Paraisten kaupungin lausunto vesiliikennelain mukaisista hakemusasioista, Lilltervo-Haraldsholm ja Stormälö-Svartholmarna

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Paraisten kaupungin lausunto vesiliikennelain mukaisista hakemusasioista, Lilltervo-Haraldsholm ja Stormälö-Svartholmarna 2597/ /2015 Ympäristölautakunta Valmistelija Ympäristönsuojelutarkastaja Petri Huovila, puh Esittelijä Ympäristönsuojelupäällikkö Carl-Sture Österman, puh Varsinais-Suomen ELY-keskus on pyytänyt Paraisten kaupungilta lausuntoa kahdesta vesiliikennelain mukaisesta hakemuksesta sekä hakemusten johdosta tehdyistä muistutuksista. Paraisten kaupungin toimivalta vesiliikennelain mukaisissa asioissa on siirretty ympäristölautakunnalle. Hakemukset ovat olleet nähtävinä Hakemuksista on kuulutettu Åbo Underrättelserissä ja Turun Sanomissa Hakemus 1 (VARELY/4695/2015): Nopeusrajoitus ja aallonmuodostuskielto Haradsholmin ja Lilltervon väliseen salmeen. Hakemuksessa esitetään 5 km/h nopeusrajoitusta. Hakemuksen on jättänyt yksityinen rantatontin omistaja (Jan Söderholm). Hakemuksen mukaan veneiden koko ja ohi ajavien veneiden aiheuttaman aallonmuodostuksen voimakkuus on viime vuosina kasvanut sillä seurauksella, että ongelmia on syntynyt. Hakijan venevajalle on aiheutunut vaurioita, ja myös vaaratilanteita on ollut, kun ohi ajavat veneet ovat ajaneet salmessa suurella vauhdilla liian läheltä rantaa. Hakemuksessa todetaan, että pienten lasten leikkiminen ja kahlaaminen rantavedessä on muuttunut vaaralliseksi korkeiden peräaaltojen takia. Kapeimmillaan salmi on noin 45 metriä leveä. Ehdotuksesta on jätetty useita muistutuksia. Monessa muistutuksessa korostetaan sitä, ettei veneen nopeus ole aallonmuodostuksen suurin syy, myös venetyyppi vaikuttaa asiaan. Esimerkiksi plaanaavien pienveneiden peräaallot ovat suuremmat veneen ajaessa hitaammalla nopeudella kuin jos veneellä ajettaisiin nopeammin. Kaksi muistuttujaa vastustaa sekä nopeusrajoitusta että aallonmuodostuskieltoa, kun taas muutama muistuttaja suhtautuu myönteisesti aallonmuodostuskieltoon, mutta kyseenalaistaa nopeusrajoituksen edellä mainittuun syyhyn viitaten. Muistutuksissa todetaan myös, että ongelmia aiheuttaa vain muutama iso vene ja ettei kaikkien satojen tai tuhansien salmessa kulkevien vapaa-ajan veneiden liikkumista pitäisi vaikeuttaa muutaman veneen takia. Yhdessä muistutuksessa esitetään, että venevaja olisi vaurioitunut jään ja talven seurauksena, ei veneiden peräaaltojen tähden. Yhdessä muistutuksessa todetaan nopeusrajoituksen ja aallonmuodostuskiellon olevan paikallaan, mutta rajoitusalue pitäisi laajentaa ulottumaan Bånholmin kaakon puoleiselle alueelle asti. Toisessa muistutuksessa korostetaan kiinteistönomistajien ja rantatonttien omistajien tasavertaista kohtelua ja ehdotetaan, että aallonmuodostuskielto (ei nopeusrajoitus) laajennettaisiin koko Djupsundetin alueelle aina Näsuddeniin saakka, noin ½ kilometriä pohjoiseen

2 Lilltervon sillan pohjoispuolella. Hakemuksen 1 käsittely: Vesiliikennelain 15 :n mukaan Vesikulkuneuvolla liikkuminen voidaan kieltää määräajaksi tai toistaiseksi määrätyllä vesialueella tai rajoittaa sitä, jos kielto tai rajoitus harkitaan tarpeelliseksi liikenteen, ympäristön, kalastuksen tai muun elinkeinon suojaamiseksi taikka yleisen luonnon virkistyskäytön tai muun yleisen edun vuoksi. Toisin sanoen, koska pelkästään yksityinen etu ei voine olla vesiliikenteeseen tehtävien rajoituspäätösten perustana, tulee ympäristölautakunnan arvioida, missä määrin hakemuksessa on kyse yleisestä edusta. Djupsund on osa melko vanhaa ulko- ja sisäsaariston yhdistävää meriväyläverkostoa, yksi reiteistä Paraisten keskustaan. Isot veneet eivät kuitenkaan voi kulkea koko Djupsundin läpi, koska Lilltervon sillassa on ainoastaan 6 metrin levyinen aukko ja Abborhåletin aukko on vielä kapeampi, mikä rajoittaa vesiliikennettä. Toisaalta Djupsundin väylän pitämistä kulkukelpoisena väylää käyttäville veneilijöille voidaan pitää tärkeänä, ja asialla voidaan katsoa olevan jossain määrin yleistä merkitystä kaupungin kehitykselle. Salmen varrella ei myöskään ole erityisen paljon vakinaisia asuntoja tai vapaa-ajanasuntoja, joten veneliikenteestä mahdollisesti kärsivien määrä ei ole suuri. 