Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KK 965/2000 vp- KIRJALLINEN KYSYMYS 965/2000 vp Kiihtelysvaaran Keskijärven kylällä tapahtuneen öljyvahingon korvaaminen alueelle rakennettavalla vesijohdolla Eduskunnan puhemiehelle Kiihtelysvaaran Keskijärven kylässä todettiin kesällä 1999 öljyvahinko, jossa kahden yksittäisen talouden kaivovesi todettiin bensiinin saastuttamaksi. Insinööritoimisto Väylä Oy:n tutkimusten perusteella mitään yksittäistä tekijää ei ole voitu osoittaa tapahtuneen öljyvahingon syyksi. On myös todettu, etteivät alueen asukkaat ole omalla tuottamuksellaan vaikuttaneet öljyvahingon syntyyn. Bensiini on voinut joutua maaperään vaikkapa tieltä, eikä määrien tarvitse olla kovinkaan suuria, sillä jo muutama kymmenen litraa riittää tuhoamaan huomattavan suurenkin alueen. Esimerkiksi Kiteen Puhoksessa sattuneessa tapauksessa suhteellisen vähäinen määrä bensiinisäiliön pohjalta maahan laskettua kondensiovettä tuhosi koko Kokkoahonkylän alueen pohjavedet Ja nyt lähes kymmenen vuoden kuluttua tapahtuneesta vesi on viimeisten vesinäytteiden mukaan yhä juomavedeksi kelpaamatonta, joten tämän esimerkin mukaan puhdistuminen vie todella pitkiäkin aikoja. Keskijärven kylän vedenhankinnan osalta ympäristökeskuksen pohjavesiselvityksen perusteella kylälle ei voida rakentaa paikallista vedenottamoa heikkojen pohjavesivarojen vuoksi, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää vesijohtolinjan rakentaminen. Saastuneen alueen asukkaiden osalta tilanne on muodostunut todella ongelmalliseksi. Kiihtelysvaaran kunta katsoo, ettei kunnalle kuulu vesijohtoverkoston rakentaminen, koska kyseinen alue ei ole kunnan kehittämisen osalta painopistealueena. Öljysuojarahasto on myös johtokuntansa kielteisellä päätöksellä ollut haluton lähtemään rahoittamaan vesijohtoputken vetoa Keskijärvelle. Sen sijaan öljysuojarahasto on maksanut kyllä paloautolla tapahtuvan vedenajon kyseisille talouksille, joita asia koskee. Öljysuojarahaston kielteinen päätös tuntuukin kovin ihmeelliseltä. Sille kerätään tuodusta öljystä jatkuvasti varoja öljyvahinkojen torjumiseen tai vahinkojen korvaukseen. Kun Keskijärvellä sattuneessa tapauksessa on selvästi osoitettavissa, että syy saastumiseen on bensiininjoutuminen maahan eikä vahingonaiheuttajaa ole saatu osoitettua, niin silloin kaiken maalaisjärjen ja oikeudenmukaisuuden mukaan juuri öljysuojarahaston varoista asia tulee korvata. Ei ole oikein, että syyttömät taloudet ja niissä asuvat ihmiset joutuvat kärsimään tilanteesta. Jokainen voisi itse kokeilla, miltä tuntuu, jos hanoista tulevaa vettä ei voikaan käyttää ja kaikki talousvedet ovat ajoveden varassa. Kun asiaa tarkastellaan esimerkkien pohjalta pitkällä aikavälillä, niin pohjavesien puhdistumisen ajan koittaessa ovat öljysuojarahasto!ta perittävät kustannukset vedenajosta huomattavat. Joissakin amerikkalaisissa tutkimuksissa on todettu, että polttoaineiden joutuessa maaperään pohjaveden puhdistumisaika on jopa sata vuotta. Miksi siis kiusata syyttömiä ihmisiä? Jos öljysuojarahasto katsoo, että osalla vesiputken rakentamista on Kiihtelysvaaran kunnalle muutakin hyötyä, niin se tulee selvittää ja ottaa huo- Versio 2.0

