Lausunto Kunta- ja palvelurakennetyöryhmän esityksestä

Transkriptio

1 Lausunto HAL 71 A Lappi LAAVI/195/ / Valtiovarainministeriö Kunta- ja aluehallinto-osasto PL Valtioneuvosto Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö VM024:00/2011, Lausunto Kunta- ja palvelurakennetyöryhmän esityksestä Lausunnon taustaksi Lausunnon lähtökohta Aluehallintovirastot seuraavat peruspalveluiden saatavuuden kehittymistä ja erilaisten palvelu- ja hoitotakuuaikojen toteutumista. Lapin aluehallintoviraston alueelta on tämän vuosittaisen seurannan perusteella ja muutoinkin eri yhteyksissä raportoitu ongelmien lisääntymisestä peruspalvelujen saatavuudessa vähenevän väestön alueella. Raportointi lisääntyvistä harvaan asutun alueen ongelmista on johtanut vain vähäisiin kehittämistoimiin epäsuotuisan kehityksen pysäyttämiseksi. Pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen Lapissa väestön keskittymiskehitys ja sen seurauksena ollut palvelusten keskittyminen kuntakeskuksiin on synnyttänyt aiheellisen pelon siitä, että kuntien yhdistämisen seurauksena palvelut keskittyvät enintään lyhyen siirtymäkauden jälkeen uusiin kuntakeskuksiin. Tällöin yhä suurempi osa Lapista jää peruspalveluiden saatavuuden suhteen paitsioon. Peruspalveluita ei ole määritelty lainsäädännössä. Ainoastaan arviointimenettelyä koskevan lain perusteluista vuodelta 2000 löytyy määritelmä: Peruspalveluita ovat palvelut, jotka pääasiassa koskevat suurta määrää ihmisiä ja vaikuttavat kansalaisten jokapäiväiseen elämään ja joiden puuttuminen aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Arvioinnin pohjaksi tarvitaan poliittista linjanvetoa siitä, kuinka suuri alueellinen vaihtelu on kansalaisten tasa-arvon toteutumisen kannalta sallittua. Lähipalvelukäsitettä on määritelty Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen julkaisussa Missä on lähipalvelu? Lähipalvelukäsitteen määrittely ja käyttö julkisissa asiakirjoissa, (2010). Raportti osoittaa, että lähipalvelukäsitteellä ei ole koko maata koskevia yhtenäisiä linjauksia eikä määritteitä. On selvää, että nykyisen tasoinen peruspalveluiden määrittely ei riitä todellisuudessa palveluiden tason LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Valtakatu 2 faksi PL 8002, Rovaniemi kirjaamo.lappi@avi.fi

2 oikeusvaikutteisen seurannan pohjaksi. Olennaista on myös, että niin sanottu korvamerkitön valtionosuus ohjaa keskittämään palveluita suurempiin yksiköihin harvimmin asutun alueen väestön kustannuksella. Siksi lähtökohdaksi tulisi ottaa määritellä lähipalveluina tarjottavat peruspalvelut, niiden kriteerit sekä kunta- ja palvelurakenteesta riippumaton rahoitusmalli. Lausunto Määriteltävät lähipalvelut Lapin aluehallintovirasto esittää, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohdaksi otetaan määriteltävät lähipalvelut, joille luodaan ohjeelliset normit ja joiden saatavuus sidotaan kuntarakenteesta riippumattomaan kustannusperusteiseen valtionosuuteen. Lähipalveluiden määrittely tulee tehdä kuntalaisen palvelun näkökulmasta siten, että normaalin elämän eri vaiheissa tarvittavat palvelut tulee olla saavutettavissa asetettujen normien ja ohjeiden puitteissa. Lapin aluehallintoviraston näkemyksen mukaan lähipalveluiksi tulisi eri palveluja määritellä seuraavasti: 1. Peruskoulu - Peruskoulu ja esiopetus on järjestettävä siten, että oppilaat voivat käydä koulua kotoa käsin (ilman asuntolaa tai muuta sijoittamista) ja että päivittäinen koulumatka yhteen suuntaan ei saa ylittää yhtä tuntia odotusaikoineen (noin kilometriä). Tällä hetkellä Lapin 83 peruskoululaisella on yhdensuuntainen koulumatka pitempi kuin 50 km. Kallein yksittäisen oppilaan kuljetuskustannus on nyt yli euroa vuodessa. Raja tulisi määritellä siten, että yksittäistapauksissa kunta ja lapsen vanhemmat voisivat neuvotella kuljetusmatkan ylittyessä erillisratkaisusta. 2. Toisen asteen koulutus - Lukio- ja ammatillinen koulutus organisoidaan siten, että koulutus on saavutettavissa päivittäin enintään yhden tunnin yhdensuuntaisella matka-ajalla. Asuntolaan sijoittuville on oltava ohjattua harrastustoimintaa.

3 Nyt lukiokoulutuksen ja ammattikoulutuksen saavutettavuus vaihtelee Lapissa erittäin paljon ja se on selvästi huonompi kuin muualla Suomessa. Saavutettavuutta voidaan edesauttaa verkko-opetuksella ja oppilaitosten laajalla yhtenäisellä hallinnolla. Harvaan asutulla alueella toimivan lukio- ja ammattikoulutuksen kustannuksiin on säädettävä erillinen hallintoratkaisusta riippumaton valtionosuusratkaisu. 3. Nuoriso- ja liikuntatoimi - Nuorten liikunta- ja harrastustoiminta sekä etsivä nuorisotyö tulee organisoida sivistys- ja sosiaalitoimen osana lähipalveluna Nuorten työpaja, etsivä nuorisotyö ja muut nuoriin kohdistuvat erityistoimet organisoidaan tarvittaessa lähipalveluina. 4. Kirjasto - Kiinteä kirjasto tai kirjastoautopalvelu on vähintään kolmen viikon välein saavutettavissa enintään 10 kilometrin etäisyydellä pääosalle väestöstä. 5. Sosiaali- ja terveystoimen palvelut - Terveysneuvonta kokonaisuudessaan, äitiys- ja lastenneuvolat, kouluterveydenhuolto - Avosairaanhoidon vastaanottopalvelut, lääkäreiden, hoitajien, hammaslääkäreiden, suuhygienistien ja hammashoitajien tavalliset peruspalvelut - Kotihoidon palvelut kotisairaanhoito ja kotipalvelu - Kuntoutuksen lähipalvelut ja tavallisimpien apuvälineiden luovutus ja käytön opastus - Vanhuspalvelujen asumispalvelut, vanhainkotipalvelut, terveyskeskussairaaloissa annettava pitkäaikais- ja intervallihoito

4 - Sosiaalityöntekijöiden palvelut, sosiaalityö ja lastensuojelun perustyö - Vammaispalvelujen perustehtävät - Lasten päivähoidon tavalliset palvelut 6. Julkisen hallinnon yhteispalvelupiste - Enintään noin 50 kilometrin etäisyydellä (eli nykyisissä Lapin kuntakeskuksissa) tulisi olla saavutettavissa julkisen hallinnon yhteispalvelujen asiakaspiste, jossa olisi kuntapalvelujen lisäksi keskeisten valtionhallinnon toimijoiden (työ- ja elinkeino-toimisto, kela, verohallinto, poliisin lupapalvelu ja maistraatti) sekä mahdollisuuksien mukaan kolmannen sektorin (järjestöt) ja yksityisen sektorin kaupallisia palveluja. Jatkotoimenpiteet Lapin aluehallintoviraston näkemyksen mukaan kunta- ja palvelurakenteen kehittäminen Lapissa on kohdannut vastarintaa erityisesti palveluiden liiallisen keskittymisen vuoksi. Pelko on tapahtuneen kehityksen valossa aiheellinen, sillä jo nykyisillä palvelu- ja kuntarakenteilla palveluiden kustannuksiin sitomaton valtionosuusjärjestelmä ohjaa palvelujen keskittämiseen talouden kiristyessä. Jos nykyisen rahoitusjärjestelmän sijasta määritellään lähipalvelut ja muutetaan niiden valtionosuus kustannusperusteiseksi, poistuu keskeisin pelko palveluiden keskittämisestä vain suurimpiin väestökeskuksiin. Joka tapauksessa kunta- ja palvelurakennetta koskeva keskustelu voisi suuntautua organisoimaan tarpeelliseksi koettua yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen palveluissa ja toisen asteen koulutuksen organisoinnissa ja kuntien tukipalveluissa nykyiset kuntarajat ylittäen. Lapin aluehallintovirasto esittää, että valtiovarainministeriä asettaa asiantuntijatyöryhmän valmistelemaan lähipalveluiden määrittelyä ja määrittelyyn sidottua kustannusperusteista valtionosuusrahoitusta. Lähipalveluiden määrittely ja siihen myöhemmin tarvittavat mahdolliset muutokset tulisi liittää osaksi peruspalveluiden arviointijärjestelmää siten, että vuosittain arvioitaisiin lähipalveluiden toteutuminen ja tehtäisiin tarpeelliset tarkistusesitykset lähipalveluiden sisällön ja kustannusperusteiden tarkistamiseksi. Ylijohtaja Timo E. Korva

5