45 metrin levyinen salmi lienee liikenneturvallisuuden kannalta riittävän leveä veneiden kohtaamiselle, edellyttäen, että veneet ajavat sopivaa nopeutta ja ne eivät aiheuta liian suurta aallokkoa. Ympäristönsuojelutoimiston tietoon ei ole tullut ilmoituksia siitä, että vesiliikenteestä olisi ollut haittaa ympäristölle, kalastukselle, muulle elinkeinolle tai yleiselle luonnon virkistyskäytölle. Jätettyjen huomatusten perusteella ei voitane pitää toistaiseksi perusteltuna laajentaa mahdollista nopeusrajoitus- tai aallonmuodostusaluetta. Täytyy vielä huomioida, että vesiliikennelaissa säädetään yleisesti, että jokaisen vesillä liikkuvan on noudatettava huolellisuutta ja varovaisuutta ja ettei hän aiheuta vaaraa tai vahinkoa muille taikka vaaraa tai merkittävää tai tarpeetonta haittaa tai häiriötä luonnolle tai muulle ympäristölle [...] tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle (5 ). Hakemus 2 (VARELY/4479/2015): Moottorikäyttöisten vesikulkuneuvojen käyttökielto Stormälö Rompuddenin ja Svartholmarna-saarten välisessä salmessa. Hakemus ei kuitenkaan koske soutuveneitä, joissa on perämoottori, eikä vesiskoottereita taikka jokamiehenoikeuksiin perustuvaa kalastelua tai virkistyskäyttöä. Hakemuksen on jättänyt yksityinen rantatontin omistaja (Olli Karapuu), hakemuksen jättäneen tontti sijaitsee Rompuddenin itärannalla sijaitsevien kolmen huvivenesataman (Porta Marina, Stormälön Mariina ja Stormälön Pikkusatama) pohjoispuolella niiden välittömässä läheisyydessä. Hakemuksen tarkoituksena on ohjata kaikki venesatamiin kulkeva veneliikenne kulkemaan toista (itäistä) kautta ja kiertämään Svartholmarna-saaret. Hakemuksen mukaan marina-alueelle kulkevat veneet ( kpl) aiheuttavat todella suurta haittaa Karapuun kesämökkitontin käytölle jopa siinä määrin, että ne estävät kesämökin käytön kokonaan. Hakemuksen mukaan vaikuttaa suurin ongelma olevan veneilijöiden huono asenne ja käytös, ei välttämättä itse liikenne. Hakemuksen

3 mukaan vilkkaasta liikenteestä aiheutuu myös melua sekä haittaa alueen linnustolle ja eläimille. Hakemuksen mukaan kyseistä vesialuetta tulisi voida käyttää yleiseen virkistykseen (kalasteluun, huviveneilyyn jne.), ei pelkästään marina-alueen asiakkaiden käyttöön. Karapuu esittää myös, että alueella on paljon vapaa-ajanasutusta ja että salmea on aikaisemmin käytetty paljon virkistykseen, mikä ei enää ole mahdollista. Ehdotuksesta on jätetty kaksi muistutusta. Toisen muistutuksen ovat tehneet ne kolme pienvenesatamayrittäjää, joita asia koskee. He toteavat muun muassa, että noin 80 % satama-alueelle tulevista veneistä on purjeveneitä, jotka eivät aiheuta suuria aaltoja eivätkä melua. Alueelle suositeltu nopeusrajoitus on aina ollut 5 solmua (noin 9 km/h), mitä on enimmäkseen noudatettu hyvin. Yrittäjät viittaavat myös aikaan ennen vuotta 2000, jolloin häiriötekijöitä oli salmessa paljon enemmän, kun salmen läpi liikennöivät niin hiekka- ja soraproomut kuin öljytankkerikin. Melun osalta nykytilanteesta ei aiheudu paljon melua suhteessa siihen meluun, jota Rompuddenilla aikaisemmin toimineen Karapuun oman perheyrityksen kivenmurskaamo aiheutti. Melulähde, jota ei mainittu hakemuksessa eikä vastineissa, mutta josta