KULUTTAJIEN ENERGIANEUVONTA 2013

Transkriptio

1 TEM-ENERGIATYÖOHJELMA 2013 KULUTTAJIEN ENERGIANEUVONTA 2013 RAPORTOINTI VUODELTA 2013 Toukokuu 2014

2 2 (19)

3 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 3 Kuluttajien energianeuvonta... 4 Tiivistelmä Johdanto Tausta ja tavoitteet Osaprojekti 1: Verkkoportaali, puhelin- ja sähköpostineuvonta... 8 Asetetut tavoitteet... 8 Toimenpiteet ja tulokset Osaprojekti 2: Maakunnallinen neuvonta Asetetut tavoitteet Toimenpiteet ja tulokset Osaprojekti 3: Työkalut, koulutus ja laadunvarmistus Asetetut tavoitteet Toimenpiteet ja tulokset Osaprojekti 4: Viestintä ja markkinointi Asetetut tavoitteet Toimenpiteet ja tulokset Osaprojekti 5: Seuranta ja vaikutusten arviointi Osaprojekti 6: Toiminnan koordinointi Arvioidut vaikutukset LIITTEET Liite 2 Keskeisimmät tapahtumat Liite 3 Maakunnallisen neuvonnan hankkeet Liiet 4 Maakunnalisten neuvontahankkeiden yhteenveto 3 (19)

4 Kuluttajien energianeuvonta Tiivistelmä Kuluttajille annettava neuvonta on tärkeässä roolissa, kun Suomessa toteutetaan kansallista energia- ja ilmastostrategiaa sekä tähdätään valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti resurssi- ja materiaalitehokkaaseen talouteen kehittämällä kestäviä kulutus- ja tuotantotapoja. Koordinoidulla neuvontajärjestelmällä varmistetaan, että suomalaiset saavat luotettavasti, riippumattomasti ja tasavertaisesti yhdenmukaista tietoa oman energiankulutuksensa tehostamiseen asumisen, rakentamisen ja remontoinnin sekä liikkumisen aihealueista. Kuluttajien energianeuvontaa kehitettiin vuosina yhteensä 24 paikallisessa ja alueellisessa pilothankkeessa. Vastuu energianeuvontajärjestelmän koordinoinnista ja kehittämisestä on Motiva Oy:ssä, jonka työ- ja elinkeinoministeriö nimesi valtakunnalliseksi koordinaatiokeskukseksi joulukuussa Toiminta käsittää verkkoneuvontapalvelun ( kehittämisen ja ylläpidon; alueellisen neuvonnan järjestämisen tilaajan määrittelyjen mukaisesti; neuvojaverkoston ohjauksen, koulutuksen ja laadunvarmistuksen; viestinnän ja markkinoinnin; sekä yhteistyön tilaajan, neuvontakentän, sidosryhmien sekä koordinaation välillä. Pilotointivaiheen jälkeen vuonna 2012 energianeuvontaa tarjosi 11 maakunnallista toimijaa, ja vuonna 2013 verkostoon liittyi 6 uutta toimijaa, jolloin alueellisen neuvonnan piiriin saatiin jo noin 80 prosenttia suomalaisista. Työ- ja elinkeinoministeriö on rahoittanut alueellista toimintaa enimmillään 50 prosentilla kokonaiskustannuksista, vuonna 2013 yhteensä noin eurolla. Toiminnan resurssien kasvattamiseksi ja jatkuvuuden varmistamiseksi alueellisia toimijoita kannustetaan hyödyntämään muun muassa EU:n rakennerahastoja. Ensisijaisena neuvontakanavana toimiva verkkoportaali, eneuvonta.fi, lanseerattiin yleisölle huhtikuussa Verkkopalvelu tavoittaa kustannustehokkaasti ja tasavertaisesti kaikki suomalaiset. Portaaliin sisäänrakennetun Kysy ja keskustele -ominaisuuden avulla ne kuluttajat, jotka eivät kuulu alueellisen neuvonnan piiriin, saavat asiantuntevaa ja henkilökohtaista neuvontaa. Lisäksi vuonna 2013 pilotoitiin valtakunnallista puhelinneuvontaa. Neuvojat tavoittivat vuoden 2013 aikana kaikkiaan noin suomalaista, joista henkilökohtaista neuvontaa sai kuluttajaa. Kohdennettuihin tilaisuuksiin osallistui reilut henkilöä, minkä lisäksi neuvontaa annettiin erilaisissa yleistapahtumissa yli henkilölle. Neuvojille järjestettiin vuonna 2013 yhteensä seitsemän yhdyshenkilö-, verkostoitumis- ja koulutuspäivää. Tapaamisissa ja koulutuksissa vahvistettiin ja kehitettiin neuvontataitoja sekä tarjottiin ajankohtaista tietoa neuvonnan aihealueilta, muun muassa lämmitysjärjestelmän valinnasta ja vaihdosta, energiatodistuksista ja e-luvun laskemisesta. Neuvonnan tueksi laadittiin koulutusaineistoja lämmitysjärjestelmistä, kotitaloussähköstä ja taloyhtiöiden energiatehokkuudesta sekä vertailulaskuri lämmitysjärjestelmän valintaan. Neuvonnan viestinnässä ja markkinoinnissa tuettiin etenkin verkkopalveluprojektia, koordinaation ja neuvojaverkoston välistä viestintää sekä neuvoja-aineistojen ja -tapahtumien valmistelua. Toimenpiteissä painottuivat portaalin lanseeraukseen liittyvä verkosto-, sidosryhmäja mediaviestintä. Toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan kuluttajakyselyn ja -palautteen pohjalta. Näiden perusteella yleisimmät neuvonta-aiheet ovat korjausrakentaminen mukaan lukien lämmitystapa- 4 (19)

5 muutokset sekä sähkönkäyttö. Haastattelujen perusteella kuluttajat arvioivat saadun neuvonnan hyvin merkittäväksi toimenpiteen toteuttamisen kannalta. Noin 40 prosenttia vastaajista oli toteuttanut tai aikeissa toteuttaa neuvonnan kohteena olleen toimenpiteen. Kuluttajaneuvonnalle esitetään karkea vaikutusarvio vuodesta 2010 eteenpäin. Arvio kattaa henkilökohtaisen neuvonnan, tapahtumat ja internet-sivut. Arvio on tehty hyödyntämällä tietoja neuvontatapahtumien määrästä ja arvioimalla tuleva kehitys sekä muodostamalla keskimääräinen säästöarvio per neuvontatapahtuma. Säästövaikutuksen arvioidaan vuonna 2016 olevan yhteensä noin 61 GWh/v ja 104 GWh/v vuonna Vastaava CO 2 - vähenemä arvioidaan olevan yhteensä 18 kt/v vuonna 2016 ja 31 kt/v vuonna 2020 (sähkön CO 2 -päästökerroin marginaaliperusteinen 600 kgco 2 /MWh). Tulos on hyvin varovainen arvio kuluttajaneuvonnan vaikuttavuudesta, sillä osa neuvonnasta on kohdistunut erilaisille kuluttajien kanssa työskenteleville asiantuntija- ja ammattilaistahoille sekä yhdistyksille, jolloin saavutetaan kerrannaisvaikutuksia. Hankkeisiin on liittynyt usein myös hyvää medianäkyvyyttä. Myös neuvontakertojen kirjaaminen ja jopa laskeminen vaikkapa tapahtumien yhteydessä on haasteellista, joten tavoitettujen kuluttajien määrä voi olla raportoitua suurempi. 5 (19)

6 1 Johdanto Kuluttajien energianeuvontajärjestelmää on kehitetty suunnitelmien mukaisesti. Tässä raportissa kuvataan Kuluttajien energianeuvontajärjestelmä (TEM/3082/ /2010) -hankkeen toiminnot väliseltä ajalta. Kustakin kuudesta osaprojektista on esitetty tavoitteet ja keskeisimmät toteutetut toimenpiteet. Kuluttajaneuvonnan vaikutusten arviointi esitetään Energiatyöohjelman loppuraportin A-osan liitteessä 3. Keskeisimmät tapahtumat ja tilaisuudet esitetään liitteessä 2 (aikataulukaavio). Yhteenvetoa maakunnallisten energianeuvontahankkeiden rahoituksesta on liitteessä 3 ja toiminnasta liitteessä 4. Kuluttajien energianeuvonnan (TEM/3082/ /2010) loppuraportti toimitetaan työja elinkeinoministeriölle mennessä. 6 (19)

