JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Siilinkuja-Saukonkuja II 16:133

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto ASEMAKAAVAN SELOSTUS Siilinkuja-Saukonkuja II 16:

2 Perus- ja tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 16. kaupunginosan kortteleita 179 ja 180, korttelin 77 tontteja 26 ja 27, tiloja 2:72 ja 2:270 sekä katualuetta. Kaavan nimi Siilinkuja-Saukonkuja Kaavan tunnus 16:133 Kaavan päiväys Kaavan laatija Osoite Sampo Sikiö, kaavoitusarkkitehti Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnitteluosasto PL Jyväskylä Puhelin (014) , Sähköposti Kaavan vireilletulo Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti Hyväksymispäivämäärät Ltk pp.kk.vvvv KH pp.kk.vvvv KV pp.kk.vvvv Kaavan tarkoitus Kaavalla kortteli palautetaan pientalotonteiksi. Alueen kulttuurihistoriallinen ympäristö ja olemassa olevat rakennukset säilytetään. Korjaus- sekä uudisrakentaminen ohjataan historiallista kokonaisuutta täydentäväksi. Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Halssilassa noin kolmen kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta, Vaajakoskentien ja Halssilanrinteen risteyksessä. Se on osa Halssilan pientalovaltaista asuinaluekokonaisuutta. Alue koostuu sekä suojeltavista ja 30-luvun pientaloista että myöhemmin rakennetuista pientaloista.

3 Sisällysluettelo Perus- ja tunnistetiedot... 2 Kaavan tarkoitus... 2 Kaava-alueen sijainti... 2 Sisällysluettelo... 3 Tiivistelmä... 4 Kaavaprosessin vaiheet... 4 Asemakaavan sisältö... 4 Asemakaavan toteutus Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Maisema ja luonnonympäristö Yhdyskuntarakenne Rakennettu ympäristö Sosiaalinen ympäristö Liikenne Ulkoilu ja virkistys Palvelut Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava / seutukaava Yleiskaava Voimassa oleva asemakaava Muut suunnitelmat ja päätökset Selvitykset ja inventoinnit Asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen, vuorovaikutusmenettelyt ja viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Aluevaraukset Korttelialueet Viheralueet Muut alueet ja liikennejärjestelyt Kaavan vaikutukset Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa Epävarmuustekijät Haitallisten vaikutusten lieventäminen Vaikutusten arviointi Nimistö Asemakaavan toteutus Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta Liitteet... 10

4 Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Vielä kesken olevat kohdat on merkitty oranssilla. Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille pp.kk.vvvv. OAS on ollut nähtävillä myös kaupunkisuunnitteluosaston internet-sivuilla. Sisäinen aloituskokous pidettiin Viranomaisneuvottelu käytiin pp.kk.vvvv. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavamuutosluonnoksen MRA 30 :n mukaista nähtäville asettamista varten. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä Jyväskylän kaupungin kaupunkisuunnitteluosastolla pp.kk.vvvv. Lisäksi kaavaasiakirjat ovat nähtävillä Jyväskylän kaupungin kaupunkisuunnittelutoimiston internet-sivuilla. Luonnosvaiheesta ei järjestetty erillistä yleisötilaisuutta. Kaavamuutosehdotus kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä pp.kk.vvvv. Kaavamuutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä pp.kk.vvvv. Kaavamuutosehdotus julkisesti nähtävillä pp.kk.vvvv. Asemakaavan sisältö Alue muutetaan pientalojen kortteleiksi. Siilinkujan ja Saukonkujan kulmassa oleva pieni puistoalue (Siilinkuja 8) muutetaan asuintontiksi. Saukonkujalle tehdään pieni poikkikatu, Saukonhäntä, jotta kaikille korttelin 179 tonteille on pääsy. Hillerinkuja poistetaan tarpeettomana ja liitetään viereisiin tontteihin, jolloin korttelit 179 ja 180 yhdistyvät. Revonkatu avataan ajoneuvoliikenteelle Halssilanrinteen suuntaan. Säilyttämisen arvoisiksi katsotut rakennukset suojellaan. Uudis-, täydennys- ja korjausrakentamista ohjataan tarkoin määräyksin. Asuinrakennusten tulee olla pienehköjä puuverhoiltuja harja- tai mansardikattoisia erillispientaloja. Asemakaavan toteutus Alueen kunnallistekniikan ja tiestön toteuttaa Jyväskylän kaupunki. Muodostuva uusi tontti on kaupungin omistuksessa, ja se tullaan luovuttamaan yksityisille ostajille myöhemmin päätettävällä tavalla. Kaupungin viranomaiset valvovat uudis- ja korjausrakentamista tontinluovutuksen ja rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Kaavan laatimisen aikana alueella käynnistyneitä korjausrakentamishankkeita ohjataan kaavan periaatteiden mukaan.

5 1 Lähtökohdat 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Halssilan kaupunginosassa Siilinkujan, Saukonkujan, Revontien ja Halssilanrinteen rajaamalla alueella. Alueella on muutamia ja 30-luvuilla rakennettuja puisia pientaloja sekä uudempia, ei suojelun piiriin kuuluvia pien- ja rivitaloja. Uudemmat rakennukset eivät liity vanhaan kokonaisuuteen erityisen hyvin Maisema ja luonnonympäristö Suunnittelualue nousee Vaajakoskentieltä Aittovuoren rinteeseen. Alueen korkeusero ei ole merkittävän suuri, eikä suunnittelualue näy Halssilan suurmaisemassa. Katutilat ovat kapeita, millä on alueen sisäistä maisemallista merkitystä Yhdyskuntarakenne Alue sijaitsee lähellä varsinaista kaupunkikeskustaa, mutta Vaajakosken moottoritie ja Tourulan raskaat liikennejärjestelyt katkaisevat yhteydet voimakkaasti. Suunnittelualue on osa Halssilan pientaloaluekokonaisuutta ja Vaajakoskentien varren yhtenäistä asuinaluerakennetta Rakennettu ympäristö Tyypilliset vanhan Halssilan asuinrakennukset ovat pienehköjä yksinkertaisia puolitoistakerroksisia puutaloja. Rakennukset ovat lautaverhoiltuja ja peittomaalattuja, ja niiden kattomuoto on harja- tai mansardikatto, piharakennuksissa myös pulpettikatto. Päärakennukset ja piharakennukset muodostavat selkeitä tonttikokonaisuuksia. Nyt suunniteltava alue liittyy osana suurempaan, edelleen melko yhtenäiseen kokonaisuuteen. Kokonaisuus on kuitenkin kärsinyt aikaisempien kaavojen sallimista, alueen henkeen sopimattomista rakennuksista Sosiaalinen ympäristö Alueen rakennukset ovat pääosin asuttuja. Jonkinasteinen sukupolvenvaihdos on tapahtumassa. Siilinkuja 8:n, Siilinkuja 10b:n ja Halssilanrinne 9:n tyhjät asuinrakennukset saattavat luoda alueesta keskeneräisen tai jopa rappeutuvan mielikuvan Liikenne Alueen eteläpuolella kulkee vilkasliikenteinen Vaajakoskentie. Siilinkuja on jyrkähkö ja kapea katu, jolta on hankala liittymä Vaajakoskentielle. Ajantasakaavassa Saukonkujan ja Vaajakoskentien väli onkin osoitettu kevytväyläksi, mutta muutosta ei ole toteutettu. Tällä hetkellä Siilinkujaa ajetaan enemmän kuin olisi välttämätöntä, sillä leveältä Revonkadulta ei ole ajoneuvoliittymää Halssilanrinteelle. Ajantasakaavassa Saukonkuja jatkuu länteen Ilveskujan suuntaan kevytväylänä, mutta yhteyttä ei ole toteutettu. Vaajakoskentien varrella kulkee kevyen liikenteen väylä. Kevyt liikenne oikaisee epävirallisesti Vaajakoskentien ja Halssilanrinteen välillä tyhjän kulmatontin poikki. Alueen läpi Vaajakoskentietä kulkevat Jyväskylän Liikenteen bussireitit 1-4, 38, 42 ja 43, jotka yhdistävät alueen mm. Jyväskylän keskustaan, keskussairaalaan, Kuokkalaan ja Vaajakoskeen. Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Ilveskujan Siwan edessä ja Halssilanrinteen risteyksen tuntumassa. Vaajakoskentien liikenteen rauhoittamisesta on vuonna 2004 tehty yleissuunnitelma, jossa mm. ehdotetaan ajonopeuden alentamista, tämän tukemista ajoradan kavennuksin ja hidastein, sekä suojateiden ja kevyen liikenteen väylien parantamista. Suunnitelman on tehnyt Ramboll Finland Oy Ulkoilu ja virkistys Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee Aittovuoren virkistysalue monipuolisine ulkoilureitteineen. Aluetta palvelee myös kaksi urheilukenttää.

6 Palvelut Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Halssilan ala-aste, kirjasto, kirkko, lähikauppa, ravintola sekä neljä päiväkotia. Liikuntamahdollisuuksia tarjoavat kaksi urheilukenttää sekä Aittovuoren monipuoliset ulkoilureitit. Läheisillä Tourulan ja Seppälän pienteollisuusalueilla on useita erikoisliikkeitä sekä automarketteja, ja Jyväskylän ydinkeskustan palveluihinkin on kohtuullisen lyhyt matka. Varsinaisella suunnittelualueella ei ole muita toimintoja kuin asuinrakennuksia Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueen perinteinen ja arvokas viherympäristö, erityisesti pihojen hyöty- ja koristekasvit, on vaarassa hävitä ellei sitä mahdollisimman pian inventoida ja sen säilyttämistä ohjeisteta Maanomistus Kaavoitettavan alueen yksityiset maanomistajat luetellaan liitteessä 8. Jyväskylän kaupunki omistaa muut maaalueet. 1.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava / seutukaava Halssilassa on voimassa seutukaavan 5. vaihekaava (liite 1), joka on vahvistettu Seutukaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Yleiskaava 1982 (liite 2), jossa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Suunnittelualue kuuluu myös valmisteilla olevaan säilytettävien pientaloalueiden yleiskaava Säilykkeeseen. Kaavamuutos perustuu Säilykkeen tavoitteisiin ja tukee niitä Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella on voimassa useita asemakaavoja: 16:058 ( ), 16:059 (vahvistettu ) sekä 16:068 (vahvistettu ). Kaavassa suurin osa alueesta on osoitettu kaksikerroksisten asuinkerros- tai rivitalojen korttelialueeksi (AKR) ja osa puolitoistakerroksisten erillispientalojen korttelialueeksi Muut suunnitelmat ja päätökset Vaajakoskentien liikenteen rauhoittamisesta on Ramboll Finland Oy tehnyt yleissuunnitelman vuonna Selvitykset ja inventoinnit Keski-Suomen museo on inventoinut alueen rakennuskantaa vuosina , ja inventointia on täydennetty 1990-luvulla. Museon rakennustutkija, amanuenssi Päivi Andersson on esittänyt suojelemisen arvoisia alueita vuonna 1999.

7 2 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 2.1. Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Asemakaavan muutokseen on ryhdytty Keski-Suomen museon ja kaupunkisuunnitteluosaston aloitteesta. Alueen osalle on tehty vastaavanlainen kaavamuutos (16:118), joka sai lainvoiman heinäkuussa Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat. Viranomaiset: Tonttiosasto Katu- ja puisto-osasto Rakennusvalvontaosasto Ympäristöosasto Jyväskylän Energia Oy / vesi Jyväskylän Energia Oy / kaukolämpö JE-Siirto Oy Keski-Suomen ympäristökeskus Halssilan asukasyhdistys ry / Pirkko Vuorinen Luettelo yksityisistä maanomistajista on kaupunkisuunnitteluosastolla Vireilletulo Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä Osallistuminen, vuorovaikutusmenettelyt ja viranomaisyhteistyö Asemakaava oli käsiteltävänä viranomaisneuvottelussa pp.kk.vvvv. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) postitettiin osallisille ja viranomaisille pp.kk.vvvv. Asemakaavamuutos oli nähtävillä Jyväskylän kaupungin kaupunkisuunnitteluosastolla pp.kk.vvvv. Lisäksi kaava-asiakirjat ovat nähtävillä Jyväskylän kaupungin kaupunkisuunnittelutoimiston internet-sivuilla. 2.3 Asemakaavan tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Asemakaavalla suojellaan vanhan Halssilan henkeä: katu- ja pihatilojen, pienimittakaavaisten rakennusten ja selkeän arkkitehtuurin muodostamaa kokonaisuutta. Ennen vuotta 1950 rakennetut rakennukset säilytetään, ellei niiden purkamiselle ole ehdotonta edellytystä, kuten terveydelle haitallinen kunto Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Kaavamuutoksella pyritään selkeyttämään kaupunkirakennetta ja mahdollistamaan toimiva rakentaminen kaikille alueen tonteille Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Alueen liikenneratkaisut pyritään ratkaisemaan niin, että sekä turvallisuus, alueen asukkaiden toiveet että miljöökokonaisuuden suojelu huomioidaan.

8 3 Asemakaavan kuvaus 3.1. Kaavan rakenne Mitoitus Nykyisten rakennettujen tonttien rakennusoikeus pysyy ennallaan. Siilinkuja 8:n puistoalue muutetaan pieneksi erillispientalotontiksi. Tontin päärakennuksen rakennusoikeus on 160 m 2 ja piharakennusten rakennusoikeus 40 m 2. Kokonaan toteutuessaan alueelle tulee näin 8 erillispientaloa piharakennuksineen sekä kaksi rivitaloa Palvelut Alueelle ei tule uusia palveluja Aluevaraukset Korttelialueet Alueen korttelimääräykset ovat AO/s: erillispientalojen korttelialue, jolla rakennuskanta ja kasvillisuus säilytetään, sekä AKR: rivi- ja kerrostalojen korttelialue. AO/s -alueen suojeltaviksi arvioidut rakennukset on merkitty s-merkinnällä. Tämä tarkoittaa, ettei tällaista rakennusta saa purkaa tai muuttaa niin, että sen luonne kärsii. Tontit on jaettu erillisiin pää- ja piharakennusten rakennusaloihin, joille on osoitettu omat rakennusoikeutensa. Piharakennukseen saa rakentaa asumista tukevia toimintoja, kuten varaston, saunan tai työhuoneen, tai korkeintaan 20 neliömetrin asuintilan. Uudet rakennukset sekä vanhojen rakennusten korjaus- ja muutostyöt on suunniteltava niin, että ne sopivat vanhojen rakennusten kokonaisuuteen ja maaston muotoihin. Rakennusten julkisivujen tulee olla yhdensuuntaista peittomaalattua laudoitusta ja kattojen tummaa peltiä tai kolmiorimoitettua huopaa. Kattomuoto on harja- tai mansardikatto. Rakennusten tulee olla päämuodoltaan suorakaiteen muotoisia, pohjaltaan maksimissaan 8 x 12 metrin kokoisia. Piharakennuksen rungon maksimisyvyys on 6 metriä. AKR alueelle saa rakentaa kaksikerroksisia harjakattoisia rivi- ja kerrostaloja tai kytkettyjä asuinrakennuksia. Rakennusten pääasiallinen julkisivumateriaali on peittomaalattu lauta tai poltettu punatiili tiilen väriin sävytetyin saumoin Viheralueet Varsinaisia viheralueita ei kaavamuutosalueella ole. Tonttien pihat on kaavassa merkitty istutettaviksi Muut alueet ja liikennejärjestelyt Liikennejärjestelyt muuttuvat Revonkadulla. Kadun länsipää muutetaan kevytväylästä kaduksi, joka liittyy Halssilanrinne -katuun. Tällä pyritään vähentämään Siilinkujan läpiajoliikennettä Vaajakoskentielle. Hillerinkujan toteutumaton kevytväylä poistetaan tarpeettomana ja alue liitetään viereisiin pientalotontteihin. Korttelin 180 tonteille 6 ja 8 ajetaan Saukonkujalta ajorasitteena tontin 7 kautta.

9 3.3. Kaavan vaikutukset Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa Vaikutusten arviointia on tehty asiantuntija-arvioina perustuen olemassa oleviin lähtötietoihin, joita täydennettiin tarvittavilta osin kaavoituksen edetessä Epävarmuustekijät Vaikutusten arvioinnin tuloksiin liittyy pieniä epävarmuustekijöitä. Asemakaavan aluevarausten ja muiden kaavamerkintöjen luonteesta johtuen ei voida täydellä varmuudella sanoa, miltä alue tulee näyttämään ja mitä alueella tulee tulevaisuudessa olemaan. Kaavaa suunniteltaessa alueella on kuitenkin käynnissä korjaamisrakentamista ja kaupunki voi omalta osaltaan edistää kaavan toteutumista uusia tontteja luovuttaessaan Haitallisten vaikutusten lieventäminen Kaavan laadinnan kuluessa on pohdittu arvioitujen haitallisten vaikutusten lievennysmahdollisuuksia. Näistä on kerrottu tarkemmin seuraavassa kappaleessa vaikutusten arvioinnin tulosten kuvailun yhteydessä Vaikutusten arviointi Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Toteutuessaan kaava tuo alueelle noin 10 uutta asukasta. Määrä ei ole merkittävä yhdyskuntarakenteen kannalta. Vaikutukset maisemaan ja luonnonympäristöön Muutoksella ei ole vaikutusta luonnonympäristöön, eikä alue myöskään näy Halssilan suurmaisemassa. Vaikutukset viheralueisiin ja virkistysyhteyksiin Muutos ei vaikuta viheralueisiin tai virkistysyhteyksiin. Kevyen liikenteen oikopolku, Hillerinkuja, Siilinkujalta Halssilanrinteelle poistuu, mutta tällä ei ole suurta merkitystä. Vaikutukset kaupunkikuvaan Toteutuessaan kaava jäsentää alueen kaupunkikuvaa. Kokonaiskuva muuttuu tiiviimmäksi ja selkeämmäksi ja vanhan miljöön henki lisääntyy. Sosiaaliset vaikutukset Alueelle tulee uusia asukkaita, mikä lisää alueen elävyyttä ja vähentää nykyisten tyhjien talojen aiheuttamaa epäsiistiä ilmettä. Liikenteelliset vaikutukset Kulku uusille pientalotonteille lisää Saukonkujan liikennettä. Määrä ei kuitenkaan ole erityisen suuri. Revonkujan avaaminen Halssilanrinteelle vähentää Siilinkujan läpiajoliikennettä. Tekninen huolto Alueelle tulee normaali kunnallistekniikka. Putket sijoitetaan rakennettavien katujen alle. Teknisellä huollolla ei ole merkittäviä vaikutuksia alueeseen Nimistö Alueelle tulee uusi katu, Saukonhäntä. Muut nimet säilyvät ennallaan.

10 4 Asemakaavan toteutus 4.1. Toteuttaminen ja ajoitus Alueella on käynnissä korjausrakentamishankkeita, jotka tukevat kaavan tavoitteita. Uusien tonttien luovuttaminen ja rakentaminen tapahtunee lähivuosina Toteutuksen seuranta Asemakaavamuutoksen toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin rakennusvalvontaosaston sekä katu- ja puisto-osaston kanssa. Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava kaupunkisuunnitteluosaston edustajien kanssa. Mikäli kaava ei toteudu merkittävissä määrin vuoteen 2017 mennessä on kaavan tavoitteet ja itse suunnitelma arvioitava uudelleen ja tarvittaessa ryhdyttävä kaavamuutoksiin. Liitteet 1 Ote Keski-Suomen seutukaavasta (5. vaihekaava) 2 Ote yleiskaavasta Ote nykyisestä ajantasa-asemakaavasta 4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5 Kaavaluonnos (pienennös) 6 Kaavan havainnekuva 7 Kooste luonnos- ja ehdotusvaiheen palautteesta 8 Maanomistajat 9 Tonttijakokartat 10 Asemakaavan seurantalomake

11 Liite 7. Kooste luonnosvaiheen palautteesta Kooste ehdotusvaiheen palautteesta