Suomen Senioriliike ry. Vuosikertomus 2013

Transkriptio

1 1 Suomen Senioriliike ry Vuosikertomus 2013 YHDISTYKSEN TOIMINTA Suomen Senioriliike ry perustettiin vuonna 2008 edistämään ikääntyvien ja vanhusten hyvinvointia sekä turvaamaan arvokasta vanhenemista. Viidentenä toimintavuotenaan yhdistys jatkoi toimintaansa ottamalla kantaa ikäihmisiä koskeviin asioihin ja antamalla lausuntoja lainsäädäntöhankkeista ja suunnitelmista. Vanhuspalvelulaki tuli voimaan ja sen toteutuksen apuvälineeksi Sosiaali- ja terveysministeriö laati laatusuosituksen. Senioriliike oli kuultavana laatusuosituksen sisällöstä. Senioriliike julkaisi omana ehdotuksenaan Arvostustakuu suositukset kotipalveluille ja ympärivuorokautiseen hoitoon. Lähtökohtana on asiakkaan näkökulma. Arvostustakuu suositukset luovutettiin Sosiaali- ja terveysministeriölle, Niistä tiedotettiin jäsenistölle jäsenkirjeissä ja aluetoiminnasta vastaavat henkilöt ovat esitelleet takuita alueittensa kunnissa. Vanhuspalvelulakiin ei sisällytetty vanhusasiavaltuutetun virkaa. Senioriliike esitti viran perustamisesta vetoomuksen peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonille Ministeri ilmoitti, ettei hän pidä vanhusasiavaltuutetun virkaa tarpeellisena. Tämän jälkeen Senioriliike lähetti jäsenistölle kehotuksen kerätä nimiä adressiin ja julkaisi vetoomuksen adressit.com -verkkosivustolla nimien keräämiseksi verkon kautta. Vuoden 2013 loppuun mennessä nimiä on kerätty yhteensä Senioriliikkeen vetoomuksessa painotettiin valtakunnallisen vanhusasiavaltuutetun viran tarpeellisuutta vanhuspalvelulain toteutuksen valvojana ja ikäsyrjinnän ehkäisemiseksi. Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelmasta Senioriliike antoi lausunnon Sosiaali- ja terveysministeriölle. Senioriliikkeen keskeisenä tavoitteena on omaishoitajien korvausten yhdenmukaisuus kunnasta riippumatta. Senioriliike esitti kannanotossaan, että päätökset omaishoidosta tehtäisiin kunnissa lähellä hoitoa tarvitsevia, mutta maksatuksen hoitaisi Kela. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan lakia itsemääräämisoikeudesta ja rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lakiehdotuksessa on luettelo toimenpiteistä, joita voidaan käyttää pakkokeinojen tapaan tietyissä tilanteissa vanhusten hoivassa. Rauhoittavista lääkkeistä mainitaan lyhytaikainen rauhoittavasta lääkitys. Lausunnossaan Senioriliike kiinnitti huomiota siihen, että lakiehdotus ei sisällä säädöksiä pitkäaikaisesta psyykenlääkkeiden käytöstä. Senioriliikkeen näkemyksen mukaan jatkuva psyykenlääkkeitten käyttö ympärivuorokautisessa pitkäaikaishoidossa on vakava ongelma, johon yhteiskunnan on puututtava ja käytölle tulee säätää rajat. Asiasta on laadittu kirjoituksia ja puheenjohtaja on esitellyt asiaa useissa tilaisuuksissa. Senioriliike tukee geronomitutkinnon (AMK) liittämistä terveydenhuollon ammattirekisteriin, jotta geronomit voivat työskennellä sujuvasti terveydenhoidon yksiköissä. Senioriliike antoi asiasta lausunnon Suomen Geronomiliitto ry:lle ja Akavan Erityisalat ry:lle Helsingissä järjestettiin seminaari aiheesta Viekö ikä

