aluekeskusohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "aluekeskusohjelma 2002-2009"

Transkriptio

1 i Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymän aluekeskusohjelma Yhtymähallitus Aino-Liisa Jalonen

2 ii SISÄLLYS 1. Johdanto 1 2. Organisoituminen ja aluekeskusohjelman käynnistäminen 2 3. AKO-kausi AKO-kausi AKO-kausi Sukupuolivaikutusten arviointi Loppupäätelmät Aluekeskusohjelman anti Vakka-Suomessa 17 LIITTEET 18

3 3 1. Johdanto Aluekeskusohjelma on alueiden kehittämisestä annettuun lakiin (602/2002) perustuva valtioneuvoston erityisohjelma, joka käynnistyi hallituksen syksyllä 2000 hyväksymien aluepoliittisten linjausten ja aluepoliittisen tavoitepäätöksen perusteella. Aluekeskusohjelman tavoitteena on tasapainoisen aluekehityksen vahvistaminen tukemalla erikokoisten kaupunkiseutujen elinvoimaan perustuvan, kaikki maakunnat kattavan aluekeskusverkoston luomista. (Sisäasiainministeriö: Aluekeskusohjelman tulokset ja vaikutukset arviointi ) Sisäasiainministeriön ohjaama laaja, kansallinen aluekeskusohjelma (AKO) on päättymässä vuoden 2009 lopussa. Ohjelma käynnistyi Vakka-Suomessa vuonna Vuosina aluekeskuksia ohjeistettiin löytämään ratkaisuja myös julkisen palvelutuotannon haasteisiin. Julkinen palvelutuotanto jätettiin kuitenkin AKO:sta pois vuoden 2004 alussa. Vuosia leimasivat sekä seutukunnalliseen julkiseen palvelutuotantoon kytkeytyvät selvitykset että alueen kehittäminen laajasti ymmärrettynä. Ensimmäisiä aluekeskusohjelmavuosia voikin pitää ohjelman etsikkoaikana, jolloin parhaita toimintamuotoja vielä haettiin. Vuosille aluekeskusohjelman tavoitteita selkiytettiin. Strategia tarkistettiin vuonna 2006 kaudelle Vuodesta 2002 vuoteen 2009 on kuljettu Vakka-Suomessa pitkä matka alueellisessa kehittämisessä. Koheesio- ja kilpailukykyohjelma käynnistyy vuoden alusta 2010 ja AKO-työllä on tarjota Vakka-Suomen KOKO:aan vakiintuneita käytäntöjä ja osaavia, laajasti verkottuneita toimijoita. Yhteistyötä kuntien kesken on Vakka-Suomessa toki tehty ennen aluekeskusohjelmaakin. Tarkoituksena on selvittää AKO:n piirissä toteutettuja toimenpiteitä sekä niiden vaikuttavuutta. Keskeisinä teemoina tarkastellaan seudullista yhteistyötä, erikoistumista sekä aluekeskusohjelman tuottamaa lisäarvoa. Lisäksi tässä huomioidaan aluekeskusohjelman ja siitä generoituneen toiminnan sukupuolivaikutuksia. Täysimittainen sukupuolivaikutusten arviointi kulkee mukana aina suunnitteluvaiheesta loppuarviointiin. Kyseinen lakimuutos tapahtui kuitenkin aluekeskusohjelman kuluessa eikä missään vaiheessa aluekeskusohjelmaa ohjeisiin sisältynyt sukupuolivaikutusten arviointi. KOKO:ssa on edellytetty suunnitteluvaiheesta lähtien sukupuolivaikutusten arviointia. Koska kyse on melko samantyyppisistä alueellisen kehittämisen ohjelmista, nähtiin mielekkääksi pohtia Vakka-Suomen AKO:n sukupuolivaikutuksia. Tulokset tarjonnevat KOKO-työhön uusia näkökulmia. Vakka-Suomen alue- ja elinkeinojen kehitystyössä on yhä 7 vuotta tasa-arvolain säätämisen jälkeen ohuet perinteet julkisen toiminnan sukupuolivaikutusten arvioinnissa. Tässä tarkastelussa etsitään epätasa-arvoistavia käytäntöjä ja yksipuolisia sukupuolivaikutuksia. Tavoitteena on myös löytää uusia toimintamalleja niin sukupuolivaikutusten tunnistamiseksi kuin arvioinnin käytännöiksi. Keskustelun avaus aiheeseen on alueella vielä tekemättä.

4 4 AKO-kausien ( , ja ) keskinäisten eroavaisuuksien vuoksi kaudet esitellään ja arvioidaan erillisinä kokonaisuuksina. 2. Organisoituminen ja aluekeskusohjelman käynnistäminen Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä perustettiin hallinnoimaan aluekeskusohjelmaa alkuvuodesta Perustajina toimivat Laitilan ja Uudenkaupungin kaupungit sekä Kustavin, Mietoisten, Mynämäen, Pyhärannan, Taivassalon ja Vehmaan kunnat. Aluekeskusohjelman omistaja on ollut Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymän hallitus (myöh. yhtymähallitus). Aluekeskusohjelman koordinoinnin ja käytännön hallinnoinnin tehtävät on hoidettu Vakka-Suomen Kehityskeskus Oy:ssä. Aluekeskusohjelmakoordinaattorina on koko ohjelman ajan työskennellyt Eeva Rintama. Seutukunnan kokoonpano muuttui vuonna 2005, kun Mynämäki siirtyi Turun seutukuntaan. Mietoinen teki kuntaliitoksen Mynämäen kanssa vuonna 2007 ja siirtyi niin ikään pois Vakka-Suomen seutukunnasta. Työvaliokunta koostuu kunnanjohtajista ja se vastaa seutukuntatyö operatiivisesta johtamisesta: sen keskeinen tehtävä on valmistella asiat yhtymähallituksen kokouksiin. Työvaliokunnan puheenjohtaja toimii esittelijänä yhtymähallituksen kokouksissa.

5 5 Kukin kunta nimeää seutuneuvostoon viisi keskeistä luottamushenkilöään. Yhtymähallitus kutsuu kahdesti vuodessa seutuneuvoston koolle ja tapaamiset toteutetaan koulutuksenomaisina. Jaostotoiminnan aktiivisuus on vaihdellut vuosien kuluessa. Ohjelman päättyessä säännöllisesti kokoontuivat sosiaali- ja terveysjaosto, sosiaalijaos, koulutusjaosto, vapaa-aikajaosto ja kulttuurijaosto. 3. AKO-kausi Vakka-Suomen ohjelman tavoitteet: Turvata alueensa menestyksellisen teollisuuden toiminta- ja kehittymisedellytykset Kehittää ja monipuolistaa ammatillista osaamista alueellaan ja nostaa väestön koulutustasoa Lisätä seutukunnan ympäristön vetovoimatekijöitä siten, että ne varmistavat positiivisen väestökehityksen, yritysten työvoiman saannin ja yritysten muut toimintaedellytykset Lisätä seutukunnan kuntien yhteistyötä kehittämisessä ja yhteisessä palvelutuotannossa siten, että ne pystyvät yhdessä turvaamaan seutukunnan kasvavalle väestölle sosiaalisesti ehyen ja kestävän yhteisön Seutukunnan erikoitumisaloiksi valittiin metalliteollisuus ja elintarvikeala (laajasti ymmärrettynä, alkutuotanto mukaan lukien). Niille luotiin kehittämisstrategiat ja ryhdyttiin näiden alojen määrätietoiseen kehittämiseen. Pääosa strategioita toteuttavista toimenpiteistä ajoittui seuraavaan kauteen Vuonna 2003 elinkeinoelämäyhteistyötä kehitettiin erillisellä toimenpiteellä, josta vastasi Länsi-Suomen aikuiskoulutuskeskus Innova. Toimenpide käynnisti yrittäjäyhdistysten puheenjohtajien ja seutukunnan elinkeinoelämästä vastaavien organisaatioiden yhteiset palaverit, joissa on käsitelty yritysten yhteisiä kehittämistarpeita. Toimenpiteessä järjestettiin muun muassa yhteishankintoja käsitellyt seminaari, jonka seurauksena syntyi erillinen hanke. Yhteistyö kauppakamariosaston kanssa käynnistyi samana vuonna järjestetyssä teollisuusyritysten kehittämistarpeita käsitelleessä seminaarissa, jossa nousivat esille liike elämän palveluja tarjoavien yritysten kehittäminen ja ajankohtaiset infrastruktuurihankkeet. Osaamisen alueella merkittävä toimenpide oli korkeakouluyhteistyön kehittämisohjelman laatiminen siten, että se perustui yrityksille tehtyyn tarvekyselyyn (tavoite 2-rahoitus). Ohjelman toteutus aloitettiin vuoden 2003 alussa. Ammatillisen osaamisen kehittämiseksi muun muassa Ammatti-instituutti Novida haki ja sai opetusministeriöltä kannustusrahaa metallialan koulutuksen profilointiin ja koulutuksen elinkeinoelämäyhteyksien kehittämiseen.