ympäristönsuojelutoimisto on aiemmin neuvotellut Karapuun ja Porta Marinan kanssa, on Porta Marinan alueella noin 70 metrin päässä Karapuun rannasta sijaitseva septitankkien tyhjennysasema. Porta Marinan toiminnanharjoittaja on keskustelun jälkeen huomioinut naapurin muistutukset ja ehkäissyt/vähentänyt septiaseman pumpusta tulevaa ääntä. Satamayrittäjät esittävät myös, että Karapuu on itse vain muutama vuosi sitten antanut suostumuksensa laitureiden toimenpideluville ja toiminut yhdessä satamayrittäjien kanssa sen puolesta, että rantakaava saatiin valmiiksi kaikkien osapuolten toiveiden mukaisesti vuonna Osapuolten välillä ei ole ollut erimielisyyksiä ennen kesää Sen jälkeen kun ongelmat ovat tulleet esille, satamayrittäjät ovat sijoittaneet salmeen uusia reimareita ja infotauluja ohjaamaan veneilijöitä kauemmas Karapuun rannasta ja ehkäisemään Karapuun kiinteistölle aiheutuvia haittoja. Aiemmin veneet ohjautuivat noin metrin päähän rannasta, nykyisin ne ohjataan noin 80 metrin päähän. Salmi on Karapuun kiinteistön kohdalla noin 120 metriä leveä. Yrittäjät muistuttavat myös siitä, ettei alueella ole Karapuun rantakiinteistön lisäksi muita vapaa-ajan asuntoja, joihin väylä/veneliikenne vaikuttaisi. Satamayrittäjät vastustavat aloitetta, jonka mukaan kyseessä oleva salmi suljettaisiin satamiin kulkevalta veneliikenteeltä ja liikenne ohjattaisiin kulkemaan Svartholmarna-saarten itäpuolelta, koska tälle ei ole todellisia perusteita. Jos venesatamiin kuljetaan Svartholmarna-saarten ympäri, matkasta tulee noin 2 km pidempi verrattuna nykyiseen reittiin salmen läpi. Yrittäjät toteavat myös, että kielto vaikuttaisi kielteisesti heidän elinkeinotoimintaansa. Toisen hakemuksesta jätetyn muistutuksen ovat jättäneet Svartholmarnasaarten kiinteistöjen omistajat yhdessä useiden Stormälön pohjoisrannan vapaa-ajanasukkaiden kanssa (venesatama-alueen itäpuolelta). Näiden loma-asunnon- ja kiinteistönomistajien mukaan ei veneliikenteestä aiheudu ollenkaan sellaisia ongelmia (kuten melua tai eläinten häiriintymistä) Rompuddenin ja Svartholmarna-saarten salmialueella kuin Karapuun

4 hakemuksessa on kuvailtu. Heidän käsityksensä mukaan liikenteen siirtäminen kulkemaan Svartholmarna-saarten ympäri päinvastoin voisi aiheuttaa vaaraa veneilijöille ja sillä voisi olla kielteisiä vaikutuksia myös luonnolle ja ympäristölle saarten itäpuolella. He vastustavat salmen liikennöintikieltoa, mutta ehdottavat 5 km/h nopeusrajoitusta. Hakemuksen 2 käsittely: Kuten hakemuksen 1 kohdalla, myös tämän hakemuksen osalta on ratkaistava, onko kyseessä sen kaltainen toiminta, että rajoitusta/kieltoa voitaisiin pitää tarpeellisena (nödvändig) liikenteen, ympäristön, kalastuksen tai muun elinkeinon suojaamiseksi taikka yleisen luonnon virkistyskäytön tai muun yleisen edun vuoksi. Hakija perustelee kyllä hakemustaan osaksi yleisillä luonnonsuojelu-, ympäristö- ja virkistyskäyttönäkökohdilla, jos kohta nämä näkökohdat eivät saa ymmärrystä eikä tukea satamayrittäjiltä eivätkä vastineen jättäneiltä naapureilta. Melu taikka lintujen tai muiden eläinten elinympäristöjen häiriintyminen ei loppujen lopuksi liene mikään uusi eikä erityisen iso ongelma salmialueella. Alueen historian huomioon ottaen voidaan todeta, ettei alue lähimenneisyydessä ole ollut erityisen rauhallista ympäristöä eikä luonnonmukaisessa tilassa. Satamatoiminta on käynnistynyt vuonna 1974, ja kuten edellä on todettu, alueella on vuosikymmenten ajan liikennöinyt muun muassa hiekka- ja soraproomuja sekä öljytankkeri ja lähialueella on ollut kivenmurskaamo. Tietojen mukaan salmialueella ei ole erityisiä luonto- tai kalastusarvoja, joita olisi välttämättä suojeltava salmen liikennöintikiellolla. Salmea on myös voitu käyttää yleiseen