ympäristönsuojelumääräykset ovat valmisteilla. Kaavoitus Järvenpäässä on toistaiseksi vielä voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä koko kaupungin alueelle laadittu rakennuslain tarkoittama 1. asteen yleiskaava, johon ei liity erityisiä määräyksiä. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt koko kaupunkia koskevan Järvenpään oikeusvaikutteisen yleiskaavan. Vaikka yleiskaava ei ole vielä valituksista johtuen lainvoimainen, on tämän suunnitelman laadinnassa tukeuduttu uuden yleiskaavan ratkaisuihin. Yleiskaavan tarkistuksen lähtökohta- ja perusselvitystiedot käsittävässä raportissa (Järvenpään yleiskaava 2020 Lähtökohtaraportti B) käsitellään myös vesihuollon kehittämissuunnitelman laatimisen kannalta keskeisinä lähtökohtatietoina mm. asemakaavoitusta ja rakennuskantaa, asemakaavoittamattomia alueita, suunnittelutarveratkaisuja ja poikkeamispäätöksiä, maaperää, pohjavesiä, mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita, asumista, teollisuutta, julkisia ja yksityisiä palveluita, liikenneverkkoa sekä kunnallistekniikkaa. Kaupunginvaltuuston hyväksymä yleiskaavan tavoitteellisen kehitys- ja ympäristökuva Kestävä ratahelminauha ja yleiskaavan alustavat tavoitteet (Järvenpään yleiskaava 2020 Tavoiteraportti C) käsittävät yleiset toiminnalliset, ympäristölliset, kulttuurilliset, sosiaaliset, taloudelliset, kaupunkirakenne- ja mitoitustavoitteet sekä verkostotavoitteet, joista kolmella viimemainitulla tavoitteella on erityistä merkitystä myös vesihuollon kehittämissuunnitelman laatimiselle. Kaupunginvaltuuston hyväksymä yleiskaavan rakennesuunnitelma (Järvenpään yleiskaava 2020 Rakennesuunnitelmaraportti D) käsittää rakennesuunni-

7 Järvenpään kaupunki 7 telmakartan selityksineen sekä yleiskaavan tavoitteiden täsmentämisen väestö- ja työpaikkakehityksen osalta. Rakennesuunnitelmassa on käsitelty vaihtoehtotarkastelujen avulla mm. osa-alueittaisia väestö- ja työpaikkatavoitteita, vanhojen ja uusien kaavaalueiden rakentamisen suhdetta sekä rakennettavaksi tulevien uusien alueiden sijaintia. Kaupunginhallituksen hyväksymä yleiskaavaluonnos (Järvenpään yleiskaava 2020 Yleiskaavaluonnosraportti E) täsmentää erityisesti liikenneverkon, palveluiden, viher- ja virkistysalueiden sekä erilaisten suojelukysymysten osalta rakennesuunnitelmaa. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä yleiskaavassa (Järvenpään yleiskaava 2020 Yleiskaavaehdotusraportti F) Järvenpää varautuu väestön ja työpaikkojen määrän kasvuun siten, että vuonna 2020 Järvenpäässä on asukasta ja työpaikkaa, vuoden 2000 lopussa asukkaita oli ja työpaikkoja Yleiskaavan tarkistustyön ohjelmoinnin mukaan on tarkoitus yleiskaavan hyväksymisen jälkeen saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vielä yleiskaavan toteuttamisohjelma (Järvenpään yleiskaava 2020 Toteuttamisohjelmaraportti G) keväällä Siinä on tarkoitus ottaa kantaa mm. yleiskaavan toteuttamisen edellyttämiin jatkosuunnittelu- ja toteutustoimenpiteisiin, niiden ajoitukseen ja keskinäisiin vaiheistuksiin koskien mm. asemakaavoitusta, rakennushankkeita, liikenneväyliä, teknisen huollon ja tietoliikenteen ym. verkostoja, virkistys-, viher- ja suojelualueita, liikuntapaikkoja ja ympäristönhoitotoimenpiteitä. Yleiskaavan tarkistukseen kytkeytyen on käynnissä maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukaisen uuden rakennusjärjestyksen laadinta, jonka yhteydessä selvitetään mahdollisesti myös ympäristönsuojelumääräysten tarpeellisuus ja laatiminen. 2.2 Kaupungin vesihuoltolaitos Toiminta-alue Kaupunginvaltuusto on määrännyt Järvenpään kaupungin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen liitekartan mukaiseksi (Liite 1. Vesihuolto-laitoksen toiminta-aluekartta). Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue on määritetty koskemaan aluetta, jolle sekä vesijohtoverkosto että jätevesiviemäriverkosto on jo rakennettu tai on päätetty taikka suunniteltu lähivuosina rakentaa. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen sisällä on osoitettu erikseen ne alueet, joissa on mahdollista liittyä sadevesiviemäriin sekä ne alueet, joille on olemassa tavoitteellinen aikataulu verkostojen rakentamiselle. Järvenpään vesihuoltolaitoksen toiminta-alue kattaa asemakaavoitettujen (paitsi Wärtsilän kaupunginosassa Metson teollisuusalue) ja toteutuneiden alueiden lisäksi osan Vanhankylänniemeä ja Järvenpään sosiaalisairaalan alueen Haarajoella. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue kattaa 40,3 % kaupungin alueesta ja on pintaalaltaan ha. Asemakaavoitetusta pinta-alasta tämä on n. 80 %.

8 Järvenpään kaupunki 8 Liittyjät Järvenpään kaupungin alueella keskitetystä talousvesi- ja jätevesihuollosta vastaa Järvenpään kaupungin vesihuoltolaitos. Vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkkoon liitettyjen kiinteistöjen vakinainen asukasmäärä vuonna 2003 oli asukasta ja viemäriverkoston asukasta. Taulukko 1. Järvenpäässä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon liittyneet Vesijohto kiinteistöt asukkaita % asukkaista Viemäri kiinteistöt asukkaita % asukkaista Liittyneet Liittymättömät Toiminta Järvenpään vesihuoltolaitos huolehtii talousveden toimittamisesta asiakkaille, jäte-, hule- ja kuivatusvesien johtamisesta, jätevesien käsittelystä sekä muista vesihuoltoalaan liittyvistä teknisistä ja neuvontapalveluista. Laitos toimii kirjanpidollisesti eriytettynä kaupungin yksikkönä. Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymä (TSV) huolehtii vedenhankinnasta ja toimittamisesta Järvenpään kaupungille ylläpitäen siihen tarvittavia vedenottamoita, vedenkäsittelylaitoksia ja runkojohtoja. Vuonna 2003 talousvettä ostettiin kuntayhtymältä m 3, joka oli 1,94 % enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Järvenpään kaupungin alueella myytiin talousvettä asiakkaille m 3 (5 750 m 3 /d) (Liite 2. Vesihuoltolaitoksen veden hankinta ja myyntitilasto). Koko kaupungin ominaiskäyttö oli 159 l/as ja se on pysynyt samansuuruisena edellisvuoden verrattuna. Asutuksen ominaiskulutus on 130 l/as, teollisuuden 7 l/as, kaupan ja palveluiden 22 l/as. Teollisuuden kuluttama vesimäärä oli yhteensä m 3 /a (6 % koko vedenmyynnistä). Järvenpään kaupungin alueella ei ole käytössä olevia jätevedenkäsittelylaitoksia. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä (KUVES) huolehtii Järvenpään jätevesien johtamisesta Keski-Uudenmaan meriviemärin kautta puhdistettavaksi Helsingin kaupungin jätevesien kanssa Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla. Vuonna 2003 Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle johdettiin Järvenpäästä 2,9 milj m 3 jätevettä, josta vuotovettä oli 0,9 milj m 3 (30 % koko virtaamasta).