6 6 Korkeakouluyhteistyön kehittäminen keskittyi tutkimusyhteistyöhön, koulutukseen ja opiskelijoiden harjoitteluun, opinnäytetöiden tekemiseen ja opiskelijoiden paluumuuttoon. Ympäristöasioihin liittyvä kehittämistyö käynnistyi vuoden 2002 lopulla. Seutukunnan laatima maankäytön suunnittelun rakennemalli ja maisemaselvitys ovat tukeneet seutukunnan tavoitteiden esille saamista maakuntakaavatyössä. Tekninen jaosto aloitti toimintansa ja jaoston ensimmäisenä tehtävänä oli selvittää yhteistoiminnan edellytyksiä teknisen sektorin eri osa-alueilla. Teknisellä sektorilla yhteistyötä yritettiin muun muassa rakennusvalvonnassa. Rakennuslautakuntien jäsenille järjestettiin yhteinen koulutus. Tavoite 2-rahoituksella toteutettiin keskustojen kunnostushankkeet Kustavissa ja Vehmaan Vinkkilässä, jotka paransivat keskustojen vetovoimaa yritysten sijaintipaikkoina lisätessään asukkaiden ja matkailijoiden viihtyvyyttä. Julkinen palvelutuotanto korostui keskeisenä toiminnan tavoitteena ensimmäisen jakson aikana. Yhtymähallitus, työvaliokunta ja osa jaostoista vakiinnuttivat toimintansa kauden aikana. Jaostotoimintaa kehitettiin osana koordinaatiotyötä. Erityisesti sosiaalitoimessa syntyi myös alatyöryhmiä esimerkiksi vanhustyönjohtajien säännölliset kokoontumiset. Aluekeskusohjelman ja jaostotyöskentelyn avulla syntyi ilmapiiri, jossa yhteistyöstä tuli varteenotettava vaihtoehto. Seutukunta käynnisti kunnallisen palvelutuotannon yhteistyön selvittämisen useilla eri osa-alueilla. Seutukunta sai aluekeskusohjelmassa tehdyn esiselvityksen perusteella kansallisen terveydenhuollon ohjelman rahoituksen yhteistyön kehittämiseen. Terveydenhuollon alalla edettiin suunnitellusti: yhteisen päivystyksen organisointi, sähköisen potilaskertomuksen käyttöönotto ja ympärivuorokautisen hoidon päällekkäisyyksien purkaminen. Suunniteltu yhteistyö on pääosin toteutunut. Sosiaalitoimen yhteistyömahdollisuuksia selvitettiin perhetukikeskuksen, elatustukien, työkeskustoiminnan ja a-klinikan osalta. Suuressa osassa toimintoja selvitystyö on edelleen kesken. Seutuverkkohanke oli keskeinen kauden instrumentti kuntien yhteistoiminnan tiivistämiseksi. Seutuverkko mahdollistaa yhteisen palvelutuotannon ja yhteisten ohjelmistojen hyväksikäytön kunnallisen palvelutuotannon osa-alueilla sitä mukaa, kun ohjelmistot saadaan yhtenäistettyä. Muun muassa yhteinen atk-tukijärjestelmä ja paikkatietojen hyväksikäyttö mahdollistui seutuverkon kautta. Seutuverkkoon perustuvaa kuntien välistä yhteistyötä kehitettiin esimerkiksi taloushallinnossa, kirjastotoimessa ja asiakirjahallinnossa. Yhteisten hankintojen lisäämistä selvitettiin. Seutukunnan kaikkien kuntien lomituspalvelut keskitettiin Vehmaalle, joka nykyisin hoitaa seutukuntaa laajemman alueen palvelut. Keskustelut seutukunnan yhteisten henkilöstöpoliittisten periaatteiden määrittelystä käynnistyivät eivätkä johtaneet tuloksiin. Selvitettiin vapaan sivistystyön ja kulttuuritoimen palvelujen hallinnollista keskittämistä. Seutukunta käynnisti julkisen palveluliikenteen ja matkojen yhdistämiskeskuksen suunnittelun saatuaan lääninhallituksesta siihen osarahoituksen. Suunnitelma valmistui alkuvuodesta 2004, ja siinä tarkasteltiin liikkumismahdollisuuksia eri puolilla seutukuntaa sijaitseviin palvelupisteisiin siten, että niiden yhteiskäyttö helpottuisi. Yhteisen palveluliikenteen odotettiin muodostu-

7 7 van seutuverkon ja seutuportaalin kaltaiseksi työvälineeksi yhteisen palvelutuotannon kehittämisessä. Yhteistä palveluliikennettä ei toteutettu AKO-ohjelman aikana. Aluekeskusohjelma muodostui seutukunnan keskeiseksi strategiatason ohjelma-asiakirjaksi. Aluekeskusohjelman lisäksi vuosittain laadittu maakunnan toteuttamissuunnitelma-aineisto on ollut keskeinen apuväline toimenpiteiden rahoituksen ja ajoituksen varmistamiseen.

8 8 4. AKO-kausi Kauden painopistealueita olivat: 1. Teollisuus Vakka-Suomen veturina 2. Ammatillinen osaaminen ja yrittäjyys seutukunnan kehityksen perustana 3. Vetovoimainen ympäristö seutukunnan vahvuutena 4. Hyvinvoinnin ja sosiaalisesti kestävän kehityksen merkitys Vakka- Suomen elinvoiman kehitykselle Vuoden 2003 lopun työpaikkamenetysten takia seutukunta määriteltiin valtioneuvoston päätöksellä äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Aluemääritys jatkui vuoden 2008 loppuun. Painopistealue 1. Teollisuus Vakka-Suomen veturina Vakka-Suomi on kansainvälistyneen, erikoistuneen, korkeatasoisen teollisuustuotannon osaamisen alue. Seutukunnan valitsemat erikoistumisalat, metalliteollisuus ja elintarvikeala, tarjoavat lähtötilannetta suuremman määrän työpaikkoja ja näillä aloilla toimivien yritysten lukumäärä ja niiden synnyttämä arvonlisäys on kasvanut. Erikoistumisalojen tarvitsemien yrityspalveluyritysten samoin kuin niissä toimivien työntekijöiden määrä on kasvanut. Tuotekehityksen tukena seutukunnassa on tehokkaasti toimiva innovaatiojärjestelmä, joka perustuu kansalliseen ja kansainväliseen korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyöhön. Vakka-Suomi oli mukana Varkauden aluekeskuksen vetämässä teollisten aluekeskusten verkostossa. Verkostossa korostui tarve löytää yhteinen toimintamalli muun muassa innovaatiojärjestelmän ja -toiminnan kehittämiseen. Vakka-Suomi osallistui aktiivisesti Seinäjoen aluekeskuksen vetämän innovaatioverkoston toimintaan ja sen yhteyshenkilönä toimi korkeakouluasiamies. Osana innovaatioverkoston yhteistyötä myös Vakka-Suomessa laadittiin innovaatiotoiminnan ja ympäristön kehittämissuunnitelma. Verkostosta saatiin ohjeet ja konsultti yhdessä yritysten kanssa pidettyyn työpajaan. Ohjelmaehdotuksen kirjoittamisesta vastasi koordinaattori. Turku Science Park on ostanut osaamiskeskusohjelman metalliteollisuuteen kohdistuvan osion Ukipolis Oy:ltä vuosina Tavoitteena on ollut kehittää ja tukea innovaatioiden kaupallistamista verkottamalla toimijoita. Metalliteollisuuden kehittämisstrategiaan liittyen syntyivät muun muassa seuraavat hankkeet erillisellä rahoituksella: Lasepro-keskus Innovaan, kylmälaboratorion perustaminen yritystoiminnan yhteyteen yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa, yritysten valmentaminen Olkiluoto-toimitukseen Ukipolis Oy:ssä. Lisäksi strategia ohjasi yrityskohtaisia kehittämishankkeita ja henkilöstökoulutuksia.

9 9 Elintarvikestrategiaan liittyen syntyivät seuraavat hankkeet: vihannesviljelyn kehittäminen (Innova), maaseutuyritysten logistiikan kehittäminen (Ukipolis) ja elintarvikkeiden jatkojalostuksen kehittäminen (Innova) sekä Lounafood yhteistyö. Lisäksi pienten elintarvikeyritysten verkostoitumisen tukihanke käynnistyi. Vuonna toteutettiin liike-elämän palvelujen kehittämisstrategia. Strategian avulla haluttiin tukea alan yritysten kasvua, uusien yritysten syntymistä sellaisille osa-alueille, joilla ei ole palvelua ja tukea palvelua tarjoavien yritysten siirtymistä alueelle. Kehittämissuunnitelman laati Vakka-Suomen Kehityskeskus yhdessä Nesenta Oy:n kanssa. Strategian laadintaan liittyen syntyivät Seutu-ypp ja Soma-hanke, amkin logistiikkaluotsi, yritysten henkilöstön koulutukset ja yrityspalvelujen toimialaraportti Vakka-Suomessa. Seutuverkkoon toteutettiin yritysten yhteinen palveluhakemisto, josta kuitenkin myöhemmin luovuttiin. Painopistealue 2. Ammatillinen osaaminen ja yrittäjyys seutukunnan kehityksen perustana Seutukunnan omat oppilaitokset tarjoavat osaavaa työvoimaa alueen yrityksille. Oppilaitosten korkeatasoinen koulutustarjonta tuottaa kilpailukykyisiä koulutuspalveluja seutukuntaa laajemmalle alueelle. Oppilaitosten koulutustarjonta täydentyy paikallisella ja virtuaalisella yliopisto-opetuksella ja tehokkaalla koulutusyhteistyöllä Turun ja Rauman alueiden kanssa. Korkeakouluyhteistyöllä saadaan uusia avauksia myös julkisen sektorin henkilöstön koulutukseen. Korkeakouluyhteistyön kehittämisohjelman toteuttamista jatkettiin osana yritysten toimintaympäristön kehittämistä. Elinkeinoelämälähtöinen korkeakouluopetus, korkeakouluopiskelijoiden opinnäytetöiden, harjoittelun ja työhön sijoittumisen hoidon organisointi jatkuivat seutukunnassa. Seutukunta oli mukana maakunnallisessa korkeakoulut seutukunnissa-hankkeessa. Korkeakouluasiamiestoiminta varmisti seutukunnan edunvalvonnan turkulaisten korkeakoulujen keskinäisen yhteistyön ja aluetyön kehittämisessä. Asiamiehen yhdessä Turun yliopiston kanssa suunnittelema erityisopettajien koulutus käynnistyi yhdessä Turunmaan ja Loimaan seutukuntien kanssa. Tavoite 2-rahoituksella käynnistyi lääkäreiden työharjoitteluvaiheen koulutus terveyskeskuksissa ja aluesairaalassa. Toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen yhteyteen erillisellä rahoituksella perustettu oppimiskeskus helpotti verkosto-opiskelua ja riittävän suurten ryhmien muodostamista yhdessä edellä mainittujen seutukuntien kanssa. Seutukunnan verkkosivujen yhteyteen laadittiin myös erilliset sivut koulutustarjontaa varten. Asiamiehen yhteistyö lukioiden kanssa käynnistyi ja niille räätälöitiin Turun korkeakoulujen tarjontapaketti. Vakka-Opisto perustettiin hoitamaan seudun yhteistä kansalaisopistotoimintaa. Opiston toiminta alkoi

10 10 Painopistealue 3. Vetovoimainen ympäristö seutukunnan vahvuutena Seutukunnan hyvät liikenneyhteydet ja toimivat logistiset palvelut tukevat elinkeinojen kehittymistä ja asukkaiden viihtymistä. Seutukunta tarjoaa ympäristöltään korkeatasoisen ja palveluiltaan monipuolisen rannikon asuinpaikan kasvavalle asukasmäärälle. Aluekeskusohjelmatoimenpiteensä vuosina laadittiin seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma maakuntaliiton johdolla. Hankkeen avulla varmistettiin seutukunnan yritysten toiminnan kannalta elintärkeiden infrastruktuurihankkeiden eteenpäinmeno. Liikennejärjestelmäsuunnitelmasta järjestettiin seutuneuvoston seminaari. Lisäksi aluekeskusohjelmasta rahoitettiin maakuntakaavan inventointeja. Maankäytönsuunnittelun pohjatietojen hankinnassa kehitettiin seutuverkkoon perustuvaa paikkatietojärjestelmää erillisellä rahoituksella. Seutukunnan rahoittamat maankäytön suunnitteluun liittyvät toimet palvelivat maakuntakaavatyön nopeaa käynnistymistä. Seutuneuvoston aiheina olivat maankäytön suunnitteluun liittyvät yhteiset asiat. Erillisellä rahoituksella päästiin aloittamaan seutukunnan yhteinen jätevesihuoltoratkaisu. Painopistealue 4. Hyvinvoinnin ja sosiaalisesti kestävän kehityksen merkitys Vakka-Suomen elinvoiman kehitykselle Kunnalliset palvelut tuotetaan yhteistyön avulla taloudellisesti ja hyvätasoisina. Tietoverkkojen hyväksikäyttö tehostaa palvelutuotantoa. Seutuverkko tarjoaa kuntalaisille vaikutuskanavan kunnalliseen ja seutukunnalliseen päätöksentekoon. Seutukunta tehostaa tiedottamistaan ja tukee kuntalaisten osallistumista. Hyvinvointipalvelujen avulla on kaikille turvattu mahdollisuus antaa panoksensa yhteisön hyväksi tehtävässä työssä. Seutukunnan sosiaalisen eheyden kehittämisessä toteutettiin palvelualoittain erillisiä selvityksiä. Palvelutuotannon kehittämisstrategia liitettiin kokonaisstrategiatyöhön. Vuonna 2004 työvaliokunta kokoontui käsittelemään seminaarityöskentelynä yhteistyövalmiuksia kahdesti vuoden aikana. Seutuneuvosto käsitteli palvelustrategian laadintaa. Koulutusjaoston vetämä ja opetushallituksen konsultoima peruskouluverkkoa koskeva selvitystyö valmistui ja esiteltiin hallitukselle alkusyksystä. Koulutusjaosto valmisteli selvityksen perusteella esityksiä yhteistyön tiivistämiseksi muun muassa erityisopetuksessa ja oppilashuollossa, mutta suoraan kouluverkkoon vaikuttavia toimenpiteitä ei selvityksen perusteella syntynyt. Terveydenhuollon yhteistyöhanke saavutti kehittämistavoitteensa. Yhteistyöhankkeen ensimmäinen vaihe päättyi vuoden 2004 lopussa. Terveydenhuollon kehittäminen ja palvelurakenteet olivat seutuneuvoston kokouksen aiheena. Vanhustyön palveluketjujen selvitys valmistui. Rauman aluekeskuksen kanssa tehtiin päihdehuollon selvitys, joka ei johtanut toteutukseen. Seutukunta järjesti seminaarin järjestöille kuntien kanssa tehtävästä yhteistyöstä, minkä jälkeen toimintavuoden tavoitteeksi rajattiin yhteistyön kehittäminen sosiaalialan järjestöjen kanssa. Osa järjestöistä kävi esittäytymässä sosiaalijaostossa. Sosiaalitoimen kehittämiseen saa-

