Palvelukuvaukset ja niiden käyttö palvelujen toteutuksessa. Seminaarityö Tom Bertell

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palvelukuvaukset ja niiden käyttö palvelujen toteutuksessa. Seminaarityö Tom Bertell"

Transkriptio

1 Palvelukuvaukset ja niiden käyttö palvelujen toteutuksessa Seminaarityö Tom Bertell

2 Sisältö 1 Johdanto Palvelun rajapinnan kuvaus WSDL WSDL käytännössä Palvelun ominaisuuksien ja tarpeiden kuvaus WS-Policy WS-Policy käytännössä Yhteenveto Lähteet...11

3 1 1 Johdanto Palveluperustainen arkkitehtuuri (Service Oriented Architecture, SOA) tarjoaa pohjan nykyaikaisten liiketoimintaprosessien toteuttavien järjestelmien suunnittelulle ja toteutukselle. Palveluperustainen järjestelmä koostuu joukosta toistensa kanssa kommunikoivia palveluita, joista jokainen toteuttaa jonkin liiketoiminnallisen kokonaisuuden [CeN04]. Palveluperustaisessa järjestelmässä palvelujen täytyy pystyä toimimaan toistensa kanssa saumattomasti riippumatta palvelujen varsinaisesta sijainnista, kommunikointiin käytettävästä liikennöintiprotokollasta tai palvelujen toteutusteknologiasta. Verkkopalvelut (Web Services) pyrkivät toteuttamaan kaikki palveluperustaisen arkkitehtuurin päävaatimukset ja ovat tästä syystä tärkeässä roolissa palvelupohjaisten järjestelmien toteuttamisessa. Palveluilla on monia toiminnallisia ja ei-toiminnallisia ominaisuuksia, jotka palvelun kutsujan täytyy tuntea ennen palvelun käyttämistä. Palvelun toiminnallisia ominaisuuksia ovat mm. palvelun sijainti, sanomien rakenne ja liikennöintiprotokolla. Palvelun ei-toiminnallisia ominaisuuksia voivat olla esimerkiksi palvelun laatuun ja tietoturvaan liittyvät ominaisuudet. Näitä palvelun käyttämisen kannalta oleellisia ominaisuuksia on pitkään kuvattu epästandardien dokumenttien avulla [Jon05]. Vasta viime aikojen nopea verkkopalveluiden käytön yleistyminen ja sen seurauksena kehitetyt uudet standardit ja määritykset ovat mahdollistaneet palvelujen ominaisuuksien kuvaamisen formaalilla ja standardin mukaisella tavalla. Formaalien ja standardien palvelukuvausten käyttö mahdollistaa työkalujen ja automatisoinnin hyödyntämisen palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. 2 Palvelun rajapinnan kuvaus Jotta palvelun käyttäjä pystyisi kutsumaan palvelua, tarvitaan tietoa palvelun sanomien rakenteesta ja palvelun sijainnista. WSDL (Web Service Definition Language) [Chr01] on muodostunut standardiksi tavaksi määritellä näitä ominaisuuksia. WSDL on XML-

4 pohjainen kuvauskieli, joka on suunnittelulta helposti laajennettavaksi, eikä sitä ole sidottu yhteen tyyppijärjestelmään tai liikennöintiprotokollaan WSDL 1.1 WSDL keskittyy kuvaamaan mitä palvelu tekee rakenteellisella tasolla, eli minkälaisia sanomia palvelu vastaanottaa ja lähettää. WSDL ei kuvaa mitä palvelu sanomilla tekee, eikä sitä miten palvelua tulisi käyttää. WSDL määritysten ensimmäinen versio syntyi vuonna 2000, kun IBM ja Microsoft yhdistivät omat palvelunkuvauskielensä [Wee06]. NSSL (Network Application Service Specification Language) oli IBM:n kehittämä kuvauskieli, jonka rakenne oli samantapainen kuin nykyisen WSDL-kielen, mutta siinä oli tuki vain etäproseduurikutsun tyyliselle interaktiolle. SDL (Service Description Language) oli Microsoftin palvelunkuvauskieli, joka perustui sanomapohjaiseen interaktioon. Näiden kuvauskielien yhdistämisestä syntyi WSDL 1.0, jonka tarkoituksena oli tukea palvelukutsuja sekä etäproseduurikutsun tyylisinä, että sanomapohjaisina. WSDL 1.0 versiosta vuoden päästä julkaistiin hieman päivitetty versio 1.1, joka on sittemmin levinnyt laajaan käyttöön ja saanut myös lähes kaikkien suurten toimittajien tuen. Tämän luvun kuvaus perustuu WSDL määritysten 1.1-versioon. WSDL määritykset haluttiin pitää mahdollisimman yksinkertaisina, joten ne kuvaavat vain palvelun kutsumisen kannalta olennaiset ominaisuudet: sanomien rakenteen, sanomanvälitysmallin, kuljetusprotokollan ja palvelun sijainnin. WSDL-kuvaukseen voidaan kuitenkin liittää muita kuvauksia laajennusten avulla. WSDL-kuvaus jakaantuu abstraktiin osaan, jossa kuvataan mitä palvelu tekee ja konkreettisen osaan, jolla sidotaan abstrakti osa käytettävään liikennöintiprotokollaan ja sanomaformaattiin. WSDL-kuvauksen juurielementti on definitions-elementti. Sen alla oleva hierarkia koostuu seuraavista elementeistä: Tyypit (Types) ovat sanomissa käytettävien tietorakenteiden kuvauksia. Sanoma (Message) kuvaa yksittäisen sanoman (pyyntö- tai vastaussanoma) rakenteen. Porttityyppi (Porttype) kuvaa palvelun rajapinnan tarjottavien operaatioiden ja sanomien osalta.

5 3 Sidos (Binding) määrittelee mitä protokollia (SOAP, HTTP GET/POST, MIME) voidaan käyttää palvelun kutsumisessa. Portti (Port) määrittelee sidoksen päätepisteen osoitteen. Palvelu (Service) on hierarkian ylin taso ja se kokoaa yhden tai useamman toisiinsa liittyvän portin. Palvelukuvauksen abstraktin osan määrittelevät types-, message-, porttype- ja operationelementit ja konkreettisen osan binding-, port- ja service-elementit. Sanomissa käytettävät tietotyypit kuvataan types-elementtien avulla. XML-muotoisten tietotyyppien kuvaamiseen suositellaan käytettäväksi XML Schema-kieltä, mutta muutkin kuvauskielet kuten RelaxNG ja DTD ovat sallittuja. Muun kuin XML-muotoisen tiedon kuvaamiseen voidaan käyttää MIME-tyyppejä, OMG:n IDL-tyyppikieltä tai COBOL:in copybook-formaattia [2]. Esimerkissä 1 on kuvattu XML Schema-kielellä koosteinen tietotyyppi Auto, joka koostuu kahdesta elementistä merkki ja malli, jotka ovat yksinkertaista tietotyyppiä merkkijono. <types> <xsd:schema xmlns=" <xsd:complextype name="auto"> <xsd:element name="merkki" type="xsd:string" /> <xsd:element name="malli" type="xsd:string" /> </xsd:complextype> </xsd:schema> </types> Esimerkki 1: Types-elementti. Message-elementti kuvaa sanoman rakenteen ja se koostuu yhdestä tai useammasta osasta (part). Sanoman name-attribuutti identifioi sanoman WSDL-dokumentin sisällä. Message-elementti ei ota kantaa siihen, onko sanoma palvelun pyyntö- vai vastaussanoma. Type-attribuutti voi olla joko suoraan XML Scheman yksinkertainen tietotyyppi tai se voi viitata johonkin aiemmin määriteltyyn koosteiseen tietotyyppiin, kuten esimerkissä 2 viitataan esimerkin 1 tietotyyppiin Auto.

