Porvoon Runeberginpuiston restaurointisuunnitelma. Anne Rihtniemi-Rauh

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Porvoon Runeberginpuiston restaurointisuunnitelma. Anne Rihtniemi-Rauh"

Transkriptio

1 Porvoon Runeberginpuiston restaurointisuunnitelma Anne Rihtniemi-Rauh

2 ALUKSI Porvoon kaupungilla on käynnissä keskustan kehittäminen. Tarkoituksena on lisätä keskustan vetovoimaisuutta ja palvelujen elinvoimaisuutta. Runebergin puisto on tässä yhteydessä ensisijaisesti arvokas historiallinen puisto. Sen tehtävä on kertoa kulttuurihistoriasta ja alueen rakentumisen vaiheista. Samalla se on toiminnallisesti lyhytaikaisen viivähtämisen keidas ja kevyen liikenteen yhteys torilta jokirantaan. Koska Runebergin puisto on kulttuurihistoriallisesti ja symbolisesti merkittävä ympäristö, se tulee restauroida korostaen 1800-luvun rakentamisvaiheita. Porvoon kaupungin kaupunkisuunnitteluosasto on katsonut tarpeelliseksi lisätä asiantuntemusta historiallisten puistojen osalta. Sen vuoksi tämä Runeberginpuiston historian selvitys ja restaurointisuunnitelma ovat laadittu arkkitehtiosaston jatkokoulutusta ja asiantuntevaa ohjausta hyväksi käyttäen. Tämä restaurointisuunnitelma on laadittu Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolla, maisema-arkkituurin tutkinto-ohjelmassa Puistojen ja puutarhojen restaurointi kurssityönä osana tekniikan tohtorin jatko-opintoja. Työn ohjaaja on dosentti Eeva Ruoff. Porvoossa 10.huhtikuuta 2010 Anne Rihtniemi-Rauh 1

3 2

4 SISÄLLYSLUETTELO Mitä puiston restaurointi on? Mitä Runebergin puiston restaurointi olisi Lähdeaineisto 1. HISTORIA Runebergin puiston historia 1. Nykyisen Runeberginpuiston alue Porvoon kaupunkirakenteessa 1800-luvulla 2. Porvoon asemakaavaan saadaan Esplanadi vuonna Moderni englantilaistyylinen puisto perustetaan vuonna Puistosta tulee Runebergin puisto vuonna Puusto vanhenee ja varjot pitenevät 1930-luvulta lähtien 6. Kunnostus 1950-luvulla 7. Puiston peruskunnostus vuonna Nykyisen Runeberginpuiston alue Porvoon kaupunkirakenteessa 1800-luvulla Kehitysvaiheiden taiteellinen arviointi 2. NYKYTILA v Maasto Puusto Pensaat Kesäkukat Nurmialueet Kalusteet Terassit 3. KÄYTTÖ Omistussuhteet Liittyminen ympäristöön Nykyinen käyttö 3

5 4. NYKYTILAN ARVIOINTI JA TAVOITTEET Säilyneet historialliset osat ja ominaisuudet Hävinneet 1800-luvun lopun puistoarkkitehtuurin aiheet Runebergin puiston ongelmakohtia Puiston historiallisia arvoja Alueelle soveltuvat käyttö- ja toimintamuodot Puuston hoidon vaihtoehtoja Kehittämistavoitteet 5. RESTAUROINTISUUNNITELMA Illustratio Istutussuunnitelma Käytävien ja nurmialueiden muoto palautetaan Olemassa olevan kasvillisuuden hoitoleikkaus Patsaan ympäristö palautetaan alkuperäiseen asuun Istuinryhmät ja nurmialue Puusto Pareittain istutetut puut Poikkeavat kasvumuodot ja sävyt Pienet kukkivat puut Tilaa rajaavat puiden ja pensaiden massaistutukset Kesäkukkaistutukset 1800-luvun tapaan Nurmialueiden muoto ja tasaus Käytävien linjat Sadevesikouru Kalusteet Kioski ja terassit Penkit Merkkikepit nurmialueiden reunoille Aidat Liikennemerkit ja mainokset Valaistus 4

6 Mitä puiston restaurointi on? Rakennuksen restaurointi on sen kunnostusta siten, että kiinnitetään erityistä huomiota sen kulttuurihistoriallisiin arvoihin sekä vanhaan rakennustapaan. Restauroinnissa voidaan käyttää konservoivia, rekonstruoivia sekä entistäviä toimenpiteitä. Konservointi on osien säilyttämisen turvaamiseksi tarvittavia teknisiä toimenpiteitä. Rekonstruointi on osien tekemistä uudelleen tai täydentäen säilyneiden osien tai asiakirjojen pohjalta. Entistäminen on osien palauttamista aikaisempaan asuunsa. 1 Kasvillisuus on kulttuuriperintönä elinkaareltaan monimuotoinen. Kaikki puiston istutetut ja luonnostaan syntyneet kasvit elollisina kasvavat, kukkivat, ränsistyvät ja kuolevat lajilleen ominaiseen tapaan. 2 Puistojen ja kasvillisuuden hoitotavat ovat aikojen kuluessa muuttuneet sekä muodin, että mahdollisuuksien mukaan. Puiston restaurointi on sen kunnostusta siten, että kiinnitetään erityistä huomiota sen kulttuurihistoriallisiin arvoihin sekä vanhaan rakennustapaan. Puiston restaurointi eroaa siten puiston kunnostuksesta, jossa voidaan käyttää nykyisen maun mukaisia rakennustapoja ja materiaaleja. Puiston restauroinnissa ovat alkuperäinen tarkoitus ja alkuperäinen hahmo tärkeitä. Ongelmien ratkaisuiksi etsitään vaihtoehtoja kohteen alkuperäisistä tai merkittävissä vaiheissa käytetyistä ratkaisuista. Puistossa voidaan konservoida, rekonstruoida tai entistää rakenteita, käytäviä, istutusalueita ja istutettuja arkkitehtonisia aiheita. Pensaiden ja puiden osalta konservoinnilla voidaan tarkoittaa hoitoa, jolla ylläpidetään kasvullisen aiheen haluttua kasvumuotoa. Konservointiin voidaan rinnastaa myös vanhojen puiden leikkaushoito, jolla säilytetään kasviyksilön elinvoimaa. Puistossa rekonstruointia on puin ja pensain istutettujen aiheiden istuttamista uudelleen. Myös käytäviä, rakenteita ja maastonmuotoja voidaan rekonstruoida asiakirjojen pohjalta tai säilyneiden osien mukaan. Istutetuissa aiheissa lyhytikäiset lajit vaativat nopeammin uudelleen istuttamista kuin pitkäikäiset lajit. Rekonstruktiot jäävät helposti puoliväliin, kun yksinkertaistetaan alkuperäistä aihetta tai uusitaan kokonaisuudesta vain puolet tai paloja. Entistämisessä palataan aikaisempaan hoitotapaan ja palautetaan alkuperäisen tarkoituksen mukainen muoto puita tai pensaita leikkaamalla sekä istututtamalla alkuperäistä lajistoa. Entistämällä ryhdistetään painuneita kasvullisia pintoja, käytävien linjauksia tai erilaisia rakennettuja pintoja vanhan rakentamistavan mukaan. Tärkeää on säilyttää patina puistossa. Vanhat puut ovat tärkeitä, samoin vuosikymmenien käytössä kuluneet kiveykset ja kivimuurien jäkäläpeite. Puiston restaurointi on varsin vaikeaa, koska siinä törmätään helposti arvoristiriitoihin varsinkin puiden hoidossa. Kansalaiskeskustelussa vanha puusto, vanhat rakenteet ja rakennukset näyttävät eniten osoittavan puiston historiallisuutta. Mutta mitä tehdä silloin, kun kookkaat puut eivät tue alkuperäistä sommitelmaa tai ne olivat alun perin osa arkkitehtonista elementtiä, jonka ylläpitoon kuului voimakas leikkaaminen 1800-luvulla ja 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä? Onko nykyisin mahdotonta hyväksyä isojen puiden kaatamista tai halmausta, eli latvuksen leikkaamista? Vai onko puiden ja pensaiden leikkaaminen liian paljon työtä vaativaa, kun hoitohenkilökuntaa vähennetään? Mitä Runeberginpuiston restaurointi olisi? Runeberginpuisto on Porvoossa keskeinen ja tärkeä. Sitä pidetään yleisesti historiallisena puistona, vaikka se miljöönä onkin varsin yksipuolinen ja kulunut. Restauroinnissa on ajatuksena korjata puiston nykyisiä heikkoja kohtia palauttamalla alkuperäisiä piirteitä ja 1880-lukujen rakentamisvaiheista. Restaurointisuunnitelmassa puistoa tarkastellaan tilallisena, elollisena ja ajallisena kokonaisuutena. Restaurointisuunnitelman pohjana on historian selvitys sekä nykyisen tilanteen kartoitus. Puiston arkkitehtuuria eli sommitelmaa, kasvilajistoa ja tilaa jäsentäviä yksityiskohtia on tutkittu eri aikoina. Lisäksi on arvioitu kehitysvaiheiden tilallista vaikutelmaa. Puiston perustamisen ja kehityksen vaiheet on selvitetty, jotta on voitu tunnistaa historiallisia kerrostumia, hävinneitä ja säilyneitä piirteitä. Tältä pohjalta on valittu ratkaisut nykyisten ongelmakohtien kunnostukseen. Ratkaisut on perusteltu esittämällä aiheen tai yksityiskohdan alkuperä ja kehitysvaiheet. 1 Lilius Henrik, Rakennussuojelu ja ympäristön rekonstruointi. Mietteitä rakennussuojelun käsitteistä ja teoriasta keskustelun pohjaksi Arkkitehti 7/1979 ja museoviraston lausunto VTT:lle , No Peter Tigerstedt, Kasvillisuus kulttuuriperintönä I-II Muuriankkuri 1 ja 2/2008, Suomen kulttuuriperinnön tuki r.y. 5

