Työelämän. nuoret sankarit Itä-Suomen nuorisopuntari 2012 Teemana työ ja yrittäjyys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työelämän. nuoret sankarit Itä-Suomen nuorisopuntari 2012 Teemana työ ja yrittäjyys"

Transkriptio

1 Työelämän nuoret sankarit Itä-Suomen nuorisopuntari 2012 Teemana työ ja yrittäjyys

2 Itä-Suomen nuorisopuntari 2012 Miksi Itä-Suomen nuorisopuntaria tarvitaan? 4 5 Koska sydän sanoi niin Itä-Suomen nuorten kuntaranking 6 7 Matkalla tuntemattomaan kohti työelämää 8 9 Mitä tänään koulussa opin työelämää silmällä pitäen? Mikä työelämässä on tärkeää? Työelämän haasteet kiireinen vai työtön? Yrittäjänä vain unelmilla on siivet Varjo seuraa onneain yrittäjänäkin Vallankumous kulttuuriin kansainvälisyys ja monikulttuurisuus työelämässä Nuorisopuntarin taustaa 22 Juvenia nuorisoalan osaamiskeskittymä 23 Nuorisoalan osaamiskeskittymä juvenia.mamk.fi Julkaisija: Juvenia Nuorisoalan osaamiskeskittymä, Mikkelin ammattikorkeakoulu, 2012 Toimittajat: Pekka Penttinen, Marika Punamäki ja Jussi Ronkainen. Aineiston analysointi ja raportointi: Pekka Penttinen, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Jari Kainulainen ja Sanna Ryynänen, Itä-Suomen yliopisto, Leena Eerola-Ockenström, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Jukka Määttä, Humanistinen ammattikorkeakoulu. Taitto: Mikkelin ammattikorkeakoulun viestintäpalvelut / Maria Sofia Miettinen ISBN (nid.) ISBN (PDF) Painopaikka: Teroprint Oy, Mikkeli 3

3 Miksi Itä-Suomen nuorisopuntaria tarvitaan? Itä-Suomen nuorisopuntari nostaa esiin nuorten äänen. Se keskittyy teemoihin, jotka tällä alueella ovat tärkeitä niin nuorten hyvinvoinnin kuin alueen elinvoimaisuudenkin näkökulmista. Tänä vuonna tarkastelussa ovat erityisesti työllistymiseen, työelämään ja yrittäjyyteen sekä koulutuksen ja työelämän yhteyksiin liittyvät nuorten näkemykset. Nuorten ääntä tarvitaan heidän elinolojaan kehitettäessä. Nuoria koskevien päätösten tulee pohjautua tutkittuun tietoon siitä, miten nuoret voivat, miten heidän palvelunsa toimivat ja miten nuorten kasvuympäristö on kehittynyt. Nuorisopuntarin avulla tuotetaan monipuolista alueellista tietoa kunnallisen päätöksenteon ja palveluiden kehittämisen pohjaksi. Puntarin osin vuosittain vaihtuvat teemat valitaan Itä-Suomen alueellisten erityispiirteiden ja alueen toimijoiden tietotarpeiden pohjalta. Asuinseudulla ja elinympäristöllä on nykyisellä media-aikakaudellakin keskeinen rooli nuorten hyvinvoinnin ja elämän rakentumisessa. Alueellisuus on tärkeä teema erityisesti Itä-Suomessa, missä väki vähenee ja vanhenee muuta Suomea nopeammin. Tämän kehityksen valossa alueen nuoret ovat maakunnan elinvoimaisuuden kannalta avainjoukko, jonka hyvinvoinnin turvaaminen ja myös maakuntaan sitouttaminen on keskeistä. Erityisesti sillä, millaisena nuoret alueen näkevät ja kokevat eli millainen paikallisidentiteetti nuorille rakentuu, on merkitystä heidän alueelle kiinnittymiselleen. Käytännön tasolla paikkakunnalla ja asuinalueella on nuorelle keskeinen merkitys, sillä ne suuntaavat aikuistumista ja elämän rakentumista opiskelu-, työ- ja asumistarjonnan avulla. Itä-Suomen nuorisopuntarissa 2012 painottuvat vuotiaiden nuorten koulutusta, työelämää ja yrittäjyyttä koskevat näkemykset Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. Alueen korkeakoulujen yhteistyössä toteuttaman kartoituksen tulokset ovat hyödynnettävissä maakuntien elinvoimaisuuden ja vetovoiman lisäämiseksi. Samalla nuorisopuntari kehittää osaltaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin alueellista tietopohjaa. Mikkelin ammattikorkeakoulu Itä-Suomen yliopisto Humanistinen ammattikorkeakoulu Diakonia-ammattikorkeakoulu 5