7 2 Tausta ja tavoitteet Motiva toimii kuluttajien energianeuvonnan valtakunnallisena koordinaatiokeskuksena joulukuussa 2010 TEM:n tekemän nimityksen mukaisesti. Tämä pohjautuu helmikuussa 2010 julkaistun Valtioneuvoston energiatehokkuutta käsittelevän periaatepäätökseen Kuluttajien energianeuvontajärjestelmä otetaan käyttöön ja toiminnalle nimetään valtakunnallinen koordinaatiokeskus. Koordinoidun energianeuvonnan ansiosta kuluttajat saavat luotettavaa ja riippumatonta energianeuvontaa eri toimijoiden välityksellä, ja toisaalta kuluttajien mahdollisuus löytää itsenäisesti tietoa energiatehokkuuden parantamisesta ja osaavat ryhtyä toimenpiteisiin saadun neuvonnan perusteella. Koordinoidusta energianeuvonnasta on etuja eri osapuolille: neuvonnasta hyötyy yksittäinen kuluttaja oman energiankäytön tehostumisena. Neuvonta edistää myös kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamista, koska kuluttajien toimilla on ratkaiseva merkitys tässä toiminnassa. Lisäksi neuvonta aktivoi osaltaan uuden liiketoiminnan syntymistä energiapalveluja ja laitteita tarjoavissa yrityksissä. Vuoden 2010 joulukuusta alkaen on kehitetty kuluttajien energianeuvonta järjestelmää (TEM:n päätös TEM/3082/ /2010) ja sitä edelsi vuosina toteutettu Kuluttajien energianeuvonnan koordinointiprojekti (TEM/2676/ /2009). Vuosina eri puolilla Suomea toteutetut 24 neuvonnan pilothanketta, kuluttajien energianeuvonnasta syksyllä 2011 tehty ulkopuolinen arviointi ja vuonna 2012 käynnistynyt maakunnallinen neuvonta 11 alueella luovat hyvän pohjan toiminnan suunnittelulle ja toteutukselle. Neuvonnan järjestämisessä tähdätään yhden luukun periaatteeseen, millä tarkoitetaan kuluttajan mahdollisuutta saada energianeuvontaa mahdollisimman kattavasti yhdestä paikasta arjen eri tilanteisiin asumisesta liikkumiseen, hankintoihin, remontointiin ja rakentamiseen saakka. Tätä periaatetta toteuttaa vuoden 2013 alussa käyttöön otettava energianeuvonnan portaali, joka myös parantaa kansalaisten tasavertaista asemaa saada yhteiskunnan varoilla annettavaa neuvontapalvelua. Neuvonnan kautta ei tarjota tietoa yksittäisistä laitevalinnoista eikä se anna yksityiskohtaista suunnittelua tai konsultointia. Kuluttajien energianeuvonta -hanke jakaantuu kuuteen osa-alueeseen: 1. verkkoportaali, puhelin- ja sähköpostineuvonta, 2 maakunnallinen neuvonta, 3. neuvojien työkalut, koulutus ja laadunvarmistus, 4. viestintä ja markkinointi, 5. seuranta ja arviointi sekä 6. kokonaisuuden koordinointi. Koordinoidun neuvontajärjestelmän kautta varmistetaan, että laadukasta neuvontaa on saatavilla alueellisesti ja valtakunnallisesti. Neuvontatyötä tekeviä toimijoita verkotetaan ja heidän käyttöönsä tuotetaan työkaluja ja tietoaineistoja. Kuluttajien energianeuvonta -hankkeen osaprojektit ovat toteutuneet pääosin suunnitelmien mukaisesti vuoden 2013 aikana. Kunkin osaprojektin kohdalla esitetään toteutetut toimenpiteet ja tulokset. 7 (19)

8 3 Osaprojekti 1: Verkkoportaali, puhelin- ja sähköpostineuvonta Asetetut tavoitteet Kuluttajien energianeuvonnan keskeisin tiedonjakopaikka on verkkoportaali, joka on vahvasti linkitetty muihin palveluihin ja www-portaaleihin. Portaali otetaan käyttöön vuoden 2013 alussa, ja samaan aikaan käynnistetään valtakunnallinen puhelinneuvonta. Jotta kuluttaja löytää sekä tarvitsemansa tiedot että lähimmän neuvontayksikön, toteutetaan neuvontaa valtakunnallisesti ns. yhden luukun periaatteen (= yksi sisääntulo : verkkoportaali (www) ja neuvontapuhelinnumero) mukaisesti. Kuluttaja ohjataan etsimään tietoa verkkoportaalista. Valtakunnallinen neuvontanumero ohjaa kuluttajan joko lähimpään neuvontayksikköön (alueellinen neuvontaorganisaatio) tai mikäli alueella ei ole paikallista neuvontaa, se auttaa kuluttajaa löytämään tarvitsemansa tiedot. Verkkoportaalin toiminnassa hyödynnetään erilaisia olemassa olevia ja kehitettäviä tietolähteitä ja -pankkeja. Portaalin tietosisältö ei ole konsultointia tai suunnittelua, vaan enemmän prosessinomaista opastusta siitä miten kannattaa edetä ja mistä hakea tietoa. Vuoden 2013 painopisteitä ovat verkkoportaalin, puhelin- ja sähköpostineuvonnan käyttöönotto ( yhden luukun periaatteen mukaisen neuvonnan tekninen toteutus ja käyttöönotto), portaalin sisällön tuotanto, sisällön kehittäminen, jatkuvan tiedonhankinnan ja seurannan käynnistäminen sekä kuluttajille suunnattujen työkalujen suunnittelu ja tuotanto. Toimenpiteet ja tulokset Vuoden ensimmäisinä kuukausina verkkoportaaliin tehtiin mittavaa sisällön tuotantoa ja Eneuvonta.fi -portaali avattiin maaliskuussa 2013 (julkistus ). Portaalia esiteltiin Helsingissä Oma Koti messuilla sekä asumisen, rakentamisen ja kiinteistöjen energiatehokkuus -seminaarissa Vuoden aikana portaaliin lisättiin aineistoja sekä tehtiin pieniä korjauksia ja teknisiä kehitystöitä. Vuoden lopussa käynnistettiin portaalin teknisen ylläpidon kilpailutus. Portaalissa on vuoden aikana ollut noin käyntiä (5 305 yksilöityä kävijää). Eniten käytettyjä osioita sivustolla ovat olleet Kysy ja keskustele sekä Etsi lähin neuvoja. Uusia keskustelun avauksia on tehty 44 aiheesta. Tällä hetkellä portaalissa on noin 300 linkkiä. Portaalin täydentäminen ja ylläpito sekä markkinointi vaativat systemaattista ja pitkäjänteistä työtä. Valtakunnallinen puhelinneuvonta käynnistettiin pilottina Puhelinneuvontaa annettiin vuoden aikana kotitalouksien energiankäyttöön sekä rakentamiseen, remontointiin ja lämmitysjärjestelmiin liittyen yhteensä neljänä kertana viikossa. Puhelinneuvontaan tuli vuoden aikana noin 40 puhelua, joista yli 90 % koski rakentamista ja lämmitysjärjestelmiä. Puhelinneuvontaa käytettiin odotettua vähemmän, mikä osin johtuu todennäköisesti riittämättömistä resursseista markkinoinnissa. Osittain myös alueellisten toimijoiden ylläpitämät puhelin- ja sähköpostipalvelut ovat voineet vähentää valtakunnalliseen neuvontaan kohdistunutta kiinnostusta. Syksyllä Eneuvonta.fi -palvelussa otettiin käyttöön kesän aikana viimeistelty lämmitysvaihtoehtojen vertailulaskuri, Laskuri toteutettiin yhdessä 8 (19)

9 Keski-Suomen energiatoimiston kanssa. Laskuri avattiin elokuussa ja julkistettiin lokakuussa Energiansäästöviikolla. 9 (19)

10 4 Osaprojekti 2: Maakunnallinen neuvonta Asetetut tavoitteet Tavoitteena on tarjota kuluttajille energianeuvontaa eri puolella Suomea erityisesti maakuntien keskuskaupungeista eli maakuntakeskuksista käsin. Tarkoitus on, että neuvontatoiminta jatkuisi energianeuvonnan vuonna 2012 aloittaneissa maakunnissa ja että toiminta lisäksi käynnistyisi mahdollisimman monessa muussa maakunnassa. Maakunnallisen energianeuvonnan toimintatavat ja pelisäännöt vakiinnutetaan. Tavoitteena on pitkäjänteinen yhteistyö, jossa tilausten suuruus riippuu käytettävissä olevista, vuosittain vahvistettavista resursseista. Omarahoitus on edellytys toiminnalle. Maakuntakeskuksia kannustetaan käynnistämään alueellista toimintaa yhdessä maakuntaliittojen, paikallisten ja alueellisten osaajien sekä vakiintuneiden energianeuvonnan valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Kannustetaan energianeuvonnan toimijoita hyödyntämään neuvontatyön rahoitusmahdollisuuksia esimerkiksi rakennerahastohankkeiden tai vastaavien kautta. Pyritään yhä vaikuttamaan valmisteilla olevaan ohjelmakauteen yhteistyössä TEM:n kanssa, jotta energiatehokkuusasiat ja mahdollisuus energianeuvontaan ja -viestintään saataisiin kytkettyä osaksi niiden sisältöjä. Tämä osaprojekti sisältää kohdennetun maakunnille suunnatun haun toteuttamisen, hankkeiden käynnistämisen ja siihen liittyvät mahdolliset täsmentämiset, neuvonnan pelisääntöjen vakiinnuttamisen, yhteydenpidon ja konsultaation näiden neuvontaorganisaatioiden kanssa sekä niiden ohjausryhmiin ja muihin mahdollisiin tilaisuuksiin osallistumisen, toiminnan seurannan sekä raportoinnista ja laskutuksesta huolehtimisen. Toimenpiteet ja tulokset Vuoden 2012 lopulla toteutetun maakuntiin suunnatun haun pohjalta Motiva kävi vuoden alussa täsmentäviä neuvotteluja ja teki sopimukset maakunnallisten hankkeiden kanssa. Maakunnallista neuvontaa oli vuonna 2013 tarjolla 17 alueella (liite 3). Näistä uusia, aloittaneita toimijoita oli 7 ja 10 alueella oli jo aiemmin toimintaa kuluttajien energianeuvonnan parissa. Uudenmaan energianeuvonta käynnistyi heinäkuussa jatkona maakunnallisella rahoituksella toteutetulle kehityshankkeelle ja vastaavasti rahoitus Etelä-Karjalan energianeuvontaan tuli aluekehitysrahoista vuonna Motiva on tukenut maakunnallisia neuvontoja eri tavoin ja vastannut heidän esittämiin sekä hallinnollisiin että sisällöllisiin kysymyksiin. Maakunnalliset neuvonnat tarvitsevat ja haluavat saada tukea työhönsä. Motivan edustaja on osallistunut vuoden aikana yhteensä 15 maakunnallisen ohjausryhmän kokoukseen (Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Kainuu, Keski- Pohjanmaa, Keski-Suomi, Lappi, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Päijät-Häme, pääkaupunkiseutu, Satakunta, Uusimaa ja Varsinais-Suomi). Ohjausryhmien loppuvuoden kokouksiin Motiva ei osallistunut jääviyssyistä, koska asialistoilla oli vuoden 2014 hakumenettelyyn valmistautuminen. Maakunnallisten neuvojien Motivalle raportoimien tietojen ja maakunnallisten neuvontojen kanssa käytyjen keskustelujen perusteella toiminta on pääsääntöisesti erittäin aktiivista, suunnitelmallista, asiantuntevaa ja tarpeellista. Toimintatavat ja toiminnan painotukset vaihtelevat alueilla jonkin verran. Maakunnallisten ominaispiirteiden huomioon ottaminen onkin läh- 10 (19)

11 tökohtaisesti yksi maakunnallisen toiminnan vahvuuksista. Sekä valtakunnallisen että maakunnallisen palvelun tunnettuuden kasvattaminen vaatii vielä työtä. Maakunnallisilta toimijoilta on saatu hyviä ajatuksia toiminnan kehittämiseen. Suurin huoli alueellisilla toimijoilla on toiminnan rahoituksen määräaikaisuus ja sen aiheuttama vaikutus pätevien henkilöiden palkkaamiseen. Myös muun rahoituksen saamiseen esimerkiksi maakuntaliitoilta ja energiayhtiöiltä toivotaan kannustavaa viestiä koordinaatiolta ja työ- ja elinkeinoministeriöltä. Loppuvuonna valmisteltiin hankehakua vuodelle 2014 aiempien vuosien tapaan, mutta aivan loppuvuodesta menettelyä jouduttiin TEM:n pyynnöstä muuttamaan siten, että hankehaku suunnataan maakuntaliitoille ja toimijat (neuvontaa antavat tahot) tulee kilpailuttaa, mikäli maakuntaliitto ei itse toteuta neuvontaa. Aikataulusyistä hankehaku oli mahdollista toteuttaa kaksivaiheisena siten, että hakemukset on toimitettava joko vuoden 2013 loppuun tai tammikuun 2014 loppuun mennessä. Näiden hakemusten käsittely siirtyy kokonaan vuoden 2014 puolelle vastoin alkuperäistä suunnitelmaa. Muutokset hankehaun toteutustavoissa ja huoli maakuntaneuvonnan jatkosta työllistivät Motivaa valtavasti loppuvuonna erityisesti maakunnista tulleina kysymyksinä. Välttämätöntä on pikaisesti tarkistaa maakunnallisen neuvonnan toimintatavat ja pelisäännöt, jotta kuluttajilla on mahdollista saada laadukasta neuvontaa eri puolilla Suomea. Tarve neuvonnalle on suuri. Hankkeet raportoivat, että alueellinen neuvonta tavoitti vuonna 2013 noin suomalaista ja neuvontaa annettiin noin 450 tapahtumassa. Henkilökohtaista neuvontaa oli annettu yhteensä noin kuluttajalle. Henkilökohtaista neuvontaa oli annettu eniten kasvokkain, mutta lähes yhtä usein myös puhelimitse. Sähköpostineuvontaa oli hieman vähemmän. Kohdennettuihin tilaisuuksiin osallistui reilut henkilöä ja yleisluonteisissa tapahtumissa oli tavoitettu hieman yli (19)

12 5 Osaprojekti 3: Työkalut, koulutus ja laadunvarmistus Asetetut tavoitteet Energianeuvojien osaaminen ja sen ylläpito on keskeinen lähtökohta luotettavalle ja laadukkaalle neuvontatoiminnalle. Substanssiosaamisen lisäksi neuvojilla tulee olla asiakaspalveluosaamista sekä kykyä kuunnella ja hahmottaa asiakkaiden tarpeita. Yhteiset neuvontatyökalut, esitteet ja muut tukitoiminnot, kuten verkottumismahdollisuudet muodostavat, perustan neuvontaan. Työkalujen, koulutuksen ja laadunvarmistuksen kehittämisessä hyödynnetään vuonna 2010 TTS Tutkimuksen toteuttamaa kodinkoneliikeketjun koulutuspilotointia sekä neuvontatoiminnassa vuonna 2012 toteutettua koulutuskiertuetta. Yhteistyötä tehdään mm. Adato Energia Oy:n kanssa. Kehitetään neuvojapätevyyden osoittamisen järjestelmää, jossa pätevyyden osoittamiseksi tulee osallistua koulutukseen ja siihen liittyvään kokeeseen. Neuvojaverkoston sisäisen tiedonvaihdon ja osaamisen vahvistamiseksi otetaan käyttöön mentorointimenetelmä, jotta kokeneen neuvontaorganisaation osaamista ja hyviä toimintatapoja saadaan siirrettyä aloittelevaan neuvontaorganisaatioon. Neuvojille järjestetään kaksi verkottumistapaamista vuoden 2012 kokemusten perusteella. Yksipäiväinen verkottumistilaisuus järjestetään maaliskuussa. Kaksipäiväinen syyskuussa järjestettävä tilaisuus sisältää myös koulutusosioita, mikä mahdollistaa neuvojille kustannustehokkaan tavan sekä kouluttautua että verkottua. Otetaan käyttöön työkaluja ja tietoaineistoja, joiden tekeminen alkoi vuonna Hyödynnetään myös Motivassa tuotettuja muita koulutus- ja tietoaineistoja sekä -osaamista. Osa työkaluista ja esitteistä palvelee sekä kuluttajia että energianeuvojia. Toimenpiteet ja tulokset Helsingissä järjestetyn Kuluttajien energianeuvojien kick-off-tilaisuuteen osallistui 29 neuvojaa ja yhdyshenkilöä. Päivän aikana käytiin läpi neuvonnan yleisiä ja yhteisiä sääntöjä sekä perehdyttiin erilaisiin työkaluihin, joita on tuotettu neuvojien käyttöön. Palautteen mukaan osallistujat arvioivat tilaisuuden erittäin hyödylliseksi (yleisarvosana 3,8 asteikolla 1 heikko - 5 erinomainen). TEM:n erikoissuunnittelija osallistui tilaisuuden toteuttamiseen. Johdatus energianeuvonnan aihealueisiin -koulutuspäivä järjestettiin kick-off tilaisuuden yhteydessä Helsingissä. Ohjelma kattoi energianeuvonnan keskeiset aihealueet: asumisen, uudis- ja korjausrakentamisen ja liikkumisen energiankulutuksen tehostamisen keinot kotitalouksissa. Kouluttajina olivat TTS:n, PRKK:n ja Motivan asiantuntijat. Koulutuspäivään osallistui 50 henkilöä eneuvontaverkostosta, energiayhtiöistä ja kunnista. Vuoden 2012 lopulla alkanut mentoroinnin pilotointi Ekokumppaneiden (Tampere) ja Etelä-Karjalan ENNE -hankkeen välillä päättyi toukokuun lopussa. Mentorointiprosessista valmistui loppuraportti käytännönläheisine työkaluineen, joita esiteltiin syyskuun verkottumistilaisuudessa. Mentorointiprosessia ohjasi Koordinet Oy. Tavoitteena on luoda mentoroinnista menetelmä neuvojien toiminnan kehittämiseksi. Huhtikuussa valmistuneen pientalojen lämmitysjärjestelmiin liittyvän kalvosarjan ja taustamateriaalin perehdyttämiseen järjestettiin 3 koulutustilaisuutta kesäkuun alussa Kuopiossa, Tampereella ja Helsingissä. Koulutuksiin osallistui yhteensä 31 henkilöä, joista 6 oli Vanhustyön Keskusliiton korjausneuvojia. Kouluttajana oli materiaalin tuottaja Pientalorakentamisen Kehit- 12 (19)

13 tämiskeskus PRKK. Osallistujat arvioivat koulutustilaisuudet erittäin hyödyllisiksi (yleisarvosana 3,5 asteikolla 1 5). Neuvojille tuotettiin työkaluja eri aihealueista. Motiva tuotti kotitalouksien vedenkäytöstä kalvot ja taustamateriaalin. Lämmitysjärjestelmän valintaa helpottava verkkotyökalu tuotettiin ja se on saatavilla verkossa (Osaprojekti 1). Syksyllä julkaistiin uudistettu energiaeksperttiaineisto (Kiinteistöliitto) ja kotitalouksien sähkönkäyttökalvosarja (Adato Energia Oy) taustaaineistoineen. Kylätoiminta ry:n kanssa käynnistettiin yhteistyötä ja heidän käyttöön tuotettiin kodin energiankäytöstä kertova kalvosarja ja taustamateriaali sekä suomen että ruotsin kielellä. Materiaali on samalla lisätyökalu neuvojien käyttöön valtakunnallisesti. Neuvojien verkottumis- ja koulutustilaisuus järjestettiin Espoon Korpilammella. Tilaisuuteen osallistui 26 neuvojaa. Ensimmäisen päivän aamupäivällä tutustuttiin Helsingin energiakeskuksen näyttelyyn sekä kuultiin TEM:n edustajien ajankohtaiskatsaukset energiatehokkuudesta ja uusiutuvista energialähteistä kansallisesti ja EU-tasolla. Iltapäivän ohjelma sisälsi verkottumis- ja neuvontatoimintaa ja esiintymiskoulutusta. Toinen päivä keskittyi koulutukseen ajankohtaisista substanssiaihealueista: sähkön pientuotanto, aurinkoenergianeuvonta, lämmityslaskurin käyttö, led-lamput, korjausrakentamisen rakentamismääräykset, rakennusten E-luku ja energiatodistus. Kouluttajina toimi verkoston neuvojia, ympäristöministeriön asiantuntija sekä Motivan asiantuntijoita. Osallistujat arvioivat verkottumis- ja koulutustilaisuuden erittäin onnistuneeksi (yleisarvosana 3,88 asteikolla 1 5). Alueellisille neuvontaorganisaatioille on toimitettu veloituksetta 21 eri esitettä esitteiden kokonaismäärän ollen Neljä organisaatiota on tilannut esitteitä lisää maksullisina. Vältä kylmäkäynnistystä, muista esilämmitys -opasta painettiin loppuvuonna ja jaettiin neuvojille. Lisäksi Oma Koti messuilla huhtikuussa jaettiin esitettä suoraan kuluttajille. 13 (19)

14 6 Osaprojekti 4: Viestintä ja markkinointi Asetetut tavoitteet Kuluttajaneuvonnan viestinnän ja markkinoinnin tehtävänä on tukea koordinaatiota neuvontatoiminnan käynnistämiseksi ja vakiintumiseksi maakunnissa sisäisen ja verkostoviestinnän keinoin, pitää neuvonnan sidosryhmät tietoisina järjestelmän kehittämisen etenemisestä sekä tiedottaa medialle ja kuluttajalle neuvontapalvelujen tarjoomasta. Kuluttajaviestinnän ja -markkinoinnin tarve ja merkitys kasvavat neuvontaportaalin lanseerauksen myötä. Tavoitteena on lisätä kansalaisten tietoutta neuvontajärjestelmän palveluista ja tarkoituksesta. Alueelliset neuvojat vastaavat omatoimisesti viestintä- ja markkinointitoimenpiteistä omalla toiminta-alueellaan. Koordinoidulta neuvontajärjestelmältä edellytetään yhteistä brändiä ja tunnettuutta. Neuvonnan laajentuessa sähköiseksi palveluksi uusitaan neuvonnan graafinen ilme soveltuvaksi sähköisissä medioissa hyödynnettäväksi. Viestintää toteutetaan tehtävän viestintäsuunnitelman pohjalta systemaattisesti. Uuden portaalin käyttöönoton ja neuvontapalveluista tietoisuuden lisäämiseksi toteutetaan laaja viestintäkampanja useissa kanavissa eri menetelmiä tehokkaasti hyödyntäen (mediaviestintä, mainonta, sosiaalinen ja mobiilimedia, verkosto- ja henkilökohtainen vaikuttaminen). Alueellisten palvelujen markkinointia ja viestintää kehitetään yhdessä neuvojaverkoston kanssa varmistaen kuitenkin tarjonnan ja kysynnän tasapaino. Toimenpiteet ja tulokset Kuluttajien energianeuvonnan viestintätoimenpiteet kohdistuivat vuonna 2013 neuvojaverkostoon ja lähisidosryhmään, mediaan sekä kuluttajiin. Verkostoviestinnän tavoitteena oli pitää yhteistyökumppanit informoituina palvelukokonaisuuden kehittämisestä, vahvistaa verkoston ja neuvonnan koordinaation sidettä sekä sitouttaa toimijat viestimään kuluttajille ja omille verkostoilleen palvelusta. Koordinaation viestintä vastasi portaalin ja palvelukokonaisuuden lanseerauksesta valtakunnallisesti. Resurssit kohdistettiin yhteisten markkinointiviestintämateriaalien tekemiseen ja mediayhteistyöhön. Neuvontaportaalin lanseeraus toteutettiin testausvaiheen jälkeen keväällä. Huhtikuun 4. päivänä järjestettiin medialle ja keskeisille yhteistyökumppaneille tilaisuus, jossa esiteltiin palvelukokonaisuus ja neuvonnan toimintaympäristö sekä nostettiin esille kuluttajalle ajankohtaisia energiankäyttöön liittyviä aiheita neuvonnan aihealueilta. Keskustelevaan tapahtumaan osallistui 33 henkilöä, joista 12 tiedotusvälineiden edustajia. Lisäksi medialle toimitettiin laaja materiaalipaketti energianeuvonnasta. Materiaalit jaettiin myös maakunnallisten neuvojaorganisaatioiden käyttöön sekä tarjottiin apua alueellisesti räätälöityjen aineistojen laadintaan. Neuvontapalvelusta uutisoitiin sekä valtakunnallisissa että alueellisissa medioissa lanseerauksen yhteydessä. Samalla vahvistettiin mediayhteistyötä kuluttajia kiinnostavien ajankohtaisten energiankäyttöön liittyvien aiheiden käsittelystä mediassa pitemmällä aikavälillä. Vuoden aikana koordinaation viestintä osallistui useiden päivittäismedioissa sekä asumisen ja rakentamisen aikakausimedioissa ilmestyneiden artikkeleiden toteutukseen. Lanseeraustiedotuksen lisäksi koordinaation energianeuvonta kertoi neuvonnan uutisista ja tapahtumista mediaa ja yhteistyökumppaneita viiden tiedotteen ja materiaalipaketin avulla. Julkaisukynnyksen ylittämistä edistää uutisointiin liittyvät vinkit ja ohjeet, joiden avulla kuluttaja pystyy tekemään konkreettisia toimenpiteitä oman energiankäytön tehostamiseksi ja kotitalousmenojen pienentämiseksi. 14 (19)