2 KK 965/2000 vp - mioon päätöstä tehtäessä. Mitään syytä ei ole kuitenkaan kokonaan yrittää kiertää korvausvastuuta, joka ilmiselvästi jo rahaston periaatteiden mukaan on olemassa. Vesiputken kustannusarvioksi on arvioitu n markkaa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen siitä vaikeasta tilanteesta, mihin osa Kiihtelysvaaran Keskijärven kylässä olevista asukkaista on joutunut vuonna 1999 todetun öljyvahingon seurauksena ja mitä hallitus aikoo tehdä ja vielä nopeasti, että öljysuojarahaston varoin kylälle vedetään puhdasvesilinja? Helsingissä 30 päivänä marraskuuta

3 Ministerin vastaus KK 965/2000 vp - Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 965/2000 vp: Onko hallitus tietoinen siitä vaikeasta asemasta, mihin osa Kiihtelysvaaran Keskijärven kylässä olevista asukkaista on joutunut vuonna 1999 todetun öljyvahingon seurauksena ja mitä hallitus aikoo tehdä ja vielä nopeasti, että öljysuojarahaston varoin kylälle vedetään puhdasvesilinja? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Öljysuojarahastosta Öljysuojarahasto on ympäristöministeriön hoidossa oleva valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto. Se huolehtii maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta annetussa laissa (378/l974) ja aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annetussa laissa (300/1979) tarkoitettujen öljyvahinkojen ja niiden torjuntakustannusten sekä öljyntorjunnan hankinta- ja ylläpitokustannusten korvaamisesta. Öljyvahinkojen ja niiden torjuntakustannusten korvaajana öljysuojarahasto on toissijainen. Se korvaa vahingot vain, jos vahingon aiheuttaja on tuntematon tai kieltäytyy korvaamasta vahinkoa. Maksetut öljyvahinkojen ja niiden torjunnan kustannukset peritään takaisin vahingon aiheuttajalta tai muulta ensisijaisesti vastuussa olevalta. Öljysuojarahaston varoista voidaan lisäksi korvata öljyn saastuttamien maa-alueiden puhdistamiskustannuksia. Öljysuojarahastosta maksettavista korvauksista päättää öljysuojarahaston johtokunta. Johtokunnan asettaa valtioneuvosto kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Öljysuojarahaston johtokunnassa on puheenjohtaja ja seitsemän jäsentä. Puheenjohtaja on öljyvahinkoasioissa puolueettomaksi katsottava henkilö. Johtokunnan jäsenet edustavat sisäasiainministeriötä, valtiovarainministeriötä, ympäristöministeriötä, luonnon- ja ympäristönsuojelujärjestöjä, öljyalaa sekä kuntaliittoa, josta on kaksi edustajaa. Öljysuojarahaston johtokunnan ja sen työjaoston korvauksen maksamista koskevaan päätökseen voidaan hakea oikaisua rahaston johtokunnalta. Johtokunnan oikaisuvaatimuksen johdosta tekemästä päätöksestä voidaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Öljysuojarahaston johtokunta voi antaa korvauksen maksamisesta ennakkolausunnon. Ennakkolausunnosta ei voi valittaa. Öljysuojarahastosta maksettavat korvaukset myönnetään pääsääntöisesti toteutuneiden ja maksettujen kustannusten perusteella. Kiihtelysvaaran kunnan hakemukset öljynsuojarahaston johtokunnalle Kiihtelysvaaran kunnan Keskijärven kylässä, Puksunvaaran alueella, todettiin kevään ja kesän 1999 aikana kahden kaivon vedessä bensiinin lisäaineita (MTBE,TAME). Pohjois-Karjalan ympäristökeskus suoritti alueella tarkastuskäynnin ja on ottanut vesi- ja maanäytteet Kaivojen likaantumisen syytä ei tutkimuksissa saatu selville. Kiihtelysvaaran kunnan hakemuksesta öljysuojarahaston johtokunta antoi kunnalle ennakkolausunnon öljyvahingon aiheuttamien 3