6 4 <message name="automalliout"> <part name="auto" type="tns:auto"> </message> Esimerkki 2: Message-elementti. WSDL-kuvauksen porttype-elementillä määritellään mitä toimintoja palvelu pystyy tarjoamaan. Porttityyppi koostuu joukosta operaatioita, jotka vastaavat sovelluksen metodeja. Operaatiot määrittelevät sisääntulevien ja ulosmenevien sanomien yhdistelmän. Sanomien järjestys määrittelee operaation sanomanvälitysmallin. Erilaisia sanomanvälitysmalleja on neljä, joista vain kaksi ensimmäistä ovat täysin tuettuja [Wee06]: 1. Palvelu vastaanottaa sanoman, eikä palauta vastausta. 2. Tavallisimmin käytetty esimerkin 3 pyyntö-vastausmalli. 3. Palvelu lähettää sanoman ensin ja saa siihen vastauksen. 4. Viimeisenä huomautustyyppinen pelkkä palvelun lähettämä sanoma ilman vastausta. <porttype name="automalli_portti"> <operation name="haeautomalli"> <input message="automalliin"/> <output message="automalliout"/> </operation> </porttype> Esimerkki 3: PortType-elementti. Sidos yhdistää palvelun porttityypin ja sanomat johonkin konkreettiseen viestinvälitysmekanismiin. Binding-elementtillä on name- ja type-attribuutit. Name-attribuutti yksilöi sidoksen ja type-attribuutti viittaa johonkin palvelun porttityyppiin. Tällä hetkellä selvästi yleisimmin käytössä oleva sidonta on SOAP-sidos, joka on kuvattu esimerkissä 4. Muita WSDL 1.0 määrityksissä tuettuja sidoksia ovat HTTP- ja MIME-sidokset.

7 5 <binding name="automalli_sidos" type="automalli_portti"> <soap:binding transport=" <operation name="haeautomalli"> <soap:operation soapaction="urn:automallipalvelu"/> <input> <soap:body use="literal"/> </input> <output> <soap:body use="literal"/> </output> </operation> </binding> Esimerkki 4: Binding-elementti. Service-elementti yhdistää palveluun liittyvät portit ja kertoo mistä palvelun löytää. Osoite annetaan URI:n avulla. Service-elementin sisällä oleva port-elementti viittaa yhteen aiemmin määriteltyyn sidokseen. <service name="automallipalvelu"> <port binding="automalli_sidos" name="automalli_portti"> <soap:address location=" </port> </service> Esimerkki 5: Service-elementti. 2.2 WSDL käytännössä Koska WSDL-kuvaukset ovat formaaleja ja koneluettavia dokumentteja, voidaan niiden käsittelyssä hyödyntää työkaluja ja monia palvelun toteuttamisen kannalta työläitä ja monimutkaisia vaiheita voidaan automatisoida. WSDL-kuvauksista voidaan sopivilla työkaluilla generoida palvelun tarjoajan ja palvelun pyytäjän sovellusten runko. Sama voidaan tehdä myös toiseen suuntaan, jolloin esimerkiksi perinnejärjestelmälle (legacy system) generoidaan WSDL-kuvaus olemassa olevan toteutuksen pohjalta. WSDL-kuvaus antaa joustavuutensa ansiosta monia vaihtoehtoja palvelun rajapinnan toteuttamiseen. Erilaiset rajapintojen toteutukset johtavat helposti yhteentoimivuusongelmiin palvelun tarjoajan ja käyttäjän välillä. Helpottaakseen yhteentoimivuutta toimijoiden

8 6 välillä WS-I-organisaatio on määritellyt profiileja verkkopalvelu-standardeille. WS-I Basic Profile 1.0 määrittelee mm, että message-elementillä saa olla vain yksi part-elementti. WS-I organisaation suositusten seuraaminen takaa parhaimman yhteentoimivuuden. Koska WSDL-kuvauksen rakenne on jaettu abstraktiin teknologiariippumattomaan osaan ja konkreettisen toteutuksen kuvaavaan osaan, niin abstraktia osaa voidaan uudelleenkäyttää rajapinnan eri toteutuksissa. Tämä mahdollistaa palvelun tarjoamisen useiden eri liikennöintiprotokollien ja sanomien tietotyyppien avulla. Vaikka WSDL mahdollistaa tietotyyppien kuvaamisen muillakin kuvauskielillä kuin XML Schema, niin käytännössä siitä on kehittynyt standardi. Yritykset, jotka ovat käyttäneet muita tyyppijärjestelmiä ovat pääsääntöisesti konvertoineet järjestelmänsä XML-pohjaisiksi[Wee06]. 3 Palvelun ominaisuuksien ja tarpeiden kuvaus WSDL-kuvaus pitää sisällään kaiken tiedon mitä palvelun kutsumiseen tarvitaan, mutta palvelulla voi olla useita ei-toiminnallisia ominaisuuksia ja vaatimuksia, joita WSDL-kuvauksessa ei voida määritellä, eikä WSDL ole siihen tarkoitettukaan. WSDL-kuvaus keskittyy tiukasti palvelun toiminnallisten ominaisuuksien määrittelyyn. Palvelun ei-toiminnallisia ominaisuuksia voivat olla esimerkiksi tietoturvaominaisuudet, transaktiot, palvelun laatuun liittyvät ominaisuudet tai liiketoimintavaatimukset. Palvelun ei-toiminnalliset ominaisuudet on tähän asti neuvoteltu palvelun tarjoajan ja palvelun kutsujan välillä suullisesti tai epästandardien dokumenttien välityksellä. Jotta palvelujen yhteistoiminta helpottuisi, näitä palvelun käytön kannalta olennaisia ominaisuuksia olisi hyödyllistä pystyä kuvaamaan yhtenäisellä ja formaalilla tavalla. Palvelun ei-toiminnallisia ominaisuuksia kuvaamista varten on kehitetty WS-Policy-kehys [Ved06].