15 Energianeuvonta osallistui huhtikuussa Helsingin Oma Koti messuille omalla neuvontaosastollaan, ja tavoitteena oli lisätä neuvontapalvelujen tunnettuutta rakentamista ja remontointia suunnitteleville. Energianeuvonta oli mukana myös Suomen Omakotiliiton järjestämässä kiertueessa kahdeksalla paikkakunnalla neuvomassa ja markkinoimassa palvelua yhdistysten jäsenistölle. Energiansäästöviikolla lokakuussa neuvojat olivat mukana yli neljässäkymmenessä erilaisessa tapahtumassa muun muassa kulutustavarakaupoissa ja marketeissa sekä energiayhtiöissä. Kampanjaa hyödynnettiin markkinoimalla neuvontapalveluja perinteisen mediaviestinnän sekä sosiaalisen median kanavien kautta. Ilmoitustilaa ostettiin Oma Koti messujen luettelosta sekä Asuntomessujen aikana jaetuista rakentamisen ja omakotiasumisen erikoislehdistä. Marraskuussa neuvonnan vuosipäivänä julkistettiin ensimmäinen vuoden energianeuvoja. Markkinointiviestinnän ja tapahtumaosallistumisten tueksi painatettiin helposti jaettavia materiaaleja sekä opastettiin neuvojia omien materiaalien tekemisessä. Loppuvuodesta toteutettiin informatiivisten neuvontavideoiden tuotanto ja toteutus yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Energianeuvonnan markkinointiviestinnässä alueellisilla neuvojilla on viestintävastuu omasta toiminnastaan. Koordinaatio on tarjonnut viestintätukea neuvontaorganisaatioille muun muassa verkostotapaamisissa, puhelimitse ja sähköpostitse, konsultoimalla yksittäisten viestintätoimenpiteiden ja markkinointikampanjoiden suunnittelussa, sekä jakamalla toimijoiden viestintämateriaaleja portaalissa, sosiaalisessa mediassa sekä uutiskirjeissä. Portaalin lanseerausta edeltäneessä energianeuvonnan kick off -tilaisuudessa viestinnän kontaktipisteessä energianeuvojia opastettiin lanseerausviestinnän toteutuksessa. 15 (19)

16 7 Osaprojekti 5: Seuranta ja vaikutusten arviointi Asetetut tavoitteet Vuonna 2013 hankkeessa jatketaan neuvonnan seurannan ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmien ja toimintatapojen sekä työkalujen kehittämistä erityisesti henkilökohtaiseen neuvontaan (puhelin, sähköposti, kasvokkain), mutta myös www-portaaliin ja tapahtumiin liittyen. Vuoden aikana toteutetaan kaksi kyselyä, joilla kartoitetaan neuvonnan tuloksia (toteutettuja toimenpiteitä jne.) kuluttajien keskuudessa. Vuoden lopulla toteutetaan Kuluttajien energianeuvonnan pysyvä järjestelmä - hankekokonaisuuden (sisältäen kaikki kuusi osaprojektia) arviointi vuosien kokemusten pohjalta. Toimenpiteet ja tulokset Maakunnalliset hankkeet raportoivat neuvontatoiminnastaan Motivalle ja osana raportointia he toimittavat määrämuotoista seurantatietoa (kohderyhmät, määrät, kanavat). Yhteenveto neuvonnalla tavoitetuista kuluttajista on esitetty osaprojektin 2 kohdalla. Neuvojat tarvitsevat tukea ja asiantuntija-apua seurantaan. Energianeuvonnan portaalissa suoritettiin käyttöseurantaa (raportoitu osaprojektissa 1). Hankkeet kirjasivat edelleen lokiin henkilökohtaisen neuvonnan yhteystietoja. Vuosien lokitietojen perusteella suoritettiin alihankintana (Taloustutkimus) ensimmäinen kyselytutkimus puhelinhaastatteluna. Valtakunnallisesta puhelinneuvonnasta ei saatu yhteystietoja johtuen siitä, ettei sinne juuri otettu yhteyttä. Motiva suunnitteli kyselylomakkeen, missä hyödynnettiin mm. Ruotsissa ja Iso-Britanniassa suoritettuja vastaavia kyselyjä. Tuloksista laadittiin raportti. Aineisto jäi pieneksi siksi, että lokitietoja oli vähän ja koska kuluttajat olivat melko haluttomia vastaamaan soittoihin. Kyselyn tulokset antavat kuitenkin jo viitteitä kuluttajien odotuksista, toteutetuista toimenpiteistä ja neuvonnan merkittävyydestä niiden toteuttamisessa. Tulokset eivät vielä anna riittävää pohjaa neuvonnan vaikuttavuuden numeerisen arvioinnin täsmentämiselle. TEM:n kanssa sovitun mukaisesti hankekokonaisuuden arviointi on päätetty siirtää vuoteen (19)

17 8 Osaprojekti 6: Toiminnan koordinointi Asetetut tavoitteet Toiminnan koordinointi -osaprojekti vastaa koko toiminnasta, sitoo toiminnan yhteen verkottamalla toimijoita ja huolehtimalla osaprojektien joustavasta ja toisiaan tukevasta toiminnasta. Osaprojektit eivät ole itsenäisiä kokonaisuuksia, joten kiinteä yhteistyö ja tiedonvaihto koordinoinnin ja eri osaprojektien välillä on välttämätöntä toimivan ja kustannustehokkaan valtakunnallisen energianeuvontajärjestelmän aikaansaamiseksi. Toteutetaan ja kehitetään toimintaa yhteistyössä rahoittajan sekä tarpeen mukaan muun muassa ELY-keskusten ja maakuntaliittojen kanssa. Tehdään tarkoituksenmukaisessa määrin yhteistyötä TEM:ssä muotoilupääkaupunkivuoden johdosta työskentelevän Designerin kanssa, jonka yksi tehtäväalue on kuluttajaneuvonta. Kuluttajaneuvonnan toiminnan tukena toimii poikkihallinnollinen ohjausryhmä, jonka kokouksista sekä muista ohjausryhmän vaatimista tehtävistä huolehditaan. Ohjausryhmän on arvioitu kokoontuvan kolme kertaa vuodessa. Jatketaan hyvin käynnistynyttä yhteistyötä ns. sektorikohtaisten neuvontojen kanssa. Näistä keskeisiä ovat mm. Korjausrakentamisen neuvonta (ympäristöministeriö) ja Motivan koordinoima Liikkumisen ohjaus (liikenne- ja viestintäministeriö/liikennevirasto). Seurataan ja tehdään tarkoituksenmukaisessa määrin yhteistyötä niiden kentällä toimivien tahojen kanssa, jotka eivät sinänsä ole ns. maakunnallisen neuvonnan piirissä, mutta jotka toimivat kuluttajien energianeuvonnan alueella tai joiden työ sivuaa sitä. Keskeisiä tällaisia tahoja ovat energiatehokkuussopimuksen solmineet kunnat ja kuntayhtymät sekä maakuntaliitot, monet energiayhtiöt, erilaiset järjestöt ja yhteisöt sekä monet näiden ja muiden toimijoiden käynnissä olevat projektit ja niitä tukevat ohjausryhmät (esim. Ilmastoviestinnän ohjausryhmä). Myös Maatilojen energiaohjelman ja -neuvonnan (maa- ja metsätalousministeriö) pyritään löytämään yhteisiä toimia. Lisäksi seurataan ja kerätään kokemuksia energianeuvonnan toteuttamisesta muissa maissa. Niin ikään oppeja neuvontatoiminnoista ja verkottumistavoista kerätään energia-alan ulkopuolelta tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Yhtenä keskeisenä toimintatapana on järjestää vuosittainen verkottumista tukeva neuvonnan päivä. Marraskuussa 2012 yhteistyössä korjausrakentamisen ja liikkumisen ohjauksen kanssa järjestettävän tilaisuuden palautteen perusteella päätetään vuoden 2013 neuvontapäivän toteutustapa. Raportoidaan rahoittajalle hankkeen etenemisestä sovittavalla tavalla. Toimenpiteet ja tulokset Kuluttajien energianeuvonnan osaprojektien saumattomasta toiminnasta ja tiedonvaihdosta on huolehdittu järjestämällä säännöllisiä yhteistyöpalavereja osaprojektien vastuuhenkilöiden kesken. Työ- ja elinkeinoministeriön vastuuhenkilön kanssa on pidetty yhteyttä sekä palaverein, puhelimitse että sähköpostitse ja hän oli mukana myös vuoden 2014 toiminnan suunnittelun iltapäivässä 28. elokuuta. Toimintaan on osallistunut osin myös muotoilupääkaupunkivuoden johdosta TEM:iin palkattu erikoissuunnittelija. Kuluttajaneuvonnan koordinaation ohjausryhmän kokouksia järjestettiin vuoden aikana kaksi, 26. helmikuuta ja 9. syyskuuta. Ohjausryhmään kuuluivat edustajat työ- ja elinkeinoministeriöstä, ympäristöministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, Opetushallituksesta, Suomen Kuntaliitosta, Energiateollisuudesta, Sitrasta ja Motivasta. Sitran energiaohjelman päätyttyä sieltä ei ole enää jatkossa edustajaa, mutta ohjausryhmä vas- 17 (19)

18 taavasti täydentyy vuonna 2014 Kestävän tuotannon ja kulutuksen -ohjelman edustajalla ympäristöministeriöstä. Yhteistyötä ja tiedonvaihtoa on jatkettu ns. sektorikohtaisista neuvonnoista erityisesti korjausrakentamisen neuvonnan ja liikkumisen ohjauksen kanssa. Nämä tahot osallistuivat myös media-aamiaistilaisuuteen 4.4., joka on raportoitu osaprojektissa 4. Kuluttajien energianeuvonnasta on pidetty esitykset Liikkumisen ohjauksen verkottumistilaisuudessa ja Kuntien energiatehokkuussopimusten yhdyshenkilöpäivillä Energiateollisuuden kanssa yhteistyö ja tiedonvaihto on ollut aktiivista. Kuluttajien energianeuvonnasta on pidetty esitykset mm. Energiateollisuuden ajankohtaisseminaarissa Helsingissä, Energiateollisuuden kevätseminaarissa Oulussa sekä Energia-alan assistenttija sihteeriseminaarissa Helsingissä. Muita tilaisuuksia, missä on myös vahvasti tuotu kuluttajien energianeuvontaa esille, ovat esimerkiksi Energiansäästöviikon starttipiknik sekä Suomen Kylätoiminta ry:n neuvottelupäivät joulukuussa Helsingissä. Yhteydenottoja on tullut runsaasti myös muilta neuvontaa tekeviltä organisaatioilta. Yhteistyötä käynnistettiin muun muassa Kylätoiminta ry:n kanssa, mikä osaltaan vahvistaa kuluttajien tietoutta löytää alueellista neuvontaa (Osaprojekti 3). Kuluttajien energianeuvonnasta on pidetty esitys TTS:n Ecohousing-projektin workshopissa ja SYKEn koordinoiman Ekokoti-hankkeen seminaarissa 6.3. Motiva osallistuu myös osana KULTU-ohjelmaa toteutettavan em. mainitun Ekokoti-hankkeen ohjausryhmätyöskentelyyn. Ilmastoviestinnän ohjausryhmän kokouksiin on osallistuttu ja kesäkuussa Motivassa pidetyn kokouksen yhteydessä esiteltiin kuluttajien energianeuvontaa. Kansainvälisesti kuluttajien energianeuvontaa on esitelty ja kuluttajakäyttäytymisen kokemuksia kerätty IEA:n Social Sciences -seminaarissa. Marraskuun 12. päivä järjestettiin yhdessä korjausrakentamisen neuvonnan kanssa neuvonnan vuosipäivä, jonka käytännön järjestelyistä vastasi Motiva. Tilaisuuteen osallistui yhteensä 110 henkeä, joista 67 henkilöä (+ koordinaation tiimi Motivasta) oli kuluttajien energianeuvojia tai toimijoita. Palaute tilaisuudesta oli 3,6 asteikoilla 1-5 (1 = heikko, 5 = erinomainen). Tilaisuus koettiin hyvin mielenkiintoiseksi, verkostoitumisen mahdollisuudesta annettiin positiivista palautetta ja osallistujat olivat sitä mieltä, että tällaisia tapahtumia tarvitaan jatkossakin. 18 (19)

19 9 Arvioidut vaikutukset Osaprojektissa 5 Seuranta ja vaikutusten arviointi arvioidaan sekä maakunnissa annettavan että valtakunnallisen neuvontatyön vaikuttavuutta. Kuluttajaneuvonnalle esitetään karkea vaikutusarvio vuodesta 2010 eteenpäin. Kuluttajaneuvonnan vaikutusten arviointi esitetään Energiatyöohjelman loppuraportin A-osan liitteessä 3. Arvio kattaa henkilökohtaisen neuvonnan, tapahtumat ja internet-sivut. Arvio on tehty hyödyntämällä tietoja neuvontatapahtumien määrästä ja arvioimalla tuleva kehitys sekä muodostamalla keskimääräinen säästöarvio per neuvontatapahtuma. Säästövaikutuksen arvioidaan vuonna 2016 olevan yhteensä noin 61 GWh/v ja 104 GWh/v vuonna Vastaava CO 2 -vähenemä arvioidaan olevan yhteensä 18 kt/v vuonna 2016 ja 31 kt/v vuonna 2020 (sähkön CO 2 -päästökerroin marginaaliperusteinen 600 kgco 2 /MWh). Tulos on hyvin varovainen arvio kuluttajaneuvonnan vaikuttavuudesta, sillä osa neuvonnasta on kohdistunut erilaisille kuluttajien kanssa työskenteleville asiantuntija- ja ammattilaistahoille sekä yhdistyksille, jolloin saavutetaan kerrannaisvaikutuksia. Hankkeisiin on liittynyt usein myös hyvää medianäkyvyyttä. Myös neuvontakertojen kirjaaminen ja jopa laskeminen vaikkapa tapahtumien yhteydessä on haasteellista, joten tavoitettujen kuluttajien määrä voi olla raportoitua suurempi. Energianeuvonnan vaikutusten selvittämiseksi syksyllä 2013 kerättiin palautetietoa toteutetuista toimenpiteistä kyselytutkimuksessa. Tulokset eivät vielä anna numeerista pohjaa tarkentaa edellä esitettyä vaikuttavuusarviota, sillä puhelinhaastatteluissa vastaajien määrä jäi hyvin pieneksi (50 kuluttajaa, 8 organisaatioiden edustajaa). Selvityksen tulokset kuitenkin täsmentävät käsitystä neuvonnan kohdentumisesta ja antavat palautetietoa neuvonnasta. Uudisrakentajat ovat vähemmistönä neuvonnassa niin kyselyn perusteella kuin tarkastelemalla henkilökohtaisen neuvonnan seuranta-aineistoa. Korjausrakentaminen (ml. lämmitystapamuutokset) on hyvin yleinen aihe, mutta esiin nousi hyvin vahvasti sähkönkulutuksen vähentäminen sekä uusiutuva energia (erilaiset lämpöpumput, aurinkoenergia). Kuluttajat hakevat usein tietoa eri lähteistä. 15 % vastaajista oli jo toteuttanut neuvonnan kohteena olleen toimenpiteen ja neljännes arvioi toteuttavansa sen varsin todennäköisesti. Toimenpiteen toteuttaneet/toteuttavat myös arvioivat saadun neuvonnan hyvin merkittäväksi toimenpiteen toteuttamisen kannalta. Tulosta ei tule yleistää liiaksi, sillä tilanne voi olla erilainen siinä suuremmassa joukossa, joka ei vastannut kyselyyn eli vastaajissa on voinut tapahtua valikoitumista. Kyselyssä odotettu tulos oli, että tietoa on haettu neuvonnan ohella myös erilaisista internet-lähteistä. Hieman yllättävä tulos toisaalta oli se, että varsin moni (41 %) oli hakenut tietoa ainoastaan neuvonnan piiristä. 19 (19)

20 1 Liite 4 Maakunnallisten neuvontahankkeiden yhteenveto vuonna 2013 Seuraavassa kuvataan lyhyesti alueelliset hankkeet, joista esitetään hankkeen hakija ja hankkeen nimi. Annosol Oy Kuluttajien energianeuvonta Kainuussa Kuluttajien energianeuvonta käynnistyi Kainuussa maaliskuussa. Toiminta oli suunnitelman mukaista ja se tavoitti hyvin alueen kuluttajia. Pääasiassa neuvonta tavoitti kuluttajia erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien kautta. Kuluttajien energianeuvonta Kainuussa osallistui mm. kuntakierrokselle, jonka avulla neuvontaa saatiin tunnetuksi pienemmilläkin paikkakunnilla. Kainuun energianeuvonnasta oli myös artikkeleita paikallisissa lehdissä, joiden kautta näkyvyys uudelle hankkeelle on ollut tärkeää tunnettuuden lisäämiseksi. Benet Oy / Keski Suomen Energiatoimisto Energiaviisas kuluttaja 2013 Kuluttajien energianeuvonta Keski Suomessa Neuvontatyö Keski Suomessa oli vilkasta. Kuluttajia tavoitettiin monipuolisesti puhelimen, sähköpostin, internetin ja Facebookin kautta. Neuvonnan painopistealueina olivat erityisesti rakentaminen, uudistunut energiatodistus sekä korjausrakentamisen energiamääräykset. Energianeuvonnan yhteistyöverkostoa pyrittiin laajentamaan sekä kunta että yhdistys /järjestötasoilla. Kuluttajien energianeuvonnan tunnettuus on Keski Suomessa kasvanut vuoden 2013 aikana, joka näkyy kuluttajien lisääntyneinä yhteydenottoina. Myös yhteistyö mm. kuntien rakennusvalvontojen kanssa on kasvanut. Helsingin kaupungin ympäristökeskus Alueellinen energianeuvonta / ASIAA! Pääkaupunkiseudun neuvonta kattaa Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit. Toimintaa hankkeen puitteissa oli eniten Helsingissä, mutta myös Espoossa ja Vantaalla järjestettiin erilaisia neuvontatilaisuuksia. Kuluttajia tavoitettiin parhaiten erilaisissa luento ja yhteistilaisuuksissa, joissa kontakteja kuluttajiin saatiin erittäin tehokkaasti. Pääkaupunkiseudun kuluttajien energianeuvontahanke on tehnyt laajaa yhteistyötä eri toimijoiden, kuten Aalto Yliopiston vetämän Lähiö 2027 pilotprojektin kanssa. Syksyllä 2013 neuvonta keskittyi markkinointiin järjestöille ja yhdistyksille pääkaupunkiseudun alueella. Kotkan kaupunki Kymenlaakson rakentamisen ja asumisen energianeuvonta Kymenlaaksossa kuluttajien energianeuvonta jatkui edellisen vuoden tapaan yhden neuvojan voimin. Neuvonnan painopiste oli uudis ja korjausrakentamisen sekä lämmitystapavalintojen neuvonnassa. Hanke teki tiivistä yhteistyötä paikallisten energiayhtiöiden ja rakennusvalvontojen sekä mm. Marttojen, PRKK:n ja Etelä Karjalan ENNE hankkeen kanssa. Neuvonnan pääpaino oli puhelin ja sähköpostineuvonnassa. Henkilökohtaisen neuvonnan lisäksi hanke osallistui erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin koko Kymenlaakson alueella. Kuluttajien

21 2 energianeuvonta oli hyvin esillä paikallisessa mediassa. Kuluttajien energianeuvonnan koordinaatio valitsi alueen energianeuvojan Heikki Rantulan vuoden energianeuvojaksi. Kuopion alueellinen rakennusvalvonta Alueellinen energianeuvonta / Kuopio Pohjois Savossa, Kuopion alueella kuluttajien energianeuvonta käynnistyi Kuopion rakennusvalvonnan toimesta. Henkilövaihdosten johdosta ja myös hankkeen hitaan käynnistymisen vuoksi neuvontatoiminta ei päässyt kunnolla käyntiin ja eikä hankkeen puitteissa saatu toteutettua koordinaation alueelliselta energianeuvonnalta odotettuja toimenpiteitä. Lahden kaupunki Kuluttajien energianeuvonta Päijät Hämeessä Kuluttajien energianeuvonta Päijät Hämeessä tarjoaa kuluttajille monipuolisesti erilaisia tapahtumia laajasti maakunnan alueella. Toiminta on ollut erittäin aktiivista ja varsinkin erilaiset kuntaillat ja toritapahtumat ovat herättäneet paikallisten kuluttajien mielenkiinnon. Neuvonnan painopiste on ollut kodin energiankäytössä. Yhteistyö oli aktiivista alueen energiayhtiöiden ja kuntien kanssa. Uusina yhteistyökumppaneina mukaan tuli muutama alueen oppilaitos. Mediayhteistyö oli Päijät Hämeen alueella erittäin tehokasta ja näkyvyyttä saatiin niin sanomalehdissä kuin paikallisissa radioissakin. Miktech Oy Kuluttajien energianeuvonta Etelä Savossa Kuluttajien energianeuvonta hanke käynnistyi Etelä Savossa vuoden 2013 alussa. Koska toiminta oli alueella uutta, kuluttajakontaktit ja tapahtumat aktivoituivat vasta huhtikuussa. Toiminnan yhtenä painopistealueena olivat alueen loma asujat, koska alue on yksi Suomen suosituimmista mökkialueista. Hanke sai hyvin näkyvyyttä paikallisessa mediassa. Hankkeen puitteissa energianeuvoja osallistui erilaisille messuille ja tapahtumiin, joiden avulla saatiin kuluttajakontakteja. Loppuvuodesta energianeuvonta oli aktiivista ja kontakteja kuluttajiin kertyi yli 800 kpl. Yhteistyötä on tehty alueen energiayhtiöiden, jätevesineuvonnan ja Mikkelin kaupungin kanssa. Pohjois Karjalan maakuntaliitto Pohjois Karjalan energianeuvontahanke 2013 Kuluttajien energianeuvonta jatkui Pohjois Karjalassa maakuntaliiton alaisena projektina. Hankkeen tavoitteeksi oli kirjattu viisi erilaista kokonaisuutta 1) rakentaminen ja korjaaminen 2) yleinen energianeuvonta 3) asumisen energiatehokkuus 4) yhteistyöverkostojen kehittäminen ja 5) viestintä ja materiaalit. Näiden osa alueiden alla tehtiin paljon erilaisia toimenpiteitä kuluttajien tavoittamiseksi. Pohjois Karjalassa neuvonnassa merkittävässä roolissa on yhteistyö rakennusvalvonnan kanssa, jonka kanssa järjestettiin mm. rakentajailtoja. Kuluttajakontaktien määrässä päästiin asetettuun tavoitteeseen.

22 3 Prizztech Oy Alueellinen energianeuvonta / Energianeuvonta Satakunnassa Satakunnassa kuluttajien energianeuvonta jatkui heti vuoden alusta aktiivisena. Satakunnassa vuonna 2013 varsinaiset rahoittajayhteistyökumppanit olivat alueen energiayhtiöt ja Porin kaupungin ympäristötoimi. Hankeen tiimoilta on kuitenkin tehty laaja alaisesti yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa, joiden kautta neuvonta on osallistunut erilaisiin tapahtumiin. Satakunnassa kuluttajia aktivoidaan erilaisten tempausten avulla, kuten energiakävelyillä, joissa kierretään tutustumassa erilaisiin omakotitalojen lämmitystaparatkaisuihin. Hankkeen näkyvyys paikallisissa medioissa on ollut runsasta. Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin energianeuvonta Kuluttajien energianeuvonta jatkui Lapissa heti vuoden alusta. Neuvonnan painopiste oli edelleen yleisötapahtumissa, joissa saatiin helpoiten kuluttajakontakteja. Lapin maakunnan laajuus kuitenkin asetti haasteita neuvontatyön toteuttamiselle laajemmalti, joten neuvontatilaisuuksia järjestettiin vain alueen suurimmissa kaupungeissa. Puhelin ja internetneuvonta ei tuottanut kovin paljon kysymyksiä, joten suurin osa neuvontatilanteista toteutui erilaisten tapahtumien yhteydessä. Hanke teki tiivistä yhteistyötä Energiapolarin kanssa. Tampereen kaupunki, Ekokumppanit Oy Ranen 3. vaihe Pirkanmaan alueella käynnistyi 2013 Ranen 3. vaihe. Hankkeessa oli mukana monia Tampereen kaupungin yksiköitä, mm. rakennusvalvonta, asuntotoimi ja ympäristöterveys sekä muita yhteistyökumppaneita kuten Ekokumppanit Oy. Kuluttajien energianeuvonnan toiminta oli vilkasta koko vuoden ja kuluttajakontakteja kertyi paljon. Ekokumppaneilla on käynnissä paljon erilaisia hankkeita, jotka tukevat myös kuluttajien energianeuvonnan tarpeita. Mediayhteistyö tuotti näkyvyyttä paikallisissa medioissa. Vuonna 2013 Ranen neuvojat vierailivat lähes jokaisessa Pirkanmaan kunnassa esittelemässä toimintaa, jotta toiminta saataisiin laajennettua alueen kaikkiin kuntiin Thermopolis Oy Kuluttajien energianeuvonta Etelä Pohjanmaa Etelä Pohjanmaalla kuluttajien energianeuvontahanke käynnistyi vuoden alusta Etelä Pohjanmaan omana hankkeena poiketen edellisestä vuodesta, jolloin Etelä ja Keski Pohjanmaalla oli yhteinen hanke. Hankkeen toiminta alueella oli erittäin aktiivista. Energianeuvoja oli mukana kattavasti koko maakunnan alueella järjestettävissä erilaisissa tapahtumissa. Etelä Pohjanmaalla yhteistyö yritys ja järjestökentällä on monipuolista. Yhteistyö luo tilaisuuksia osallistua monenlaisiin tapahtumiin, joissa kuluttajakontakteja on helppo luoda. Vaikka rahoituksen keräämisessä oli hankaluuksia hankkeen alkupuolella, toiminta oli aktiivista ja se tavoitti kuluttajia hyvin.

23 4 Teknologiakeskus Ketek Oy Keski Pohjanmaan energianeuvonta Keski Pohjanmaalla alkoi oma alueellinen hanke vuoden 2013 alusta toisin kuin edellisenä vuonna, jolloin Eteläja Keski Pohjanmaalla oli yhteinen hanke. Hanke lähti hyvin käyntiin ja alkuvuoden puolella hanke järjesti monipuolisesti erilaisia tilaisuuksia kuten ilmalämpöpumpun huoltoillan. Henkilö vaihdosten myötä toiminta oli loppuvuodesta hieman hiljaisempaa. Hankkeen omarahoitusosuuden kokoaminen kaikilta alueen kunnilta tuotti hieman vaikeuksia. Yhteistyötä hanke teki mm. alueen oppilaitosten kanssa, Keski Pohjanmaan liiton sekä useiden alueen hankkeiden kanssa. Turun kaupunki, Valonia Kentällä toteutettava kuluttajien energianeuvonta Varsinais Suomessa Varsinais Suomessa hanketta koordinoi Varsinais Suomen kestävän kehityksen ja energia asioiden palvelukeskus Valonia. Hankeen tiimoilta on tehty yhteistyötä mm. energiatehokkuussopimuksen solmineiden kuntien (KETS) kanssa. Hankkeeseen saatiin osa aikaisina työntekijöinä kaksi uutta energianeuvojaa, joiden tehtävät keskittyvät energiatehokkaaseen rakentamiseen ja remontointiin. Valonia toimii aktiivisesti koko Varsinais Suomen alueella ja tunnettuna toimijana heidän yhteistyöverkostot ovat laajat, joka helpottaa erilaisiin tilaisuuksiin osallistumisen ja oman toiminnan markkinoimisen. Kuluttajien energianeuvonta on saanut alueella paljon näkyvyyttä mediassa. Uudenmaan liitto Uudenmaan energianeuvonta Uudenmaan energianeuvonta aloitti toimintansa jo alkuvuodesta, mutta rahoituksen osalta Uudenmaan energianeuvonta siirtyi Kuluttajien energianeuvonta verkostoon vasta heinäkuussa. Koska energianeuvontakonsepti oli jo olemassa, ei neuvonnan luonne juuri muuttunut vaikka rahoituslähde muuttui. Uudenmaan liiton neuvoja oli ollut mukana neuvojaverkostossa jo alkuvuodesta. Uudellamaalla haasteena on alueen jakautuminen vahvasti maaseutuun ja kaupunkikeskuksiin. Neuvontaa on helpottanut hyvät yhteistyökumppanit, joista yhtenä esimerkkinä ovat PRKK ry ja Suomen kylätoimijat ry. Yhteistyö erilaisten toimijoiden kanssa on välttämätöntä, että tilaisuuksien järjestämisvastuu olisi jaettu. Vaasan ammattikorkeakoulu Pohjanmaan energianeuvonta Toimintaa ryhdyttiin käynnistämään vuoden 2013 alussa ja alussa meni aikaa siihen, että energianeuvonnasta saatiin toimiva kokonaisuus. Neuvontatoiminta alkoi syyskaudella. Neuvontaa varten avattiin oma puhelin ja sähköpostiosoite, joiden avulla kuluttajat voisivat olla yhteydessä energianeuvojaan. Markkinointia toteutettiin syksyn aikana paikallisissa lehdissä. Neuvoja osallistui alueella järjestettäviin rakentamisen tapahtumiin, joissa kuluttajakontakteja oli helpompi luoda. Sähköposti ja puhelinneuvonta ei tavoittanut kuluttajia ja yhteydenottoja tuli vähän. Yhteistyöverkosto oli vuonna 2013 vielä pieni ja neuvonta keskittyi Vaasan seudulle.