7 Puiston iästä kertovat vanhat puut, mutkittelevat käytävät sekä tilan rajautuminen ajallisesti kerrokselliseen arkkitehtuuriin. Runebergin patsas edustaa monille puiston historiallisuutta. Se liittää puiston myös elävään porvoolaiseen kulttuuriperinteeseen Runeberginpäivän juhlien näyttämönä. Runebergin patsaan uudistettu ympäristö kuitenkin poikkeaa historiallisen puiston luonteesta. Puiston ongelmia ovat myös puulajiston yksipuolistuminen, joidenkin puiden huono kunto, muutamat puistonäkymiä hallitsevat 1960-luvun julkisivut, käytävään kuluvat sadevesiuomat ja pienen pukkipatsaan sijoitus sekä valaisinten heikko kunto. Vanha hieno puusto on vahvuus ja samalla heikkous. Tähän asti on puustoa hoidettu poistamalla vähitellen ne puut, jotka ovat huonokuntoisia. Puiden kaataminen ei ole herättänyt keskustelua, koska se on tapahtunut huomaamattomasti. Nyt on tullut ajankohtaiseksi tutkia historiallisten piirteiden ja kokonaisuuden murentumista sekä niiden korjaamista. Vaikeinta on ratkaista ennen muotoon leikattujen arkkitehtonisten lehväseinämien tulevaisuus. Jo puolet alun perin muotoon leikatuista puista on poistettu vähitellen viime vuosikymmenten aikana. Lehväseinien säännöllinen leikkaaminen lopetettiin ehkä 1930-luvulla ja viimeinen puiden latvuksen kevennysleikkaus tehtiin 1970-luvulla. Harva muistaa, miltä hoitoleikatut lehväseinämät näyttivät. Nykyisin nämä aikoinaan vahvasti leikatut lehmukset kasvavat liian tiheässä ja ovat huonokuntoisia. Niiden tupsumainen latvus on painava ja osat kuivuvat ja repeilevät. Ne saattaisivat kestää voimakasta leikkausta, elää vielä vuosikymmeniä ja uudelleen muodostaa alkuperäisen tilallisen aiheen hyvin patinoituneena. Suhtautuminen puiden leikkaamiseen on aikojen kuluessa vaihdellut ja nykyisin on totuttu leikkaamaan vain katupuita. Voimakas leikkaus herättäisi varmasti tunteita ja vastustustakin. Mutta onko vähittäinen kaato ainoa oikea ratkaisu? Kannattaisiko tavoitella historiallista muotoa ja vanhojen puiden säilyttämistä osana puistomaisemaa? 6

8 Runebergin puistoa koskeva historiallinen lähdeaineisto Kirjallinen lähdeaineisto 1. puutarha-arkkitehti Knut Forsbergi laati suunnitelmansa toteutuksesta kustannusarvion Kustannusarvio hyväksyttiin Porvoon maistraatissa numerolla 178. Se löytyy diaarinumerolla 7 / Porvoon maistraatin ja raastuvanoikeuden arkisto/ Hämeenlinnan maakunta-arkisto 2. Borgå Bladet lehden artikkelit Knut Forsbergin laatimasta suunnitelmasta puiston perustamisvaiheessa vuonna 1866 Borgå Bladet no maj1866 s.1, no juni 1870 s.2. Borgå Bladet lehdessä oli useita artikkeleita vuonna 1883, kun Runebergin patsaan sijoituksesta sekä John Wallmarkin puiston muutoksia koskevasta suunnitelmasta käytiin julkinen keskustelu no maj1883 s.1, no maj 1883 s1-2, no Maj1883 s1-2, no augusti1883 s.1, no71 8.september1883 s.1 ja no september1883 s.1. Borgå Bladet lehdet ovat luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisessa kokoelmassa, Historiallinen sanomalehtikirjasto Anneli Mäkelä-Alitalo, Porvoon kaupungin historia III: s (2000) ja III:2 (2004) 4. Öfversikt öfver den kommunala verksamheten i Borgå stad Edvard Rindell, Borgå 1914, Tryckeri- & Tidningsaktiebolagets tryckeri Suunnitelmat 1. Puutarha-arkkitehti Knut Forsbergin suunnitelmaa vuodelta1866 ei ole löytynyt 2. Puutarha-arkkitehti John Wallmarkin v suunnitelmaa vuodelta1883 ei ole löytynyt Paul Olsson :Ritning till omreglering av Runebergsesplanaden Borgå. Suunnitelmaa ei toteutettu, mutta suunnitelmaan merkityt puut saattavat olla silloin olemassa olleita puita. Suunnitelma on rakennustaiteen museossa Paul Olssonin toimisto, piirtänyt R. Leander (no 1174) Runebergsesplanaden Borgå. Suunnitelmaa ei toteutettu, mutta suunnitelmaan merkityt puut saattavat olla silloin olemassa olleita puita. Suunnitelma on rakennustaiteen museossa Paul Olssonin toimisto, piirtänyt R-L Lithen... (no 1174 A) Runebergsesplanaden i Borgå, suunnitelma toteutettiin ainakin kukkaistutusalueiden osalta. Suunnitelma on rakennustaiteen museossa Mats Blomberg Runebergin puiston kunnostussuunnitelma ja suunnitelman selostus. Se sisältää istutussuunnitelman lisäksi suunnitelmat valaistuksesta, kuivatuksesta ja keskusaukion laatoituksesta. Muutokset toteutettiin lähes kokonaan suunnitelman mukaan, vain pensasistutuksien lajeja sijoitettiin eri ryhmiin. Suunnitelma on Porvoon kaupungin katuosastolla. Rakennuslupapiirustukset 1. Vesikioskin rakennuslupapiirustus vuodelta1882 ja mikrofilmi, Porvoon rakennusvalvonnan arkisto 2. Kioskin rakennuslupapiirustus vuodelta 1951, Porvoon rakennusvalvonnan arkisto 7

9 Kartat 1. V Johan Barck Porvoon asemakaava 2. V Porvoon asemakaava 3. V Senaatinkartta 4. V J. Westerlundin asemakartta. Osoitekartta, joka näyttää sekä ruutuasemakaavan tonttijaon, että vanhan tonttijaon mukaisena vielä olevat tontit. 5. V Nyström Stadsplaneändring till saluhall. Puiston sommitelma on esitetty kaavamaisesti. Se ei kuvaa suunnitelmaa eikä todellista tilannetta. 6. Pohjakartta noin vuodelta Pohjakartta vuodelta Porvoon kaupunkisuunnitteluosastolla on digitaaliset kopiot kartoista Historiallinen kuva-aineisto Porvoon museon kuva-arkistossa on puistosta useita kymmeniä valokuvia 1880-luvulta 1960-luvulle. Kansallismuseon historiallisessa kuva-arkistossa on muutamia kymmeniä valokuvia 1890-luvulta 1930-luvulle Porvoon kaupunkisuunnitteluosastolla on ilmakuvia kaupungin keskustasta vuosilta 1949, 1967 ja 1970-luvulta Porvoon puistoyksiköllä on säilytetty suunnitelmia ja kuvattu puistoa muutostöiden aikana. Kuvien perään on merkitty kuvalähde lyhenteellä. Valokuvat vuosilta Kaikki nykyaikaa kuvaavat valokuvat ovat tekijän ottamia. Tutkimus Runebergin puiston historiallisuus lukiolaisten silmissä Tutkimus historiallisuuden näyttäymisestä Porvoon Linnankoskenlukion Ympäristö, paikka ja tila kurssilaisille. Tutkimukseen osallistui kaksi opiskelijaryhmää kuvaamataidon tunneilla Lyhenteet PM KM RTM KSO PPo Porvoon museo Kansallismuseon historiallinen kuva-arkisto Rakennustaiteen museo Porvoon kaupunkisuunnitteluosasto Porvoon puistoyksikkö 8

10 1. HISTORIA Puiston rakentumisen ja kehityksen vaiheita 1. Nykyisen Runeberginpuiston alue Porvoon kaupunkirakenteessa 1800-luvulla Porvoon Empirekaupunginosan asemakaava vuodelta 1843 tunnetaan Engelin työnä, vaikka se perustuikin hänen edeltäjänsä Johan Barcin suunnitelmaan vuodelta Nämä varhaiset ruutuasemakaavat kertovat kaupunkirakenteesta, johon puistoakseli luotiin asemakaavan muutoksella vuonna Engelin ruutukaavassa ei torin ja rannan välissä ollut puistoa, vaan siihen oli suunniteltu kaksi asuinkorttelia. Rannan puoleinen kortteli no 28 sattui kokonaan vanhalle rakennetulle kaupunkialueelle. Kortteli 29 osui puoleksi rakennetulle tontille ja puoleksi puutarha- ja laidunmaalle. Rannassa oli tällä kohdalla aittarivi sekä vähän rakentamatonta rantaa, jonne johti kuja silloiselta Välikadulta. Ruutukaavaan suunniteltu Uusi Kirkkokatu ei osunut vanhan Välikadun kohdalle vaan keskelle silloista asuin tonttia. Olemassa ollut kuja sattui suunnitellun korttelin numero 28 keskimmäisen tontin kohdalle. Tämä vanha kulkuyhteys rantaan saattoi helpottaa nähdä yhteys torin ja rannan välissä mahdolliseksi ja tarpeelliseksi. Uusien tonttien rakentaminen ei päässyt ongelmattomasti käyntiin, sillä kolmen maanmittarin eli Barcin, Krookin ja Grönlundin mittaukset olivat keskenään ristiriitaiset 1. Varsinkin vanhojen rakennettujen kortteleiden osalta kehittäminen oli vaikeaa, sillä uuden katuverkon rakentaminen edellytti olemassa olevien rakennusten purkamista ja siirtämistä. Kuvassa on ote vuoden 1843 asemakaavasta. Rakennetut vanhat korttelialueet on merkitty vaalean ruskealla ja ruutukaavan uudet korttelit keltaisina. Nykyinen Runeberginpuisto on merkitty suorakaiteena kartalle. Rakentamaton julkinen ranta ja sinne johtava kuja hahmottuvat suunnitellun asuinkorttelin no 28 keskellä. Tummalla ruskealla merkitty raatihuone oli suunniteltu torin pohjoislaidalle, mutta se rakennettiin kuitenkin torin vastakkaiselle puolelle 1890-luvulla. Torin itäsivulla oli seurahuoneelle varattu kortteli no 30, mutta kaavaan ei ollut varattu tilaa puistoalueelle, joka sen taakse rakentui jo 1840-luvulla. 1 Mäkelä-Alitalo s 152 9