2 2 itsemääräämisoikeuden. Se järjestettiin yhteistyössä Kirkon diakonian ja Sielunhoidon ja Hyvinvoinnin Vaalijat HYVA ry:n kanssa. Tilaisuudessa oli 70 osanottajaa. LähiTapiolan auditoriossa Espoossa järjestettiin Vanhuspalveluiden kehittämisestä luento- ja keskustelutilaisuus. Tilaisuudessa oli noin 50 osanottajaa. JÄSENISTÖ JA ALUETOIMINTA Vuoden 2012 päättyessä Senioriliikkeen henkilöjäsenmäärä oli Vuoden vaihteessa jouduttiin poistamaan 15 jäsentä, jotka olivat ilmoittaneet eroavansa vuodesta 2013 alkaen. Toimintavuoden aikana liikkeeseen liittyi 47 uutta jäsentä. Kuoleman johdosta jäsenrekisteristä poistettiin 30 henkilön nimet. Yhdistyksestä erosi 204 jäsentä. Poistuma oli huomattavan suuri ja hallitus on kiinnittänyt vakavaa huomiota asiaan. Syksyllä 2013 jäseneksi liittyi Suomen Eläkeläisten Edunvalvontayhdistys SEDU ry Senioriliikkeen ensimmäisenä yhdistysjäsenenä. Vuoden 2013 päättyessä henkilöjäsenmäärä oli 2225, lisäksi yksi yhdistysjäsen ja yksi kannattava jäsen. Naisia jäsenistöstä on noin 80% ja miehiä noin 20 %. Valtaosa jäsenistä on iältään yli 65-vuotiaita. Yli puolet jäsenistä asuu pääkaupunkiseudulla. Toimintavuoden aikana paikallista toimintaa kehitettiin ja toiminta nimettiin aluetoiminnaksi. Aluetoimintaohje uudistettiin ja toimintasuunnitelma hyväksyttiin. Uudistuksen jälkeen jokainen jäsen kuuluu johonkin alueosastoon, joita tulee jatkossa olemaan yhteensä 20. Uuden ohjeen mukaan alueosastot nimeävät aluetoimikunnan käytännön asioiden järjestämiseksi. Alueosastot pitivät kokouksia ajankohtaisista teemoista. Hallitus nimesi aluetoiminnasta vastaavaksi Pertti Hjelmin. Tampereen alueosasto mm. teki selvityksen Pirkanmaan vanhusneuvostojen toiminnasta ja tämän selvityksen pohjalta pidettiin asiasta seminaari Tampereella Seminaariin osallistui 55 henkilöä. Lappeenrannassa, Mikkelissä, Pieksämäellä, Kankaanpäässä ja Turussa pidettiin jäsentapaamisia, joissa keskusteltiin Senioriliikkeen toiminnasta ja vanhuspalvelulaista. TIEDOTUS- JA JULKAISUTOIMINTA Toimintavuoden alussa otettiin Senioriliikkeen esitteestä lisäpainos. Suomenkielisen painosmäärä oli 1000 kpl ja ruotsinkielisen 500 kpl. Toimintavuoden aikana ei julkaistu omaa jäsenlehteä, vaan tehtiin yhteistyötä ProudAge lehden kanssa julkaisemalla lehdessä mainos ja lehteen tuli artikkeleja Senioriliikkeen toiminnan aihepiireistä. Lehti lähetettiin toukokuussa jäsenille ja toimintavuoden aikana Senioriliikkeeseen liittyneille jäsenille. Lehden sisällöstä tehtiin lukijatutkimus, johon vastasi 10 prosenttia jäsenistä. Tutkimus antoi ideoita, joita hyödynnetään seuraavassa omassa järjestölehdessä, joka julkaistaan alkuvuodesta Tiedotteita lähetettiin vuoden aikana xx kpl, joista postitse x kpl. Tiedotteet käännettiin ruotsiksi. Kotisivuilla ja Facebook sivulla julkaistiin ajankohtaisia uutisia ja lausuntoja. Puheenjohtaja esitteli Senioriliikettä ja vanhuspalvelulakia useissa ikäihmisten tilaisuuksissa sekä Julkisen ja Hyvinvointialan Liiton seminaarissa. Aluevastaavat ja hallituksen jäsenet ovat puhuneet vanhustenhuollon tilanteesta monissa

