OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Merja Leinonen

Transkriptio

1 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Merja Leinonen KANSALLISGALLERIALLE OSOITETTAVA VALTION VASTINRAHOITUS VUONNA 2016 Asian tausta ja pääasiallinen sisältö Tausta Kansallisgalleriasta annettu laki (889/2013) tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta Valtion virastona toimineen Valtion taidemuseon toiminta lakkasi 31 päivänä joulukuuta Valtion taidemuseon toiminnot, henkilöstö ja sen hallinnassa oleva omaisuus kokoelmia lukuun ottamatta siirtyivät vuoden 2014 alusta Kansallisgallerialle. Kansallisgalleria on itsenäisenä oikeushenkilönä toimiva julkisoikeudellinen säätiö. Julkisoikeudellisena säätiönä toimiva Kansallisgalleria vastaa itse toimintansa järjestämisestä ja taloudesta. Kansallisgalleria on valtion suoran budjettitalouden ulkopuolelle. Kansallisgalleria saa kuitenkin rahoituksensa edelleen valtiolta avustuksen muodossa. Kansallisgalleriasta annetun lain 22 :n mukaan Kansallisgallerialla on oma pääoma, joka muodostuu peruspääomasta, muusta omasta pääomasta ja arvonkorotusrahastosta. Peruspääoma on Kansallisgalleriaan pysyvästi sijoitettua pääomaa, jonka tuottoa Kansallisgalleria voi käyttää itsenäisesti omaan toimintaansa. Peruspääoma on luonteeltaan pysyväksi tarkoitettua pääomaa, jota ei lähtökohtaisesti voi käyttää mahdollisen tappiollisen toiminnan kattamiseksi. Muu oma pääoma on Kansallisgallerialle sen toiminnan ylijäämästä osoitettua pääomaa ja perustamisvaiheessa Kansallisgallerialle luovutettua valtion omaisuutta, joka on siirretty sille muun oman pääoman ehdoin. Arvonkorotusrahasto osoittaa suoritetun pysyvien vastaavien arvonkorotuksen määrän. Muu oma pääoma voidaan siirtää peruspääomaan. Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli 5 päivänä marraskuuta 2013 Kansallisgallerian pääomittamisen periaatteita. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan kannanoton mukaan valtio osallistuu Kansallisgallerian pääomittamiseen vuosina sijoittamalla 2,5 kertaa sen pääoman, jonka Kansallisgalleria saa kerättyä lahjoituksina peruspääomaan, kuitenkin enintään 20 miljoonaa 1. Valtion pääomituksen vastinrahan edellytyksenä on, että Kansallisgallerian valtion ulkopuolinen pääoma on aidosti uutta yksityistä pääomaa. Valtion vastinrahaan oikeuttavaa määrärahaa ei voi käyttää muuhun kuin Kansallisgallerian pääomittamiseen. Valtion vastinrahaan oikeuttaviksi lahjoituksiksi hyväksytään ainoastaan rahalahjoitukset. Valti- 1 Talouspoliittinen ministerivaliokunta totesi kannanotossaan, että rahoitusratkaisut ovat yksittäistapauksia eikä rahoitusperiaatetta ole tarkoitettu yleiseksi säännöksi vastaavanlaisissa tilanteissa eikä sitä ole syytä myöskään pitää lähtökohtana missään tulevassa suunnittelutilanteessa.