4 Koska sydän sanoi niin Itä-Suomen nuorten kuntaranking Leppävirran nuoret arvioivat kuntansa Itä-Suomen parhaaksi asuinkunnaksi kilpailussa muita kuntia vastaan. Leppävirrassa nuoret arvostavat erityisesti turvallista ja tuttua elämänpiiriä sekä asuinympäristön laadullisia tekijöitä. Nuorten arvioissa seuraaviksi sijoittuivat Joroinen ja Lapinlahti. Keskikokoisten kuntien kärkisijat menevät Siilinjärvelle, Kontiolahdelle ja Iisalmelle. Suurten kuntien ykkönen on Kuopio. Väestömäärältään pienten kuntien joukkoon kuuluvassa Leppävirrassa nuoret arvostavat sen tarjoamaa hallittavaa ja turvallista kasvuympäristöä, jota kavereiden ja sukulaisten sosiaalinen verkosto tukee. Asuinympäristön laatutekijöistä luonnonläheisyys ja samanaikaisesti hyvät liikenneyhteydet läheisiin kaupunkeihin ovat nuorten mieleen. Leppävirran tapaan näitä kaupunkien lähellä olevien maaseutumaisten kuntien etuja tarjoavat myös Joroinen ja Lapinlahti. Keskikokoisten kuntien vertailussa nuoret arvioivat parhaimmiksi maakuntakeskusten naapurikunnat Siilinjärven ja Kontiolahden. Kummankin paikkakunnan nuorten näkemyksissä korostuvat kaupunkimaisten palveluiden saatavuuden ja pienten kuntien luonnonläheisyyden yhdistyminen parhaiten menestyneiden pienten kuntien tapaan. Paikkakuntia pidetään myös turvallisina ja yhteisöllisinä. Vastaavalla tavoin Ylä-Savon aluekeskusta Iisalmea nuoret pitävät sosiaalisesti vastuullisena sekä nuorisomyönteisenä paikkakuntana. Iisalmen myönteinen kuva nuorten keskuudessa näyttää maakuntakeskuksien tapaan välittyvän myös naapurikuntiin, erityisesti Lapinlahdelle. Maakuntakeskuksista parhaimman arvion saa Kuopio, jota jo lähtökohtaisesti pidetään opiskelupaikkakuntana ja merkittävänä työllistäjänä. Kuitenkin Kuopion yleinen imago, kaupungin tarjoamat peruspalvelut ja harrastusmahdollisuudet nostavat Kuopion maakuntakeskusten kärkeen. Kuopiota voidaankin pitää paikkana, jossa viihdytään myös sosiaalisista syistä. Ero Joensuuhun ja Mikkeliin ei ole suuren suuri, mutta kuitenkin selkeä. Nuorten kotipaikkakuntaansa koskevat arviot ilmentävät suurelta osin myös vastaajien ikää. Pienten paikkakuntien nuoret ovat usein perus- tai toisella asteella opiskelevia ja lapsuudenkodissa asuvia. Maakuntakeskusten nuorten mielipiteissä puolestaan painottuvat hieman vanhemman ikäryhmän elämä ja arki kuten parisuhteen rakentuminen, opiskelu tai työelämään siirtyminen. Keitele Vesanto Kiuruvesi Pertunmaa Pielavesi Tervo Rautalampi Kangasniemi Hirvensalmi Mäntyharju Vieremä Iisalmi Sonkajärvi Maaninka Siilinjärvi Suonenjoki Pieksämäki MIKKELI Ristiina Lapinlahti KUOPIO Juva Nilsiä Leppävirta Joroinen Rautavaara Juankoski Varkaus Puumala Valtimo Tuusniemi Rantasalmi Sulkava Kaavi Heinävesi Nurmes Juuka Outokumpu Enonkoski Savonlinna Karttapohja perustuu vuoden 2012 kuntajakoon Hyvin menestyvät kunnat sijoittuvat Itä-Suomen kartalla Joensuun, Kuopion ja Iisalmen seutukuntiin. Joensuun seutukuntaa lukuun ottamatta kunnat muodostavat valtatie viiden mukaisen liki katkeamattoman ketjun Joroisista Leppävirran, Kuopion, Siilinjärven ja Lapinlahden kautta Iisalmeen. Mikkeli alueellisena suurkuntana poikkeaa tässä suhteessa muista alue- tai maakuntakeskuksista. Kuntaliitosten myötä kaupunkiin on syntynyt keskustasta etäällä olevia reuna-alueita, joita nuoret eivät miellä vetovoimaisina. Polvijärvi Liperi Savonlinna Kerimäki Punkaharju Rääkkylä Lieksa Kontiolahti Kesälahti JOENSUU Kitee Tohmajärvi Ilomantsi Parhaiden kuntien kärkipiirteitä: Pieni kunta Sukulaisten läheisyys Tuttavien läheisyys Luonnonläheisyys Asuinpaikkakunnan tuttuus Harrastusmahdollisuudet Hyvät liikenneyhteydet Keskikokoinen kunta Harrastusmahdollisuudet Asuinympäristön laatu Hyvät liikenneyhteydet Asuinpaikan turvallisuus Asuinpaikkakunnan tuttuus Maakuntakeskus Opiskelumahdollisuudet Harrastusmahdollisuudet Palvelut Kuntien parhaimmistoa: Pienet kunnat Keskisuuret kunnat Suuret kunnat 7

5 Matkalla tuntemattomaan kohti työelämää Nuoret uskovat kouluttautumisen voimaan. Yli 90 prosenttia nuorista pitää kouluttautumista tärkeänä oman työllistymisensä kannalta, naisvastaajista peräti 95 prosenttia. Kuitenkin vain runsas puolet luottaa siihen, että he saavat koulutustaan vastaavaa työtä pian valmistumisensa jälkeen. Eniten koulutuksen merkitykseen työnsaannissa sekä työn henkilökohtaiseen merkitykseen uskovat ammattikorkeakoulussa, yliopistossa, lukiossa ja peruskoulussa opiskelevat nuoret, vähiten puolestaan työpajatoiminnassa mukana olevat ja toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat nuoret. Pohjois-Savon nuoret uskovat eniten siihen, että kouluttautuminen on tärkeää oman työllistymisen kannalta. Pohjois-Karjalassa asennoituminen tähän on kriittisempää kuin muissa maakunnissa. Yliopistossa opiskelevat suhtautuvat omalle alalle työllistymisen mahdollisuuteen ja samalla alalla pysymisen todennäköisyyteen muita vastaajia myönteisemmin. Yli 70 % vastaajista pitää monipuolista kielitaitoa tärkeänä oman työllistymisensä kannalta. Tulevan työuran mahdollinen kansainvälisyys jakaa kuitenkin mielipiteitä. Runsas kolmannes nuorista pitää kansainvälisessä työyhteisössä työskentelemistä mahdollisena, neljäsosa puolestaan ei. Monikulttuurisessa työyhteisössä työskentelyyn taas uskotaan tätä selvästi enemmän, etenkin naisten parissa. Lukiolaisten ja yliopistossa opiskelevien työelämäodotukset ovat kansainvälisimmin suuntautuneita. Työpajatoiminnassa mukana olevat nuoret ovat odotuksiltaan vähiten kansanvälisiä. Nuoret tuntuvat olevan varsin valmiita joustoihin työpaikan saadakseen. Kolme neljästä on valmis vaihtamaan asuinkuntaa työpaikan saamiseksi ja 70 % on valmis tekemään tilapäisesti koulutustaan vastaamatonta työtä. Naiset vaikuttavat olevan asenteiltaan miehiä joustavampia ja valmiimpia sopeutumaan työn etsimiseen liittyvissä kysymyksissä. Työllistymiseen ja työuraan liittyvistä keinoista yrittäminen houkuttaa nuoria kysytyistä asioista vähiten. Silti peräti neljännes vastaajista (26 %) pitää täysin tai jossain määrin mahdollisena sitä, että ryhtyy joskus yrittäjäksi. Nuorten näkemykset saavat myös pohtimaan työn ja palkkatulon houkuttelevuutta suhteessa työttömyyskorvaukseen. Noin joka kymmenes nuori ilmoittaa ottavansa vastaan mieluummin työttömyyskorvauksen kuin tekemään tilapäistä työtä, jos käteen jäävä tulo on yhtä suuri kummassakin. Osuus on vastaajien kokonaisuudessa melko pieni, mutta herättää kysymyksiä työn houkuttelevuudesta. 9

