Elina Korhonen Toimittanut Laura Lipsanen TERVE TALOUS. hyvinvoiva väestö talouskasvun perustana. Väestötietosarja 16

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elina Korhonen Toimittanut Laura Lipsanen TERVE TALOUS. hyvinvoiva väestö talouskasvun perustana. Väestötietosarja 16"

Transkriptio

1 Elina Korhonen Toimittanut Laura Lipsanen TERVE TALOUS hyvinvoiva väestö talouskasvun perustana Väestötietosarja 16

2 Väestötietosarja 16 Kirjoittaja: Elina Korhonen VTM Elina Korhonen toimii koordinaattorina Väestöliiton kansainvälisen kehityksen osastolla. Toimittaja: Laura Lipsanen. Anna Kopteff on toimittanut luvun 5 sekä osan taulukoista. Taitto: Otto Paakkanen Kannen kuva: Marja-Leena Salin Väestöliitto Kansainvälinen kehitys PL 849, Helsinki /kansainvalinen_toiminta Painopaikka: Hannun Tasapaino Oy ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN Helsinki 2008 Julkaisun tuottamiseen on saatu ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöille suunnattua tiedotustukea. Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ulkoasiainministeriön virallista kantaa.

3 Elina Korhonen Toimittanut Laura Lipsanen TERVE TALOUS hyvinvoiva väestö talouskasvun perustana 3

4 Elina Korhonen Toimittanut Laura Lipsanen TERVE TALOUS hyvinvoiva väestö talouskasvun perustana Kuva:Marja-Leena Salin 4

5 Alkusanat... 6 Johdanto Väestönkehitys ja talouskasvu Etelä-Korea nousi taloustiikeriksi perhesuunnittelun avulla Julkisen sektorin säästöt 2 Hiv-epidemia syö talouskasvulta pohjan Hiv ja julkinen sektori Hiv ja vaikutukset säästöihin Köyhyyttä ja epätasa-arvoa ruokkiva kehä 3 Työvoima, terveys ja tuottavuus Menetetyt terveet ja tuottavat työvuodet Sukupuolitaudit Äitiysterveyteen liittyvät taudit Hiv-epidemian vaikutus työvoimaan 4 Perheiden talous ja terveys Pieni perhekoko ja terveyspalvelut vähentävät köyhyyttä Hiv-epidemia romahduttaa perheiden toimeentulon Väestön vaikutus kestävään kehitykseen...40 Kaupungistumisen haasteet ja mahdollisuudet Ilmastonmuutos vaikuttaa miljoonien ihmisten terveyteen YK:n vuosituhattavoitteet ovat tärkeitä kehitykselle...46 Tuki kaikkein köyhimmille Kehitysyhteistyömäärärahoja on korotettava tavoitteiden saavuttamiseksi Lähteet

6 ALKUSANAT KEHITYSAVUN TULOKSELLISUUS TAVOITTEENA Inkeri Hirvensalo Kirjoittaja on valtiovarainministeriön erityisasiantuntija. Kuva:Marja-Leena Salin Väestön terveyden vaikutus maan taloudelliseen kehitykseen on tärkeä kehityspoliittinen kysymys. Ilman syvällisempää tutkimustakin on helppo ymmärtää, että sairauksista kärsivä väestö ei pysty tehokkaaseen työskentelyyn. Sairauksien hoito vie myös huomattavan osan niistä vähäisistä resursseista, jotka muuten voisivat olla käytettävissä esimerkiksi väestön koulutukseen ja sitä kautta taloudellisen kasvun edistämiseen. Esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa hiv ja aids-epidemiasta pahiten kärsivissä maissa talouskasvun arvioidaan jäävän selvästi alle niiden muutoin saavutettavissa olevan tason. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa kaikilla tulisi olla yhtäläinen oikeus ja mahdollisuus terveydenhuollon peruspalveluihin ja lääkitykseen. Kehitysmaissa perheenjäsenen vakava sairaus voi kuitenkin syöstä perheitä köyhyyteen, koska hoidon kustannukset ylittävät maksukyvyn. Julkista, kaikki kansalaiset kattavaa sairausvakuutusta ei kehitysmaissa ole olemassa eivätkä yksityiset vakuutusyhtiöt tarjoa kohtuuhintaista vakuutusturvaa köyhälle väestönosalle. Kehitysavun tuloksellisuutta seurataan Monet avunantajat, sekä bilateraaliset että monenkeskiset järjestöt, ovat tästä syystä viime vuosina kohdistaneet apuaan kehitysmaiden terveyssektorille ja sille on syntynyt suorastaan ennennäkemätön avunantajien ryntäys. Apuvirtojen kasvamisen myötä keskustelu niiden vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta on myös lisääntynyt. Kehitysavun tuloksellisuudella viitataan tavallisesti vuosituhattavoitteisiin, jotka kaikki YK:n jäsenvaltiot hyväksyivät yleiskokouksessaan vuonna Niiden saavuttamiseksi avunantajamaat, Suomi mukaan luettuna, ovat sitoutuneet kasvattamaan kehitysapuaan 0.7 %:iin bruttokansantulostaan vuoteen 2015 mennessä. Sekä YK:ssa että Maailmanpankissa seurataan vuosituhattavoitteiden toteutumista vuosittain julkaistavissa raporteissa. Niiden mukaan ensimmäinen vuosituhattavoite maailman köyhyyden puolittamisesta näyttää mahdolliselta saavuttaa. Tämä johtuu monien suurten kehittyvien maiden, kuten Kiinan, talouskasvun nopeutumisesta. Kehitys on kuitenkin hyvin epätasaista ja kaikkein köyhimpien maiden osalta edes tämä tavoite ei näytä toteutuvan. Saako pelkkä raha kehitystä aikaan? Kiinan ennennäkemättömän voimakas talouskasvu on tapahtunut etupäässä maan omin voimin, mikä on herättänyt kysymyksiä kehitysavun merkityksestä talouskasvun vauhdittajana. Toisaalta myös Saharan eteläpuolisessa Afrikassa useat maat, jotka ovat olleet pitkään kehitysavun vastaanottajia, ovat myös viime vuosina saavuttaneet yli 5 %:n vuotuisen kasvuvauhdin. Niinpä yleisesti arvioidaan, että kehitysapu on osaltaan vaikuttanut näiden maiden talouskasvun nopeutumiseen. Pelkästään raha ei kuitenkaan ole tätä saanut aikaan. Päästäkseen osalliseksi monenkeskisistä velkahelpotuksista kehitysmaat ovat joutuneet laatimaan suunnitelmia köyhyyden vähentämiseksi ja kohdistamaan velkojen maksuihin muuten hupenevat varat 6