4 KK 965/2000 vp - Ministerin vastaus kustannusten ja mahdollisen vesijohtolinjan rakentamiskustannusten korvaamisesta. Lausunnossaan öljysuojarahaston johtokunta ilmoitti, että Kiihtelysvaaran kunnalle ei öljysuojarahaston varoista korvata vesijohdon rakentamista Heinävaaran kylästä Keskijärven kylän Puksunvaaran alueelle. Sen sijaan öljysuojarahaston varoista ilmoitettiin voitavan korvata öljyvahingon sekä sen syyn ja laajuuden selvittämiseksi tarpeelliset tutkimuskustannukset sekä tilapäisestä vedentoimituksesta johtuvat kustannukset esitettävien selvitysten perusteella. Kiihtelysvaaran kunta teetti Insinööritoimisto Väylä Oy:llä tutkimuksen öljyvahingon syystä sekä vaihtoehdoista järjestää kiinteistöille, joiden kaivovesi oli pilaantunut, korvaava vesihuolto. Tutkimuksessa ei pystytty osoittamaan öljyvahingon syytä. Keskijärven kyläkeskuksessa sekä kyläkeskuksen ja Puksunvaaran välisellä alueella ei tehty havaintoja talousveden pilaantumisesta. Tällä ja muiden selvitysten perusteella tutkimuksessa arvioitiin, että kaivot pilannut bensiinipäästö on tapahtunut Puksunvaaran alueella. Insinööritoimisto Väylä Oy päätyi tutkimuksessaan suosittelemaan edellä mainittujen kiinteistöjen vesihuollon järjestämiseksi kiinteistöjen liittämistä Kiihtelysvaaran kunnan Heinävaaran taajamassa sijaitsevaan kunnalliseen vesijohtoverkostoon. Lähimmillään vesijohtoverkko on 5 kilometrin etäisyydellä. Vesijohdon rakentamiskustannuksiksi on arvioitu noin markkaa (alv 0 %) Insinööritoimisto Väylä Oy:n selvityksessä kiinteistöjen vedenhankinnalle esitetään vesijohtolinjan lisäksi kaksi muuta mahdollista vaihtoehtoa. Kiinteistöt voisivat ensinnäkin liittyä Keskijärven kylällä oleviin valmiisiin vedenottamoihin. Vaihtoehto on selvityksessä hylätty sillä perusteella, että vanhoihin kaivoihin ei voida pakolla liittyä ja että on syytä epäillä, suostuisiko esimerkiksi selvityksessä mainittu rivitalokiinteistö tai yksityinen henkilö hyväksymään porakaivoonsa lisäliittyjiä. Näiden syiden vuoksi vaihtoehtoa ei ole tutkittu enempää ja mahdollisista kustannuksista ei ole arviota. Toisena vaihtoehtona kiinteistöjen vesihuollon turvaamiseksi pidetään mahdollisuutta rakentaa kallioporakaivo Puksunvaaran alueen ulkopuolelle. Vaihtoehtoa ei ole tarkemmin selvitetty, mutta kustannukset olisivat arviolta markkaa, minkä lisäksi tulisivat vielä johto-osan rakentamiskustannukset. Insinööritoimisto Väylä Oy:n tutkimuksen valmistuttua Kiihtelysvaaran kunta on kahdesti hakenut öljysuojarahaston johtokunnalta uutta ennakkolausuntoa vesijohtolinjan rakentamiskustannusten korvaamisesta öljysuojarahaston varoista. Öljysuojarahaston johtokunta on antanut hakemuksiin kielteiset ennakkolausunnot ja Kunnan hakemuksista öljysuojarahaston johtokunnalle antamissaan lausunnoissa Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on puoltanut Kiihtelysvaaran Keskijärven kylään suunnitellun vesijohdon rakentamiskustannusten korvaamista rahaston varoista. Öljysuojarahaston johtokunnan antamien ennakkolausuntojen mukaan öljysuojarahastosta myönnetään korvauksia öljyvahingosta kärsimään joutuneille, jos vahingon aiheuttajaa ei tiedetä tai tämä ei kykene vastaamaan vahingosta. Tällaisena korvauksena öljysuojarahastosta on vahingon kärsineelle korvattu tilapäisen vedenhankinnan järjestämisestä aiheutuneet kustannuksetja vesijohtoverkkoon liittymisen tai uuden kaivon rakentamisen aiheuttamat kertakustannukset Sen sijaan öljysuojarahaston johtokunta ei lausumansa mukaan pidä vesijohdon rakentamisesta kunnalle aiheutuvaa kustannusta sellaisena, jonka korvaaminen voisi tulla kysymykseen öljyvahingosta kärsimään joutuneen vahinkona. Kiihtelysvaaran kunta on tehdyllä hakemuksella hakenut öljysuojarahaston johtokunnalta korvausta öljyvahingon johdosta tehtyjen tutkimusten sekä tilapäisen vedentoimituksen aiheuttamista kustannuksista. Hakemus on parhaillaan lausunnolla Pohjois-Kaljalan ympäristökeskuksessa. Öljysuojarahaston johtokunta ei ole tehnyt yleistä päätöstä siitä, kuinka pitkältä ajalta voidaan korvata tilapäisestä vedenhankinnasta aiheutuvia kustannuksia. Voidaan kuitenkin arvi- 4

5 Ministerin vastaus KK 965/2000 vp - oida, että toisin kuin edustaja Lahtela kysymyksessään olettaa, tällaisia kustannuksia ei korvata monen vuoden ajalta. Öljysuojarahaston johtokunnan antaman ennakkolausunnon mukaisesti kyse on todellakin vain tilapäisestä järjestelystä ja sen kustannusten korvaamisesta. Korvaavan vedenhankinnan järjestäminen Kiihtelysvaaran kunnan Keskijärven kylällä Kiihtelysvaaran kunta on esittänyt Keskijärven kylän Puksunvaaralla todetun öljyvahingon aiheuttaman vesihuolto-ongelman ratkaisemista noin 5 kilometrin mittaisen vesijohtolinjan rakentamisella. Insinööritoimisto Väylä Oy:n selvityksen mukaisten kahden muun käyttökelpoisen vaihtoehdon tutkiminen on jätetty hyvin vähälle. Kuitenkin esimerkiksi noin kilometrin etäisyydellä Puksunvaarasta sijaitsevan Keskijärven kylän kuntakeskuksessa olevan kunnan rivitalon porakaivon vesi on tutkimuksessa todettu hyväksi ja tähän vedenottamoon liittyminen yhdeksi mahdollisuudeksi ongelman ratkaisuun. Vesilain mukaan oikeus veden ottamiseen toisen kaivosta tai muusta pohjavedenottarnosta edellyttää omistajan suostumusta. Jos talousvedeksi sopivaa vettä ei kuitenkaan ole kohtuuttamitta kustannuksitta muutoin riittävästi saatavissa, ympäristölupavirasto voi hakemuksesta oikeuttaa veden tarvitsijanottamaan toisen maalta pohjavettä talousvedeksi sekä ryhtymään siellä sitä varten tarpeellisiin toimiin. Tämä ei edellytä kiinteistönomistajan suostumusta, mutta edellytyksenä on, että vettä edelleen riittää myös omistajan, hänen maaliaan asuvien samoin kuin sinne odotettavissa olevan asutuksen sekä siellä sijaitsevien yritysten tarpeisiin eikä toimenpiteestä aiheudu näille kohtuutonta häiriötä tai haittaa. Lisäksi tarpeen vaatiessa vedenjohto voidaan tehdä toisen alueen halki ja sitä varten voidaan perustaa rasite ympäristölupaviraston päätöksellä. Öljysuojarahaston johtokunta on antamissaan ennakkolausunnoissa ottanut kielteisen kannan Kiihtelysvaaran kunnan hakemukseen saada korvausta kunnan vesijohtolinjan rakentamisesta Keskijärven kylän Puksunvaaraan. Tämän vuoksi olisi harkittava niitä muita vaihtoehtoja, joita talousvesikaivonsa menettäneiden kiinteistöjen vesihuollon järjestämiseksi olisi olemassa. Öljysuojarahaston johtokunta ratkaisee mahdolliset Kiihtelysvaaran kunnan Puksunvaaran alueen öljyvahinkoa koskevat tulevatkin hakemukset itsenäisesti ja normaalin käytäntönsä mukaisesti. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus antaa hakemuksista lausuntonsa öljysuojarahaston johtokunnalle. Öljysuojarahaston johtokunnassa on ympäristöministeriön edustaja. Muulla tavoin ympäristöministeriö ei voi vaikuttaa öljysuojarahaston johtokunnan ratkaisuihin. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2000 Ympäristöministeri Satu Hassi 5

6 KK 965/2000 vp - Ministems svar Tili riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS 965/2000 rd: ir regeringen medveten om den svåra situation som en del av invånarna i byn Keskijärvi i Kiihtelysvaara har hamnat i tili följd av den oljeskada som konstaterades 1999 och vad ämnar regeringen göra, och det snabbt, för att byn skall få en ny dricksvattenledning bekostad med medel ur oljeskyddsfonden? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Om oljeskyddsfonden Oljeskyddsfonden är en fond utanför statsbudgeten som förvaltas av miljöministeriet. Den ombesörjer ersättandet av de oljeskador och de kostnader för bekämpande av dessa som avses i lagen om bekämpande av oljeskador som uppkommer på land (378/1974) och lagen om förhindrande av vattnens förorening, förorsakad av fartyg (300/1979) samt ersättning för kostnaderna för anskaffning och underhåll av oljebekämpningsmateriel. När det gäller att ersätta oljeskador och bekämpandet av dessa inträder oljeskyddsfonden först i andra hand. Skadoma ersätts av fondens medel endast om det är obekant vem som orsakat skadorna eller om den som orsakat skadorna vägrar att ersätta dem. Ersatta kostnader för oljeskador och bekämpandet av dessa återkrävs av den som orsakat skadan eller av någon annan förstahandsansvarig. Av oljeskyddsfondens medel kan dessutom ersättning betalas för saneringskostnader i samband med oljeskador som uppkommit på land. Beslut om ersättningar ur oljeskyddsfonden fattas av fondens direktion. Direktionen tillsätts av statsrådet för tre år i sänder. Oljeskyddsfondens direktion består av en ordförande och sju medlemmar. Till ordförande utses en person som kan betraktas som opartisk i oljeskadeärenden. Direktionsmedlemmama företräder inrikesministeriet, finansministeriet, miljöministeriet, natur- och miljövårdsorganisationerna, oljebranschen samt kommunförbundet, som har två representanter i direktionen. Rättelse i ett beslut om utbetalning av ersättning som fattats av oljeskyddsfondens direktion och dess arbetssektion kan sökas hos fondens direktion. Ett beslut som direktionen fattat med anledning av ett rättelseyrkande kan överklagas hos högsta förvaltningsdomstolen. Oljeskyddsfondens direktion kan ge ett förhandsutlåtande gällande utbetalning av ersättning. Förhandsutlåtandet kan inte överklagas. De ersättningar som beviljas av oljeskyddsfondens medel beviljas i regel utgående från redan uppkomna och betalda kostnader. De ansökningar som Kiihtelysvaara kommun inlämnat tili oljeskyddsfondens direktion Under våren och sommaren 1999 konstaterades tillsatsämnen (MTBE, T AME) som förekommer i bensin i vattnet från två brunnar i Puksunvaaraornrådet i byn Keskijärvi i Kiihtelysvaara kommun. Norra Karelens miljöcentral gjorde ett kontrollbesök den 28 maj 1999 och har tagit vattenoch markprover den 2 juni Vad som orsakat föroreningen av brunnarna har inte kunnat klarläggas i undersökningarna. 6

7 Ministerns svar KK 965/2000 vp - På ansökan från Kiihtelysvaara kommun gav direktionen för oljeskyddsfonden den 6 september 1999 kommunen ett förhandsutlåtande om ersättning för de kostnader som orsakats av oljeskadan och för kostnaderna för det eventuella byggandet av en vattenledning. Oljeskyddsfondens direktion meddelade att Kiihtelysvaara kommun inte får ersättning av oljeskyddsfondens medel för byggandet av en vattenledning från byn Heinävaara till Puksunvaaraområdet i Keskijärvi. Man lät dock meddela att oljeskyddsfonden däremot var beredd att ersätta själva oljeskadan och de nödvändiga kostnadema för undersökning av dess orsaker och omfattning samt temporär vattenförsörjning utgående från presenterade utredningar. Kiihtelysvaara kommun gav Insinööritoimisto Oy Väylä i uppdrag att undersöka orsaken till oljeskadan samt olika altemativ till vattenförsörjning för de fastigheter vars brunnsvatten var förorenat. Orsaken till oljeskadan kunde inte påvisas i undersökningen. I centrum av Keskijärvi och inom området mellan centrum och Puksunvaara gjordes inte några observationer som tydde på förorenat dricksvatten. På basis av denna och andra utredningar gjordes bedörnningen att det bensinutsläpp som förorenat brunnama hade skett inom Puksunvaaraområdet. Insinööritoimisto Oy Väylä beslöt på basis av undersökningen rekommendera att vattenförsörjningen för de ovan närnnda fastighetema skulle ordnas genom att fastighetema ansluts till Kiihtelysvaaras kommunala vattenledningssystem i Heinävaaras bosättningscentrum. Det kortaste avståndet till detta är endast 5 km. Byggnadskostnadema uppskattades till ca mk (moms 0 %). 1 Insinööritoimisto Oy Väyläs utredning i fråga om vattenförsörjningen för fastighetema presenteras utöver vattenledningsaltemativet två andra möjliga altemativ. Enligt det ena kan fastighetema anslutas till existerande vattentäkter i Keskijärvi. Förslaget har förkastats i utredningen på den grunden att fastighetema inte kan tvingas att ansluta sig till gamla brunnar och att det finns skäl att betvivla att t.ex. den i utredningen nämnda radhusfastigheten eller privatperso- ner skulle ge sitt samtycke till att ännu fler börjar använda vattnet i deras borrbrunnar. Av dessa orsaker undersöktes altemativet inte vidare och några bedörnningar av eventuella kostnader gjordes inte. Som ett andra altemativ för tryggandet av fastighetemas vattenförsörjning framhåller man möjligheten att borra en brunn i berggrunden utanför Puksunvaara-området. Altemativet utreddes inte närmare, men kostnadema skulle röra sig kring mk, till vilka ytterligare skulle tillkomma kostnadema för byggandet av ledningar. Efter det att Insinööritoimisto Oy Väylä presenterat sin fårdiga undersökning har Kiihtelysvaara kommun två gånger hos oljeskyddsfondens direktion ansökt om ett nytt förhandsutlåtande om ersättning av oljeskyddsfondens medel för byggkostnadema för vattenledningen. Oljeskyddsfonden har avgett negativa förhandsutlåtanden den 19 juni 2000 och den 11 december sina utlåtanden till oljeskyddsfondens direktion med anledning av kommunens ansökningar har Norra Karelens miljöcentral understött förslaget att byggkostnadema för den planerade vattenledningen till Keskijärvi i Kiihtelysvaara skulle ersättas av fondens medel. Enligt förhandsutlåtandena från oljeskyddsfondens direktion beviljas ersättningar ur oljeskyddsfonden till dem som råkat ut för oljeskada, om det inte är känt vem som orsakat skadan eller om den som orsakat skadan inte kan stå för kostnadema. En sådan ersättning har beviljats ur oljeskyddsfonden genom att de som lidit skada har ersatts för de kostnader som föranletts av temporära arrangemang för vattenförsörjning och för engångskostnadema för anslutning till vattenledningsnätet eller för engångskostnaderna för byggandet av en ny brunn. Däremot kan oljeskyddsfondens direktion enligt sitt utlåtande inte betrakta de kostnader som förorsakas kommunen för byggandet av en vattenledning som en sådan kostnad som kan komma i fråga för ersättning som ur oljeskyddsfonden beviljas dem som blivit lidande till följd av oljeskada. Kiihtelysvaara kommun har i sin ansökan den 15 november 2000 hos oljeskyddsfondens direktion anhållit om ersättning för de undersökningar 7

8 KK 965/2000 vp - Ministerns svar som utförts på grund av oljeskadan samt för de kostnader som föranletts kommunen av de temporära vattenförsörjningsarrangemangen. Ansökan är för närvarande hos Norra Karelens miljöcentral för utlåtande. Oljeskyddsfondens direktion har inte fattat något allmänt beslut om för hur lång tid ersättning kan betalas för kostnader som föranleds av temporära vattenförsörjningsarrangemang. Man kan dock göra den bedörnningen att sådana kostnader i motsats till vad ledamot Lahtela förutsätter i sitt spörsmål inte ersätts under många års tid. Enligt det förhandsutlåtande som oljeskyddsfondens direktion avgav den 6 september 1999 är det faktiskt fråga om ett tillfålligt arrangemang och ersättande av kostnaderna för detta. Alternativa sätt att ordna vattenförsörjningen i byn Keskijärvi i Kiihtelysvaara kommun Kiihtelysvaara kommun har som lösning på det vattenförsörjningsproblem som drabbat byn Keskijärvi på grund av den oljeskada som konstaterats i Puksunvaara föreslagit att en ca 5 km lång vattenledning skall byggas. Undersökningen av de två övriga användbara förslag som ingår i Insinööritoimisto Oy Väyläs utredning är inte särskilt grundligt utförd. Vattnet i det kommunala radhusets borrbrunn i centrum av Keskijärvi, som befinner sig ca en kilometer från Puksunvaara, är enligt undersökningen dock av god kvalitet och en anslutning till denna vattentäkt kan anses utgöra en alternativ lösning på problemet. Enligt vattenlagen förutsätter rätten att ta vatten ur en annans brunn eller från en annan grundvattentäkt ägarens samtycke. Om det dock inte är möjligt att på annat sätt få tag i vatten som är tjänligt som hushållsvatten i tillräcklig mängd utan oskäliga kostnader, kan miljötillståndsmyndigheten på ansökan berättiga den som är i behov av vatten att från annans mark ta grundvatten till hushållsvatten samt vidta behövliga åtgärder för detta. Detta förutsätter inte fastighetsägarens samtycke, men en förutsättning är att vattnet även i fortsättningen förslår även för ägarens, på hans mark bosattas och där emotsedd bosättnings samt där belägna företags behov och att åtgärden inte föranleder dessa oskälig störning eller olägenhet. Dessutom kan en vattenledning vid behov förläggas på en annans område och ett servitut kan stiftas för denna rätt genom miljötillståndsmyndighetens beslut. Oljeskyddsfondens direktion har i sitt förhandsutlåtande intagit en negativ hållning tili Kiihtelysvaara kommuns anhållan om att få ersättning för byggandet av en vattenledning från Keskijärvi till Puksunvaara. Av denna anledning vore det skäl att överväga de övriga alternativ som står tili buds för att ordna vattenförsörjningen för de fastigheter som inte längre har tillgång till hushållsvatten. Oljeskyddsfondens direktion avgör självständigt och i normal ordning eventuella kommande ansökningar gällande oljeskadan inom Puksunvaaraområdet i Kiihtelysvaara kommun. Norra Karelens miljöcentral avger sitt utlåtande om ansökningarna till oljeskyddsfondens direktion. 1 oljeskyddsfondens direktion finns en representant för miljöministeriet. Miljöministeriet kan inte på något annat sätt påverka de avgöranden oljeskyddsfondens direktion träffar. Helsingfors den 22 december 2000 Miljöminister Satu Hassi 8