3 3 eri tilaisuuksissa ja kiinnittäneet huomiota vanhojen ihmisten asemaan ja tehneet suosituksia vanhusten palvelujen parantamisesta. JÄRJESTÖTOIMINTA Senioriliike on ollut perustamisestaan lähtien Suomen Senioriasiainliiton jäsenjärjestö Toimintavuoden aikana Senioriasiainliitto purettiin ja liitto päätti lahjoittaa sen varat 548,01 euroa Senioriliikkeelle. Yhdistyksen kokoukset Kevätkokous pidettiin Helsingissä Töölön palvelukeskuksessa. Läsnä oli 63 jäsentä. Kokouksessa kuultiin ylisosiaalineuvos Aulikki Kananojan alustus siitä, miten vanhuspalvelulaki vastaa Valtaa Vanhuus verkoston yhteisiä teesejä. Vuoden 2012 syyskokouksessa hyväksyttyjen uusien sääntöjen mukaan nimitysvaliokunta ehdottaa syyskokoukselle uusia hallituksen jäseniä. Hallitus hyväksyi vuonna 2013 nimitysvaliokunnan toiminta-ohjeen. Kevätkokouksessa 2013 valittiin nimitysvaliokuntaan Pertti Hjelm (pj), Leena Pakkanen ja Salla Saarinen. Syyskokous pidettiin Helsingissä Töölön palvelukeskuksessa. Läsnä oli 60 jäsentä Ennen varsinaista kokousta lääkäri Ilkka Taipale kertoi näkemyksiään vanhusten hoivasta Suomessa. Tilintarkastajat Toimintavuoden 2013 tilintarkastajina olivat Kaj Kiljander (KHT, JHTT) ja Aarne Koivikko (KHT) sekä varatilintarkastaja Elina Korpimaa (KHT). Syyskokous 2013 valitsi samat henkilöt jatkamaan tehtävässään Hallitus Hallitukseen kuuluivat Eeva Kainulainen (puheenjohtaja), Jarmo Salminen (1.varapuheenjohtaja), Kaarina Sarvilinna (2. varapuheenjohtaja), Sakari Eränen, Esa Fagerlund, Ilkka Huovio, Leif Jansson, Anna Pylkkänen, Kaija-Leena Sinkko ja Heli Stenvall (tiedotusvastaava). Hallituksen sihteerinä toimi Kaarina Wulff. Hallitus kokoontui 11 kertaa. Toimintavuoden alussa hallitus kokoontui lisäksi strategiakokoukseen, jossa päivitettiin yhteisiä näkemyksiä Senioriliikkeen arvoista ja toiminnan keskeisistä teemoista. Kokousten valmistelemiseksi hallitus valitsi työvaliokunnan, johon kuuluivat Eeva Kainulainen (pj), Jarmo Salminen ja Kaarina Sarvilinna; sihteerinä toimi Kaarina Wulff. Työvaliokunta kokoontui 12 kertaa. YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA Senioriliike teki yhteistyötä Valtaa Vanhuus verkostossa toimivien järjestöjen kanssa. Verkostoon kuuluvat Senioriliikkeen lisäksi Folkhälsans Förbund rf, Ikäinstituutti, Miina Sillanpään Säätiö, Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ry, Suomen Setlementtiliitto ry, Vanhusja lähimmäispalvelun liitto Valli ry. Verkosto julkaisi HelpAge Internationalin Help Age järjestön uuden hyvinvointi-indeksin. Globaali ikäindeksi kuvaa vanhojen ihmisten toimeentuloa, elämänlaatua ja terveyttä 91 maassa.. Indeksin mukaan Suomi on 15. Sijalla. Asiasta julkaistiin yhteinen lehdistötiedote ja pidettiin lehdistötilaisuus Valtaa Vanhuus verkostossa toimimisesta myös vuonna 2014 allekirjoitettiin kumppanuussopimus. Ikäinstituutti laati kansalaisaloitteen laiksi oikeudesta ympärivuorokautisessa hoidossa olevien vanhusten ulkoiluun. Senioriliikkeen hallitus päätti suositella jäsenistölle

4 4 kansalaisaloitteen allekirjoitusta. KANNANOTOT - vetoomus sosiaali- ja terveysministeriölle vanhusasiavaltuutetun viran ja toimiston perustamiseksi - lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle kansallisen omaishoidon kehittämisohjelmasta - Kuuleminen sosiaali- ja terveysministeriössä vanhuspalvelulakiin liittyvästä laatusuosituksesta - Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle itsemääräämisoikeutta ja rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksiä sosiaali- ja terveeydenhuollossa koskevasta lakiehdotuksesta - Lausunto geronomien ammattitutkinnosta Geronomiliitolle ja Akavan Erityisalojen liitolle. - EDUSTAJAT - Suomen Senioriasiainliiton hallitus liiton purkautumiseen saakka, Aulis Mäkinen - Kansalaisfoorumin hallitus