virkistykseen, koska ainakin Svartholmarna-saarten vapaa-ajanasukkaat melovat alueella ihaillen ohi ajavia/purjehtivia veneitä. Kokonaisuuden kannalta on myös todettava, että septitankkien tyhjennysasema sijaitsee siinä salmessa, jossa veneliikenne halutaan kieltää. Luonnollisin venereitti satamaan kulkee tyhjennysaseman vieritse. Tyhjennysaseman sijainti tänä päivänä on hyvin käytännöllinen, kun ajatellaan kotisatamaan tulevia veneitä, jotka voivat kätevästi tyhjentää septitankkinsa ennen kiinnittymistään laituriin. Liikenteen kieltäminen salmessa vaikeuttaisi tyhjennysaseman käyttöä ja johtaisi siihen, että tyhjennysasema ja kaikki asemaan liittyvä infrastruktuuri pitäisi siirtää. Septitankkiasema ja sen sijaintilaituri ovat alueella, jolla Karapuun ehdotuksen mukaan liikenne kiellettäisiin, vaikka laituri on rakennettu alueelle, joka vuodelta 2012 peräisin olevan ranta-asemakaavan mukaan on tarkoitettu vastaavia rakenteita varten. Veneliikenteestä Karapuulle mahdollisesti aiheutuvien haittojen vähentämiseksi satamayrittäjät ovat jo siirtäneet reimareita ja infotauluja kauemmaksi Karapuun rannasta, tarkoituksena ohjata veneliikenne kulkemaan kauempana rannasta. Tietojen mukaan tilanne on parantunut. Tulevana keväänä asennetaan neljä uutta, entistä paremmin näkyvää reimaria. Vaikka veneilijät ovat ilmeisesti noudattaneet suhteellisen hyvin suositeltua 5 solmun nopeusrajoitusta salmessa, alueella ei ole virallista nopeusrajoitusta. Sellainen voisi olla perusteltu, koska veneet kulkevat ja kohtaavat tätä nykyä suhteellisen kapealla väylällä erityisesti sen jälkeen, kun liikennettä ohjaavat

5 reimarit on sijoitettu kauemmas Karapuun rannasta. Nopeusrajoitus on perusteltu myös septitankkien tyhjennysaseman sijainnin kannalta. Liikennöintialue on tässä kohdassa vain noin 40 metrin levyinen, liikennöivät veneet ovat pääasiassa suuria veneitä ja toisinaan liikenne voi olla vilkasta. Virallinen 5 solmua (9 km/h) -nopeusrajoitus saattaisi siksi olla perusteltu. Liite 31. Hakemus 1: Hakemus nopeusrajoituksen ja aallonmuodostuskiellon saamiseksi, Lilltervo-Haraldsholm, Kartta 1, Hakemuksista tehdyt muistutukset 32. Hakemus 2: Hakemus moottorikäyttöisten vesikulkuneuvojen käyttökiellon saamiseksi, Stormälö-Svartholmarna, Kartta 2, Informatiivinen ilmakuva nykytilanteesta, Ote ranta-asemakaavasta, Valokuvat, Hakemuksista tehdyt muistutukset Ehdotus Ympäristölautakunta päättää todeta kaupungin lausuntona kahdesta vesiliikennelain mukaisesta hakemuksesta seuraavaa: Hakemus 1 (VARELY/4695/2015): Veneliikenteen turvallisuusnäkökohtien perusteella voi olla perusteltua asettaa 5 solmun nopeusrajoitus (9km/h) Haradsholman ja Lilltervon väliseen salmeen hakemuksessa ehdotetulle alueelle. Hakemus 2 (VARELY/4479/2015): Hakemuksessa, jossa vesiliikenne ensisijaisesti kiellettäisiin Stormälö Rompuddenin sekä Svartholmarna-saarten välissä (venesatamiin suuntautuvan vesiliikenteen kielto), on kyse yksityisestä edusta. Koska käytettävissä olevien selvitysten tai asiakirjojen perusteella ei ole mahdollista yksiselitteisesti selvittää, että veneliikenne aiheuttaisi selkeää häiriötä, ei liikennöintikieltoa tulisi asettaa kyseiselle alueelle. Kielto ohjaisi veneliikenteen kulkemaan pidempää reittiä Svartholmarna-saarten ympäri, aiheuttaen todennäköisesti suurempaa haittaa kyseisille alueille. Kielto todennäköisesti myös vaikeuttaisi elinkeinotoimintaa ja muuta satamatoimintaa tavalla, joka ei saa tukea vesiliikennelain määräyksistä. Vesiliikenteen turvallisuuden kannalta olisi kuitenkin tarkoituksenmukaista, että salmessa otettaisiin käyttöön virallinen 5 solmun (9 km/h) -nopeusrajoitus. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksianto Varsinais-Suomen ELY-keskus