11 2. Porvoon asemakaavaan saadaan Esplanadi vuonna 1863 Porvoon porvaristo alkoi vaurastua 1840-luvulta lähtien. Sen myötä kasvoi tarve julkisille ulkotiloille. Kaupungin ensimmäinen puisto rakennettiin seurahuoneen yhteyteen jo 1940-luvulla Gustaf Westerbergin suunnitelman mukaan. Seurahuoneen puisto rajattiin kuitenkin ajan tavan mukaan yksityistilaksi, joka ei ollut auki kaikille. Kaupunkilaisille tärkein kesähuvi siihen aikaan oli höyrylaivojen seuraaminen jokirannassa. Tori haluttiin yhdistää rantaan puistolla, Esplanadilla. Keisari suostui 1863 asemakaavan muutokseen, jossa korttelien 28 ja 29 keskimmäiset tontit muutettiin puistoiksi. Päätös herätti kaupunkilaisissa yleistä tyytyväisyyttä, ja porvaristo päätti lähes yksimielisesti lunastaa tontit 2. Puisto perustettiin olemassa olleiden pihojen, puutarhojen ja rakennusten alueelle, joten vanhoista istutuksista saattoi alueella olla joitain jäänteitä. 3. Moderni englantilaistyylinen puisto perustetaan vuonna 1867 Puisto perustettiin till allmänt promenad- och samlingställe för stadens invånare ja siitä käytettiin aluksi nimeä Strömparterren 3. Suunnitelma tilattiin puutarha-arkkitehti Knut Forsbergilta vuonna Borgåbladet uutisoi toukokuussa 1866 maisema-arkkitehti Forsbergin ehdotusta moderniksi englantilaistyyliseksi. Lehdessä kuvaillaan puiston suunnitelmaa. Pääsisäänkäynti on torilta, mistä lähtee kahteen suuntaan jakautuva käytävä. Ne kulkevat rikkaasti koristeltujen pensasryhmien välillä ja johtavat puiston keskelle ehdotetulle konditorialle Schweitzeri ja musiikkipaviljongille, jonka edestä jatkuu samanlainen istutus rantaan asti. Alin ruohokenttä on varattu tulevaisuudessa patsaalle. Ehdotukseen sisältyi myös asemapiirros naapuritontin rakennusten ja pihan järjestelyistä. Artikkelissa kerrotaan vielä, että istutuskassassa on riittävästi varoja istutustyöhön, niin että istutukset saataneen tehtyä jo syksyyn mennessä 4. Puisto tasattiin kesällä 1867, mutta istutukset tehtiin vasta nälkävuosien jälkeen vuonna Ote vuoden 1878 Senaatinkartasta. Siinä näkyy, että puistoakseli on syntynyt rannan ja torin välille. Seurahuone ja kaupunginpuisto ovat rakentuneet torin itäpuolelle. Torin pohjoispuolella on suuri puutarha ja eteläpuolella rakentamaton tontti, jonne sijoitettiin raatihuone. Rantaan on rakennettu satama ja puukujia on istutettu torin, Jokikadun ja Nikolainkadun varteen. Nikolainkatu tuli muodostamaan rajan keskiaikaisperäisen Vanhan Porvoon ja uuden Empire-kaupunginosan väliin. 2 Mäkelä-Alitalo s Magistraten i Borgå n:o 178 / HMA 10

12 Osasuurennos valokuvasta, joka on otettu vuonna 1893 Näsin kiveltä (PM). Kuvassa näkyy puiston joen puoleinen pää. Latvustossa erottuu teräviä havupuita sekä vaaleita ja tummempisävyisiä lehtipuita. Valokuva vuodelta1893 (MV). Patsasta ympäröi pyöreä nurmialue ja leveä sorakäytävä istuinnurkkauksineen. Kuvasta voi tunnistaa joitakin puulajeja kuten vasemmalla etualalla sembramännyn ja oikealla hieskoivun sekä istuinten takana nuoria pensasmaisia lehmuksia. Niistä tehtiin ajan tavan mukaan leikkaamalla lehväseinämät, joilla muodostettiin patsaan ympärille erillinen tila. Puiston reunoilla näkyy erittäin tiiviitä istutuksia. 11

13 4. Puistosta tulee Runebergin puisto vuonna 1885 Vuonna 1883 Walter Runeberg tarjosi kaupungille mahdollisuutta valaa pronssiin luonnollisessa koossa työstetyn mallinsa isänsä J.L. Runebergin patsaasta vain kustannusten hinnalla. Porvoolaiset innostuivat ja lähtivät kokoamaan tarvittavaa 6000 markkaa. Valtuusto päätti pystyttää patsaan keskelle promenadia ja muuttaa 10 vuotta sitten rakennetut käytävät ja istutukset 5. Paikkaa kritisoitiin, koska luonnollisessa koossa oleva patsas ei olisi edukseen kaukaa katsottaessa. Puiston muutoksia varten tilattiin puutarha-arkkitehti Johan Wallmarkilta suunnittelema jo vuonna1883. Suunnitelmasta tingittiin, mutta muutoksia puiston keskiosiin tehtiin. Runebergin patsas paljastettiin noin kuukautta myöhemmin kuin Helsingin muistomerkki. Postikortin valokuva lienee otettu vuonna (MV) Pojan takana näkyy komea monilajinen kukkaistutus, joka on suojattu kaariaidalla. Vanhimmissa valokuvissa ei puistossa näy lainkaan kukkaistutuksia. Ehkä kuvat on otettu sellaiseen aikaan, että istutuksia ei ollut tehty. Vasta aivan 1800-luvun lopun kuvissa näkyy kesäkukkaistutuksia Runebergin patsaan ympärillä. Useimmissa kuvissa näyttäisi istutuskuvio koostuvan neljästä ringistä, jotka on sijoitettu patsaan jalustan sivuille. Joinakin kesinä on lisäksi pienempiä rinkejä. Muutamat kuvat näyttävät yhden yhtenäisen istutuskuvion. Esimerkiksi vuonna 1898 otetussa kuvassa patsaan jalustaa ympäröi yksi iso monilajinen kukkaistutus, jossa keskustassa on varsin korkeita lehtikasveja, välissä kukkivia kasveja sekä reunalla matalampia lehtikasveja ja uloimpana yhtenäisenä nauhana hopealehtinen matala kasvi, ehkä hopeayrtti (Santolina chamaecyparissias). Kesäkukkaistutusten lajisto vaihteli eri vuosina. Runebergin päivää on vietetty Porvoossa Runebergin syntymäpäivänä 5. helmikuuta. Runoilijan 100-vuotis syntymäpäivä sattui sortovuosien ajalle, mutta juhlia vietettiin silti komeasti ja patsaan ympäristö koristeltiin muhkein havuköynnöksin. Postikortin kuva on noin vuodelta1920-luvulta (PM). Kuvassa näkyy, että Runebergin patsasta ympäröivät leikatut lehväseinät muodostavat patsaan ympärille tilan, joka on sopivan kokoinen suhteessa patsaan kokoon. Patsaan jalustaa ympäröi kesäkukkaistutus, jonka sommitelmaan kuului kehä jalustan ympärillä sekä neljä rinkiä. Kukkaistutusta suojasi kevytrakenteinen kaarista muotoiltu aita. Nurmialueiden suojana näkyy matalia paaluja, joilla on vaaleaksi maalattu terävä kärki. Patsaan ympäristö oli koristeltu havuin Runebergin syntymäpäivän 100-vuotisjuhlan kunniaksi helmikuussa (PM) 4 Borgå Bladet no 18, 19 Maj Öfversikt öfver den kommunala verksamheten i Borgå stad Edvard Rindell, Borgå 1914, Tryckeri- & Tidningsaktiebolagets tryckeri s

14 13

15 5. Puusto kasvaa, hoito muuttuu ja varjot pitenevät Puisto lienee olut tilallisesti parhaimmillaan 1900-luvun alussa, kun puusto ja pensaat olivat varttuneet, puistoarkkitehtuurin aiheet olivat täysimittaisia ja lajisto oli monipuolinen. Kylmät talvet karsivat vähitellen herkempiä lajeja ja vääriä alkuperiä. Biologisesti lyhytikäiset puulajit kuten tuomet, hopeapajut ja pihdat olivat parhaimmillaan noin kahden- ja kuudenkymmenen vuoden iässä. Jo 1930-luvun valokuvissa pensaita ja pienpuita on huomattavasti vähemmän kuin vanhemmissa kuvissa ja esimerkiksi pihtojen ulkoasu näyttää jo hieman ränsistyneen. Alkuperäisiä aiheita ei istutettu uudelleen, kun puuyksilöitä poistettiin. Paul Olssonin laati ensimmäisen ehdotuksen Runebergin puiston muutokseksi vuonna Tämä suunnitelma oli ajan muodin mukaan jäykkä aksiaalinen sommitelma. Käytäväverkko on esitetty muutettavaksi suoraksi ja puiston päihin on ehdotettu kulmikkaat kukkaistutukset. Suunnitelmassa puita kuvaavat merkinnät sijoittuvat paikoin kukkaistutusten ja käytävien päällä, joten ne kuvaisivat luultavasti olemassa ollutta puustoa. Suunnitelmaa ei toteutettu lukuun ottamatta patsaan juurella olevan istutusalueen muuttamista neliön muotoiseksi. Puiden leikkaaminen jäi pois muodista1930-luvulla. Runebergin puistossa lehväseinien säännöllinen leikkaaminen lopetettiin ehkä jo silloin tai 1940-luvulla. Puiden latvuksia kevennettiin kuitenkin välillä, viimeisen kerran ehkä1960-luvulla. Noin viisi metriä korkeiksi leikattujen lehväseinien puuyksilöille kasvoi monihaarainen täysimittainen latvus ja ne alkoivat kärsiä keskinäisestä kilpailusta valon suhteen. Niiden kunto huononi ja niitä alettiin poistaa vähitellen. Alun perin tiheät reunojen istutukset oli tarkoitettu harvennettaviksi ja osa puista oli olut tarkoitus leikata. Myös tiiviiden pensasistutusten keskellä kasvaneita puita kuten tuomia oli tarkoitus leikata siten, että tuomi olisi pysynyt pienenä monihaaraisena puuna ja istutusryhmässä olisi säilynyt tiivis pensasreunus. Kun näitä leikkauksia ei tehty, hävisi pensasto puiden juurelta. Pieni pukkipatsas sijoitettiin puistoon luultavasti aivan 1930-luvun lopussa. Se oli peräisin Oranienbaumin linnasta Pietarin lähistöltä ja saatu lahjoituksena kaupungille vuonna