6 Mitä tänään koulussa opin työelämää silmällä pitäen? Koulutuksesta saaduista työelämätaidoista nuoret kokevat saaneensa eniten yhteistyötaitoja sekä vuorovaikutus- ja viestintätaitoja. Tämä korostuu etenkin naisilla. Myös monipuolisia työelämän perustaitoja ja kansainvälisyyteen liittyviä taitoja on saatu melko paljon. Talouden osaamista nuoret ovat saaneet selvästi vähiten. Sen mitä tietotekniikasta osaan oon oppinut omalla ajalla ja kavereilta. Ei meillä koulussa ole kaikille koneitakaan. Koulutuksesta saadut työelämätaidot voidaan jakaa kolmeen osaan: työelämän perustaitoihin, kansainvälisyyteen liittyviin työelämätaitoihin sekä erityisosaamiseen. Työelämän perustaitoihin lukeutuvat luova ongelmanratkaisukyky, sosiaaliset taidot, sekä aktiivisen toimijuuden taidot. Kansainväliset taidot koostuvat monipuolisesta kielitaidosta ja eri kulttuurien tuntemuksesta. Erityisosaaminen on nimensä mukaisesti jonkin alan erityistä osaamista, esimerkiksi teknisen tai hyvinvointialan osaamista. Työelämätaitojen osalta voidaan pohtia, mitkä taidoista koetaan olevan nimenomaan koulutuksen tuottamia, ja mitkä ovat vahvistuneet enemmän muilla elämänalueilla, koulutuksen ulkopuolella. Tästä esimerkkinä voidaan pitää tietotekniikkaa. Vain 9 % nuorista kokee saaneensa koulutuksen kautta runsaasti tietoteknistä osaamista. Tämä voi tarkoittaa joko sitä, että tietotekniikan opetusta on vielä mahdollista tehostaa tai sitä, että nuo taidot vahvistuvat nuorten mielestä jo pääosin muualla kuin opintojen piirissä. Nuorten oman arvion mukaan työelämän perustaidot ovat vahvistuneet eniten. Naiset kokevat saaneensa perustaitoja ja kulttuuritaitoja enemmän kuin miehet, miehet puolestaan erityistaitoja enemmän kuin naiset. Ammattikorkeakoulussa opiskelevat ovat saaneet eniten perustyöelämätaitoja. Lukiolaisilla ovat vahvistuneet eniten kulttuuritiedot. Erityisosaamista koetaan puolestaan saadun eniten työpajoissa ja vähiten lukioissa ja yliopistoissa. Itäsuomalaisten nuorten mielestä tärkeimpiä koulutuksen tarjoamia työelämään kytkeytyviä toimenpiteitä ovat työharjoittelu- tai työssäoppimisjaksot. Kaikista vastanneista 52 % pitää näitä erittäin tärkeinä, naiset tärkeämpinä kuin miehet. Seuraavaksi tärkeimmiksi koetaan TET-jaksot sekä koulun ja työelämän yhteistyöprojektit. Yrittäjyyskasvatuksesta nuorilla ei juurikaan ole kokemuksia, koska sen sisällöt upotetaan yleensä osaksi muita oppiaineita ja toimenpiteitä. Luultavaksi tämän vuoksi sitä pidetään vähiten tärkeänä. Koulutuksesta eniten saatuja työelämätaitoja: Yhteistyötaidot, 71 % vastaajista Vuorovaikutus- ja viestintätaidot, 65 % Ongelmanratkaisutaidot, 54 % Palveluhenkisyys, 54 % Monipuolinen kielitaito, 54 % Suunnittelutaito, 52 % Joustavuus, 50 % Koulutuksesta vähiten saatuja työelämätaitoja: Jonkin ammattialan erityisosaaminen, 31 % vastaajista Talouden osaaminen, 31 % Eri kulttuurien tuntemus, 24 % Tietotekninen osaaminen, 21 % 11

7 Mikä työelämässä on tärkeää? Itäsuomalaisille nuorille tärkeimpiä asioita työelämässä ovat työviihtyvyys ja mielenkiintoiset työtehtävät. Vastanneista yli 95 prosenttia pitää näitä asioita tärkeinä tai erittäin tärkeinä. Vähiten tärkeinä pidetään työn itsenäisyyttä sekä työn yhteiskunnallista merkitystä. Nuoret arvostavat työelämässä viittä keskeistä tekijää. Työviihtyvyyteen liittyviä tärkeitä tekijöitä ovat mukavat työkaverit, viihtyisä työympäristö sekä hyvä esimies. Työn merkityksellisyys kuvaa sellaista näkemystä työstä, jossa tärkeitä ovat työn yhteiskunnallinen merkitys ja arvostus. Myös työnantajan eettisyys sekä työn ja omien arvojen vastaavuus ovat osa työn merkityksellisenä kokemista. Työssä kehittymisen mahdollisuus sisältää kouluttautumisen ja etenemisen sekä haastavien työtehtävien tärkeyden. Työn itsenäisyys korostaa mahdollisuutta päättää työn sisällöstä ja työajoista itsenäisesti. Viides piirre, vakaa työpaikka, kuvastaa sellaista vastaajien näkemystä, jossa tärkeää on työn tuoma taloudellinen turvallisuus ja työn pysyvyys. Poimintoja työelämässä erittäin tärkeinä pidetyistä asioista, % vastaajista Miehet Naiset Työn vastuullisuus Työnantajan hyvä maine Hyvä palkka Mahdollisuus kouluttautua ja kehittyä Mahdollisuus toimia työssä luovasti Työnantajan toiminnan eettisyys Hyvä esimies Mukavat työkaverit Hyvä työympäristö ja -ilmapiiri Naisten ja miesten mielipiteissä on eroja. Naiset pitävät työn sisäisiä asioita tärkeämpinä kuin miehet. Tällaisia ovat erityisesti työviihtyvyyteen ja työn merkityksellisyyteen liittyvät asiat. Miehillä puolestaan korostuvat työn ulkoiset seikat kuten hyvä palkka, työnantajan hyvä maine sekä työn vastuullisuus. Myös ikäryhmävertailussa löytyy eroja: vuotiaille ovat tärkeämpiä erityisesti työn itsenäisyys ja luovuus sekä työn vakautta kuvaavat piirteet. Nuorempaan ikäryhmään verrattuna vuotiaat pitävät selvästi tärkeämpänä työssä viihtymistä. Maakunnittain tarkasteltuna työssä viihtymistä kuvaavissa mielipiteissä ei ole eroja joitakin yksittäisiä tekijöitä lukuun ottamatta. Sen sijaan muiden osa-alueiden vastauksissa eroja löytyy. Pohjoissavolaiset nuoret pitävät työn merkityksellisyyttä, kehittymismahdollisuuksia ja työn vakautta tärkeämpinä kuin muiden maakuntien nuoret. Työn itsenäisyyttä Pohjois-Savossa pidetään puolestaan vähemmän tärkeänä kuin muissa maakunnissa. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 13