7 näiden suunnitelmien toteutukseen. Lisäksi otaksutaan, että julkishallinnon kehitys ja korruption väheneminen ovat vauhdittaneet talouskasvua. Epätasa-arvo kasvaa Kasvu näyttää kuitenkin samalla johtavan kasvaviin tuloeroihin ja epätasa-arvon lisääntymiseen. Monissa kehitysmaissa talouspolitiikan pääpaino on ollut nopean kasvun aikaansaamisessa. Tasa-arvoisen kehityksen turvaaminen on nähty toissijaiseksi tavoitteeksi, joskus jopa nopean kasvun esteeksi. Epätasa-arvon lisääntyminen näkyy käytännössä myös terveyspalvelujen valikoivassa tarjonnassa. Maailmanpankin mukaan tasaarvoinen kehitys johtaa kuitenkin pitkällä aikavälillä parempaan kasvutulokseen kuin epätasa-arvoinen kehitys. Terveystavoitteet eivät ole toteutumassa Köyhyyden puolittamisen ohessa muut vuosituhattavoitteet näyttävät kuitenkin saavuttamattomilta suuressa osassa kehitysmaita vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteista suuri osa liittyy terveyteen sekä naisten aseman parantamiseen. Terveydenhuollon kehitys liittyy näin ollen läheisesti myös sukupuolten tasa-arvoon ja naisten oikeuksiin päästä osalliseksi turvallisesta terveydenhuollosta erityisesti raskauden aikana. On todettu, että naisten aseman ja koulutuksen parantaminen johtaa hyviin tuloksiin myös talouden kehittymisessä. Koulutetut naiset hankkivat vähemmän lapsia, millä on monessa maassa positiivisia väestöpoliittisia vaikutuksia. He myös huolehtivat lastensa koulutuksesta kouluttamattomia naisia innokkaammin. Yleisen investointi-ilmapiirin parantuminen on monessa maassa helpottanut naisten työelämään osallistumista ja kannustanut näitä perustamaan yrityksiä. Naiset ovatkin monissa kehitysmaissa merkittävä voima uusien pienyritysten johtajina. Maailman terveyden ja taloudellisen kehityksen väliset linkit ovat moninaiset ja monitahoiset mutta erityisen selvät ne ovat naisten taloudellisten oikeuksien edistämisessä ja äitiysterveydenhuollon parantamisessa. Apua koordinoitava ja harmonisoitava entistä paremmin Kehitysavusta kanavoidaan huomattava osa multilateraalisten avustusjärjestöjen ja rahoituslaitosten, kuten YK:n alaisten järjestöjen, Maailmanpankkiryhmän ja alueellisten kehityspankkien kautta. Kehitysapua arvioidaan ns. Pariisin deklaraation puitteissa, jolla pyritään lisäämään avun tehokkuutta parantamalla avunantajien keskinäistä koordinointia ja harmonisaatiota. Näin pyritään välttämään päällekkäistä työtä ja vähentämään kehitysmaiden julkisen sektorin kuormitusta niiden toimiessa kymmenien eri apuorganisaatioiden kanssa. Avun tuloksellisuuden arviointi on kuitenkin vasta alkamassa tällä foorumilla. Maailmanpankki toteaa uudessa terveydenhuoltoalan strategiassaan, että hyvistä yksittäisten hankkeiden tuloksista huolimatta aiemman strategian tuloksellisuutta ei voida systemaattisesti arvioida. Tuloksellisuuteen ei aiemmin kiinnitetty riittävästi huomiota eikä varmistettu tiedonkeruuta sitä mittaavia indikaattoreita varten. Uuden strategian mukaan indikaattoreita kehitetään ja tuloksiin pyritään kohdemaan omien, eri sektoreita koskevien kehitystavoitteiden avulla. Terveydenhuoltoon kohdistettavan avun tuloksellisuuteen, kuten kehitysavun tuloksellisuuteen yleisestikin, tulee apuvirtojen kasvaessa kiinnittää entistä enemmän huomiota ja resursseja. Erityisesti parlamentaarinen valvonta sekä apua antavissa että sitä vastaanottavissa maissa on tässä suhteessa avainasemassa. n 7

8 JOHDANTO 8

9 :n viimeisimpien arvioiden mukaan YK maailman väkiluku kasvaa nykyisestä kuudesta miljardista hieman alle yhdeksään miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Väestö kasvaa nopeimmin kaikkein köyhimmissä maissa. Vähiten kehittyneiden maiden väestön on arvioitu kolminkertaistuvan vuosien 1995 ja 2050 välillä 600 miljoonasta 1,8 miljardiin. Vuonna 2005 maailman väestö kasvoi 76 miljoonalla hengellä. Nykyään kolmen viikon aikana pelkästään Intian väestö kasvaa miljoonalla. Vuonna 2050 Ugandassa ennustetaan olevan 130 miljoonaa asukasta nykyisen 27 miljoonan sijasta ja Nigerissä 50 miljoonaa nykyisen 14 miljoonan sijasta. Aasian väestö tulee kasvamaan 500 miljoonalla hengellä seuraavan vuosikymmenen aikana. Sen lisäksi, että väestönkasvu on suurinta köyhimmissä maissa, on se suurinta köyhimpien maiden köyhimmissä väestönosissa. Köyhillä ei ole resursseja ehkäistä ei-toivottuja raskauksia. Tämä lisää eriarvoistumista. Suuri perhekoko ennustaa usein pienempiä tuloja, alempaa koulutusta ja huonompaa terveyttä. Yli puolet kehitysmaissa elävistä naisista haluaisikin lykätä lapsen saantia seuraavan kahden vuoden sisällä. Eniten VÄKILUKU ALUEITTAIN VUONNA 2000 JA KASVUENNUSTE VUOTEEN 2050 miljoonaa Muu Aasia Kiina Intia Afrikka Eurooppa Latinalainen Amerikka Pohjois- Amerikka VÄESTÖNKASVU JA KÖYHYYS Lähde: UNFPA, The State of World Population 2000 ja

