Helsingin maanalaisten toimintojen osayleiskaava, suunnitteluohjelma

Transkriptio

1 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2004:8 Jukka Tarkkala Helsingin maanalaisten toimintojen osayleiskaava, suunnitteluohjelma

2 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2004:8 Helsingin maanalaisten toimintojen osayleiskaava, suunnitteluohjelma

3 Sisällysluettelo 1 Osayleiskaava-alue, kaavan tarve ja tavoitteet Suunnittelun lähtökohdat Maanalaisen rakentamisen nykykäytäntö ja rakentamisen tarve Maanalaisen rakentamisen mahdollisuudet ja rajoitteet Maanalaisen kallion ja tilan käyttöoikeus Maankäytön suunnittelu, toteuttamisen edellytykset Rakentamisen luvat Suunnitteluohjelma Maanalaisten toimintojen suunnitteluperiaatteet Tarpeiden määrittely Rakentamismahdollisuuksien määrittely Vaikutusten määrittely Yleiskaavaprosessi, osallistumis- ja arviointisuunnitelma, vuorovaikutus Aikataulu...15 Lähdeaineistoa Liitteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös jatkotoimenpiteistä

4 3 1 Osayleiskaava-alue, kaavan tarve ja tavoitteet Maanalaista rakentamista ohjataan lailla, valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla, maakuntakaavalla, yleiskaavalla, asemakaavalla ja rakentamisen lupamenettelyllä. Maanalaisten toimintojen osayleiskaavalla kuvataan tavoitetila, johon pyritään. Kaava voidaan laatia myös oikeusvaikutteisena, jolloin tarkemmassa maankäytön suunnittelussa ei voida tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka estävät kaavan toteuttamisen. Kaavalla vahvistetaan maanalaisen tilavaraussuunnittelun asemaa maankäytön ja liikenteen suunnittelussa ja rakentamisen ohjauksessa. Helsingin asemakaavoittamaton alue, mukaan lukien maanalainen alue, on suunnittelutarvealuetta. Maanalaisten toimintojen osayleiskaava kattaa koko Helsingin kaupungin alueen. Maakuntakaava ohjaa maankäyttöä silloin kun laaditaan kaavaa ennestään kaavoittamattomalle alueelle tai kun voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja muutetaan. Voimassa oleva taajama-alueet ja liikenneväylät sisältävä seutukaava on vahvistettu Suojelu- ja virkistysalueet käsittävä seutukaava (II) on vahvistettu Valmisteilla oleva maakuntakaava korvaa seutukaavat lähitulevaisuudessa. Maakuntakaavaehdotuksessa esitettyjä maanalaisia toimintoja Helsingin alueella ovat maakaasun siirtoputket, vedenpuhdistamoiden välinen raakavesitunneli, Keski-Uudeltamaalta Viikinmäkeen johtava viemäritunneli ja puhdistettujen jätevesien purkutunneli sekä maanalaiset liikenneväylät (Kehä II, Malminkartanon tunneliasema, Turunväylä Munkkivuoressa, Hakamäentien ja Kustaa Vaasan tien välinen liikennetunneli ja liikennetunneli Sörnäisiin, keskustatunneli, raideyhteyksiä). Maakuntakaavan liiteaineistossa on esitetty nykyisistä maanalaisista toiminnoista vesi- ja jätevesitunneleita sekä Viikinmäen jätevedenpuhdistamo. Liiteaineistossa on uusina liikenneväylinä Helsingin niemen rautatieja metrolinjoja, Helsingin ja Espoon välinen raideyhteys, Laajasalon raideyhteys, Malmilta itään suuntautuva raideyhteys ja Kehä II Hämeenlinnanväylältä länteen. Näistä osa voidaan toteuttaa vain maanalaisina yhteyksinä. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita käsitellään kohdassa 3.5 Yleiskaavaprosessi. Helsingissä on voimassa koko kaupungin kattava yleiskaava, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi oikeusvaikutteisena Yleiskaavan joistakin alueista on valitettu hallinto-oikeuteen ja niiltä osin kaava ei ole voimassa. Yleiskaava tulee ottaa huomioon asemakaavaa laadittaessa tai muutettaessa. Yleiskaavassa esitettyjä maanalaisia toimintoja ovat ajoneuvo- ja raideliikenteen tunnelit ja asemat. Yleiskaavassa on esitetty myös maanpäällisiä maankäyttömuotoja, joihin liittyy merkittäviä maanalaisia tiloja ja toimintoja. Useille nykyään käytössä oleville tukikohta- ja varikkoalueille on esitetty toinen käyttötarkoitus ja nykyinen toiminto on kaavaselostuksessa esitetty sijoitettavaksi maan alle. Maanalaisten toimintojen osayleiskaava laaditaan pääosin oikeusvaikutuksettomana. Tällöin se on lähinnä maankäyttösuunnitelma, joka on valmistelun, lausuntojen ja käsittelyn perusteella saanut yleisen hyväksynnän. Sitovaa lainvoimaista merkitystä sillä ei ole kuten lainvoimaisella yleiskaavalla ja asemakaavoilla. Osayleiskaavan jotkin osat voidaan myös vahvistaa oikeusvaikutteisena. Maanalaisten toimintojen määrittäminen ei ole aivan yksiselitteistä. Rakennusten kellarikerrokset ovat maanalaisia, mutta ne eivät kuulu tämän suunnitelman piiriin. Tästä syystä rakennuksen alla olevassa kalliokaivannossa sijaitsevaa nykyistä tilaa ja toimintoa ei lueta maanalaisiin toimintoihin, mutta samassa paikassa

