Sivistyspalvelukeskus, Kalevankatu 5-11

Transkriptio

1 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto ESITYSLISTA 1/2017 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA klo 18:00 Sivistyspalvelukeskus, Kalevankatu 5-11 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Kokouksen osallistujat Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Vs. liikuntapäällikkö Teija Nevalaisen esittäytyminen Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston lausunto valtuustoaloitteeseen beachvolley -kenttien määrän lisäämiseksi Riihimäellä Valtuustoaloite beachvolley-kenttien lisäämiseksi Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston lausunto valtuustoaloiteeseen koskien uimakoulujen järjestämistä Valtuustoaloite uimakoulujen järjestämisestä Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston lausunto Riihimäen yleiskaavasta Yleiskaava 2035 kaupunginhallituksen päätös ehdotuksen nähtäville asettamisesta Yleiskaava 2035 lausunnot ja mielipiteet sekä vastineet Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston vuoden 2017 talousarvion käyttösuunnitelma Talousarvion 2017 täytäntöönpano-ohje Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston käyttötalouden käyttösuunnitelma Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston investointiosan käyttösuunnitelma Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston vuoden 2016 toimintakatsaus Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston toimintakatsaus vuodelta Liikuntatoiminnan ja nuorisotyön yksikköhinnat vuonna Tulokset yhdistyksille tehdystä kyselystä lasten ja nuorten matalan kynnyksen toiminnasta Yhdistyksille tehdyn kyselyn tulokset Osallistuminen Valtakunnallisille liikuntatoimen neuvottelupäiville Jyväskylässä Ilmoitusasiat Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston käyttötalouden ta Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston alaisten viranhaltijoiden päätökset Valitusosoitukset

2 Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto KOKOUSAIKA klo 18:00 ESITYSLISTA 1/2017 Sivu 1 KOKOUSPAIKKA Sivistyspalvelukeskus, Kalevankatu 5-11 SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Auvinen Pentti, puheenjohtaja Tauru Niina, varapuheenjohtaja Immonen Anne, jäsen Jormanainen Lauri, jäsen Liimatta Timo, jäsen Luoma Senja, jäsen Rauta Okariina, jäsen Sahlman Sami, jäsen Selenius Heidi, jäsen Sihvonen Mervi, jäsen Tuomi Ari, jäsen MUUT Hirviniemi Erja, kh:n edustaja Mattila Jere, nuorisovaltuuston edustaja Simovaara Neea, nuorisovaltuuston edustaja Laitinen Marko, sihteeri Koistinen Pasi, vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Santakallio Esa, sivistystoimenjohtaja Nevalainen Teija, vs. liikuntapäällikkö 4-6 ajan ASIAT :t 1-14 PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTOIMITUS Pentti Auvinen Marko Laitinen Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Tarkastusaika xx.xx.xxxx PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus xx.xx.xxxx vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pasi Koistinen

3 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Kokouspäivämäärä Sivu 2 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ehdotus/PJ: Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös:

4 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Kokouspäivämäärä Sivu 3 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Ehdotus/PJ: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto valitsee kaksi tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajaa. Päätös:

5 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Kokouspäivämäärä Sivu 4 3 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Ehdotus/PJ: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto hyväksyy tämän kokouksen työjärjestyksen. Päätös:

6 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Kokouspäivämäärä Sivu 5 4 Vs. liikuntapäällikkö Teija Nevalaisen esittäytyminen aloittanut vs. liikuntapäällikkö Teija Nevalainen esittäytyy. Ehdotus: vt.kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto päättää merkitä esittäytymisen tiedokseen. Päätös:

7 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Kokouspäivämäärä Sivu 6 Dno KH/181/ / Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston lausunto valtuustoaloitteeseen beachvolley -kenttien määrän lisäämiseksi Riihimäellä Valtuutettu Pertti Mäkelä ym. ovat tehneet aloitteen beachvolley -kenttien määrän lisäämiseksi Riihimäellä. Aloite on LIITTEENÄ. Valtuustoaloitteessa esitetty ensisijainen uusien beachvolley -kenttien sijaintipaikka on tekonurmen nykyisten aitojen sisäpuolella. Aitojen sisäpuolelle tekonurmen yhteyteen on suunniteltu hiekkatekonurmipäätyjen ja juoksuradan rakentamista. Niiden rakentaminen on tärkeää erityisesti lähialueen kouluille. Sivistyslautakunta esittikin vuoden 2017 talousarvioon investointirahoja ko. keskusurheilukentän loppuunsaattamiseksi. Määrärahoja ei vuodelle 2017 kuitenkaan saatu. Investointimäärärahoja hiekkatekonurmipäätyjen ja juoksuradan rakentamiseen on tarkoitus esittää vuodelle Riihimäen kaupunki on uusinut Riuttan majan alueen vuokrasopimuksen Riihimäen Pyrkivä ry:n kanssa toukokuussa Sopimus on muuttunut aiemmasta sopimuksesta mm. siten, että Riuttan majan läheisyydessä sijaitseva beachvolley -kenttä ei kuulu enää vuokraalueeseen. Riihimäen Pyrkivä ry on rakentanut ja ylläpitänyt kenttää vanhan vuokrasopimuksen aikana. Kenttä tulee Riihimäen kaupungin liikuntapalveluiden ylläpitämäksi. Ennen käyttöönottoa, kesällä 2017 kenttään on tarkoitus lisätä hiekkaa ja turvallisuutta parannetaan lisäämällä huomiokylttejä alueella parkkeeraaville autoille. Kenttä myös mahdollisesti rajataan jollain tapaa parkkipaikasta. Kentästä tulee lähiliikuntapaikka, johon ei oteta liikuntapaikkavarauksia muutoin kuin isoimpiin tapahtumiin. Alueelle ei mahdu kenttiä yhtä olemassa olevaa kenttää enempää. Liikuntapalveluille tulee kuitenkin jo ylläpitämiensä beachvolley -kenttien määrään yksi Perheliikuntakeskus Riuttaan sijoitettava kenttä lisää kesällä Aloitteessa esitetään, että uudet mahdollisesti rakennettavat beachvolley -kentät (kaksi - kolme) rakentuvat samaan paikkaan Riihimäellä. Beachvolley kentän, joka täyttää lajin vaatimat viralliset mitat, pelialue on 8 x 16 m + vapaa-alue 3 m. Sellaisen paikan löytäminen, joka on helposti kuntalaisten saavutettavissa, ja johon voi sijoittaa useamman kentän, on haasteellista. Yhtenä mahdollisena sijaintipaikkana voisi olla Tienhaaran kenttä, joka on muuten vähällä käyttöasteella. Muita mahdollisia sijoituspaikkoja voisi olla Palomiehenpuisto, raviradan kenttä, Peltosaari ja Vahteristo. Myös keskusurheilukentän muut mahdollisuudet kuin nykyisen aidan sisäpuolelle, tulee vielä tutkia. Käytännössä edellä mainitut paikat vaativat myös kentän ympärille rakennettavan aidan. Liikuntapalveluissa ei ole määrärahoja kenttien rakentamiseen vuodelle Kustannuksia kenttien rakentamisesta tulisi beachvolley -kentän alueella käytettävästä hiekasta (raekoko 0,006-2,00 mm), verkkojen tolpista (tulee pystyttää kiinteästi maahan), verkoista, rajoista sekä kylteistä ja muista turvamerkinnöistä. Kenttien läheisyyteen olisi myös mielekästä lisätä penkkejä tai pöytä- penkkiyhdistelmiä, joista pelejä

8 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Kokouspäivämäärä Sivu 7 voisi seurata. Mikäli rakentamiseen löydetään toimija, joka kerää sponsorirahoitusta hankkeen toteuttamiseen, voi liikuntapalvelut olla mukana suunnittelussa ja työpanoksen kautta myös toteuttamassa hanketta. Kentät tulisivat liikuntapalveluiden ylläpitämiksi, joskin kenttien päivittäishuollosta on mahdollista sopia mm. aloitteessa mainitun Juju ry:n kanssa. Tuleville vuosille sopimukseen ja kenttien vuosihuoltoon (kyltit, rajat, verkot, tolpat, hiekka) tulee varata lisää määrärahoja liikuntapalveluiden käyttötalouteen (vuosihuolto noin 500 / kenttä). Rakentamiskustannukset yhdestä kentästä tulevat olemaan arviolta noin euroa. Lisäksi tulee kustannuksia kentän ympärille mahdollisesti rakennettavasta aidasta. Liikuntapalveluissa aloitetaan niin Juju ry:n kuin myös muiden mahdollisten toimijoiden kanssa keskustelut kevään 2017 aikana sopivasta kenttien sijaintipaikasta ja hankkeen mahdollisesta toteuttamisesta. Mikäli yksityistä rahaa kentän rakentamiseen ei löydy, voidaan kentän rakentamiseen palata vuoden 2018 liikuntapaikkarakentamisen talousarvion valmistelussa. Ehdotus/vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja (lp): Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto päättää antaa otsikon mukaiseen valtuustoaloitteeseen yllä olevan lausunnon. Päätös: Täytäntöönpano kaupunginhallitus Oikaisuvaatimus ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL 91) Lisätietoja antaa vs. liikuntapäällikkö Teija Nevalainen, puh

9 LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto / 5

10 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Kokouspäivämäärä Sivu 9 Dno KH/180/ / Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston lausunto valtuustoaloiteesta koskien uimakoulujen järjestämistä Valtuutettu Mauno Ovaskainen on tehnyt aloitteen uimakoulujen ja uimaopetuksen järjestämisen luopumisesta Riihimäen kaupungin liikuntapalveluissa. Aloite on LIITTEENÄ. Valtuustoaloitteessa uimakoulujen ja uimaopetuksen luopumista on perusteltu säästöinä uimaopetukseen varatun henkilön palkkakustannuksissa. Liikuntapalveluiden palvelurakenneuudistuksen toteutus on aloitettu vuonna 2015 ja se toteutetaan kokonaisuudessaan vuoden 2017 aikana. Palvelurakenneuudistuksen myötä henkilöstön moniosaamista lisätty ja toimenkuvia monipuolistetaan. Uimakoulujen ja -opetuksen toiminnan kannalta merkittävin muutos liikuntapalveluissa on, että liikuntapalveluissa ei ole alkaen enää erillistä uinninopettajaa. Uinninvalvojien ja uinninopettajan työnkuvaa monipuolistetaan ja alkaen uimaopetus toteutetaan ohjaaja-valvojien toimesta. Valtuuston vuoden 2017 talousarvion käsittelyn yhteydessä päätettiin uimavalvojien nimikkeenmuutos alkaen, jolloin uimavalvojien ja uinninopettajan nimike muutetaan ohjaaja-valvojiksi. Samassa yhteydessä uimalasta lakkautetaan tehtävän kuvien monipuolistamisen myötä myös yksi uinninvalvoja- kassan tehtävä. Uudelleenorganisoinnin ansiosta liikuntapalveluilta myös vapautuu resursseja perustoiminnan kehittämiseen, koska ohjaaja-valvojille siirtyy myös osa vesijumppien ohjauksista ja tuntiohjaajien käyttöä voidaan vähentää. Uimaopettaja ja uimavalvojat ovat suorittaneet vesitreenikurssin syksyllä 2016 ja uimaopettajan tutkinnon he suorittavat kevään 2017 aikana. Nykyinen järjestelmä jossa kaupunkimme alakoululaisten ja esikoululaisten uimaopetuksesta vastaa kaupungin omat työntekijät ja lasten vapaa-ajalla tapahtuvasta uimaopetuksesta kolmas sektori eli urheiluseura, on osoittautunut toimivaksi. Tämän lisäksi kaupungin liikuntapalvelut on järjestänyt lapsille kesäuimakouluja. Kesäuimakouluissa opettajina ovat toimineet liikuntapalvelun työntekijä sekä kesätyöntekijä. Kesäuimakoulun hinta kuntalaisille on pyritty pitämään sellaisena, että perheen taloudellinen asema ei olisi esteenä lapsen uimakouluun osallistumiselle. Ehdotus/ vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja (lp): Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto päättää antaa otsikon mukaiseen valtuustoaloitteeseen yllä olevan lausunnon Päätös: Täytäntöönpano kaupunginhallitus

11 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Kokouspäivämäärä Sivu 10 Muutoksenhaku ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL 91) Lisätietoja antaa vs. liikuntapäällikkö Teija Nevalainen, puh

12 LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto / 6

13 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Kokouspäivämäärä Sivu 12 Dno TEKE/11/ / Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston lausunto Riihimäen yleiskaavasta 2035 Kaupunginhallitus on pyytänyt kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston lausuntoa Riihimäen yleiskaavaehdotuksesta Oheisena: 1) yleiskaava 2035, kaupunginhallituksen päätös ehdotuksen nähtäville asettamisesta 2) yleiskaava 2035, lausunnot ja mielipiteet sekä vastineet. Riihimäen yleiskaava 2035 on kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston näkökulmasta lähtökohtaisesti hyvä. Edellisen lausuntokierroksen ja sen vastineiden osalta kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto lausuu seuraavaa: Ampumarata Vt:3 ja mt 130:n väliin yleiskaavassa merkitty ampumarata on tarkoitettu kaikille ns. pienikaliiberisille aseille (max..22 cal.), niin pienoispistoolille kuin pienoiskiväärillekin. Tekstistä saattaa saada käsityksen että ampumarata tulisi vain ampumahiihdon harrastamiseen, johon alue sinänsä kyllä myös hyvin sopii. Ehdotus/vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto päättää antaa kaupunginhallitukselle Riihimäen yleiskaavasta 2035 yllä mainitun lausunnon. Päätös: Täytäntöönpano kaupunginhallitus Muutoksenhaku ei muutoksenhakua (KuntaL 91) Lisätietoja antaa vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pasi Koistinen p

14 Riihimäen yleiskaava 2035; yleiskaavaehdotuksen nähtäville asettaminen Tekla Khall Kvalt Yleiskaavan 2035 luonnos on ollut nähtävillä välisenä aikana. Sitä esiteltiin yleisötilaisuudessa ja mm. kaupunginhallitukselle ja valtuustolle sekä useille lautakunnille tammihelmikuussa Yleiskaavaluonnoksesta on saatu 28 lausuntoa ja 14 mielipidettä. Lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät sekä vastineet ovat liitteenä. Mielipiteiden vastineet on laadittu yksityiskohtaisesti. Lausuntojen vastineita on laadittu niiltä osin, kuin niissä esitetään jatkosuunnitteluohjeita tai ne aiheuttaisivat muutoksen yleiskaavaluonnokseen. Lausunnoissa esitetään sekä yleiskaavaluonnoksen ratkaisuja tukevia että tarkistamista koskevia mainintoja. Mielipiteissä on pääosin tarkistamista koskevia mainintoja. Yleiskaavaluonnoksen esitystavasta on pääosin positiivisia kannanottoja, mutta samalla on todettu kokonaisuuden yhdyskuntarakenteellinen tarkastelu vaikeaksi, kun nykyiset maankäyttömuodot on osoitettu valkoisena alueena ja muutokset korostettuina. Hämeen liitto näkee, että uusien asuntojen tarve on mitoituksessa arvioitu jossain määrin niukaksi. Vastineessa todetaan, että asemakaavojen muutokset ja yksityisten omistamat rakentamattomat tontit mukaan lukien, uusien asuntojen tuotantomäärä on riittävä. Varuskunta-Kokko-Taipaleen asumisen kasvualueella Puolustusvoimat eivät näe lausunnossaan omalta osaltaan estettä kaavan jatkotyölle. Vastineena on todettava, että Riihimäen kaupungin olisi kuitenkin varmistettava asumisen kaavalliset edellytykset ennen yleiskaavatyön jatkamista varuskunta-alueella tapahtuvan harjoitusampumatoiminnan melun takia. Lausunnoista ja mielipiteistä johtuvat tarkistuskohteet Lukuisista laajoista kehittämisalueista ja tiemerkinnöistä on todettu ainoastaan jatkosuunnittelun tarve, jolloin olisi tarvetta selostaa niiden oikeusvaikutukset, kuinka ne vaikuttavat mahdollisiin rakennuslupiin sekä maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. (ELY-keskus, mielipide 3) Seudullisen maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelman yhteydessä on todettu, että Läntisen kehätien tarve selvitetään. Periaatevaihtoehtoja ja hankkeen ajoittumista on syytä selvittää maakuntakaavan ja yleiskaavan periaatteiden pohjalta. Kehittämisalue muutetaan esimerkiksi kehittämisvyöhykkeeksi ja määräystä muutetaan siten, että hankkeesta laaditaan tarveselvitys sekä mahdollisesti poistetaan ohjeellinen tielinjaus väliltä Hirvijärventie-kt 54. Ohjeellinen tielinjauksen merkintä säilyy Riihimäen sisäisen tieverkon osalla Arolammin etl- Hirvijärventie. (Ympäristölautakunta, ELY, Hämeen liitto, MTK) Työpaikka-alueita (TP) tarkennetaan ja supistetaan siten, että hyviä peltoalueita ei varata työpaikka-alueiksi. Haapahuhdassa kantatie 54:n pohjoispuolelle merkittyä laajaa työpaikka-aluetta pääradan itäpuolella supistetaan ja tarkistetaan. (Tekla)

15 Riihiviidantien itäpuolella, kantatien 54 pohjoispuolella, n. 19 ha peltoalue on osa yhtäjaksoista peltoaluetta, joka rajautuu Riihiviidanojaan. Tämä luonnoksen TP-alue muutetaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. (MTK) Valtatien 3 Hyvinkään pohjoiseen liittymään merkitään eritasoliittymä, josta on yhteys moottoritien länsipuolelle Rappukallion alueelle. (Tekla) Suolijärven luoteispuolella on Hirvijärven rantaa seuraileva maakuntakaavan ulkoilureitti, joka suuntautuu Lopelle Ilvesreittiin. Tämän reitin puuttuvat osat voidaan lisätä yleiskaavaehdotukseen. Seitsemän veljeksen vaellusreitti kulkee Riihimäen puolella Paalijoen kanjonin poikki ja yleiskaavaluonnoksessa luonnonsuojelualueeksi varatun alueen poikki. Ulkoilureitti voitaneen ottaa huomioon myös rauhoitusmääräyksissä. (Hyvinkään kaupunki) Varuskunnan sairaalanmäen asuinaluetta (A) laajennetaan, kuitenkin siten, että rautatien meluvyöhyke ja harjoitusampumatoiminnan melu otetaan huomioon. (Metsähallitus) Lasin paineenvähennysasemalle johtava maakaasuputki merkitään yleiskaavaehdotukseen. (Gasum Oy) Rappukallion alueen maankäyttömerkintää on syytä tarkentaa työpaikka-alueeksi EOk/EJ1/TP. Alueelle voi sijoittua myös ylijäämämaiden loppusijoitusta tai ympäristöteknologian toimintaa tai muuta työpaikkatoimintaa. (Mielipide 8 ja 12 Rudus Oy) Syrjäläntien päässä kantatien 54 eteläpuolella tilan 24:1 aluetta voidaan osoittaa yleiskaavaehdotuksessa asuinalueeksi, koska se täydentää yhdyskuntarakennetta. Asemakaavoituksessa tulee osoittaa, että asuinalueille hyväksyttävät melutasot alittuvat (Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992). (Mielipide 2) Taipaleen kaupunginosassa Auratien päässä tilan 2:72 aluetta voidaan osoittaa yleiskaavaehdotuksessa asuinalueeksi, koska se täydentää yhdyskuntarakennetta ja on siten kaavoitusohjelmassa esitetyn Kokko VI tavoitteen mukaista. Tilan rakentamismahdollisuudet ovat rinnemaaston vuoksi rajoitetut. (Mielipide 11) Taipaleentien varrella tilan 2:43 aluetta voidaan osoittaa yleiskaavaehdotuksessa asuinalueeksi, koska se täydentää yhdyskuntarakennetta ja on siten kaavoitusohjelmassa esitetyn Kokko VI tavoitteen mukaista. Tilan rakentamismahdollisuudet ovat rinnemaaston vuoksi rajoitetut. (Mielipide 10) Jatkosuunnitteluohjeet yleiskaavaehdotusta varten Sammalisto, selvitysalue 2 Kantatien 54 eteläpuoleisella alueella, yleiskaavaluonnoksen selvitysalueella 2, on maanomistaja esittänyt työpaikkarakentamista tai asumista. Liikenteen melu, AGA:n 1,5 km konsultointivyöhyke ja viereinen hevostalli rajoittavat uuden asutuksen sijoittamista tälle alueelle. Alueen maankäyttöä on selvitetty hulevesien hallinnan kannalta, kuten selvitysalueen 2 määräyksessä on edellytetty. Selvityksessä (Punkan valuma-alueen hulevesiselvitys. Sito ) todetaan, että alueelle jo muodostuneilla kosteikoilla ei ole hulevesien valumaaluemittakaavaisen hallinnan suhteen merkitystä. Kokonaisuuden kan-

16 nalta on oleellista, että selvitysalueella muodostuvista hulevesistä pidetään huolta myös jatkossa maankäytön mahdollisesti kehittyessä eikä alueelta purkautuvien hulevesien määrää ja hetkellistä esiintymistä merkittävästi äärevöitetä. Selvitysalueen sisäisten hulevesien hallinnan kannalta on tärkeää, että alueen pohjoisissa osissa sijaitsevista kosteikoista voitaisiin vähintään toinen säästää ja muodostaa osaksi alueelle mahdollisesti sijoittuvan uuden rakentamisen hulevesien hallintaa. Riihimäen linnustoselvityksessä loppuraportti (Kanta- Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry) todetaan, että Sammalistonsuo, myös kantatien eteläpuolinen osa, on yksi linnustollisesti arvokkaimmista alueista Kanta-Hämeessä ja valtakunnallisesti yksi merkittävimmistä lintujen sisämaan levähdysalueista. ELY-keskuksen tekemän ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisen tarpeellisuutta koskevan päätöksen johdosta Riihiviidanojan ja Pohjoisen Rautatienkadun välinen alue esitetään yleiskaavaehdotuksessa selvitysalueena, jossa alueen pohjoisosa säilytetään hulevesien hallinnan tarpeisiin ja linnustolle soveliaana kosteikkona. (Mielipide 13 Kekkilä Oy) Yleiskaavaluonnoksen selvitysalueen 2 eteläosa, Riihiviidanojan eteläpuoleinen alue siltä osin kuin perustamisolosuhteiden kannalta on edullista, voidaan osoittaa yleiskaavaehdotuksessa asuinalueeksi, koska se täydentää yhdyskuntarakennetta. Asemakaavoituksessa tulee osoittaa asuinalueille hyväksyttävät melutasot alittuvan (Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992). Selvitysalueet 1 ja 5 Selvitysalueella 1 valmistuu elokuun 2016 loppuun mennessä vanhan Riihimäen Lasin kaatopaikan pilaantuneisuuden selvitys, jonka jälkeen alueen maankäyttöä voidaan suunnitella. Alueelle voidaan karttatarkastelun perusteella esittää sijoitettavaksi ampumahiihtorata. Selvitysalueelle 5 esitetään olemassa oleva asutus ympäristöineen maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi alueella vallitsevan liikennemelun takia. Asuinalueille hyväksyttävät melutasot ylittyvät (Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992). Ekologiset yhteydet Riihimäen yleiskaavaluonnoksen ekologisia vaikutuksia koskevaa selvitystä vielä viimeistellään. Selvityksessä todetaan tärkeä pohjoiseteläsuuntainen ekologinen yhteys kantatien 54 yli Lopen rajan tuntumassa sekä koillis-lounaissuuntainen yhteys vt 3:n ja mt 130:n yli Arolammin seudulla. Selvityksen johdosta näille alueille yleiskaavaluonnoksessa esitettyjen työpaikka-alueiden sijaintia ja laajuutta tarkistetaan. Silmänkannon teollisuusalueeseen ja Sipiläntiehen tukeutuvat työpaikka-alueet kaventavat selvityksen mukaan luontaista ekologista yhteyttä. Sipiläntien varrelle merkitty TP-alue poistetaan ja kantatien varren pohjoispuolista TP-aluetta pienennetään. Arolammin koillis-lounaissuuntaisen ekologisen yhteyden toiminta varmistetaan jättämällä yhteyden kohdalle väljyyttä. Ekologinen yhteys varataan selvitysalueen 6 pohjoisosasta noin kilometrin levyisenä vyöhykkeenä rajautuen etelässä Heiniläntiehen ja Mäenalustantiehen. Alue merkitään maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi.

17 Arolampi, Etelä-Vahteristo Hämeen liiton lausunnossa mainitun Tallinna-Helsinki -tunnelin toteuttaminen saattaa vaikuttaa maankäytön tarpeisiin myös Riihimäellä. Riihimäen seutu saattaa tulla kyseeseen tunneliradan tavaraterminaalin potentiaalisena sijaintipaikkana, josta on mahdollista järjestää edelleen jatkoyhteydet raideliikenteellä eri puolille Suomea. Aluekokonaisuutta on tarpeen selvittää erityisesti niiltä osin, kuinka asuminen ja logistiset toiminnot sijoittuvat alueelle. (Hämeen liitto) Pasilan-Riihimäen välin liikenteen välityskyvyn nostamista koskevan ratasuunnitelman toisen vaiheen suunnittelualue käsittää välin Hyvinkää-Riihimäki. Alueella varaudutaan lisäraiteisiin ja tavararaiteeseen välille Hangonrata-Riihimäen ratapiha. (Liikennevirasto) Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavatyötä jatketaan yhdessä Hausjärven kunnan kanssa. Osayleiskaava-aluetta on tarvetta laajentaa Teerimäenkadun tasalle saakka. Ampumarata Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 perusselvityksenä on laadittu Hämeen liiton toimesta Kanta-Hämeen ampumaratojen kehittämissuunnitelma, jota viimeistellään ja julkistetaan maakuntahallituksen käsittelyn jälkeen. Selvitys käsittää maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä ampumaratoja. Kaupunginhallitus antoi päätöksessään teknisen lautakunnan tehtäväksi osoittaa pienoiskivääri- ja pistooliammunnalle soveltuva ampumarata-alue kaupungin maalle Riuttan ulkoilureitin tuntumaan, Vt 3:n ja Mt 130:n väliselle alueelle. Lisäksi kaupunginhallitus antoi sivistyslautakunnan kulttuuri- ja vapaa-aikajaoksen tehtäväksi valmistella kuluvan vuoden aikana teknisen lautakunnan osoittamalle alueelle ampumaratahanke. Kivääriradan ja ampumahiihtoradan sijoittamisesta Riihimäellä on laadittu alustava selvitys, jonka perusteella todetaan, että Riihimäen kaupungin alueella ei ole edellytyksiä melusuojaamattoman kivääriradan sijoittamiselle. Ampumahiihtoon käytettävä ampumarata on tarkoituksenmukaista sijoittaa olemassa olevan kuntoradan yhteyteen. Ampumahiihtoradan osalta tarkasteltiin sijoittamista varuskunnan, Vahteriston ja Riuttan kuntoratojen yhteyteen. Selvityksessä parhaat edellytykset ampumahiihtoradan sijoittamiselle on yleiskaavaluonnoksen selvitysalueella 1 Riuttan ulkoilureitin yhteydessä. Ampumaradan rakentaminen edellyttää maaperän pilaantuneisuuden selvittämistä ja mahdollista puhdistamista. Riuttan ulkoilualueella 1. luokan pohjavesialueella ampumaradan ampumaradaksi maastollisesti soveltuva alue sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella ja Herajoen vedenottamon valuma-alueella. Pohjaveden pinta GTK:n selvityksen mukaan vanhan ajoharjoitteluradan alueella on n. 1-5 m maanpinnasta. Teoreettisen melumallin mukaan sopivassa pohjoisenkoillisen ampumasuunnassa ampumamelu ylittää 65 dba eq :n arvon pohjoispuolella sijaitsevien asuinrakennusten kohdalla. Melun leviäminen voidaan selvittää tarkemmin vain mallinnuksen avulla. Herkän pohjavesialueen vuoksi radan sijoittamista Riuttan virkistysalueelle ei esitetä. Moottoriurheilukeskus

18 Pysyviä rakenteita sisältävän eri lajeja käsittävän moottoriurheilukeskuksen sijoitukseen sopivaa aluetta ei ole osoitettavissa kaupungin omistamilta alueilta. Moottoripyörien maastoajo voi kuitenkin tapahtua maanomistajan kanssa sopien ja myönteisen maastoliikennelain mukaisen luvan pohjalta sellaisilla alueilla, joita yleiskaavassa esitetään työpaikkarakentamiseen. Näiden alueiden asemakaavoituksen ja toteuttamisen välinen aika mahdollistaa tilapäisen käytön moottoriratana mikäli toiminnalle voidaan myöntää lupa. Ulkoilureitit Viheralueohjelmassa korostetaan Vantaanjokeen liittyviä kehittämisajatuksia. Yksi ulkoilun ydinalueista kytkeytyy Vantaanjokeen ja jatkuu retkeilyalueena alavirran suuntaan. Ulkoilun ydinalueita yhdistävät ulkoilureitit muodostavat tärkeän siteen kaikkiaan viiden ydinalueen välillä. Vantaanjoen varrella ulkoilureitit on merkitty korostetusti molemmin puolin jokea, mutta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa reitit voivat sijaita paikoin etäämmällä, paikoin vain joen toisella puolella. Ulkoilureittimerkintä muutetaan rakennesuunnitelmassa käytettyyn merkintään: Vantaanjoesta kehitetään houkutteleva ympäristöelementti : Yleiskaavaluonnokseen merkityt ulkoilureitit ovat ohjeellisia. Ulkoilureitin voi perustaa sopimalla maanomistajan kanssa tai laatimalla ulkoilulain nojalla ulkoilureittisuunnitelman, jonka elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vahvistaa (4 ), minkä jälkeen ulkoilureittitoimituksessa maanmittauslaitos määrittelee mm. ulkoilureitin kulun ja korvaukset maanomistajalle (7 ). (Mielipide 4) Riihimäen kaupungin viheralueohjelmassa esitetään laadittavaksi ulkoilureittien yleissuunnitelma v Keskusta Riihimäen kaupunki on laatimassa ensimmäistä rakennetun ympäristön ohjelmaansa. Ohjelmassa määritetään Riihimäen rakennettua ympäristöä koskevat laatutavoitteet sekä toimenpiteet, joilla asetetut tavoitteet saavutetaan. Urban Zone III tutkimuksen tuloksena esitetään joukko kehittämisehdotuksia keskustan kaupunkiympäristön laadun parantamiseksi ja elävöittämiseksi. Elinvoimaisen keskustan kehittämistä asumisen, palveluiden ja liikenteen näkökulmista esitetään ratkaistavaksi yleissuunnitelman avulla tai osayleiskaavalla. Edellinen keskustan osayleiskaava laadittiin 30 vuotta sitten. Kulttuuriympäristöt Yleiskaavaluonnoskartalla on esitetty valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt tarkistetuin aluerajauksin. Lisäksi kartalla on esitetty maakunnallisesti merkittävät alueet, joiden aluerajauksia on tarkistettu. Museovirasto esittää, että kulttuuriympäristöä koskevat liitekartat tulee sitoa oikeusvaikutteiseen kaava-aineistoon ja yksityiskohtaisemman kaavoituksen pohjaksi on syytä laatia tarkempi selvitys alueiden ominaispiirteistä ja arvoista. Täydentävien kaavaselvitysten perusteella määritellään, mikä itse alueella ja sen ympäristössä on säilyttämisen arvoista ja miten aluetta on mahdollista kehittää sen kulttuurihistoriallisten arvojen vaarantumatta.

19 Muinaisjäännöksiä ja muuta arkeologista perintöä koskevia määräyksiä kehitetään lausunnon perusteella. Yleiskaavan vaikutuksia muinaisjäännöksiin arvioidaan kaavaratkaisun tarkkuus huomioon ottaen. Kaavakartta ja teemakartat Lisäksi kaavakarttaa tarkennetaan olemassa olevien suunnitelmien ja käynnissä olevien hankkeiden mukaan. Yleiskaavaluonnoksessa valkoisina alueina esitettyjen asemakaavoitettujen alueiden maankäyttö esitetään yleiskaavaehdotuksessa yleistettynä. Laajemmat asemakaavojen muutoskohteet esitetään kaavakartalla, mutta muita teemoja esitetään teemakartoilla, joista osa voidaan sitoa oikeusvaikutteiseen kaavaaineistoon. Teemakartoilla esitettäviä teemoja voivat olla mm. väestökehitys, nykyiset lähipalvelut, asemakaavojen toteutumattomat tontit, tekninen huolto, keskustan laatuanalyysit ja kehittämisehdotukset, liikenneverkko, pyöräilyn tavoiteverkko, valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt, kiinteät muinaisjäännökset ja maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisemat, maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt, arvokkaat luontokohteet, moreenimuodostumat, kallioalueet, linnustoalueet, liito-oravaja lepakkoalueet ja viherrakenne. Yleiskaavaluonnokseen liittyvä aineisto on Riihimäen kaupungin luottamushenkilöiden ekstranetissä. LIITTEET: - Lausunnot ja mielipiteet yleiskaavaluonnoksesta, lyhennelmät sekä vastineet - Lausuntojen ja mielipiteiden kohdentuminen, kartta - Riihimäen yleiskaava 2035, yleiskaavaluonnoksen nähtäville asettaminen kh (si, rn) Ehdotus/kaavoituspäällikkö: Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se esittäisi edelleen kaupunginvaltuustolle, että nähtävillä ja lausunnoilla ollutta Riihimäen yleiskaavan 2035 luonnosta koskien päätetään: 1. hyväksyä kaavoitusyksikön laatimat lausuntojen ja mielipiteiden vastineet 2. tarkistaa ja kehittää yleiskaavaluonnosta yleiskaavaehdotukseksi lausuntojen ja mielipiteiden johdosta sekä valmistuneiden selvitysten että edellä esitettyjen jatkosuunnitteluohjeiden periaatteilla. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Lisäksi lautakunta esittää yksimielisesti, että ampumarata sijoitetaan hiekkakuopalle Riuttan kuntoradan yhteyteen. Ekologisia yhteyksiä tulee suunnitella yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Khall Ympäristöjohtaja Elina Mäenpää : Ulkona sijaitseva ampumarata edellyttää ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa, jonka käsittelee Riihimäellä ympäristölautakunta.

20 Ympäristölupaa ei ole mahdollista myöntää, jos toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Tärkeällä pohjavesialueelle pohjaveden pilaamiskielto on lainsäädännössä ehdoton, edes riskiä pohjavedelle ei saa aiheutua. Pohjaveden pilaantumisriskin vuoksi Riuttan pohjaveden muodostumisalueelle ei ole mahdollista puoltaa ympäristölupaa ampumaratatoiminnalle. Alueella harjoitetun maa-ainesten oton seurauksena pohjavesi purkautuu paikoin maanpinnalle muodostaen lammikoita, suojaava maakerros siis puuttuu paikoin kokonaan, mikä lisää pohjaveden pilaantumisriskiä.. Nuorisovaltuuston lausunto yleiskaavasta 2015 ja kaavoitusyksikön vastine siihen on LIITTEENÄ. (ht) Ehdotus/KJ: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että nähtävillä ja lausunnoilla ollutta Riihimäen yleiskaavan 2035 luonnosta koskien päätetään: 1. hyväksyä kaavoitusyksikön laatimat lausuntojen ja mielipiteiden vastineet ja 2. tarkistaa ja kehittää yleiskaavaluonnosta yleiskaavaehdotukseksi lausuntojen ja mielipiteiden johdosta sekä valmistuneiden selvitysten että edellä esitettyjen jatkosuunnitteluohjeiden periaatteilla. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kvalt Khall. 480 Päätös: Valtuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti yleiskaavaluonnosta on tarkistettu ja kehitetty yleiskaavaehdotukseksi lausuntojen ja mielipiteiden johdosta sekä valmistuneiden selvitysten että esitettyjen jatkosuunnitteluohjeiden periaatteilla. Liikenne Kehäteiden kehittämisalueista karttamerkintänä on luovuttu ja merkitty yleiskaavaan ohjeelliset tielinjaukset ja tieliikenteen yhteystarvetta osoittavat merkinnät. Eri tiejaksot: läntinen kehätie, Arolammin orsi ja itäinen kehätie on lisäksi numeroitu, jolloin niiden jatkosuunnittelutavoitteet, aikataulu ja kuvaus voidaan yksilöidä. Maantie 130:n liittymäselvitystyö on meneillään Uudenmaan Elykeskuksen, Hämeen liiton sekä Janakkalan, Hyvinkään ja Riihimäen yhteistyönä. Selvitys valmistuu keväällä Kantatie 54:n liittymien kehittämiseen vaikuttaa oleellisesti kantatien tuleva luokitus. Mikäli kantatie siirtyy liikennemääriensä perusteella valtatieluokkaan, turvallisuus- ja sujuvuusnäkökohdat tulevat uuteen tarkasteluun. Sammalisto, selvitysalue 2 Yleiskaavaluonnoksen selvitysalue 2 sijaitsee Sammaliston entisellä turpeen-/savenottoalueella kt 54:n eteläpuolella. Alueen länsiosa kt 54:n varrella merkitään mahdolliseksi työpaikka-alueeksi (TPres) ja itä- sekä

21 eteläosa virkistysalueeksi. Alueen kautta esitetään ulkoilureitti, joka yhdistyy Sammaliston ulkoilualueelle. Työpaikka-alueeksi merkityn alueen käyttöönotto vaatii alueen täyttämistä. Ely-keskuksen päätöksen mukaan maa-ainesluvan käsittelyn edellytyksenä on ympäristövaikutusten arviointi. Alueen täyttäminen ja käyttäminen rakentamiseen ei siis ole itsestäänselvyys. Ympäröivän alueen detaljikaavoituksessa on rakentamismahdollisuus otettava huomioon. Selvitysalueet 1 ja 5 Yleiskaavaluonnoksen selvitysalue 1 käsittää mm. Lasin vanhan kaatopaikka-alueen. Riihimäen Lasi Oy:n entisen kaatopaikan Jatkotutkimukset ja pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä Kunnostusvaihtoehtojen tarkastelu raportit ovat valmistuneet (Ramboll, syyskuu 2016). Raporttien mukaan yleiskaavaluonnoksen selvitysalueen 1 eteläosan puhdistaminen on tarpeen kaikilla maankäyttövaihtoehdoilla. Alue merkitään mahdolliseksi työpaikka-alueeksi TPres ja viheralueeksi V-1. Riuttantien pohjoispuolella vain osa täyttöaineksesta on pilaantuneeksi luokiteltavaa. Aluetta kehitettäessä ulkona tapahtuvaan harrastustoimintaan soveltuvaksi pilaantuneiksi todetut maamassat voidaan sijoittaa maavalliin. Yleiskaavaehdotukseen alueelle merkitään jäljempänä mainittu ampumarata merkinnällä EA. Sipiläntien pohjoispuolinen, yleiskaavaluonnoksen selvitysalue 5 on osittain asumiskäytössä, mutta sen kaavoittaminen asumiseen ei ole mahdollista liikennemelun vuoksi. Alue merkitään mahdolliseksi työpaikka-alueeksi (TPres). Ekologiset yhteydet Riihimäen yleiskaavan ekologiset vaikutukset selvitys (Sito ) on valmistunut. Selvityksen mukaiset ekologiset yhteystarpeet otetaan huomioon yleiskaavan rakentamisalueiden määrittelyssä ja tarkemmanasteisessa suunnittelussa. Tärkeät ekologiset yhteydet on merkitty yleiskaavakarttaan ja yhdyskuntarakenteen laajenemisalueen määräykseen. Sipiläntien varrelta on poistettu yleiskaavaluonnoksessa merkitty työpaikka-alue ja kantatien 54 varren pohjoispuolista Lopen Silmänkannon teollisuusalueeseen kytkeytyvää TP-aluetta on supistettu. Merkittävä ekologinen yhteys sijoittuu vt 3:n varrelle Arolammin eritasoliittymän työpaikka-alueiden ja Hyvinkään pohjoisen liittymän väliin Kouluntien ja Heiniläntien väliselle metsäiselle alueelle. Valtatien 3 ja maantien 130 eritasossa risteävä eläimille soveltuva kulkuyhteys tulisi sijoittaa tälle vyöhykkeelle. Toteuttajataho on lähtökohtaisesti Uudenmaan Ely-keskus / Liikennevirasto. Arolampi- Etelä-Vahteristo Riihimäen kaupunginhallituksen ja Hausjärven kunnanhallituksen samoihin aikoihin hyväksymän kaavarunkotasoisen yhteisen suunnitelman mukaisesti on merkitty työpaikka-aluetta Arolammin orren ja pääradan eritason molemmin puolin radan melualueelle. Radan itäpuolinen työpaikka-alue liittyy Riihimäen tavararatapihaan ja sinne voidaan keskittää raideliikenteeseen tukeutuvaa logistiikkatoimintaa. Liikenneviraston Pasila-Riihimäki hankkeen mukaisesti Riihimäen tavararatapihan ja Hangonradan välille syntyy uusi, sujuva tavararaideyhteys. Riihimäen raidelogistiikka-alue on mahdollisuus Riihimäelle ja saattaa muodostua tärkeäksi osaksi Etelä-Suomen raidelogistiikkajärjestelyitä.

22 Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavatyötä kuntien yhteistyönä tulee jatkaa ja sisällyttää työhön myös uuden asemanseudun tarkastelu. Tällöin riittävän asumisen sijoittelu mahdollisen aseman läheisyyteen on avainasemassa. Kuntaraja Arolammin seudulla on haaste suunniteltaessa toimivaa ja tasapainoista yhdyskuntarakennetta. Raidelogistiikka-alueen ja siihen liittyvien liikenneyhteyksien suunnitteluun ja toteuttamiseen tulee varautua jo ennen Arolammin asemanseudun ja siihen liittyvän asumisen tarkempaa kaavoittamista; tarvittaessa seuraavalla yleiskaavakierroksella. Ampumarata Kaavoitusyksikössä on valmisteltu Riihimäen ampumarataselvitys, Selvityksessä käytettiin apuna Metropolia ammattikorkeakoulun insinöörityötä Ampumaratatoiminnan sijoittamismahdollisuudet Riihimäellä (Mäkelä ). Melutarkastelun ja ympäristölähtökohtien perusteella on sijoitettu ampumahiihdon harjoitteluun soveltuvan radan alue vt 3:n ja mt 130:n väliselle alueelle, Riuttantien pohjoispuolelle kuntoradan lähtöpaikan tuntumaan. Radalla on mahdollista harjoitella melutasoltaan enintään.22 kaliiperisten aseiden käyttöä. Yleiskaavakartalle on merkitty ampumarata-alue, EA. Kaavamääräyksellä rajoitetaan melun leviämismahdollisuutta ympäristöön. Ampumaratatoiminta vaatii ympäristöluvan, jonka hakeminen on mahdollista, kun yleiskaava on saanut lainvoiman. Rakentaminen vaatii suunnittelutarveratkaisun ja rakennusluvan. Moottoriurheilukeskus Riuttan ajoharjoittelurata merkitään moottorirata-alueeksi. Uutta pysyvää paikkaa moottoriradan sijoittamiselle yleiskaavaan ei ole merkitty. Kaupungin toimintatapana on ollut, että kaupunki vuokraa tilapäiseen toimintaan rakentumatonta tulevaa työpaikka-aluetta. Moottorirataharjoittelu sopii tilapäisenä toimintana tuleville työpaikka-alueille silloin, kun melulle herkkiä toimintoja ei ole lähistöllä. Ulkoilureitit Yleiskaavakartalle on merkitty ulkoilun ydinalueita yhdistävät ja seudulliset reitit sekä Vantaanjoen virkistyskäyttöön liittyviä reittejä. Merkinnät ovat ohjeellisia ja tarkentuvat asemakaavoituksen tai erillisen ulkoilureittisuunnitelman ja -toimituksen yhteydessä. Ulkoilureittien yleissuunnitelman tekeminen on ohjelmoitu Riihimäen viheralueohjelmassa vuodelle Ulkoilureittien yleissuunnitelma esitetään tehtäväksi seuraavalla yleiskaavakierroksella. Keskusta Keskusta-alueelle on merkitty uusia keskustatoimintojen alueita: Peltosaaren länsiosa, Jokikylä ja veturitallien alue. Näille alueille on tavoitteena sijoittaa keskustatyyppistä asumista, työpaikkoja ja palveluita. Peltosaaren länsiosassa on yleissuunnitelman mukaan kapasiteettia rakentamiseen n kem2 v vahvistuneen asemakaavan (n kem2) lisäksi. Alue on kaupungin omistuksessa. Jokikylään on mahdollista sijoittaa alueen maanomistus ja nykyinen rakenne huomioiden arviolta n kem2 asuinrakentamista. Veturitallien alueella uuden rakentamisen reunaehtoja asettavat ennen kaikkea säilytettävät rakennukset ja pilaantunut maaperä. Alueelle mahtuu jonkin verran uutta asuin- tai liikerakentamista. Alueen käyttöönotto

23 keskustan osana edellyttää junien huollon ja tankkaamisen sekä pysäköinnin poistumista alueelta. Alue on pääosin Senaatin ja VR:n omistuksessa. Keskustan alueelle esitetään laadittavaksi keskustan yleissuunnitelma. Alueeseen voi kuulua sekä C-alueita radan molemmin puolin että A- alueita. Alueen rajaus määritellään yleissuunnitelmaa ohjelmoitaessa. Suunnitelmaan tulee sisältyä keskustan liikennejärjestelmän ja pysäköinnin sekä kevyen liikenteen ratkaisut. Selvitys- ja lähtöaineistona voi toimia Keskustan liikennesuunnitelma vuodelta Keskustan yleissuunnitelma esitetään tehtäväksi seuraavalla yleiskaavakierroksella. Keskustatoimintojen alueeseen liittyen Pohjois-Peltosaaren alueelle tulee laatia liikuntapaikkojen maankäytön yleissuunnitelma, joka on ohjelmoitu Riihimäen viheralueohjelmassa vuodelle Kulttuuriympäristöt Yleiskaavakartalla on esitetty valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ja kiinteät muinaisjäännökset kohdemerkinnöin. Maakunnallisesti arvokkaat alueet ja kohteet on esitetty oikeusvaikutteisina kohteina teemakartassa. Lisäksi teemakartalla on esitetty Silmäkenevan muinaisjärvi. Yleiskaavatyöhön liittyen on tekeillä Riihimäen rakennetun ympäristön ohjelma, jonka yhteydessä on mm. tarpeen tarkistaa Riihimäen rakennuskulttuuria 2010 selvitys. Ohjelmassa määritellään rakennettua ympäristöä koskevat laatutavoitteet ja niitä varten tarvittavat toimenpiteet sekä mahdolliset asemakaavoituksen tavoitteet. Rakennetun ympäristön ohjelma esitetään tehtäväksi seuraavalla yleiskaavakierroksella. Yleiskaavan maankäyttöluokat Asumisen alue A Asemakaavoitetut asuinalueet on merkitty yleistäen yleiskaavakartalle. Kadut, puistot, lähipalvelut ja muu asuinalueeseen sisältyvä maankäyttö on yhtenäisen aluemerkinnän alla samoin kuin mahdolliset pienet kaavamuutoskohteet. Taajamaa täydentävät asuinalueet on merkitty uusina asuntoalueina värillisellä reunaviivalla. Näille alueille tulee laatia asemakaava. Alueet on numeroitu tavoitteiden ja alueen kuvauksen yksilöimiseksi. Selostuksen liitteessä on esitetty näille alueille suunnittelusuositukset. Varuskunta-Kokko -alueen asemakaavoittaminen edellyttää sopimuksia ja maanomistusjärjestelyitä valtion eri toimijoiden ja kaupungin kesken. Alueen asemakaavoituksessa reunaehtoja asettavat mm. pääradan ja varuskunnan toimintojen (harjoitusammuntojen) aiheuttama melu ja tavaralogistiikka. Alueelle on tavoitteena sijoittaa monipuolista asumista ja asumisen lähipalvelut. Aikataulutavoitteena asuntotuotannon näkökulmasta on, että alue rakentuu vaiheittain mennessä. Varuskunta-Kokko alueelle esitetään laadittavaksi yleissuunnitelma vv Kalmun osayleiskaava on voimassa koko kaupungin yleiskaavan osana. Kalmun rakentamisen aloitusta voidaan lykätä, mikäli Varuskunta-Kokko alueelle ja taajamaa täydentäville alueille päästään rakentamaan uutta omakotiasutusta.

24 Teollisuus- ja työpaikka-alueet T, TP ja TPres Asemakaavoitetut työpaikka- ja teollisuusalueet on merkitty yleistäen yleiskaavakartalle. Uudet, vielä asemakaavoittamattomat työpaikka-alueet on sijoitettu liikenneväylien solmukohtiin ja olevien työpaikka-alueiden tuntumaan. Laajimmat yhtenäiset uudet alueet sijoittuvat vt 3:n länsipuolelle Riuttan ja Riihimäen portin kohdalle, Arolammin eritason molemmin puolin ratapihan varrelle sekä pääradan ja kantatien risteysalueen läheisyyteen. Sammaliston ulkoilun ydinalueeseen sisältyvän työpaikka-alueen rakentaminen voi liittyä ulkoiluun ja virkistykseen. Työpaikka-alueita, joihin liittyy ympäristöstä johtuvia rajoitteita, on merkitty työpaikka-alueiden reservialueeksi (TPres). Keskustatoimintojen alue C C-alueeseen sisältyvät keskusta-alueet voivat sisältää asumista, työpaikkoja, palveluita, puistoja, katuja ym. kaupunkirakenteen elementtejä. Elinvoimainen keskusta on yleiskaavan keskeinen tavoite. Uusissa keskustan täydennysrakentamiskohteissa on runsaasti kapasiteettia keskusta-asumiselle palveluineen. Yhdyskuntarakenteen laajenemisalue Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavatyössä on tutkittava sekä Arolammin orren tarkempi sijoittuminen ja risteäminen radan kanssa että tulevan aseman ja asemanseudun asuinalueiden sijoittuminen. Tuleva asemanseudun kehittämisvyöhyke on pitkän aikavälin hanke. Tarkemmanasteisessa kaavoituksessa ja liikenteen suunnittelussa alueen kehittämismahdollisuus on otettava huomioon. Yhdyskuntarakenteen mahdollinen laajenemisalue Monnin taajaman maankäytön ja uuden rautatieseisakkeen suunnittelu tulee kytkeä toisiinsa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueen toteuttamisen ehtona edellytetään rautatieseisakkeen sitovaa toteuttamispäätöstä. Yleiskaavamääräyksen mukaan alueelle ei saa sijoittaa seudullisesti merkittävää vähittäiskaupan suuryksikköä Kaupan alueet KM ja KM-1 Uutta kaupan aluetta, KM-1 on merkitty Merkoksen alueelle ja vt 3:n Kormuntien liittymään. KM-merkinnät mahdollistavat kaupan suuryksikön sijoittamisen alueelle. Palveluiden alue PY Julkisten palveluiden laajemmat kohteet on merkitty PY alueiksi. Alaasteen koulut ja päivittäistavarakaupat on merkitty kohdemerkinnöin. Erityisalueet EP, ET, EM, EA, EJ, EH ja EO Puolustusvoimien alue on merkitty EP-alueeksi. Alue on puolustushallinnon edustajien kanssa käytyjen neuvotteluiden perusteella rajattu puolustusvoimien tarpeiden mukaiseksi. Varuskunnan eteläosa on merkitty pääosin uudeksi asuinalueeksi. Jätevedenpuhdistamon alue on merkitty ET-alueeksi. Riuttan ajoharjoittelurata on merkitty EM-alueeksi. Ampumarata sijoittuu EA-alueelle Riuttantien pohjoispuolelle. Hautausmaa on merkitty EH merkinnällä. Jätehuollon alueita (EJ) on Ekokemin alueella ja Rappukallion alueella kaupungin eteläosassa, jossa alue varataan maa-ainesten oton jälkeen jätehuollon tarpeisiin ja työpaikkaalueeksi (EO/TP/EJ). Kinturin maankaatopaikka on merkitty jätteenkäsittelyalueeksi (EJ-1sel), jossa alueen jatkokäyttömahdollisuus on selvitettävä ennen ympäristöluvan päättymistä 2026.

25 Virkistysalueet V ja VU Yleiskaavakartalla on esitetty viherrakenne, joka muodostuu asemakaavoitetun alueen viheralueiden verkostoa luovista osista ja taajaman ulkopuolella ulkoilun ydinalueista. Pienempiä viheralueita ei ole esitetty. Ne sisältyvät asuinalueisiin. Sammalistonsuon alueen kehittäminen virkistyskäytön tarpeisiin on mahdollista turpeenoton jälkeen. Viheralueohjelmassa osoitetun Vantaanjoen/Silmäkenevan ulkoilun ydinalueen kehittämisajatus painottuu liikuntaan ja retkeilyyn. Loma-asunto- ja matkailualue RA ja RM Loma-asuntoalueet on merkitty ranta-asemakaavojen mukaisesti (RA). Leirintäalue on merkitty matkailualueeksi (RM). Vantaanjoki Vantaanjoen alue merkitään pääasiassa virkistyskäyttöön tarkoitetuksi alueeksi, jonka saavutettavuutta parannetaan. Maa- ja metsätalousalueet M ja MUY Maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) on merkitty alueet, joille ei aseteta erityisiä maankäyttötavoitteita. Nämä ovat kartalla valkoisia alueita. MUY-alueeksi eli maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta ja erityisiä ympäristöarvoja on merkitty luonnonoloiltaan arvokkaat ulkoiluun sopivat alueet. Kaavamerkintää koskee yleiskaavalla määrättävä Mrl mom mukainen toimenpiderajoitus. Alueita ovat mm. Kytäjä-Järviseudun gabroalue, Kalmun eteläpuolinen vyöhyke ja Riuttanlukkojen alue. Riuttan alue on virkistyskäytön ohella edustava geologisesti sekä luonto- ja maisema-arvojen osalta. Kytäjä-Järviseudun alue on osa Hyvinkään puolelle ulottuvaa laajaa virkistys- ja ulkoilualuetta, joka tulisi säilyttää ja varata jatkossakin pääasiassa ulkoilun ja retkeilyn tarpeisiin. Luonnonsuojelualue SL Luonnonsuojelualuemerkinnällä on merkitty perustetut ja perustettavat suojelualueet. Joukossa on sekä vapaaehtoiseen suojeluun että maakunnalliseen ja paikalliseen inventointiin perustuvia kohteita. Arvokas geologinen kalliomuodostuma, ge Yleiskaavakartalle on merkitty arvokkaat geologiset kalliomuodostumat. Teemakartat 11 ja 12 Kaavakarttaa täydentää kaksi teemakarttaa, jotka sisältävät oikeusvaikutteisia osia. Osa karttojen kohteista on sellaisia, joista on jo muussa lainsäädännössä kuten muinaismuistolaissa tai luonnonsuojelulaissa säädetty tai jotka sisältyvät valtakunnallisiin tai maakunnallisiin tavoitteisiin tai suojeluohjelmiin. Liito-orava-alueet, lepakkoalueet ja arvokas moreenimuodostuma on esitetty oikeusvaikutteisina kohteina teemakartassa. Lisäksi teemakartalla on osoitettu arvokkaat linnustoalueet ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet (LUMOS). Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040 Maakuntakaava laaditaan yleispiirteisempänä kuin edellinen kokonaismaakuntakaava ja kaavan on määrä olla otteeltaan strateginen. Maakuntakaavan joustavuutta ja nopeampaa uusimismenettelyä tavoitel-

26 laan. Luonnos on valmisteltavana ja ehdotus on määrä olla käsiteltävänä vuoden 2017 lopulla. Yleiskaavan oikeusvaikutukset Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Aiemmin hyväksytyt oikeusvaikutteiset osayleiskaavat, ranta-asemakaavat ja asemakaavat säilyvät lainvoimaisina lukuun ottamatta Kuulojan ja Kapulan osayleiskaavaa, jotka tämä kokonaisyleiskaava korvaa. Maankäyttö- ja rakennuslain 42 :n mukaisesti yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Maankäyttö- ja rakennuslain 43 mukaan lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (ehdollinen rakentamisrajoitus). Tällä yleiskaavalla määrätään MRL mom. mukainen toimenpiderajoitus MUY-alueille. Tämä yleiskaava ei oikeuta myöntämään suoria rakennuslupia asemakaavoitetun alueen ulkopuolelle. Yleiskaavasta vahvistuva osa on yleiskaavakartta määräyksineen sekä teemakartat 11 ja 12 merkityiltä osiltaan. Yleiskaavalla ei voi syrjäyttää muussa lainsäädännössä olevia määräyksiä. Esimerkiksi luonnonsuojelulain mukaiset suojeltavat kohteet ja muinaismuistolain kohteet on rakentamisessa ja suunnittelussa otettava huomioon vaikka kohteita ei olisi yleiskaavassa esitettynä. Yleiskaavan hyväksymisen vaiheet MRL 65 :n mukaisen nähtävillä olon jälkeen yleiskaavaehdotusta tarvittaessa tarkistetaan saadun palautteen perusteella. Kaupunginhallitukselle esitetään hyväksyttäväksi em. tarkistukset. Näin muutettu yleiskaava selostuksineen viedään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä hyväksytään seuraavan valtuusto- / yleiskaavakauden päätavoitteet ja -tehtävät yleiskaavan osalta. Mikäli valituksia ei säädetyn määräajan sisällä tule, yleiskaavakartta määräyksineen tulee lainvoimaiseksi kuulutuksen kautta. Yleiskaavan toteutus- ja seurantaohjelma laaditaan seuraavan yleiskaavakauden alussa. Yleiskaava ja kaupungin strategia Yleiskaava toteuttaa kaupungin strategiaa ja on sen kuva. Siten strategiatyö ja yleiskaavan laatiminen kytkeytyvät yhteen. Molempia tarkistetaan valtuustokausittain. Edellinen valtuusto antaa seuraavalle eväät yleiskaavan ja strategian muodossa. Aineisto