2 2 Pääasiallinen sisältö on vastinrahaan oikeuttavan yksityisen pääoman kerääminen tulee tapahtua Valtioneuvosto hyväksy 19 päivänä joulukuuta 2013 Kansallisgallerian pääomittamisen periaatteet talouspoliittisen ministerivaliokunnan kannanoton mukaisesti. Valtioneuvosto oikeutti opetus- ja kulttuuriministeriön osoittamaan Kansallisgallerialle valtion vuoden 2014 talousarvion mukaisesti kymmenen miljoonan euron määrärahan maksamiseen Kansallisgallerian peruspääomaan. Valtioneuvoston vuosia koskevan valtiontalouden kehyspäätöksen mukaan vuonna 2015 pääomitukseen varattiin kymmenen miljoonaa ja vuonna 2016 kymmenen miljoonaa. Valtion vastinrahan todellinen määrä määräytyy vuosien 2015 ja 2016 osalta myöhemmin 5/2 -jakosuhdelinjauksen mukaisesti sen mukaan, kuinka paljon Kansallisgalleria on saanut kerättyä aitoa yksityistä pääomaa. Vuoden 2016 talousarviossa momentille Eräät avustukset Kansallisgallerialle (siirtomääräraha 2 v) on myönnetty kymmenen miljoonan euron määräraha. Momentin päätösosan mukaan määrärahaa saa käyttää Kansallisgallerian säätiön pääoman maksamiseen. Määrärahan käytön edellytyksenä on, että yksityiset rahoittajatahot osallistuvat pääomittamiseen. Valtion osuus pääomittamiseen on suhteessa (5:2) yksityisiltä rahoittajatahoilta kerättävään pääomaan. Valtion pääomittamisen todellinen määrä määräytyy edellä mainitun jakosuhdelinjauksen mukaisesti riippuen aidon yksityisen pääoman määrästä. Rahankeräyslain (255/2006) 6 :n mukaan Kansallisgallerialla on oikeus toimeenpanna rahankeräyksiä varojen hankkimiseksi Kansallisgalleriasta annetun lain 2 :ssä tarkoitetuista tehtävistä huolehtimisen tukemiseksi sekä vuosina Kansallisgallerian pääomittamiseksi. Nyt tehtävällä päätöksellä valtioneuvosto vahvistaisi Kansallisgallerian pääomittamisen periaatteiden mukaisesti Kansallisgallerian 31 päivään elokuuta 2016 mennessä keräämän yksityisen pääoman määrän ja päättäisi Kansallisgallerian peruspääomaan kohdennettavan valtion vastinrahan määrän. Opetus- ja kulttuuriministeriö oikeutettaisiin tekemään päätös Kansallisgallerialle osoitettavasta valtion vastinrahoituksesta. Valtion vastinrahan edellytykset Talouspoliittisen ministerivaliokunnan 5 päivänä marraskuuta 2013 hyväksymän kannanoton mukaan Kansallisgallerian pääomittamisen periaatteet ovat seuraavat: 1. Valtion pääomituksen vastinrahan edellytyksenä on, että Kansallisgallerian valtion ulkopuolisen pääoman tulee olla aidosti uutta yksityistä pääomaa. Viime kädessä valtio ratkaisee vastinrahasta päättäessään erikseen kunkin yksityisen pääomasijoituksen hyväksyttävyyden alkupääomaksi (peruspääoma) ja valtion pääomasijoituksen tason. 2. Koska ulkopuolisen pääoman tulee olla aidosti uutta yksityistä pääomaa, vastinrahoitukseen oikeuttavana lahjoituksena ei pidetä lahjoituksia seuraavilta: 1) valtio,

3 3 kunta, kuntayhtymä; 2) valtio- ja kuntaenemmistöiset yhtiöt, joissa valtion ja kuntien osuus osakkeet yhteen laskien yli 50 prosenttia; 3) kirkot sekä 4) Ahvenanmaan maakunta. 3. Valtion vastinrahaan oikeuttavaa määrärahaa ei voi käyttää muuhun kuin Kansallisgallerian pääomittamiseen. 4. Valtion vastinrahaan oikeuttaviksi lahjoituksiksi hyväksytään ainoastaan rahalahjoitukset. Yksittäisen lahjoituksen euromäärällä ei ole alarajaa. 5. Yksittäisen vähintään 500 euron lahjoituksen määrä tulee osoittaa lahjakirjalla. Kun lahjoittajana on oikeushenkilö, lahjoituksen määrä voidaan osoittaa myös päätösasiakirjalla. Alle 500 euron lahjoitus tulee osoittaa tilisiirron tapahtumista osoittavalla kopiolla. 6. Lahjoitukset tehdään lahjakirjamallin mukaisina. Lahjoitus on osoitettava Kansallisgalleriaa koskevan lakiehdotuksen 22 :ssä tarkoitettuun peruspääomaan, josta Kansallisgalleria voi käyttää ainoastaan tuottoja toimintaansa. Lahjoitukseen tai sen käyttöön ei saa liittyä minkäänlaisia ehtoja. 