Uusien paikkatietoaineistojen tuottaminen BORIS - järjestelmään

Transkriptio

1 Muistio 1 (7) Vesikeskus Ympäristövahinkojen torjunta Meri Hietala Uusien paikkatietoaineistojen tuottaminen BORIS - järjestelmään Sisällys 1 Muistion tavoite BORIS pähkinänkuoressa Paikkatietoaineistojen keskittäminen BORIS-järjestelmään Esimerkkejä nykyisistä BORIS-paikkatietoaineistoista Rantojen kaistajako Logistiset pisteet: Herkät luontokohteet... 5 Liite 1 Otteita SYKEn intranetissä 2008 julkaistusta ohjeesta Paikkatietoaineistojen tuottaminen, ympäristöhallinnon ohjeita paikkatietoaineistojen tuottamiseen. 1 Muistion tavoite Tämän muistion tavoitteena on varmistaa, että kaikki ympäristövahinkojen torjuntaa tukevat uudet paikkatietoaineistot soveltuvat BORIS-järjestelmään. 2 BORIS pähkinänkuoressa BORIS on internetin kautta toimiva paikkatietojärjestelmä. Järjestelmän kautta torjuntaan osallistuvat viranomaiset voivat sekä saada käyttöönsä että tuottaa muille viranomaisille jaettavaksi: - erilaisia taustakarttoja ja aineistoja - kutakin vahinkoa koskevia tiedustelutietoja - vahingon etenemistä koskevia ennusteita - torjuntaa koskevia suunnitelmia BORIS-järjestelmän tavoitteena on tukea: - yhteisen tilannekuvan jakamista eri torjuntaviranomaisten välillä - ympäristövahinkojen torjuntaan varautumista - ympäristövahinkojen kustannustehokasta ja oikein kohdennettua torjuntaa - onnettomuuden aikaista tiedonvälitystä - onnettomuuden jälkeisissä korvausneuvotteluissa tarvittavan todistusaineiston arkistointia Suomen ympäristökeskus, puh , s-posti: kirjaamo.syke@ymparisto.fi, Y-tunnus Finlands miljöcentral, tfn , e-post: kirjaamo.syke@ymparisto.fi, Finnish Environment Institute, tel , kirjaamo.syke@ymparisto.fi,

2 2 (7) Käyttöoikeudet - SYKEn ympäristövahinkoryhmä antaa pyynnöstä järjestelmään käyttöoikeuksia torjuntaan osallistuville viranomaisille - järjestelmä otetaan viralliseen käyttöön alkuvuodesta Järjestelmän tekninen toteutus - Järjestelmän toteutuksesta ja ylläpidosta vastaa Suomen ympäristökeskus SYKE. - Järjestelmän perustana ovat tietokantapohjainen järjestelmäosio ja ArcGIS for Server-pohjainen karttaosio. Nämä osiot on yhdistetty Microsoftin Silverlightilla toimimaan yhdessä. Ulkoisista järjestelmistä tiedot luetaan järjestelmään standardirajapintojen sekä ftp:n kautta Järjestelmän ovat rahoittaneet kansallinen öljysuojarahasto sekä SYKE Lisätietoja BORIS-järjestelmästä: > Tilannekuvajärjestelmä BORIS ja 3 Paikkatietoaineistojen keskittäminen BORIS-järjestelmään SYKEn tavoitteena on keskittää ympäristövahinkojen torjuntaa tukevat paikkatietoaineistot mahdollisimman kattavasti BORIS-järjestelmään. SYKEn lisäksi uusia paikkatietoaineistoja tuottavat muut torjuntaviranomaiset sekä erilaiset projektit. Jotta eri tahoilla tuotetut aineistot saataisiin mahdollisimman sujuvasti osaksi BORIS-järjestelmää, on aineistojen oltava muodoltaan samantyyppisiä kuin BORIKseen jo sisällytetyt vastaavantyyppiset aineistot. SYKE toivoo, että torjuntaa tukevia paikkatietoaineistoja tuottavat tahot kysyisivät jo ennen uuden paikkatietoaineiston kokoamiseen ryhtymistä SYKEn ympäristövahinkoryhmästä, millaisia paikkatietoaineistoja BORIKseen voidaan sisällyttää. Sen lisäksi, että uusien paikkatietoaineistojen tulee olla yhteensopivia BORIKsessa jo olevien aineistojen kanssa, asettaa ympäristöhallinto tietyt laatukriteerit kaikille paikkatietoaineistoille. Näitä laatukriteerejä on kuvattu liitteessä 1. (Liitteen ohjeet ovat osin päivityksen alla). 4 Esimerkkejä nykyisistä BORIS-paikkatietoaineistoista 4.1 Rantojen kaistajako Osana öljyntorjuntaan varautumista sekä Suomenlahden että Perämeren alueen öljyntorjuntaviranomaiset ovat teettäneet projektityönä omasta rannikostaan paikkatietoaineistot, joissa rantaviiva on jaettu systemaattisesti lohkoihin ja kaistoihin. Jako palvelee sekä rantojen laatua ja öljyyntyneisyyttä koskevan tiedustelun järjestämistä että rantatorjuntatöiden koordinointia. Rantaviivan jakoa koskevien paikkatietoaineistojen sisältö ja aineiston käyttöön liittyvät toimintamallit on määritelty osana Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa toteutettua, Itäisen Suomenlahden alueen kattanutta SÖKÖ-projektia. Samaa toimintamallia on sovellettu myös läntisellä Suomenlahdella SÖKÖ II-projektissa sekä Perämerellä PÖK-projektissa. SÖKÖ-projektien Suomenlahden alueelle tuottamat, rantaviivan jakoa koskevat paikkatietoaineistot on julkaistu BORISsessa Rantalohkojako-nimisenä paikkatietoaineistona. Alkuvuodesta 2013 päättyvän PÖK-projektin tuottama vastaava aineisto on myös tarkoitus julkaista BORIKsessa. Lisätietoa rantalohkojaosta ja muista SÖKÖ-projekteissä kehitetyistä toimintamalleista: II /SÖKÖn taustaa/