10 Kuva:Marja-Leena Salin raskauksiaan haluavat jaksottaa tai lykätä juuri köyhimmät naiset, joilla ei kuitenkaan usein ole siihen mahdollisuutta. Samaan aikaan kun Saharan eteläpuolisessa Afrikassa rikkaimman 20 prosentin keskimääräinen lapsiluku laski viime vuosikymmenen aikana yli 1,5 lapsella, pysyi lasten määrä köyhimmän 20 prosentin keskuudessa samana tai jopa kasvoi. Esimerkiksi Keniassa köyhillä on melkein kolme kertaa enemmän lapsia kuin maan rikkailla kansalaisilla, ja samalla myös kolminkertainen todennäköisyys siihen, etteivät he pysty täyttämään perheen perustarpeita. Talous ja väestönkasvu Väestönkasvun yhteyttä kehitykseen pohdittiin jo 1970-luvulla maailman ensimmäisessä väestökonferenssissa Bukarestissa. Nopeasti jyrkkenevien kasvukäyrien todettiin osaltaan lisäävän köyhyyttä, kun taas syntyvyyden vähenemisen parantavan tuotantolukuja, tehostavan investointeja ja lisäävän varallisuutta. Vuonna 1994 YK:n väestö- ja kehityskonferenssissa Kairossa todettiin, että keskeisintä väestönkasvun kannalta on saattaa jokaisen perheen ulottuville tieto ja keinot valita milloin ja kuinka monta lasta haluaa. Konferenssin toimintasuunnitelma pohjautuu maailman väestön kasvamisen syihin: väestö kasvaa siksi, ettei kaikilla, varsinkaan köyhillä, ole mahdollista tiedon, terveyspalvelujen ja ehkäisyvälineiden avulla päättää itse lapsiluvustaan. YK:n arvion mukaan noin 200 miljoonalla kehitysmaissa asuvalla naisella on riittämättömät mahdollisuudet saada käyttöönsä nykyaikaisia ehkäisyvälineitä. Naimisissa olevista naisista vain hieman yli puolella on käytettävissään moderneja ehkäisykeinoja. Maailmanlaajuisesti joka kolmas raskaus on suunnittelematon tai eitoivottu. Riittävien ehkäisymahdollisuuksien tarjoaminen vähentäisi 52 miljoonaa raskautta vuosittain: 26 miljoonaa raskautta siirtyisi myöhempään ajankohtaan ja 26 miljoonaa ei-toivottua raskautta tulisi ehkäistyksi kokonaan. Tämä vähentäisi suunnittelemattomien synnytysten määrää kehitysmaissa jopa 72 prosentilla ja abortteja 64 prosentilla. Tällä olisi huomattava merkitys maiden talouskasvulle, yksilöiden hyvinvoinnille ja ympäristön kestävälle kehitykselle. 10

11 KOKONAISHEDELMÄLLISYYS ALUEITTAIN VARAKKUUDEN MUKAAN VUOSINA n Kokonaishedelmällisyyden tulee olla vähintään 2.1, jotta väestö uusiutuisi ja väestösuhteet pysyisivät tasapainossa. Kokonaishedelmällisyys Itäinen Aasia ja Tyynenmerenalue Eurooppa ja Keski-Aasia Latinalainen Amerikka & Karibia Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka 0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 Etelä-Aasia Saharan eteläpuolinen Afrikka Köyhin viidennes Rikkain viidennes EHKÄISYN YLEISYYS ALUEEN JA VARAKKUUDEN MUKAAN VUOSINA n Ehkäisyn yleisyysluku tarkoittaa modernien ehkäisyvälineiden käyttöä vuotiaiden naisten joukossa. Nykyaikaisten ehkäisymenetelmien käyttö on harvinaisinta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. % Itäinen Aasia ja Tyynenmerenalue Eurooppa ja Keski-Aasia Latinalainen Amerikka & Karibia Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka Etelä-Aasia Saharan eteläpuolinen Afrikka Lähde: HNP Discussion Paper Köyhin viidennes Rikkain viidennes 11

12 Kuva:Marja-Leena Salin TERVE JA KOULUTETTU KANSALAINEN ON TUOTTAVA Korkea syntyvyys, köyhyys, alhainen koulutus sekä naisten ja syntyneiden lasten huono terveys muodostavat noidankehän. Naisten koulutuksen on todettu katkaisevan köyhyyden kierteen tehokkaasti koulutetut naiset avioituvat myöhemmin, saavat vähemmän ja terveempiä lapsia, ovat itse terveempiä ja kouluttavat lapsensa varmemmin. Pienemmän perheen äidille jää enemmän aikaa osallistua palkkatyöhön ja hänen riskinsä kuolla elämänsä aikana synnytykseen pienenee. Koulutuksesta alkaa hyvän kierre, joka johtaa koko yhteiskunnan tasolla köyhyyden vähenemiseen. Köyhyys tulee kalliiksi Köyhyyden vähentäminen onkin kansojen vaurastumisen kulmakivi. Terve ja koulutettu kansalainen on tuottava. Absoluuttisessa köyhyydessä elävien on usein turha haaveilla lastensa kouluttamisesta tai sairauksien ennaltaehkäisemisestä. Maailmanpankki arvioi, että Afrikka menettää joka vuosi 1,6 prosenttia talouskasvustaan vuosien 2006 ja 2015 välisenä aikana väestönkasvun ja sen myötä köyhyyden lisääntymisen takia. Talous voi tosiasiallisesti kasvaa vasta sen jälkeen, kun vuotuinen bruttokansantuotteen kasvuprosentti ylittää vuotuisen väestönkasvun.tämän lisäksi tarvitaan myös köyhyyden vähentämiseen tähtääviä toimia. Maailmanpankin mukaan vuonna 2015 jo 340 miljoonaa afrikkalaista elää absoluuttisessa köyhyydessä, kun vuonna 2001 köyhyydessä eli 318 miljoonaa. Esimerkiksi Nigeriassa alle dollarilla päivässä elävien määrä nousi 28,1 prosentista 65,6 prosenttiin vuosien välisenä aikana. Vuoteen 2015 mennessä Nigerian väestön ennustetaan kasvavan nykyisestä 133 miljoonasta 178 miljoonaan. Samaan aikaan bruttokansantuote kasvaa 3,5 prosentin vuosivauhtia, mutta väestönkasvun ollessa 2,9 prosenttia vuodessa köyhyyden väheneminen hidastuu huomattavasti. Talouskasvun tuomat resurssit eivät yksinkertaisesti riitä kasvavalle väestölle. 12