16 Valokuvan saattaa olla otettu 1940-luvulla. (PM) Kuvassa näkyy aikaisemmin monessa vaiheessa eri tavalla leikattuja puita. Etualan tuomi on nuorena leikattu tyvestä, sitten pieneksi monihaaraiseksi puuksi ja vielä noin viisimetriseksi. Taustalla näkyvä monihaarainen puu saattaa olla vaahtera. Mittauspiirustus vuodelta (KSO) Mittauspiirustus on vähän epätarkka. Siitä näyttäisi puuttuvan ainakin muutama penkkiä varten tehty syvennys, jotka näkyvät 1930-luvun valokuvissa. Viereisellä sivulla kuva Paul Olssonin laatimasta suunnitelmasta vuodelta (RTM) Kuvassa näkyy ristiriita vapaasti sijoittuvan puuston ja aksiaalisen käytävä- ja istutussommitelman välillä. 15

17 Valokuva, joka on otettu 1930-luvulta (MV). Puiden rungot näkyvät selvästi, joten alaoksat on poistettu. Puuston latvukset hahmottuvat kuvassa epätarkasti. Patsaan takana oikealla erottuu kaksihaarainen pihdan latvus, mutta pieniä puita ei nurmialueella enää ole. 16

18 6. Kunnostus 1950-luvulla Paul Olssonin toimisto laati uuden suunnitelman vuonna1945 ja vuonna Näissä suunnitelmissa on palattu alkuperäiseen orgaaniseen muotoon. Käytävät ovat suunnitelmissa esitetty yhteneväisesti ja valokuvien perusteella arvioiden ne olivat alkuperäisillä paikoilla. Myös puustoa kuvaavat merkinnät olivat yhtenevät ja kuvasivat luultavasti lähinnä olemassa olevaa puustoa. Istutusalueet sen sijaan ovat suunnitelmissa erilaiset. Vuoden 1950 Suunnitelmasta toteutettiin kesäkukkaistutukset nurmialueiden päihin, pensasistutukset poikkikadun päihin sekä puistoalppiruusuistutus puiston itäpäähän. Vanhan kioskin paikalle sijoitettiin uusi kioski. Bärtil Björkellin suunnittelema rakennuslupakuva on vuodelta Puisto valaistiin sähkövaloilla aivan1950- luvun lopussa. Niihin aikoihin uudistettiin myös kuivatus ja puistoon kaivettiin sadevesiviemäri sekä useita sadevesikaivoja ja 1980-luvuilla koettiin suureksi ongelmaksi koululaisten polkupyörien pysäköinti puiston nurmikoille, puiston rajautuminen epämääräisesti koulun pihaan, toriin ja katujen päätteisiin. Myös valaistusta pidettiin liian vähäisenä. Keskusaukiolla patsaan ympärillä oli suosittu oleskelupaikka, jossa vilkas polkupyöräliikenne ja jalankulkijat puikkelehtivat välituntia viettävän nuorison välissä. Nurmikolle muodostui kuluneet käytävät lehmusten taakse, keskiaukion ohi. Sadevesi kulutti uomia sorakäytäviin ja patsasta ympäröivään aukion sorapintaan luvulla suljettiin kulku koulun pihalta puistoon ja rakennettiin panssariverkkoaita koulun pihan rajalle. Kioski suljettiin 1970-luvulla. Viimeiset männyt hopeapajut, sembramännyt, pihdat, kuuset, vaahterat, jalavat ja lehtikuuset alkoivat olla biologisesti vanhoja ja huonossa kunnossa. Puiden kunto inventoitiin vuonna 1990 ja huonokuntoiset puut poistettiin vuonna1991 kunnostuksen yhteydessä. Paul Olssonin toimiston laatima suunnitelma vuodelta (RTM) Kukkaistutukset on suunniteltu keskiakselille nurmialueiden päihin ja pensasistutus Grandin eteen. Grandin terassille johtaa liuskekivipolku. Kioskia ei suunnitelmaan ole merkitty. 6 Rakennustaiteen museon arkistossa Paul Olssonin toimis ton suunnitelmat no 1174 ja 1174A. 17

19 7. Kunnostus vuonna 1991 Hortonomi Mats Blomberg laati vuoden 1991 kunnostussuunnitelman. Sen mukaan siirrettiin polkupyörien pysäköinti puistosta Runeberginkadun katualueelle. Puistoalue rajattiin taas katualueesta erilliseksi istuttamalla rajalle siperianvirpiangervoaidanne. Patsasta ympäröivän aukion muoto muutettiin vähän neliömäisestä täysin pyöreäksi ja kaltevaa maastoa tasattiin. Aukion pinta kivettiin betonikivin ja rajattiin graniittisin reunakivin. Patsasta ympäröivä pieni nurmialue palautettiin pyöreäksi ja korotettiin reunakivellä niin, että alin graniittilaatta patsaan jalustassa peittyi nurmen alle. Patsasta ympäröivä pieni maisematila rajattiin vielä istuttamalla korkea siperianvirpiangervoaidanne korkeiksi kasvaneiden lehmusten väliin. Lehmusten ja pensaiden muodostaman ringin taakse rakennettiin uudet käytävät, jotta osa kevyestä liikenteestä saatiin patsaan ja keskeisen tilan ohi. Myös valaisimet ja puiston kuivatus uudistettiin. Pieni pukki-patsas sijoitettiin puiston keskiakselille torin puoleiseen päähän. Puiston pitkille sivuille istutettiin lähes yhtenäinen pensasaidanne puolivarjoa sietävistä lajeista kuten lumimarja (Symphoricarbus albus), siperianvirpiangervo (Spiraea chamaedryfolia) ja isotuomipihlaja (Amelanchier spicata). Lehtipensaiden lisäksi istutettiin ryhmittäin marjakuusia. Puistoon istutettiin muutamia kynäjalavia sekä balsamipihtoja. Porvoon kaupungin puistoyksikössä Mats Blombergin laatima kunnostussuunnitelma vuodelta Runebergin patsaan ympäristöä on pinnoitettu ja toisen nurmialueen sekä istutussyvennysten muotoa on muutettu. Puiston reunalle on suunniteltu pensas- ja puuistutuksia. 18

20 Valokuva vuodelta 1990 (PPo). Kuvassa vasemmalla näkyy havupuun oksia ja oikealla sembramänty. Nämä olivat viimeiset havupuut puiston alaosassa, ja tässä vaiheessa jo varsin huonossa kunnossa. Arvioita eri kehitysvaiheiden tilallisesta vaikutelmasta Knut Forsbergin suunnitelma perustamisvaiheessa vuonna 1866 Puisto rakennettiin alun perin modernin englantilaisen maisemapuiston tyyliin tilallisesti vaihtelevaksi puu- ja pensaslajistoltaan rikkaaksi. Alkuperäistä suunnitelmaa ei ole löytynyt. Siihen on kuulunut kartta ja kipsinen maastomalli. Suunnittelijan laatima kustannusarvio tunnetaan. Siinä on arvioitu maaston muotoilun, maanparannuksen ja lannoituksen, käytävien rakentamisen sekä istutusten hinta. Borgåbladetissa kuvaillaan ratkaisua. Puistoon oli pääsisäänkäynti suurelta torilta käytävälle, joka jakautui kahteen osaan. Kirjoittaja kuvailee käytävän kulkua puistossa.. åt boda sidorna sig delande promenadväg, som leder fram mellan rikt dekorerande buskpartier till ett litet Schweitzeri. Pieni kahvila oli suunniteltu keskelle puistoa poikkikadun itäpuolelle. Kahvilaa vastapäätä oli ehdotettu paikka pienelle musiikkipaviljongille. Sieltä levittäytyi joelle päin vastaava runsaiden pensasistutusten koristama alue. Sen alemmalle nurmialueelle on osoitettu paikka mahdolliselle patsaalle. Suunnitelmaan oli liitetty ehdotukset myös kahvilan viereisten tonttien rakentamiseksi siten, että niiden piharakennukset eivät sijainneet puiston rajalla vaan 40 kyynärän päässä (noin 24 m) tontin rajasta. Knut Forsberg tunsi hyvin ajan luonnontieteiden saavutukset ja maanviljelyksen uusimmat menetelmät sekä erilaiset väriteoriat ja esteettisen tutkimuksen. Hän pyrki luomaan muotoja, jotka olivat rationaalisesti perusteltavissa sekä luonnontieteellisesti että esteettisesti. Hänen suunnitteluohjeensa oli, että jokainen puiston aihe sijoitetaan parhaalle mahdolliselle paikalle ja yhdistetään sitten käytäväverkolla. Käytäviä tuli olla niin vähän kuin mahdollista, eikä koskaan suoralinjaisesti. Käytävien tuli tukeutua olemassa oleviin tai luotuihin maaston muotoihin tai tiheisiin istutuksiin. 7 Nämä suunnitteluperiaatteet näyttävät toteutuneen myös Runebergin puistossa. Suunnittelija lienee tutustunut hyvin paikan olosuhteisiin, sillä hän on esittänyt ratkaisun maaston kosteusongelmalle puiston keskiosissa ja istutusalueiden maanparannustoimenpiteille sekä maaston tasaamiselle. Suunnitelman toisessa kustannusarviossa on kuvattu salaojituksen rakenne sekä laskettu sille hinta samoin kuin nurmi- ja istutusalueiden maanparannukselle ja maaston muotoilulle. Forsbergin suunnitelmaan oli kuulunut maaston luontaisen kuperan muodon säilyttäminen, mikä ilmeni kipsimallissa. Puiston rakentamista ohjannut puutarhuri oli kuitenkin muuttanut tämän hienon muodon yksitoikkoiseksi tasaisena laskevaksi pinnaksi 8. Puiston tasaus toteutettiin kesällä , joten ruotsalainen suunnittelija ei tainnut olla ohjaamassa työtä. Istutukset tehtiin vasta nälkävuosien jälkeen keväällä Torbjörn Suneson s B-B no 39 s 2 9 A. Mäkelä Aarnio 2000 s