5 4 kalliotilassa sijaitseva tila ja toiminto kuuluu. Rakennusten ulkopuolella sijaitsevat teräsbetonirakenteiset tilat voidaan lukea maanalaisiin toimintoihin tai ei. Oleellista on, että yhdyskunnan kannalta merkittävien hankkeiden kehittämiselle luodaan selkeä mahdollisuus ja lähitulevaisuuteen ennustettavissa olevat hankkeet on otettu varauksena mukaan. Tämä on maanalaisten toimintojen osayleiskaavan perimmäinen tarkoitus. Nykyisten maanalaisten tilojen ylläpito on jo turvattu pääasiassa lainsäädännön, sopimusten, rakennusjärjestyksen ja asemakaavojen perusteella. Osayleiskaavan laatimisen tavoitteena on selkeyttää maanalaista suunnittelujärjestelmää 2 Suunnittelun lähtökohdat 2.1 Maanalaisen rakentamisen nykykäytäntö ja rakentamisen tarve Maanalaisella rakentamisella on Helsingissä pitkät perinteet. Se on ollut välttämätöntä kaupungin kehityksen kannalta ja on johtanut monin osin terveellisempään, turvallisempaan, taloudellisempaan ja ympäristön kannalta paremman asuin- ja toimintaympäristön luomiseen. Tulevaisuudessa maanalaisen rakentamisen tarve ei vähene, mutta käytettävissä oleva tila vähenee. Suunnittelun ja rakentamisen tarkkuustaso kasvaa. Maanalainen rakentaminen alkoi Helsingissä johtotunneleiden rakentamisella. Sittemmin maan alle, pääasiassa kalliotiloihin on rakennettu myös väestönsuojia, liikuntatiloja, laite-, huolto- ja varastotiloja, liikenneväyliä ja pysäköintilaitoksia. Maanalaisia tiloja on tällä hetkellä kallioarkistotietokannassa noin 310 kpl. Maanalaisen rakentamisen laajuus vaihtelee vuosittain voimakkaasti. Rakentamisen nykykäytäntöä on tarkastelu maankäytön suunnittelun sekä rakentamisen ja toiminnan edellyttämien lupien osalta kohdissa Nykyään maanalaisten tilojen rakentamisessa käytettävä tekniikka eroaa suuresti aikaisemmasta. Ensimmäiset tilat rakennettiin vaatimattomalla tekniikalla, tiloille tuli olla pakottava tarve ja niiden laajuus oli suppea. Rakentamisessa sovellettiin kaivostekniikan oppeja. Rakennustekniikan kehittyessä myös tutkimus- ja suunnittelumenetelmät kehittyivät ja päinvastoin. Nykyaikaiseen kalliorakentamiseen kuuluvat hyvät ennakkotutkimukset. Kallioperän rakenne ja ominaisuudet selvitetään ennakkoon sellaisessa laajuudessa, että työn suunnittelu ja vaikutusten arviointi on mahdollista tehdä riittävän suurella tarkkuudella. Tarvittaessa kallioperä tiivistetään ennen kallion irrotusta. Irrotuksen aikana voidaan seurata esimerkiksi kallion jännitystilan muutoksia ja rakentamisen vaikutusta olemassa oleviin rakenteisiin. Kalliotila lujitetaan ja tiivistetään ennen rakennustöiden seuraavaa vaihetta. Kahden viime vuosikymmenen aikana tehdystä rakennustekniikan merkittävästä kehittämisestä huolimatta yllätyksiä tapahtuu edelleen rakentamisen aikana. Esimerkiksi kallion irrotuksen aikana saattavat kallioperässä olevat raot aueta enemmän kuin on arvioitu ennakkotutkimusten perusteella ja veden liikkuminen kallioperässä lisääntyy. Tällaiset yllätykset johtuvat enemmänkin siitä, että kallioperä ei ole ominaisuuksilta tasalaatuista kuin siitä, että kalliorakentaminen olisi tehty huolimattomasti. Maanalaisten toimintojen tarve keskittyy samoille seuduille kuin maapäällisten toimintojen. Maanalainen toiminta antaa uusia mahdollisuuksia tai vähentää toiminnan haitallisia vaikutuksia. Joissakin tapauksissa maanalainen rakentaminen on ainoa mahdollisuus: esimerkiksi sähkönkulutus voi lisääntyä jollakin tiiviisti ra-

6 5 kennetulla alueella niin paljon, että uuden sähköaseman rakentaminen on välttämätöntä ja ainoa sijoituspaikka löytyy maanpinnan alapuolelta. Helsingin keskustassa alkaa olla pulaa vapaista kallioresursseista. Maanalaisen rakentamisen tarpeesta kertoo suuri varausten lukumäärä: erilaisia tulevaisuuden maanalaisia tilavarauksia on tällä hetkellä noin 190. Monella hankkeella on useampi käyttötapa, joista toinen on useimmiten väestönsuojelu. Hankkeet jakaantuvat lukumääräisesti taulukossa 1 esitetyn mukaisesti. Taulukko 1: Maanalaisten tilavarausten lukumäärä toiminnoittain syksyllä kantakaupunki esikaupunki tekninen huolto 15 6 väestönsuojelu liikenne muut toiminnot Helsingillä ei ole juurikaan yhteisiä maanalaisia tiloja naapurikuntien kanssa. Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n raakavesitunneli päättyy Silvolaan Vantaalle, josta Helsingin Veden tunneli johtaa veden Pitkäkosken ja Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksille. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän tunneliviemärillä johdetaan Tuusulan, Keravan, Järvenpään, Vantaan sekä Mäntsälän ja Sipoon jätevesiä Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Mellunmäen metrolinjan kääntöraide sijaitsee Vantaan kaupungissa. Vuosaaren sataman maaliikennetarpeita varten rakennetaan parhaillaan ajoneuvo- ja raideliikenteen tunneleita Helsingin ja Vantaan välille. Eräs tulevaisuuden mahdollinen maanalainen tila on Espoon, Helsingin ja Vantaan rajoilla sijaitseva Kehä II:n tietunneli. 2.2 Maanalaisen rakentamisen mahdollisuudet ja rajoitteet Maanalaiseen tilaan voidaan sijoittaa osa yhdyskuntien rakennetuista tiloista. Asuintiloja ei voi sijoittaa maan alle ja työpaikkojakin vain poikkeuksellisesti. Maanalaisia tiloja rakentamalla vähennetään maanpäällisen tilan tarvetta, varmistetaan teknisten järjestelmien käyttövarmuus ja usein myös parannetaan hankkeiden taloudellista arvoa. Maanalainen tila rajoittaa tulevaisuuden rakentamista eikä kerran rakennettua tilaa voida poistaa. Maa- ja kallioperään voidaan rakentaa toisistaan erillään olevia tiloja useaan eri tasoon. Välittömästi maanpinnan alla voi olla rakennuksen pysäköinti- ja huoltotiloja ja rakennusten välisiä yhdyskäytäviä. Näiden tilojen alla voi turvallisen etäisyyden päässä olla esimerkiksi väestönsuoja tai pysäköintilaitos ja näiden tilojen alla vielä johtotunneleita. Yleensä kolme tasoa on enimmäismäärä. Laki edellyttää rakentamaan väestönsuojan, mikäli rakennuksen kerrosala on 600 m 2 tai enemmän. Kaupunki on velvollinen rakentamaan suojan alueella oleskeleville ihmisille ja niille asukkaille, joilla ei ole oman suojan rakentamisvelvollisuutta. Väestönsuojan operatiivisen käyttövalmiuden kannalta on oleellista, että suojalla on nimetty, motivoitunut ja koulutettu henkilöstö ja että suojalla on normaaliaikana hyödyllistä käyttöä. Normaaliaikana suojaa voidaan käyttää esimerkiksi varastona, pysäköintilaitoksena tai liikuntatilana. Motorisoidulle liikkumiselle tarvittava tila on suuri. Liikenneväylien, pysäköintilaitosten, tukikohtien ja varikoiden sijoittaminen maan alle on luonnollinen tapa vapauttaa tilaa maanpinnalta. Erityisen perusteltua tämä on silloin, kun liikenne on

7 pääasiassa läpikulkevaa tai sen haitat maanpinnalla ovat suuret esimerkiksi liikennemelun takia. Yhdyskunta tarvitsee toimiakseen monenlaisia johtoyhteyksiä: vesi, jätevesi, sadevesi, puhe- ja tietoliikenne, sähkö, lämpö, jäähdytys, kaasu. Johtoja omistavien tahojen määrä on suppea. Osa johdoista on tarkoituksenmukaista sijoittaa erilliseen johtotunneliin. Syitä voi olla erilaisia: suojautuminen ulkopuolisen tekijän aiheuttamalta vauriolta on pienempi, valvonta on helppoa ja luotettavaa, maanpinnalla ei ole sopivaa reittiä, ei haluta rajoittaa tulevaisuuden toimintaa maanpinnalla, maanalainen vaihtoehto on teknisesti tai taloudellisesti edullisempi. Rakentaminen rajoittaa aina myös tulevaisuuden rakentamista. Mikäli kaupungin itälaidalla sijaitsevasta Vuosaaren voimalaitoksesta lähtevät lämpöputket olisi rakennettu maakanaviin, olisivat ne rajoittaneet muun maankäytön kehittämistä merkittävästi. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon suuruiselle laitokselle ei olisi löytynyt paikkaa maan pinnalta ja jäteveden puhdistamista olisi jatkettu pienemmissä laitoksissa. Näissä ja monissa muissa tapauksissa maanalainen rakentaminen on ollut hyvä päätös. Maanalainen rakentaminen eroaa maanpäällisestä siinä, että kerran tehty kalliotila on olemassa myös tulevaisuudessa. Nestemäisten polttoaineiden varaston muuttaminen muuhun käyttöön voi olla vaikeaa sen jälkeen kun varastointitarve on päättynyt. Kalliossa oleva tila estää saman kallion käyttämistä muuhun tarkoitukseen. Tilat on jaoteltu yleensä seuraaviin neljään luokkaan: tekninen huolto, väestönsuojelu, liikenne, muut toiminnot. Teknisen huollon pääjohtojen sijoittaminen tunneleihin kaivantojen sijaan on usein perusteltua niiden vaatiman tilan ja ylläpidon aiheuttaman häiriön pienentämiseksi, rakentamiskustannusten pienentämiseksi sekä johtojen toiminnan turvaamiseksi. Johtotunnelit sijaitsevat yleensä syvällä. Kalliotilat väestönsuojina ovat edullisia ja tehokkaita. Normaaliaikana niitä voidaan käyttää monenlaisiin tarkoituksiin. Maanalaiset ajoneuvoliikenteen väylät sijoitetaan yleensä pintakallioon ja niissä voi olla kallio- tai teräsbetonikatto. Pysäköintilaitosten osalta tilanne on usein sama. Ajoneuvoliikenteen päästöjen johtaminen hyvin tuulettuviin ilmakerroksiin muodostaa usein melkoisen haasteen, samoin käyttökelpoisten kulkuyhteyksien järjestäminen tilaan ja vain poikkeustapauksissa käytettävien hätäpoistumisteiden sijoittaminen. Raideliikenne ja asemat voidaan sijoittaa myös syvemmälle. Muihin toimintoihin on luettu muun muassa varastot ja varikot. Kalliotilaan on usein mahdollista muodostaa varastoinnin kannalta hyvät lämpötila-, kosteus- ja valaistusolosuhteet luotettavasti ja edullisesti. Työtunneleiden suunnittelussa tulevaisuuden tarpeiden arvioiminen on erittäin hyödyllistä. Ne ovat suhteellisen kalliita varsinaisiin kalliotiloihin nähden. Niiden sijoittaminen muuhun maankäyttöön nähden on usein hankalaa. Jos samaa ajotunnelia voidaan käyttää useiden kalliotilojen rakentamiseen, on se kaikkien edun mukaista. Kallioresurssien kartoituksessa on arvioitu ajotunneleiden suuaukkojen sijaintia tekniseltä kannalta. Varsinaiset kalliotilan käyttämiseen tarvittavat kulkuyhteydet voivat sijaita erillään ajotunneleista. Ajotunnelia voidaan käyttää rakentamisen aikana, huoltoon ja pelastustienä. Yleensä kukin maanalainen tila tarvitsee kuitenkin omat ilmanvaihto- ja kulkuyhteydet teknisen ylläpidon ja pelastustoiminnan takia. Maanalaisten toimintojen osayleiskaavassa ei käsitellä sellaisia maanalaisia toimintoja, jotka eivät vaadi asemakaava eikä rakennuslupaa. Puolustusvoimat saa lain mukaan rakentaa tällaisia tiloja. Nykyiset ja suunnitellut salaiset tilat ovat kui- 6

8 7 tenkin kiinteistöviraston tiedossa. Tilojen haltijoiden ja rakennuttajien sekä kaupungin edustajien välillä on säännöllistä suunnitteluyhteistyötä. Julkisten maanalaisten tilojen suunnittelun yhteydessä varmistetaan, ettei niiden toteuttaminen vaaranna ei-julkisten maanalaisten tilojen käyttöä tai heikennä suunniteltujen tilojen toteuttamismahdollisuuksia. Maan alle ei yleensä haluta sijoittaa pysyviä työpaikkoja. Poikkeuksia kuitenkin on: esimerkiksi Helsingin asematunnelissa on runsaasti pysyviä työpaikkoja. Maanalaisten tilojen turvallisuus on tärkeä ja moninainen asia. Tilassa olevan henkilön tulee tuntea olonsa yhtä turvalliseksi kuin maanpäällisessäkin tilassa. Poikkeustilanteissa henkilö- ja materiaaliturvallisuuden tulee olla yhtä hyvä kuin missä tahansa tilassa. Palamiskaasujen poistaminen maanalaisesta tilasta on vaikeampaa kuin maanpäällisestä. Maanalaiset tilat edellyttävät monipuolista pelastusturvallisuuden suunnittelua. Maanalaisen tilan käyttäminen esimerkiksi voimakkaasti pilaantuneen maaaineksen loppusijoituspaikkana olisi teknisesti helposti järjestettävissä ja sijoitusalueen vaikutukset ympäristöön olisi melko helposti hallittavissa. Ratkaisun yleinen hyväksyttävyys ja taloudellisuus on selvittämättä. 2.3 Maanalaisen kallion ja tilan käyttöoikeus Kiinteistön omistaja hallitsee myös kiinteistön maanpinnan alapuolisia osia. Maanalaisen tilan rakentajan tulee tehdä erillinen sopimus maanomistajan kanssa, ellei hakija ole omistaja. Joissakin tapauksissa oikeus voidaan hankkia lunastamalla. Rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakija hallitsee rakennuspaikkaa. Maanalaisen hankkeen toteuttajan tulee sopia käyttöoikeudesta maanomistajan kanssa ellei se itse ole maanomistaja. Kaupungilla ja valtiolla on tietyin edellytyksin mahdollisuus rakentaa yleisiä tiloja. Kiinteistön ulottuvuutta ei ole määritelty pystysuunnassa. Ulottuvuutta tulkittaessa on päädytty rajaamaan alapinta teknisen hyödyntämiskelpoisuuden perusteella. Teknisen hyödyntämiskelpoisuuden kehittyminen tulevaisuudessa on myös otettava huomioon. Kiinteistön omistajalla on oikeus käyttää maanalaista osaa, mikäli oikeuksia ei ole erikseen rajattu päätöksillä. Tällainen päätös voi olla esimerkiksi asemakaavamerkintä, jolla kielletään nykyisen johtotunnelin kohdalla tehtävä louhinta, jos siitä on tunnelille tai sen käytölle haittaa. Yhteiskunnalle välttämättömien johtotunneleiden rakentaminen sallitaan ilman asemakaavaa ja kiinteistön omistajan kanssa tehtävää erillistä sopimusta. Oikeus maan pinnalle johtavien yhteyksien rakentamiseksi voidaan järjestää esimerkiksi rasitteilla. 2.4 Maankäytön suunnittelu, toteuttamisen edellytykset Maanalaista rakentamista varten tarvitaan lähes poikkeuksetta asemakaava ja rakennuslupa. Yleensä asemakaava laaditaan yksittäistä hanketta varten ja se perustuu hankkeen yleissuunnitelmaan. Asemakaavan on oltava riittävän tarkka ja sen vaikutukset arvioidaan. Asemakaava ei saa myöskään estää yleiskaavan toteuttamista.

9 Maanalaisten tilojen tarve tulee esille muun maankäytön suunnittelun yhteydessä, virastojen tai laitosten toiminnansuunnittelussa tai tarvekartoituksessa, maanomistajan kehittämisideoinnissa tai yksityisten yritysten liiketoiminnansuunnittelussa. Nämä tarveselvitykset riittävät tilavarausten tekemiseen ja hankkeiden kiinnittämiseen toteuttamisohjelmiin, mutta eivät asemakaavoitukseen. Niukkojen kallioresurssien alueella tarveselvitysten tulee olla niin tarkkoja, että useiden samasta resurssista kilpailevan hankkeen välillä voidaan tehdä arvottaminen. Koska yksityisten rakennuttajien maanalaisia tiloja ei voida toteuttaa ilman asemakaavaa, on maankäyttöviranomaisten velvollisuutena suorittaa tarveharkinta riittävien tietojen perusteella ja rakennuttajia oikeudenmukaisesti kohdellen. Joissakin tapauksissa pystytään hyvinkin nopeasti toteamaan jos resurssi ei riitä useiden hankkeiden toteuttamiseen. Useissa tapauksissa on yhteiskunnan edun mukaista myöntää resurssi yksityiselle hankkeelle, mikäli sen yhteydessä voidaan toteuttaa myös yleishyödyllinen hanke nopeammin, taloudellisemmin tai pienemmin häiriöin. Hankkeen suunnittelu käynnistyy yleissuunnittelulla. Yleissuunnittelulla tarkoitetaan hankkeen tärkeimpien ominaisuuksien ja vaikutusten ratkaisemista ja arviointia. Ominaisuuksia ovat tilan käyttötarkoitus, sijainti vaaka- ja korkeustasossa ja yhteydet. Vaikutukset kohdistuvat rakennustöiden ja käytön aikaisiin melu-, tärinä, liikenne-, ilmanlaatu- jne. vaikutuksiin, turvallisuuteen ja terveyteen, kustannuksiin, kiviainekseen, maa- ja kalliopohjaveteen sekä muihin maanalaisiin tai maanpäällisiin tiloihin tai rakenteisiin. Yleissuunnittelun tuloksena saadaan hankesuunnitelma, jota voidaan käyttää asemakaavan laatimisessa. Jos tilan toteuttamiselle on välitön tarve, laaditaan usein samassa yhteydessä luonnossuunnitelmat. Yleissuunnittelun yhteydessä on välttämätöntä arvioida myös maa- ja kallioperän soveltuvuutta, tiivistys-, louhinta- ja lujitustekniikkaa, rakenteita, LVISAtekniikoita, pelastustoiminnan edellytykset sekä tehdä tilan käytöstä riittävän yksityiskohtaiset tilaohjelmat ja suunnitelmat. Toiminnallinen tilasuunnittelu on tärkeää, koska tilan ulkoseinien sijainti kiinnitetään. Varustaminen väestönsuojaksi vaikuttaa kaikkiin ratkaisuihin. Myös erilaiset varaukset tulevaisuuden tarpeita varten on syytä pohtia. Maanalaisen tilan sijainnin tulee olla maanomistuksen kannalta selkeä. Maanalainen osayleiskaava osoittaa tavoitetilaa, johon pyritään maanalaisten resurssien ja tilojen käytössä. Maankäyttö- ja rakennuslaissa esitetyt tavoitteet ja menettelytavat koskevat useimmiten samalla tavalla maanpäällistä ja maanalaista rakentamista. Samalla alueella voi olla voimassa sekä maanalainen että maanpäällinen asemakaava. Maanalaisessa asemakaavassa täytyy olla merkittynä sen korkeusasema. Maanalaisen osayleiskaavan tulee tukea valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, maakuntakaavan ja yleiskaavan toteuttamista. Helsingin naapurikunnissa ei ole tehty maanalaisia osayleiskaavoja, joihin liittyminen tulisi tarkistaa. Maanalainen tila tarvitsee yleensä asemakaavan. Asemakaava tarvitaan aina kun maanalaiseen tilaan tulee pysyviä työpaikkoja, hanke on laajuudeltaan tai pysyviltä vaikutuksiltaan merkittävä, se vaikuttaa maanpäälliseen kaupunkirakenteeseen tai maanpinnan järjestelyihin, se liittyy välittömästi maanpäälliseen rakentamiseen tai toteutetaan erillisenä hankkeena tai jos rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset ovat merkittäviä. Pääsääntö on, että ei-julkiset tilat ja syvällä sijaitsevat teknisen huollon johtotunnelit eivät tarvitse asemakaavaa ja kaikki muut tarvitsevat. Maanalainen tila varataan asemakaavalla yleensä vasta kun tarve on olemassa ja tiedetään sen ominaisuuksista enemmän. Maanalaisen rakentamisen näkökulmasta olisi hyvä, jos maanpäällisen kaavoituksen yhteydessä tehtäisiin myös 8