11 11 tiin STM-rahoitteinen seutukehittäjä. Hän vastasi myös alan kolmannen sektorin yhteistyön kehittämisestä. Seutukunta laaditutti Efeko Oy:llä alueen hyvinvointibarometrin. Laskentatulokset esiteltiin sosiaali- ja terveysjaostolle ja aineisto luovutettiin kuntien hyödynnettäväksi. Jaosto laati Vakka-Suomen hyvinvointipoliittisen ohjelman Taloushallinnon yhteistyössä suunniteltiin yhteensopivia ohjelmistohankintoja ja tiiviimmän yhteistyön asteittaista lisäämistä. Suunnitelmia ei toteutettu, sen sijaan on syntynyt kahdenvälisiä järjestelyjä. Teknisen sektorin yhteistyöstä laadittiin selvitys. Erillisellä rahoituksella suunniteltiin ympäristöterveydenhuollon yhteistyömalli ja kokeiltiin sitä. Kunnanjohtajat valmistelivat seminaarissa ehdotusta Paras-hankkeen yhteisen toimintasuunnitelman laatimisesta ja suunnitelmaan sisällytettävistä palvelutuotannon alueista. Paras-hankkeen valmistelu sulki vähitellen kunnallisen palvelutuotannon yhteistyöhön liittyvät asiat AKO:n ulkopuolelle. Koordinaatio Seutukunta vaikutti aktiivisesti maakuntaohjelman laadintaan ja osallistui sen toteuttamissuunnitelmaprosessiin. Seutukunnan linjaukset ja hankkeet olivat hyvin esillä molemmissa. Uuden ohjelmakauden kansallisten ja EU-tason strategioiden valmistelua seurattiin aktiivisesti. Yhteydenpito Rauman ja Turun aluekeskusohjelmakoordinaattoreihin oli aktiivista ja johti uusien yhteisten hankkeiden syntymiseen. Uuteen ohjelmakauteen valmistautuminen muodostui keskeiseksi osaksi koordinaattorin työtä. EU:n maaseutu-, EAKR- ja ESR-ohjelmien aluemäärityksiin, linjauksiin ja rahoituksen jakautumiseen vaikutettiin eri toimijoiden kautta ja suoraan maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä. Vakka-Suomi määriteltiin haasteelliseksi alueeksi vuosiksi Myös muiden ohjelmien osalta pystyttiin vaikuttamaan siihen, että seutukunnalle tärkeiden hankkeiden rahoitus oli mahdollista. Osaamiskeskusohjelman valmistelua seurattiin tiiviisti. Seutukunta mainittiin kumppanina Turun meriklusterin ohjelmaehdotuksessa. Lisäksi seutukunta pyrki mukaan elintarvike- ja energia-alojen klustereihin. Osallistuminen varauduttiin rahoittamaan osittain aluekeskusohjelmasta ja osittain EAKR-rahoituksella. Aluekeskusohjelma järjesti myös ensimmäistä kertaa seudun historiassa kunnallisvaaliehdokkaiden seutukuntakoulutusta, jossa luennoivat oman aluekeskuksen toimijoiden lisäksi Reija Linnanmaa Hausista ja aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius sisäasiainministeriöstä. Koulutukseen osallistui runsaasti myös sellaisia ehdokkaita, jotka eivät olleet aikaisemmin joutuneet tekemisiin seutukunta-asioiden kanssa. Aluekeskuohjelman omarahoituksena käytettiin kuntien rahan lisäksi myös niiden suoraan maksamaa työaikaa. Toisen toteutusjakson vuosina aluekeskusohjelman tuki saatiin arvonlisäverollisiin kustannuksiin.

12 12 5. AKO-kausi Vakka-Suomen seutukunnan aluekeskusohjelma vuosina rakentui aiempien ohjelmavuosien työlle. Toimenpidekokonaisuuksiksi kuluneelle kaudelle valittiin: 1. Korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyö 2. Kärkialojen innovatiivinen kehittäminen 3. Ohjelma- ja koordinaatiotyö Seutukunta osallistui kauden alussa useaan aluekeskusohjelman verkostoon (innovaatio-, koulutus- ja kulttuuriverkostot). Myöhemmin liityttiin myös hyvinvointiverkostoon. Kulttuuriverkostoon osallistumisen mahdollisti erikseen rahoitettu Kulttuuri voimavaraksi hanke, jossa luotiin seutukunnan ensimmäinen yhteinen kulttuuristrategia. Tavoitteina ja välitavoitteina kaudelle olivat: vakiinnuttaa ja vahvistaa seutukunnan sisäiset innovaatiopalvelut, vuoden 2007 loppuun mennessä varmistaa tiivis vuorovaikutus seutukunnan ulkopuolisten innovaatiopalveluiden kanssa siten, että ne palvelevat seutukunnan yrityksiä tehokkaasti vuoden 2008 loppuun mennessä lisättävä innovaatiotoimintaa yrityksissä, mikä ilmenee mm. Tekesin rahoituksen käytön kasvuna vuoden 2008 loppuun mennessä perustaa elinkeinoelämälähtöisesti uusia tutkimus- ja testausyksiköitä seutukuntaan ohjelmakauden loppuun mennessä varmistaa ammattikorkeakoulun yksikön säilyminen seutukunnassa lisätä korkeakoulutasoista, erityisesti tutkintotavoitteista koulutustarjontaa vuoden 2007 loppuun mennessä lisätä korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrää vuoden 2008 loppuun mennessä tukea yritysten työvoiman saantia seutukunnallisin täsmäpalveluin 2008 loppuun mennessä. Painopistealue 1. Korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyö Korkeakouluasiamies, jonka tehtävänä on yhteistyön koordinaatio, hankekokonaisuuksien syntymisen tukeminen ja rahoituksen hankinta niihin ja paikallisten yksiköiden tukeminen niiden korkeakouluyhteistyössä Innovaatioasiamies, joka luo yhteydet osaamiskeskusohjelman kautta tapahtuvaan kehittämiseen, tutkimus-, tuotekehitys- ja teknologian siirron edistäminen ja yritysten TEKES-rahoitteisten hankkeiden synnyn tukeminen

13 13 Painopistealue 2. Kärkialojen innovatiivinen kehittäminen Meri-, metalli-, energia- ja elintarvikealan selvitykset ja strategiat ja yritysten saattaminen niiden tarvitsemien tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotteistuspalvelujen piiriin. Koulutuksen tarveohjautuvuuden vahvistaminen mm. ennakointitiedon hyväksikäytön avulla työvoiman saannin turvaamiseksi Korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyöstä sekä kärkialojen innovatiivisesta kehittämisestä vastasivat koulutusasiamies ja innovaatioasiamies omilla orientaatioillaan ja vahvasti yhteistyössä toimien. Innovaatioasiamies Hyödyn siirtäminen pienten ja keskisuurten aluekeskusten innovaatioverkoston toiminnasta seutukuntaan on ollut innovaatio-asiamiehen päätehtävä. Toiminta on perustunut seutukunnan innovaatio-ohjelmaan. Innovaatio- ja koulutusasiamiehet osallistuivat verkoston järjestämään Tampereen yliopiston vetämään Innoventurer-kehittäjäkoulutukseen. Seutukunta on testannut useita verkoston tarjoamia pilottitoimintamalleja esim. Innodiileri-. Innovaatiosessio- ja Innosolu-toimintaa. Niistä ei ole kuitenkaan löytynyt sopivaa aineistoa pysyvään käyttöön. Seutukunnasta osallistui kaksi henkilöä aluekeskusten innovaatioverkoston vuoden 2009 teemana olevan Advisory Board-toiminnan koulutukseen ja menetelmää on kokeiltu ja sen laajempi käyttöön ottaminen sisältyy KOKO-ohjelmaan. Asiamiestoiminta on tukenut pienten testaus- ja tutkimusyksiköiden toiminnan jatkumista ja uusien yksiköiden syntymistä esim. kylmälaboratorio. Innovaatioasiamiehen toimesta seutukuntaan on saatu TE-keskuksen EAKR-rahoitus yhteiselle toimipaikkaan sitomattomalle yrityshautomolle. Hautomossa on testattu useita yritysideoita, joista osa on johtanut hautomostatuksen saamiseen. Asiamies on osallistunut hankkeiden arviointiin yhdessä hautomopäällikön kanssa sekä myös hautomon ohjausryhmätyöhön. Osittain innovaatioasiamiehen aktivoinnin johdosta seutukunta on menestynyt erittäin hyvin Inno-Suomi kilpailussa Varsinais-Suomen sarjassa 2007: 1. sija Laitilan Terveyskeskus, Hyvinvointikeskus Poukanville, 2. sija Neapo Oy 2008:1. sija Biovakka, sekä 1. sija valtakunnallisessa kilpailussa sija Novoplastik Oy, 2-sija. Kasvihuone ES-AN Oy Innovaatioasiamies tiivisti ohjelmakauden alussa yhteistyötä osaamiskeskusohjelman meri-, energia- ja elintarvikeklustereissa. Seutukunta on ollut mukana Turun koneteknologiakeskuksen meriklusteriin liittyvässä EAKR-teemarahoitukseen perustuvassa hankekokonaisuudessa. Energia- ja energiaklustereiden kehitystyöhön on osallistuttu yrityshankkeiden kautta.