9 Järvenpään kaupunki 9 Taulukko 2. Järvenpään vesi- ja viemärilaitoksen virtaamat vuonna Liittyneet asukkaat Ostettu/ vastaanotettu vesi m 3 Laskutettu vesi m 3 Vuotovedet m 3 % Vesilaitos Viemärilaitos Vedenjakelu ja verkostot Kaupungin vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkoston kokonaispituus on 188 km, josta 77 km on muovijohtoa, 111 km on valurautajohtoa ja 0,2 km asbestiputkea. Päävesijohdot johtavat veden vedenottamoilta ja vedenkäsittelylaitokselta kulutus-alueille. Kiinteistönhaltijat vastaavat tontilla olevista tonttijohdoista. Kaupungin keskustassa on tilavuudeltaan m 3 ylävesisäiliö. Kaupungin omistama vesitorni on vuokrattu Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymälle. Koko vesihuoltolaitoksen vedensiirtojärjestelmä on automaation piirissä. Taulukko 3. Järvenpään kaupungin vesijohtoverkosto v m % Valurautajohtoja ,2 Muovijohdot ,7 Asbestisementtiputket 230 0,1 Yhteensä Vedenottamot ja vedenkäsittelylaitokset Järvenpään kaupunki ostaa talousvetensä tukkuvesitoimittajalta, joka on Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymä. Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymä Järvenpään kaupunki on osakkaana Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymässä (TSV), joka huolehtii Järvenpään kaupungin vedenhankinnasta ja siinä tarkoituksessa ylläpitää tarvittavia vedenottamoita, vedenkäsittelylaitoksia ja runkojohtoja. Kuntayhtymän muina osakkaina ovat Keravan kaupunki sekä Tuusulan ja Sipoon kunnat. Kuntayhtymän tehtävänä on yleiseen vesilaitostoimintaan kuuluvien palveluiden tuottaminen ja myynti. Kuntayhtymä hoitaa myös ne toimialaansa kuuluvat tehtävät, joita kunnat ovat erillisellä päätöksellä antaneet kuntayhtymän tehtäväksi. Kuntayhtymä

10 Järvenpään kaupunki 10 omistaa ja hallitsee toimintaansa varten tarpeellisia toimitiloja ja kiinteistöjä. Kuntayhtymän toimialueena on ensisijaisesti osakaskuntien alueet. TSV:llä on omistuksessaan ja käytössään 14 erillistä vesilaitosta, joista tällä hetkellä 11 on tuotantokäytössä. TSV:n vedenjakelujärjestelmään kuuluu noin 146 km vesijohtoa, 7 vesitornia sekä 15 mittaus-, säätö- ja paineenkorotusasemaa. Suurimmat vesilaitokset ovat Jäniksenlinnan ja Rusutjärven tekopohjavesilaitokset. Vedenottamoiden lupamääräinen kokonaisantoisuus on keskimäärin m 3 /d. TSV:n vedenhankintakäytössä olevista vedenottamoista kaksi sijaitsee Järvenpään kaupungin alueella: Vähänummen vedenottamo Nummenkylän pohjavesialueella ja Myllylän vedenottamo Myllylän pohjavesialueella. Järvenpään kaupungin asukkaille johdettavan talousvesi tulee pääasiassa Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitokselta. Vettä saadaan myös Paippisten, Kaunisnummen, Vähänummen ja Myllylän vedenottamoilta. Jäniksenlinnan tekopohjaveden valmistuksessa käytetään raakavetenä Päijännetunnelin vettä. Jäniksenlinnassa veden käsittelymenetelmät ovat hidassuodatus, kalkkikivialkalointi ja UV-desinfiointi. Kaikesta TSV:n toiminta-alueella jakeluun toimitettavasta vedestä yli puolet on Päijänne-tunnelin vedestä valmistettua tekopohjavettä. Paippisten, Kaunisnummen, Vähänummen ja Myllylän vedenottamoilla vedenkäsittelymenetelmänä on kalkkikivialkalointi. Tämän lisäksi Paippisessa ja Vähänummella toteutetaan veden desinfiointi UV-säteilytyksellä, muilla laitoksilla ei desinfiointia ole. Koko vedenhankinta- ja siirtojärjestelmä on automaation piirissä. Järvenpään alueelle johdettavien vedenottamoiden lupaehtojen mukaiset ottomäärät, teoreettiset maksimit ja nykyinen käyttö on koottu taulukkoon 4. Taulukko 4. Järvenpään kaupungin alueelle talousvettä johtavat vedenottamot vuonna Omat vedenottamot Käyttöönotto vuosi Vedenottolupa vuosi Lupaehto/ max. kap. m 3 /d Nykyinen otto, m 3 /d Vähänummi Myllylä Paippinen Forsbacka Björkbacka 1968/ / Kaunisnummi * 305 Jäniksenlinna 1964/1974/ ** * yhdessä Vähänummen ottamon kanssa m 3 /d ** tekopohjaveden imeytetyn veden enimmäismäärä