9 7 3.1 WS-Policy WS-Policy esiteltiin vuonna 2002 IBM:n, Microsoftin, SAP ja BEA Systems:in toimesta. WS-Policy-kehys koostuu WS-Policy- ja WS-PolicyAttachment-määrityksistä. WS-Policy-määrityksillä kuvataan palvelun ominaisuuksien ja vaatimusten yhdistelmät. WS- PolicyAttachment-määritykset kuvaavat miten määritykset yhdistetään tiettyyn kohteeseen. WS-Policy-määritysten perustana on politiikkaväittämä (policy assertion), jolla kuvataan jokin palvelun yksittäinen ominaisuus tai vaatimus. Politiikkaväittämät kootaan politiikkavaihtoehdoiksi. Politiikka ei ota kantaa siihen mikä sen kohteena on. Politiikkavaihtoehdot määritellään kahden loogisen operaattorin ExactlyOne ja All avulla. ExactlyOneoperaatio tarkoittaa nimensä mukaisesti, että vain yksi politiikkavaihtoehto voi olla voimassa samanaikaisesti. All-operaatiolla yhdistetään joukko politiikkaväittämiä. Esimerkissä 6 on kuvattu kaksi politiikkavaihtoehtoa, joista vain toinen saa olla voimassa samanaikaisesti. Politiikkavaihtoehto 1 sisältää kaksi väittämää, joista joko väittämän A tai väittämän B pitää olla voimassa. Politiikkavaihtoehdossa 2 pitää olla voimassa molemmat väittämät C ja D. <wsp:policy> <wsp:exactlyone> <wsp:all> <!-- politiikkavaihtoehto 1--> <wsp:exactlyone> <Väittämä A/> <Väittämä B/> </wsp:exactlyone> </wsp:all> <wsp:all> <!-- politiikkavaihtoehto 2--> <Väittämä C/> <Väittämä D/> </wsp:all> </wsp:exactlyone> </wsp:policy> Esimerkki 6: Policy-elementti.

10 8 Politiikkaväittämät kuvaavat jonkin sovellusalueen ominaisuuksia ja tarpeita. Politiikkaväittämiä on kerätty useiksi WS-alkuisiksi määrityksiksi, joista tärkeimmät on kuvattu sovellusalueittain taulukossa 1. Määritys WS-SecurityPolicy WS-ReliableMessaging WS-AtomicTransaction Sovellusalue Todennus ja sanomatason tietoturva Luotettava sanomanvälitys Transaktioiden käsittely WS-BusinessActivity Liiketoimintatransaktiot Taulukko 1: WS-määritykset sovellusalueittain Viittaus politiikkaan voidaan lisätä WSDL-kuvauksen palvelun (service), päätepisteiden (port, porttype, binding), operaatioiden (operation) tai sanomien (message) määrityksiin. Esimerkissä 7 politiikka on liitetty WSDL-kuvauksen binding-elementtiin alielementillä PolicyReference, joka määrittelee yksikäsitteisesti missä politiikan kuvaus sijaitsee. <wsdl:binding name="turvasidos" > <PolicyReference URI=" /> <wsdl:operation name="operaatio" > </wsdl:operation> </wsdl:binding> Esimerkki 7: PolicyReference-elementti. WS-Policy-määrityksissä kuvataan myös kuinka palvelun tarjoajan ja pyytäjän politiikkojen mahdollista yhteensopivuutta voidaan tutkia politiikkojen leikkauksen avulla. Ennen politiikkojen leikkauksen tekemistä pitää politiikat muuttaa normaalimuotoon. Normaalimuodossa politiikka koostuu yhdestä ExactlyOne-operaattorista, jonka sisällä on yksi tai useampia All-operaattoreita. Mikä tahansa politiikka voidaan muuttaa normaalimuotoon. Esimerkissä 8 on muutettu esimerkin 6 politiikka normaalimuotoon. Kahden normaalimuodossa olevan politiikan leikkaus valitsee molempien osapuolten väittämistä mahdolliset yhteensopivuudet elementtien nimien perusteella. Vertailu tehdään vain elementtien nimien perusteella, koska WS-Policy-kehyksen tasolla ei ole tietoa siitä miten väittämien sisältöä pitäisi tulkita.

11 9 <wsp:policy> <wsp:exactlyone> <wsp:all> <Väittämä A/> </wsp:all> <wsp:all> <Väittämä B/> </wsp:all> <wsp:all> <Väittämä C/> <Väittämä D/> </wsp:all> </wsp:exactlyone> </wsp:policy> Esimerkki 8: Politiikka normaalimuodossa. 3.2 WS-Policy käytännössä Kun palvelun tarjoaja on kuvannut palvelun ominaisuudet ja vaatimukset WS-Policy-kehyksen avulla ja palvelun pyytäjä osaa tulkita niitä, niin WS-Policy-kehystä voidaan hyödyntää monella tavalla. WS-Policy-kehystä voidaan käyttää WSDL:n kanssa kuvaamaan palvelun vaatimuksia palvelun pyytäjältä. Palvelun tarjoaja voi esimerkiksi vaatia, että kaikki sanomat on salattava. Toinen hyödyllinen WS-Policy-kuvausten käyttötarkoitus on palvelun käyttäjän mahdollisuus etsiä sopivaa palvelua sen WS-Policy-kuvauksen kautta määrittelemien ei-toiminnallisten ominaisuuksien perusteella. Käyttäjä saattaisi vaatia palvelulta esimerkiksi, että palvelun vastausajan pitää olla alle 5 sekuntia. WS-Policy-kehyksellä kuvattujen ominaisuuksien ja vaatimusten hyödyntäminen tapahtuu automaattisesti ilman, että palvelun pyytäjän ja palvelun tarjoajan on tarvinnut neuvotella etukäteen kuinka ominaisuuksia voidaan käyttää. WS-Policy-kehys mahdollistaa palvelun tarjoajan ja pyytäjän välisen löyhän kytkennän, koska palvelujen ominaisuuksien ja vaatimusten sidonta voidaan tehdä ajonaikaisesti. WS-Policy ei ole vielä laajassa käytössä. Jonkinlaista työkalutukea on tarjolla kuten Microsoftin Web Services Enhancements (WSE) työkalusarjan versio 2.0 ja avoimeen lähdekoodin perustuva NetBeans-kehitysympäristö Sun:in Project Tango moduulin avulla, jotka tukevat WS-Policy-kehyksen käyttöä graafisen käyttöliittymän kautta.

12 10 4 Yhteenveto Käyttämällä standardien mukaisia palvelukuvauksia palvelujen rajapintojen ja ominaisuuksien kuvaamiseen, voidaan toteuttaa monet palveluperustaisuuden perusvaatimukset kuten teknologiariippumattomuus, yhteentoimivuus ja löyhä kytkentä. WSDL-kuvaus on tarkoitettu palvelun rajapintojen kuvaamiseen formaalilla ja standardilla tavalla. WS-Policy helpottaa palvelujen yhteentoimivuutta, koska se kuvaa useita tärkeitä ominaisuuksia, joita tarvitaan palveluiden saumattomaan interaktioon. Onnistuakseen palvelukuvaus-standardit tarvitsevat suurilta toimittajilta tukea työkaluille, jotka mahdollistavat standardien hyödyntämisen ohjelmistokehityksen kaikissa vaiheissa. WSDL ei ole vielä virallinen W3C:n suositus, mutta se on jo vakiinnuttanut asemansa palvelujen rajapintojen kuvaamisessa ja sillä on jo lähes kaikkien suurten toimijoiden tuki. Vaikka WS-Policy ottaa vasta ensi askeleitaan ja W3C on julkaissut siitä vasta ensimmäisen luonnoksen tänä vuonna, sillä on hyvät mahdollisuudet kehittyä tärkeäksi osaksi alati kasvavaa verkkopalvelustandardien joukkoa.

13 11 Lähteet CeN04 Cheesman J., Ntinolazos G., The SOA Reference Model. CBDI Journal, Chr01 Christensen E., Web Service Description Language (WSDL) 1.1, Jon05 Jones S., Toward an Acceptable Definition of Service. IEEE Software, 2005 Ved06 Vedamuthu A., et al., Web Services Policy 1.5 Framework, Wee06 Weerawarana S., et al., Web Services Platform Architecture. Prentice Hall, 2006.

Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit

Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit Viitekehys Julkishallinnon perustietovarantojen rajapinnat (PERA) työryhmän tulokset valmiit syksyllä 2011 Määrittelee teknisen arkkitehtuuriratkaisun tietovarantojen

Lisätiedot

Omat Lähdöt ohjelmointirajapinta: Versio 1.01

Omat Lähdöt ohjelmointirajapinta: Versio 1.01 Sivu 1(19) Omat Lähdöt ohjelmointirajapinta: Versio 1.01 Seasam House Oy Helsingin seudun liikenne Hyväksynyt: Päivämäärä: Hyväksynyt: Päivämäärä: www.seasam.com Sivu 2(19) Versio historia Versio 0.01

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

Luento 8: XML-tuki ohjelmointikielissä & Web-palvelut

Luento 8: XML-tuki ohjelmointikielissä & Web-palvelut Luento 8: XML-tuki ohjelmointikielissä & Web-palvelut AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola 1 XML-tuki ohjelmointikielissä ja Web-palvelut XML-tuki ohjelmointikielissä Java PHP C, C++ Perl.NET,

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA, Service-oriented architecture SOA,

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA, Service-oriented architecture SOA, Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA SOA-arkkitehtuuri perustuu xml:ään ja Web Services teknologioihin Mahdollistaa joustavan mukautumisen tuleviin muutoksiin Kustannustehokas Toteutukset perustuvat

Lisätiedot

Muutokset suoran sanoma-asioinnin webservicepalvelun

Muutokset suoran sanoma-asioinnin webservicepalvelun SANOMALIIKENNE Tullihallitus Suora sanoma-asiointi 16.6.2012 Muutokset suoran sanoma-asioinnin webservicepalvelun XML-schemoihin v.1.8 muutos 16.6.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 3 2 Aikataulu ja yhteensopivuus...

Lisätiedot

OHJ-5201 Web-palveluiden toteutustekniikat. Kurssisisällöstä. Tarja Systä

OHJ-5201 Web-palveluiden toteutustekniikat. Kurssisisällöstä. Tarja Systä OHJ-5201 Web-palveluiden toteutustekniikat Kurssisisällöstä Tarja Systä 1 Yleistä Esitietovaatimukset OHJ-1400 Olio-ohjelmoinnin peruskurssi (pakollinen) OHJ-5010 Hajautettujen järjestelmien perusteet

Lisätiedot

SOAP protokollan hyödyntäminen PHPohjelmoinnissa

SOAP protokollan hyödyntäminen PHPohjelmoinnissa SOAP protokollan hyödyntäminen PHPohjelmoinnissa Pauli Rikala 1.8.2007 Joensuun yliopisto Tietojenkäsittelytiede Pro gradu tutkielma Tiivistelmä Web palvelut ovat saavuttaneet suuren suosion ja niitä hyväksikäyttäen

Lisätiedot

A Service-Oriented Architecture (SOA) View of IHE Profiles

A Service-Oriented Architecture (SOA) View of IHE Profiles A Service-Oriented Architecture (SOA) View of IHE Profiles HL7 IHE meeting 20.8.2009 Timo Itälä SoberIT, TKK Juha Mykkänen, KuY 2 SoberIT IHE ja SOA (palveluarkkitehtuuri) SOA (service-oriented architecture)

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri. Järjestelmäarkkitehtuuri

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri. Järjestelmäarkkitehtuuri Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) ja Järjestelmäarkkitehtuuri Sovellukset ovat olemassa Järjestelmien uudistaminen vie yleensä arvioitua enemmän resursseja ja kestää arvioitua kauemmin Migration (Migraatio

Lisätiedot

SOA/.NET oppitunti siitä, miten johtoasema säilytetään

SOA/.NET oppitunti siitä, miten johtoasema säilytetään SOA/.NET oppitunti siitä, miten johtoasema säilytetään Ahti Haukilehto FCS Partners Oyj Microsoft Regional Director, Finland Ensinnäkin, MS taitaa johtaa WS-kisaa.NET 56% vrs. Java 44% Forrester, pohjois-amerikka,

Lisätiedot

Copyright Observis Oy All rights reserved. Observis Oy Ville Kanerva, CTO Heikki Isotalus, COO Datasta tietoa

Copyright Observis Oy All rights reserved. Observis Oy Ville Kanerva, CTO Heikki Isotalus, COO Datasta tietoa Observis Oy Ville Kanerva, CTO Heikki Isotalus, COO Datasta tietoa Platform Tuotekehityksen haasteita ja ratkaisuja Haaste: Massiivisten tietomäärien hallinta Ratkaisu: Pilvipalvelun skaalautuvuus Haaste:

Lisätiedot

Liiketoimintajärjestelmien integrointi

Liiketoimintajärjestelmien integrointi Liiketoimintajärjestelmien integrointi Vierailuluento 12.12.2016 Esa Heikkinen Mystes Oy Agenda Liiketoimintajärjestelmien integrointi EAI: Enterprise Application Integration EAS: Enterprise Application

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

Liiketoimintajärjestelmien integrointi

Liiketoimintajärjestelmien integrointi Liiketoimintajärjestelmien integrointi Vierailuluento 2.3.2015 Esa Heikkinen Mystes Oy Agenda Liiketoimintajärjestelmien integrointi EAI: Enterprise Application Integration EAS: Enterprise Application

Lisätiedot

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus W3C-teknologiat ja yhteensopivuus Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C asettaa

Lisätiedot

Web-palvelukonsepti tarjoaa yhden tavan toteuttaa SOA. Tämä tapa perustuu Web-palvelustandardien käyttöön: palvelut kuvataan WSDL-kielen avulla ja

Web-palvelukonsepti tarjoaa yhden tavan toteuttaa SOA. Tämä tapa perustuu Web-palvelustandardien käyttöön: palvelut kuvataan WSDL-kielen avulla ja 1 Web-palvelukonsepti tarjoaa yhden tavan toteuttaa SOA. Tämä tapa perustuu Web-palvelustandardien käyttöön: palvelut kuvataan WSDL-kielen avulla ja kommunikointi toteutetaan SOAPin avulla. Näihin kieliin

Lisätiedot

Toimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa

Toimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa Toimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa Turvallisuusseminaari ASAF 30.10-1.11.2006 Mika Strömman Teknillinen korkeakoulu 1 Sisältö Luotettavuuden lisääminen hyvillä tavoilla Toimilohkokirjastot Turvatoimilohkot

Lisätiedot

The OWL-S are not what they seem

The OWL-S are not what they seem The OWL-S are not what they seem...vai ovatko? Verkkopalveluiden koostamisen ontologia OWL-S Seminaariesitelmä 15.4.2013 Emilia Hjelm Internet on hankala Nykyinternet on dokumenttien verkko Asiat, joita

Lisätiedot

Attribuutti-kyselypalvelu

Attribuutti-kyselypalvelu Attribuutti-kyselypalvelu sivu 1/10 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Palvelut... 3 2.1 Ammattioikeudenrajoituslista... 3 2.2 Ammattioikeuslista... 3 2.3 Attribuutti-rajoitustietosanoma... 3 3 Palvelurajapinnan