8 Työelämän haasteet kiireinen vai työtön? Jaksaminen ja kiire työssä huolestuttavat nuoria jopa enemmän kuin pelko työttömäksi jäämisestä. Näiden lisäksi oman alan työn saaminen, palkan riittävyys ja oikean ammatin löytäminen tuntuvat haasteilta. Noin kolmannes Itä-Suomen nuorista kokee olevansa hyvin huolissaan kustakin edellä mainitusta asiasta. Kaiken kaikkiaan nuoret vaikuttavat olevan varsin huolestuneita työelämän erilaisista haasteista. Työssä huolestuttavia teemoja on kaksi: työn ja oman elämän yhteensovittaminen sekä työllistyminen ja toimeentulo. Työn ja oman elämän yhteensovittamista leimaavat huolet perheen ja työn yhdistämisestä, työn hallitsevuudesta ja sitovuudesta sekä kiireen ja jaksamisen ongelmista. Tässä työelämäpiirteessä korostuvat lisäksi epävarmuus työssä viihtymisestä ja oman osaamisen riittämättömyydestä. Vähiten nuoria huolettaa työpaikkakiusaaminen. Nämä tekijät kuvaavat selvästi nuoren oman elämän rakentumista ja omaa hyvinvointia. Huoli työllistymisen vaikeudesta ja toimeentulon riittämättömyydestä liittyy työttömäksi jäämiseen ja oman alan työn saamiseen. Myös palkan riittävyys ja oikean ammatin löytäminen tulevat esiin tässä piirteessä. Naisia työelämän eri kysymykset huolestuttavat selvästi miehiä enemmän. Naisten ja miesten välinen ero korostuu erityisesti oman alan työn saamisen, oikean ammatin löytämisen, oman osaamisen riittävyyden sekä kiireen ja jaksamisen haasteissa. Työn ja oman elämän yhteensovittaminen huolestuttaa sekä miehiä että naisia vähemmän kuin työllistymiseen ja toimeentuloon liittyvät seikat, vaikka jaksaminen ja kiire työssä nousikin yksittäisenä asiana suureksi huolen aiheeksi. Työn saamiseen ja toimeentuloon liittyvät kysymykset huolestuttavat eniten työpajassa opiskelevia ja vähiten yliopistossa opiskelevia sekä kaksoistutkintoa tekeviä. Työpaikkakiusaaminen huolestuttaa nuoria kaiken kaikkiaan vähiten, mutta jakaa mielipiteitä. Se on myös ainoa asia, joka huolestuttaa molempia sukupuolia yhtä paljon. Maakunnittain arvioituna työllistymisen ja toimeentulon hankkimisen kysymykset huolestuttavat kaikkein eniten Pohjois-Karjalassa ja vähiten Pohjois-Savossa. Työelämässä nuoria huolestuttavat, % vastaajista: Paljon Jonkin verran Ei lainkaan Kiire ja jaksamisen ongelmat Työttömäksi jääminen Oman alan työn saaminen Palkan riittävyys Oikean ammatin löytäminen Työssä viihtyminen 29 Oman osaamisen riittävyys Työn hallitsevuus ja sitovuus elämässä Perheen ja työn yhdistäminen Työpaikkakiusaaminen % 20% 40% 60% 80% 100% 15

9 Yrittäjäksi ryhtymisen syyt maakunnittain. Yrittäjänä voisin Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo...jatkaa perheeni yrittäjyyttä (n=1594) 10,1 9,8 8,6...saada menestystä, arvostusta ja vaikutusvaltaa 17,3 19,8 20,5...rikastua (n=1594) 22,6 24,6 24,6...toteuttaa omaa arvomaailmaani (n=1594) 25,3 25,7 31,6...järjestää työni itsenäisesti (n=1594) 27,2 27,2 31,1...hyödyntää täysin osaamistani (n=1594) 34,3 38,3 45,8...toteuttaa omat hyvät ideani (n=1594) 36,4 38,1 45,6...tehdä unelmatyötäni (n=1594) 45,1 47,1 54,1 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Yrittäjänä vain unelmilla on siivet Neljännes vastaajista (26 prosenttia) pitää täysin tai jossain määrin mahdollisena sitä, että ryhtyy joskus yrittäjäksi. Nuorten miesten osalta prosenttiosuus on 33 prosenttia. Suhteutettuna yrittäjien osuuteen koko maan työllisistä (maakunnittain n prosenttia) lukua voi pitää melko korkeana. Nuorille tärkeimmät syyt ryhtyä yrittäjäksi ovat mahdollisuus tehdä omaa unelmatyötään (48 %), toteuttaa omia hyviä ideoitaan (40 %) ja hyödyntää täysin osaamistaan (39 %). Rikastumista, arvostuksen saamista tai perheyrityksen jatkamista ei pidetä yhtä merkittävänä syynä yrittäjyydelle. Naiset pitävät miehiä tärkeämpinä syinä yrittäjäksi ryhtymisessä työn sisäisiä tekijöitä kuten mahdollisuutta toteuttaa omia unelmiaan ja omaa arvomaailmaansa. Nämä piirteet on helpointa toteuttaa naisyrittäjyydelle ominaisilla toimialoilla kuten kampaamoalalla, joka ei kilpaile ylikansallisella markkinaehtoisella kentällä suuryritysten tapaan. Miehet pitävät tärkeänä syynä yrittäjyydelle naisia useammin menestyksen ja arvostuksen saamista sekä rikastumista. Suurelta osin näissä maskuliinisena pidetyissä arvoissa on kyse työn ulkoisista ja statukseen liittyvistä piirteistä. Erojen voidaan nähdä heijastelevan monelta osin yhteiskunnassa vallitsevia, miehiseksi koettuja materialistisia ja valtaan liittyviä arvoja. Hieman näistä poiketen miehet näkevät syyn yrittäjyyteen syntyvän myös perheen yrittäjyyden jatkamisen perusteella. Itä-Suomessa, jossa maaseutuelinkeinot ovat varsin merkittäviä, on miehiä kohtaan sosiaalisia ja kulttuurisia odotuksia naisia enemmän. Maakuntakohtaisessa tarkastelussa nousee selkeästi esiin se, että eteläsavolaisille nuorille useimmat vaihtoehtoina tarjotut syyt yrittäjäksi ryhtymiselle ovat tärkeämpiä kuin Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan nuorille. Poikkeuksena tästä on ainoastaan perheyrittäjyyden jatkaminen. Etelä-Savon nuoret pitävät muita tärkeämpinä piirteinä yrittäjyydessä mahdollisuutta tehdä unelmatyötään, toteuttaa omia hyviä ideoitaan ja hyödyntää täysin osaamistaan sekä toteuttaa omaa arvomaailmaansa. Yrittäjyys näyttäisi siis kiinnostavan eteläsavolaisia nuoria jossain määrin muita itäsuomalaisia nuoria enemmän. Nuorisopuntari ei kuitenkaan anna vastausta siihen, selittyykö havaittu ero joillakin Etelä-Savon laadullisilla erityispiirteillä. 17