3 3 (7) 4.2 Logistiset pisteet: Sekä Suomenlahden että Perämeren alueen öljyntorjuntaviranomaiset ovat osana edellä mainittuja SÖKÖ-, SÖKÖ II- ja PÖK- projekteja teettäneet myös kartoituksen öljyntorjuntaa palvelevista logistisista pisteistä, kuten pienvenesatamista ja veneluiskista sekä öljyisen jätteen kuormauksiin ja välivarastointiin soveltuvista paikoista. Logististen pisteiden tiedot on julkaistu BORIKsessa omana paikkatietoaineistonaan ja kunkin logistisen pisteen tietoja voi BORIKsessa tarkastella myös erityisen kohderekisterilomakkeen kautta.

4 4 (7)

5 5 (7) 4.3 Herkät luontokohteet BORIKsessa on useita paikkatietoaineistoja, jotka kuvaavat herkkiä luontokohteita. Osa aineistoista on tuotettu SYKEssä, osa on muiden organisaatioiden tai erilaisten projektien, kuten Oilrisk, tuottamia aineistoja.

6 6 (7) Otteita SYKEn intranetissä 2008 julkaistusta ohjeesta Paikkatietoaineistojen tuottaminen, ympäristöhallinnon ohjeita paikkatietoaineistojen tuottamiseen. liite 1 Paikkatietoaineistojen laadusta Paikkatietoaineiston laatu koostuu kokonaisuudessaan useasta laadun osatekijästä. ISO standardin mukaan laatutekijät jaotellaan mittaviin ja kuvaileviin laatutekijöihin. Mitattavat laatutekijät voidaan jakaa ja määritellä seuraavasti (Lepistö 2000): täydellisyys: kohteiden, ominaisuustietojen tai yhteyksien olemassa olo tai puuttuminen. looginen eheys: tietorakenteiden, ominaisuustietojen ja yhteyksien säännönmukaisuus sijaintitarkkuus: maantieteellisen sijainnin määrittämisen tarkkuus ajallinen tarkkuus: kohteiden aikaan liittyvien ominaisuustietojen ja yhteyksien tarkkuus. Kohteiden ajantasaisuus temaattinen tarkkuus: mitattavien ominaisuustietojen tarkkuus ja kuvailevien ominaisuustietojen oikeellisuus sekä kohteiden ja niiden välisten yhteyksien luokittelun oikeellisuus. Mittavien laatutekijöiden lisäksi voidaan erotella kuvailevia laatutekijöitä. Kuvailevat laatutekijät voidaan määritellä seuraavasti: käyttötarkoitus: kertoo syyn, minkä takia aineisto on luotu ja myös alkuperäisen aiotun käyttötarkoituksen käyttö: kertoo, missä sovelluksissa aineistoa on todellisuudessa käytetty historiatiedot: kertoo paikkatietoaineiston syntyhistorian eli kuinka aineisto on kerätty ja mahdollisesti muokattu. Seuraavassa käsitellään osaa näistä laatutekijöistä ympäristöhallinnossa tuotettavien paikkatietoaineistojen näkökulmasta. Tietojen käyttötarkoitus, alkuperä, kattavuus ja ajantasaisuus Mikäli aineisto on tuotettu ympäristöhallinnossa, tarkistetaan, että Digitointi-kenttään on tallennettu aineiston tuottajaorganisaatio ja digitoinnin suorittaja (esim. SYKE/NN). Lisäksi tarkistetaan, että PvmDig- ja PvmMuutos-kentät on täytetty. Yksittäiset muutokset kohteisiin tallennetaan näihin kenttiin (milloin kohde on digitoitu, milloin sitä on muutettu tai milloin sen ominaisuustietoja on muutettu). Aineiston metatiedot tarkistetaan. Aineiston käyttötarkoitus, kattavuus sekä ajantasaisuustieto tulee kertoa metatiedoissa. Sijaintitiedon laatu Paikkatietoaineiston sijaintitiedon laatuun vaikuttavia tekijöitä ovat koordinaattitieto, geometriatieto sekä topologiatieto. Koordinaattitiedolla tarkoitetaan sitä, miten tarkasti kohteiden sijainti on määritelty. Geometriatieto sisältää tiedon siitä, miten hyvin kohde vastaa todellisuutta ja topologiatieto siitä, miten tietokannan kohteet sopivat yhteen. Sijaintitiedon laatuun kiinnitetään erityistä huomiota jo digitointivaiheessa (kts. kohta Aineiston tuottaminen ArcView9:llä, Kuvaruutudigitoinnista). Pinta-alaltaan hyvin pienet alueet tarkistetaan, jotta saadaan selville, ovatko ne todellisia kohteita vai digitointivirheitä. Tarkistus voidaan tehdä hakemalla tiettyä pinta-alaa pienemmät kohteet (esim. < 500 m 2 ) aineistosta ja käymällä

7 7 (7) ne läpi yksitellen. MkDig-kentän tiedot tarkistetaan. Ko. kenttään tallennetaan tieto digitointimittakaavasta tai siitä, mitä pohja-aineistoa digitoinnissa on käytetty hyväksi (ykj03, nkrk03, ranta20 jne.). Samalla ko. kenttä kertoo osaltaan sijaintitiedonkoordinaattitiedon tarkkuuden (miten tarkasti sijainti on määritetty). Ominaisuustiedon laatu Tarkistetaan, että kaikissa ominaisuustietoa kuvaavissa kentissä on arvo. On huomattava, että tyhjäksi jätetty arvo tai arvo '0' eivät kelpaa 'ei tietoa' arvoksi. Tarkistetaan, että kaikilla aineiston kohteilla on identifioiva arvo. Ominaisuustietojen oikeellisuus tarkistetaan. Aineiston käytettävyys tarkistetaan vielä ArcView-ohjelmassa ennen aineiston jakelua. Tarvittaessa indeksoidaan tietyt kentät ja/tai indeksoidaan tietokanta nopeuttamaan hakuja. Lopuksi tarkistetaan aineiston metasivut. Metatieto Metatieto on tietotuotteen kuvaus, jolla on sovittu rakenne. Metatieto sisältää tietoa tiedosta: se yksilöi tiedon ja kuvailee sen ominaisuuksia. Metatietojen avulla käyttäjä voi myös päätellä tietojen sopivuuden erilaisiin tarpeisiin. Lähtökohdiltaan samasta tietojoukosta voi olla liikkeellä useita versioita vaikkapa eri käyttötapoihin sopiviksi muunneltuina, tai ne voivat poiketa esimerkiksi päivitysajankohdan suhteen. Hyvin toteutetun metadatan avulla myös eri versiot voidaan kuitenkin helposti erotella. Rakenteellisesti yhtenäiseen metadataan voi kohdistaa hakuja ja sen avulla on helppo hallita suuriakin tietomassoja. Mitä enemmän ja monipuolisemmin tietoa siirrellään eri käyttäjien kesken, sitä enemmän tarvitaan yhteisiä sopimuksia siitä, millä tavalla ominaisuustieto metadatassa ilmaistaan. Siksi tähän pyritään kehittämään standardeja. Paikkatietoaineistojen metadatan erityisenä ominaisuutena on sijainnin ilmaisemiseen liittyvän tiedon ominaisuuksien kuvailu. Ympäristöhallinnossa tuotetuista aineistoista tulee luoda myös metatiedot. Metatiedot lisätään ympäristöhallinnon metatietojärjestelmään, josta ne ovat kaikkien ympäristöhallinnon työntekijöiden selattavissa. Eri käyttäjäryhmille suunnatuilla paikkatietoaineistoilla on erilaiset metatietovaatimukset, kts. kohta Eri käyttäjäryhmille suunnatut paikkatietoaineistot. xx/xx