7. Valtion vastinrahaan oikeuttaviksi lahjoituksiksi katsotaan myös Kansallisgalleriaa lähellä olevilta ystäväyhdistyksiltä tai tukisäätiöiltä saadut lahjoitukset. 8. Kansallisgallerian toimeenpanemasta varainkeruusta saadut tulot katsotaan valtion vastinrahaan oikeuttaviksi tuloiksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi 22 päivänä elokuuta 2016 Kansallisgallerialle vastinrahakelpoista varainhankintaa koskevat ohjeet 2. Ohjeessa on joiltakin osin täsmennetty talouspoliittisen ministerivaliokunnan kannanottoa. Opetus- ja kulttuuriministeriön antamissa ohjeissa todetaan muun muassa seuraavaa - vastinrahakelpoisia ovat lahjoitukset, jotka on maksettu viimeistään 31 päivänä elokuuta 2016 tai 31 päivänä elokuuta 2017 Kansallisgallerian tilille tai jotka ovat pankkien välisistä maksuliikenneajoista tai luottokunnan verkkomaksunkäsittelyajoista johtuen kirjautuneet Kansallisgallerian tilille enintään kuusi työpäivää määräajan jälkeen. - kaikissa vähintään 500 euron lahjoituksissa tulee käyttää opetus- ja kulttuuriministeriön laatimaa lahjakirjamallia. Kansallisgallerian lahjakirjojen tulee sisältää vähintään lahjakirjamallin mukainen sisältö, eikä niihin saa sisältyä tästä poikkeavia lahjoituksen kohdentamisehtoja. - alle 500 euron yhteisölahjoittajien ja yksityisten tahojen lahjoitukset Kansallisgalleria voi ilmoittaa vastinrahahakemuksessaan yhtenä kokonaisuutena todeten näiden lahjoitusten yhteenlaskettu euromäärä ja lahjoittajien lukumäärä. - lipaskeräyksellä kerätyt yksityisten tahojen lahjoitukset Kansallisgalleria voi ilmoittaa vastinrahahakemuksessaan kunkin Kansallisgalleriaan kuuluvan museon osalta yhtenä kokonaisuutena todeten näiden lahjoitusten yhteenlaskettu euromäärä ja ajankohta, jolloin keräys on toteutettu. - Kansallisgallerian tulee järjestää lahjakirjojen ja muun varainhankinnan tuottamien aineistojen (ml. valtion vastinrahoitus) arkistointi asianmukaisesti ja raportoida avoimesti ja läpinäkyvästi peruspääoman sijoitusstrategiasta. 2 Opetus- ja kulttuuriministeriön ohje Kansallisgallerian pääomittamisesta ja valtion vastinrahakelpoisen varainhankinnan ehdoista ja menettelytavoista vuosina , 2/690/2016. Ennen ohjeen antamista opetus- ja kulttuuriministeriö kuuli valtiovarainministeriötä ja valtiontalouden tarkastusvirastoa.

4 4 Varainhankinnan toteutuminen ja valtion vastinrahalle asettamien ehtojen arviointi Kansallisgallerian toimintaa käynnistettäessä varainhankinta lähti odotettua hitaammin käyntiin. Lahjoitusten hankkiminen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa on myös osoittautunut haasteelliseksi. Kansallisgalleria on toimittamiensa asiakirjojen perusteella hankkinut 31 päivään elokuuta 2016 mennessä yksityisiä rahalahjoituksia yhteensä Yksittäisiä lahjoittajia on yhteensä noin (lipaskeräykset pois lukien). Suurin osa lahjoituksista on pieniä, alle sadan euron lahjoituksia. Suurin lahjoitus (yksi) on Kymmenentuhatta tai sitä suurempia lahjoituksia on yhteensä kuusi. Tämän muistion liitteenä olevasta yhteenvedosta käyvät ilmi kaikki Kansallisgallerian opetus- ja kulttuuriministeriölle ilmoittamat lahjoitukset (liite2). Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynyt jokaisen yksityisen pääomasijoituksen varainhankintatiedot ja arvioinut, täyttävätkö ne valtion vastinrahalle asetetut ehdot. Opetus- ja kulttuuriministeriön tarkastellut etenkin, että lahjoitus on luovutettu Kansallisgallerian peruspääomaan ja että lahjoitukseen ei sisälly sen tuoton käyttöä koskevia ehtoja. Lisäksi on tarkastettu, että lahjoittajatahot ovat aidosti yksityisiä, eivätkä ole valtion, kunnan tai kuntayhtymän, valtio- tai kuntaenemmistöisten yhtiöiden, kirkon tai Ahvenanmaan maakunnan lahjoituksia (pääomituksen periaatteet listan kohta 2). Liitteenä kaksi olevasta varainhankintakoosteesta käyvät ilmi kaikki Kansallisgallerian ilmoittamat lahjoitukset. Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että Kansallisgallerian ilmoittamat lahjoitukset yhtä lukuun ottamatta täyttävät valtion vastinrahalle asetetut ehdot. Kansallisgallerian ilmoittamaa kahdentuhannen (2 000,00) euron suuruista lahjoitusta ei voi hyväksyä vastinrahakelpoiseksi lahjoitukseksi, koska lahjoituksesta ei ole olemassa lahjakirjaa. Vastinrahakelpoisiksi ilmoittamiensa lahjoitusten lisäksi Kansallisgalleria keräsi euron edestä lahjoituksia tahoilta, joita ei voida pääomituksen ehtojen perusteella hyväksyä vastinrahaan oikeuttaviksi ja joita Kansallisgalleria ei myöskään ole esittänyt vastinrahaan oikeutettaviksi lahjoituksiksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että Kansallisgallerian 31 päivään elokuuta 2016 mennessä keräämä valtion vastinrahaan oikeuttava aidosti uuden yksityisen pääoman määrä on yhteensä Näin ollen sitä vastaavaksi valtion vastinrahan määräksi suhteella 5:2 muodostuu yhteensä Kansallisgallerian hankkimat rahalahjoitukset, Valtion vastinrahaan oikeuttavat rahalahjoitukset, Valtion vastinrahoitus, Taloudelliset vaikutukset Valtion vastinrahoituksella pyritään tukemaan Kansallisgallerian varainhankintaa ja tavoittamaan sellaisia yksityisiä tahoja, jotka eivät ole perinteisesti Kansallisgallerian toimintaa tukeneet. Kansallisgallerian keräämät varat ja niitä vastaan Kansallisgallerialle maksettava valtion vastinrahoitus kohdennetaan Kansallisgallerian peruspää-

5 5 omaan, jonka tuottoja Kansallisgalleria voi käyttää päätöstensä mukaisesti. Tämä tukee osaltaan Kansallisgallerian strategista johtamista ja autonomiaa sekä sen pyrkimyksiä laajentaa toiminnan rahoituspohjaa. Kansallisgalleria on 31 päivään elokuuta 2016 mennessä kerännyt valtion vastinrahaan oikeuttavia lahjoituksia yhteensä Sen perusteella Kansallisgallerialle maksetaan Kansallisgalleriasta annetun lain 2 :ssä tarkoitettuun peruspääomaan vuoden 2016 valtion talousarvion momentin määrärahasta. Jäljelle jäävä määräraha, yhteensä , siirtyy vuodelle Koska Kansallisgallerian varainkeruu käynnistyi odotettua hitaammin, vuodelle 2015 osoitettu valtion kymmenen miljoonan euron vastinraha jäi kokonaan käyttämättä. Tämän vuoksi vuoden 2017 valtion talousarvioehdotuksessa esitetään, että vuoden 2015 talousarviossa budjetoitu kymmenen miljoonan euron kaksivuotinen siirtomääräraha budjetoitaisiin uudelleen muuttumattomin ehdoin vuodelle 2017 momentille Eräät avustukset Kansallisgallerialle (siirtomääräraha 2 v). Ehdotus valtioneuvoston päätöksen sisällöksi Vuoden 2016 valtion talousarviossa eduskunta on antanut sitoumuksensa valtion vastinrahaan Kansallisgallerian keräämään yksityiseen pääomaan. Talouspoliittinen ministerivaliokunta on kannanotossaan asettanut Kansallisgallerialle myönnettävälle vastinrahoitukselle ehtoja. Kansallisgallerian 31 päivään elokuuta 2016 keräämä pääoma täyttää yhtä lahjoitusta lukuun ottamatta Kansallisgallerian pääomittamiselle asetetut periaatteet. Edellä selostetun perusteella esitetään, että valtioneuvosto 1) vahvistaisi Kansallisgallerian 31 päivään elokuuta 2016 keräämäksi vastinrahakelpoiseksi pääomaksi ; 2) vahvistaisi Kansallisgallerialle myönnettäväksi vastinrahoitukseksi ; 3) oikeuttaisi opetus- ja kulttuuriministeriön tekemään Kansallisgallerialle liitteessä 4 esitetyn sisältöisen päätöksen valtion vastinrahoituksesta; sekä 4) oikeuttaisi opetus- ja kulttuuriministeriön tekemään mahdolliset tarvittavat tekniset kirjoitus- ja laskuvirheenkorjaukset taikka muut niihin verrattavat vähäiset korjaukset päätökseen ja sen liitteeseen.