21 John Wallmarkin muutossuunnitelma vuonna 1883 patsaan ympäristöstä Kaupungin valtuusto päätti pystyttää Runebergin patsaan keskelle promenadia ja muuttaa 10 vuotta sitten rakennetut käytävät ja istutukset. 10 Rahatoimikamarin pyynnöstä laati puutarha-arkkitehti Wallmark suunnitelman Esplanadin muutoksista 11. Paikalta poistettiin puu- ja pensasistutuksia jo ennen piirustusten valmistumista. Suunnitelmaa ei ole löytynyt. Borgåbladetissa kuvataan suunnitelmaa utkast med gräsplaner i mitten och träd och buskar på sidorna... Puiston keskustaa oli tarkoitus muuttaa..midpartiet skulle förändras till gräslindor med små grupper, hvarigenom statyn skulle bliva mer synlig.. Kaupunginvaltuusto päätti toteuttaa suunnitelman puiston keskellä, missä täytyi muuttaa käytäväjärjestelyjä sekä tehdä uusia istutuksia. 12 Samalla päätettiin ja myös korottaa puiston alaosaa kuten Jokikatua. Keskustelua patsaan sijoituspaikasta ja puiston muutoksista käytiin Borgå Bladet lehdissä kesällä Paikkaa kritisoitiin, koska luonnollisessa koossa oleva patsas ei olisi edukseen kaukaa katsottaessa. Keskelle risteyksessä sen katsottiin olevan liian pieni ja tulevien rakennusten kulmien painostama. Keskustan arvoa alensi myös se, että vieressä oli silloin vielä ulkorakennuksia. Paikan katsottiin olevan talvisin syrjässä. Myöskään ei haluttu avata puiston läpi suoraa näkymää. Patsaan sijoittamista alkuperäisen suunnitelman mukaan joen puoleiseen päähän olisi tukenut se, että puiston alinta osaa aiottiin nostaa samalla kuin Jokikatua tasattiin ja korotettiin. Vaihtoehtona puhuttiin myös suoran leveän kävelykadun perustamista. Toimittaja B L. Cajander taas perusteli patsaan sijoittamista lähelle torin puoleista päätä sillä, että tältä kohdalta oli jo poistettu puu- ja pensasistutuksia sekä vähän korotettu maata ja taustalla olevien puiden kanssa patsas olisivat muodostaneet maalauksellisen kokonaisuuden. Hänen mielestään muut muutostyöt olisivat sekä turhia että kalliita. 13 Valokuva patsaan paljastustilaisuudesta (PM). Puiston reunoilla näkyy tiiviit istutusryhmät ja keskellä aukeat nurmikentät sekä yksitäisiä puita. Tiiviistä istutuksista voi erottaa joitakin puulajeja kuten kuusia, hieskoivuja, vaahteroita sekä lehmuksia ja pihtoja. 10 Öfversikt öfver den kommunala verksamheten i Borgå stad Edvard Rindell, Borgå 1914, Tryckeri- & Tidningsaktiebolagets tryckeri 11 Selen s B-B s 1 13 B-B no 67 s1 20

22 Arvioita tilallisesta vaikutelmasta ja puiston aiheista 1800-luvun lopun valokuvien perusteella Puistossa näyttää olleen kehyksenä epäsymmetrinen, tiiviin istutuksin luotu maisematila sekä empireajanasuintonteille ominaiset korkeat umpinaiset lautaaidat. Reunojen massaistutuksen vapaata muotoa ja epäsymmetrisyyttä korostavat vaaleat latvukset ja havupuuryhmät, jotka on sijoitettu vaihtelevasti. Pensasja puuistutukset sulkevat puiston myös torin suhteen lukuun ottamatta keskellä sijaitsevaa sisäänkäyntiä, josta näkyi taustalla seurahuone. Tässä epäsymmetrisessä maisematilassa oli sisällä keskiakselin suhteen symmetrisiä istutusasetelmia sekä osittain symmetrinen nurmialueiden ja käytävien sommitelma. Symmetriset istutusaiheet näyttävät sijoittuvan pääasiassa puiston yläosan avoimeen tilaan. Alaosassa symmetria ei ole täsmällistä vaan vähän viitteellistä. Erikoisesti symmetrinen on siperianlehtikuusten (Larix sibirica) istutus, sillä puut sijaitsivat puiston eri päissä ja lähes yhtä kaukana puiston reunasta. Puiston yläosassa polut rajaavat keskelleen peräkkäin kaksi symmetristä ovaalin muotoista nurmialuetta. Torilta katsoen ensimmäiselle nurmialueelle on istutettu isojen vaalealehtisten lehtipuiden pari, joka vahvistaa tilan tunnetta ja korostaa polun jakautumista kahteen osaan. Nurmialueen toiseen päähän oli istutettu vierekkäin kaksi isolehtilehmusta. Nämä erottuivat varttuessaan muista lehmuksista erikoisen latvusmuotonsa ja puussa kauan pysyvien kuparinruskeiden hedelmystöjen vuoksi. Toiselle ovaalin muotoisen nurmialueen reunoille oli istutettu pihtojen pari, joka oli osa havupuilla rakennettua pitkittäisen syvyysvaikutelman korostusta. Nurmialueen päissä oli neljä pientä puuta tai isoa rungollista pensasta. Nurmialueen molemmille puolille oli sijoitettu symmetrisesti myös kaksi leikattujen lehväseinämien rajaamaa puolipyöreää istuinsyvennystä. Runebergin patsaan ympärille tehtiin 1880-luvulla symmetrinen neljän lehväseinämän istutus lehmuksilla. Joen puoleisesta osasta otetut valokuvat näyttävät puiston alaosan tilallisesti jännitteellisenä ja vaihtelevana. Reunojen vapaamuotoiset tiiviit istutusalueet työntyvät paikoin myös keskeiseen tilaan. Ne rajaavat pitkän aukean tilan paikoin tiukasti tiiviin pensasreunuksin ja paikoin pehmeästi niin, että tila ulottuu puuston lo- Osasuurennos valokuvasta vuodelta 1894 (PM). Patsaan takana oikealla näkyy ovaalin muotoinen nurmialue, jolle on aseteltu symmetrisesti kaksi balsamipihtaa (Abies sibirica) tukikepein tuetut kahden kasvin parit. Isompien puiden täytyy ikänsä perusteella olla alkuperäisiä istutuksia, mutta tukikepein varustetut pienet puut voivat olla muutokseen liittyviä nuoria istutuksia tai sesongin mukaisia rungollisia koristeistutuksia. Taustalla näkyy seurahuoneen julkisivu. Patsaan takana vasemmalla näkyy tiiviitä reunaistutuksia ja vaalea latvus, joka saattaa olla hopeapaju. Penkin vieressä on erotettavissa lehväseinämää, joka tässä vaiheessa on vielä nuori ja matala. 21

23 maan. Polku seuraa reunan istutuksia aukean molemmilla sivuilla kulkien paikoin polveilevan istutuksen läpi. Havupuiden parit on sijoitettu puiston pituusakselin suhteen lähes symmetrisesti niin, että ne lisäävät tilan syvyysvaikutelmaa ja jännitettä. Arkkitehtonisena elementtinä on käytetty taitavasti myös nopeakasvuisia, sävyltään vaaleita lehtipuita. Joen puoleisessa päässä on aukea tila laajin ja sen reunoilla kulkevia käytäviä yhdistää vinosti poikittainen käytävä. Se seuraa ensin tiheän massaistutuksen reunaa, ylittää sitten keskeisen avoimen tilan ja kulkee kahden pienen puun välistä yhdistyäkseen pitkittäin aukean laitaa seuraavaan käytävään. Pienten puiden alla on matalat pensaat, jotka peittävät hienostuneesti sorapintaa, mutta katsekorkeudessa on hyvä näkyvyys vastaantulijoita kohti. Risteykseen sijoitettu pienten puiden porttimaisen parin lienee ollut hyvin korea aihe, jos puut olivat kasviluettelossa mainittuja runsaskukkaisia pyöröliuskaorapihlajia (Grataegus laevicata). Kuvan perusteella arvioiden näin on saattanut olla. Suunnitelman kustannusarvioon oli niitä merkitty peräti 112 kappaletta. Kuvissa näkyy risteyksen tuntumassa 1880-luvulla pystytetty Hartwallin vesikioski. Se on sijoitettu aukean reunaan istutusryhmien väliin lähelle joen puoleista eteläistä sisäänkäyntiä. Asetelma on vaikutelmaltaan jäykempi puiston yläosassa kuin puiston alaosassa. Yläosa lienee ollut tilallisesti ollut jännittävämpi ennen puu- ja pensasistutusten poistamista keskiosista ja maaston tasaamista suoraksi pinnaksi vuonna1883. Myös alaosan korottaminen ja tasaaminen Jokikadun vieressä on vähentänyt maaston jännitettä. Symmetrisen käytäväverkon ja symmetristen istutusten lisänä vaihteleva maisematila ja epäsymmetrisesti sijoitetut pyöreät, vaaleat latvusmuodot sekä tummat kapeat pihdat ja kuusiryhmät luovat varsin taitavasti tilallista jännitettä. Vaalealehtisten lehtipuiden, kevät ja syysväriltään erottuvien lehtikuusten sekä sinertävien pihtojen käyttö puupareissa ja ryhminä sivuilla luo mukavasti vaihtelua ja painopisteitä, joihin polkuverkko puiston alaosassa tukeutuu. Kokonaisuutena sommitelma vaikuttaa sekä selkeältä, että harmoniselta ja variaation suhde kokonaisuuteen on jännittävä. Osasuurennos joelta noin vuonna 1900 otetusta valokuvasta (PM). Puiston vasemmalla reunalla erottuu mutkitteleva polku, joka seuraa tiivistä reunaistutusta. Terävälatvaiset pihdat ja kuuset synnyttävät tilallista jännitettä ja syvyyttä. Puiston keskivaiheilla on heikosti erotettavissa aukea tila. 22