Lisätiedot

OHJ-5201 Web-palveluiden toteutustekniikat. Kurssisisällöstä. Tarja Systä

OHJ-5201 Web-palveluiden toteutustekniikat. Kurssisisällöstä. Tarja Systä OHJ-5201 Web-palveluiden toteutustekniikat Kurssisisällöstä Tarja Systä 1 Yleistä Esitietovaatimukset OHJ-1400 Olio-ohjelmoinnin peruskurssi (pakollinen) OHJ-5010 Hajautettujen järjestelmien perusteet

Lisätiedot

Harri Kaukovuo Senior Sales Consultant Technology Sales Oracle Finland Oy

Harri Kaukovuo Senior Sales Consultant Technology Sales Oracle Finland Oy Harri Kaukovuo Senior Sales Consultant Technology Sales Oracle Finland Oy Oracle10 g Web Services Sisältö Service Oriented Architecture (SOA) Web Services Service Oriented Architecture Service Oriented

Lisätiedot

.NET ajoympäristö. Juha Järvensivu 2007

.NET ajoympäristö. Juha Järvensivu 2007 .NET ajoympäristö Juha Järvensivu juha.jarvensivu@tut.fi 2007 Käännösprosessi C# lähdekoodi C# kääntäjä CILtavukoodi JITkäännös Ajettava natiivikoodi Kehitysympäristössä ohjelmoijan toimesta Ajonaikana.NET

Lisätiedot

Visma Nova Webservice Versio 1.1 /

Visma Nova Webservice Versio 1.1 / Visma Nova Webservice Versio 1.1 / 31.10.2018 pidättää itsellään oikeuden mahdollisiin parannuksiin ja/tai muutoksiin tässä oppaassa ja/tai ohjelmassa ilman eri ilmoitusta. Oppaan ja siihen liittyvän muun

Lisätiedot

Hajauta yhdistäen ja yhdistä hajauttaen: Web Services

Hajauta yhdistäen ja yhdistä hajauttaen: Web Services Hajauta yhdistäen ja yhdistä hajauttaen: Web Services Janne Saarela janne.saarela@profium.com 17.12.2002 Tampereen oliopäivät Esityksen sisältö Arvolupaus Johdanto teknologioihin Yhteensopivuuden taso

Lisätiedot

Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003

Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Integrointi Ohjelmistotekniikka kevät 2003 ERP (Toiminnanohjausjärjestelmä) Myynti Henkilöstö, palkanlaskenta Kirjanpito Myynti Myyjät Extranet Tietovarasto Laskutus, reskontrat Asiakas ERP Asiakasrekisteri

Lisätiedot

P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa

P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa XML-kielen perusteet Teoria ja ohjelmointitehtävät XML-kielen perusteet 3 Sisältö YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN... 7 YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN...

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 1

Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 1 3. Komponentit ja rajapinnat 3.1 Komponenttien idea: ohjelmistotuotannon rationalisointi 3.2 Mikä on ohjelmistokomponentti? 3.3 Komponentit ohjelmistoyksikköinä 3.4 Rajapinnat 3.6 Komponenttien räätälöinti

Lisätiedot

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS Ti Kandidaatintyö ja seminaari

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS Ti Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS Ti5004000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 4.6.2007,

Lisätiedot

Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen

Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen So far Toimeksianto: Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuri Tietoarkkitehtuurin osuuteen liittyen Synergiaryhmä 4.12.2014 linjannut,

Lisätiedot

Pilottipalvelun esittely johtopäätökset

Pilottipalvelun esittely johtopäätökset 1 Pilottipalvelun esittely johtopäätökset Paikkatiedot palveluväylässä -loppuseminaari Paikkatietoverkoston kevätseminaari 18.5.2016 Pekka Latvala, Jari Reini Pilottipalvelu Pilottipalvelun lähtöasetelmana

Lisätiedot

XPages käyttö ja edut Jarkko Pietikäinen toimitusjohtaja, Netwell Oy

XPages käyttö ja edut Jarkko Pietikäinen toimitusjohtaja, Netwell Oy IBM Collaboration Forum ٨.٣.٢٠١١ XPages käyttö ja edut Jarkko Pietikäinen toimitusjohtaja, Netwell Oy ٢٠١١ IBM Corporation Domino-sovelluskehitys Nopea kehitysympäristö (Rapid application development,

Lisätiedot

Toimintaympäristön kuvaus. LTC-Otso Myyjän työkalu (POC)

Toimintaympäristön kuvaus. LTC-Otso Myyjän työkalu (POC) LTC-Otso Myyjän työkalu (POC) Toimintaympäristön kuvaus 21 toukokuu, 2015 Sisältö 1 Johdanto... 3 1.1 Dokumentin tavoite... 3 1.2 Dokumentin yleiskuvaus... 3 2 Järjestelmälle asetetut vaatimukset... 3

Lisätiedot

W3C ja alueellinen standardointi

W3C ja alueellinen standardointi W3C ja alueellinen standardointi Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C on kansainvälinen konsortio

Lisätiedot

Muutokset suoran sanoma-asioinnin web servicepalvelun

Muutokset suoran sanoma-asioinnin web servicepalvelun 1 (5) Muutokset suoran sanoma-asioinnin web servicepalvelun XML-skeemoihin v1.21 muutos 02.05.2019 2 (5) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Aikataulu ja yhteensopivuus... 3 3 Jakelupaketti... 3 4 Uusien

Lisätiedot

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta Palveluita ja sisältöä portaaliin - XML:n mahdollisuuksista XML-tietokannat ja julkishallinnon XML-sovellukset, 28.05.2002 Lasse Akselin, TietoEnator Oyj Sisällys Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia

Lisätiedot

Hieman lisää malleista ja niiden hyödyntämisestä

Hieman lisää malleista ja niiden hyödyntämisestä Hieman lisää malleista ja niiden hyödyntämisestä Ohjelmistojen mallintaminen Kesä 2012 (Avoin yliopisto) Toni Ruokolainen, 23.8.2012 Mallit Mallit ovat todellisuuden abstraktioita, jotka on muodostettu

Lisätiedot

Ajankohtaisia SOA tutkimusteemoja

Ajankohtaisia SOA tutkimusteemoja Ajankohtaisia SOA tutkimusteemoja Paavo Kotinurmi Ohjelmistoliiketoiminnan ja -tuotannon laboratorio Sisältö Miten integraatiostandardit pohjana SOA-palveluille? Mitä on semanttinen SOA ja mitä SOAn haasteita

Lisätiedot

IoT-järjestelmän ja ulkovalaistuksen ohjauksen hankinta -markkinavuoropuhelutilaisuus

IoT-järjestelmän ja ulkovalaistuksen ohjauksen hankinta -markkinavuoropuhelutilaisuus IoT-järjestelmän ja ulkovalaistuksen ohjauksen hankinta -markkinavuoropuhelutilaisuus Teknologia-arkkitehtuuri ja rajapinnat/integraatiot 21.3.2019 Sisältö Alustojen asemoituminen ja pilvivalmius Arkkitehtuuriperiaatteet

Lisätiedot

EMCS-järjestelmän sanomarajapinnan toiminnallinen kuvaus asiakkaille 13.6.2008. Meeri Nieminen

EMCS-järjestelmän sanomarajapinnan toiminnallinen kuvaus asiakkaille 13.6.2008. Meeri Nieminen EMCS-järjestelmän sanomarajapinnan toiminnallinen kuvaus asiakkaille 13.6.2008 Meeri Nieminen Asiakkaan vaihtoehdot Asiakkaan vaihtoehdot EMCS-järjestelmän käyttöön XML-sanomarajapinta oman järjestelmän

Lisätiedot

Julkinen sanomarajapinta. 4.9. ja 11.9.2009

Julkinen sanomarajapinta. 4.9. ja 11.9.2009 4.9. ja 11.9.2009 1 Asiakkaiden nykyiset sanomaliikenneyhteydet Tulliin Nykytilassa sanomaliikenneyhteydet Tullin asiakkaiden tietojärjestelmistä Tullin sovelluksiin välillä hoidetaan operaattoreiden kautta,

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

Ontologiat merkitysten mallintamisessa: OWL. Eeva Ahonen

Ontologiat merkitysten mallintamisessa: OWL. Eeva Ahonen Ontologiat merkitysten mallintamisessa: OWL Eeva Ahonen 1.11.2004 Semanttinen tieto käsitemallit ihmisillä sisäiset mallit maailmantieto tarvitaan tekstin tulkitsemiseen tietokoneelle esim. sanat vain

Lisätiedot

Paikkatiedot ja Web-standardit

Paikkatiedot ja Web-standardit Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide

Lisätiedot

Palvelusuuntautunut ohjelmistotuotanto Luento 2: Palvelut ja palvelukoosteet Toni Ruokolainen,

Palvelusuuntautunut ohjelmistotuotanto Luento 2: Palvelut ja palvelukoosteet Toni Ruokolainen, CINCO Collaborative and interoperable computing Palvelusuuntautunut ohjelmistotuotanto Luento 2: Palvelut ja palvelukoosteet Toni Ruokolainen, 22.1.2010 Luennon runko Palvelut Palvelun määritelmä Palveluiden

Lisätiedot

UML-kielen formalisointi Object-Z:lla

UML-kielen formalisointi Object-Z:lla UML-kielen formalisointi Object-Z:lla Kalvot ja seminaarityö WWW:ssä: http://users.jyu.fi/~minurmin/opiskelu/form/ UML UML == Unified Modelling Language. OMG:n standardoima kieli ohjelmistojärjestelmien,

Lisätiedot

Sisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys

Sisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys Sisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys Petri Strandén 14. kesäkuuta, 2018 Petri Strandén Manager Cyber Security Services Application Technologies Petri.stranden@kpmg.fi Petri vastaa KPMG:n Technology

Lisätiedot

Malliperustainen ohjelmistokehitys - MDE Pasi Lehtimäki

Malliperustainen ohjelmistokehitys - MDE Pasi Lehtimäki Malliperustainen ohjelmistokehitys - MDE 25.9.2007 Pasi Lehtimäki MDE Miksi MDE? Mitä on MDE? MDA, mallit, mallimuunnokset Ohjelmistoja Eclipse, MetaCase Mitä jatkossa? Akronyymiviidakko MDE, MDA, MDD,

Lisätiedot

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,

Lisätiedot

Muutokset suoran sanoma-asioinnin webservicepalvelun

Muutokset suoran sanoma-asioinnin webservicepalvelun 1(6) Sanomaliikenne Suora sanoma-asiointi Muutokset suoran sanoma-asioinnin webservicepalvelun XML-schemoihin v.1.5 muutos 4.12.2010 2(6) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 3 2 Aikataulu ja yhteensopivuus...

Lisätiedot

Visma Software Oy

Visma Software Oy pidättää itsellään oikeuden mahdollisiin parannuksiin ja/tai muutoksiin tässä oppaassa ja/tai ohjelmassa ilman eri ilmoitusta. Oppaan ja siihen liittyvän muun materiaalin kopiointi on kielletty ilman :n

Lisätiedot

Paikkatietorajapinnat IT arkkitehtuurin näkökulmasta 21.12.200 7

Paikkatietorajapinnat IT arkkitehtuurin näkökulmasta 21.12.200 7 Paikkatietorajapinnat IT arkkitehtuurin näkökulmasta 21.12.200 7 Mikä on IT arkkitehtuuri? Liiketoimintamalli määrittelee IT arkkitehtuurin IT arkkitehtuuri ottaa kantaa sovelluksen laadullisiin vaatimuksiin

Lisätiedot

T2V2 Vaaratilanneilmoitussanomakuvaus

T2V2 Vaaratilanneilmoitussanomakuvaus Versio: 0.3 Muokattu: 23.6.2008 2(10) SISÄLLYS 1 Tarkoitus...3 1.1 Rajaus...3 1.2 Dokumentaatio...3 2 Tietojen esitystavat...3 2.1 Numeerinen tieto...3 2.2 Päivämäärät ja kellonajat...3 2.3 Totuusarvot...4

Lisätiedot

Verkkopalveluiden saavutettavuus

Verkkopalveluiden saavutettavuus Verkkopalveluiden saavutettavuus Puhuja: Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Paikka: Helsinki, Tieteiden talo, 24.3.2011 Johdanto Verkkopalvelun saavutettavuus

Lisätiedot

VTJkysely-palvelu. Sovelluskyselyiden rajapintakuvaus

VTJkysely-palvelu. Sovelluskyselyiden rajapintakuvaus VTJkysely-palvelu Sovelluskyselyiden rajapintakuvaus 3.9.2014 2 (6) 3.9.2014 VERSION HALLINTA versionro mitä tehty pvm/henkilö 1.4 päivitetty yhteystiedot 3.9.2014/Kaija Riihijärvi 1.3 päivitetty yhteystiedot

Lisätiedot

Reflektiomekanismien rooli palveluorientoituneissa järjestelmissä. Seminaarityö Tom Bertell

Reflektiomekanismien rooli palveluorientoituneissa järjestelmissä. Seminaarityö Tom Bertell Reflektiomekanismien rooli palveluorientoituneissa järjestelmissä Seminaarityö 30.10.2007 Tom Bertell Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Dynaamisuus palveluorientoituneiden järjestelmissä...2 2.1 Yleistä... 2 2.2

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston validointipalvelu. Käyttöohje

Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston validointipalvelu. Käyttöohje Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston validointipalvelu Käyttöohje Sisällys 1 Johdanto 3 2 Käyttötarkoitus 3 3 Palvelut 3 3.1 HL7 V3 Medical Records sanoman skeemavalidointi 3 3.2 HL7 V3 Medical Records

Lisätiedot

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys johdanto, uusimmat standardit ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: on W3C:n suosittama

Lisätiedot

Yhteentoimivuusalusta ja sen hyödyntäminen kuntien/maakuntien taloushallinnossa Petri Tenhunen, VRK

Yhteentoimivuusalusta ja sen hyödyntäminen kuntien/maakuntien taloushallinnossa Petri Tenhunen, VRK Yhteentoimivuusalusta ja sen hyödyntäminen kuntien/maakuntien taloushallinnossa Petri Tenhunen, VRK YTI tp4: XBRL taksonomian muodostaminen yhteentoimivuusalustalta Sisältö XBRL Taloustiedot sähköisessä

Lisätiedot

SOAPin nimen Object on harhaanjohtava, koska SOAPissa ei ole objektiviittauksia. Tähän ja muihin SOAPin puutteisiin palataan niin ikään myöhemmin.

SOAPin nimen Object on harhaanjohtava, koska SOAPissa ei ole objektiviittauksia. Tähän ja muihin SOAPin puutteisiin palataan niin ikään myöhemmin. 1 SOAPin uusin versio 1.2 on vuodelta 2003. Vaikka tämä versio onkin jo yleisesti käytössä ja myös W3C:n suositus, käytetään versiota 1.1 myös jonkin verran edelleen. SOAPia voidaan käyttää esim. tyypilliseen

Lisätiedot

10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri

10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri 10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri è è è 10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri WWW on ylivoimaisesti suosituin hypertekstijärjestelmä. Käydään seuraavaksi läpi nykyaikaisen WWW-arkkitehtuurin perusteet. Vuonna

Lisätiedot

Tietojärjestelmien integroiminen hyödyntämällä palvelupohjaista arkkitehtuuria. CASE: Metropolia. Jaakko Rannila & Tuomas Orama 1

Tietojärjestelmien integroiminen hyödyntämällä palvelupohjaista arkkitehtuuria. CASE: Metropolia. Jaakko Rannila & Tuomas Orama 1 Tietojärjestelmien integroiminen hyödyntämällä palvelupohjaista arkkitehtuuria CASE: Metropolia 31.10.2012 Jaakko Rannila & Tuomas Orama 1 Aiheet Tietojärjestelmien integrointi Integrointiin liittyvät

Lisätiedot

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet 3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tekniikasta on

Lisätiedot

HOJ J2EE & EJB & SOAP &...

HOJ J2EE & EJB & SOAP &... HOJ J2EE & EJB & SOAP &... Ville Leppänen HOJ, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2012 p.1/18 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista

Lisätiedot

Työkalujen merkitys mittaamisessa

Työkalujen merkitys mittaamisessa Työkalujen merkitys mittaamisessa Mittaaminen ja Ohjelmistotuotanto -seminaari Toni Sandelin 18.4.2001, VTT Elektroniikka, Oulu 1 Sisältö Mihin työkalutukea tarvitaan? Työkalut & metriikat: luokitus Mittausohjelmien

Lisätiedot

Smart cities - nyt ja huomenna

Smart cities - nyt ja huomenna Smart cities - nyt ja huomenna Älykaupungin standardit Jari Reini 14.04.2015 Standardisointi - Miksi? Minimoidaan päällekkäistä kehittämistyötä, ohjataan tietojärjestelmien kehittämistä ja saadaan aikaan

Lisätiedot

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3 Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2

Lisätiedot

Finnvalli Web Services. Pieter Starmans

Finnvalli Web Services. Pieter Starmans Finnvalli Web Services Pieter Starmans Opinnäytetyö Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 2014 Tiivistelmä Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Tekijä tai tekijät Pieter Starmans Opinnäytetyön nimi Finnvalli

Lisätiedot

Harjoitustehtävät ja ratkaisut viikolle 48

Harjoitustehtävät ja ratkaisut viikolle 48 Harjoitustehtävät ja ratkaisut viikolle 48 1. Tehtävä on jatkoa aiemmalle tehtävälle viikolta 42, missä piti suunnitella älykodin arkkitehtuuri käyttäen vain ennalta annettua joukkoa ratkaisuja. Tämäkin

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Web-sovelluksen laajentaminen ulkoisilla webpalveluilla

Web-sovelluksen laajentaminen ulkoisilla webpalveluilla Web-sovelluksen laajentaminen ulkoisilla webpalveluilla Mika Kinnunen 12.6.2008 Joensuun yliopisto Tietojenkäsittelytiede Pro gradu -tutkielma Tiivistelmä Internet-sivustot tarjoavat monia web-palveluja,

Lisätiedot

HSMT J2EE & EJB & SOAP &...

HSMT J2EE & EJB & SOAP &... HSMT J2EE & EJB & SOAP &... Ville Leppänen HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2011 p.1/15 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista

Lisätiedot

Case TUHTI. Projektin tunnuslukuja. ! Suuri perusjärjestelmäuudistus! Työt alkoivat kesällä 1999. ! Java luokkia n. 5000

Case TUHTI. Projektin tunnuslukuja. ! Suuri perusjärjestelmäuudistus! Työt alkoivat kesällä 1999. ! Java luokkia n. 5000 Case TUHTI 17.12.2002 1 TietoEnator 2002 Projektin tunnuslukuja! Suuri perusjärjestelmäuudistus! Työt alkoivat kesällä 1999! Otettu tuotantokäyttöön syksyllä 2001! Proof of Concept (5 henkilöä 4 kk) ->

Lisätiedot

sertifikaattiratkaisu Apitamopki

sertifikaattiratkaisu Apitamopki Ilmoitin.fi - tunnistamisen sertifikaattiratkaisu Apitamopki Web Services -rajapinnan muutokset Verohallinnon ja ohjelmistotalojen yhteistyöpäivä 23.5.2019 Esityksen sisällöstä Muutama sana varmenteista

Lisätiedot

Web-palveluiden alusta Axis2

Web-palveluiden alusta Axis2 Web-palveluiden alusta Axis2 Aki Heikkinen Ohjaaja: Raimo Rask Itä-Suomen yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos Suullisen esittämisen seminaarin kirjallinen tukimateriaali 15. helmikuuta 2010 Tiivistelmä

Lisätiedot

Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen

Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen Vaatimusluettelo versio 0.17 Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen Yleiset vaatimukset 1 Koodistopalvelujärjestelmä on selainkäyttöinen 2 Käyttöliittymän tulee

Lisätiedot

Palveluväylä tekninen työpaja

Palveluväylä tekninen työpaja Palveluväylä tekninen työpaja 13.5.2016 Päivän ohjelma ja harjoitukset palveluvayla.fi Tilaisuudet 2016-05-13 - Tekninen työpaja Esittäytymiset Palveluväylän yleisesittely Mikä on Suomi.fi palveluväylä?

Lisätiedot

Web-palvelu voidaan ajatella jaettavaksi kahteen erilliseen kokonaisuuteen: itse palvelun toiminnallisuuden toteuttava osa ja osa, joka mahdollistaa k

Web-palvelu voidaan ajatella jaettavaksi kahteen erilliseen kokonaisuuteen: itse palvelun toiminnallisuuden toteuttava osa ja osa, joka mahdollistaa k 1 Web-palvelu voidaan ajatella jaettavaksi kahteen erilliseen kokonaisuuteen: itse palvelun toiminnallisuuden toteuttava osa ja osa, joka mahdollistaa ko. toiminnallisuuden hyödyntämisen Web-palveluna.

Lisätiedot

Varmennepalvelu Rajapintakuvaus Kansallisen tulorekisterin perustamishanke

Varmennepalvelu Rajapintakuvaus Kansallisen tulorekisterin perustamishanke Versio 1.0 Varmennepalvelu Rajapintakuvaus Kansallisen tulorekisterin perustamishanke Varmennepalvelu Rajapintakuvaus 2 (13) Versiohistoria Versio Päivämäärä Kuvaus 1.0 Dokumentti julkaistu. Varmennepalvelu

Lisätiedot

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu

Lisätiedot

Edellä esitetty tapa toteuttaa palvelupohjaisia järjestelmiä edustaa nk. top-down lähestymistapaa. Oleellisesti siinä siis edetään systemaattisesti

Edellä esitetty tapa toteuttaa palvelupohjaisia järjestelmiä edustaa nk. top-down lähestymistapaa. Oleellisesti siinä siis edetään systemaattisesti 1 Edellä esitetty tapa toteuttaa palvelupohjaisia järjestelmiä edustaa nk. top-down lähestymistapaa. Oleellisesti siinä siis edetään systemaattisesti abstrakteimmalta tasolla tarkentaen yhä yksityiskohtaisemmalle

Lisätiedot

in condition monitoring

in condition monitoring Etäteknologioiden automaatiosovellukset Using e-speak e in condition monitoring tutkija professori Hannu Koivisto Sisältö Tausta Globaali kunnonvalvontajärjestelmä E-speak globaalissa kunnonvalvontajärjestelmässä

Lisätiedot

Palvelun rekisteröinti Virtu - luottamusverkostoon / testipalveluun

Palvelun rekisteröinti Virtu - luottamusverkostoon / testipalveluun 1 Resurssirekisteri :: Käyttöohje Palvelun rekisteröinti Virtu - luottamusverkostoon / testipalveluun Tässä ohjeessa kerrotaan, miten lisäät uuden Service Provider (SP) palvelun Virtu - luottamusverkostoon

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen Semantiikkaa organisaatioiden välisen tiedonvaihdon helpottamiseksi Mikael af Hällström, Verohallinto Esityksen sisältö Taustatekijöitä (OKM:n hallinnonala,

Lisätiedot

SOA SIG SOA Tuotetoimittajan näkökulma

SOA SIG SOA Tuotetoimittajan näkökulma SOA SIG SOA Tuotetoimittajan näkökulma 12.11.2007 Kimmo Kaskikallio IT Architect Sisältö IBM SOA Palveluiden elinkaarimalli IBM Tuotteet elinkaarimallin tukena Palvelukeskeinen arkkitehtuuri (SOA) Eri

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

3. Komponentit ja rajapinnat

3. Komponentit ja rajapinnat 3. Komponentit ja rajapinnat 3.1 Komponenttien idea: ohjelmistotuotannon rationalisointi 3.2 Mikä on ohjelmistokomponentti? 3.3 Komponentit ohjelmistoyksikköinä 3.4 Rajapinnat 3.6 Komponenttien räätälöinti

Lisätiedot

Tekninen rajapinta Zip-tiedosto sovelluskehittäjälle Kansallisen tulorekisterin perustamishanke

Tekninen rajapinta Zip-tiedosto sovelluskehittäjälle Kansallisen tulorekisterin perustamishanke Versio 1.11 Kansallisen tulorekisterin perustamishanke SISÄLLYS 1 Versiohistoria... 3 2 Zip-tiedoston sisältö... 6 2.1 WSDL-kuvaukset... 6 2.2 XSD-skeematiedostot... 6 2.3 Sanomarakenne-esimerkit... 6

Lisätiedot

Viestinvälitysarkkitehtuurit

Viestinvälitysarkkitehtuurit Viestinvälitysarkkitehtuurit Lähtökohta: Järjestelmä koostuu keskenään kommunikoivista komponenteista, mahdollisesti hajautettuja Komponenttien palveluja ei tiedetä tarkasti etukäteen Komponentteja ja

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML

Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 582104 Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 1 Mallintaminen ja UML Ohjelmistojen mallintamisesta ja kuvaamisesta Oliomallinnus ja UML Käyttötapauskaaviot Luokkakaaviot Sekvenssikaaviot 2 Yleisesti

Lisätiedot

SOA ja/tai tietoturva?

SOA ja/tai tietoturva? SOA ja/tai tietoturva? Kim Westerlund, johtava konsultti Nixu Oy 6/2/09 Nixu Oy 1 Aiheeni Taustaa SOA:sta Teesi: SOA kiertää useimmat tietoturvaarkkitehtuurin kontrollit? Miten varautua SOA:aan? Mitä tietoturvapalveluita

Lisätiedot

Välineet ja Web Services - WSDL-dokumentin generointi koodista ja päinvastoin Versio 1.0

Välineet ja Web Services - WSDL-dokumentin generointi koodista ja päinvastoin Versio 1.0 Välineet ja Web Services - WSDL-dokumentin generointi koodista ja päinvastoin Versio 1.0 SerAPI-projekti Yhteyshenkilö Heli Mäki (Heli.Maki@uku.fi) Dokumentin tila Valmis Päiväys 27.5.2005 Sisällysluettelo

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS OHJELMISTOTALOILLE SAMLINK VARMENNEPALVELU

PALVELUKUVAUS OHJELMISTOTALOILLE SAMLINK VARMENNEPALVELU PALVELUKUVAUS OHJELMISTOTALOILLE SAMLINK VARMENNEPALVELU Versio 1.0 OY SAMLINK AB 2 (8) Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Johdanto... 4 2 Asiakasohjelmiston varmennehaun käyttötapaukset... 4 3 getcertificate-operaatio...

Lisätiedot

arvostelija OSDA ja UDDI palveluhakemistoina.

arvostelija OSDA ja UDDI palveluhakemistoina. Hyväksymispäivä Arvosana arvostelija OSDA ja UDDI palveluhakemistoina. HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty/Section Laitos Institution

Lisätiedot

Kansallisen terveysarkiston liityntäpisteen suunnittelu

Kansallisen terveysarkiston liityntäpisteen suunnittelu Kansallisen terveysarkiston liityntäpisteen suunnittelu Sami Teräväinen 18.5.2017 Espoo Valvoja: Prof. Jukka Manner (Aalto-yliopisto) Ohjaaja: DI Juha Järvinen (Commit; Oy) Sisältö Taustaa Ongelman asettelu

Lisätiedot

INSPIRE Toimeenpanosääntö ja tekninen ohje Muunnospalvelu Koordinaattimuunnospalvelu

INSPIRE Toimeenpanosääntö ja tekninen ohje Muunnospalvelu Koordinaattimuunnospalvelu INSPIRE Toimeenpanosääntö ja tekninen ohje Muunnospalvelu Koordinaattimuunnospalvelu Lassi Lehto INSPIRE Network Services DT INSPIRE Network Services DT INSPIRE Network Services DT Finnish Geodetic Institute

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston validointipalvelu

Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston validointipalvelu Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston validointipalvelu Käyttöohje, 7.11.2017 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Käyttötarkoitus 3 3 Palvelut 3 3.1 Käyttötapa 3 3.2 HL7 V3 Medical Records sanoman skeemavalidointi

Lisätiedot

Paikkatiedon mallinnus Dokumentoinnin ymmärtäminen. Lassi Lehto

Paikkatiedon mallinnus Dokumentoinnin ymmärtäminen. Lassi Lehto Paikkatiedon mallinnus Dokumentoinnin ymmärtäminen Lassi Lehto INSPIRE-seminaari 23.08.2012 Sisältö Tietotuoteselosteen rakenne (ISO 19131) Unified Modeling Language (UML) Luokkakaaviotekniikan perusteet

Lisätiedot