13 Koulutus ja terveyspalvelut ehkäisevät myös uusia hiv-tartuntoja. Hiv-epidemia uhkaa syödä maiden tulevaisuuden ja tuhoaa jo saavutettua kehitystä. Terveyspalveluihin sijoittamalla vähennetään ajan myötä valtion kustannuksia. Siten palvelut lisäävät tuottavuutta ja talouskasvua. Varsinkin seksuaaliterveydenhoito on tehokas investointikohde. n Toimiva äitiysterveydenhuolto ja sukupuolitautien ennaltaehkäisy ja hoito vähentävät vanhempien kuolemia ja vammautumisia. Tämän ansiosta myös lasten terveydentila parantuu ja heidän koulutusmahdollisuutensa kasvavat. Pidemmällä tähtäimellä heistä kasvaa tuottavampia aikuisia. Esimerkiksi: n Sukupuolitaudit, hiv ja aids mukaan lukien, ovat yleisimpiä nuorten naisten ja miesten parissa. Näiden ehkäisyllä on pitkäaikaisia vaikutuksia työvoimaan ja tuottavuuteen. n Kun nuorten osuus väestöstä on pienempi, koulutukseen tarvittavia resursseja voidaan ohjata paremmin myös koulutuksen laadun parantamiseen. Samalla voidaan tarjota koulutusta vaativampiin työtehtäviin. n Pienempi nuorten joukko on helpompi sulauttaa työtä tekevään väestönosaan. Tämä vähentää nuorten työttömyyttä, lisää taloudellista turvaa sekä yhteiskunnallista ja sosiaalista tasapainoa. 13

14 1 VÄESTÖNKEHITYS JA TALOUSKASVU 14 Kuva: Anna Kopteff

15 Lukuun ottamatta muutamaa öljyllä rikastunutta maata yksikään maa ei ole noussut köyhyydestä samaan aikaan, kun keskimääräinen syntyvyys on pysynyt korkeana. Samalla talouskasvu on nopeinta maissa, joissa sekä syntyvyys että äitiys- ja lapsikuolleisuus ovat alhaisia. Maat, jotka ovat investoineet seksuaaliterveyspalveluihin, ovat saaneet nauttia hyvästä talouskehityksestä. Syntyvyyden laskiessa työikäisten osuus väestöstä kasvaa. Näin päästään nauttimaan niin sanotusta lisääntymisbonuksesta, eli edullisesta huoltosuhteesta. Kun työikäisiä on hetkellisesti enemmän kuin huollettavia, on maan talouden suotuisalle kehitykselle paremmat edellytykset. Tämä mahdollisuus on hyödynnettävissä kuitenkin vain rajallisen ajan. Perheiden lapsiluvun pienentyessä on todennäköistä, että myös tyttöjen koulutukseen panostetaan ja naiset siirtyvät palkkatyöhön. Tämä on välttämätöntä koko yhteiskunnan kehityksen kannalta. Muun muassa YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan on painottanut, että tyttöjen heikko koulutus on suurin este yhteiskunnan sosiaaliselle, poliittiselle ja taloudelliselle kehitykselle. Naiset muodostavat puolet yhteiskunnan inhimillisestä pääomasta ja työvoimasta. MAAT, JOTKA OVAT INVESTOINEET SEKSUAALITERVEYS- PALVELUIHIN, OVAT SAANEET NAUTTIA HYVÄSTÄ TALOUSKEHITYKSESTÄ 15

16 ETELÄ-KOREAN BKT, KOKONAISHEDELMÄLLISYYS JA AIKUISTEN LUKUTAIDOTTOMIEN OSUUS LUVULTA 2000-LUVULLE Vuosi Bruttokansantuote Kokonaishedelmällisyys 4,71 2,92 1,60 1,51 Aikuisten lukutaidottomuus % 7,1 5,5 4,1 2,3 1,9 Lähde: Globaliksen tilastosivut ovat YK:n yliopiston (UNU) ja Global Virtual Universityn (GVU) ylläpitämät. n Etelä-Korean bruttokansantuote on noussut tasaisesti viime vuosikymmenten ajan. BKT on lähes 13- kertaistunut vuoden 1975 tasosta. Koulutusmenojen osuus BKT:sta on pysynyt 3-4 % tasolla 1980-luvulta lähtien ja lukutaidottomuutta on saatu vähennettyä tehokkaasti. Samanaikaisesti perheiden lapsiluku on laskenut. Heidän potentiaalinsa hyödyntäminen on talouskasvun avain. Jos syntyvyyden laskusta johtuvan demografisen, eli väestöllisen muutoksen aikana valtio tekee talouskasvua tukevia poliittisia päätöksiä, on yhteiskunnan vaurastuminen usein pysyvää. Esimerkiksi Aasian taloustiikerit käyttivät hyödykseen demografisen muutoksen tuomat edut nostaessaan maansa köyhyydestä. Etelä-Korea nousi taloustiikeriksi perhesuunnittelun avulla Etelä-Korea oli 1950-luvulla yksi Aasian köyhimmistä maista. Naiset saivat keskimäärin 5,4 lasta ja vain 30 prosenttia kansalaisista oli lukutaitoisia. Tämän päivän eteläkorealaiset elävät pienissä perheissä ja ovat korkeasti koulutettuja. Seksuaaliterveyspalveluilla oli merkittävä rooli Etelä-Korean muutoksessa kehitysmaasta vauraaksi valtioksi. Etelä-Korea perusti koko maan kattavan perhesuunnittelupalvelujen verkoston jo vuoteen 1965 mennessä. Seksuaaliterveyspalvelujen saatavuuden avulla syntyvyys alkoi nopeasti vähentyä. Vuosien välillä alueen työikäinen väestö kasvoi lähes neljä kertaa nopeammin kuin siitä riippuvainen väestö. Tämä johti positiivisen kehityksen kierteeseen. Perheiden tulojen kasvaessa ja lapsiluvun pienentyessä pystyttiin jokaiseen lapseen panostamaan enemmän. Myös tyttöjen koulutustaso nousi ja naiset alkoivat siirtyä palkkatyöhön. Samaan aikaan yhteiskunta teki suuria investointeja julkiselle sektorille. Esimerkiksi perusopetukseen sijoitettiin sama prosenttimäärä kasvavasta bruttokansantuotteesta vuosien välisenä aikana. Opetusmääräraha jokaista peruskouluikäistä lasta kohden nelinkertaistui. Koulutettu työvoima takasi, että taloutta 16