24 Osasuurennos talvella 1898 otetusta valokuvasta (PM). Etualalla rajaa näkymää vähän epäsymmetrisesti sijoittuvan havupuuparin oksat. Vasemmalla on reunaistutuksiin yhdistyvä tiivis monilajinen puu- ja pensasryhmä. Keskivaiheilla näkyy maisematilan syvyys ja näkymän ulottuminen torin yli sosiaalisesti tärkeälle seurahuoneelle. Tilan keskellä erottuu Runebergin patsas sekä muutama symmetrisesti asettuva puiden pari. Näkymäakselin oikealla puolella sirot pienet puut, ehkä pyöröliuskaorapihlajat, muodostavat portin polulle, joka ei tässä talvikuvassa erotu. Oikealla näkyy Hartwallin vesikioski ja tiiviitä reunaistutuksia. Lähes sama näkymä on kuvattu kesällä 1899 (PM). Tässä kuvassa erottuu myös polkuverkostoa ja puistoon kesäksi tuotuja kalusteita. Maisematilan taustalla, patsaan takana hahmottuu kaksi suurta vaalea latvusta. Niiden välissä erottuu Seurahuoneen katon keskikolmio. 23

25 Puiston hoidon muuttuminen 1940-luvulla muuttaa puiston tilavaikutelman Puiston hoito oli jo alun perin huonosti järjestetty 14. Porvoon historian kirjassa on tieto, että perustamisvaiheessa apteekkari olisi huolehtinut puista 15. Hoidon järjestämisestä 1900-luvun alussa ei ole tietoja. Porvoon ensimmäinen kaupunginpuutarhuri aloitti työssään vuonna Tehtävää hoitanut G. Flagholm kertoi puistojen hoidon kuuluneen 1930-luvulta lähtien kaupungin metsänhoitajan tehtäviin. Puistojen hoitotyötä tehtiin vuosikymmenien ajan vasta kesällä, kun metsien istutustyöt oli ensin saatu valmiiksi. Metsätyöntekijät niittivät puistojen nurmet viikatteella 1970-luvulle asti 16. Puiden ja pensaiden muotoon leikkaaminen jäi pois muodista 1930-luvulla. Muotoon leikatuista lehmuksista rakennetut arkkitehtoniset aiheet ja lehväseinät, jotka olivat kuuluneet itsestään selvinä aiheina 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun puistoihin, nähtiin silloin luonnottomina. Lehväseinämät olivat olleet noin viisi metriä korkeita, mutta leikkauksen loputtua puut kasvoivat pari kymmentä metriä korkeiksi. Entiset pienet lehväseinien rajaamat aukiot muuttuivat varjoisiksi ja sulautuivat tilallisesti tasalaatuiseen kokonaisuuteen. Myös reunojen tiheitä massaistutuksia oli varmasti vaikea hoitaa. Luontaisesti varsin suurikasvuisten puiden pitäminen pienenä olisi edellyttänyt jatkuvaa leikkaamista. Todennäköisesti myös kasvustojen asianmukainen harvennus jäi tekemättä. Kun leikkaus lopetettiin, kasvoivat vahvimmat puut isoiksi ja pienemmät puut ja pensaat kärsivät niiden vierellä ja poistettiin. Näin alkuperäinen massaistutusten tiiviys ja tiheä pensasreuna vaihtuivat vähitellen runkopuiden väljiksi ryhmiksi. Puiston keskeinen maisematila ei sen jälkeen enää rajautunut selkeisiin istutuksiin, vaan tila jatkui katseen tasolla runkojen väliin. Valokuvien perusteella näyttää siltä, että kahden ensimmäisen suunnitelmallisen vaiheen jälkeen puistoon istutettiin vähitellen isokasvuisia puita sinne, missä tilaa oli. Taimien sijoittelu ei parantanut puistoa tilallisesti vaan päinvastoin se johti aukeiden tilojen ja korosteiden häviämiseen. Puulajistosta katosivat vähitellen luontaisesti lyhytikäinen lajisto sekä väärät alkuperät. Täysikasvuisten leveälatvaisten lehmusten ja tuomien varjossa ei vähitellen enää ollut elinmahdollisuuksia valoa vaativille kukkiville pensaille. Pensaiden ja puiden kukinnan ja lehvästöjen sävyt sekä erilaiset kasvumuodot vähenevät. Pienet puut ja riippamuodot katoavat kokonaan valokuvista 1930-luvulla. Istutetut taimet näyttävät olleen pääasiassa lehmuksia. Puisto muuttui vähitellen varjoisaksi tasalaatuiseksi tilaksi, jossa runkopuiden latvuston alla avautui näkymä koko puistoon joka paikasta. Suurista puista oli muodostunut päätekijä. Muun kasvillisuuden tuoma vaihtelu ja erilaiset tilavaikutelmat olivat lähes hävinneet. Puistokäytävät ja istuinsyvennykset säilyivät alkuperäisellä paikallaan, mutta muuttuivat varjoisiksi. Puisto oli myös jonkin verran kärsinyt sota-ajasta, kun pommi oli osunut patsaan lähelle. Puisto oli menettänyt suuren osan alkuperäisestä viehätyksestään 1900-luvun puolivälin lähestyessä. Ehkäpä sen vuoksi Paul Olssonin toimistolta tilattiin uusi kunnostussuunnitelma. 1. Postikortti 1920-luvulta, ehkä vuodelta 1929 (PM). Siperianpihdat näyttävät vielä hyväkuntoisilta ja niiden välissä näkyy pienten puiden pari. Oikealla etualalla erottuu rungollinen pensas tai pieni puu. Patsaan vasemmalla puolella näkyy edelleen matalana pidetty lehväseinä. 2. Valokuva 1930-luvulta (PM) näyttää edellisen postikorttikuvan nurmialueen toisesta suunnasta. Riippapuut ja pienet puut ovat kadonneet, pihtapari on jäljellä. 3. Valokuvan osasuurennoksessa näkyy sisäänkäynti rannan puolella vuonna1933 (PM). Polun taustalla ja risteyksen kulmauksessa olleista alkuperäisestä tiiviistä massaistutuksesta on jäljellä vain puut. Risteyksessä puut saattavat olla tuomia. Ne ovat kasvaneet mutkaisiksi monirunkoisiksi puiksi ja niiden ympärillä on nurmea tiiviin pensaston sijaan. Pienten puiden pari on hävinnyt polun risteyksestä. Uusia nuoria lehmuksia on istutettu nurmiaukeille. Vaalearunkoinen puu vasemmalla nurmialueella saattaa olla nuorihopeapaju. Havupuut ovat tästä näkymästä hävinneet. 14 B-B Anneli Mäkelä Ylitalo s Gunnar Flagholm suullinen tiedonanto

26

27 Puiston kunnostus Olssonin toimiston suunnitelman mukaan 1950-luvulla Olssonin toimisto laati uudet suunnitelmat vuosina 1945 ja 50. Ne eroavat toisistaan vain pensas- ja kukkaistutusten suhteen. Puita koskevat merkinnät ovat samat ja niitä on 88 kpl. Ne ovat lähes samat kuin vuoden1922 suunnitelmassa, joskin puiston pohjoisrajalta puuttuu 11 puuta, jotka on täytynyt poistaa 1930-luvulla rajalle rakentamisen vuoksi. Suunnitelmien puustoa kuvastavat merkinnät eivät ilmaise, ovatko kyseessä olemassa olevat puut ja onko kyseessä lehti- vai havupuu. Suunnitelmiin ei liity selostuksia eikä merkintöjen selityksiä. Vuonna 1970 mitatulla karttapohjalla näkyy suunnitelmissa esitettyjen puiden lisäksi vielä 41 muuta puuta, joten voi olettaa, että suunnitelmaan merkitsemättömiä puita ei poistettu ja muutama puu on istutettu silloisten lisäksi. Olssonin suunnitelmat eivät ota selvästi kantaa vanhoihin lehväseiniin. Patsasta ympäröivä puiden rinki on puolinainen. Tämä saattaa merkitä sitä, että pommi oli osunut juuri tähän kohtaan tai, että lehväseinämä ei enää ollut selvä arkkitehtoninen muoto tai sitä, että sen tästä osasta haluttiin luopua. Paikalla on nykyisin neljä kookasta lehmusta. Istuinten taustoille on merkitty tiheästi yksittäispuita, ei kuitenkaan erityisesti asetelmaa puista ja pensaista. Sähkösuunnitelma vuodelta 1957 osoittaa, että silloin oli istuinryhmien taustoilla vielä ehjät neljän runkopuun muodostamat kaaret. Vuonna 1990 puisto mitattiin tarkemmin kunnostussuunnitelmaa varten. Tämä mittauspiirustus osoittaa, että istuinryhmien taakse oli puiden väliin jossain vaiheessa istutettu pensaita asetelman tueksi. Vuoden 1945 suunnitelmassa on runsaasti vapaamuotoisia istutusalueita puiston keskiosissa ja pohjoisella sivuilla. Niiden monivärinen merkintä saattaa tarkoittaa pensaita, kesäkukkia tai perennoja. Vuoden 1950-suunnitelmassa kukkaryhmät ovat nurmialueiden päissä ja pensasaidanteita on suunniteltu puiston pohjoisreunaan, poikkikadun päihin sekä torin varteen. Tämä suunnitelma toteutettiin luvulla puistoa paranneltiin teknisesti siten, että rakennettiin uusia salaojia ja sadevesikaivoja sekä sähkökaapelit puistovalaisimia varten. Uusi kioski sijoitettiin vanhan kioskin paikalle. Puusto näyttää täysikasvuiselta ja varsin tiheältä ja 60-lukujen valokuvissa. Puisto on sen vuoksi ollut varsin pimeä. Leikkaamisen loputtua ovat lehväseinien 26