11 Järvenpään kaupunki 11 Järvenpään kaupungin alueella sijaitsevat vedenottamot Vähänummen vedenottamo Vähänummen vedenottamo sijaitsee Nummenkylän pohjavesialueen eteläosassa. Vedenottamo on otettu käyttöön vuonna Vedenottamolla on Länsi-Suomen vesioikeuden lupa (no 21/1967) ottaa vettä enintään 500 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Lisaksi Vähännummen ja Kaunisnummen (sijaitsee Mäntsälän kunnan puolella, n. 1,8 km Vähänummen vesilaitokselta luoteeseen) vedenottamoiden yhteenlaskettu vedenottomäärä ei saa ylittää m 3 /d. Vuonna 2003 Vähänummen vedenottamon keskimääräinen otto oli m 3 /d. Raakaveden laatu on hyvä. Raakavesi pumpataan kahdesta siiviläputkikaivosta pohjavedenottamorakennukseen, jossa raakaveden käsittelymenetelmät ovat hidassuodatus, kalkkikivialkalointi ja UVdesinfiointi. Vähänummen vedenottamon suoja-aluesuunnitelmat on tehty vuonna Myllylän vedenottamo Myllylän vedenottamo sijaitsee Myllylän pohjavesialueella noin 1,5 km Mikonkorvesta pohjoiseen. Vedenottamolla on Länsi-Suomen vesioikeuden lupa (no 28/1967) ottaa vettä enintään m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Vedenottamolla on neljä putkikaivoa. Vedenottamolta raakavesi johdetaan Vähänummen vesilaitokselle käsiteltäväksi. Vähänummen vesilaitoksella raakaveden käsittelymenetelmät ovat kalkkikivialkalointi ja UV-desinfiointi. Myllylän vedenottamon suoja-aluesuunnitelmat on tehty vuonna Talousveden laatu Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä on laatinut valvontatutkimusohjelman, jonka käytännön toteutuksesta vastaa kuntayhtymä itse. Kuntayhtymä raportoi kolmesti vuodessa kirjallisesti kaikki jatkuvan valvonnan ja jaksoittaisen seurannan tulokset Järvenpään terveydensuojeluviranomaisille sekä vesihuoltolaitoksille. Tuusulan seudun vesilaitos huolehtii vesinäytteiden otosta ja veden laadun seurannasta vedenjakelualueella valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Laboratoriotutkimukset teetetään Suunnittelukeskus Oy:n laboratoriossa. Näytteenotto-ohjelma on jaettu kahteen eri luokkaan: valvontanäytteisiin ja käyttötarkkailuun. Valvontatutkimusohjelman näytteet otetaan kuukausittain verkostovedestä ja neljä kertaa vuoden aikana myös raakavedestä kaikista käytössä olevista raakavesikaivoista. Käyttötarkkailunäytteet otetaan joka kuukausi kaikilta veden tuotantolaitoksilta.

12 Järvenpään kaupunki 12 Tuusulan seudun vesilaitoksen tuottama veden laatu täytti vuonna 2003 kaikilta osin sosiaali- ja terveysministeriön talousvesiasetuksen (461/2000) mukaiset laatuvaatimukset. Kaikki jakeluverkkoon johdettu vesi on luonnollista tai tekopohjavettä, joka on moitteetonta talousvetenä. Liitteessä 8 on esitetty näytteenottopisteittäin virallisen valvonta-ohjelman mukaisesti otettujen vesianalyysien tulokset sekä STM:n asettamat talousveden laatuvaatimukset. Eniten hyvistä tavoitearvoista poikkesivat vain satunnaisesti ja poikkeustilanteissa verkostonäytteistä todetut korkeat rautapitoisuudet, jotka aiheutuvat jakeluverkoston valurautaputkien syöpymisestä ja tästä syntyvien rautasaostumien irtoamisesta Pohjavesialueet Järvenpään kaupungin alueella on kolme I-luokan pohjavesialueiksi luokiteltuja esiintymää ja vedenhankintaan soveltuvaa aluetta: Nummenkylän pohjavesialue ( ) ja Myllylän pohjavesialue ( ) sekä kaupungin keskustassa oleva Järvenpään pohjavesialue ( ). Nummenkylän pohjavesialue ( ) sijaitsee Järvenpään ja Tuusulan rajalla Järvenpään pohjoisosassa. Nummenkylän pohjavesialue on luode-kaakkoissuuntainen pitkittäisharju. Sen pinta-alaksi on arvioitu 3,58 km 2 ja muodostuvan pohjaveden kokonaismääräksi m 3 /d. Tällä pohjavesialueella on kolme vedenottamoa: Vähänummen vedenottamo Järvenpään kaupungin alueella, ja Mäntsälän kunnan puolella Kaunisnummen ja Kellokosken sairaalan vedenottamot. Nummenkylän pohjavedenottamoiden suoja-aluesuunnitelmat on tehty vuonna Myllylän pohjavesialue ( ) sijaitsee Järvenpään itäreunalla. Myllylän pohjavesialue käsittää savipeitteisen jokilaakson ja tämän itä- ja länsipuolelle kerrostuneen tasoittuneen harjumuodostuman. Alueen kokonaispinta-alaksi on arvioitu 1,88 km 2 ja kokonaisantoisuudeksi m 3 /d. Myllylän pohjavedenottamon suojaaluesuunnitelmat on tehty vuonna Järvenpään pohjavesialue ( ) sijaitsee kaupungin keskustassa ja on luokiteltu vara ja kriisiajan vedenottoreserviksi. Alueen pinta-alaksi on arvioitu 0,43 km 2 ja muodostuvan pohjaveden kokonaismääräksi 200 m 3 /d. Pohjavesialueella sijaitsee keskuskoulun varavedenottamo. Taulukko 5. Järvenpään kaupungin pohjavesivarat. NIMI NUMERO LUOKKA ARVIOITU ANTOISUUS, m 3 /d Nummenkylä I Myllylä I Järvenpää I 200 Yhteensä luokka I = Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue

13 Järvenpään kaupunki Viemäriverkosto Järvenpään kaupungin viemäriverkoston kokonaispituus on noin 278 km. Viemäreistä 115 km on sadevesiviemäriä ja 163 km on jätevesiviemäriä. Vesihuoltolaitos ylläpitää myös hulevesiverkostoa. Niitä avo-ojia, joihin osa sadevesiviemäreistä purkautuvat, huoltaa Järvenpään kaupunkitekniikka. Viemäriverkostossa on Järvenpäässä yhteensä 22 jätevedenpumppaamoa. Järvenpäässä kerätyt jätevedet johdetaan siirtoviemärissä Keravalle, josta lähtee tilava kalliotunneli kohti Pihlajamäen pääpumppaamoa. Taulukko 6. Järvenpään kaupungin jätevesiviemärit vuonna Jätevesiviemäriä Sadevesiviemäriä m % muovi betoni teräs 0 0 yht muovi betoni teräs yht Yhteensä Jätevedenpuhdistus Järvenpään kaupungin oma jätevedenpuhdistamo valmistui vuonna Vuodesta 1979 lähtien Järvenpään kaupungin alueella kerätyt jätevedet on johdettu puhdistettavaksi Helsingin Viikinmäen keskuspuhdistamoon. Keskuspuhdistamoon jätevedet johdetaan Keski-Uudenmaan Vesiensuojelun kuntayhtymän (KUVES) toimesta ns. meriviemärin kautta. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Järvenpään kaupunki on osakkaana Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymässä, joka huolehtii Järvenpään kaupungin viemäriveden puhdistamisesta ja johtamisesta runkoviemäreissä ja siinä tarkoituksessa ylläpitää viemäriveden puhdistamoja ja viemäreitä sekä näiden toiminnalle tarpeellisia laitteita ja rakennelmia. Kuntayhtymän muina osakkaina ovat Keravan ja Vantaan kaupungit sekä Tuusulan kunta. Järvenpäässä kerätyt jätevedet johdetaan siirtoviemärissä Keravalle, josta lähtee tilava kalliotunneli metrin syvyydessä maan alla kohti Pihlajamäen pääpumppaamoa. Tunnelin pituus on 23 km. Tunnelissa jätevesi virtaa loivasti V-muotoisen betonisen

14 Järvenpään kaupunki 14 pohjalaatan päällä normaalisti muutaman kymmenen senttimetrin paksuisena kerroksena. Meriviemärijärjestelmä otettiin sen rakentamisen edistyessä vaiheittain käyttöön 1970-luvun loppupuolelta lähtien ja se valmistui kokonaisuudessaan v Koko KUVES:n siirtoviemärijärjestelmään kuuluu runkoviemärien lisäksi Pihlajamäen pääpumppaamo sekä pienemmät Hyrylän ja Järvenpään pumppaamot sekä 11 virtaamamittausasemaa. Kuntayhtymän jätevedet puhdistetaan Helsingin Viikinmäen keskuspuhdistamossa. Puhdistetut jätevedet puretaan puhdistettuina Suomenlahden avomeren reunaan Katajaluodolla. Puhdistamo ja poistotunneli ovat Helsingin Veden hoidossa, mutta kuntayhtymällä on niihin pysyvä käyttöoikeus. Mittaustietojen perusteella lasketaan kuntakohtaiset jätevesimäärät, joiden suhteessa kunnat maksavat osuutensa jätevedenpuhdistuksesta sekä järjestelmän hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista. Kuntayhtymän hoidossa on lisäksi yksi loka-autokuormien purkuasema, joka sijaitsee Vantaan Kulomäessä. Käyttösopimuksen tehneet loka-autoyrittävät purkavat siellä meriviemäriin vuosittain noin kuormallista saostus- ja umpikaivolietteitä valvonnan alaisena. Kuntayhtymä valvoo laitosten toimintaa kaukokäyttöjärjestelmän avulla ja niiden ylläpitoon liittyvät korjaus- ja huoltotoiminnot hankitaan ostopalveluina pääasiassa jäsenkuntien vesi- ja viemärilaitoksilta. Vuonna 2003 Järvenpäästä puhdistettavaksi johdettu jätevesimäärä oli noin 2,9 milj. m 3 eli keskimäärin m 3 /d, josta laskutettu vesimäärä oli m 3 /d. Vuosi 2003 oli normaalia vuotta kuivempi. Normaalivuonna puhdistettavan jäteveden määrä on noin 3,2 milj.m 3. Vuotovesien määrä vuonna 2003 oli m 3 eli 30 % kokonaisvirtaamasta. Taulukko 7. Järvenpään jätevedet vuonna Tuleva jätevesi Laskutettu jätevesi Hule- ja vuotovedet m 3 /d m 3 /d m 3 /d % Järvenpää Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolella Tietyille Järvenpään kaupungin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolisille alueille on rakennettu vesihuoltolaitoksen toimesta ns. tilapäisvesijohtoa. Tilapäisvesijohtojen rakentaminen lähti käyntiin 1970-luvulla asemakaava-alueen ulkopuolella Oulaistentien ja Kangasalantien seudulta. Alueella oli syntynyt kiinnostusta kaupungin tarjoamasta talousvedestä, koska kotitalouksien omien kaivojen vesi oli huonontunut. Asukkaat maksoivat putket ja kaupunki osallistui rakentamiskustannuksiin. Nimitys tilapäisvesijohto viittaa vesilaitoksen toiminta-alueen ulkopuolelle rakennettuun verkostoon, ei verkostojen tilapäisyyteen. Tärkeimmät näistä alueista ovat Nummenkylän,

15 Järvenpään kaupunki 15 Pietilän, Haarajoen ja Myllylän alueet (Liite 1. Vesihuoltolaitoksen toiminta-aluekartta sis. tilapäisjohtoverkostot). Kokonaan keskitetyn vesijohtoverkoston ulkopuolella on nykytilanteessa Järvenpään kaupungin alueella noin 150 kiinteistöä ja keskitetyn viemäriverkoston ulkopuolella noin 250 kiinteistöä. Näillä alueilla vedenhankinta ja jätevedenkäsittely perustuu kiinteistökohtaisiin ratkaisuihin. Kaupungin viemäriverkostoon vesihuoltolaitokselle määritellyn toiminta-alueen ulkopuolelta liittyneinä on vain yksittäisiä kiinteistöjä. Toiminta-alueen ulkopuolisilla pohjavesialueilla (Liite 3. Pohjavesialueet) on hyväksytty ainoastaan jätevesien johtaminen umpisäiliöön. Muutoin jätevesien käsittelylaitteet hyväksytään kiinteistön vesihuoltolaitteiston (kvv-laitteisto) suunnitelmien hyväksymisen yhteydessä. Vuoden 2004 alusta voimaan tullut Ympäristönsuojelulain nojalla annettu asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla määrittää tulevaisuudessa jätevesien puhdistusvaatimukset vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolisilla alueilla. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolisen suunnittelutarvealueen jätevesien käsittelyn valvonnan suorittaa yleensä kaupungin ympäristöterveydenhuolto. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolisen alueen sakokaivojen lietteitä ja umpikaivojen jätevesiä otetaan vastaan KUVES:n Kulomäen toimituspisteeseen. 2.4 Yhteistyö vesihuollossa Yhteistyö kaupungin alueella Kaupungin organisaatiossa Järvenpään vesihuoltolaitos toimii teknisen toimen alaisuudessa. Vesihuoltolaitoksen johdossa toimii vesihuoltopäällikkö. Vesihuoltolaitoksen henkilöstön määrä vuonna 2003 oli 15 henkilöä. Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymä Järvenpään kaupunki on osakkaana Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymässä (TSV), joka huolehtii Järvenpään kaupungin vedenhankinnasta ja siinä tarkoituksessa ylläpitää tarvittavia vedenottamoita, vedenkäsittelylaitoksia ja runkojohtoja. Vedentoimitukseen liittyen on kaupungin vesitorni vuokrattu myös Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymälle (Liite 4. Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymän perussopimus). Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Järvenpään kaupunki on osakkaana Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymässä (KUVES), joka huolehtii Järvenpään kaupungin jätevesien puhdistamisesta ja johtamisesta runkoviemäreissä ja siinä tarkoituksessa ylläpitää jätevedenpuhdistamoita ja viemäreitä sekä näiden toiminnalle tarpeellisia laitteita ja rakennelmia. (Liite 5. Keski- Uudenmaan vesiensuojelukuntayhtymän perussopimus