17 Meksiko n Meksikossa vuosien välillä toteutettu tutkimus tarkasteli perhesuunnittelupalvelujen tarjoamisen hyötysuhdetta Meksikon sosiaaliturvajärjestelmälle (IMSS). Tutkimus toteutettiin Meksikon kaupunkiväestön keskuudessa ja se kattoi noin 5,3 miljoonaa sosiaaliturvan asiakkaana olevaa naista. Tutkimuksen tuloksena oli, että jokainen perhesuunnittelupalveluihin käytetty peso säästi yhdeksän pesoa muista sosiaalisektorin kuluista. IMSS:n vuonna 1972 aloittama perhesuunnittelupalvelujen tarjoaminen säästi 51 miljardia pesoa äitiys- ja lastenterveydenhuollosta vuonna Vuosien välisenä aikana 318 miljardia äitiysterveyshuoltoon varattuja rahoja voitiin jakaa muille sosiaalisektoreille, kuten eläkkeisiin ja muiden terveyspalvelujen ylläpitoon. Thaimaa n Thaimaassa tehdyn tutkimuksen mukaan jokainen ehkäisypalveluihin sijoitettu dollari säästi yli seitsemän dollaria muista julkisista kuluista vuosien aikana ja tämän jälkeen yli 16 dollaria jokaista sijoitettua dollaria kohden vuoteen 2010 asti. Thaimaan hallitus arvioi, että perhesuunnitteluohjelman ansiosta vuosien välillä ehkäistiin 16,1 miljoonaa ei-toivottua raskautta. Perhesuunnittelupalvelujen tarjoaminen tulee vuoteen 2010 mennessä maksamaan yhteensä 68 miljoonaa dollaria, mutta samalla säästöt muista julkisista menoista ovat arviolta 1,1 miljardia dollaria. Kuva:Marja-Leena Salin Egypti n Egyptissä toteutetussa selvityksessä verrattiin valtion perhesuunnitteluohjelman aiheuttamia kustannuksia ei-toivottujen raskauksien ehkäisyn tuomiin säästöihin. Säästöihin laskettiin mukaan ruokaturva, koulutus, vesi, viemäröinti, asuminen ja terveydenhuolto. Selvityksen tuloksena oli, että jokainen perhesuunnitteluun sijoitettu dollari säästi yhteensä 31 dollaria muista julkisista kuluista. Kun jokaista työntekijää kohden on vähemmän elätettäviä, on siitä koko maan taloudelle positiivisia kerrannaisvaikutuksia. Tällöin maalla on mahdollisuus kasvattaa taloutta lyhyt- ja keskikestoisten säästöjen ja sijoituksien kautta. Jos hallinto tänä aikana mahdollistaa kasvaneiden säästöjen kanavoimisen tehokkaisiin ja tuottaviin investointeihin, hyödyt voivat olla huomattavia ja pitkäkestoisia. THAIMAAN PERHESUUNNITTELUOHJELMAN MUKANAAN TUOMAT JULKISTEN VAROJEN SÄÄSTÖT SEKTOREITTAIN Vuosi Koulutus Terveys Asuminen Muut Yhteensä miljoonaa dollaria miljoonaa dollaria miljoonaa dollaria Lähde: Vlassoff, M. et.al. 17

18 Kuva:Marja-Leena Salin ja teollisuutta pystyttiin kehittämään työvoimaintensiivisestä teollisuudesta enemmän pääomaintensiivisemmille ja koulutetumpaa työvoimaa vaativille aloille. Työvoiman koulutusvaatimusten ja tuottavuuden lisääntyessä myös palkkataso nousi, mikä lisäsi hyvinvointia entisestään. Julkisen sektorin säästöt Eri maissa on tehty hyötylaskelmia siitä, kuinka paljon seksuaaliterveyspalvelujen tarjoaminen säästää julkisia varoja. Riittävät ehkäisypalvelut ovat luultavasti kaikkein aliarvioiduin säästökohde. Raskaus, jonka ehkäisyn käyttö estää, ei ole sairaus. Sen vuoksi terveyspainotteisissa laskelmissa raskauden ehkäisyn hyötyvaikutuksia ei usein näy. Kuitenkin ehkäisyn ulottamisella kaikkien saataville on seksuaaliterveyden osa-alueista kenties kaikkein laajimmalle ulottuvat, ei-lääketieteelliset hyötyvaikutukset, kuten sivun 17 maaesimerkit osoittavat. Riittävien ehkäisypalvelujen tarjoaminen vähentää köyhyyttä ja edistää ympäristön kestävää kehitystä. Suurin puute nykyaikaisista ehkäisymenetelmistä ja luotettavista terveyspalveluista on kaikkein köyhimmissä maissa. Arviolta 200 miljoonalla naisella RIITTÄVIEN EHKÄISYPALVELUJEN TARJOAMINEN VÄHENTÄÄ KÖYHYYTTÄ JA EDISTÄÄ YMPÄRISTÖN KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ kehitysmaissa ei ole mahdollisuutta käyttää nykyaikaisia ehkäisymenetelmiä, sillä niitä ei ole joko lainkaan saatavilla, niiden hinta on liian korkea tai niiden käyttämistä vastustetaan uskonnollisista tai kulttuurisista syistä. Jos näiden naisten ehkäisypalvelujen tarve täytettäisiin, julkisten kulujen säästämisen lisäksi voitaisiin vuosittain ehkäistä ei-turvalliseen aborttiin liittyvää kuolemaa ja muista syistä johtuvaa äitiyskuolemaa. Myös lähes puoli miljoonaa lasta ei menettäisi äitiään. n 18

19 Kuva:Marja-Leena Salin 19

20 2 HIV-EPIDEMIA VIE TALOUSKASVULTA POHJAN maailmassa elää 33 miljoonaa hiv-positiivista jo 22 miljoonaa ihmistä on kuollut aidsiin vuonna 2007 hiv-tartunnan sai 2,5 miljoonaa ihmistä 20

21 Kuva:Marja-Leena Salin Kuva:Marja-Leena Salin Yksi puutteellisten seksuaaliterveyspalvelujen ja riittämättömän seksuaalikasvatuksen taloudelle tuhoisimmista seurauksista on hiv-epidemia, joka romuttaa jo saavutettua kehitystä ja aiheuttaa suunnattomia kustannuksia yhteiskunnille ja yksilöille. Hiv- ja aids-epidemiasta on tullut yksi tämän hetken suurimmista kehityshaasteista. Hivin ja aidsin vaikutuksesta talouskasvuun on esitetty erilaisia arvioita. Pessimististen laskelmien mukaan epidemia on hidastanut Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden talouskasvua 2 4 prosentilla. Lisäksi arvioiden mukaan maissa, joissa vähintään 15 prosenttia väestöstä on saanut hiv-tartunnan, bruttokansantuotteen voi odottaa laskevan prosentilla vuosittain. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Zimbabwe ja Botswana. Hiv-epidemian hoitamattomuus tulee valtioille kalliiksi. Epidemian kokonaiskustannukset voidaan laskea suoraan terveysjärjestelmiin kohdistuvista sekä epäsuorista, kuolleisuudesta aiheutuvista kustannuksista. Esimerkiksi Thaimaata koskevien laskelmien mukaan yksi aids-kuolema maksaa dollaria sisältäen vain epäsuorat kustannukset. HIV-EPIDEMIA VAIKUTTAA TALOUTEEN AINAKIN NELJÄLLÄ TASOLLA: n Aidsin aiheuttamat kuolemat vähentävät työikäistä väestöä n Hiv-positiivisten työntekijöiden työn tuottavuus on alhaisempi. n Kotitalouksien terveydenhoitokulut nousevat, mikä vastaavasti vähentää muuta kulutusta. n Valtion terveydenhoito- ja sosiaalikulut nousevat. Hiv-epidemiasta kärsii eniten Saharan eteläpuolinen Afrikka, mutta tartunnat leviävät nopeimmin Venäjällä ja Aasiassa. Lähes puolet uusista tartunnoista todetaan vuotiailla nuorilla. Epidemian pahimmin runtelemissa maissa, kuten Sambiassa, elinajan odote on laskenut vain 32 vuoteen. Venäjällä 80 prosenttia tartunnan saaneista on alle 30- vuotiaita. Talouden makrotasolla hiv-epidemian vaikutukset näkyvätkin ihmispääoman kaventumisena väestön menehtyessä ennenaikaisesti aidsiin. Kun työntekijät kuolevat tai ovat aidsin vuoksi työkyvyttömiä, yritysten ja valtion tuottavuus laskee, ja samalla menetetään työntekijän tiedot, taidot ja panos yhteiskunnan rakentamiseksi. 21

22 Togo Länsi- Sahara (n/a) Marokko 0.01% Algeria 0.01% Tunisia 0.04% Libya 0.05% Egypti 0.01% Gambia 2.4% 0.9% Senegal Guinea- Bissau 3.8% Sierra Leone 1.6% Mauritania 0.07% Guinea 1.5% Liberia 5,9% HIVIN YLEISYYS AFRIKASSA (% aikuisista) 0-2.9% 3-5.9% % Hiv ja julkinen sektori. Norsunluurannikko 7.1% Mali 1.7% Burkina Faso 2.0% Ghana 2.3% Benin 1.8% 3.2% % 21 % tai korkeampi Ei tiedossa Guinea 1.5% Nigeria 3.9% n Eteläinen Afrikka on pahasti hiv-epidemian kourissa. Esimerkiksi Swazimaassa peräti 33 % aikuisväestöstä on hiv-positiivisia. Muissa alueen maissa vähintään kuudesosa väestöstä on saanut tartunnan. Niger 1.1% Kamerun 6.8% Gabon 9.4% Cabinda Työntekijöiden vähenemisen myötä valtion verotulot pienenevät ja julkinen sektori kuormittuu. Aids-epidemian pahiten piinaamissa maissa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sairaalapaikoista prosenttia on täytynyt varata aids-potilaille. Esimerkiksi Burkina Fasossa yhden aids-potilaan sairaanhoitokustannukset vuodessa ovat kahdesta kolmeen kertaa maan bruttokansantuote asukasta kohden (per capita). Suurin osa kuluista tulee ylikuormitetun ja hauraan julkisen sektorin maksettavaksi. Sambiassa yli opettajaa kuoli aidsiin vuonna 2001, eli joka kuudestoista opettaja. Malawissa vuosien välisenä aikana julkisen sektorin työntekijöiden kuolleisuus kasvoi kymmenkertaiseksi hiv-epidemian takia. Etelä-Afrikassa Kongo 6.3% Tšad 3.7% Sudan 1.8% Angola 3.7% Namibia 19.6% Keski-Afrikan Tasavalta 12.7% Kongon Demokraattinen ZAIRE Tasavalta 3.9% Ruanda 3.1% Burundi 3.3% Sambia 17% Malawi 14.1% Zimbabwe 20.1% Botswana 24.1% Lesotho 23.2% Etelä-Afrikka 22.5% Swazimaa 33.4% Uganda 6.7% Tansania 6.5% arvioidaan, että vuoteen 2012 mennessä 25 prosenttia julkisen sektorin työntekijöistä on kuollut aidsiin. Tämä aiheuttaa mittavan työvoimapulan julkiselle sektorille samaan aikaan, kun palveluiden tarve kasvaa. Hiv ja vaikutukset säästöihin Eritrea 2.4% Etiopia 4.4% Kenia 6.1% Mosambik 16.1% Djibouti 3.1 Somalia 0.9% Lähde: UNFPA: State of the World Population 2007 UNICEF: Africa s Orphaned and Vulnerable Generations Children Affected by AIDS 2006, Sekä yksittäisten kotitalouksien että valtion terveydenhoitokulujen nousu johtaa säästöjen vähenemiseen. Tämä puolestaan vaikeuttaa investointien tekemistä ja hidastaa talouskasvua. Madagaskar 0.5% 22

23 HIV JA AIDS SEKÄ KÖYHYYS ETELÄ-AFRIKASSA Vuosi Arvioidut aids-kuolemat Hivin levinneisyys raskaana olevien vuotiaiden naisten keskuudessa (%) 29,8% 31,6% Elinajanodote 60,6 58,2 47,7 41,5 Bruttokansantuote Lähde: Alle dollarilla päivässä elävien määrä (%) Lähde: Arvioidut aids-kuolemat 10,02 6,28 10,71 AIDS-KUOLEMAT MOSAMBIKISSA Vuosi n Aids-kuolemat ovat lisääntyneet Etelä-Afrikassa hälyttävää tahtia. Myös hivin levinneisyys kasvaa jatkuvasti. Hiv-epidemia on vaikuttanut voimakkaasti elinajanodotteeseen, jonka ennustetaan laskevan jopa 41,5 vuoteen 2015 mennessä. ETELÄ-AFRIKKA n Suomen ulkoasianministeriön Kauppapolitiikka-lehden raportin mukaan Etelä-Afrikka ei tasaisesta talouskasvustaan huolimatta ole pääsemässä parempaan luottoluokitusluokkaan. A-luokkaan nousemisen esteinä luokituslaitokset näkevät muun muassa sosiaaliset haasteet, kuten aids-epidemian laajuuden, köyhyyden ja tulojen epätasaisen jakautumisen. Epidemian leviämiseen on vaikuttanut merkittävästi myös se, ettei ongelman laajuutta hallinnon tasolla haluttu aluksi tunnustaa. Kyse on itseään ruokkivasta kehästä: hiv-epidemia lisää köyhyyttä ja eriarvoisuutta ja köyhyys hiv-tartuntoja. MOSAMBIK n Vuonna 2005 Mosambikin talouskasvu saavutti 7,7 prosenttia. Suurimpia kasvun lähteitä olivat kalastussektorin elpyminen, maatalouden jatkuva kasvu sekä rakennusalan vilkastuminen. Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n mukaan talouskasvu kääntyi kuitenkin laskuun ollen 7,4 prosenttia vuonna 2006 ja arviolta 6,4 prosenttia vuonna 2007 hiv-epidemian takia. HIV-EPIDEMIA LISÄÄ KÖYHYYDEN JA ERIARVOISUUDEN KIERRETTÄ 23

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät

Lisätiedot

Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista

Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista VALTIOVARAINMINISTERIÖ 18.12.2003 Eduskunta Suuri Valiokunta Asia Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista Ohessa saatetaan eduskunnan suuren valiokunnan tietoon ehdotus neuvoston

Lisätiedot

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong. / Vaihto opiskelu Suomesta kohde ja lähtömaittain 000 00 (Lähde: CIMO) Suomesta 000 00 000 00 00 00 00 00 00 00 00 Kaikki yhteensä 0 0 0 Aasia Afganistan Arabiemiirikunnat Armenia Azerbaidžan Bangladesh

Lisätiedot

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 2003/2146(INI) 4. marraskuuta 2003 LAUSUNTO naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle

Lisätiedot

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4 TILTP1 Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö Tampereen yliopisto 5.11.2007 Perttu Kaijansinkko (84813) perttu.kaijansinkko@uta.fi Pääaine matematiikka/tilastotiede Tarkastaja Tarja Siren 1 Johdanto...2

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Päivärahat 2016. Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19,00. yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 40,00

Päivärahat 2016. Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19,00. yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 40,00 Päivärahat 2016 Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: Työmatkan kestoaika Päivärahan enimmäismäärä (euro) yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19,00 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 40,00

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA T U V W X Y Z Å Ä Ö 10 FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA I J K L M N O P Q R S A B C D E F G H 1. Maailmassa on lähes 800 miljoonaa lukutaidotonta aikuista 1 Maapallon väestön yli 15-vuotiaista 800 miljoonaa

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle

LIITTEET. asiakirjaan. Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.12.2015 COM(2015) 597 final ANNEXES 1 to 5 LIITTEET asiakirjaan Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen

Lisätiedot

Sisäministeriön asetus

Sisäministeriön asetus Sisäministeriön asetus vapaaehtoisen paluun avustuksesta Sisäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Pääpointit Merkitseekö vahva kansalaisyhteiskunta demokratiaa ja vaurautta? Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT...

SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... Suomi tukee kehitysmaita sekä kahdenvälisesti että järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten kautta. 6/2005 SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. joulukuuta 2011 17567/11 PRESSE 451 EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä 1. Tänään, vuoden 2011 maailman AIDS-päivänä, Euroopan unioni ja sen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Istuntoasiakirja 2009 12.11.2008 B6-0584/2008 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS neuvoston ja komission julkilausumien johdosta työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti esittäjä(t):

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN JA TOIMIHENKILÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET

TYÖNTEKIJÖIDEN JA TOIMIHENKILÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET JÄSENTIEDOTE TYÖMARKKINAT 10/2009 SK, MK 23.12.2009 1 (3) TYÖNTEKIJÖIDEN JA TOIMIHENKILÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2010 I TYÖNTEKIJÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2010 Teknologiateollisuus

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Päivärahat Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: Päivärahan enimmäismäärä

Päivärahat Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: Päivärahan enimmäismäärä Päivärahat 2012 Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: Päivärahan enimmäismäärä (euro) Työmatkan kestoaika yli 6 tuntia (osapäiväraha) 16,00 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 36,00

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA. TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS:

VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA. TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS: VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS: KEHITYKSEN TEORIA JA KÄYTÄNTÖ 29. syyskuuta 2004 PISPALAN ROTVALLI UUTISET

Lisätiedot

N:o Liite 1. Seuraavien kolmansien maiden osalta komissio. ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita,

N:o Liite 1. Seuraavien kolmansien maiden osalta komissio. ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, N:o 338 965 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä ja

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA 16.12.2011, Tampere Vesihuollon painajainen Afrikan kaupungit? Jarmo J. Hukka Dosentti (Vesialan tulevaisuudentutkimus) Luonnontieteiden ja

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Ilma(i)sta vettä? Symposium 14.11.2016, Tieteiden talo, Helsinki 15.11.2016 1 Ilmasto

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä

Osaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä Osaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä 2 4/14/2016 [Presentation name / Author] Koulutuksen kehitys Strategisten kompetenssien kuvaaminen Osaamisen hallinta 3 14.4.2016 [Presentation name

Lisätiedot

ULKOMAANPUHELUIDEN HINNASTO

ULKOMAANPUHELUIDEN HINNASTO 1 ULKOMAANPUHELUIDEN HINNASTO Voimassa 1.1.2013 alkaen HINNAT, SOPIMUSASIAKKAAT Kohdemaa /min Afganistan 1,65 Alankomaat 0,24 Alankomaat - matkapuhelimet 0,47 Alankomaiden Antillit 1,42 Albania 0,51 Albania

Lisätiedot

Project SIerra, A Family and a Future

Project SIerra, A Family and a Future Project SIerra, A Family and a Future Soroptimist International ja Hope and Homes for Children -järjestöjen nelivuotinen yhteistyöprojekti 2007 2011. Sierra Leone perustietoja Pinta-ala: 71 740 km² Asukasluku:

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA 10 FAKTAA LUKUTAIDOSTA I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö A B C D E F G H 1. Maailmassa on lähes 800 miljoonaa lukutaidotonta aikuista 1 LUKUTAIDOTTOMIEN AIKUISTEN SUKUPUOLIJAKAUMA ENITEN LUKUTAIDOTTOMIA

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

994-ulkomaanpuheluhinnasto

994-ulkomaanpuheluhinnasto Voimassa toistaiseksi 1.1.2013 alkaen Afganistan 93 2,36 Alankomaat 31 0,28 *** Alankomaiden Antillit 599 1,65 Alaska 1907 0,28 Albania 355 0,43 Algeria 213 0,59 Amerikan Samoa 684 1,65 Andorra 376 0,43

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle

Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle Ilkka Winblad Oulun yliopisto, FinnTelemedicum/Biolääketieteen laitos To be or Well be IV, Oulu 11.2.2010, Suomen väestöennuste 2000 2040 Lähde: Parkkinen

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018

Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018 Esitys Nizzan conventionille Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018 Rauman kevätseminaari 16.4.2016 Sinikka Sahi Piirin palvelutoimikunta Projektit toteutetaan Liberiassa (UNFPA) Madagaskarissa(UNICEF)

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Väestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla

Väestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla Väestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla Tulevaisuuden hyvinvointiekosysteemi -seminaari Juha Teperi FinnMedi 5 / 20.4.2016 Mitä hyvinvoinnille ja sen määrittäjille ehtii tapahtua 20 vuodessa? Yli 65-vuotiaiden

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa AFRIKKA - BIOMASSAAN PERUSTUVA LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI 16.3.2011 Miia Tähtinen Sisältö Yleistä Tapaus: Tansania Tapaus: Angola

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Pertti Era Gerontologisen kuntoutuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos Johtaja, tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA

T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA Haluamme kertoa La La La (Brazil 2014) -videolla Maailman ruokaohjelmasta ja sen tärkeästä taistelusta nälkää vastaan. Shakira ja Activia tukevat yhdessä Maailman

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Etelä-Savon PYLL-tulokset

Etelä-Savon PYLL-tulokset Etelä-Savon PYLL-tulokset 14.6.2016 Mikkeli Virpi Pitkänen erityisasiantuntija 27.6.2016 Page 1 Analyysissä olevat alueet ja asukasluvut Kunnat Hirvensalmi 2 326 Joroinen 5 178 Juva 6 616 Kangasniemi 5

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä -oikeudet Suomen kehityspolitiikassa

Seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä -oikeudet Suomen kehityspolitiikassa Seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä -oikeudet Suomen kehityspolitiikassa ULKOASIAINMINISTERIÖ Ulkoasu: Innocorp Oy/Milla Toro Paino: Erweko Painotuote Oy, 2010 Sisältö 4 Esipuhe 5 Johdanto 6 8 10 11

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle,

Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle, Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle, Turun yliopiston ylioppilaskunnan kehitysyhteistyösiipi on jatkuvasta 0,7 -kohteesta luopumisen jälkeen päivittänyt 0,7 % -kohteet vuodelle 2015. Kehitysyhteistyösiiven

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Afrikka vai monta Afrikkaa mistä löytyvät ylihuomisen kasvumarkkinat? Johtaja Leena Mörttinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.1.

Afrikka vai monta Afrikkaa mistä löytyvät ylihuomisen kasvumarkkinat? Johtaja Leena Mörttinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.1. Afrikka vai monta Afrikkaa mistä löytyvät ylihuomisen kasvumarkkinat? Johtaja Leena Mörttinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.1.2013 Globaali talous murroksessa cleantech on win-win Suomelle ja kehittyville

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

N:o Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita

N:o Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita N:o 667 1863 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita, kuitenkin lukuun ottamatta kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia,

Lisätiedot

SENEGALIN METSÄT AAVIKOITUMASSA?

SENEGALIN METSÄT AAVIKOITUMASSA? SENEGALIN METSÄT AAVIKOITUMASSA? Senegalin tasavalta sijaitsee Atlantin rannalla Länsi-Afrikassa Mauritanian, Malin, Guinean ja Guinea-Bissaun ympäröimänä. Gambia puolestaan on kolmelta puolen Senegalin

Lisätiedot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016

Lisätiedot

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS 87 8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Artikla 27 Ihmisen erilaiset

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset olivat vuonna 2015 noin 6,6 miljardia euroa, mikä on noin 37 prosenttia kaikista sosiaali-

Lisätiedot