28 puut latvustoineen sulautuneet pääpuustoon ja nämä arkkitehtoniset aiheet ovat hävinneet. Yksi havupuupari, kolme lehtikuusta ja sembramänty ovat vielä jäljellä muodostamassa keskeiseen tilaan painopisteitä, mutta ne alkavat olla ulkomuodoltaan ränsistyneitä. Keskeinen maisematila ei rajaudu katsekorkeudelta kasvillisuuteen, vaan se jatkuu reunan puuston runkojen väliin. Runebergin patsaan aukio sekä alaosan aukea nurmikenttä ja yläosassa kapea keskiosa vaikuttavat sulautuneen yhteen koko puiston kattavaan tilaan, joka on tarkasteltavissa yhtenä kokonaisuutena joka paikasta käsin. Uudet kukkaistutukset keskialueella somistavat tätä tilaa. Vappuna 1956 otettu valokuva näyttää, että puistossa on ollut tiheä ja komea puusto.(pm) Viereisellä sivulla Paul Olssonin toimiston suunnitelma vuodelta 1945 (PPo). suunnitelmassa on runsaasti vapaamuotoisia kukkaistutuksia ja muutamia liuskekivin kivettyjä polkuja. Istuinsyvennyksiin on merkitty kaarevat penkit. Tätä suunnitelmaa ei toteutettu. 27

29 Kunnostus Mats Blombergin suunnitelman mukaan vuonna 1992 Runebergin patsaan ympärille on luotiin ajan mukainen oleskelutila. Pensasaidanteet istutettiin lehmusten väliin ja niihin kohtiin, joista lehmukset oli jo poistettu, jotta saatiin patsaan ympärille jälleen erillinen tila. Sen taakse rakennetut ohikulkukäytävät rauhoittavat tätä tilaa pyöräilyltä ja palvelevat hyvin liikenteellistä tarkoitustaan. Uudistus on tavoitteissaan onnistunut, mutta toisaalta aukion rakentaminen on poistanut puistosta yhden tärkeän historiallisen kerroksen. Patsas jäi yksin edustamaan 1880-luvun muutosta. Aukion muuttaminen muodoltaan pyöreäksi ja betonikiveys materiaalivalintana ovat nykyisin liian arkisia ja lähinnä liikenneympäristöissä käytettyjä. Uudet täydennetyt pensasaidanteet puiston molemmilla pitkillä sivuilla tonttiaitojen edessä lisäävät vehreää vaikutelmaa. Suoralinjaisina ne tukevat pitkän suoran tilan vaikutelmaa. Pituussuunnan keskiakselia korostaa myös pienen pukkiakselin sijoitus sisäänkäynnin eteen. Paikka on pienelle patsaalle liian arvokas ja se rinnastaa patsaat epäonnistuneesti. Puiston päihin ei ole sijoitettu pensasistutuksia, jotka katkaisisivat näköyhteyden katualueille. Näin puiston maisematila näyttää jatkuvan vähän epämääräisesti runkojen lomitse myös katualueille ja torille. Keskiakselin päätteenä ei enää nykyisin ole vanhan seurahuoneen klassista julkisivua. Poikittaisen akselin katualueet pysäköintipaikkoineen sen sijaan on hyvin rajattu tiiviin pensasistutuksin pois puistonäkymistä. Syvyyttä luovista puupareista on jäänyt jäljellä enää vain isolehtilehmusten pari, joka sekin sulautuu varttuneiden puiden rinkiin. Entisten lehväseinien puusto on harventunut eivätkä ne toimi puiston arkkitehtonisina aiheina. Puusto on vanhojen lehmusten vallitsemaa. Täydentävät puu- ja pensasistutukset puiston reunoilla tuovat mittakaavallista ja lajistollista vaihtelua. Istutuksissa on käytetty jalavia ja pihtoja. Kukkaistutukset sijaitsevat vähän epämääräisesti, mutta somistavat puiston nurmialueita, joiden muoto ei enää ole yhtä jäntevä kuin ennen nurmialueiden muodon pieniä muutoksia. Valokuva vuodelta 1990 ennen uudistuksia patsaan ympäristössä.(ppo) Kuvassa näkyy lehmusten taakse kuluneet ohikulkukäytävät. 28

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015.

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. Yleistä asemakaavasta ja rakennustapaohjeista Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan

Lisätiedot

Tehdashistorian elementtejä

Tehdashistorian elementtejä Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.

Lisätiedot

Gulinin piirros huvilasta 1800-luvun lopussa ja valokuva vuodelta 2009.

Gulinin piirros huvilasta 1800-luvun lopussa ja valokuva vuodelta 2009. SELVITYS RAKENNUKSISTA JA PIHAPUISTOSTA 444 Villa Wilhelmsberg PORVOO KAUPUNGINOSA 12 Gulinin piirros huvilasta 1800-luvun lopussa ja valokuva vuodelta 2009. Nykyisen huvilan ja sivurakennusten rakentamisvuodet

Lisätiedot

Håkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU HARJU- SOINI KY Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky Sivu 1/5 YLEISTÄ Sito

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI KORTTELI 70 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää. 38 MUOTO

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010

TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU HARJU- SOINI KY Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky Sivu 1/7 YLEISTÄ Suunnittelun

Lisätiedot

Soturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 2015-04-14.doc P:\1500-1599\1565\Santalantie\Selostus\1565-Santalantie rakennustapaohjeet 2 SANTALANTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RAKENNUSTAPAOHJEET:

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

Kaivopuiston puukujanteen uusinta 2006-2010

Kaivopuiston puukujanteen uusinta 2006-2010 24.5.2012 Kari Harju, Metsä- ja viherpäivät 1 Kaivopuiston puukujanteen uusinta 2006-2010 Kaivopuiston itäosa Kylpylänaukio 24.5.2012 Kari Harju, Metsä- ja viherpäivät 2 Kaivopuiston historiaa konsuli

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS (päivitetty 17.11.2014) Linnakankaan osa-alue 112 026 Korttelit 26274-26285 Tontin varaajan/ haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Ennen suunnitteluun ryhtymistä

Lisätiedot

ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS

ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS 1 ( 13) ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS ETELÄPUISTO Eteläpuiston puustossa merkittävimpiä ovat vanhat, isot koivut, Suomen paksuimmat mongolianvaahterat Acer subsp. ginnala, lehtikuuset Larix

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

päänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina.

päänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina. päänäkymä NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. Valojuova hohtaa ja tuo viihtyisyyttä alueelle myös pimeinä aikoina. ILLUSTROITU POHJA leikkaus tarkennusalue P JOHDANTO Ideasuunnitelmamme lähtökohtana

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

MARTINLAAKSONPOLUN SUUNNITTELUTYÖPAJAT 21.4.2015

MARTINLAAKSONPOLUN SUUNNITTELUTYÖPAJAT 21.4.2015 MARTINLAAKSONPOLUN SUUNNITTELUTYÖPAJAT 21.4.2015 Martinlaakson keskusta uudistuu keskeisiltä osilta. Laajavuoren koulutontti (kaavamuutos 002031) ja Martinlaakson liikekeskuksen tontti (kaavamuutos 002178)

Lisätiedot

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää

Lisätiedot

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.

Lisätiedot

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI 26 KORTTELI 66 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI MUOTO Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää.

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4 Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 64 27.04.2016. 64 Asianro 6034/10.03.01.00/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 64 27.04.2016. 64 Asianro 6034/10.03.01.00/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2016 1 (1) 149 2.9.2015 64 Asianro 6034/10.03.01.00/2015 Snellmaninpuiston puistosuunnitelman luonnoksen hyväksyminen nähtävillä oloa varten Päätöshistoria 2.9.2015 149 Va.