10 9 2.5 Rakentamisen luvat väljä maanalainen kaava samalle alueelle tai sen sisäpuolelle. Tämä nopeuttaisi maanalaisen hankkeen läpimenoaikaa. Maanalaisessa asemakaavassa tulisi olla sijaintitietojen lisäksi esitettynä myös tilan käyttötarkoitus, työpaikkojen lukumäärä ja liiketilojen kerrosala, väestönsuojelun ja pelastustoiminnan tiedot, autopaikkamäärä, ympäristöasiat sekä ennen kaikkea yhteydet maanpäälliseen maailmaan. Jos halutaan vahvistaa nykyisten maanalaisten tilojen asema asemakaavalla ja täydentää aluetta joillakin uusilla tiloilla, voidaan laatia laaja-alaisempi useamman maanalaisen tilan kattava asemakaava. Sopivin alueellisen maanalaisen maankäytön suunnittelun asiakirja on siis osayleiskaava. Myös osayleiskaavasta poikkeavien hankkeiden asemakaavoittaminen ja rakentaminen on mahdollista, jos hankkeet eivät estä osayleiskaavan mukaista maankäyttöä. Teknisen huollon tunneleiden asemakaavoitusta vastaava tilavaraus hoidetaan usein lausuntomenettelyllä. Maanpäällisen alueen maanomistajalla ei yleensä ole teknistä mahdollisuutta hyödyntää syvällä olevaa kallioresurssia. Yleensä maanalaisen tilan rakentamisen edellytyksiin kuuluu voimassa oleva tai valmisteilla oleva asemakaava sekä rakennus- tai toimenpidelupa. 3 Suunnitteluohjelma Asemakaava ei oikeuta rakentamiseen ryhtymistä vaan hankkeelle tulee hakea rakennusvalvonnan lupa. Maanalaisiin hankkeisiin soveltuvat luvat ovat rakennuslupa tai toimenpidelupa. Rakennuslupa voidaan myöntää myös kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen lupa haetaan tiivistys-, louhinta- sekä lujitustöille ja suunnitelmissa on määritelty avattavat tilat. Toinen lupa haetaan yksityiskohtaisemmilla suunnitelmilla tilan ja yhteyksien varustamiselle. Toimenpidelupa soveltuu sellaisiin maanalaisiin kohteisiin, joita ei voida pitää rakennuksina. Toimenpidelupaa on joissakin tapauksissa käytetty myös louhinta- ja lujitustöiden tekemiseen kun hankkeelle on haettu myöhemmin tarkempien tilan varustamiseen liittyvien suunnitelmien perusteella rakennuslupa. Joissakin tapauksissa voidaan joutua hakemaan poikkeamislupaa maankäyttö- ja rakennuslain piiriin kuuluvista säännöksistä. Usein tällaisissa tapauksissa on kyse siitä, että maanalaista tilaa ympäröivät muut tilat rajoittavat rakentamismahdollisuuksia. Poikkeamiseen tulee olla erityinen syy, joka tulee hyväksyttää. Helsingissä on käytetty myös lausuntomenettelyä maanalaisten tilojen louhintaja lujitustöiden lupana. Yhdyskuntatekniset tunnelit eivät tarvitse asemakaavaa tai rakennuslupaa vaan ne voidaan toteuttaa lausuntomenettelyllä. Yhteydet maanpintaan vaativat joko rakennus- tai toimenpideluvan. 3.1 Maanalaisten toimintojen suunnitteluperiaatteet Maanalaisten toimintojen osayleiskaava perustuu tietoihin nykyisistä maanalaisista tiloista ja tiedossa oleviin mahdollisimman toteuttamiskelpoisiin hankkeisiin. Kaikkien hankkeiden toteuttamiskelpoisuutta ei ole kuitenkaan vielä määritetty, joten niiden tilavaraus perustuu hankkeiden yhteiskunnalliseen painoarvoon ja vaikutukseen.

11 10 Suunnitelmassa keskitytään keskisyvyisen ja syvän kallioresurssin tarkasteluun. Pintaresurssit ovat pääsääntöisesti kiinteistöiltä saavutettavissa. Pintaresurssit ovat kuitenkin hyvin tärkeitä eikä niitä suinkaan sivuuteta. Kaavan laatimisen yhteydessä on syytä tarkastella koko ketjua, joka johtaa tarpeiden tunnistamisesta maankäytön tarkempaan suunnitteluun, tilojen suunnitteluun, eri päätösten tekoon, rakentamisen valmisteluun, kalliotilan rakentamiseen ja varustamiseen, käyttöön ja myös käytön aikaiseen seurantaan. Hankkeiden tärkeimmät ominaisuudet tilavaraus- ja esisuunnitteluvaiheissa ovat: tilan käyttötarkoitus ja laajuus rakennuttaja ja maanomistaja kallioresurssin riittävyys yhteydet pintaan tilavarauksen vahvuus ja toteuttamisen aikajänne Yleissuunnitteluvaiheeseen kuuluvat hanke- ja luonnossuunnittelu. Tällöin mukaan tulevat myös: turvallisuusnäkökohdat tilaohjelma ja laatutaso vaikutusten arviointi ja haitallisten vaikutusten lieventäminen maanalaisen rakennusoikeuden laajuus rakennustekniikka kiviaineksen jalostus ja loppukäyttö kustannusvaikutukset vaiheittainen rakentaminen kallioresurssin käyttöoikeudesta varmistuminen ja lupakäytäntö Toimintojen sijoittamismahdollisuudet maanalaiseen tilaan ja suunnitteluperusteet riippuvat täysin käyttötarkoituksesta. Asuntoja ei voi sijoittaa maan alle, mutta pysäköinti-, väestönsuoja- ja aputiloja voi sijoittaa. Näiden tilojen tulisi sijaita mahdollisimman lähellä maanpintaa ja asuntojen välittömässä läheisyydessä. Toimitiloilla on samat periaatteet, tilojen huoltoajo voi olla järkevää sijoittaa maan alle haitallisten vaikutusten pienentämiseksi. Varsinaisia teollisuustuotantotiloja ei yleensä sijoiteta maan alle, koska välillisten vaikutusten takia ne sijaitsevat niin kaukana tiiviisti rakennetuista alueista, että maan pinnallakin on tilaa. Yhdyskuntateknisen huollon laitokset sen sijaan soveltuvat hyvin maanalaisiin tiloihin, sillä niiden tulee sijaita yhdyskunnan rakenteeseen sopivalla paikalla. Johtotunnelit ovat luonnollisia maanalaisen tilan käyttäjiä ja niiden korkeusasema voi vaihdella hyvinkin paljon. Liikenteen hoito tarvitsee paljon tilaa ja maanalaiset väylät, pysäköintialueet ja varikot sijaitsevat yleensä lähellä maanpintaa, varsinkin ajoneuvoliikenteen ajoradat. Rautatie- ja metrorataa ei voida myöskään sijoittaa kovin syvälle, sillä tason vaihto laiturin ja maanpinnan välillä voi muodostua liian hankalaksi, voi kestää liian kauan tai voi olla tekniseltä tai turvallisuuden kannalta epäluotettava. Pidemmän matkan kevyt liikenne ei sovi maanalaisiin tiloihin kovin hyvin, mutta lyhyen matkan asiointiliikenne taas oikein hyvin. Väestönsuojien sijoittaminen kalliotiloihin on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua, mutta tiloille tulee olla normaaliaikaan sopiva käyttötarkoitus. Kalliosuojia käytetään yleensä liikunta-, pysäköinti- ja varastotiloina. Osayleiskaavan suunnittelutyössä käydään läpi myös nykyisiä maanalaisia asemakaavoja ja arvioidaan niiden toteuttamiseen tai maanalaisen tilan käyttöön liittyviä asioita. Maanalaisten toimintojen palo- ja pelastusturvallisuuden merkitys kasvaa koko ajan. Maanalaisen maailma muuttuu hiljalleen yksittäisistä kohteista verkostoksi.

12 Tarpeiden määrittely Tilojen tekninen varustelu kasvaa koko ajan, sen hallinta ei ole enää välttämättä yksikertaista ja vikaantuminen on mahdollista. Maanalaisiin tiloihin sijoitetaan enemmän arkipäiväisiä toimintoja, esimerkiksi maanpinnalta siirretään sinne kiinteistön huoltopiha tai kalustovarikko. Aikaisemmin maanalaiset tilat olivat enemmän sijoituspaikkoja kuin toimintatiloja. Tulevaisuudessa tapahtuvat muutokset on otettava huomioon riittävässä määrin. Esimerkiksi ilmastonmuutokset voivat vaikuttaa hulevesiviemäröintiin tai meriveden pinnan kohoamiseen, mutta myös lainsäädäntöön. Lainsäädännöllä voidaan ohjata yhteiskunnan toimia tavalla, joka on otettava huomioon maanalaisen tilan suunnittelussa. Suunnittelun aikana määritellään millä perusteilla hankkeet tai kallioresurssit voidaan valita osayleiskaavaan. Tarpeet määritellään yhdessä rakennuttajien ja viranomaisten kanssa. Tärkeimpiin kallioresurssien maanomistajiin ja tarvittaessa haltijoihin ollaan yhteydessä. Maanalaisten tilojen käyttötarkoitukset liittyvät läheisesti toimivan ja turvallisen kaupunkirakenteen luomiseen ja ylläpitämiseen. Tämän tulee näkyä myös tilavarausten tarveharkinnassa. Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiasta. Yhdyskuntien teknisten palveluiden ylläpidon kehittämisessä keskitytään turvaamaan palvelujen häiriötön saanti kaikissa tilanteissa. Helsingin kaupungin kannalta oleellista on, että maanalaiset tilat antavat mahdollisuuden strategisesti tärkeiden teknisten järjestelmien ylläpitämiseen turvallisessa sijoituspaikassa. Päijänne-tunnelin kautta saadaan Helsingin ja lähiseudun juomavettä ja molemmat vedenpuhdistuslaitokset on kytketty kalliotunneliin. Lämpöenergian siirrossa käytetään kalliotunneleita. Suuri osa jäteveden siirtoyhteyksistä sijaitsee tunneliviemäreissä sekä jätevedenpuhdistus ja purkuyhteys kokonaan. Sähkönsiirrossa ja tietoliikenteessä käytetään jonkin verran kalliotunneleita. Teknisen huollon tarpeiden määrittely pitkällä aikajänteellä on tärkeää. Teknisen huollon ratkaisuilla voidaan jatkossakin kehittää asuin- ja toimintaympäristön laatua, taloudellisuutta ja ympäristövaikutuksia. Kaukojäähdytyksen lisääminen yhteiskäyttötunneleihin lisää tilantarvetta. Johtotunneleiden poikkileikkaus on jo kasvanut viime aikoina pääasiassa kallion irrotuskaluston tilantarpeen takia. Johtotunneleiden rakentamisessa käytetään samaa kalustoa kuin laajojen kalliotilojen tai kalliokaivantojen rakentamisessa. Sähköenergian käytön kasvamiseen tulee varautua osayleiskaavan aikajänteellä, mikä johtaa uusien sähköasemien rakentamiseen ja nykyisten kehittämiseen. Sähköasemien ja sähkönsiirtoverkoston rakentaminen kalliotiloihin on mahdollista. Maanpäällisten täydennysrakentamistavoitteiden saavuttamiseksi voi joissakin tapauksissa tulla ajankohtaiseksi korvata nykyisiä maan päällä sijaitsevia siirtoyhteyksiä maanalaisilla ja ottaa vapautuva maa-ala muuhun käyttöön. Yhdyskuntien jätehuolto on selkeässä kehitysvaiheessa. Eläminen ja työnteko kuluttaa koko ajan enemmän energiaa, vaikka energiatehokkuus on noussut huimasti. Jätettä tuotetaan koko ajan enemmän, vaikka hiljalleen on opittu käsittelemään sitä terveemmällä tavalla. Jätehuolto voi olla maanalaisen tilan mahdollinen käyttäjä. Maanalaista rakentamista on tarkasteltu myös osayleiskaavojen laatimisen yhteydessä. Ne eivät kuitenkaan näy kaavakartoissa, joissa on esitetty alueiden pääkäyttötarkoitukset.

13 12 Kaupungin poikittaisen joukkoliikenteen hoitamiseksi Pasilan tasolla tai sitä pohjoisempana ei ole tehty maanalaisten tilojen varauksia. Osayleiskaava sisältää pelkästään Helsingin kaupungin alueen ja se määritellään Helsingin sekä valtion pääkaupunkiin kohdistuvien tarpeiden mukaisesti. Espoon ja Vantaan kaupungeilla saattaa olla pitkän tähtäyksen suunnitteluun liittyviä seikkoja, jotka tulee ottaa huomioon. 3.3 Rakentamismahdollisuuksien määrittely Kaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan maanalaisen rakentamisen mahdollisuuksia kaupungin eri osissa. Kaavaa laadittaessa tehdään tarveharkintaa, mutta se ei kuitenkaan estä toteuttamasta muitakin ratkaisuja. Helsingin keskusta-alueella alkaa olla pulaa kallioresursseista ja tunnistettujen tai tunnistamattomien tarpeiden määrä on suurin. Maanalaisen joukkoliikenteen varauksia on useita. Todennäköisesti ne eivät kaikki toteudu. Vielä ei kuitenkaan voida tietää tilannetta esimerkiksi 100 vuoden päähän. Maanalaisen tilankäytön kehittämistavaksi esitetään, että yhteiskunnan kannalta välttämättömien hankkeiden tilavaraukset säilytetään, vaikka välitöntä tarvetta ei ole. Samaa kallioresurssia voidaan kuitenkin hyödyntää muihin hankkeisiin, mikäli riittävän yksityiskohtaisella suunnittelulla voidaan osoittaa, että tulevaisuuden tarpeen ratkaisemiseen jää vielä tilaa. Tulevaisuuden tarpeen ratkaiseminen voi kuitenkin johtaa kalliimpaan ratkaisuun, mutta se tulee voida hyväksyä. Kaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan teknisen perusaineiston käyttökelpoisuutta ja tarvetta. Kaavassa esitetään laajempien hallimaisten kalliotilojen sijoittamiseen soveltuvia kallioalueita kallioresursseina, jotka voitaisiin varata yleishyödyllisiin käyttötarkoituksiin. Helsingin kiinteistökartassa 1: on esitetty julkiset maanalaiset tilat, niiden yleispiirteinen käyttötarkoitus ja tilan numerotunnus. Sama aineisto on piirustustiedostoina. Kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto pitää aineistoa yllä. Nykyiset maanalaiset tilat rajoittavat uusien tilojen rakentamismahdollisuuksia, mutta antavat usein myös mahdollisuuden käyttää samaa pintayhteyttä. Joissakin tapauksissa vanha tila voidaan myös saneerata tai laajentaa uutta käyttötarkoitusta varten. Kantakaupungin kallioresurssikartta on laadittu vuonna 1992 mittakaavassa 1: kartassa. Kartassa esitetään myös rakennetut tilat. Kartassa on esitetty kallion pinnan syvyys maanpinnasta jaoteltuna kolmeen luokkaan: alle 3 m, 3-10 m, yli 10 m. Kallion saavutettavuus on havainnollisesti esitetty. Kartasta tehtiin myös karttalehtijaon mukaiset piirustustiedostot, joita on käytetty muun muassa maankäytön suunnittelussa. Osayleiskaavatyössä kallioresurssikartoitus ulotetaan koko kaupungin alueelle. Työssä keskitytään isompien hallimaisten tilojen sijoittamismahdollisuuksiin ja maanalaisiin tiloihin johtavien kulkuyhteyksien sijoittamiseen. Nämä yhteyksiin tarvittavat pintakallioresurssit voivat monissa tapauksissa olla koko hankeen kannalta kriittisimmät resurssit. Maanpäällisen maankäytön harkitsemattomalla suunnittelulla voidaan estää niiden käyttö. Kaupungin kattavassa 1: kallioperäkartassa vuodelta 1978 on esitetty avokallioalueiden ja yleisten kivilajitietojen lisäksi myös kallioperän suuntautuneisuuteen, rakoiluun, heikkousvyöhykkeisiin ja tehtyihin tutkimuksiin liittyviä tietoja. Kartasto on välttämätön työväline maanalaisten tilojen suunnittelussa, mutta se tulisi uudistaa. Geotekniselle osastolle on kertynyt paljon uutta tutkimus- ja rakentamistietoa 25 vuoden aikana. Osastolla tehdään parasta aikaa keskusta-alueen

14 13 ruhjekarttaa, johon kootaan tutkimus- ja rakentamistietoja kallioperän heikkousvyöhykkeistä. Geologian tutkimuskeskus laati vuonna 2002 kallioperän rakennettavuuskartan 1: Espoon, Kauniaisen, Helsingin ja Vantaan kaupunkien alueille. Rakennettavuuskartta perustuu kallioperän geologisen kehityksen arvioimiseen maanpinnan korkeussuhteiden, geologisten havaintojen ja geofysikaalisten mittausten perusteella. Kartan käyttökelpoisuus yhdessä kallioperäkartan 1: kanssa on hyvä. Kartan edut ovat on siinä, että pääkaupunkiseutua on tutkittu yhtenäisellä geologiseen kehitykseen perustuvalla tutkimustavalla ja paikkakohtaisten tutkimusten suuri määrä tai niiden puuttuminen ei vääristä kokonaisuutta. Geotekninen osasto on laatinut kallioarkisto-sovelluksen, johon on tallennettu rakennettuihin kalliotiloihin liittyvää tietoaineistoa. Samaa sovellusta voidaan käyttää tilavarausjärjestelmän havainnollistamisessa. 3.4 Vaikutusten määrittely Osayleiskaavan vaikutukset arvioidaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kuten muidenkin kaavojen. Vaikutusarvioiden pääkohtia ovat yhdyskunta- ja kaupunkirakenne, kaupunkikuva, erilaisiin toiminta- ja turvallisuusnäkökohdat, talous, liikenne ja sen seurannaisvaikutukset, yhteisöjen toimintaedellytykset, elin- ja toimintaympäristö sekä luonnonympäristö. Maanalaisten toimintojen laajentuessa myös niiden erityspiirteet korostuvat. Pelastustoiminta maan alla on erilaista kuin maan pinnalla. Tämä johtaa koulutustarpeen kasvamiseen ja teknisen välineistön kehittämiseen. 3.5 Yleiskaavaprosessi, osallistumis- ja arviointisuunnitelma, vuorovaikutus Yleiskaavan oikeusvaikutukset Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asemakaava voidaan laatia vaiheittain siten, että se käsittää vain maanalaisia alueita. Yleiskaavasta ei ole samanlaista mainintaa. MRL 35 perusteella voidaan maanalaista osayleiskaavaa pitää kuitenkin mahdollisena, "Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain." Yleiskaavalla ohjataan maankäyttöä ja yhdyskuntarakennetta sekä sovitetaan toimintoja yhteen. Kaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja alueet. Se ei saa aiheuttaa maanomistajalle kohtuutonta haittaa. Seuraavat seikat on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan selvitettävä ja otettava huomioon kaavan ohjaustavoitteen ja tarkkuuden edellyttämässä laajuudessa: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

15 14 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Oikeusvaikutteinen yleiskaava on otettava huomioon asemakaavoja laadittaessa tai muutettaessa tai alueiden käytön muissa järjestelyissä. Toimenpiteillä ei saa vaikeuttaa yleiskaavan toteutumista. Yleiskaavan vastaiselle toiminnalle on kuitenkin myönnettävä rakennuslupa, jos luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai muu julkisyhteisö ole valmis lunastamaan aluetta tai suorittamaan haitasta kohtuullista korvausta. Erillisellä yleiskaavamääräyksellä voidaan kuitenkin kieltää kaavan toteuttamista vaikeuttava rakentaminen. Oikeusvaikutuksettoman yleiskaavan nojalla ei voida estää yleiskaavan vastaista rakentamista, mutta voidaan tarvittaessa lunastaa alueita. Kaavaa laadittaessa pohditaan minkälaiset oikeusvaikutukset kaavalle halutaan. Kunta voi hakea lunastuslupaa ministeriöltä yleiskaavassa osoitetun alueen ottamisesta liikenneväyläksi, asuntorakentamiseen, yhdyskuntarakentamiseen tai kunnan laitokselle. Mikäli valmistellaan kaavaa, joka koskee valtakunnallisia tai tärkeitä alueidenkäyttötavoitteita tai on muutoin merkittävä, on järjestettävä viranomaisneuvottelu. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päättämät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet liittyvät seuraaviin kokonaisuuksiin: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Maanalaisen tilan käytön suunnittelulla voidaan tukea monien tavoitteiden saavuttamista ja osayleiskaavan laatimisen aikana näitä mahdollisuuksia tutkitaan tarkemmin. Alustavasti tarkasteltuna osayleiskaava koskee seuraavia eritystavoitteita: alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön, melusta aiheutuvan haitan ehkäiseminen ja jo olemassa olevien haittojen vähentäminen, olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen ja maanteiden jatkuvuuden ja kehittämismahdollisuuksien turvaaminen, eri liikennemuotojen yhteistyön ja joukkoliikenteen edistäminen varaamalla riittävät alueet solmupisteinä toimivien tavaraliikenneterminaalien ja henkilöliikenteen matka-keskusten toimintaa ja kehittämistä varten, lähiliikenteen toimintaedellytysten säilymisestä huolehtiminen nopean liikenteen juna-ratayhteyksiä toteutettaessa, valtakunnallisesti merkittävien viestintäjärjestelmien tarpeiden turvaaminen hyödyntämällä rakennelmien yhteiskäyttöä ja edistämällä maankäytön tehokkuutta, varautuminen metron laajentamiseen siten, että otetaan huomioon ympäröivä maankäyttö ja lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. Kaavoitusmenettely ja vuorovaikutus Osayleiskaavan laatiminen on käynnistynyt kaupunkisuunnitteluviraston aloitteesta toimintasuunnitelmaan kirjattuna asiana. Ensimmäisenä vaiheena suunnitteluprosessissa on ohjelmoida työ ja laatia maankäyttö- ja rakennuslain mukainen

16 15 osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Käsillä oleva suunnitteluohjelma kuvaa työn ohjelmoinnin ja sen liitteenä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Osayleiskaavaluonnos laaditaan kaupunkisuunnitteluviraston teknistaloudellisessa toimistossa. Työssä otetaan huomioon suunnitteluohjelmasta saadut lausunnot ja mielipiteet. Työn aikana tarkennetaan edelleen tavoitteenasettelua, kaavan toteuttamisen kehityskuvaa ja asianomaisten kanssa käytävissä neuvotteluissa haetaan sopiva ratkaisu. Suunnitelman vaikutukset arvioidaan riittävässä laajuudessa. Tarvittaessa pyydetään asiantuntijalausuntoja työn aikana. Luonnos käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja siitä pyydetään lausunnot. Luonnoksesta voi esittää myös mielipiteen. Saadun palautteen perusteella viimeistellään osayleiskaavaehdotus, joka lähetetään kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyn jälkeen keskushallinnon käsiteltäväksi ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Osayleiskaavaan liitetään selostus. Vaikutusmahdollisuudet osayleiskaavan sisältöön ovat hyvät, sillä suunnitteluohjelma, osayleiskaavaluonnos ja -ehdotus ovat nähtävillä useissa vaiheissa. Laatimisen aikana järjestetään myös esittelytilaisuuksia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on kuvattu lain edellyttämällä tavalla suunnittelutyön sisältö ja vuorovaikutus. Siinä kuvataan työn lähtökohdat, keskeinen sisältö, vaikutusten arviointitavat, päätöksenteko, aikataulu ja osallisten huomioon ottaminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydetään lausunnot tarvittavilta viranomaisilta, maanalaisten toimintojen suurimmilta operaattoreilta ja kaavoittamattomien, runsaasti kallioresurssia sisältävien alueiden maaomistajilta. 3.6 Aikataulu Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee suunnitteluohjelman vuoden 2004 aikana. Lausunnot ja mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja suunnitteluohjelmasta tulee esittää maaliskuun loppuun mennessä Asiantuntijaseminaari, neuvottelut eri osapuolten kesken ja viranomaisneuvottelu vuoden 2005 aikana. Osayleiskaavaluonnos kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn vuonna Kaavaluonnos ja tärkeä valmisteluaineisto laitetaan esille kaupunkisuunnitteluvirastoon. Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Luonnoksesta ja vaikutusten arvioinnista järjestetään avoin keskustelutilaisuus. Osayleiskaavaehdotus kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn vuonna Lautakunnan puoltama ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään viranomaisten lausunnot. Kaavaehdotuksesta voi tehdä muistutuksen nähtävilläoloaikana. Kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsittely vuonna 2006 tai 2007.

17 16 Lähdeaineistoa Asemakaavoitusvaiheen kalliorakennuskohteen suunnittelu Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisu 2002:10 Helsingin kallioresurssien kartoitus. Hallimaisten tilojen sijoittamiseen soveltuvat kallioalueet. Luonnos Kiinteistöviraston geotekninen osasto. Kallioarkisto. Kiinteistöviraston geoteknisen osaston ylläpitämä tila- ja suunnitelmaluettelo. Kalliorakentaminen Suomessa Maanalaisten tilojen rakentamisyhdistys ry., Rakentajain Kustannus Oy. Kalliorakentamisen mahdollisuudet Maanalaisten tilojen rakentamisyhdistys ry., Gummerus Oy. Kalliorakentamisen neljäs aalto Maanalaisten tilojen rakentamisyhdistys ry., WSOY. Kalliotilat RT Kotkansalo Petri Maanalaisen kalliorakentamisen kaavoitus- ja lupamenettely. Tutkimusraportti MTR julkaisut no. 2. Julkaisija Maanalaisten tilojen rakentamisyhdistys MTR ry. ISBN Maanalaisten toimintojen tilavaraussuunnitelma, kantakaupunki ja esikaupungit Selostus. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto julkaisuja YB: 16/ Myyryläinen Timo Maanalaisen rakentamisen yleissuunnittelu kaavoitusta varten. Diplomityö. Teknillinen korkeakoulu, materiaali- ja kalliotekniikan osasto. Rönkä Kimmo, Ritola Jouko, Rauhala Kari Maanalaiset tilat maankäytön suunnittelussa. Ympäristöopas 16. Ympäristöministeriö. Suunnitellut maanalaiset tilat. Kaupunkisuunnitteluviraston teknistaloudellisen toimiston ylläpitämä luettelo. Yleiskaava 2002 luonnoksesta mennessä saadut lausunnot, Kslk Liitteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös jatkotoimenpiteistä

18 HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO PL HELSINGIN KAUPUNKI KUVAILULEHTI Tekijä(t) Nimeke Jukka Tarkkala, Eija Kivilaakso, kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston teknistaloudellinen toimisto Helsingin maanalaisten toimintojen osayleiskaava, suunnitteluohjelma Sarjan nimeke Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä Sarjanumero Sivuja ISBN Kieli koko teos 2004:8 17 FIN Julkaisuaika Liitteitä 2 ISSN Yhteenveto FIN Maanalainen rakentaminen on vakiintunut Helsingissä normaaliksi rakentamistavaksi silloin, kun rakennetaan yhdyskuntateknisen huollon verkostoja, liikenneväyliä ja pysäköintilaitoksia, kävely-yhteyksiä kiinteistöjen välille, varastoja, tukikohtia, laitoksia, liikuntatiloja, väestönsuojia jne. Kaupunkisuunnitteluvirasto on ylläpitänyt 1980-luvulta lähtien maanalaisten toimintojen tilavaraussuunnitelmaa, jolla maanalaista rakentamista on ohjattu ja varmistettu tarpeellisten tilojen sijoittaminen myös tulevaisuudessa. Maanalaisten toimintojen osayleiskaavan laadinnalla selkeytetään maankäytön suunnittelun ohjausta ja vahvistetaan maanalaisen maankäytön suunnittelun asemaa. Kaava kattaa Helsingin kaupungin alueen. Osayleiskaava on näkemys pitkän tähtäyksen tavoitetilasta. Tilavaraukset tarkistetaan. Kaavaa laadittaessa tehdään tarveharkintaa päällekkäisten tilavarausten suhteen. Tilavaraussuunnitelmaa pidetään yllä edelleen. Tilojen rakentaminen edellyttää yleensä asemakaavaa lukuunottamatta syvällä sijaitsevia teknisen huollon johtotunneleita. Maanalaisen tilan rakentamisen mahdollistava asemakaava tulisi laatia tilan yleissuunnitelman perusteella. Osayleiskaavan laatiminen on prosessi, jossa laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, osayleiskaavaluonnos ja -ehdotus, osallisia kuullaan, suunnitelmasta tiedotetaan ja kaavan vaikutukset arvioidaan. Tavoitteena on, että kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee osayleiskaavaluonnosta vuonna 2005 ja osayleiskaavaehdotusta vuonna Asiasanat maankäyttö osayleiskaava maanalainen tila kalliorakentaminen kalliotilat

19 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2004:8 Sarjassa aikaisemmin julkaistu: 2004:1 Selvitys venealan vähittäiskaupan sijoittamisesta Helsinkiin 2004:2 Äänimaisemaselvitys 2004:3 Täydennysrakentaminen kaupungin ja asuinympäristön kehittämisessä 2004:4 Kaupunkituottavuus; Lontoon, Tukholman ja Helsingin vertailu 2004:5 Avaruus Helsinkiin? Selvitys avaruustoiminnasta ja sen mahdollisuuksista Helsingille 2004:6 Maanalaisen rakentamisen yleissuunnittelu kaavoitusta varten 2004:7 Helsingin esikaupunkien rakentamisen vuosikymmenet ja täydennysrakentaminen ISSN