16 Järvenpään kaupunki 16 Ympäristötoimi Järvenpään kaupungin ympäristötoimi toimii talousveden laatua ja jätevesien ympäristövaikutusta valvovana viranomaisena. Kaavoitus Uuden yleiskaavan hyväksymisen jälkeen on tarkoitus tehdä yleiskaavan toteuttamisohjelma vuoteen 2020 asti (Järvenpään yleiskaava 2020 Toteuttamisohjelmaraportti G), jossa otetaan kantaa yleiskaavan toteuttamisen edellyttämiin jatkosuunnittelu- ja toteutustoimenpiteisiin, niiden ajoitukseen ja keskinäisiin vaiheistuksiin koskien myös vesihuoltoa. Tämä on tarkoitus saattaa hyväksyttäväksi keväällä Kunnallistekniikan rakentamisyksikkö Vesihuoltoverkostot ja -rakenteet suunnittelee ja rakentaa Järvenpään kaupungin kunnallistekniikan rakentamisyksikkö yhteistoiminnassa vesihuoltolaitoksen ja kaavoitustoimen kanssa. Sammutusvesihuolto Sammutusvesihuolto hoidetaan kaupungin toimesta yhteistyössä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Kaupungin vastuulla on veden järjestäminen pelastuslaitokselle. Paloposteja oli vuonna 2003 yhteensä 230 kpl, joista osaa ei käytetä, ja sammutusvesiasemia 30 kpl Kaupungin rajat ylittävä yhteistyö Yhteiset kehittämissuunnitelmat Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymä teetti vuoden 2004 aikana koko kuntayhtymän vedenjakelujärjestelmää ja vedentuotantokapasiteettia käsittelevän kehittämissuunnitelman. Tuloksena saatiin saneerausohjelma vuoteen 2025 asti. Alueellinen yleissuunnittelu Alueellista yleissuunnittelua hoitaa Uudenmaan Ympäristökeskus ja Järvenpää on mukana Uudenmaan ympäristökeskuksen alueellisessa kehittämissuunnitelmassa.

17 Järvenpään kaupunki 17 Organisaatiot ja niiden välinen yhteistyö Järvenpäällä on erityinen sopimussuhde kuntayhtymään, KUVESiin, teollisuusjätevesien tarkkailusta. Järvenpää on osallistunut kuntarajat ylittävään vesihuollon yhteistyöhön. Tuusulan kunta Järvenpään kaupunki ja Tuusulan kunta ovat tehneet sopimuksen v kuntien rajoilla olevien kiinteistöjen liittämisestä toisen kunnan vesihuoltolaitoksen verkostoihin siellä missä tämä on mahdollista ja kannattavaa. Tuusulan kunnan kanssa on voimassa sopimukset Kansanopiston ja Jokelan alueiden jätevesien johtamisesta Järvenpään kaupungin alueen kautta runkoviemäriin. Mäntsälän kunta Haarajoen alueella on liittynyt useita kiinteistöjä Mäntsälän kunnan puolelta Järvenpään vesijohtoverkkoon. Liittymisestä on tehty sopimus yksittäisten kiinteistöjen ja vesiosuuskunnan kanssa. Mäntsälän kunnan kanssa on tehty erillissopimus Hyökännummen jätevesien johtamisesta Järvenpään kaupungin kautta runkoviemäriin. Hyökännummi sijaitsee Kellokosken takana, Tuusulan kunnan rajalla.

18 Järvenpään kaupunki Vesistöjen tila Järvenpään alueella Järvenpää kuuluu kokonaan Vantaanjoen vesistöalueeseen, kaupungin keskustan sijaitessa Tuusulanjärven pohjoispäässä Tuusulanjoen valuma-alueella ja kaupungin itäisten osien sijaitessa sitä halkovan Keravanjoen valuma-alueella Osittain Järvenpään kaupungin alueella sijaitseva Tuusulanjärvi toimi luvuilla Järvenpään jätevedenpuhdistamon purkuvesistönä. Jätevesien purkaminen järveen loppui vuonna 1979, josta lähtien jätevedet on johdettu puhdistettavaksi Helsingin Viikinmäen keskuspuhdistamoon. Viime vuosina Tuusulanjärven tila on tehokkailla kunnostustoimilla selvästi parantunut, mutta järvi vaatii jatkossakin useita toisiaan tukevia kunnostus- ja hoitotoimenpiteitä vielä paremman ja pysyvän tuloksen saavuttamiseksi. Järven tilan parantamisessa on keskeinen seurantakriteeri levien määrää kuvaava a-klorofyllin keskiarvopitoisuus kasvukaudella. Tavoitteena on alentaa a-klorofylliä kolmanneksella 2000-luvun alun tilanteeseen verrattuna vuosikymmenen loppuun mennessä, jolloin koko järvi olisi täysin uimakelpoinen myös keskikesällä. Suurimmat haasteet kohdistuvat ravinnekuormituksen vähentämiseen. Tähän pyritään erityisesti laskeutusaltaita ja kosteikkoja rakentamalla yhteistoiminnassa mm. maanviljelijöiden ja haja-asutusalueiden kiinteistöjen kanssa. Keski-Uudenmaan kuntayhtymän tehtävänä ovat myös toimialueen vesistöjen kunnostustyöt. Kuntayhtymän toimesta laadittiin 1980-luvulla Tuusulanjärven kunnostussuunnitelma. Vesistön kunnostustöiden toteutus aloitettiin 1980-luvun loppupuolella kuntayhtymän kunnostusrahaston varoilla.

19 Järvenpään kaupunki 19 3 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET 3.1 Toimintojen kehitysnäkymät kaupungissa Asutus Järvenpää varautuu uudessa yleiskaavassa väestön ja työpaikkojen määrän kasvuun siten, että vuonna 2020 Järvenpäässä on asukasta ja työpaikkaa (Liite 6. Asukas- ja työpaikkamäärät). Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt koko kaupunkia koskevan Järvenpään oikeusvaikutteisen yleiskaavan. Siinä on käsitelty osa-alueittain väestö- ja työpaikkatavoitteita, vanhojen ja uusien alueiden rakentamisen suhdetta, rakennettavaksi tulevien uusien alueiden sijaintia sekä palvelu-, liikenne- ja virkistysverkostojen sijaintia. Uudessa yleiskaavassa asumiseen varattujen uusien asemakaavoitettavien alueiden pinta-ala on 265 ha ja näiden asukasmääräksi on suunniteltu n uutta asukasta. Tulevasta asuntorakentamisesta suuri osa sijoittuu edelleen olemassa oleville asemakaavoitetuille alueilla, joiden reservit käytetään vähitellen lähes loppuun (80 %:sti vuoteen 2020 mennessä, kun tällä hetkellä on käytetty n. 60 %). Uudisrakentamisalueita asemakaavoitetaan ensi vaiheessa eniten Lepolan ja Ristinummen kaupunginosiin (kaupungin eteläosassa). Muita edullisia tai kunnallistekniikan tarpeellisuuden vuoksi muutoin toivottavia uudiskaavoituskohteita on osoitettu mm. Saunakallioon, Kaakkolaan sekä kaupungin koillisosiin Haarajoen ja Pietilän kaupunginosiin. Asumisen reservialueita, jotka eivät ole rakennesuunnitelman laskennallisessa mitoituksessa, on Wärtsilän kaupunginosan pohjoisosassa (Purola) ja eteläosassa pääradan länsipuolella, Isokydön itäpuolella, Kaakkolassa ja Haarajoella. Elinkeinot ja palvelut Uusien työpaikka-alueiden pinta-ala on uudessa yleiskaavassa 126 ha, ja laskennallinen työpaikkamäärä on työpaikkaa. Uudet alueet sijaitsevat pääasiassa aikaisempien yritys- ja palvelualueiden yhteydessä tai läheisyydessä kaupungin pohjoisosissa. Elinkeinoelämän kehityskohteina ovat ydinkeskustan ja sen lähialueiden lisäksi Wärtsilän-Vähänummen alue, Haarajoen ja Purolan asemanseudut, Terhola, ajoneuvoliikenteen pääväylien risteys- ja vierialueet, erityisesti moottoritien eteläisen liittymän ja Pohjoisväylän-Poikkitien alue sekä Vanhan Lahdentien varsi. Julkisten palveluiden työpaikat kehittyvät ydinkeskustan tuntumassa. Kaupunkirakenteen täydentymisen myötä palveluja pyritään sijoittamaan pääradan asemien lähituntumaan siten, että pääkeskuksen lisäksi Kyrölä ja Saunakallio-Jamppa voivat profiloitua asumispalveluiden alakeskuksina. Myös Purolan ja Haarajoen asemien ympäristöön voi kehittyä palvelujen alakeskus, mikäli ao. kohteiden kehittäminen ylikunnallisina kohteina toteutuu.

20 Järvenpään kaupunki 20 Vapaa-ajan toiminnot Kaupungin alueella olevia suuria yhtenäisiä rakentamattomia alueita varataan ulkoilupuistoiksi, joita kehitetään osittain myös aktiivisen urheilun ja liikunnan alueina. Tärkeimpiä jo jonkin laajuisessa käytössä olevista ulkoilualueista ovat Tuusulanjärvi- Vanhankylänniemi, Terhola, Manninmetsä, Paavonpolun alue ja Rampakan alue. Yleiskaavassa tärkeimpänä vapaa-ajan alueiden kehittämiskohteena on esitetty Vanhankyläniemi. Vanhankyläniemen kehittämissuunnittelussa varaudutaan sijoittamaan suuria julkisluontoisia, mutta yksityisrahoitteisia palveluyrityksiä terveyskeskukselta mahdollisesti vapautuviin tiloihin. Liikunnan ja urheilun alueita varataan pääradan varteen maaseutuopiston pellolle. Manninmetsään varataan metsäisen golfradan rakentamismahdollisuus. Terholan ulkoilualueelle ei sijoiteta suuria yleisömääriä houkuttelevia kenttiä tai ratoja. Ryhmäpuutarha-aluetta kehitetään Keravanjoen itäpuolella. Keravanjoen virkistyskäyttöä edistetään. 3.2 Vesihuollon kehittämistarpeet laitosten nykyisillä toiminta-alueilla Kuluttajalle oleellisia tekijöitä veden laadun suhteen ovat pohjavesialueiden puhtaana pitäminen, veden käsittelylaitosten toiminta ja jakeluverkoston tekniikka. Koska kaksi ensimmäistä tehtävää kuuluvat tukkuvesiyhtiölle, jää Järvenpään vesihuoltolaitokselle jakeluverkoston ylläpitäminen ja kehittäminen. Järvenpään ominaisvedenkulutus asukasta kohden oletetaan pysyvän jokseenkin samalla tasolla kuin nykyisinkin. Talousveden kokonaisliittymisaste, 98 %, on suurin piirtein niin korkea kuin on mahdollista. Kaupungin asukasmäärän ja sen tuoman vedentarpeen vuoksi koko kaupungin vedenkulutuksen voidaan olettaa nousevan noin 40 %: lla nykyiseen verrattuna vuoteen 2025 mennessä. Taulukossa 8 esitetään Järvenpään koko kaupungin ennuste talousveden keskikulutukseksi vuoteen 2025 asti. Järvenpään talousveden kokonaiskeskikulutuksen arvioidaan nousevan noin m 3 /d:n. Taulukko 8. Vedenkulutuksen ennuste koko Järvenpään alueella. Asukasluku Asukasmäärä vesiverkoston piirissä Liittymisprosentti Ominaisvedenkulutus Talousvesi Vuotovesi as as. % l/as/d m 3 /d m 3 /d Vedenkulutus m 3 /d

21 Järvenpään kaupunki Talousvesi kaupungin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella Vuonna 2002 on laadittu Järvenpään vedenjakelujärjestelmästä toiminnallinen tarkastelu, joka käsittää maankäytön rakennemallivaihtoehtojen mukaisten vesihuoltoverkostojen mitoituksen ja kustannusten laskennan verkostomallinnuksen avulla (Kunnallistekninen selvitys, Osa 1 Vedenjakelu. Suunnittelukeskus Oy. 2002). Selvitystä on tarkistettu yleiskaavan laadinnan yhteydessä maakäyttövaihtoehtojen pohjalta (Kunnallisteknisen selvityksen tarkistaminen. Suunnittelukeskus Oy. 2004). Talousveden riittävyys ja laatu Järvenpään kaupungin vedenhankinnan osalta kehittämistarpeista vastaa Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymä. Talousvedestä suurin osa on tekopohjavettä osan ollessa normaalia pohjavettä. Talousveden laadun tarkkailusta huolehtii verkostoveden toimittaja, siis samoin Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymä. Veden laatu on pysynyt jatkuvasti hyvänä (Liite 7. Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymän raakaveden laadunseuranta). Talousveden pumppaus- ja käsittelykapasiteetti on normaalitilanteessa riittävä eikä sitä ole Järvenpään kaupungin osalta rajattu. Pohjavedenottamoiden koko kapasiteettia ei ole tarpeellista käyttää nykyisen kulutuksen aikana koska valmistettavan tekopohjaveden määrää on mahdollista tarpeen mukaan lisätä. Pohjavedenottamoiden täysi kapasiteetti voi kuitenkin tulla kokonaan käyttöön esimerkiksi Päijänne-tunnelin vauriotilanteissa, jolloin saattaa tulla lisäksi käyttöönotettavaksi säännöstely-toimenpiteitä. Tuusulan seudun vesilaitos teetti vuoden 2004 aikana koko vedenjakelujärjestelmää ja vedentuotantokapasiteettia käsittelevän kehittämissuunnitelman. Selvitystyö valmistui Tavoitteena oli selvittää verkoston ja vesilaitosten kapasiteetin riittävyys nykyisin ja tulevaisuudessa. TSV:n kehittämissuunnitelman mukaan tarjolla olevista raakavesilähteistä ainoastaan Päijänne-tunnelin vesivarat vaikuttavat olevan riittävät TSV:n tarpeisiin. Päijänne tunnelin veteen perustuva uusi vedentuotantokapasiteetti voisi olla Jäniksenlinna- Rusutjärvi seudulla Tuusulassa, jolloin raakaveden hankinta Päijänne-tunnelista olisi toteutettavissa suhteellisen edullisesti. Vaihtoehtona on lisäkapasiteetin sijoittaminen verkoston itäosaan, jossa alustavan tarkastelun perusteella Paippisten pohjavesialue Sipoossa saattaisi soveltua tekopohjaveden tuotantoon. Sielläkin Päijänne-tunneli on ainoa varteenotettava raakavesilähde.

22 Järvenpään kaupunki 22 Verkostojen kunto Kunnallisteknisten selvitysten (Suunnittelukeskus. 2002, 2004) perusteella vedenjakeluverkoston välityskyky on riittävä nykytilanteessa sekä normaali- että maksimivirtaamalla. Selvityksen mukaan maankäytön rakennevaihtoehdot aiheuttavat kuitenkin ongelmia painetasojen riittävyydessä. Yksi kuluttajalle oleellinen tekijä veden laadun suhteen on jakeluverkoston tekniikka. Vesihuoltolaitoksen tulee panostaa jakeluverkoston säännölliseen puhdistamiseen, koska putkistojen kunto viimekädessä määrää kuluttajien saaman talousveden laadun. Vanhat vesijohdot pitävät sisällään vanhoja rautasaostumia, jotka liikkeelle päästessään aiheuttavat ongelmia. Keskustan alueen valurautaputket on saneerattu jo 1980-luvulla. Verkostoon johdetun veden ja mitatun myydyn veden erotus on pysynyt 6-8 %:ssa, joten verkosto on verrattain tiivis. Putkistosta iäkkäintä osaa, lukujen vaihteessa rakennettua ns. harmaavalurautaputkistoa, on vielä jäljellä n. 8 km eli n. 4 % verkoston kokonaispituudesta. Kokonaisuudessaan 60 %:a verkostosta eli 112 km on valurautaa. Erityisesti valurautaputkissa on todettu esiintyvän rautasaostumia. Viime vuosina on verkostoa uusittu n. 1 km/v, mikä on n. 0,5 % vesijohtoverkoston kokonaispituudesta. Vesijohtoverkoston ylläpitävää peruskorjausta ja uusimista tulee jatkaa niin, että verkoston vuotovesiprosentti pysyy alle 7 %:ssa (valtuuston määrittelemä tavoite). Vuotovesiprosentti on tällä hetkellä noin 6 %, joten vuotojen vuoksi välitöntä ja akuuttia saneeraustarvetta ei ole, mutta koko vanhan valurautaverkoston uusiminen on vähitellen aloitettava. Verkoston korjausta varten on laadittu peruskorjausohjelma, joka on sidoksissa katujen parannusohjelmaan. Tuusulan seudun vesilaitoksen vuonna 2004 teettämässä koko vedenjakelujärjestelmää käsittelevässä selvityksessä on analysoitu kuntayhtymän jakelujärjestelmän toimintaa. Tavoitteena oli selvittää verkoston riittävyys nykyisin ja tulevaisuudessa. Tuloksena saatiin jakelujärjestelmän saneerausohjelma vuoteen 2025 asti koskien myös Järvenpään runkolinjoja. Tässä TSV:n vedenjakelujärjestelmän kehittämissuunnitelman saneerausohjelmassa ehdotetaan toimenpiteiksi vuosille yhteensä 3,5 km:n runkovesiputkien saneerausta. Tärkein saneerauskohde on johto-osuus Kaunisnummen paineenkorotusasemalta Järvenpäähän. Vuosien toimenpiteiksi ehdotetaan runkovesijohtojen saneerausta yhteensä 1,5 km edestä Jätevesi kaupungin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella Yleiskaavallisena selvityksenä on vuonna 2002 laadittu viemäröinnin toiminnallinen tarkastelu, joka käsittää maankäytön rakennemallivaihtoehtojen mukaisten vesihuoltoverkoston mitoituksen ja kustannusten laskennan verkostomallinnuksen avulla (Kunnallistekninen selvitys, Osaraportti 2 Viemäröintijärjestelmän toiminnallinen tarkastelu. Suunnittelukeskus Oy. 2002). Selvitystä on tarkistettu yleiskaavan laadinnan yhteydessä maakäyttövaihtoehtojen pohjalta (Kunnallisteknisen selvityksen tarkistaminen. Suunnittelukeskus Oy. 2004).

23 Järvenpään kaupunki 23 Jätevesien johtaminen ja -käsittely Kunnallisteknisen selvitysten mukaan viemäriverkoston välityskyky on riittävä nykytilanteessa sekä normaali- että maksimivirtaamalla. Kaikki selvityksen mukaiset maankäyttövaihtoehdot kuitenkin aiheuttavat ongelmia pumppaamoiden kapasiteettien riittävyyteen. Vaihtoehdot aiheuttaisivat saneeraustarvetta Mikonkorven, Ristinummen, Haarajoen ja Pellonkulman pumppaamoilla. Viikinmäen jätevedenpuhdistamo täyttää tällä hetkellä sille asetetut lupaehdot. Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla jätevedestä poistetaan kiinteät ja happea kuluttavat aineet sekä fosfori 95 %:sesti. Typenpoistoteho on noin 80 %. Järvenpään kaupunki on velvollinen ottamaan vastaan puhdistettavaksi johdettavien jätevesiensä suhteessa Viikinmäen puhdistamolta tulevaa lietettä, joka kompostoidaan Järvenpään Puolimatkan kaatopaikalla. Lietteenkäsittelyyn ei ole nähtävissä muutoksia lähitulevaisuudessa. Verkostojen kunto Jätevesiverkoston kokonaispituus on 160 km. Jätevesiviemäreistä on 61 km eli 38 % on edelleen pääosin luvulla rakennettuja betoniviemäreitä. Jätevesiviemäreiden vuotovesiprosentti on tällä hetkellä 30 %, joka voi johtua mm. korroosion aiheuttamasta putkirikosta näissä vanhoissa betoniputkiviemäreissä. Jätevesiverkostoa on uusittu viime vuosina noin 1 km vuodessa eli 1,5 % uusimisen tarpeessa olevasta verkostosta. Uutta jätevesiviemäriä on rakennettu n. 4 km vuodessa ja hulevesiviemäriä n. 5 km vuodessa. Jätevesiverkostojen peruskorjausta ja uusimista tulee tehostaa niin, että viemärien vuotovesimääriä saadaan vähenemään ratkaisevasti Hulevesi Hulevesiverkostoa on rakennettu 115 km, ja se kattaa noin 68 % toiminta-alueesta. Verkostoa on rakennettu pääasiassa vasta 1970-luvulta lähtien. Verkoston putkimateriaalista noin puolet on betonia ja puolet muovia. Järvenpään hulevesiverkosto koostuu useista paikallisista sadevesiviemäreistä, jotka purkautuvat avo-ojauomiin. Merkittävä osa kaupungin sade- ja hulevesistä johdetaan avo-ojauomia pitkin Tuusulanjärveen. Koillisessa ja itäisessä osissa kaupunkia sade- ja hulevedet johdetaan Keravanjoen vesistöön. Tulevaisuudessa hulevesien merkitys Tuusulanjärven tilan kannalta tulee korostumaan, kun muut vesistöjä kuormittavat tekijät on saatu hallintaan. Ympäristönsuojelulaki tulee mahdollisesti tulevaisuudessa edellyttämään parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä myös hulevesien osalta. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi vesidirektiivi antanee omat vaatimuksensa hulevesien käsittelyyn. Keskeisin keino on poisjohdettavien hulevesien määrän vähentäminen mm. minimoimalla päällystetyn pinta-ala ja imeyttämällä hulevedet paikallisesti. Nämä keinot eivät toimi erityisen tiiviisti rakennetuilla alueilla, jolloin joudutaan hidastamaan hule-

24 Järvenpään kaupunki 24 vesivirtaamia, tasaamaan virtaamahuippuja ja lisäämään ojien varastotilavuutta sekä käsittelemään hulevedet ennen niiden purkamista vesistöön. Hulevesien käsittelymenetelmät ovat joko paikallisia tai alueellisia. Paikallisia menetelmiä ovat erilliset laskeutusaltaat, -kaivot ja kivikaivannot, laajennetut avo-ojat, imeytysvyöhykkeet, kaivot, ja -suodattimet. Alueellisia käsittelymenetelmiä ovat suuremmat kokonaisuudet kuten tasaus- ja laskeutusaltaat, erilaiset lammikot ja kosteikot. Hulevesien käsittelyn tarve Järvenpäässä riippuu hulevesien määrästä, laadusta, maastonmuodoista, maaperän veden varastointi- ja veden läpäisykyvystä sekä käytettävissä olevasta tilasta. Tilannetta tulee vielä tutkia tarkemmin valuma-aluekohtaisesti ja korttelikohtaisesti. 3.3 Vesihuollon kehittämistarpeet nykyisten toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla Vesihuollon tarvealueet toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla VANHAT ALUEET: Talousvesi Asemakaavoittamattomat alueet Vähäjärven ja Purolan aseman viereistä asuinaluetta lukuun ottamatta ovat jo vesihuoltolaitoksen verkoston piirissä. Uusi yleiskaava ei varsinaisesti osoita em. alueita asemakaavoitettaviksi alueiksi. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymisen yhteydessä vuonna 2001 on määritelty seuraavat talousveden tarvealueet. Nämä ns. vanhat kehittämistarvealueet ovat toteutusjärjestyksessä Haarajoen laajennus, Nummenkylä ja Itäinen Mikonkorpi Näillä alueilla on tällä hetkellä osittain olemassa tilapäinen vesijohto. Vesijohtoverkostojen mitoitus perustuu vuoden 1982 yleiskaavan mukaiseen tilanteeseen ja verkostoon liittyminen toiminta-alueen ulkopuolelta on ollut tähän asti mahdollista. Uuden yleiskaavan laadinnan yhteydessä tehdyssä kunnallisteknisessä selvityksessä on kuitenkin tullut esille vesijohtoverkoston vahvistamistarpeet varsinkin Haarajoen ja Pietilän suunnalla. Jätevesi Vahvistetun asemakaavan alueet, joille viemäröintiä ei ole toteutettu, kuuluvat kehittämissuunnitelman hankkeiden alkupäähän. Kaupungin kaava-alueen välittömässä läheisyydessä on alueita, joille maankäytön ja rakennetun ympäristön jätevesien johtamisen seurauksena on rakennettava jätevesiverkosto. Asemakaavoittamattomat alueet, joille on kuitenkin rakentunut pysyvää tai lomaasutusta, on merkitty Järvenpään yleiskaava 1982:ssa pientalovaltaisena asuntoalueena, väljänä asuntoalueena tai loma-asuntoalueena. Asutusta ja loma-asutusta on myöskin vähäisessä määrin maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla.

25 Järvenpään kaupunki 25 Pientalovaltaiset asuntoalueet (AP-2) sijaitsevat Idänpääntien, Koivutien ja Purolantien varrella (yht. 23 asuntoa, 4 loma-asuntoa). Väljät asuntoalueet (AP-3) sijaitsevat Lippumäessä, Mäyrätien, Saukontien, Pyökkitien-Katajatien, Jalavatien, Näretien, Leppätien, Linjatien ja Halkiantien varrella (yht. 127 asuntoa, 9 loma-asuntoa). Lomaasuntoalueet (RA) sijaitsevat Vähäjärven, Rajakulman, Vaahteratien, Tuomitie-Syreenitien, Pihlajatien-Piilipuunkujan, Piilipuuntien ja Kuusitie-Taimitien alueilla (yht. 39 asuntoa, 24 loma-asuntoa). Uusi yleiskaava osoittaa em. alueista asemakaavoitettavaksi Leppätien ja Halkiantien alueet (83 asuntoa, 3 loma-asuntoa), jolloin asemakaavan ulkopuolelle jää 106 asuntoa ja 36 loma-asuntoa. Uudessa yleiskaavassa Purolantien varren asuinalue on osoitettu reservialueeksi ja loma-asuntoalueet on osoitettu harvoiksi pientalovaltaisiksi alueiksi, joita ei ole tarkoitettu asemakaavoitettaviksi. Yleiskaavassa on asuntorakentamiseen varatuilla alueilla rakentamattomia tiloja n. 50. Ns. vanhat kehittämisalueet ovat osa Haarajokea, Nummenkylä ja Itäinen Mikonkorpi. Kasvavien jätevesimäärien johdosta tulee pumppaamoja saneerata Haarajoella ja Pellonkulmassa. Uusien alueiden liittäminen nykyiseen viemäröintijärjestelmään edellyttää n. 13 km uutta runkoviemäriä ja 9 jätevedenpumppaamon rakentamista. Halkiantien alue Asemakaavan laatiminen nähdään tarpeelliseksi mm. pohjavesialueen viemäröintiongelmien vuoksi ns. Halkiantien alueella. Alueen kaavoitusta hidastaa yksityinen maanomistus ja kunnallistekniikan kalleus. Itä-Nummenkylän asuinalue Pohjavesialueella sijaitseva Itä-Nummenkylän asuinalue on myös tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Molemmat alueet ovat kaavoituskatsauksessa mahdollisesti v vireille tulevista kaavoituskohteista kiireellisyysluokassa 4. Vähäjärven alue Vähäjärven alue sijaitsee Tuusulanjärven rannan välittömässä läheisyydessä ja vaarana on täten jätevesien pääsy järveen. Alueella on myös huomattava asutus Tuusulan kunnan puolella.