10 Varjo seuraa onneain yrittäjänäkin Yrittäjyydessä nuoria pelottavat eniten yrittäjyyden taloudelliset riskit (tärkeä syy 48 prosentille vastanneista) sekä työn henkinen uuvuttavuus (47 prosenttia), sitovuus (45 prosenttia) ja vastuun kantaminen yksin (41 prosenttia). Selkeästi vähemmän huolestuttavat yrittäjyyden vaatiman osaamisen puuttuminen, mahdollinen sosiaaliturvan heikkous ja heikko asema työelämässä. Miehillä tärkein syy olla ryhtymättä yrittäjäksi ovat yrittäjyyden taloudelliset riskit. Tämä on tärkeä syy 38 %:lle miehistä, mutta peräti 53 %:lle naisista. Naiset pitävät kaikilta osin yrittäjyyden riskejä suurempina kuin miehet. Naisista 53 % pitää yrittäjyyden henkistä uuvuttavuutta tärkeänä syynä olla ryhtymättä yrittäjäksi, miehistä 35 %. Naiset kokevat miehiä tärkeämpinä syinä myös vastuun kantamisen yksin, yrittäjyyden sitovuuden ja uuvuttavuuden. Myös ikäryhmien välillä löytyy eroja vuotiaisiin verrattuna vuotiaat löytävät enemmän syitä olla ryhtymättä yrittäjiksi. Merkittävin ero on käsityksissä yrittäjyyden henkisestä uuvuttavuudesta, sitovuudesta, yrittäjyyden taloudellisista riskeistä sekä yrittäjyyden vaatiman osaamisen puuttumisesta. Näitä vanhempi ikäryhmä pitää vahvemmin syynä yrittäjyyden kaihtamiseen kuin nuoremmat. Maakuntakohtaisessa tarkastelussa Etelä-Savon nuorille yrittäjyyden taloudelliset riskit ovat tärkeämpi syy olla ryhtymättä yrittäjäksi kuin muiden maakuntien nuorille. Korkeakouluopiskelijat löytävät muita nuoria useammin syitä olla ryhtymättä yrittäjäksi. Peruskoululaiset ja kaksoistutkintoa opiskelevat puolestaan pitävät esitettyjä syitä vähemmän tärkeinä yrittäjyyden välttämiseen. Taloudellinen riski on nuorille yliopisto-opiskelijoita lukuun ottamatta tärkein syy olla ryhtymättä yrittäjäksi. 19

11 Vallankumous kulttuuriin kansainvälisyys ja monikulttuurisuus työelämässä Itäsuomalaisten nuorten käsitykset kansainvälistymisestä, monikulttuurisuudesta ja Venäjän asemasta työmarkkinoilla ovat kaksijakoisia. Noin kolmannes nuorista haluaa selvästi kansainvälistyä, saman verran nuorista ei pidä asiaa tärkeänä. Yli neljännes nuorista pitää ulkomailla työskentelyään mahdollisena, mutta työperäiseen maahanmuuttoon suhtautuminen on useammin negatiivista kuin positiivista. Työelämän kansainvälistymiseen ja monikulttuurisuuteen liittyvät asenteet voidaan tiivistää kolmeen piirteeseen. Ensimmäisen muodostavat valmiudet kansainvälisessä ympäristössä työskentelyyn, joka kuvaa kielitaidon riittävyyttä työmarkkinoilla ja tuntemusta omista valmiuksistaan työskennellä monikulttuurisessa työympäristössä. Toinen piirre kuvaa Venäjän merkitystä työmarkkinoilla. Tähän liittyvät kielen ja kulttuurin merkitys työmarkkinoilla sekä valmius opiskella osa opinnoista Venäjällä. Kolmantena pääpiirteenä on asennoituminen työperäiseen maahanmuuttoon. Asennoituminen työelämän kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen: Olen huolissani kielitaitoni riittävyydestä tuleville työmarkkinoille 42,4 22,2 35,4 Tunnen oloni epävarmaksi monikulttuurisessa ympäristössä 30,8 27,3 41,9 Suomalainen yhteiskunta tarvitsee tulevaisuudessa lisää ulkomaisia työntekijöitä 33,3 36,4 30,3 Venäjän kielen taito on tärkeää työllistymisen kannalta 26,6 31,2 42,2 Venäjän kulttuurin tuntemus on tärkeä työelämätaito 18,4 29,4 52,2 0% 20% 40% 60% 80% 100% Samaa mieltä Osin samaa mieltä, osin eri mieltä Eri mieltä Pohjois-Savon nuoret kokevat kansainväliset valmiutensa hiukan eteläsavolaisia ja pohjoiskarjalaisia nuoria paremmiksi, ja naiset hiukan paremmiksi kuin miehet. Lukiossa ja korkea-asteella opiskelevat nuoret arvioivat kansainvälisiä valmiuksiaan kriittisemmin kuin peruskoululaiset ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijat. Venäjän kielen ja kulttuurin tuntemuksen merkitystä työelämässä pitää tärkeänä vain % nuorista. Lukiolaiset ja korkea-asteen opiskelijat näkevät tämän tärkeämpänä työmarkkinoilla kuin peruskoulussa ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevat nuoret. He pitävät myös työperäistä maahanmuuttoa myönteisempänä kuin peruskoulun ja toisen asteen opiskelijat. Naiset tukevat työperäistä maahanmuuttoa miehiä useammin. Ulkomailla työskentelyä pysyvästi tai säännöllisesti pitää mahdollisena yli neljännes nuorista (noin 28 % kaikista vastanneista), mutta vain 4-5 % pitää mahdollisena Venäjällä työskentelyään. Naiset, nuoremmat ikäluokat ja pohjoiskarjalaiset nuoret ovat halukkaampia työskentelemään ulkomailla ja pitävät ulkomailla työskentelyä todennäköisempänä kuin muut. Sukupuoli, ikä ja opiskelupaikka ovat puolestaan yhteydessä mahdollisuuteen ja halukkuuteen työskennellä Venäjällä. Miehet, nuoremmat ikäluokat sekä peruskoulun ja toisen asteen opiskelijat ovat tähän innokkaampia kuin naiset, vanhemmat ikäluokat ja muissa oppilaitoksissa opiskelevat. 21

12 Nuorisopuntarin taustaa Itä-Suomen nuorisopuntari toteutettiin kyselyllä järjestyksessään toisen kerran syksyllä Kyselyyn vastasivat Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan nuoret. Alue on valittu siksi, että viranomaistasolla nuorisoasiat kohdistuvat näiden kolmen maakunnan kokonaisuuteen. Yhteiskunnallisen päätöksenteon ja lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjauksen tueksi kaivataan yhä voimakkaammin lapsia ja nuoria koskevaa hyvinvointitietoa; miten lapset ja nuoret voivat, mitä he ajattelevat erilaisista itseään koskevista asioista, miten nuorten palvelut toimivat ja miten nuorten kasvuympäristö on kehittynyt. Tähän tarpeeseen Itä-Suomen nuorisopuntari osaltaan pyrkii vastaamaan. Pelkkä tiedontuotanto ei kuitenkaan riitä. Tiedon on myös siirryttävä osaksi ammatillisia käytäntöjä ja kehittämistyötä. Suomessa kerätään säännöllisesti tietoa nuorten hyvinvoinnista, arvoista ja asenteista esimerkiksi Nuorisotutkimusseuran ja Nuorisoasiain neuvottelukunnan julkaiseman Nuorisobarometrin avulla. Vertaamalla alueellista tietoa valtakunnalliseen tietoon saadaan esiin alueellisia erityispiirteitä. Näin pystytään paremmin edistämään juuri niitä teemoja, jotka kaipaavat kehittämistä ja ovat oleellisia alueen lasten ja nuorten hyvinvoinnin sekä maakuntien elinvoimaisuuden kannalta. Itä-Suomen nuorisopuntari 2012 Vastaajia oli yhteensä Heistä 66,5 % oli naisia ja 33,5 % miehiä. Vastaajista 64,3 % kuului ikäryhmään vuotta ja 35,7 % ikäryhmään vuotta. Kysely toteutettiin otantana alueen peruskoulujen 9. luokissa, toisen asteen oppilaitoksissa, kansanopistoissa, nuorten työpajoilla, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Nuorisoalan osaamiskeskittymä Juvenia on nuorisoalan osaamiskeskittymä Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Juvenia toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita ja tarjoaa koulutusta sekä asiantuntijapalveluita. Toiminta keskittyy lasten ja nuorten elinoloihin, syrjäytymisen ehkäisyyn sekä kansalaistoiminnan, osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen. juvenia.mamk.fi Kyselyyn vastasi Etelä-Savosta 484 henkilöä (29,6 % vastaajista) Pohjois-Savosta 522 henkilöä (32,0 % vastaajista) Pohjois-Karjalasta 627 henkilöä (38,4 % vastaajista).

13

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Itä-Suomen nuorisopuntari nuorten näkemyksiä asuinpaikkakunnasta ja odotuksia työelämältä

Itä-Suomen nuorisopuntari nuorten näkemyksiä asuinpaikkakunnasta ja odotuksia työelämältä Itä-Suomen nuorisopuntari nuorten näkemyksiä asuinpaikkakunnasta ja odotuksia työelämältä Jussi Ronkainen Juvenia nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Mikkelin ammattikorkeakoulu Maaseutumainen Itä-Suomi

Lisätiedot

Liikennealue // Nykyinen Waltti- Waltti Kunta // seutulipun yleiskausilipun *) kuntakausilipun **) Yhteysväli // hinta hinta hinta

Liikennealue // Nykyinen Waltti- Waltti Kunta // seutulipun yleiskausilipun *) kuntakausilipun **) Yhteysväli // hinta hinta hinta JOENSUUN LIIKENNEALUE Joensuu Paikallisliikenne 0-vyöhyke Paikallisliikenne 1-vyöhyke Joensuu-Ilomantsi 138 236 165 Joensuu-Juuka 138 254 178 Joensuu-Kitee 138 192 135 Joensuu-Lieksa 138 254 178 Joensuu-Polvijärvi

Lisätiedot

Pohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010

Pohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010 Kuntakoulutus 05.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli Pohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010 Kimmo Koistinen, Sami Mörsky, Hannu Koponen Pohjois-Savon ELY-keskus etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Lisätiedot

SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun

SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun Risto Miettunen Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015 15.2.2015 1 15.2.2015 2 15.2.2015 3 15.2.2015 4 15.2.2015 5 Where s the beef? 15.2.2015

Lisätiedot

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä)

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) Taustaa 1/3 Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) 126 000 sosiaalihuollon avopalveluissa 82 000 sosiaalihuollon laitospalveluissa 188 000 terveyspalveluissa

Lisätiedot

Hallinnoijana Piällysmies ry

Hallinnoijana Piällysmies ry Hallinnoijana Piällysmies ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2811 ITÄ-SUOMEN NUORISOPUNTARI 2011 QUESTIONNAIRE: FSD2811 YOUTH BAROMETER OF EASTERN FINLAND 2011

KYSELYLOMAKE: FSD2811 ITÄ-SUOMEN NUORISOPUNTARI 2011 QUESTIONNAIRE: FSD2811 YOUTH BAROMETER OF EASTERN FINLAND 2011 KYSELYLOMAKE: FSD2811 ITÄ-SUOMEN NUORISOPUNTARI 2011 QUESTIONNAIRE: FSD2811 YOUTH BAROMETER OF EASTERN FINLAND 2011 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen

Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen Jouko Laaksonen, Mikkelin ammattikorkeakoulu Iisalmi 5.5.2011 Raameja esitykselle: - haastava aihe; keskittyminen esityksessä erityisesti alueelle kiinnittymiseen,

Lisätiedot

PRONTO-järjestelmän maastoliikenneonnettomuuksien Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat

PRONTO-järjestelmän maastoliikenneonnettomuuksien Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat PRONTO-järjestelmän maastoliikenneonnettomuuksien analysointi 2009-2013 Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat 7.4.2014 Pelastuslaitoksen PRONTO-onnettomuustilasto Pelastustoimen resurssi-

Lisätiedot

Nuorten kokemuksellinen hyvinvointi Itä-Suomen Nuorisopuntari -kartoituksessa

Nuorten kokemuksellinen hyvinvointi Itä-Suomen Nuorisopuntari -kartoituksessa Nuorten kokemuksellinen hyvinvointi Itä-Suomen Nuorisopuntari -kartoituksessa Pekka Penttinen Mikkelin ammattikorkeakoulu Itä-Suomen nuorisopuntari mahdollistaa lasten ja nuorten omakohtaisen arkeen kiinnittyvän

Lisätiedot

TILAUS JA NÄYTTEENOTTOSELVITYS

TILAUS JA NÄYTTEENOTTOSELVITYS Hanke 4263007, Hanhikankaan pohjavesialueen rakennetutkimus Mikkelissä Tilaaja Jari Hyvärinen Työkohde Työmaa Hanhikangas Mikkeli Kunta Mikkeli Yksikön käsittely Päiväys 24.2.2015 Jari Hyvärinen, geologi

Lisätiedot

Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa

Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa Jussi Ronkainen Juvenia nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Mikkelin ammattikorkeakoulu Itä-Suomen nuorisopuntari Verkkokysely 15-25 vuotiaille nuorille

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS

YHTEISTYÖSOPIMUS YHTEISTYÖSOPIMUS 14.8.2015 Tässä yhteistyösopimuksessa sovitaan Kansa-koulu, Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano -hankkeen toteuttamisesta 1. SOPIJAOSAPUOLET Sopijaosapuoli Y-tunnus Yhteystiedot

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen esittely. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue 1

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen esittely. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue 1 Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen esittely Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue 1 ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO HAUTAUSTOIMILAKI Luvat ja valvonta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

"On hyvä, että täällä edes jotain on"

On hyvä, että täällä edes jotain on "On hyvä, että täällä edes jotain on" Nuorten näkemykset Itä-Suomen palveluista Itä-Suomen nuorisopuntari 2015 Itä-Suomen nuorisopuntari 2015 Toimivatko Itä-Suomen kuntien palvelut nuorten näkökulmasta?

Lisätiedot

Sosiaali-ja terveydenhuollon palvelurakenteet

Sosiaali-ja terveydenhuollon palvelurakenteet Sosiaali-ja terveydenhuollon palvelurakenteet Selvityshenkilö ad 19.3.2013 Jorma Penttinen, JYL, KYS Etunimi Sukunimi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismallit NYKYMALLI Huom. erva ei oikeushenkilö

Lisätiedot

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

Oppiva yritys -palvelut 12/2008 3/2014

Oppiva yritys -palvelut 12/2008 3/2014 Kaiken ydin! Oppiva Yritys on Pohjois-Savon ainoa yrityslähtöisesti suunniteltu ja toteutettu hanke Matti Rönkkö, varapuheenjohtaja Savon Yrittäjät, Oppivan yrityksen ohjausryhmän jäsen ja Yrittäjä! Oppiva

Lisätiedot

Pelastuslaitoksen PRONTO-järjestelmän maastoliikenneonnettomuuksien analysointi

Pelastuslaitoksen PRONTO-järjestelmän maastoliikenneonnettomuuksien analysointi Pelastuslaitoksen PRONTO-järjestelmän maastoliikenneonnettomuuksien analysointi 0.0.0 Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat Pelastuslaitoksen PRONTO-onnettomuustilasto Pelastustoimen

Lisätiedot

Nuoret ja työ Nuorisobarometrien valossa. "Polkuja kohti uudenlaista työtä" TAMPERE Sami Myllyniemi

Nuoret ja työ Nuorisobarometrien valossa. Polkuja kohti uudenlaista työtä TAMPERE Sami Myllyniemi Nuoret ja työ Nuorisobarometrien valossa "Polkuja kohti uudenlaista työtä" 28.4.2017 TAMPERE Sami Myllyniemi TAUSTAA Nuorisobarometri: Nuoran vuosittainen kyselytutkimus vuodesta 1994 alkaen, vuodesta

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Yleiset kirjastot Itä-Suomessa vuonna Toimintatilastot

Yleiset kirjastot Itä-Suomessa vuonna Toimintatilastot Yleiset kirjastot Itä-Suomessa vuonna 2010 Toimintatilastot Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 8/2011 Yleiset kirjastot Itä-Suomessa vuonna 2010 Toimintatilastot Pirkko

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/ ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2015

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/ ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2015 POHJOIS-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA. Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala

TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA. Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Tilastoselvitys Annika Kuusela Pohjois-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.8.2014 SISÄLLYS 1 JOHDANTO..2

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Yleiset kirjastot Itä-Suomen läänissä vuonna 2009

Yleiset kirjastot Itä-Suomen läänissä vuonna 2009 Yleiset kirjastot Itä-Suomen läänissä vuonna 2009 Toimintatilastot 10/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja Yleiset kirjastot Itä-Suomen läänissä vuonna 2009 Toimintatilastot

Lisätiedot

20-30-vuotiaat työelämästä

20-30-vuotiaat työelämästä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta

AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta M/S Mariella 4.5.2017 Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry Maiju Korhonen #AMIS2016 Mikä on AMIS-tutkimus? Miten aineistonkeruu toteutettiin? Mitkä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 831. Valtioneuvoston asetus. kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain soveltamisalueesta

SISÄLLYS. N:o 831. Valtioneuvoston asetus. kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain soveltamisalueesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 2007 N:o 831 834 SISÄLLYS N:o Sivu 831 Valtioneuvoston asetus kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain soveltamisalueesta...

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

Eri vastausvaihtoehtojen prosentuaalinen osuus eri taustaryhmissä

Eri vastausvaihtoehtojen prosentuaalinen osuus eri taustaryhmissä Eri vastausvaihtoehtojen prosentuaalinen osuus eri taustaryhmissä Liite raporttiin Tietoyhteiskunta 2004: Alueellista kirjopyykkiä Seutuverkkotutkimus 2004 (ISBN 951-563-464-4) Taloustutkimus, Tietoyhteiskunta.fi,

Lisätiedot

Itä-Suomen henkilöliikennestrategia. Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella

Itä-Suomen henkilöliikennestrategia. Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella Itä-Suomen henkilöliikennestrategia Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 NELJÄ OSAPROJEKTIA ITÄ-SUOMEN HENKILÖLIIKENNESTRATEGIA

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Vesanto. Kuntaraportti

Vesanto. Kuntaraportti Vesanto Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Siilinjärvi. Kuntaraportti

Siilinjärvi. Kuntaraportti Siilinjärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat

Lisätiedot

Leppävirta. Kuntaraportti

Leppävirta. Kuntaraportti Leppävirta Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa

Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa Harri Hölttä Metsäasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto Kuukkeliseminaari Tampere 19.10.2007 Itä-Suomen alue - Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Etelä-Karjala,

Lisätiedot

Sonkajärvi. Kuntaraportti

Sonkajärvi. Kuntaraportti Sonkajärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Keitele. Kuntaraportti

Keitele. Kuntaraportti Keitele Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tervo. Kuntaraportti

Tervo. Kuntaraportti Tervo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Tuustaipaleen kuntoutumiskeskusta ja tarpeen mukaan muita toimintayksiköitä.

Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Tuustaipaleen kuntoutumiskeskusta ja tarpeen mukaan muita toimintayksiköitä. 1 ITÄ-SUOMEN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS (luonnos) Voimaantulopäivä 1.1.2015 1 luku KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä ja sen koti paikka

Lisätiedot

Kaikki mukaan tukea tarjolla. Elina Karvinen, toimialapäällikkö, Ikäinstituutti Mikkeli

Kaikki mukaan tukea tarjolla. Elina Karvinen, toimialapäällikkö, Ikäinstituutti Mikkeli Kaikki mukaan tukea tarjolla Elina Karvinen, toimialapäällikkö, Ikäinstituutti Mikkeli 22.5.2017 Al Kärkihanke Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi Päätavoite Hyvien terveysliikuntakäytäntöjen soveltaminen

Lisätiedot

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 14 Pohjois-Karjala 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 14.1. POHJOIS-KARJALA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 4 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Iisalmi. Kuntaraportti

Iisalmi. Kuntaraportti Iisalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Nuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki 14.1.2010. Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta

Nuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki 14.1.2010. Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Nuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki 4..200 Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Valtioneuvoston asettama lapsi-

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI 2002 PEKKA SAARELA NUORISOASIAIN NEUVOTTELUKUNTA

NUORISOBAROMETRI 2002 PEKKA SAARELA NUORISOASIAIN NEUVOTTELUKUNTA NUORISOBAROMETRI 2002 PEKKA SAARELA NUORISOASIAIN NEUVOTTELUKUNTA Nuorisoasiain neuvottelukunta: Nuora, julkaisuja 24 Pekka Saarela ja Nuorisoasiain neuvottelukunta Kansi ja ulkoasun suunnittelu: Vesa

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

Lapinlahti. Kuntaraportti

Lapinlahti. Kuntaraportti Lapinlahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pielavesi. Kuntaraportti

Pielavesi. Kuntaraportti Pielavesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Suonenjoki. Kuntaraportti

Suonenjoki. Kuntaraportti Suonenjoki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Itä-Suomen nuorisopuntari 2010 - Teemana alueellisuus

Itä-Suomen nuorisopuntari 2010 - Teemana alueellisuus Itä-Suomen nuorisopuntari 2010 - Teemana alueellisuus Itä-Suomen nuorisopuntari 2010 4 5 Miksi Itä-Suomen nuorisopuntaria tarvitaan? 6 7 Jäisinkö tänne vai lähtisinkö muualle? 8 9 Millaista täällä Itä-Suomessa

Lisätiedot

NUORI LUOTTAA OMAAN PERSOONAAN JA VERKOSTOIHIN

NUORI LUOTTAA OMAAN PERSOONAAN JA VERKOSTOIHIN Suomalaisille työmarkkinoille onnellisia uutisia: NUORI LUOTTAA OMAAN PERSOONAAN JA VERKOSTOIHIN Suomen talouskurimuksesta ja tahmaisesta työllisyystilanteesta huolimatta meillä on erinomaisia uutisia:

Lisätiedot

Peruspalvelujen tila 2011 Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen peruspalvelujen arviointi

Peruspalvelujen tila 2011 Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen peruspalvelujen arviointi Peruspalvelujen tila 2011 Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen peruspalvelujen arviointi 13/2012 Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Vakava piittaamattomuus: LP Kuopion yksikön alue

Vakava piittaamattomuus: LP Kuopion yksikön alue Vakava piittaamattomuus: LP Kuopion yksikön alue Tietosisällön viimeinen kk / 8 12 Tiedot poimittu LTJ:n ajo-oikeuspäätöksistä LIIKKUVA POLIISI / ANALYYSI Tietolähde päivitetty 7.8.212 Päätöksen kirjanneen

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Joensuun selvitysalue yhdessä

Joensuun selvitysalue yhdessä Toimintaympäristön muutokset Joensuun selvitysalue yhdessä 27.6.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot

Lisätiedot

Savon Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Savon Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Savon Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

ELY- Laajakaista- hankkeet

ELY- Laajakaista- hankkeet ELY- Laajakaista- hankkeet 15.5.2013 Antero Kauppinen, laajakaista-asiantuntija Pohjois-Savon ELY- keskus maaseutu 15.5.2013 Tavoite Laajakaistatukilain mukainen EU tuki n. 24,6 milj. euroa saatava myönnettyä

Lisätiedot

Peruspalvelujen tila 2010

Peruspalvelujen tila 2010 Peruspalvelujen tila 2010 Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen peruspalvelujen arviointi 7/2011 Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/ ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2016

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/ ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2016 POHJOIS-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Väliarvioinnin aineisto

Väliarvioinnin aineisto Väliarvioinnin aineisto Hankkeiden lkm Hakumenettelyt maakunnittain 60 50 40 30 20 8 49 14 8 Maakuntaliitot kilpailuttaneet 226 hanketta, joista noin puoleen hanke-ehdotuksia (117 hanketta) 43 Hankkeita,

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez

MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA Mikko Cortés Téllez Nuoret maahanmuuttajat Nuoret ovat maahanmuuttajaväestössä yliedustettuina pääväestöön verrattuna (noin kymmenen prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Heinävesi. Kuntaraportti

Heinävesi. Kuntaraportti Heinävesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan rajavartiosto toimii Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien alueella. Valvottavaa rajaosuutta on yhteensä 304 kilometriä.

Pohjois-Karjalan rajavartiosto toimii Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien alueella. Valvottavaa rajaosuutta on yhteensä 304 kilometriä. 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1. Toiminta-alue Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialue muodostuu Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois- Savon maakunnista. Alueen kokonaispinta-ala on 61 082 km². Se on 15,6

Lisätiedot

Juustaipale ITÄ-SUOMEN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA JA TULEVAISUUS. 1. Kuntayhtymän taustaa

Juustaipale ITÄ-SUOMEN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA JA TULEVAISUUS. 1. Kuntayhtymän taustaa 1. Kuntayhtymän taustaa ITÄ-SUOMEN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA JA TULEVAISUUS www.tuustaipale.fi Puhelin (vaihde); 020 703 2900, päivystys 020 703 2914 Tuustaipaleentie 720, 52740 Tuustaipale 1.9.2015

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Laadukas asuminen kestävä maakuntamme vetovoimatekijä

Laadukas asuminen kestävä maakuntamme vetovoimatekijä Jussi Huttunen maakuntajohtaja Pohjois-Savo Pohjois-Savon asumispäivä 26.03.2009, Siilinjärvi Laadukas asuminen kestävä maakuntamme vetovoimatekijä Asumisen ajankuva: Paljonko asuntojen hinnat laskevat

Lisätiedot

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennustekuviot perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään väestöennusteeseen vuodelta 2012 http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 20.5.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Vuoden

Lisätiedot

9G 1 13 HYVÄ ITÄ-SUOMEN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN JÄSENKUNTA

9G 1 13 HYVÄ ITÄ-SUOMEN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN JÄSENKUNTA r LIPERIN KUNTA Tuustaipaleentie 720, 52740 Tuustaipale Puhelin (vaihde): 020 703 2900, päivystys 020 703 2914 www.tuustaipale.fi utaaritunnus 9G 1 13 11.4.2013 HYVÄ ITÄ-SUOMEN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN

Lisätiedot

Rantasalmi. Kuntaraportti

Rantasalmi. Kuntaraportti Rantasalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Puumala. Kuntaraportti

Puumala. Kuntaraportti Puumala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030 Maakunnittain 3 Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2010 ja 2030: Etelä-Karjala 2 2 Taipalsaari Lappeenranta Lemi Imatra Luumäki Ruokolahti Rautjärvi

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys. Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys. Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti Suomalaisen Työn Liiton toimeksiannosta kyselytutkimukset työikäisten

Lisätiedot

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 24.7.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot