Elina Korhonen Toimittanut Laura Lipsanen TERVE TALOUS. hyvinvoiva väestö talouskasvun perustana. Väestötietosarja 16

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elina Korhonen Toimittanut Laura Lipsanen TERVE TALOUS. hyvinvoiva väestö talouskasvun perustana. Väestötietosarja 16"

Transkriptio

1 Elina Korhonen Toimittanut Laura Lipsanen TERVE TALOUS hyvinvoiva väestö talouskasvun perustana Väestötietosarja 16

2 Väestötietosarja 16 Kirjoittaja: Elina Korhonen VTM Elina Korhonen toimii koordinaattorina Väestöliiton kansainvälisen kehityksen osastolla. Toimittaja: Laura Lipsanen. Anna Kopteff on toimittanut luvun 5 sekä osan taulukoista. Taitto: Otto Paakkanen Kannen kuva: Marja-Leena Salin Väestöliitto Kansainvälinen kehitys PL 849, Helsinki /kansainvalinen_toiminta Painopaikka: Hannun Tasapaino Oy ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN Helsinki 2008 Julkaisun tuottamiseen on saatu ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöille suunnattua tiedotustukea. Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ulkoasiainministeriön virallista kantaa.

3 Elina Korhonen Toimittanut Laura Lipsanen TERVE TALOUS hyvinvoiva väestö talouskasvun perustana 3

4 Elina Korhonen Toimittanut Laura Lipsanen TERVE TALOUS hyvinvoiva väestö talouskasvun perustana Kuva:Marja-Leena Salin 4

5 Alkusanat... 6 Johdanto Väestönkehitys ja talouskasvu Etelä-Korea nousi taloustiikeriksi perhesuunnittelun avulla Julkisen sektorin säästöt 2 Hiv-epidemia syö talouskasvulta pohjan Hiv ja julkinen sektori Hiv ja vaikutukset säästöihin Köyhyyttä ja epätasa-arvoa ruokkiva kehä 3 Työvoima, terveys ja tuottavuus Menetetyt terveet ja tuottavat työvuodet Sukupuolitaudit Äitiysterveyteen liittyvät taudit Hiv-epidemian vaikutus työvoimaan 4 Perheiden talous ja terveys Pieni perhekoko ja terveyspalvelut vähentävät köyhyyttä Hiv-epidemia romahduttaa perheiden toimeentulon Väestön vaikutus kestävään kehitykseen...40 Kaupungistumisen haasteet ja mahdollisuudet Ilmastonmuutos vaikuttaa miljoonien ihmisten terveyteen YK:n vuosituhattavoitteet ovat tärkeitä kehitykselle...46 Tuki kaikkein köyhimmille Kehitysyhteistyömäärärahoja on korotettava tavoitteiden saavuttamiseksi Lähteet

6 ALKUSANAT KEHITYSAVUN TULOKSELLISUUS TAVOITTEENA Inkeri Hirvensalo Kirjoittaja on valtiovarainministeriön erityisasiantuntija. Kuva:Marja-Leena Salin Väestön terveyden vaikutus maan taloudelliseen kehitykseen on tärkeä kehityspoliittinen kysymys. Ilman syvällisempää tutkimustakin on helppo ymmärtää, että sairauksista kärsivä väestö ei pysty tehokkaaseen työskentelyyn. Sairauksien hoito vie myös huomattavan osan niistä vähäisistä resursseista, jotka muuten voisivat olla käytettävissä esimerkiksi väestön koulutukseen ja sitä kautta taloudellisen kasvun edistämiseen. Esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa hiv ja aids-epidemiasta pahiten kärsivissä maissa talouskasvun arvioidaan jäävän selvästi alle niiden muutoin saavutettavissa olevan tason. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa kaikilla tulisi olla yhtäläinen oikeus ja mahdollisuus terveydenhuollon peruspalveluihin ja lääkitykseen. Kehitysmaissa perheenjäsenen vakava sairaus voi kuitenkin syöstä perheitä köyhyyteen, koska hoidon kustannukset ylittävät maksukyvyn. Julkista, kaikki kansalaiset kattavaa sairausvakuutusta ei kehitysmaissa ole olemassa eivätkä yksityiset vakuutusyhtiöt tarjoa kohtuuhintaista vakuutusturvaa köyhälle väestönosalle. Kehitysavun tuloksellisuutta seurataan Monet avunantajat, sekä bilateraaliset että monenkeskiset järjestöt, ovat tästä syystä viime vuosina kohdistaneet apuaan kehitysmaiden terveyssektorille ja sille on syntynyt suorastaan ennennäkemätön avunantajien ryntäys. Apuvirtojen kasvamisen myötä keskustelu niiden vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta on myös lisääntynyt. Kehitysavun tuloksellisuudella viitataan tavallisesti vuosituhattavoitteisiin, jotka kaikki YK:n jäsenvaltiot hyväksyivät yleiskokouksessaan vuonna Niiden saavuttamiseksi avunantajamaat, Suomi mukaan luettuna, ovat sitoutuneet kasvattamaan kehitysapuaan 0.7 %:iin bruttokansantulostaan vuoteen 2015 mennessä. Sekä YK:ssa että Maailmanpankissa seurataan vuosituhattavoitteiden toteutumista vuosittain julkaistavissa raporteissa. Niiden mukaan ensimmäinen vuosituhattavoite maailman köyhyyden puolittamisesta näyttää mahdolliselta saavuttaa. Tämä johtuu monien suurten kehittyvien maiden, kuten Kiinan, talouskasvun nopeutumisesta. Kehitys on kuitenkin hyvin epätasaista ja kaikkein köyhimpien maiden osalta edes tämä tavoite ei näytä toteutuvan. Saako pelkkä raha kehitystä aikaan? Kiinan ennennäkemättömän voimakas talouskasvu on tapahtunut etupäässä maan omin voimin, mikä on herättänyt kysymyksiä kehitysavun merkityksestä talouskasvun vauhdittajana. Toisaalta myös Saharan eteläpuolisessa Afrikassa useat maat, jotka ovat olleet pitkään kehitysavun vastaanottajia, ovat myös viime vuosina saavuttaneet yli 5 %:n vuotuisen kasvuvauhdin. Niinpä yleisesti arvioidaan, että kehitysapu on osaltaan vaikuttanut näiden maiden talouskasvun nopeutumiseen. Pelkästään raha ei kuitenkaan ole tätä saanut aikaan. Päästäkseen osalliseksi monenkeskisistä velkahelpotuksista kehitysmaat ovat joutuneet laatimaan suunnitelmia köyhyyden vähentämiseksi ja kohdistamaan velkojen maksuihin muuten hupenevat varat 6

7 näiden suunnitelmien toteutukseen. Lisäksi otaksutaan, että julkishallinnon kehitys ja korruption väheneminen ovat vauhdittaneet talouskasvua. Epätasa-arvo kasvaa Kasvu näyttää kuitenkin samalla johtavan kasvaviin tuloeroihin ja epätasa-arvon lisääntymiseen. Monissa kehitysmaissa talouspolitiikan pääpaino on ollut nopean kasvun aikaansaamisessa. Tasa-arvoisen kehityksen turvaaminen on nähty toissijaiseksi tavoitteeksi, joskus jopa nopean kasvun esteeksi. Epätasa-arvon lisääntyminen näkyy käytännössä myös terveyspalvelujen valikoivassa tarjonnassa. Maailmanpankin mukaan tasaarvoinen kehitys johtaa kuitenkin pitkällä aikavälillä parempaan kasvutulokseen kuin epätasa-arvoinen kehitys. Terveystavoitteet eivät ole toteutumassa Köyhyyden puolittamisen ohessa muut vuosituhattavoitteet näyttävät kuitenkin saavuttamattomilta suuressa osassa kehitysmaita vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteista suuri osa liittyy terveyteen sekä naisten aseman parantamiseen. Terveydenhuollon kehitys liittyy näin ollen läheisesti myös sukupuolten tasa-arvoon ja naisten oikeuksiin päästä osalliseksi turvallisesta terveydenhuollosta erityisesti raskauden aikana. On todettu, että naisten aseman ja koulutuksen parantaminen johtaa hyviin tuloksiin myös talouden kehittymisessä. Koulutetut naiset hankkivat vähemmän lapsia, millä on monessa maassa positiivisia väestöpoliittisia vaikutuksia. He myös huolehtivat lastensa koulutuksesta kouluttamattomia naisia innokkaammin. Yleisen investointi-ilmapiirin parantuminen on monessa maassa helpottanut naisten työelämään osallistumista ja kannustanut näitä perustamaan yrityksiä. Naiset ovatkin monissa kehitysmaissa merkittävä voima uusien pienyritysten johtajina. Maailman terveyden ja taloudellisen kehityksen väliset linkit ovat moninaiset ja monitahoiset mutta erityisen selvät ne ovat naisten taloudellisten oikeuksien edistämisessä ja äitiysterveydenhuollon parantamisessa. Apua koordinoitava ja harmonisoitava entistä paremmin Kehitysavusta kanavoidaan huomattava osa multilateraalisten avustusjärjestöjen ja rahoituslaitosten, kuten YK:n alaisten järjestöjen, Maailmanpankkiryhmän ja alueellisten kehityspankkien kautta. Kehitysapua arvioidaan ns. Pariisin deklaraation puitteissa, jolla pyritään lisäämään avun tehokkuutta parantamalla avunantajien keskinäistä koordinointia ja harmonisaatiota. Näin pyritään välttämään päällekkäistä työtä ja vähentämään kehitysmaiden julkisen sektorin kuormitusta niiden toimiessa kymmenien eri apuorganisaatioiden kanssa. Avun tuloksellisuuden arviointi on kuitenkin vasta alkamassa tällä foorumilla. Maailmanpankki toteaa uudessa terveydenhuoltoalan strategiassaan, että hyvistä yksittäisten hankkeiden tuloksista huolimatta aiemman strategian tuloksellisuutta ei voida systemaattisesti arvioida. Tuloksellisuuteen ei aiemmin kiinnitetty riittävästi huomiota eikä varmistettu tiedonkeruuta sitä mittaavia indikaattoreita varten. Uuden strategian mukaan indikaattoreita kehitetään ja tuloksiin pyritään kohdemaan omien, eri sektoreita koskevien kehitystavoitteiden avulla. Terveydenhuoltoon kohdistettavan avun tuloksellisuuteen, kuten kehitysavun tuloksellisuuteen yleisestikin, tulee apuvirtojen kasvaessa kiinnittää entistä enemmän huomiota ja resursseja. Erityisesti parlamentaarinen valvonta sekä apua antavissa että sitä vastaanottavissa maissa on tässä suhteessa avainasemassa. n 7

8 JOHDANTO 8

9 :n viimeisimpien arvioiden mukaan YK maailman väkiluku kasvaa nykyisestä kuudesta miljardista hieman alle yhdeksään miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Väestö kasvaa nopeimmin kaikkein köyhimmissä maissa. Vähiten kehittyneiden maiden väestön on arvioitu kolminkertaistuvan vuosien 1995 ja 2050 välillä 600 miljoonasta 1,8 miljardiin. Vuonna 2005 maailman väestö kasvoi 76 miljoonalla hengellä. Nykyään kolmen viikon aikana pelkästään Intian väestö kasvaa miljoonalla. Vuonna 2050 Ugandassa ennustetaan olevan 130 miljoonaa asukasta nykyisen 27 miljoonan sijasta ja Nigerissä 50 miljoonaa nykyisen 14 miljoonan sijasta. Aasian väestö tulee kasvamaan 500 miljoonalla hengellä seuraavan vuosikymmenen aikana. Sen lisäksi, että väestönkasvu on suurinta köyhimmissä maissa, on se suurinta köyhimpien maiden köyhimmissä väestönosissa. Köyhillä ei ole resursseja ehkäistä ei-toivottuja raskauksia. Tämä lisää eriarvoistumista. Suuri perhekoko ennustaa usein pienempiä tuloja, alempaa koulutusta ja huonompaa terveyttä. Yli puolet kehitysmaissa elävistä naisista haluaisikin lykätä lapsen saantia seuraavan kahden vuoden sisällä. Eniten VÄKILUKU ALUEITTAIN VUONNA 2000 JA KASVUENNUSTE VUOTEEN 2050 miljoonaa Muu Aasia Kiina Intia Afrikka Eurooppa Latinalainen Amerikka Pohjois- Amerikka VÄESTÖNKASVU JA KÖYHYYS Lähde: UNFPA, The State of World Population 2000 ja

10 Kuva:Marja-Leena Salin raskauksiaan haluavat jaksottaa tai lykätä juuri köyhimmät naiset, joilla ei kuitenkaan usein ole siihen mahdollisuutta. Samaan aikaan kun Saharan eteläpuolisessa Afrikassa rikkaimman 20 prosentin keskimääräinen lapsiluku laski viime vuosikymmenen aikana yli 1,5 lapsella, pysyi lasten määrä köyhimmän 20 prosentin keskuudessa samana tai jopa kasvoi. Esimerkiksi Keniassa köyhillä on melkein kolme kertaa enemmän lapsia kuin maan rikkailla kansalaisilla, ja samalla myös kolminkertainen todennäköisyys siihen, etteivät he pysty täyttämään perheen perustarpeita. Talous ja väestönkasvu Väestönkasvun yhteyttä kehitykseen pohdittiin jo 1970-luvulla maailman ensimmäisessä väestökonferenssissa Bukarestissa. Nopeasti jyrkkenevien kasvukäyrien todettiin osaltaan lisäävän köyhyyttä, kun taas syntyvyyden vähenemisen parantavan tuotantolukuja, tehostavan investointeja ja lisäävän varallisuutta. Vuonna 1994 YK:n väestö- ja kehityskonferenssissa Kairossa todettiin, että keskeisintä väestönkasvun kannalta on saattaa jokaisen perheen ulottuville tieto ja keinot valita milloin ja kuinka monta lasta haluaa. Konferenssin toimintasuunnitelma pohjautuu maailman väestön kasvamisen syihin: väestö kasvaa siksi, ettei kaikilla, varsinkaan köyhillä, ole mahdollista tiedon, terveyspalvelujen ja ehkäisyvälineiden avulla päättää itse lapsiluvustaan. YK:n arvion mukaan noin 200 miljoonalla kehitysmaissa asuvalla naisella on riittämättömät mahdollisuudet saada käyttöönsä nykyaikaisia ehkäisyvälineitä. Naimisissa olevista naisista vain hieman yli puolella on käytettävissään moderneja ehkäisykeinoja. Maailmanlaajuisesti joka kolmas raskaus on suunnittelematon tai eitoivottu. Riittävien ehkäisymahdollisuuksien tarjoaminen vähentäisi 52 miljoonaa raskautta vuosittain: 26 miljoonaa raskautta siirtyisi myöhempään ajankohtaan ja 26 miljoonaa ei-toivottua raskautta tulisi ehkäistyksi kokonaan. Tämä vähentäisi suunnittelemattomien synnytysten määrää kehitysmaissa jopa 72 prosentilla ja abortteja 64 prosentilla. Tällä olisi huomattava merkitys maiden talouskasvulle, yksilöiden hyvinvoinnille ja ympäristön kestävälle kehitykselle. 10

11 KOKONAISHEDELMÄLLISYYS ALUEITTAIN VARAKKUUDEN MUKAAN VUOSINA n Kokonaishedelmällisyyden tulee olla vähintään 2.1, jotta väestö uusiutuisi ja väestösuhteet pysyisivät tasapainossa. Kokonaishedelmällisyys Itäinen Aasia ja Tyynenmerenalue Eurooppa ja Keski-Aasia Latinalainen Amerikka & Karibia Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka 0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 Etelä-Aasia Saharan eteläpuolinen Afrikka Köyhin viidennes Rikkain viidennes EHKÄISYN YLEISYYS ALUEEN JA VARAKKUUDEN MUKAAN VUOSINA n Ehkäisyn yleisyysluku tarkoittaa modernien ehkäisyvälineiden käyttöä vuotiaiden naisten joukossa. Nykyaikaisten ehkäisymenetelmien käyttö on harvinaisinta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. % Itäinen Aasia ja Tyynenmerenalue Eurooppa ja Keski-Aasia Latinalainen Amerikka & Karibia Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka Etelä-Aasia Saharan eteläpuolinen Afrikka Lähde: HNP Discussion Paper Köyhin viidennes Rikkain viidennes 11

12 Kuva:Marja-Leena Salin TERVE JA KOULUTETTU KANSALAINEN ON TUOTTAVA Korkea syntyvyys, köyhyys, alhainen koulutus sekä naisten ja syntyneiden lasten huono terveys muodostavat noidankehän. Naisten koulutuksen on todettu katkaisevan köyhyyden kierteen tehokkaasti koulutetut naiset avioituvat myöhemmin, saavat vähemmän ja terveempiä lapsia, ovat itse terveempiä ja kouluttavat lapsensa varmemmin. Pienemmän perheen äidille jää enemmän aikaa osallistua palkkatyöhön ja hänen riskinsä kuolla elämänsä aikana synnytykseen pienenee. Koulutuksesta alkaa hyvän kierre, joka johtaa koko yhteiskunnan tasolla köyhyyden vähenemiseen. Köyhyys tulee kalliiksi Köyhyyden vähentäminen onkin kansojen vaurastumisen kulmakivi. Terve ja koulutettu kansalainen on tuottava. Absoluuttisessa köyhyydessä elävien on usein turha haaveilla lastensa kouluttamisesta tai sairauksien ennaltaehkäisemisestä. Maailmanpankki arvioi, että Afrikka menettää joka vuosi 1,6 prosenttia talouskasvustaan vuosien 2006 ja 2015 välisenä aikana väestönkasvun ja sen myötä köyhyyden lisääntymisen takia. Talous voi tosiasiallisesti kasvaa vasta sen jälkeen, kun vuotuinen bruttokansantuotteen kasvuprosentti ylittää vuotuisen väestönkasvun.tämän lisäksi tarvitaan myös köyhyyden vähentämiseen tähtääviä toimia. Maailmanpankin mukaan vuonna 2015 jo 340 miljoonaa afrikkalaista elää absoluuttisessa köyhyydessä, kun vuonna 2001 köyhyydessä eli 318 miljoonaa. Esimerkiksi Nigeriassa alle dollarilla päivässä elävien määrä nousi 28,1 prosentista 65,6 prosenttiin vuosien välisenä aikana. Vuoteen 2015 mennessä Nigerian väestön ennustetaan kasvavan nykyisestä 133 miljoonasta 178 miljoonaan. Samaan aikaan bruttokansantuote kasvaa 3,5 prosentin vuosivauhtia, mutta väestönkasvun ollessa 2,9 prosenttia vuodessa köyhyyden väheneminen hidastuu huomattavasti. Talouskasvun tuomat resurssit eivät yksinkertaisesti riitä kasvavalle väestölle. 12

13 Koulutus ja terveyspalvelut ehkäisevät myös uusia hiv-tartuntoja. Hiv-epidemia uhkaa syödä maiden tulevaisuuden ja tuhoaa jo saavutettua kehitystä. Terveyspalveluihin sijoittamalla vähennetään ajan myötä valtion kustannuksia. Siten palvelut lisäävät tuottavuutta ja talouskasvua. Varsinkin seksuaaliterveydenhoito on tehokas investointikohde. n Toimiva äitiysterveydenhuolto ja sukupuolitautien ennaltaehkäisy ja hoito vähentävät vanhempien kuolemia ja vammautumisia. Tämän ansiosta myös lasten terveydentila parantuu ja heidän koulutusmahdollisuutensa kasvavat. Pidemmällä tähtäimellä heistä kasvaa tuottavampia aikuisia. Esimerkiksi: n Sukupuolitaudit, hiv ja aids mukaan lukien, ovat yleisimpiä nuorten naisten ja miesten parissa. Näiden ehkäisyllä on pitkäaikaisia vaikutuksia työvoimaan ja tuottavuuteen. n Kun nuorten osuus väestöstä on pienempi, koulutukseen tarvittavia resursseja voidaan ohjata paremmin myös koulutuksen laadun parantamiseen. Samalla voidaan tarjota koulutusta vaativampiin työtehtäviin. n Pienempi nuorten joukko on helpompi sulauttaa työtä tekevään väestönosaan. Tämä vähentää nuorten työttömyyttä, lisää taloudellista turvaa sekä yhteiskunnallista ja sosiaalista tasapainoa. 13

14 1 VÄESTÖNKEHITYS JA TALOUSKASVU 14 Kuva: Anna Kopteff

15 Lukuun ottamatta muutamaa öljyllä rikastunutta maata yksikään maa ei ole noussut köyhyydestä samaan aikaan, kun keskimääräinen syntyvyys on pysynyt korkeana. Samalla talouskasvu on nopeinta maissa, joissa sekä syntyvyys että äitiys- ja lapsikuolleisuus ovat alhaisia. Maat, jotka ovat investoineet seksuaaliterveyspalveluihin, ovat saaneet nauttia hyvästä talouskehityksestä. Syntyvyyden laskiessa työikäisten osuus väestöstä kasvaa. Näin päästään nauttimaan niin sanotusta lisääntymisbonuksesta, eli edullisesta huoltosuhteesta. Kun työikäisiä on hetkellisesti enemmän kuin huollettavia, on maan talouden suotuisalle kehitykselle paremmat edellytykset. Tämä mahdollisuus on hyödynnettävissä kuitenkin vain rajallisen ajan. Perheiden lapsiluvun pienentyessä on todennäköistä, että myös tyttöjen koulutukseen panostetaan ja naiset siirtyvät palkkatyöhön. Tämä on välttämätöntä koko yhteiskunnan kehityksen kannalta. Muun muassa YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan on painottanut, että tyttöjen heikko koulutus on suurin este yhteiskunnan sosiaaliselle, poliittiselle ja taloudelliselle kehitykselle. Naiset muodostavat puolet yhteiskunnan inhimillisestä pääomasta ja työvoimasta. MAAT, JOTKA OVAT INVESTOINEET SEKSUAALITERVEYS- PALVELUIHIN, OVAT SAANEET NAUTTIA HYVÄSTÄ TALOUSKEHITYKSESTÄ 15

16 ETELÄ-KOREAN BKT, KOKONAISHEDELMÄLLISYYS JA AIKUISTEN LUKUTAIDOTTOMIEN OSUUS LUVULTA 2000-LUVULLE Vuosi Bruttokansantuote Kokonaishedelmällisyys 4,71 2,92 1,60 1,51 Aikuisten lukutaidottomuus % 7,1 5,5 4,1 2,3 1,9 Lähde: Globaliksen tilastosivut ovat YK:n yliopiston (UNU) ja Global Virtual Universityn (GVU) ylläpitämät. n Etelä-Korean bruttokansantuote on noussut tasaisesti viime vuosikymmenten ajan. BKT on lähes 13- kertaistunut vuoden 1975 tasosta. Koulutusmenojen osuus BKT:sta on pysynyt 3-4 % tasolla 1980-luvulta lähtien ja lukutaidottomuutta on saatu vähennettyä tehokkaasti. Samanaikaisesti perheiden lapsiluku on laskenut. Heidän potentiaalinsa hyödyntäminen on talouskasvun avain. Jos syntyvyyden laskusta johtuvan demografisen, eli väestöllisen muutoksen aikana valtio tekee talouskasvua tukevia poliittisia päätöksiä, on yhteiskunnan vaurastuminen usein pysyvää. Esimerkiksi Aasian taloustiikerit käyttivät hyödykseen demografisen muutoksen tuomat edut nostaessaan maansa köyhyydestä. Etelä-Korea nousi taloustiikeriksi perhesuunnittelun avulla Etelä-Korea oli 1950-luvulla yksi Aasian köyhimmistä maista. Naiset saivat keskimäärin 5,4 lasta ja vain 30 prosenttia kansalaisista oli lukutaitoisia. Tämän päivän eteläkorealaiset elävät pienissä perheissä ja ovat korkeasti koulutettuja. Seksuaaliterveyspalveluilla oli merkittävä rooli Etelä-Korean muutoksessa kehitysmaasta vauraaksi valtioksi. Etelä-Korea perusti koko maan kattavan perhesuunnittelupalvelujen verkoston jo vuoteen 1965 mennessä. Seksuaaliterveyspalvelujen saatavuuden avulla syntyvyys alkoi nopeasti vähentyä. Vuosien välillä alueen työikäinen väestö kasvoi lähes neljä kertaa nopeammin kuin siitä riippuvainen väestö. Tämä johti positiivisen kehityksen kierteeseen. Perheiden tulojen kasvaessa ja lapsiluvun pienentyessä pystyttiin jokaiseen lapseen panostamaan enemmän. Myös tyttöjen koulutustaso nousi ja naiset alkoivat siirtyä palkkatyöhön. Samaan aikaan yhteiskunta teki suuria investointeja julkiselle sektorille. Esimerkiksi perusopetukseen sijoitettiin sama prosenttimäärä kasvavasta bruttokansantuotteesta vuosien välisenä aikana. Opetusmääräraha jokaista peruskouluikäistä lasta kohden nelinkertaistui. Koulutettu työvoima takasi, että taloutta 16

17 Meksiko n Meksikossa vuosien välillä toteutettu tutkimus tarkasteli perhesuunnittelupalvelujen tarjoamisen hyötysuhdetta Meksikon sosiaaliturvajärjestelmälle (IMSS). Tutkimus toteutettiin Meksikon kaupunkiväestön keskuudessa ja se kattoi noin 5,3 miljoonaa sosiaaliturvan asiakkaana olevaa naista. Tutkimuksen tuloksena oli, että jokainen perhesuunnittelupalveluihin käytetty peso säästi yhdeksän pesoa muista sosiaalisektorin kuluista. IMSS:n vuonna 1972 aloittama perhesuunnittelupalvelujen tarjoaminen säästi 51 miljardia pesoa äitiys- ja lastenterveydenhuollosta vuonna Vuosien välisenä aikana 318 miljardia äitiysterveyshuoltoon varattuja rahoja voitiin jakaa muille sosiaalisektoreille, kuten eläkkeisiin ja muiden terveyspalvelujen ylläpitoon. Thaimaa n Thaimaassa tehdyn tutkimuksen mukaan jokainen ehkäisypalveluihin sijoitettu dollari säästi yli seitsemän dollaria muista julkisista kuluista vuosien aikana ja tämän jälkeen yli 16 dollaria jokaista sijoitettua dollaria kohden vuoteen 2010 asti. Thaimaan hallitus arvioi, että perhesuunnitteluohjelman ansiosta vuosien välillä ehkäistiin 16,1 miljoonaa ei-toivottua raskautta. Perhesuunnittelupalvelujen tarjoaminen tulee vuoteen 2010 mennessä maksamaan yhteensä 68 miljoonaa dollaria, mutta samalla säästöt muista julkisista menoista ovat arviolta 1,1 miljardia dollaria. Kuva:Marja-Leena Salin Egypti n Egyptissä toteutetussa selvityksessä verrattiin valtion perhesuunnitteluohjelman aiheuttamia kustannuksia ei-toivottujen raskauksien ehkäisyn tuomiin säästöihin. Säästöihin laskettiin mukaan ruokaturva, koulutus, vesi, viemäröinti, asuminen ja terveydenhuolto. Selvityksen tuloksena oli, että jokainen perhesuunnitteluun sijoitettu dollari säästi yhteensä 31 dollaria muista julkisista kuluista. Kun jokaista työntekijää kohden on vähemmän elätettäviä, on siitä koko maan taloudelle positiivisia kerrannaisvaikutuksia. Tällöin maalla on mahdollisuus kasvattaa taloutta lyhyt- ja keskikestoisten säästöjen ja sijoituksien kautta. Jos hallinto tänä aikana mahdollistaa kasvaneiden säästöjen kanavoimisen tehokkaisiin ja tuottaviin investointeihin, hyödyt voivat olla huomattavia ja pitkäkestoisia. THAIMAAN PERHESUUNNITTELUOHJELMAN MUKANAAN TUOMAT JULKISTEN VAROJEN SÄÄSTÖT SEKTOREITTAIN Vuosi Koulutus Terveys Asuminen Muut Yhteensä miljoonaa dollaria miljoonaa dollaria miljoonaa dollaria Lähde: Vlassoff, M. et.al. 17

18 Kuva:Marja-Leena Salin ja teollisuutta pystyttiin kehittämään työvoimaintensiivisestä teollisuudesta enemmän pääomaintensiivisemmille ja koulutetumpaa työvoimaa vaativille aloille. Työvoiman koulutusvaatimusten ja tuottavuuden lisääntyessä myös palkkataso nousi, mikä lisäsi hyvinvointia entisestään. Julkisen sektorin säästöt Eri maissa on tehty hyötylaskelmia siitä, kuinka paljon seksuaaliterveyspalvelujen tarjoaminen säästää julkisia varoja. Riittävät ehkäisypalvelut ovat luultavasti kaikkein aliarvioiduin säästökohde. Raskaus, jonka ehkäisyn käyttö estää, ei ole sairaus. Sen vuoksi terveyspainotteisissa laskelmissa raskauden ehkäisyn hyötyvaikutuksia ei usein näy. Kuitenkin ehkäisyn ulottamisella kaikkien saataville on seksuaaliterveyden osa-alueista kenties kaikkein laajimmalle ulottuvat, ei-lääketieteelliset hyötyvaikutukset, kuten sivun 17 maaesimerkit osoittavat. Riittävien ehkäisypalvelujen tarjoaminen vähentää köyhyyttä ja edistää ympäristön kestävää kehitystä. Suurin puute nykyaikaisista ehkäisymenetelmistä ja luotettavista terveyspalveluista on kaikkein köyhimmissä maissa. Arviolta 200 miljoonalla naisella RIITTÄVIEN EHKÄISYPALVELUJEN TARJOAMINEN VÄHENTÄÄ KÖYHYYTTÄ JA EDISTÄÄ YMPÄRISTÖN KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ kehitysmaissa ei ole mahdollisuutta käyttää nykyaikaisia ehkäisymenetelmiä, sillä niitä ei ole joko lainkaan saatavilla, niiden hinta on liian korkea tai niiden käyttämistä vastustetaan uskonnollisista tai kulttuurisista syistä. Jos näiden naisten ehkäisypalvelujen tarve täytettäisiin, julkisten kulujen säästämisen lisäksi voitaisiin vuosittain ehkäistä ei-turvalliseen aborttiin liittyvää kuolemaa ja muista syistä johtuvaa äitiyskuolemaa. Myös lähes puoli miljoonaa lasta ei menettäisi äitiään. n 18

19 Kuva:Marja-Leena Salin 19

20 2 HIV-EPIDEMIA VIE TALOUSKASVULTA POHJAN maailmassa elää 33 miljoonaa hiv-positiivista jo 22 miljoonaa ihmistä on kuollut aidsiin vuonna 2007 hiv-tartunnan sai 2,5 miljoonaa ihmistä 20

21 Kuva:Marja-Leena Salin Kuva:Marja-Leena Salin Yksi puutteellisten seksuaaliterveyspalvelujen ja riittämättömän seksuaalikasvatuksen taloudelle tuhoisimmista seurauksista on hiv-epidemia, joka romuttaa jo saavutettua kehitystä ja aiheuttaa suunnattomia kustannuksia yhteiskunnille ja yksilöille. Hiv- ja aids-epidemiasta on tullut yksi tämän hetken suurimmista kehityshaasteista. Hivin ja aidsin vaikutuksesta talouskasvuun on esitetty erilaisia arvioita. Pessimististen laskelmien mukaan epidemia on hidastanut Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden talouskasvua 2 4 prosentilla. Lisäksi arvioiden mukaan maissa, joissa vähintään 15 prosenttia väestöstä on saanut hiv-tartunnan, bruttokansantuotteen voi odottaa laskevan prosentilla vuosittain. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Zimbabwe ja Botswana. Hiv-epidemian hoitamattomuus tulee valtioille kalliiksi. Epidemian kokonaiskustannukset voidaan laskea suoraan terveysjärjestelmiin kohdistuvista sekä epäsuorista, kuolleisuudesta aiheutuvista kustannuksista. Esimerkiksi Thaimaata koskevien laskelmien mukaan yksi aids-kuolema maksaa dollaria sisältäen vain epäsuorat kustannukset. HIV-EPIDEMIA VAIKUTTAA TALOUTEEN AINAKIN NELJÄLLÄ TASOLLA: n Aidsin aiheuttamat kuolemat vähentävät työikäistä väestöä n Hiv-positiivisten työntekijöiden työn tuottavuus on alhaisempi. n Kotitalouksien terveydenhoitokulut nousevat, mikä vastaavasti vähentää muuta kulutusta. n Valtion terveydenhoito- ja sosiaalikulut nousevat. Hiv-epidemiasta kärsii eniten Saharan eteläpuolinen Afrikka, mutta tartunnat leviävät nopeimmin Venäjällä ja Aasiassa. Lähes puolet uusista tartunnoista todetaan vuotiailla nuorilla. Epidemian pahimmin runtelemissa maissa, kuten Sambiassa, elinajan odote on laskenut vain 32 vuoteen. Venäjällä 80 prosenttia tartunnan saaneista on alle 30- vuotiaita. Talouden makrotasolla hiv-epidemian vaikutukset näkyvätkin ihmispääoman kaventumisena väestön menehtyessä ennenaikaisesti aidsiin. Kun työntekijät kuolevat tai ovat aidsin vuoksi työkyvyttömiä, yritysten ja valtion tuottavuus laskee, ja samalla menetetään työntekijän tiedot, taidot ja panos yhteiskunnan rakentamiseksi. 21

22 Togo Länsi- Sahara (n/a) Marokko 0.01% Algeria 0.01% Tunisia 0.04% Libya 0.05% Egypti 0.01% Gambia 2.4% 0.9% Senegal Guinea- Bissau 3.8% Sierra Leone 1.6% Mauritania 0.07% Guinea 1.5% Liberia 5,9% HIVIN YLEISYYS AFRIKASSA (% aikuisista) 0-2.9% 3-5.9% % Hiv ja julkinen sektori. Norsunluurannikko 7.1% Mali 1.7% Burkina Faso 2.0% Ghana 2.3% Benin 1.8% 3.2% % 21 % tai korkeampi Ei tiedossa Guinea 1.5% Nigeria 3.9% n Eteläinen Afrikka on pahasti hiv-epidemian kourissa. Esimerkiksi Swazimaassa peräti 33 % aikuisväestöstä on hiv-positiivisia. Muissa alueen maissa vähintään kuudesosa väestöstä on saanut tartunnan. Niger 1.1% Kamerun 6.8% Gabon 9.4% Cabinda Työntekijöiden vähenemisen myötä valtion verotulot pienenevät ja julkinen sektori kuormittuu. Aids-epidemian pahiten piinaamissa maissa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sairaalapaikoista prosenttia on täytynyt varata aids-potilaille. Esimerkiksi Burkina Fasossa yhden aids-potilaan sairaanhoitokustannukset vuodessa ovat kahdesta kolmeen kertaa maan bruttokansantuote asukasta kohden (per capita). Suurin osa kuluista tulee ylikuormitetun ja hauraan julkisen sektorin maksettavaksi. Sambiassa yli opettajaa kuoli aidsiin vuonna 2001, eli joka kuudestoista opettaja. Malawissa vuosien välisenä aikana julkisen sektorin työntekijöiden kuolleisuus kasvoi kymmenkertaiseksi hiv-epidemian takia. Etelä-Afrikassa Kongo 6.3% Tšad 3.7% Sudan 1.8% Angola 3.7% Namibia 19.6% Keski-Afrikan Tasavalta 12.7% Kongon Demokraattinen ZAIRE Tasavalta 3.9% Ruanda 3.1% Burundi 3.3% Sambia 17% Malawi 14.1% Zimbabwe 20.1% Botswana 24.1% Lesotho 23.2% Etelä-Afrikka 22.5% Swazimaa 33.4% Uganda 6.7% Tansania 6.5% arvioidaan, että vuoteen 2012 mennessä 25 prosenttia julkisen sektorin työntekijöistä on kuollut aidsiin. Tämä aiheuttaa mittavan työvoimapulan julkiselle sektorille samaan aikaan, kun palveluiden tarve kasvaa. Hiv ja vaikutukset säästöihin Eritrea 2.4% Etiopia 4.4% Kenia 6.1% Mosambik 16.1% Djibouti 3.1 Somalia 0.9% Lähde: UNFPA: State of the World Population 2007 UNICEF: Africa s Orphaned and Vulnerable Generations Children Affected by AIDS 2006, Sekä yksittäisten kotitalouksien että valtion terveydenhoitokulujen nousu johtaa säästöjen vähenemiseen. Tämä puolestaan vaikeuttaa investointien tekemistä ja hidastaa talouskasvua. Madagaskar 0.5% 22

23 HIV JA AIDS SEKÄ KÖYHYYS ETELÄ-AFRIKASSA Vuosi Arvioidut aids-kuolemat Hivin levinneisyys raskaana olevien vuotiaiden naisten keskuudessa (%) 29,8% 31,6% Elinajanodote 60,6 58,2 47,7 41,5 Bruttokansantuote Lähde: Alle dollarilla päivässä elävien määrä (%) Lähde: Arvioidut aids-kuolemat 10,02 6,28 10,71 AIDS-KUOLEMAT MOSAMBIKISSA Vuosi n Aids-kuolemat ovat lisääntyneet Etelä-Afrikassa hälyttävää tahtia. Myös hivin levinneisyys kasvaa jatkuvasti. Hiv-epidemia on vaikuttanut voimakkaasti elinajanodotteeseen, jonka ennustetaan laskevan jopa 41,5 vuoteen 2015 mennessä. ETELÄ-AFRIKKA n Suomen ulkoasianministeriön Kauppapolitiikka-lehden raportin mukaan Etelä-Afrikka ei tasaisesta talouskasvustaan huolimatta ole pääsemässä parempaan luottoluokitusluokkaan. A-luokkaan nousemisen esteinä luokituslaitokset näkevät muun muassa sosiaaliset haasteet, kuten aids-epidemian laajuuden, köyhyyden ja tulojen epätasaisen jakautumisen. Epidemian leviämiseen on vaikuttanut merkittävästi myös se, ettei ongelman laajuutta hallinnon tasolla haluttu aluksi tunnustaa. Kyse on itseään ruokkivasta kehästä: hiv-epidemia lisää köyhyyttä ja eriarvoisuutta ja köyhyys hiv-tartuntoja. MOSAMBIK n Vuonna 2005 Mosambikin talouskasvu saavutti 7,7 prosenttia. Suurimpia kasvun lähteitä olivat kalastussektorin elpyminen, maatalouden jatkuva kasvu sekä rakennusalan vilkastuminen. Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n mukaan talouskasvu kääntyi kuitenkin laskuun ollen 7,4 prosenttia vuonna 2006 ja arviolta 6,4 prosenttia vuonna 2007 hiv-epidemian takia. HIV-EPIDEMIA LISÄÄ KÖYHYYDEN JA ERIARVOISUUDEN KIERRETTÄ 23

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät

Lisätiedot

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä?

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Minna Säävälä Dosentti, erikoistutkija Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos Väestöräjähdys ja elämän tulevaisuus -seminaari Eduskunnan lisärakennuksen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista

Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista VALTIOVARAINMINISTERIÖ 18.12.2003 Eduskunta Suuri Valiokunta Asia Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista Ohessa saatetaan eduskunnan suuren valiokunnan tietoon ehdotus neuvoston

Lisätiedot

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong. / Vaihto opiskelu Suomesta kohde ja lähtömaittain 000 00 (Lähde: CIMO) Suomesta 000 00 000 00 00 00 00 00 00 00 00 Kaikki yhteensä 0 0 0 Aasia Afganistan Arabiemiirikunnat Armenia Azerbaidžan Bangladesh

Lisätiedot

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Väestönkasvu. Paljonko meitä on Maapallolla? Netistä löytyy paljon laskureita (joiden lukemat eroavat toisistaan jopa sadoilla miljoonilla)

Väestönkasvu. Paljonko meitä on Maapallolla? Netistä löytyy paljon laskureita (joiden lukemat eroavat toisistaan jopa sadoilla miljoonilla) Väestönkasvu Paljonko meitä on Maapallolla? Netistä löytyy paljon laskureita (joiden lukemat eroavat toisistaan jopa sadoilla miljoonilla) Väestönkasvun taitekohdat 1. Maatalouden vallankumous (n. 10 000

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 2003/2146(INI) 4. marraskuuta 2003 LAUSUNTO naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle

Lisätiedot

Kansainvälinen valuuttarahasto, peikko vai pelastaja?

Kansainvälinen valuuttarahasto, peikko vai pelastaja? Kansainvälinen valuuttarahasto, peikko vai pelastaja? Olli-Pekka Lehmussaari 9.3.2010 Sisältö Valuuttarahasto - hyvä vihollinen? Valuuttarahasto - viimeinen oljenkorsi? Tulevaisuuden haasteet Kansainvälinen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ YK:N VÄESTÖRAHASTON VUOSIRAPORTISTA 2004 STATE OF WORLD POPULATION 2004

TIIVISTELMÄ YK:N VÄESTÖRAHASTON VUOSIRAPORTISTA 2004 STATE OF WORLD POPULATION 2004 TIIVISTELMÄ YK:N VÄESTÖRAHASTON VUOSIRAPORTISTA 2004 STATE OF WORLD POPULATION 2004 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden tila maailmassa 10 vuotta YK:n väestö- ja kehityskonferenssista Sisällys JOHDANTO

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4 TILTP1 Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö Tampereen yliopisto 5.11.2007 Perttu Kaijansinkko (84813) perttu.kaijansinkko@uta.fi Pääaine matematiikka/tilastotiede Tarkastaja Tarja Siren 1 Johdanto...2

Lisätiedot

Päivärahat 2016. Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19,00. yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 40,00

Päivärahat 2016. Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19,00. yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 40,00 Päivärahat 2016 Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: Työmatkan kestoaika Päivärahan enimmäismäärä (euro) yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19,00 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 40,00

Lisätiedot

VALTION MATKUSTUSSÄÄNNÖN MUKAISTEN KORVAUSTEN TARKIS- TUKSET KUSTANNUSTASON MUUTOKSET HUOMIOON OTTAEN 1.1.2009 ALKAEN

VALTION MATKUSTUSSÄÄNNÖN MUKAISTEN KORVAUSTEN TARKIS- TUKSET KUSTANNUSTASON MUUTOKSET HUOMIOON OTTAEN 1.1.2009 ALKAEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ 25.11.2008 VALTION MATKUSTUSSÄÄNNÖN MUKAISTEN KORVAUSTEN TARKIS- TUKSET KUSTANNUSTASON MUUTOKSET HUOMIOON OTTAEN 1.1.2009 ALKAEN Korvauslaji: Voimassa oleva taso Uusi taso Muutos-%

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle

LIITTEET. asiakirjaan. Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.12.2015 COM(2015) 597 final ANNEXES 1 to 5 LIITTEET asiakirjaan Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen

Lisätiedot

Ulkomailla tehdystä työmatkasta suoritettavien päivärahojen enimmäismäärät ovat:

Ulkomailla tehdystä työmatkasta suoritettavien päivärahojen enimmäismäärät ovat: Ulkomailla tehdystä työmatkasta suoritettavien päivärahojen enimmäismäärät ovat: Maa tai alue Afganistan 56 Alankomaat 65 Albania 52 Algeria 68 Andorra 58 Angola 97 Antigua ja Barbuda 74 Arabiemiirikunnat

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA T U V W X Y Z Å Ä Ö 10 FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA I J K L M N O P Q R S A B C D E F G H 1. Maailmassa on lähes 800 miljoonaa lukutaidotonta aikuista 1 Maapallon väestön yli 15-vuotiaista 800 miljoonaa

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN JA TOIMIHENKILÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2015

TYÖNTEKIJÖIDEN JA TOIMIHENKILÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2015 MK 26.1.2015 1(2) TYÖNTEKIJÖIDEN JA TOIMIHENKILÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2015 I TYÖNTEKIJÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2015 Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen

Lisätiedot

Sisäministeriön asetus

Sisäministeriön asetus Sisäministeriön asetus vapaaehtoisen paluun avustuksesta Sisäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

2,6 Kestävä kansakunta Elinvoimainen 200-vuotias Suomi

2,6 Kestävä kansakunta Elinvoimainen 200-vuotias Suomi Juhani Pekkola Filosofian tohtori, Sosiologian Dosentti Koordinoiva tutkimusjohtaja Kyamk / Sote TKI-päivät 15.-16.2.2012 PKAMK, Joensuu 2,6 Kestävä kansakunta Elinvoimainen 200-vuotias Suomi 2,6 = Kansalaisten

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Sopimusasiakkaan ulkomaanpuheluhinnasto

Sopimusasiakkaan ulkomaanpuheluhinnasto Ulkomaanpuheluhinnasto 01.01.2013 /min + pvm Afganistan 1,33 Alankomaat 0,20 Alankomaat - matkapuhelimet 0,38 Alankomaiden Antillit 1,15 Albania 0,41 Albania - matkapuhelimet 0,57 Algeria 0,41 Algeria

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

Fidan projektikylän etuudet

Fidan projektikylän etuudet Säännöt Pelin tavoitteena on, että ainakin yksi kylän lapsista saa käydä koulun loppuun. Peli aloitetaan seisten. Kyläläinen, joka kuolee tai joutuu poistumaan koulusta tai kylästä, istuu alas. Jos vähintään

Lisätiedot

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. joulukuuta 2011 17567/11 PRESSE 451 EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä 1. Tänään, vuoden 2011 maailman AIDS-päivänä, Euroopan unioni ja sen

Lisätiedot

Vuonna 2009 tukea saaneet hankkeet Hankkeita yhteensä 77 kpl Tukea myönnetty yhteensä 4 154 403,00

Vuonna 2009 tukea saaneet hankkeet Hankkeita yhteensä 77 kpl Tukea myönnetty yhteensä 4 154 403,00 Vuonna 2009 tukea saaneet hankkeet Hankkeita yhteensä 77 kpl Tukea myönnetty yhteensä 4 154 403,00 Koko Maa Toimiala Hankkeen vaihe % Summa Vietnam Terveys ja lääketeollisuus 70 % 67 312,00 Suuryritys

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Pääpointit Merkitseekö vahva kansalaisyhteiskunta demokratiaa ja vaurautta? Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN JA TOIMIHENKILÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET

TYÖNTEKIJÖIDEN JA TOIMIHENKILÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET JÄSENTIEDOTE TYÖMARKKINAT 10/2009 SK, MK 23.12.2009 1 (3) TYÖNTEKIJÖIDEN JA TOIMIHENKILÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2010 I TYÖNTEKIJÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2010 Teknologiateollisuus

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Päivärahat 2006. Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: yli 6 tuntia (osapäiväraha) 14,00 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 30,00

Päivärahat 2006. Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: yli 6 tuntia (osapäiväraha) 14,00 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 30,00 Päivärahat 2006 Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: Työmatkan kestoaika Päivärahan enimmäismäärä, euroa yli 6 tuntia (osapäiväraha) 14,00 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 30,00

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Istuntoasiakirja 2009 12.11.2008 B6-0584/2008 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS neuvoston ja komission julkilausumien johdosta työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti esittäjä(t):

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Päivärahat Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: Päivärahan enimmäismäärä

Päivärahat Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: Päivärahan enimmäismäärä Päivärahat 2012 Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: Päivärahan enimmäismäärä (euro) Työmatkan kestoaika yli 6 tuntia (osapäiväraha) 16,00 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 36,00

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT...

SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... Suomi tukee kehitysmaita sekä kahdenvälisesti että järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten kautta. 6/2005 SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa yläkoulut ja keskiasteen koulut UNICEF-kävely ja päivätyökeräys

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa yläkoulut ja keskiasteen koulut UNICEF-kävely ja päivätyökeräys Kaikki lapset kouluun Schools for Africa yläkoulut ja keskiasteen koulut UNICEF-kävely ja päivätyökeräys DIA 1 Tulosta nämä muistiinpanot erikseen, et voi lukea niitä esityksen aikana näyttöruudulta! Ohjeita

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

N:o Liite 1. Seuraavien kolmansien maiden osalta komissio. ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita,

N:o Liite 1. Seuraavien kolmansien maiden osalta komissio. ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, N:o 338 965 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä ja

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä

Osaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä Osaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä 2 4/14/2016 [Presentation name / Author] Koulutuksen kehitys Strategisten kompetenssien kuvaaminen Osaamisen hallinta 3 14.4.2016 [Presentation name

Lisätiedot

ULKOMAANPUHELUIDEN HINNASTO

ULKOMAANPUHELUIDEN HINNASTO 1 ULKOMAANPUHELUIDEN HINNASTO Voimassa 1.1.2013 alkaen HINNAT, SOPIMUSASIAKKAAT Kohdemaa /min Afganistan 1,65 Alankomaat 0,24 Alankomaat - matkapuhelimet 0,47 Alankomaiden Antillit 1,42 Albania 0,51 Albania

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 2002/0052(COD) 16. syyskuuta 2002 LAUSUNTO naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle

Lisätiedot

Aids Afrikassa TIETOPAKETTI HIV/AIDS-TILANTEESTA. VÄESTÖLIITTO Väestötietosarja 12. Riikka Shemeikka Paula Alkio

Aids Afrikassa TIETOPAKETTI HIV/AIDS-TILANTEESTA. VÄESTÖLIITTO Väestötietosarja 12. Riikka Shemeikka Paula Alkio Aids Afrikassa TIETOPAKETTI HIV/AIDS-TILANTEESTA Riikka Shemeikka Paula Alkio VÄESTÖLIITTO Väestötietosarja 12 Tekstissä esiintyviä kansainvälisten järjestöjen lyhenteitä FAO (Food and Agricultural Organization

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

END POLIO NOW (EPN) Kysymyksessä on kansainvälisen Rotaryjärjestön merkittävin yksittäinen hanke

END POLIO NOW (EPN) Kysymyksessä on kansainvälisen Rotaryjärjestön merkittävin yksittäinen hanke END POLIO NOW (EPN) Kysymyksessä on kansainvälisen Rotaryjärjestön merkittävin yksittäinen hanke Polion hävittämisohjelmaan on käytetty noin miljardi dollaria Rokotuksia on annettu noin kolmelle miljardille

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA 10 FAKTAA LUKUTAIDOSTA I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö A B C D E F G H 1. Maailmassa on lähes 800 miljoonaa lukutaidotonta aikuista 1 LUKUTAIDOTTOMIEN AIKUISTEN SUKUPUOLIJAKAUMA ENITEN LUKUTAIDOTTOMIA

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

994-ulkomaanpuheluhinnasto

994-ulkomaanpuheluhinnasto Voimassa toistaiseksi 1.1.2013 alkaen Afganistan 93 2,36 Alankomaat 31 0,28 *** Alankomaiden Antillit 599 1,65 Alaska 1907 0,28 Albania 355 0,43 Algeria 213 0,59 Amerikan Samoa 684 1,65 Andorra 376 0,43

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA. TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS:

VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA. TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS: VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS: KEHITYKSEN TEORIA JA KÄYTÄNTÖ 29. syyskuuta 2004 PISPALAN ROTVALLI UUTISET

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä -oikeudet Suomen kehityspolitiikassa

Seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä -oikeudet Suomen kehityspolitiikassa Seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä -oikeudet Suomen kehityspolitiikassa ULKOASIAINMINISTERIÖ Ulkoasu: Innocorp Oy/Milla Toro Paino: Erweko Painotuote Oy, 2010 Sisältö 4 Esipuhe 5 Johdanto 6 8 10 11

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

994-ulkomaanpuheluhinnasto TDC Song Oy

994-ulkomaanpuheluhinnasto TDC Song Oy Kohde Suuntanumero Afganistan 93 1,68 1,68 Alankomaat 31 0,08 0,33 6 Alankomaiden Antillit 599 0,77 0,77 Alaska 1907 0,11 0,11 Albania 355 0,33 0,33 Algeria 213 0,33 0,33 Amerikan Samoa 684 0,84 0,84 Andorra

Lisätiedot

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position

Lisätiedot

Pienen mittakaavan neuvostojournalismia

Pienen mittakaavan neuvostojournalismia 17.11.2006 Pienen mittakaavan neuvostojournalismia Ylioppilaslehti on käynyt Sambiassa tutustumassa paikallisten homojen oloihin. 1 Haastateltavaksi on saatu Chivuli Riva Ukwimi, 27. Sambiassa homous on

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018

Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018 Esitys Nizzan conventionille Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018 Rauman kevätseminaari 16.4.2016 Sinikka Sahi Piirin palvelutoimikunta Projektit toteutetaan Liberiassa (UNFPA) Madagaskarissa(UNICEF)

Lisätiedot

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA 16.12.2011, Tampere Vesihuollon painajainen Afrikan kaupungit? Jarmo J. Hukka Dosentti (Vesialan tulevaisuudentutkimus) Luonnontieteiden ja

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut Tulosta nämä muistiinpanot erikseen, et voi lukea niitä esityksen aikana näyttöruudulta! Ohjeita F5 = aloita diaesitys = siirry eteenpäin nuolinäppäimillä

Lisätiedot

994 Omamaa -ulkomaanpuheluhinnasto

994 Omamaa -ulkomaanpuheluhinnasto Voimassa toistaiseksi 1.1.2013 alkaen. Afganistan 93 2,36 Alankomaat 31 0,23 Alankomaat - matkapuhelinsuunnat 31 0,48 Alankomaiden Antillit 599 1,52 Alaska 1907 0,23 Albania 355 0,38 Algeria 213 0,54 Amerikan

Lisätiedot

Tilastotietoa tuberkuloosista. Tuberkuloosi maailmalla

Tilastotietoa tuberkuloosista. Tuberkuloosi maailmalla Tilastotietoa tuberkuloosista Tuberkuloosi maailmalla Tuberkuloosi on huomattava terveydellinen ongelma maailmalla. Tuberkuloosi on yleinen erityisesti alhaisen tulotason maissa ja niissä maissa, joiden

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalisesti kestävä kehitys Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalinen kestävyys Yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys tärkeä strateginen

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Kilometrikorvaukset 2015

Kilometrikorvaukset 2015 Lähde: www.yrittajat.fi Kilometrikorvaukset 2015 Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät ovat:

Lisätiedot

Project SIerra, A Family and a Future

Project SIerra, A Family and a Future Project SIerra, A Family and a Future Soroptimist International ja Hope and Homes for Children -järjestöjen nelivuotinen yhteistyöprojekti 2007 2011. Sierra Leone perustietoja Pinta-ala: 71 740 km² Asukasluku:

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Sisällys. JOHDANTO 2 Nuorten seksuaaliterveys ja köyhyys

Sisällys. JOHDANTO 2 Nuorten seksuaaliterveys ja köyhyys Sisällys JOHDANTO 2 Nuorten seksuaaliterveys ja köyhyys SUKUPUOLTEN VÄLINEN ERIARVOISUUS JA SEKSUAALITERVEYS 6 Lapsiavioliitot ja aikainen naimisiinmeno Seksuaalinen väkivalta ja naiskauppa Naisten sukuelinten

Lisätiedot