Lisätiedot

TSAARIN LÄHDE JA HUVIPUISTO PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V2 1.8.2010

TSAARIN LÄHDE JA HUVIPUISTO PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V2 1.8.2010 TSAARIN LÄHDE JA HUVIPUISTO PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V2 1.8.2010 Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky Sivu 1/8 YLEISTÄ Suunnittelun pohjana on käytetty

Lisätiedot

Kaaren kautta leikkiin

Kaaren kautta leikkiin Kouvolan Keskuspuiston leikkialueen suunnittelukilpailu ehdotus: Kaaren kautta leikkiin havainnekuva leikkialueelle saapumisesta etelän suunnasta 1/5 nykyinen suunnitelma/ tilanne: suunnitelma: suunnitelma:

Lisätiedot

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE Janina Lepistö Kaavoitus Vaasan kaupunki 2012 RAKENTAMISTAPAOHJE VAASAN GERBY V ALUEELLE LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Janina Lepistö MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAIN MUKAAN RAKENNUSHANKKEESEEN

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ YLEISTÄ Alue rakentuu pientaloryhmien muodostamista ketjuista. Pientalot ja niihin liittyvät autotallit ja katokset sijoittuvat lähelle tontin kadunpuoleista reunaa muodostaen rajattua katutilaa. Yksityiset

Lisätiedot

Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja 13.10.2014

Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja 13.10.2014 Cederqvist & Jäntti 1 2 3 Alueen yleiskuvaus, 01.1 Sijainti ja kaupunkirakenne 4 Asemapiirros Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja 13.10.2014 Alueen yleiskuvaus, 01.1 Sijainti

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa

Lisätiedot

As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1

As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1 As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1 Asunto-osakeyhtiö Mäkärän tontin puut kuntoarvioitiin marraskuussa 2014. Kuntoarvioinnissa puista tutkittiin silmämääräisesti puun tyven, rungon ja latvuksen kunto. Lisäksi

Lisätiedot

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011)

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) RANTAJAAKOLA Tyrnävä Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus Rakentamistapaohjeet 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) TYRNÄVÄN KUNTA Kunnankuja 4 91800 TYRNÄVÄ AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

PYÖRÄPYSÄKÖINTIJÄRJESTELYJÄ KESKUSTA- ALUEELLA

PYÖRÄPYSÄKÖINTIJÄRJESTELYJÄ KESKUSTA- ALUEELLA SUUNNITTELUKESKUS OY ESITYS 1 (4) Jyväskylä/ T Järvinen 09.05.2003 PYÖRÄPYSÄKÖINTIJÄRJESTELYJÄ KESKUSTA- ALUEELLA Kestävän liikenteen mallikuntaprojektiin liittyen Suunnittelukeskus Oy:n Jyväskylän toimisto

Lisätiedot

Yliopiston puistoalueet

Yliopiston puistoalueet Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA Tähän tarvittaessa otsikko PUISTOYKSIKKÖ HENKILÖSTÖRESURSSIT PUISTOTYÖNTEKIJÄT 2,5 HENKILÖÄ PUISTOTYÖNJOHTAJA 1 HLÖ KAUPUNGINPUUTARHURI

Lisätiedot

Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha

Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha Vapaa-ajan asunnon pihapiiri kuntoon Messukeskus, Helsinki 2013 Marko Pesu Suunnittelu- ja rakentamisvaihe Helppohoitoisesta ja luonnonmukaisesta mökkipihasta

Lisätiedot

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541)

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus projektiarkkitehti Jouko Seppänen 22.4.2015 1 EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden

Lisätiedot

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E N Ä K Y M Ä L I N J A T Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E Nykyiset näkymälinjat Nykyinen näkymälinja Näkymälinja tietä pitkin 21 3 16 2

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella. Pintaruhjeita, lahoa 290. Tilia cordata 290. Tilia cordata 126 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 48,7 cm keskimäärin 48 % Kaivettu juuristoalueella. Pintaruhjeita ja lahoa. Iso, kuollut oksa Asfaltti

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Johanna Fingerroos kaavasuunnittelija 5.2.2014 RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala LAHTI - ALATORI

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala LAHTI - ALATORI Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala LAHTI - ALATORI P U I S T O N Y L E I S S U U N N I T E L M A 2.9.2013 1946. 1995. 1960. 2005. 1986. 2011. Alatori - puiston yleissuunnitelma 2 Lähtökohdat

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 PORVOO Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218 Ölstens, Uppstens 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 1 Porvoon kaupunki kaupunkisuunnitteluosasto YLEISTÄ Uppstensin

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

Hienon asuinalueen muodostuminen

Hienon asuinalueen muodostuminen Hienon asuinalueen muodostuminen Kaikki yhdessä Alueen luonne, yhtenäisyys, yhteinen vaikutelma Luonteva maaston muotoilu maiseman luontaisen muodon mukaan Pihapuuston suhde maisemaan Kukin omalla tontillaan

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKO PÄÄLLISTÖNMÄEN ASEMAKAAVA, RAKENTAMIS- TAPAOHJEET 26.01.2010 Korttelit 500-542. PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKON KUNTA 1(11) Rusko Päällistönmäki RAKENTAMISTAPAOHJEET 26.01.2010 1. Yleistä

Lisätiedot

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.01 Puisto. 5.02 Lähivirkistysalue. 7.09

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi.

Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi. Marjaomenapensas Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi. Marjaomenapensasta leikataan ainoastaan harventamalla, jotta se saadaan kukkimaan täydessä loistossaan. Vanhoista

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Suunnittelutyö koskee asemakaavamuutosta: Paraisten kaupungin Österbyn (05) kaupunginosan Korttelin 19 osassa sekä osassa Österbyntien

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

AK 358 VIRRANPUISTO RAKENTAMISTAPAOHJE

AK 358 VIRRANPUISTO RAKENTAMISTAPAOHJE Rakentamistapaohje, joka ohjaa uudisrakentamista Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan AKkorttelialueilla kortteleissa 80 ja 81. Rakentamistapaohjeet liittyvät asemakaavaan AK 358 (KV hyv. 8.6.2015 46).

Lisätiedot

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus ja mittaus 15.4.2015 1(7) AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Asemakaavalla on pyritty luomaan omaleimainen väljä pientaloalue, jossa on tarjolla sekä omakotitontteja että yhtiömuotoiseen

Lisätiedot

' ' i vf(df~a- J~?~~ ~a. : ~~~~~ ~4<_. ~n//~ /14~ /~~ ayåa#&r. MAISEMA-.l\RKKITEHTI ANNE RIHTNIEMI 28.9.1989

' ' i vf(df~a- J~?~~ ~a. : ~~~~~ ~4<_. ~n//~ /14~ /~~ ayåa#&r. MAISEMA-.l\RKKITEHTI ANNE RIHTNIEMI 28.9.1989 MAISEMA-.l\RKKITEHTI ANNE RIHTNIEMI 28.9.1989 MUSEOKATU 31.A.6, 00100 HELSINKI PUH: 90-44 78 99 ' /

Lisätiedot

Liite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114

Lisätiedot

SUUNNITTELUKESKUS OY

SUUNNITTELUKESKUS OY RAKENNUSTAPAOHJEET SUUNNITTELUKESKUS OY /5 9.5.005 Yleistä Rakennustapaohjeiden tavoitteena on auttaa toteuttamaan tasokas viihtyisä, ympäristöönsä sopiva asuntoalue, mikä on kaikkien asianosaisten etu.

Lisätiedot

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET Matti Lahtinen 7.3.2013 PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET Osa puuvartisista kasveista kukkii vasta toisen vuoden versoille. Esimerkki; jos norjanangervo ja syreeni leikataan lyhyeksi keväällä, ne eivät kuki

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 32/2012 1 (7) Yleisten töiden lautakunta Ko/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 32/2012 1 (7) Yleisten töiden lautakunta Ko/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 32/2012 1 (7) 441 Gunillankallion alueen kadut, katusuunnitelmien hyväksyminen, Laajasalo HEL 2012-009067 T 10 05 02 Päätös päätti hyväksyä Gunillantien katusuunnitelman välillä

Lisätiedot

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 5.03 6.011 Lähivirkistysalue,

Lisätiedot

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTATIETOJA... 3 1.1 HISTORIAA... 3 1.2 OTANIEMEN ALUEEN ARKKITEHTUURISTA... 3 1.3 SILTAPAIKAN SIJAINTI... 3 1.4 ALUEESEEN LIITTYVÄT

Lisätiedot

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ asukasyhdistyksen johtokunta 26.4.2011 asukasyhdistyksen vuosikokous 30.3.2011 asukasyhdistyksen yleinen kokous 28.10.2010 asukasyhdistyksen johtokunta 24.5.2010 asukasyhdistyksen

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

7.5. Finnsbacka. uusi porras. istuttava. betonimuuri. 19 Asematie pintavedet. johdetaan viheralueelle. nykyinen yhteys. puistoon vahvistetaan

7.5. Finnsbacka. uusi porras. istuttava. betonimuuri. 19 Asematie pintavedet. johdetaan viheralueelle. nykyinen yhteys. puistoon vahvistetaan 7.5 6 7 0 7 0 158 9 8 6 7 7 0 7 3 7 6 6 9 7 3 0 7 4 154 156 7 1 16 7 6 12 15 166 14 167 7 4 7 5 4 3 2 Asema Station 8 3 Alikulun ympäristö laatoitetaan harmaalla betonilaatalla. 7 9 5 Alikulun sokkelin

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby

Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby 10.12.2014 SELVITYS LUONTO-OLOISTA JA RAKENNETUSTA YMPÄRISTÖSTÄ Kuva 1. Luontokuviot 10.10.2014 Oy Wixplan Ab 1 Alueen eri luontotyypit Kaavamuutosalue

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA B L O K A R K K IT EHDIT E 1 - vaihe 1 Peltosaaren toimitilakorttelin luonnossuunnitelma vaihtoehto 1 I II 1 / 2 91.95 8:16 8:53 II 1 / 2 Peltosaaren

Lisätiedot

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet Kuntakehityslautakunta 14.3.2012 BOSTONIN ALUE RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet yhteystiedot Asko Honkanen kaava-arkkitehti puh. 040 314 2012 asko.honkanen@tuusula.fi kortteli

Lisätiedot

St. Laurence Golf Kenttien kehityssuunnitelma

St. Laurence Golf Kenttien kehityssuunnitelma St. Laurence Golf Kenttien kehityssuunnitelma 15-6-2012 Licons Oy Mika Lindroos Kalkki-Petteri 2/10 Väylä 1 Uudet teepaikat ja suuntaukset. Väylän pidennys ja ennen viheriötä olevan ojan uudelleen linjaus

Lisätiedot

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama 23.2.2003 Ramboll / Erkki Sarjanoja Esteettömyyden mahdollisuudet Missä ja milloin fyysisen ympäristön esteettömyys

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET 7747-1, 3 ja 4

RAKENTAMISTAPAOHJEET 7747-1, 3 ja 4 Tohloppi, Pyydyspohjankadun ja Tesoman valtatien välisen alueen asemakaavamuutos RAKENTAMISTAPAOHJEET 7747-1, 3 ja 4 LIITTYY ASEMAKAAVAAN NO 7747 TOHLOPPI, korttelin 2215 osa sekä korttelit 2224 ja 2227

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten

Lisätiedot

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot