Anna-Kristiina Järvi, Konsernihallinto talousjohtaja Matti Sivonen, Sivistyskeskus

Transkriptio

1 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (57) Kokoustiedot Aika maanantai klo 8:15-15: keskiviikko klo 8: Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Ari Leinonen, puheenjohtaja, poissa klo aikana Hannele Lehto-Laurila, 1. varapuheenjohtaja Mirjam Karila, 2. varapuheenjohtaja Pipsa Allén Juha Jormanainen Mika Koivisto Eija Nurmi Veijo Mikola Vesa Parantainen Jari Salonen Elisa Vuorinen Muut saapuvilla olleet Janne Laulumaa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Arikka kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja, paikalla klo Aarre Lehtonen kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Ari Korhonen, Konsernihallinto kaupunginjohtaja, esittelijä Anna-Kristiina Järvi, Konsernihallinto talousjohtaja Matti Sivonen, Sivistyskeskus sivistysjohtaja, paikalla klo Esa Ilanti, Sivistyskeskus talouspäällikkö, paikalla klo Antti Korte, Tekninen keskus tekninen johtaja, paikalla klo ja Anne Rantala, Tekninen keskus hallintopäällikkö; paikalla klo Juha Sandberg, Sosiaali- ja terveyskeskus sosiaali- ja terveysjohtaja Sami Koskikallio, Sosiaali- ja terveyskeskus talouspäällikkö, paikalla klo Jarmo Niitynperä, Konsernihallinto henkilöstöpäällikkö, paikalla klo Mari Koivunen, Konsernihallinto viestintäpäällikkö Petra Määttänen, Konsernihallinto pöytäkirjanpitäjä

2 Raision kaupunki Pöytäkirja 2 (57) Saapuvilla olleet jäsenet Ari Leinonen, puheenjohtaja Hannele Lehto-Laurila, 1. varapuheenjohtaja, poistui klo aikana, tilalle Sirpa Ek Mirjam Karila, 2. varapuheenjohtaja Pipsa Allén Juha Jormanainen Mika Koivisto Eija Nurmi Veijo Mikola Vesa Parantainen Jari Salonen Elisa Vuorinen Muut saapuvilla olleet Janne Laulumaa Ari Korhonen, Konsernihallinto Anna-Kristiina Järvi, Konsernihallinto Antti Korte, Tekninen keskus Juha Sandberg, Sosiaali- ja terveyskeskus Mari Koivunen, Konsernihallinto Petra Määttänen, Konsernihallinto kaupunginvaltuuston puheenjohtaja kaupunginjohtaja, esittelijä talousjohtaja tekninen johtaja sosiaali- ja terveysjohtaja viestintäpäällikkö pöytäkirjanpitäjä Asiat Allekirjoitukset Ari Leinonen puheenjohtaja Petra Määttänen pöytäkirjanpitäjä Mirjam Karila Hannele Lehto-Laurila puheenjohtaja 317 puheenjohtaja 330 Pöytäkirjan tarkastus Raisio, Veijo Mikola Mika Koivisto Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Raisio, Petra Määttänen pöytäkirjanpitäjä

3 Raision kaupunki Pöytäkirja 3 (57) Käsitellyt asiat Nro Liite Otsikko Sivu Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien valitseminen Esityslistan hyväksyminen Kaupunginhallituksen ja -valtuuston kokoontuminen vuonna Kiinteistön Perälä kauppakirjan hyväksyminen Vuokrasopimuksen jatkaminen, / Kiinteistö Oy Ilkka Saarinen Ryhmäpuutarha-alueen hinnoittelu Valtuutettu Mirjam Karilan ym. valtuutettujen aloite koskien valtuustosalin tekniikan saamista kuntoon Rakennusvalvonnan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä suoritettavat maksut Raision Vesi Oy:n luottamuselinten valinta ja konserniohjeet Konsernitilin käyttöönotto Raision konserniyhteisöissä Kirjanpidon siirtäminen konsernihallinnon alaisuuteen Vastaukset maakunta- sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta koskien Tasa-arvosuunnitelma vuosille Valtuuston päätösten täytäntöönpano/ Kaupunginhallituksen edustajien nimeäminen itsenäisyyspäivän juhlallisuuksiin Lautakuntien pöytäkirjat Kaupunginhallituksen ilmoitusasiat/ Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion väliseen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimukseen liittyvä investointiohjelma Hulvelan vanhan rakennuskaava-alueen rakennuskiellon asettaminen Oikaisuvaatimus, rakentamisvelvoiteajan jatkaminen, tontti Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle Kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Muutoksenhaku Muutoksenhakuohjeet

4 Raision kaupunki Pöytäkirja 4 (57) 307 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen ehdotus Kaupunginhallitus toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Raision kaupunki Pöytäkirja 5 (57) 308 Pöytäkirjantarkastajien valitseminen ehdotus Kaupunginhallitus valitsee tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi Veijo Mikolan ja Mika Koiviston. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

6 Raision kaupunki Pöytäkirja 6 (57) 309 Esityslistan hyväksyminen ehdotus Kaupunginhallitus päättää käsitellä asiat laaditun esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

7 Raision kaupunki Pöytäkirja 7 (57) Asianro 905/ / Kaupunginhallituksen ja -valtuuston kokoontuminen vuonna 2017 Kaupunginsihteeri Petra Määttänen : Liitteenä on luettelo valtuuston ja kaupunginhallituksen ehdotetuista kokousajankohdista vuodelle Kaupunginhallituksen kokoukset aloitetaan pääsääntöisesti kello Ylimääräisiä kokouksia pidetään tarvittaessa. Kaupunginhallituksen kokousten pöytäkirjat tarkastetaan viikon päästä kokouksesta ja pidetään nähtävänä tarkastusta seuraavana arkipäivänä. Tarkastuspäivän ollessa pyhäpäivä, pöytäkirjan tarkastus siirtyy seuraavaan arkipäivään ja pöytäkirja pidetään nähtävänä tarkastusta seuraavana arkipäivänä. Valtuuston kokoukset aloitetaan pääsääntöisesti kello Ylimääräisiä kokouksia pidetään tarvittaessa. Valtuuston kokousten pöytäkirjat tarkastetaan kokousta seuraavana torstaina ja pidetään nähtävänä tarkastusta seuraavana arkipäivänä. Kaupungin virastot suljetaan osittain tai lähes kokonaan kesätauon ajaksi henkilökunnan vuosilomien vuoksi. Keskusten tulee huolehtia tarpeellisten palvelujen tarjoamisesta sekä päivystysjärjestelyistä lomien aikana. Oheismateriaali 1 Valtuuston ja hallituksen kokouspäivät 2017 ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus päättää liitteen mukaan hallituksen kokouspäivät ja kesätauon ajankohdan vuodelle 2017 ja ehdottaa valtuustolle, että valtuusto merkitsee ne tiedokseen. Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto päättää liitteen mukaiset valtuuston kokousaikataulut vuodelle Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