Eeva Kainulainen, varalla Aulis Mäkinen. - Valtaa Vanhuus- verkosto, Eeva Kainulainen, Jarmo Salminen ja Heli Stenvall (muut järjestäjätahot: Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto, Ikäinstituutti, Omaishoitajat ja läheiset-liitto, Miina Sillanpään säätiö, Folkhälsan ja Setlementtiliitto. - Viekö ikä itsemääräämisoikeuden-seminaarin suunnittelu Heli Stenvall (muut järjestäjätahot: Kirkon diakonia ja sielunhoito sekä Hyvinvoinnin vaalijat HYVA ry) TOIMIHENKILÖT, TOIMISTO Senioriliikkeellä ei ole vuoden 2011 jälkeen ollut palkattua henkilöstöä. Toimistotehtävät on hoidettu vapaaehtoisvoimin. Toimiston talkoolaisina ovat työskennelleet Liisa Kähkönen ja Marketta Penttinen. Taloushallintoa on hoitanut vuodesta 2012 saakka Tilitoimisto Anla Oy. Jäsenrekisterin ylläpitopalveluista huolehti Flo Apps Finland Oy. Senioriliikkeen toimisto on vuoden 2012 kesäkuusta saakka ollut IVG Polar Oy:n omistamassa toimistotalossa, osoite Vanha Talvitie 11 C Helsinki. Toimintavuoden aikana vuokrattiin lisäksi pieni varasto samasta kiinteistöstä. TALOUS Senioriliike anoi vuodeksi 2014 Raha-automaattiyhdistykseltä avustusta euroa SenioriAkatemia hankkeeseen. Tavoitteena oli perustaa nettipohjainen Akatemia ja keskusteluforum. Avustusta ei kuitenkaan myönnetty. Sen vuoksi toimintasuunnitelmaa ei voitu toteuttaa kaikilta osin. Yhdistyksen talouden kohentamiseksi vuonna 2010 perustettu verkkokauppa ei tuonut liikkeelle tuloja. Verkkokauppa päätettiin lopettaa sen tappiollisuuden vuoksi. Vuoden 2013 toiminta rahoitettiin lähes yksinomaan jäsenmaksuilla (15 euroa/jäsen) sekä aikaisempien vuosien ylijäämällä. ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Eduskuntaan on tulossa laki itsemääräämisoikeudesta. Senioriliike seuraa aktiivisesti lain valmistelua ja kiinnittää huomiota erityisesti psyyken lääkkeiden pitkäaikaisen käytön säätelyyn laitoksissa. Omaishoidosta suunnitellaan lakia, jonka tavoitteena on omaishoitajien aseman tasa-arvo. Omaishoitajille maksettaisiin korvauksia samojen

5 5 periaatteiden mukaan koko maassa. Senioriliike korostaa, että päätökset omaishoidon tarpeesta pitää tehdä lähellä asiakasta eli kunnissa, mutta maksatuksen tulisi olla Kelan vastuulla. Ikääntyneiden asumisasioiden kehittymistä seurataan ympäristöministeriön asumisohjelman pohjalta. Erityisesti kiinnitetään huomiota hissien rakentamiseen ja senioriasuntojen palveluihin. Vanhusasiavaltuutetun viran perustamista yhteistoiminnassa muiden järjestöjen kanssa pyritään edelleen edistämään. Valtaa Vanhuus-liikkeen kautta Senioriliike on mukana yhteisissä ikäihmisten etuja edistävissä hankkeissa. EU-vaaleihin järjestöt valmistelevat yhteiset teesit. Vuoden aikana järjestetään studia generalia luentoja ajankohtaisista teemoista. Järjestönä Senioriliike pyrkii kehittämään edelleen alueellista toimintaansa niin, että entistä useammat jäsenet pääsisivät vaikuttamaan asuinalueensa paikalliseen päätöksentekoon ikäihmisten asioissa ja että liike saisi samalla uusia henkilöjäseniä. Jäsenmäärän lisäämiseen pyritään innostamalla alueita jäsenistön sitoutumista edistävään toimintaan. Asiasta valmistellaan toimintaohjelma. TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätös osoittaa 4572,40 euron alijäämää. Hallitus esittää alijäämän kirjaamista taseen omaan pääoman toimintapääomaan