8 Raision kaupunki Pöytäkirja 8 (57) Asianro 872/ / Kiinteistön Perälä kauppakirjan hyväksyminen Mittausteknikko Pertti Verho : Maria Müller ja Markus Müller ovat tarjonneet Raision kaupungille ostettavaksi kiinteistöä Perälä. Kiinteistö sijaitsee vahvistetun asemakaavan (ohjeellinen tonttijako) alueella osoitteessa Klemeläntie 7. Kiinteistöllä on vuonna 1959 rakennettu bruttoalaltaan n. 220 m² suuruinen omakotitalorakennus. Rakennus on hyvässä kunnossa (kuntoluokka 2, tasoluokka 4). Markus Müller on asunut kiinteistöllä tähän päivään asti. Raision kaupunki on ostanut samalta alueelta naapurikiinteistön ja toisen hieman etelämpänä sijaitsevan kiinteistön Kiinteistön Perälä hankkiminen kaupungille täydentää kaupungin maanomistusta alueella ja edesauttaa alueen asemakaavoittamista. Oheismateriaali 2 Kauppakirja Müller - kaupunki 3 Sijaintikartta Perälä 4 Kauppakirja Muller - Kaupunki sitoumus ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan kiinteistön kauppakirjan. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Tiedoksi Armi Peltonen, Tekninen keskus, talous- ja hallintopalvelut Pirjo Peltomäki, Tekninen keskus, talous- ja hallintopalvelut Outi Pekkala, Maankäyttöpalvelut Pertti Verho, Maankäyttöpalvelut Maija Lehto, Maankäyttöpalvelut Leevi Heinonen, Tilapalvelut Maria Müller Markus Müller

9 Raision kaupunki Pöytäkirja 9 (57) Asianro 585/ / Vuokrasopimuksen jatkaminen, / Kiinteistö Oy Ilkka Saarinen Maankäyttöpäällikkö Outi Pekkala : Kiinteistö Oy Ilkka Saarinen hallitsee vuokrasopimuksella tonttia osoitteessa Koppelokuja 6. Nykyinen vuokra-aika päättyy Toiminnan turvaamiseksi vuokraaja on toivonut vuokrasopimusta jatkettavan 30 vuotta eteenpäin ja toimittanut tätä koskevan anomuksen kaupungille. Asian valmistelun yhteydessä ei ole havaittu mitään estettä sopimuksen jatkamiselle. Tontin pinta-ala on 4111 m 2, tehokkuusluku e=0,5 ja käyttötarkoitus TY-30 (Tuotantorakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia). Tontilla toimii tällä hetkellä majoitusliike. Tonttia ei ole hinnoiteltu. Lähialueella olevien tuotantoon osoitettujen tonttien vuokrasopimuksia uusittaessa on hinnoitteluna käytetty euroa/k- m 2 ja vuokraprosenttina 3 %. Nyt kyseessä oleva tontti ei ole tällä hetkellä puhtaasti kaavan mukaisessa käytössä, vaan painottuu osin liiketonttikäyttöön. Tämä tulee huomioida hinnoittelussa ja määrittää vuokra 5 %:n mukaan, kuten normaalistikin liiketonteilla. Uuden kuntalain 130 :n mukaisesti pitkäaikaiset vuokrasopimukset kunnan ja yrityksen kesken edellyttävät vuokran markkinaehtoisuutta. Markkinaehtoisuuden varmistamiseksi on laadittu yritysalueiden markkinahintatarkastelu (Newsec Valuation Oy). Tarkastelussa on tämän kyseisen alueen T-tonttien markkinahinta esitetty välille e/m2 (=40 80 e/k-m2) ja K-tonttien markkinahinta esitetty välille e/k-m2 riippuen toiminnan luonteesta. Asian valmistelun yhteydessä on hinnoittelu 60 e/k-m2 katsottu tässä kohden vastaavan kyseisen tontin käytön mukaista markkinahintaa. Soveltamalla hinnoittelua 60 euroa/k-m 2 sekä määrittämällä vuokra 5 % tontin arvosta, tulisi tontilla uudeksi vuosivuokraksi lähtien 6.009,00 euroa. Uutta vuosivuokraa laskettaessa on otettu huomioon vielä jäljellä oleva halvemman vuokran aika. Vuokrahinnoittelu on vietävä valtuuston hyväksyttäväksi ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista, koska alueelle ei ole valtuuston hyväksymää hinnoittelua. Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä kaupungin ja Kiinteistö Oy Ilkka Saarisen välisen tonttia koskevan vuokrasopimuksen jatkamisen edellä esitetyllä tavalla aikavälille ja esittää sen edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi hinnoittelun osalta.

10 Raision kaupunki Pöytäkirja 10 (57) Oheismateriaali 5 Vuokrasopimus.jatkaminen liitekartta.pdf ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus hyväksyy kaupungin ja Kiinteistö Oy Ilkka Saarisen välisen tonttia koskevan vuokrasopimuksen jatkamisen esitetyllä tavalla aikavälille ja esittää vuokrauksen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi hinnoittelun osalta. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Tiedoksi Kiinteistö Oy Ilkka Saarinen Marja Salminen, Tekninen keskus, talous- ja hallintopalvelut Markku Mäkinen, Maankäyttöpalvelut Pertti Verho, Maankäyttöpalvelut Maija Lehto, Maankäyttöpalvelut

11 Raision kaupunki Pöytäkirja 11 (57) 313 Ryhmäpuutarha-alueen hinnoittelu Asianro 886/ /2016 Mittausteknikko Markku Mäkinen : Kaanaan ryhmäpuutarha-alueen palstoista on vuokrattuna 35 kpl ja yksi palsta vielä vapaana. Asemakaava mahdollistaisi alueen laajentumisen muutamilla palstoilla etelän suuntaan, joita ei ole kunnallistekniikan puuttumisen vuoksi otettu vielä käyttöön. Vanhimmat alueen palstojen vuokrasopimukset on tehty vuonna 1986 niin, että vuokra-aika päättyy Jotta päättyviä sopimuksia voitaisiin jatkaa, on syytä tarkistaa palstojen vuokrahinnoittelu. Alkuperäinen palstojen vuosivuokra on ollut 4 mk (0,67 )/m 2 sidottuna elinkustannusindeksiin. Viimeisin palstoja koskeva vuokrien tarkistus on vuodelta 2002, jolloin perusvuokran suuruudeksi päätettiin jälkeen tehtävissä sopimuksissa 1,04 /m 2 vuodessa sidottuna elinkustannusindeksiin. Tänä vuonna palstoista saatu vuokratulo on ,41, joka tarkoittaa neliövuokraksi keskiarvona 1,16 /m 2. Elinkustannusindeksin muutos huomioon ottaen, olisi alkuperäistä vuokraa vastaava nykyinen vuosivuokra 1,29 /m 2. Vertailuna on Turusta ja Liedosta saatuja tietoja nykyisistä vuokrahinnoista: - Turku Peltolan siirtolapuutarha, vuosivuokra 0,15 /m 2 - Turku Illoisten siirtolapuutarha, vuosivuokra 0,22 /m 2 - Turku Kupittaan siirtolapuutarha, vuosivuokra 0,68 /m 2 - Lieto Timotein siirtolapuutarha, vuosivuokra 0,15 /m 2 Asiaa valmisteltaessa on huomioitu Turun ja Liedon vuokrataso ja on päädytty esittämään vuokrasopimusten uudeksi vuosivuokraksi 1,16 /m alkaen sidottuna elinkustannusindeksiin. ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy ryhmäpuutarhapalstojen uudeksi vuosivuokraksi 1,16 /m alkaen sidottuna elinkustannusindeksiin. Vuosivuokraa tarkistetaan elinkustannusindeksin muutosta vastaavasti kulloinkin laadittavan vuokrasopimuksen ajankohdan mukaan. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

12 Raision kaupunki Pöytäkirja 12 (57) Tiedoksi Marja Salminen, Tekninen keskus, talous- ja hallintopalvelut Outi Pekkala, Maankäyttöpalvelut Markku Mäkinen, Maankäyttöpalvelut

13 Raision kaupunki Pöytäkirja 13 (57) Kaupunginvaltuusto Tekninen lautakunta Asianro 650/ / Valtuutettu Mirjam Karilan ym. valtuutettujen aloite koskien valtuustosalin tekniikan saamista kuntoon 2017 historia Kaupunginvaltuusto Valtuutettu Mirjam Karila jätti valtuustolle seuraavan aloitteen: Valtuuston kokousten näyttäminen kaupunkilaisille ei oikein enää nykytekniikalla onnistu. Asukkaat kertovat, että puheenvuoroja ei kanavalta kuulu eikä punnituista puheista mitään johdantoa päätösten syntymisestä pysty muodostamaan. Huulilta lukien päätöksiä on vaikea arvata. Kuntalaisilla eli veronmaksajilla on oikeus odottaa, että tiedotus pystytään hoitamamaan suoraan kokouksesta virtuaalilähetyksenä siten, että päätöksenteosta muodostuu selkeä näkemys. Laitteet ovat vanhentuneet, varaosia ei saa eikä sopivia mikrofoneja löydy enää mistään. Tarkoitus ei liene näyttää eikä käyttää museaalisia välineitä nykyaikaisen tiedotuksen ja päätöksenteon välittäjänä raisiolaisille. Parempia, kuuluvia ja selkeästi näkyviä lähetyksiä valtuuston kokouksista kaupunkilaiset ovat odottaneet jo muutaman vuoden. On aika parantaa tekniikkaa. Raision Keskustan valtuustoryhmä esittää, että valtuustosalin tekniikka uusitaan v. 2017, jotta kaupunkilaiset voivat jälleen seurata valtuuston kokouksia ja muuta kanavan mahdollisesti välittämää kuntatiedotusta. Esitämme, että talousarvion v määrärahavarausta varten selvitetään jälleen nykytekniikan vaatimat korjaustyöt ja laitehankinnat. Esityksessä emme tarkoita kalliita kalusteita saliin vaan toimivaa tekniikkaa, kunnossa pysyviä linjoja ja kunnon äänentoistoa. Toivomme, että kaupunkilaisten odottama ja esittämä tekniikan parannus saadaan kuntoon siten, että kesällä 2017 aloittava valtuusto saa käyttöönsä toimivat laitteet. Keskustan valtuustoryhmä Mirjam Karila Erkki Haavisto Kalle Myllymäki

14 Raision kaupunki Pöytäkirja 14 (57) Allekirj. muista valtuustoryhmistä: Aarre Lehtonen Eija Nurmi Aimo Koskela Pekka Närhinen Jarmo Rosama Vesa Parantainen Janne Laulumaa Heikki Laiho Jyrki Aaltonen Kai Suovanen Ari Leinonen Eeva Savola Kari Hanka Sari Suominen Juha Jormanainen Veera Köpsi Anita Ruusuranta Anneli Kivijärvi Saila Rintee Risto Nikkonen Karoliina Harju Jonni Moislahti Kaija Honka Riikka Visa Aloite merkittiin pöytäkirjaan ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus lähettää valtuutettu Mirjam Karilan aloitteen koskien valtuustosalin tekniikan saamista kuntoon 2017 teknisen lautakunnan valmisteltavaksi Kiinteistöpäällikkö Kalevi Laitinen : Raision kaupunginvaltuuston kokoussalin tekniikan uusiminen Valaistus Nykytila Valtuustosalin alkuperäinen hehkulamppuvalaistus on korvattu alkuperäisten valaisinrunkojen sisään asennetuilla himmennettävillä pitkän huoltovälin omaavilla LED-valaisimilla kesällä Nykyinen valaistus on toimiva ja vastaa tilan käyttötarkoitusta. Virtakiskoon asennetut elohopeapurkauslamput ovat tarvittaessa edelleen käytettävissä. Valaistusta voidaan ohjata tilanteen ja tarpeen mukaisesti kolmella vaihtoehtoisella tavalla. Valaistusvaihtoehdot ovat ohjelmallisesti vapaasti muunneltavissa. Muutostarve Valtuustosalin valaistukseen ei ole tarvetta tehdä muutoksia.

15 Raision kaupunki Pöytäkirja 15 (57) Äänentoisto Nykytila Valtuustosalin nykyinen äänentoistojärjestelmä on vahvistinkeskuksen osalta vuodelta Järjestelmään on vuonna 1994 liitetty mikrofonijärjestelmä. Äänentoistojärjestelmän laitteisto lähestyy elinkaarensa loppua. Järjestelmään sopivia pöytämikrofoneja ei ole enää uusina saatavilla, mutta käytettynä hankittuja kojeita on jäljellä vielä 17 kpl. Nykyiseen mikrofonijärjestelmään ei ole liitettävissä kokous- tai äänestysjärjestelmää. Salissa oleva heikkokuuloisten silmukkavahvistin on uusittu vuonna Järjestelmä toimii salin reuna-alueilla kohtuullisesti, mutta salin keskiosalla kuuluvuudessa on parannettavaa. Muutos Kaikki vanhat äänentoistoon liittyvät laitteet kaapeleineen puretaan sekä salista että salin takaosan tarkkaamosta. Uusi vahvistinkeskus asennetaan tarkkaamoon. Salin kaiuttimet uusitaan. Nykyinen mikrofonijärjestelmä kaapelointeineen puretaan. Uuden hankittavan mikrofonijärjestelmän toiminnalliset vaikutukset salin käyttöön määräytyvät valittavan järjestelmän mukaan. Vanhan mikrofonijärjestelmän purkaminen edellyttää vanhojen pöytälevyjen korjaamista tai pöytien uusimista pöytälevyissä olevien upotusaukkojen vuoksi. Kuulovammaisten silmukkavahvistin kytketään uusittavaan äänentoistojärjestelmään. Keskialueen kuuluvuutta pyritään parantamaan. Kokous- ja äänestysjärjestelmä Kokous- ja äänestysjärjestelmä nopeuttaa kokouksen kulkua nimenhuudon ja äänestysten sujuessa nopeasti käsin tehtävän ääntenlaskennan jäädessä pois. Äänestysjärjestelmien ominaisuudet riippuvat valittavasta järjestelmästä. Järjestelmällä voidaan käyttää ja hallita valtuutettujen ja varavaltuutettujen nimilistoja, esityslistoja, puheenvuorolistoja, äänestyslistoja ja niiden tallennusta. Kaikista äänestyksistä syntyy dokumentti ja äänestyksen tulos esitetään kokouksessa välittömästi seinälle asennettavilla näytöillä. Haluttaessa puheenvuorot voidaan tallentaa järjestelmään. Kokousjärjestelmiin voidaan sisällyttää myös äänentoistojärjestelmä pöytämikrofoneineen. Järjestelmien päätyypit ovat langattomaan tekniikkaan perustuvat ja langalliseen tekniikkaan perustuvat järjestelmät.

16 Raision kaupunki Pöytäkirja 16 (57) Molemmissa vaihtoehdoissa pöytäkojeiden asettaminen pöydille ennen kokousta ja pois kerääminen kokouksen jälkeen aiheuttaa lisätyötä verrattuna nykyiseen käytäntöön, jossa kojeet ovat pöydillä aina. Langalliset järjestelmät: Pöytien välisten kaapelointireittien ahtaus ja rakenne rajoittavat langallisen kokousjärjestelmän kaapelointien asentamista, mikäli pöytiin halutaan asentaa sähkörasiat tietokoneen lataukselle. Jos pöytiin ei asenneta latauspisteitä, on langallisen järjestelmän kaapelointien asentaminen mahdollista. Nykyisten pöytäkojeiden mikrofonien varsien vaurioitumisriskin perusteella laitteet tulee kerätä pois pöydistä kokousten jälkeen erilliseen säilytyskaappiin. Ennen kokousta pöytäkoneet asetetaan valmiiksi paikoilleen. Langattomat järjestelmät: Langattomat pöytäkojeet liitetään järjestelmään kokoussaliin asennettavan tukiaseman välityksellä. Kokouksen jälkeen pöytäkojeet kerätään erilliseen säilytyskaappiin ja niiden akut asetetaan lataustelineeseen. Ennen kokousta pöytäkoneet asetetaan valmiiksi paikoilleen. Videoprojektori Nykyinen videoprojektori on ollut käytössä n. kaksi vuotta. Projektori jätetään toimintaan. Järjestelmien ohjaus Nykytila Nykyisin videoprojektoria ja lukukameraa ohjataan puheenjohtajan pöydässä olevalla av-valitsimella. Muutos Vanha av-valitsin korvataan uudella. Jatkossa kaikkia salin sähköisiä järjestelmiä, verhoja sekä ilmanvaihtoa ohjataan tilannekohtaisesti uusittavalla AVvalitsimella. Puheenjohtajan pöydästä poistetaan kaikki tarpeettomaksi jäävät ohjauspainikkeet. Tietokoneiden käyttö valtuutettujen pöydillä Nykytila Nykyisellä kokouspöydällä mahtuu käyttämään pienikokoista kannettavaa tietokonetta, mutta pöydässä ei ole sähköpistettä, eikä atk-verkkopistettä.

17 Raision kaupunki Pöytäkirja 17 (57) Muutos Vanhan mikrofonijärjestelmän kaapeloinnin purkamisen jälkeen kokouspöytiin on mahdollista asentaa pistorasia tietokoneen latausta varten. Saliin rakennetaan langaton tietoverkko, jonka välityksellä valtuutettujen on mahdollista päästä käsiksi kokousasiakirjoihin. Valtuuston kokousten televisiointi Nykytila Kaupunginvaltuuston kokoukset kuvataan Raision videopajan toimesta ja esitetään ktv-kanavalla. Kuvaaminen edellyttää useita henkilöitä olemaan paikalla kuvaustilanteessa. Kanava ei ole katsottavissa ns. harava-antennitalouksissa. Muutos Kokouksista lähetettävä kuva jaetaan kaapeli-tv:n välityksellä ja erikseen selvitetään mahdollisuutta lähettää kuva internetin välityksellä. Kamerat asennetaan kiinteisiin sopivaksi katsottuihin paikkoihin kokoussalissa, jolloin kokousten aikana voi yksi henkilö valita lähetykseen kulloinkin lähetettävän salinäkymän. Sähkökeskukset Nykytila Nykyisin valtuustosalin tekniikkaan liittyvät sähköryhmät on jaettu kahteen eri ryhmäkeskukseen, jotka sijaitsevat tarkkaamossa ja yläaulan varastossa. Muutos Tarkkaamon ryhmäkeskus uusitaan kokonaan. Yläaulan varaston sähkökeskusta laajennetaan tarpeen mukaan. Yhteenveto ja kustannusarviot Kuten edellä olevasta huomataan, voidaan valtuustosalin tekniikka saada kuntoon monella eritasoisella toteuttamisvaihtoehdolla. Kustannusarvio vaihtelee sen mukaan, mikä vaihtoehtoinen toteuttamistapa valitaan. Tarkempi kustannusarvio kyetään antamaan vasta sen jälkeen, kun valtuustosalin tekniikan uusimisen toteuttamistavasta on päätetty. Ohessa on joitain hinta-arvioita (alv. 0 %) kokousmikrofoni- ja äänestysjärjestelmistä: 1. Langallinen kokousmikrofonijärjestelmä,

18 Raision kaupunki Pöytäkirja 18 (57) 2. Langaton kokousmikrofonijärjestelmä, Langallinen kokousmikrofonijärjestelmä äänestystoiminnolla, Langaton kokousmikrofonijärjestelmä äänestystoiminnolla, Langallisten järjestelmien hinta-arviot sisältävät kiinteän kaapeloinnin. Kokousmikrofonijärjestelmät äänestystoiminnolla sisältävät tarvittavat näytöt äänestystulosten esittämiseksi. Lisäksi valtuustosalin tekniikan uusiminen edellyttää valittavista vaihtoehdoista riippuen mm. seuraavia toimenpiteitä: pöytälevyjen pinnoittaminen, puheenjohtajan pöydän sähkö- ym. järjestelyt, valkokankaan nosto, kiinteät kamerat. Em. toimenpiteiden karkea kustannusarvio on n euroa. Teknisen lautakunnan talousarvioehdotus vuodelle 2017 ei sisällä mitään em. toimenpiteitä eikä määrärahavarauksia niille. ehdotus Tekninen johtaja Antti Korte Tekninen lautakunta antaa kaupunginhallitukselle Mirjam Karilan ym. valtuustoaloitteeseen edellä olevan vastauksen. Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus päättää - merkitä aloitteeseen annetun vastauksen tiedokseen ja - saattaa sen valtuuston tietoon ja esittää valtuustolle, että se toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

19 Raision kaupunki Pöytäkirja 19 (57) Ympäristölautakunta Asianro 763/ / Rakennusvalvonnan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä suoritettavat maksut historia Ympäristölautakunta Rakennustarkastaja Petri Ojanen : Nykyiset rakennusvalvonnan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä suoritettavat maksuperusteet ovat tulleet voimaan Raision kaupungin rakennusvalvonnan lupamaksujen taso on tähän asti noudattanut naapurikuntien tasoa. Masku ja Naantali ovat tällä hetkellä tarkastamassa maksuperusteitaan. Maskun ja Naantalin uudet taksat tulisivat olemaan yhteneväiset Raision taksan kanssa. Kaarina, Lieto sekä Turku ovat uudistaneet rakennusvalvontataksansa Saman lupamaksutason säilyttämiseksi edelleen on perusteltua korottaa nykyisiä lupamaksuja vastaamaan naapurikuntien tasoa. Taksaan tehdyt tarkastukset on lisätty lihavoituna nykyiseen voimassa olevaan rakennusvalvontataksaan. ehdotus Ympäristöpäällikkö Kirsi Anttila Ympäristölautakunta hyväksyy taksaehdotuksen ja siirtää sen edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi siten, että taksa astuu voimaan muutoksenhausta huolimatta. Oheismateriaali Ympäristölautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. 6 Ehdotus rakennusvalvonnan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä suoritettavista maksuista 7 Taksavertailu 2016 ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, - että valtuusto hyväksyy taksaehdotuksen ja että - taksa astuu voimaan muutoksenhausta huolimatta.

20 Raision kaupunki Pöytäkirja 20 (57) Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

21 Raision kaupunki Pöytäkirja 21 (57) Asianro 816/ / Raision Vesi Oy:n luottamuselinten valinta ja konserniohjeet Kaupunginjohtaja Ari Korhonen: Liitteet 1 Investointien periaatteet Raision kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan vesihuoltotoiminnan yhtiöittämisestä ja vesihuoltoon liittyvän liiketoiminnan luovuttamisesta Raision Vesi Oy:lle. Samassa yhteydessä yhtiöjärjestystä muutettiin siten, että yhtiön hallitukseen kuuluu kolmen jäsenen sijasta viisi jäsentä. Yhtiön nykyinen hallitus kutsuu koolle yhtiökokouksen. Yhtiökokouksessa valitaan yhtiön hallitukseen uudet jäsenet sekä päätetään muista hallituksen esittämistä asioista. Kaupunginhallituksen tulee nimetä ehdokkaat yhtiön hallitukseen. Ottaen huomioon tulevat kuntavaalit lienee tarkoituksenmukaista valita edustajat yhtiön hallitukseen vuosiksi Yhtiön tulee yhteistyössä kaupungin kanssa huolehtia erityisesti rakentamisen ja investointiaikataulujen yhteensovittamisesta. Tätä tarkoitusta varten on valmisteltu periaatteet, joiden mukaisesti vuosittaiset suunnitelmat investoinneista laaditaan. Ohje toimintatavoiksi on ohessa liitteenä ja se annetaan yhtiölle konserniohjeena. Yhtiön taloushallinto tulee keskittää tässä vaiheessa emokaupunkiin. Erillistä kokopäiväistä toimitusjohtajaa ei katsota tässä vaiheessa tarpeelliseksi, eikä yhtiön tule sellaista rekrytoida. Yhtiön tulee varmistaa, että sillä on käytössään riittävä osaaminen niin vesihuoltotoiminnan kuin myös taloushallinnon osalta. Vesihuolto tiedottaa asiakkaita toiminnan siirtymisestä ja muista muutoksista tarpeellisin osin. ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus päättää valita Raision Vesi Oy:lle kaksi yhtiökokousedustajaa kaudelle Kaupunginhallitus päättää nimetä Raision Vesi Oy:n hallitukseen viisi jäsentä kaudelle Kaupunginhallitus antaa yhtiölle konserniohjeena liitteenä olevat investointien periaatteet. Lisäksi kaupunginhallitus edellyttää, että yhtiön taloushallinto keskitetään tässä vaiheessa emokaupunkiin. Erillistä kokopäiväistä toimitusjohtajaa ei katsota tässä vaiheessa tarpeelliseksi, eikä yhtiön tule sellaista rekrytoida. Yhtiön tulee varmistaa, että sillä on käytössään riittävä osaaminen niin vesihuoltotoiminnan kuin myös taloushallinnon osalta.

22 Raision kaupunki Pöytäkirja 22 (57) Kaupunginhallitus päätti valita Raision Vesi Oy:n yhtiökokousedustajiksi virkamiesedustajat Antti Kortteen ja Anne Rantalan. tehtiin yksimielisesti esittelijän muutetusta päätösehdotuksesta. Keskustelu jatkui Raision Vesi Oy:n viidestä hallituksen jäsenen nimeämisestä. Veijo Mikola ehdotti, että nimetään Jarmo Rosama ja Sirpa Ek. Elisa Vuorinen ehdotti, että nimetään Jonni Moislahti ja Elisa Vuorinen. Mirjam Karila ehdotti, että nimetään Tuija Nummela. Juha Jormanainen ehdotti, että nimetään Eija Nurmi. Keskustelun jälkeen puheenjohtaja totesi, että on ehdotettu kuutta ehdokasta ja Raision Vesi Oy:n hallituksen jäsenten nimeämisestä on suoritettava vaali. Puheenjohtaja ehdotti, että suoritetaan suljetuilla lipuilla suora vaali, jossa jokainen voi äänestää enintään viittä henkilöä Raision Vesi Oy:n hallitukseen. Vaalimenettely hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirjantarkastajat Koivisto ja Mikola toimivat ääntenlaskijoina. Ääniä annettiin seuraavasti: Jarmo Rosama Sirpa Ek Jonni Moislahti Elisa Vuorinen Tuija Nummela Eija Nurmi 7 ääntä 7 ääntä 9 ääntä 9 ääntä 6 ääntä 5 ääntä Puheenjohtaja totesi, että Raision Vesi Oy:n hallituksen jäseniksi nimetään viisi eniten ääniä saanutta eli Jarmo Rosama, Sirpa Ek, Jonni Moislahti, Elisa Vuorinen ja Tuija Nummela. Lisäksi kaupunginhallitus päätti antaa yhtiölle konserniohjeena liitteenä olevat investointien periaatteet. Lisäksi kaupunginhallitus edellyttää, että yhtiön taloushallinto keskitetään tässä vaiheessa emokaupunkiin. Erillistä kokopäiväistä toimitusjohtajaa ei katsota tässä vaiheessa tarpeelliseksi, eikä yhtiön tule sellaista rekrytoida. Yhtiön tulee varmistaa, että sillä on käytössään riittävä osaaminen niin vesihuoltotoiminnan kuin myös taloushallinnon osalta.

23 Raision kaupunki Pöytäkirja 23 (57) Asianro 903/ / Konsernitilin käyttöönotto Raision konserniyhteisöissä Kaupunginjohtaja Ari Korhonen: Kaupunginvaltuusto päätti vesilaitosyhtiötä perustaessaan , että kaupunki perustaa konsernitilin. Konsernitilin avulla voidaan tehostaa kassanhallintaa vähentämällä maksuvalmiuden ylläpitämiseksi otettavia väliaikaislainoja. Konsernitilin avulla kassanhallinta tehostuu niin konserniyhtiöissä kuin emokaupungillakin. Lisäksi uusi kuntalaki tekee konserniyhteisöistä entistä kiinteämmän osan emokaupunkia, mikä edellyttää konserniohjauksen vahvistamista. Vesiyhtiössä konsernitilin käyttöönotto katsotaan välttämättömäksi tehokkaan maksuvalmiuden turvaamiseksi. Kaupunki on käynyt neuvottelun Raision Vuokra-asuntojen kanssa konsernitilin käyttöönottamisesta. Lisäksi konsernitili on tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön myös jäähalliyhtiössä. ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus päättää antaa konserniohjeen Raision Vesi Oy:lle, Raision Vuokra-asunnot Oy:lle sekä KOY Kerttulan jäähallille, että ne ottavat käyttöön Raision kaupungin kanssa yhteisen konsernitilin. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Pöytäkirjaan merkittiin, että Ari Leinonen, Hannele Lehto-Laurila ja Anna- Kristiina Järvi poistuivat esteellisinä kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Puheenjohtajana tämän asian osalta toimi kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Mirjam Karila.

24 Raision kaupunki Pöytäkirja 24 (57) Asianro 904/ / Kirjanpidon siirtäminen konsernihallinnon alaisuuteen Kaupunginjohtaja Ari Korhonen ja konsernihallintojohtaja Anna-Kristiina Järvi: Uusi kuntalaki tulee kokonaisuudessaan voimaan uuden valtuustokauden alkaessa vuonna Konserniyhteisöistä tulee uuden kuntalain myötä entistä kiinteämpi osa kaupungin taloudellista kokonaisuutta. Kriisikuntakriteeristö ulotetaan koskemaan koko konsernia. Uusina mittareina tarkastellaan muun muassa konsernin taseen yli-/alijäämäisyyttä, konsernin kokonaisvelkaa asukasta kohden sekä konsernin suhteellista velkaantuneisuutta. Konserniohjausta on Raisiossa viime vuosina vahvistettu. Johtosäännön mukaisen konsernijohdon edustajia on konserniyhteisöjen johdossa ja lisäksi myös kaupunginjohtajalle on mahdollistettu puhe- ja läsnäolo-oikeus keskeisten konserniyhteisöjen hallitusten kokouksissa. Konserniyhteisöjen raportointia konsernijaostolle on parannettu. Konsernijaosto on myös käynyt säännönmukaista keskustelua yhteisöjen hallitusedustajien kanssa. Konsernitilin käyttöönotto paitsi tehostaa kassojen hallintaa konsernissa parantaa myös konsernin taloudellista ohjausta. Lisäksi on tarkoitus, että konserniyhteisöistä vesihuolto tulee hankkimaan taloushallinnon palveluita kaupungilta. Tulevaisuudessa on mahdollista, että myös muut konserniyhteisöt toimivat samoin. Kirjanpito on Raision kaupungissa keskitettynä teknisen keskuksen alaisuudessa toimivaan talouspalvelukeskukseen. Kirjanpitopäällikkö on 50 prosenttisesti myös konsernihallinnon alaisuudessa. Ottaen huomioon tarpeen vahvistaa konsernin taloudellista hallintaa on katsottu tarkoituksenmukaiseksi siirtää kaupungin kirjanpito kokonaisuudessaan konsernihallinnon alaisuuteen. Kirjanpito henkilöinä tarkoittaa kirjanpitopäällikköä, kahta kirjanpitäjää sekä kahta laskentasihteeriä. Mahdollista siirtoa on valmisteltu yhdessä teknisen keskuksen kanssa ja liitteenä on asiaa koskevat muistiot. Liitteet 2 Keskustelumuistio kirjanpidon tehtäväjärjestelyistä Keskustelumuistio kirjanpidon henkilöstö ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus päättää, että kaupungin kirjanpito (kirjanpitopäällikkö, kaksi kirjanpitäjää ja kaksi laskentasihteeriä) siirretään kokonaisuudessaan konsernihallinnon alaisuuteen lukien.

25 Raision kaupunki Pöytäkirja 25 (57) Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

26 Raision kaupunki Pöytäkirja 26 (57) Asianro 773/ / Vastaukset maakunta- sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta koskien Kaupunginjohtaja Ari Korhonen ja sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg: Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt kunnilta lausuntoa koskien maakuntauudistusta. Internet osoite ja linkki lausuntopyynnön liitteisiin on tekstin lopussa. Uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuolto, nykyinen maakuntahallinto, aluepelastuslaitoksen toiminnot sekä jotkut aluehallintoviraston sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävät siirtyvät uuden maankuntahallinnon alaisuuteen. Maakuntia johtavat vaaleilla valitut valtuustot, jotka valitaan presidentinvaalien yhteydessä Maakuntien toiminnat rahoitetaan suoraan valtionrahoituksella. Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyminen kunnilta maakunnille on Suomen kuntahistorian suurin toiminnallinen uudistus. Kuntien rooli palveluiden järjestäjästä muuttuu elinvoiman edistäjäksi. Kunnille jää edelleen hyvinvoinnin ja terveyden edistäjän rooli. Raision-Ruskon yhteistoiminta-alueen noin 600 työntekijää siirtyvät Varsinais- Suomen maakunnan palvelukseen. Kuntien omistaman sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöt jäävät kunnille ja maakunta vuokraa siirtymäkauden ajan kyseiset tilat. Myöhemmin tiloja vuokrataan tarveperusteisesti. On todennäköistä, että ydinkaupunkirakenteeseen kuuluvaan Raisiolla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkkoon ei tule merkittäviä muutoksia pitkälläkään aikavälillä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden valtionosuudet poistuvat kunnilta ja samalla kuntien veroprosentteja pienennetään 12,3 % -yksikköä. Raisio edullisena sote-kuntana häviää uudistuksessa taloudellisesti siten, että laskennallinen verorasitus vuonna 2022 alusta lukien on 0,32 veroprosenttia. Maakunta voi tuottaa palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai ostopalveluna. Mahdollisia tuottamismalleja ovat maakunnan palvelulaitos, osakeyhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö ja itsenäinen ammatinharjoittaja. Maakuntaan perustetaan palvelukeskus, joka vastaa tukipalveluiden (kiinteistöpalvelut, ruokapalvelut, ict, talouspalvelut jne.) tuottamisesta. Myös peruskunnissa joidenkin tukipalveluiden tarve vähenee samalla kun sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyvät maakuntiin. Tämä edellyttää toimintojen sopeuttamista henkilökunnan osalta. Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyy myös valinnanvapaus, jonka osalta valmistelu on kuitenkin vielä kesken.

27 Raision kaupunki Pöytäkirja 27 (57) Maankuntauudistus on tarkoitus toimeenpanna siten että uudet maakunnat aloittavat toimintansa jo Varsinais-Suomessa on organisoiduttu valmisteluun liitteen mukaisella tavalla. Valtio ei tällä hetkellä tue maakuntien perustamisen valmistelua millään tavoin, vaan viranhaltijoiden on tehtävä käytännön valmistelutyö oman toimen ohella. Maakuntauudistukseen liittyvät tärkeimmät lait ovat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki, maakuntalaki (perussäädös itsehallintoalueista), maakuntajakolaki, maakuntien rahoituslaki (valtionrahoitus maakunnille), uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki, tuloverolain ja muun verolainsäädännön muutokset, vaalilain ja vaalirahoituslain sekä hallintolain, julkisuuslain, kielilain yms. hallintooikeudellisen ja informaatio-oikeudellisen yleislainsäädännön muutokset, viranhaltijoita, virka- ja työehtosopimusjärjestelmää sekä eläkejärjestelmää koskevat muutokset (henkilöstö). Lausuntona kunnilta pyydetään vastaukset liitteenä oleviin lausuntopyyntökyselyihin. Tarkoitus on, että kaupunginvaltuusto käy periaatteellisen keskustelun sekä päättää periaatteellisista linjauksista. Tämän pohjalta kaupunginhallitus antaa vastaukset yksityiskohtaisiin kysymyksiin. Linjauksia valmisteltaessa on otettu huomioon sekä Turun seudun yhteiseen sotelausuntovalmisteluun tarkoitettuja aineistoja ja kehyskuntien verkostossa jaettuja aineistoja. Kaupunginvaltuuston periaatelinjaukset ja näkemykset maakuntauudistusta koskien Yleistä Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyminen kunnilta maakunnille on Suomen kuntahistorian suurin toiminnallinen uudistus. Kuntien toiminta muuttuu palveluiden järjestäjästä elinvoiman edistäjiksi. On kuitenkin huomattava, että kunnille jää edelleen merkittävä rooli myös palveluiden järjestäjinä ja lähes kolmesataa palveluihin liittyvää lakisääteistä tehtävää. Kunta tulee edelleenkin toimimaan oman alueensa merkittävimpänä yksittäisenä palveluiden järjestäjänä. Kuntien rooli sosiaali- ja terveyspalveluihin katkeaa uudistuksessa lähes täysin. Kunnille jää lainsäädännöllinen rooli ainoastaan terveyden edistäjinä. Kunta on kuitenkin edelleen asukkaidensa lähiyhteisö ja edunvalvoja myös maakuntien suuntaan. Lainsäädännössä ei ole ratkaistu millä tavoin sosiaali- ja terveyspalvelut integroituvat kuntien muihin palveluihin. Esimerkiksi sosiaalipalveluilla ja perhepalveluilla on yhteistyörajapinnat kouluihin ja päivähoitoon. Yhdistymiseen liittyy huomattava riski, että nämä yhteistyösuhteet katkeavat organisaatioiden eriytyessä.

28 Raision kaupunki Pöytäkirja 28 (57) Valinnanvapauteen liittyvän lainsäädännön puuttuminen kokonaisuudesta on jossakin määrin ongelmallista nyt annettavan lausunnon suhteen. Maakuntauudistuksen tavoitteet Maakuntauudistuksen tulisi hillitä kustannusten kasvua kolmella miljardilla eurolla. Tätä tavoitetta ei tulla saavuttamaan. Yhdistettäessä eri organisaatiota palkkaharmonisointi tulee nostamaan ainakin lyhyellä aikavälillä kustannuksia. Myös toiminnallisten päällekkäisyyksien purkamiset, ICTkehittämistyö, yhtiöittämiset jne. tulevat ainakin alkuvaiheessa lisäämään merkittävästi kustannuksia. Aikanaan hyötyjä tultaneen saamaan potilastietojärjestelmän sekä muiden järjestelmien yhtenäistymisestä. Muilta osin säästöjä ei tultane saavuttamaan muuta kuin leikkaamalla palvelutarjontaa. Ajatus toimintojen keskittämisestä maakuntiin ja keskittämisen tuomista tehokkuushyödyistä perustuu toiveeseen, ei tietoon. Raision kaupungin kaltaiset sote-organisaatiot ovat osoittautuneet erittäin tehokkaiksi toimijoiksi. Esimerkiksi Turun seudun kuntaliitosselvityksessä Raision sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluivat seudun edullisimpiin kun huomioidaan palvelutarve. Taustatiedot viittaisivatkin siihen, että sosiaali- ja terveyspalvelut olisi kannattavaa jakaa kustannustehokkuuden näkökulmasta optimaalisen kokoisiin organisaatioihin eri alueiden omaispiirteet huomioiden. Koko maahan istutettava sentralisointiin kategorisesti perustuva organisaatiomalli ei tuota välttämättä lisäarvoa edes nykyiseen malliin nähden. Sosiaali- ja terveyspalveluiden jakaminen osiin on mahdollista myös maakuntaorganisaation sisällä. Maakuntien eri osat eroavat niin palvelutarpeiden kuin väestötiheydenkin näkökulmasta, mikä perustelisi erilaisten sisäisten mallien tarvetta. Maakuntahallinto ja sosiaali- ja terveyspalveluiden organisoituminen pitää rakentaa tulevaan väestönkehitykseen ja aluerakenteeseen vahvasti nojautuen. Rahoitus Rahoituslakiluonnoksessa todetaan valtion rahoituksen maakunnalle olevan yleiskatteellista. Rahoituksesta 89 prosenttia perustuu maakunnan laskennalliseen palvelutarpeeseen. Asukaskohtaisesti suoritettavan osuuden painoarvo on 10 prosenttia, ja 1 prosentti on varattu terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tehtäviin. Näyttää myös siltä, että rahoitusratkaisuissa nyt tehokkaat sote-kunnat joutuvat lievästi kärsimään valtionosuuksien menetysten ja muiden rahoitusmuutoksien johdosta. Kaupungistuminen jatkuu ja suurten kaupunkiseutujen merkitys korostuu jatkossa entistä enemmän. On mahdollista, että maakuntauudistus hidastaa kaupunkiseutujen elinvoiman kehittymistä. Maakunta- ja sote-uudistuksen toteuttaminen vaati merkittävää valmisteluresurssia. Kuntien intressit rahoittaa valmistelua lienevät olevan ainakin osassa

29 Raision kaupunki Pöytäkirja 29 (57) kuntia rajalliset. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siirtymässä valtion rahoitusvastuulle ja pois kuntien päätösvallasta. Tällaisessa tilanteessa tulevaisuudessa rahoitusvastuullisen toimijan eli valtion on vastattava myös siitä, että se kantaa uudistuksen läpiviemisestä koituvan taloudellisen taakan ja riskin. Palvelutuotannon erottaminen palvelun järjestämisestä ja yhtiöittäminen Lakiluonnoksissa palvelulaitos muodostetaan monialaiseksi konserniksi ja se vastaa vähintään sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen palvelujen tuottamisesta. Pelastustoimen osuus kokonaisuudessa jää melko irralliseksi muista sosiaali- ja terveyspalveluista. Palvelulaitoskonserni rakentuu kaksijakoisesta sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantokokonaisuudesta. Puhtaasti julkisista erikoispalveluita tuottavista tuotantoyksiköistä, jotka eivät kuulu valinnanvapauden piiriin sekä valinnanvapauden piiriin kuuluvista tuotantoyhtiöistä. On todennäköistä, että esitetyllä palvelulaitosmallilla joudutaan konsernin sisällä jossakin vaiheessa eturistiriitatilanteisiin. Lisäksi on odotettavaa, että viranomaisen tosiasiallinen ohjausvalta yhtiöihin jää vähäiseksi. Yhtiömuotoisen toiminnan ongelmana on viranomaisvallan käyttö. Viranomaisvaltaa voi käyttää vain viranomainen ja virkasuhteessa oleva henkilö, joka ei voi olla palvelusuhteessa yhtiöön. Demokratian ja myös julkisen talouden näkökulmasta merkittävä asia uudistuksessa tulee olemaan palvelun järjestäjän ja muodostettavan palvelulaitoksen valtatasapaino. Lähtökohtaisesti palvelun järjestäjän asema tulee varmistaa lainsäädännössä selvästi vahvemmaksi kuin palvelulaitoksen asema. Mikäli palvelunjärjestäjän ohjausvalta palvelulaitokseen ja palvelutuotantoon muodostuu heikoksi, muodostuu palvelulaitoksesta vahva yhteiskunnallinen vallankäyttäjä. Näin syntyvä asetelma ei voi olla yhteiskunnallisesti toivottava. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantoyhtiöt tulee perustaa viimeistään Yhtiöiden palvelutuotannon käynnistäminen vuonna 2021 ei ole Varsinais-Suomessa aikataulullisesti mahdollista, mikäli halutaan varmistua siitä, julkisesti omistettu yhtiöitetty palvelutuotanto on kykenevä kilpailemaan sote-palvelujen markkinoilla heti uudistuksen alkuvaiheessa. Myös kunnille tulisi antaa mahdollisuus tuotantoyhtiöiden perustamiseen. Työterveyshuollon yhtiöittäminen tulee siirtää osaksi sote-uudistuksen toimeenpanoa. Vuoden 2017 yhtiöittämisvelvoitteesta tulee luopua. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Valtioneuvoston esitysluonnokseen sote- ja maakuntauudistukseen liittyvistä laeista on kirjattu läpi linjan kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä ja siihen liittyvä rahoitus. Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden vahvistaminen on yksi uudistuksen keskeisistä tavoitteista ja siinä onnistumi-

30 Raision kaupunki Pöytäkirja 30 (57) nen kriittinen menestystekijä tavoiteltujen kustannussäästöjen saavuttamiseksi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä syntyy erilaiset roolit kunnille, sotepalvelun järjestäjälle, julkiselle sote-palvelutuotannolle, julkisille sote-yhtiöille, yksityisille sote-yhtiöille ja sote-alan järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sisältö ja toteutus on todettu lainsäädäntöluonnoksissa epäselvästi. Eri toimijoiden roolia sekä yhteistyön rakenteita rajapintapalveluissa tulee lainsäädännön jatkovalmistelussa selkeyttää. Lakiin kirjatun hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävän onnistumisen kannalta aivan keskeinen kysymys on sen rahoittaminen. Seurannalla ja rahoitusjärjestelmällä tulee luoda riittävät kannustimet varmistamaan, että maakunnille ja kunnille osoitettavaa rahoitusta käytetään tähän tehtävään lain tarkoituksena olevalla tavalla. Rahoitusjärjestelmän tulisi kannustaa kehittämään ja toteuttamaan jatkuvasti vaikuttavampaa toimintaa. Aikataulu Uudistuksen aikataulu on erittäin haasteellinen etenkin, kun käytännön valmisteluun ei ole osoitettu ylimääräisiä resursseja. Maakuntavaalit käydään jo tammikuussa 2018 ja ehdokasasettelut tapahtuvat 2017 syksyllä. Uudistukseen liittyvien lakien on oltava valmiita, tai muutoin ensimmäisistä vaaleista muodostuu hämmästyttävä tilanne, jossa ehdokkailla tai äänestäjillä ei ole varmuutta mihin ja mitä tehtävää varten heitä valitaan. Lausuntopyynnön materiaalit löytyvät Internet-osoitteesta: Kaupunginjohtaja Ari Korhonen : Raision kaupunginvaltuusto päätti maakunta- sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukseen liittyvistä periaatelinjauksista Näiden periaatelinjausten sekä Suomen Kuntaliiton ottamien kantojen perusteella on valmisteltu vastaukset varsinaisiin kysymyksiin. Ohessa on liitteenä vastusluonnokset sekä Suomen Kuntaliiton lausunto. Edellä mainittujen lisäksi Turun kaupunkiseudulla on valmisteltu koko kaupunkiseudun yhteistä kannanottoa koskien maakuntauudistusta. Kannanottoluonnos on ohessa liitteenä ja siihen on mahdollista vielä tehdä muutoksia. Tämän lisäksi Suomen kehyskuntaverkosto on valmistellut kansanedustajatilaisuutta, jossa kehyskuntien kansanedustajille annettaisiin lausunto maakuntauudistuksesta. Aiheen osalta ei ole vielä laadittu kannanottoluonnosta.

31 Raision kaupunki Pöytäkirja 31 (57) Liitteet 4 Turun seudun esitys maakuntalakiluonnoksesta.pdf 5 Vastaukset maakuntauudistusta koskevaan kyselyyn.pdf 6 Vastaukset sotelakia koskevaan kyselyyn.pdf 7 Kuntaliitto Sote ja maakuntauudistuslausunto.pdf ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus päättää antaa liitteenä olevat vastaukset uudistusten johdosta esitettyihin kysymyksiin. Lisäksi kaupunginhallitus oikeuttaa hallituksen puheenjohtajiston päättämään muista kaupunkiseudulla tai kehyskuntaverkostossa tehtävistä kannanotoista. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

32 Raision kaupunki Pöytäkirja 32 (57) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Tasa-arvosuunnitelma vuosille Asianro 842/ /2016 historia Kaupunginhallituksen konsernijaosto Yhteistoimintaryhmä on käsitellyt asiaa kokouksessaan seuraavasti: Tasa-arvo suunnitelman laatiminen perustuu lakiin miesten ja naisten tasaarvosta. Lain mukaan työnantajan velvollisuus on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tasa-arvon edistämiseksi työelämässä työnantajan tulee, ottaen huomioon käytettävissä olevat voimavarat ja muut vastaavat seikat: 1. Tasa-arvosuunnitelmasta ja sen päivittämisestä tulee tiedottaa henkilöstölle. Tämä tasa-arvosuunnitelma on laadittu yhteistyössä henkilöstöä edustavien pääluottamusmiesten kanssa. 2. toimia siten, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi sekä naisia että miehiä; 3. edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin sekä luoda heille yhtenäiset mahdollisuudet uralla etenemiseen; 4. edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa työehdoissa, erityisesti palkkauksessa; 5. kehittää työoloja sellaisiksi, että ne soveltuvat sekä naisille että miehille; 6. helpottaa naisten ja miesten osalta työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista kiinnittämällä huomiota etenkin työjärjestelyihin; ja 7. toimia siten, että ennakolta ehkäistään sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Työnantajan on laadittava vähintään joka toinen vuosi erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskeva tasa-arvosuunnitelma, jonka mukaisesti toteutetaan tasa-arvoa edistävät toimenpiteet. Suunnitelma toteutetaan yhdessä henkilöstön edustajien kanssa. Tasa-arvosuunnitelmasta ja sen päivit-

33 Raision kaupunki Pöytäkirja 33 (57) tämisestä tulee tiedottaa henkilöstölle. Tämä tasa-arvosuunnitelma on laadittu yhteistyössä henkilöstöä edustavien pääluottamusmiesten kanssa. Tasa-arvosuunnitelman tulee lain mukaan sisältää: 1. selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta ja sen osana erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä koko henkilökuntaa koskeva palkkakartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista; 2. käynnistettäväksi tai toteutettavaksi suunnitellut tarpeelliset toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi ja palkkauksellisen tasa-arvon saavuttamiseksi; 3. arvio aikaisempaan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteutumisesta ja tuloksista. Luonnos tasa-arvosuunnitelmaksi esityslistan oheismateriaalina. ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Yhteistoimintaryhmä käy tasa-arvosuunnitelmasta tarvittavan keskustelun ja lähettää sen edelleen kaupunginhallituksen konsernijaoston ja kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Yhteistoimintaryhmä kävi tasa-arvosuunnitelmasta tarvittavan keskustelun ja lähettää sen edelleen kaupunginhallituksen konsernijaoston ja kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaupunginhallituksen konsernijaosto : ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallituksen konsernijaosto lähettää oheisen tasa-arvosuunnitelman kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Kaupunginhallituksen konsernijaosto hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Liitteet 8 Tasa-arvosuunnitelma