14 14 Innovaatioasiamiehen tehtäviin on kuulunut myös: kehittämishankkeiden arviointi ja jatkotoimenpiteiden suunnittelu asiantuntijoiden ja teknologian välittäminen yrityksille tutkimus- ja kehitysyhteistyön välittäminen yrityksille (esim. yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, osaamiskeskusten kanssa ) rahoituspalveluiden arviointi ja rahoitushakemusten laatiminen yritysten kanssa ( TE- KES, TE-keskukset, keksintösäätiö, TYKES jne.) Toimintaan tarkoitetun rahoituksen käyttö seudun yrityksissä on lisääntynyt. uusien kehityshankkeiden valmistelu, kokoonjuoksu ja hakemusten laadinta on kuulunut innovaatioasiamiestoimintaan. Yrityskontakteja on ollut vuosittain yli sata. Erilaisia seminaareja on järjestetty yhdessä valtakunnallisten ja maakunnallisten toimijoiden kanssa yhteensä kymmenen. Esimerkiksi syksyllä 2008 järjestettiin yhteistyössä TEKES:n, Sitran, Finnpron ja Teknologiateollisuus ry:n kanssa Valmistava teollisuus seminaari. Osaavan työvoiman saamiseen kytkeytyi metallialan Peste-prosessi, jota toteutettiin yhdessä TE-keskuksen ja Turun kauppakamarin Uudenkaupungin osaston kanssa. Prosessissa käytiin läpi metallialan muutostrendejä maakunnassa ja seudulla ja laadittiin toimialan kehityshaasteita ratkovia toimintasuunnitelmia. Projektin tavoitteena oli jalostaa työvoimaan liittyvää ennakointitietoa yhdessä alan yritysten kanssa. Tietoa paikallisten yritysten tarpeista hankittiin myös haastattelemalla 50 seudun yrityksestä. Haastattelut tuottivat tietoa seudun koulutustarpeiden suuntaamiseksi sekä materiaalia seutukunnan työllisyysstrategiaa varten. Koulutusasiamies Koulutusasiamiehen työssä korostui kaksi laajempaa tehtäväkokonaisuutta: elinkeinoelämälähtöisen ja korkeakoulutasoisen koulutuksen tarjonnan edellytysten luominen seutukunnassa ja väestön koulutustason nostaminen. Korkeakouluyhteistyön kehittämistä on jatkettu yhteistyökumppaneilta ja yrityksiltä saadun palautteen perusteella tavoitteena kehittää edelleen koulutuksen tutkintotavoitteisuutta. Kauden tavoitteena on lisätä korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrää vuoden 2008 loppuun mennessä. Tilastot osoittivat lievää kehitystä. Korkeakouluopetuksen paikallista tarjontaa pystyttiin lisäämään ja opetus pystyttiin neuvottelemaan tutkinnon osiksi. Koulutuksen neuvonta- ja ohjauspalveluissa korostuivat yksittäisten henkilöiden yhteydenotot omien koulutuspolkujen rakentamisessa. Ennakointitoimintaan liittyen koulutusasiamies järjesti yhdessä kauppakamariosaston ja TE-keskuksen ennakointiyksikön kanssa kaikkien teollisuusalojen edustajille seminaarin, jossa keskityttiin elinkeinoelämän osaamishaasteisiin tulevaisuudessa TE-keskuksen, EK:n ja Teknologiateollisuuden edustajien alustusten pohjalta. Myös viennin sekä rahoituksen ajankohtaiset asiat olivat keskustelussa. Alustajat saatiin TE-keskuksesta, Finprosta ja Finnverasta. Tilaisuudessa käsiteltiin alustavasti myös asiakas- ja markkinointilähtöisen ennakoinnin sisällyttämisestä toimintaan. Yrityskokoontumisia on sittemmin jatkettu. Yritysten tarpeista lähtevää, korkeakoulutasoista opetusta järjestettiin pääosin yhteistyössä Turun amk:n Uudenkaupungin yksikön kanssa. Esimerkkinä tällaisesta koulutuksesta alueen yri-

15 15 tysten toimihenkilöille suunnattiin syksyllä 2009 Työnjohdon ja esimiesten ammatilliset lukuvuoden kestävät erikoistumisopinnot. Koulutusta 3D-mallintamiseen tarjottiin niin ikään erikoistumisopintoina. Koulutus alkoi marraskuussa Neuvottelut tuotesuunnittelun erikoistumisopinnoista ovat meneillään. Innovaatioverkoston Innosolu-toimintaan seutukunta osallistui 10 muun alueen kanssa. Tavoitteena oli testata ja markkinoida oppimiskeskuksen videoneuvottelujärjestelmää ja oppimisalustaa yritysten ja niiden tarvitsemien asiantuntijapalveluiden verkottamisessa. Koulutusasiamies toimi seudun yhteyshenkilönä. Kokemukset valtakunnallisessa Innosolu-toiminnassa osoittavat, että menettelyn edut tiedostetaan, mutta käyttöönotto tapahtuu hitaasti. Innosolu-toiminta parhaimmillaan tehostaa monia toimintoja: vähentää matkustamista ja tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia vihreämpien valintojen tekemiseen. Avoimen yliopiston opintotarjontaa lisättiin alueella, vaikka kaikki kurssit eivät toteutuneet osanottajapulan vuoksi. Potentiaalisena opiskelijaryhmänä nähtiin lukio-oppilaat ja myös lukioille tarjottiin mahdollisuutta sisällyttää joitakin avoimen yliopiston kursseja omaan tarjontaansa. Avaukset lukioiden suuntaan eivät osoittautuneet hedelmällisiksi. Yrittäjyyskasvatustoimintaa kehitettiin perusasteella ja lukiossa innovaatioverkoston koulutusosion palavereista saadun kimmokkeen myötä. Seutukunta liittyi Jyväskylän yliopiston luomaan TET-tori palveluun, joka toimii työelämään perehtymisessä koulujen, oppilaiden, kotien ja yritysten yhteisfoorumina. Kehittämistyötä tehtiin yhdessä Varsinais-Suomen Yrittäjien yrittäjyyskasvatushankkeen kanssa. Koulutusasiamies ja aluekeskusohjelmakoordinaattori osallistuivat maakunnalliseen yliopistoyhteistyön kehittämisen ohjausryhmään. Seudun yrityspalvelujen edustajat vierailivat viidessä korkeakoulujen laitoksessa, tutkimus- tai koulutusyksikössä. Vierailujen tarkoituksena oli luoda alueen yritysneuvojille käsitys siitä millaista koulutusta ja tutkimusta tehdään, ja miten niitä voitaisiin alueen yrityksissä hyödyntää sekä luoda lisää kontakteja koulutus- ja tutkimusalalle. Vierailut avasivat myös konkreettisia kontakteja alueen yrityksille. Painopistealue 3. Ohjelma- ja koordinaatiotyö Ohjelmatyön hallinta ja sosiaalisen pääoman kasvattaminen tukemalla yhteistyötä Yleistä ohjelma- ja koordinaatiotyöstä Vakka-Suomessa aluekeskusohjelma mahdollisti poikkeuksellisen pitkäjänteisen työskentelyn seutukunnan strategiatyössä. Sama henkilö vastasi ohjelmaehdotuksen kirjoittamisesta jo ohjelmaan hakeuduttaessa vuonna 2001 ja kaikista strategian tarkistusvaiheista samoin kuin ohjelmaa toteuttavien toimenpiteiden koordinoinnista. Koordinaatiotyö on hoidettu ostopalveluna Vakka-Suomen Kehityskeskus Oy:ssä, jonka rooli seudullisena kehittämisyhtiönä oli keskeinen koko ohjelmakauden. Myös ohjelman toteutuksen ohjaustyö on ollut pitkäjänteistä. Siinä keskeinen asema on ollut kunnanjohtajien muodostamalla työvaliokunnalla. Seutukunta kuntayhtymä perustettiin aluekeskusohjelman hallinnoijaksi ja sen hallitus toimi ohjausryhmänä. Kuntayhtymän tehtäväalue rajautui melko pian alun perin aiottua kapeammaksi, kun kunnat eivät siirtäneet sille palvelu-

16 16 tuotantotehtäviä niin kuin oli suunniteltu. Paras-lainsäädännön myötä yhteistyön perusmalliksi palvelutuotannon yhteistyössä vakiintui isäntäkuntamalli. Ohjelman alussa huomattava osa koordinaattorin työpanosta käytettiin kunnallisen palvelutuotannon yhteistyöaloitteiden eteenpäinviemiseen mm. eri osa-alueiden jaostojen työskentelyn tukemiseen. Työvaliokunnan asettama elinkeinojaosto muodosti foorumin, jonka kautta kaikki elinkeinojen ja osaamisen kehittämisen sekä yritysneuvonnan kanssa tekemisissä olevat tahot osallistuivat aluekeskusohjelman toteuttamiseen. Ohjelmakauden ajan aluekeskusohjelma on ollut seutukunnan ainoa elinkeinojen ja osaamisen kehittämisen yleisstrategia. Tätä kautta se on myös ohjannut muiden seudun käytettävissä olleiden rahoituslähteiden kuten EU-osarahoitteisten rakennerahasto- ja maaseutuohjelmien sekä kansallisten tukirahoitusten käyttöä. Myös seutukunnan äkillisen rakennemuutosalueen aluemääritykseen liittynyt ohjelma-, rahoituksen hankinta- ja hanketyön ohjaus kuuluivat koordinaattorin tehtäviin. Aluekeskusohjelmaa on täydennetty lukuisin erillisin strategioin, joista osa on rahoitettu aluekeskusohjelmasta esim. metalli-, elintarvike- ja palveluliiketoiminnan strategiat, osa erillisellä rahoituksella esim. korkeakouluyhteistyö- ja kulttuuristrategia, osan kirjoittaminen on kuulunut koordinaatiotyöhön esim. innovaatiojärjestelmän kehittämisstrategia. Koordinaatiotyön olennainen osa on ollut seutukunnan näkökulmien esille tuominen maakuntatason suunnittelussa. Maakuntasuunnitelmaan, maakuntakaavaan, maakuntaohjelmaan ja sen toteuttamissuunnitelmaan on seutukunnasta tehty aktiivisesti ehdotuksia, jotka on koordinoitu ja priorisoitu seudun oman strategian kautta. Varsinais-Suomen liiton koordinaattorille tarjoama mahdollisuus osallistua liiton maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa koskeviin, aluehallintoviranomaisten kanssa käytäviin neuvotteluihin on ollut erittäin merkityksellinen. Varsinais-Suomen liitto on ollut joustava rahoittaja ja hyvä yhteistyökumppani ohjelman toteuttamisessa. Liitto on avannut yhteistyölle monia ovia, joiden takaa on löytynyt tukea seutukunnan ohjelman toteuttamiseen. Ohjelmakautta on myös leimannut turkulaisten korkeakoulujen toimintatavan muutos ylhäältä annetun, valmiiksi paketoidun osaamisen tarjonnasta on päästy aitoon yhteistyöhön koulutustarjonnan muokkaamisessa tarpeiden mukaiseksi. Kiitettävää on myös korkeakoulujen keskinäisen yhteistyön lisääntyminen tarjonnan päällekkäisyyksien poistamisessa. Myös tiedekuntien ja erillisten tutkimuslaitosten ovet ovat raottuneet niin, että on saatu tietoa toiminnoista, joita seudun yritykset mahdollisesti voisivat hyödyntää. Valitettavaa sen sijaan on osaamiskeskusohjelman toteuttamisessa ohjelmakauden aikana Varsinais-Suomessa tapahtunut muutos. Toisin kuin muissa maakunnissa, Varsinais-Suomessa ohjelma on sulkenut seutukunnalliset toimijat ulkopuolelle. Ohjelmakauden alkua leimasi tiivis ohjausryhmiin osallistumisen ja yhteisten hankkeiden muodossa toteutunut yhteistyö. Nyt toiminta on rajautunut lähes yksinomaan muodolliseen tiedottamiseen maakunnallisilla yhteistyöfoorumeilla.

17 17 Hyvinvointialan kehittäminen Vakka-Suomi on ollut mukana aluekeskusohjelman hyvinvointiverkostossa uudelleen vuodesta 2008 alkaen. AKO:ssa yhteydenpito paikallisiin hyvinvointialan yrityksiin on ollut keskeisestä. Myös alueellisesti toimivan Varsinais-Suomen hyvinvointiklusterin selvitykseen osallistuttiin. Aluksi sen työ toteutui klusteriselvityksenä. Sen jälkeen klusteritoiminta on hakenut tulevia toimintalinjojaan ja vastuutahoa. Vakka-Suomi oli mukana Turun amk:n Freesi Fiilis tapahtumassa vuonna Kyseessä oli hyvinvointialan yritysten esittäytyminen Uudessakaupungissa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinoiden kehittämisen tarpeellisuus tunnistettiin seutukunnassa. Yritysten tarvitsemaa tukea kartoitettiin. Keskeiseksi lisätiedon tarpeet olivat tuotteistuksessa sekä markkinointi- ja hankintakilpailuosaamisessa. Tarkoituksena on järjestää hyvinvointialan yrittäjille koulutusta, joka vastaa näihin tarpeisiin. Toteuttamisessa tehdään yhteistyötä Yritys- Salon ja sen hallinnoiman Ypk-resurssi hankkeen kanssa. Valmistelutoimet terveysliikunnan tutkimushankkeeksi yhteistyössä UKK-instituutin tai vastaavan, alallaan arvostetun toimijan, kanssa ovat meneillään. Kansainvälistyminen Seutukunnan ominaisuuksia vetovoimaisena yritysten toimintaympäristönä on testattu tehostamalla kansainvälisten ja ulkomaisten yritysten sijoittumiseen tähtäävää toimintaa yhteistyössä maakuntatasolla ja muun muassa aluekeskusten Infire-tapahtumaan osallistumalla Hämeenlinnassa Tapahtuman fokus oli kiinteistösijoittamisessa. Vakka-Suomen seutukunta esittäytyi tapahtumassa eri toimialojen kautta joustavan elinkeinopolitiikan ja nopean päätöksenteon alueena. Lisäksi toiminta on kohdistunut maakunnallisen Invest in Finland yhteistyön kehittämiseen ja sijoittumistoimeksiantoihin. Kansainvälisen toiminnan osalta on suuntauduttu maakunnallisen kv-foorumin toimintaan (TE-keskus veturina). KOKO-valmistelut Koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan (KOKO) valmistautuminen on näkynyt AKO-toimijoiden työssä päättyvällä kaudella. Vakka-Suomen seutukunnan työvaliokunnalle ja elinkeinojaostolle on useita kertoja esitelty KOKO:a. Seutuneuvostolle järjestetyssä esittelytilaisuudessa oli puhujana ohjelmajohtaja Janne Antikainen. Kauden jälkimmäisellä puoliskolla laadittiin työllisyysstrategiaa, ja työ nivottiin KOKO:n valmisteluun. Vuoteen 2009 on kuulunut Vakka-Suomen KOKO ohjelma-asiakirjan valmistelua sekä osallistumista ohjelmaan liittyneisiin tilaisuuksiin.

18 18 6. Sukupuolivaikutusten arviointi Sukupuolivaikutusten arviointi (arkikielessä suva tai suvaus) tuli lakisääteiseksi velvoitteeksi viranomaistoiminnassa, kun syyskuussa 2002 astui voimaan EU:n uudistettu työelämän tasa-arvodirektiivi. Suomalaisessa lainsäädännössä tasa-arvon huomioimiseen velvoittavat perustuslaki sekä tasa-arvolain 4, jossa käsitellään viranomaisten velvollisuutta edistää tasa-arvoa. Sukupuolivaikutusten arviointi ilmaisee ohjelman vaikuttavuutta niiden toimijoiden ja ihmisryhmien kautta, joita ohjelma on koskettanut. Toisin sanoen suvauksella tarkastellaan sitä kehen ohjelman panos on haluttu kohdistaa ja onko asetetut tavoitteet saavutettu. Täysimittaisessa sukupuolivaikutusten arvioinnissa työ aloitetaan varhaisessa vaiheessa jo toimintaa ja toivottavia sukupuolivaikutuksia suunniteltaessa ja pohdittaessa. Lainmukaisessa toiminnassa sukupuolinäkökulmaa kulkee mukana suunnittelusta loppuarviointiin. Kansallisessa AKO:ssa sitä ei edellytetty eikä Vakka-Suomen aluekeskusohjelmassa näkökulmaa huomioitu. Tässä yhteydessä kyseessä on sukupuolivaikutusten arviointi olosuhteissa, joissa tietoisesti ei ole pyritty luomaan tasa-arvoistavia tuloksia. Toimenpiteiden tavoitteita ei ole käsitelty riittävällä tarkkuudella sukupuolivaikutusten arvioinnista. Lähtökohtaoletuksena lienee ollut tavoite sukupuolineutraliudesta. Vakka-Suomen seutukunnassa oli vuonna 2008 asukkaita yhteensä Näistä naisia oli ja miehiä Teollisena alueena Vakka-Suomen sukupuolijakauma viisivuotisryhmittäin on miesvoittoinen aina 55-vuotiaisiin saakka. Ainoan poikkeuksen muodostaa alle viisivuotiaiden ryhmä, jossa enemmistö on tyttöjä. Yli 55-vuotiaissa löytyy miesvoittoinen ryhmä kuitenkin vuotiaista, jota selittänee miesten voimakas rekrytointi auto- ja metalliteollisuuden työntekijöiksi 1970-luvulla. Vakka-Suomen työpaikat jakaantuvat tasaisesti miesten ja naisten kesken. Julkisen sektorin työpaikkojen naisvoittoisuus tasaa yksityisen sektorin miesvoittoisuutta. Työttömyys on Vakka-Suomessa pitkään koskettanut useampaa naista kuin miestä. Vallitseva taantuma ja taloudellinen tilanne Vakka-Suomessa on ainakin hetkellisesti muuttanut perinteisen asetelman. Meneillään oleva taantuma on kansallisesti tarkasteltuna kohdistunut ensisijaisesti vientivetoisiin aloihin. Vakka-Suomen osalta tämä tarkoittaa voittopuolisesti miehiä työllistävän metalliteollisuuden haasteita ja lokakuussa ,4% työttömistä oli miehiä. Työpaikkojen sukupuolijakautuma työnantajasektorin mukaan 2006 Miehet Naiset Työpaikat/alueella työssäkäyvät yhteensä Palkansaajat Valtio Kunta Valtioenemmistöinen Oy

19 19 Yksityinen sektori Tuntematon 4 2 Yrittäjät

20 20 Työpaikkojen sukupuolijakautuma työnantajasektorin ja ammattiaseman mukaan 2007 Yhteensä Miehet Naiset Toimialat yhteensä A Maatalous, metsätalous ja kalatalous C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta X Toimiala tuntematon Yrittäjyys on huomattavasti yleisempää miesten keskuudessa. Miehiä toimii yrittäjän ammatissa lähes kaksi kertaa enemmän kuin naisia. Ainoa poikkeus toimialojen joukossa on yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut, joissa naisten suhdeluku miehiin verrattuna on 3,4:1. Miesvoittoisinta yrittäjyys on rakentamisessa. Yrittäjyyden miesvaltaisuus on havaittavissa jo uusyritysneuvonnan palveluissa, joita käyttävät miehet kaksi kertaa enemmän kuin naiset. Aluekeskusohjelman kaudet Vakka-Suomessa eroavat huomattavastikin toisistaan sukupuolivaikutuksia tarkastellessa. Ääripäitä edustavina esimerkkeinä ovat julkisen palvelutuotannon kehittämisen mukanaolo (vuosina ) ja toisaalta merkittävä panostus alueen teollisiin ja miesvaltaisiin yrityksiin. Seutukuntia rohkaistiin aluekeskusohjelman piirissä löytämään ratkaisuja ikääntyvän väestörakenteen mukanaan tuomiin ongelmiin. Koko julkisen palvelutuotannon kenttä kuului kehittämisen piiriin ja sen mukaisesti Vakka-Suomessa myös toimittiin. Julkisen palvelutuotannon kehittäminen laajasti tarkasteltuna tarkoittaa koko väestöpohjan olosuhteiden kehittämistä ja koskettaa kumpaakin sukupuolta. Kehittämistoiminnan suuntaaminen julkisiin palveluihin tarkoittaa myös toiminnan suuntaamista naisvaltaiselle alalle. Vakka-Suomessa vain joka viides kunnan työntekijä on mies. Ensimmäiset AKO-vuodet sisälsivät laajoja kokonaisuuksia ja niiden vaikuttavuutta voidaan pitää sukupuolineutraalina.

21 21 Alusta asti huomiota kohdistettiin myös yrityskenttään ja tätä kautta työikäiseen väestöön. Meri-, metalli- ja elintarvikealat ovat olleet päättyvän kauden kärkialoja, mutta pohjustava työ alkoi jo vuonna 2002, kun kyseinen valinta tehtiin ja laadittiin metalliteollisuuden ja elintarviketeollisuuden kehittämisohjelmat. Näihin aloihin panostaminen on käytännössä tarkoittanut miesvaltaisten työpaikkojen tukemista. Sukupuolipoliittisesti asetelma näyttää pelkkien lukujen valossa huolestuttavalta. Taustalla on vaikuttanut autotehtaan muuttuneet tilanteet, todellinen tarve alueen elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi sekä osaavan työvoiman sitominen alueelle. Vakka-Suomi oli äkillisen rakennemuutoksen aluetta ja valtaosa käytettävissä varoista suunnattiin nimenomaisesti kyseisille aloille. Ministeriö suuntasi strategian aikaisempaa voimakkaammin elinkeinojen kehittämiseen vuonna 2006 ja kunnallisen palvelutuotannon yhteistyön kehittäminen suljettiin ohjelmatyön ulkopuolelle. Aidosti sukupuolineutraalia työtä hankkeen piirissä on tehty ympäristöasioiden kehittämisessä, kun esimerkiksi keskustoja rakennettiin viihtyisämmiksi. Julkisen palvelutuotannon kokonaisuus mielletään helposti sukupuolineutraaliksi. Julkisia palveluja käyttävät eniten lapset, nuoret ja vanhukset, ja kaikissa ryhmissä he ovat edustettuina. Koulutusasiamiehen työn kuvaa tarkasteltaessa voidaan todeta, että toimintaa on suunnattu monipuolisesti eri-ikäisten sekä naisten ja miesten hyväksi. Yhteistyötä on tehty muun muassa seuraavien tahojen kanssa ja ne profiloituvat hyvin erilaisina asiakaskunniltaan: Novida ja Turun amk:n Uudenkaupungin yksikkö Innova Vakka-Opisto korkeakouluyhteistyö Turun korkeakoulujen kanssa AKO-toimijat ovat toimineet seuraavasti Vakka-Suomen yrityskentässä. Koulutus- ja innovaatioasiamiehet ovat olleet tiiviissä yhteistyössä alueen metalli-, meri- ja elintarviketeollisuuden yritysten kanssa. Naisvaltaista hyvinvointialaa on kehitetty yhteistyössä hyvinvointiverkoston ja maakunnallisten hyvinvointialan kehittäjien kanssa. Luovien alojen kehittäminen on hoidettu erillisellä rahoituksella. Ohjelmarahoituksen käytön painopiste on ollut teollisten toimintojen kehittämisessä. Ohjelma ja koordinaatiotyötä on tehty sukupuolivaikutusten näkökulmasta hyvin laajasti. Suoranaista asiakaskuntaa tästä toimialasta on haasteellista eritellä ainakaan koko ohjelman ajalta. Työn sisällöt ovat olleet monipuolisia ja teemoittain niin mies- kuin naiserityisiäkin.

22 22 7. Loppupäätelmät Aluekeskusohjelman anti Vakka-Suomessa Aluekeskusohjelmaan haettaessa Uusikaupunki oli juuri pudonnut pois kaupunkikeskusten joukosta. Osallistumista kansalliseen aluekehittämisohjelmaan pidettiin tärkeänä jopa tarpeellisena. Vakka-Suomessa on pitkään tehty kuntien välistä yhteistyötä, mutta AKO:n myötä yhteistyörakenteet luotiin aiempaa kiinteämmiksi ja perustettiin Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä hallinnoimaan aluekeskusohjelmaa. Käytännössä AKO tarjosi uusia välineitä seutukunnan yhteisiin strategisiin linjauksiin elinkeinojen ja osaamisen kehittämisessä. Ohjelmaperusteisen ja hankerahoitteisen kehittämistyön hyvä hallinta seurasivat niin ikään AKO:aan osallistumista. Hyvät yhteistyöverkostot maakuntatasolla ja naapuriseutujen kanssa vallitsevat aluekeskusohjelman päättyessä. Aluekeskusohjelmassa luotiin hyvä alku kunnallisen palvelutuotannon yhteistyöhön. Vakka-Opisto, terveydenhuollon yhteistyö, seutuverkoston mahdollistamat palvelut, toimivien jaostojen käytännön yhteistyö ja muut yhdessä toteutetut hankkeet ovat esimerkkejä julkiseen palvelutuotantoon kuuluvista yhteistyön muodoista, joiden perusta luotiin ensimmäisinä AKO-vuosina. Vakka-Suomi liittyi AKO:n innovaatioverkostoon ja seutukunnalle kirjoitettiin innovaatiostrategia innovaatioverkoston ohjauksessa. Strategian perusteella palkattiin innovaatioasiamies. Innovaatioasiamiehen toiminnan on ollut luoda yhteyksiä Tekel:iin, osaamiskeskusohjelmaan ja Tekesiin sekä yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimuslaitoksiin. Innovaatioasiamiehen toiminnan perusteella Vakka-Suomeen syntyi Yrityshautomo Yritysten Tekes-hakemukset ovat lisääntyneet. Pilottien avulla on seutukunnassa kokeiltu innovaatioverkoston tarjoamia uusia toimintamalleja. Koulutusyhteistyön verkostot toimivat Vakka-Suomessa aluekeskusohjelman päättyessä tehokkaasti ja vaikuttavasti. Vuorovaikutus alueen yritysten kanssa on tuottanut ajantasaista tietoa yritysten koulutustarpeista ja näihin tarpeisiin on myös kyetty vastaamaan. Ennakointiyhteistyötä on tehty TE-keskuksen, kauppakamariosaston, ja yritysten kanssa. Turkulaisten korkeakoulujen kanssa on luotu toimivat yhteydet ja tämän yhteistyö on laajentanut myös vakkasuomalaista koulutustarjontaa. Yhteistyö paikallisten oppilaitosten kanssa on aluekeskusohjelmankin piirissä vakiinnuttanut käytäntöjä. Hyvinvointialan kehittämisen peruslinjaukset ovat löytyneet painopisteen asettamisesta ennaltaehkäisevään toimintaan. Aluekeskusohjelma on tarjonnut mahdollisuuden tärkeään paikalliseen kehittämistyöhön. Vuonna 2010 alkavaa alueellista koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa pidetään mahdollisuutena jatkaa Vakka-Suomen ohjelmaperusteista kehittämistä.

23 23 LIITTEET Korkeakoulu- ja tutkimuslaitosvierailut (5kpl): Turun ammattikorkeakoulun ITC-palvelut Turun kauppakorkeakoulun JOKO- ja yrittäjyyskoulutusyksiköt Turun yliopiston fysiikan laitos Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun Foodwest vierailu Turun yliopiston kemian sekä biokemian ja elintarvikekemian laitoksille Avoin yliopisto kurssitarjonta Vakka-opistossa yhteistyössä Turun yliopiston avoimen yliopiston kanssa Kurssit järjestettiin joko Laitilassa tai Uudessakaupungissa tai molemmilla paikkakunnilla tarvittaessa. Alla olevassa listassa on järjestämislukukausi sekä suunnitellut tunnit. Lopussa kurssin toteutuma ja järjestetyistä kursseista osallistujat yhteensä sekä osallistuneiden miesten lukumäärä. LUKUVUOSI YHT. / MIEHET SUOMEN JA LÄHIALUEIDEN TAIDEHISTORIA (5 op), keväällä 2008, 40 h 10/3 ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSOPINNOT (25 op), lukuvuosi 07-08, 48 h 10/2 KLIMATOLOGIA (3 op), syksy 07, 6 h, ei toteutunut SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TOIMINTA JA SAIRAUDET (3op), syksy 07, 10 h 9/3 HENGITYSELIMISTÖN TOIMINTA JA SAIRAUDET (3 op), kevät 08, 10 h 9/3 DIABETES (3 op), kevät 08, 10 h 13/2 LUKUVUOSI JOHDATUS TAIDEHISTORIAAN TIETEENALANA I, 2 op, syksy h, ei toteutunut JOHDATUS TAIDEHISTORIAAN TIETEENALANA II, 4 op kevät h, ei toteutunut JOHDATUS OIKEUSTIETEESEEN, 5 op, syksy 08, 20 h 14/6 PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS, 7 op, kevät 09 22h, ei toteutunut KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT, 25 op, 81 h lukuvuosi 08-09, ei toteutunut SYÖPÄTAUDIT 5 op, syksy h, ei toteutunut MIELENTERVEYS 5 op, kevät h, ei toteutunut TERVEYSTIEDON PERUSTEET 4 op, syksy 08 9 h, ei toteutunut LUKUVUOSI MERIHISTORIAN TUTKIMUKSEN LÄHTEET, 2 op, osana Suomen historian perusopintoja, syksy 09, käynnissä 20 h 17/12 VANHOJEN KÄSIALOJEN KURSSI, 2 op, osana Suomen historian perusopintoja, syksy 09, käynnissä 25 h 10/8 JOHDATUS OIKEUSTIETEESEEN, 5 op, syksy h, ei toteutunut KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT, 25 op, lukuvuosi h, ei toteutunut LUOVA KIRJOITTAMINEN, 25 op, tarjolla keväälle 2010, 72 h 13/2

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT

KUOPION TYÖPAIKAT KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Me-säätiö Me-säätiö tavoite. 2050 Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Strategiamme kärjet. 1. Koulutus kukaan ei syrjäydy peruskoulussa. 2. Uudenlainen työ nuorille 20 000 työkokemusta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2015

Työpaikat ja työlliset 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

YT-TILASTOT Tytti Naukkarinen

YT-TILASTOT Tytti Naukkarinen YT-TILASTOT 2016 9.1.2017 Tytti Naukkarinen VUOSIVERTAILU 2006 2016 ALKANEIDEN YT-NEUVOTTELUJEN ALAISET HENKILÖT 250000 200000 150000 100000 50000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Kaikk tärkki, mik vetä: meri, pello ja metä. Niist riittä voimi. Tua sää kude, meill o loimi. Ei tartt pelkästäs yrittä, saa tehrä kans. Talousarvio 2007 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. huhtikuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. huhtikuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset huhtikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 483-306 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 13,9-1,8 ALLE 25 VUOTIAAT 348-64 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Kaikk tärkki mik vetä: meri, pello ja metä. Niist riittä voimi. Tua sää kude, meill o loimi. Ei tartt pelkästäs yrittä, saa tehrä kans. Talousarvio 2008 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset kesäkuu 2017 Salo / Salon seutukunta Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT TILANNE VERRATTUNA VUODENTAKAISEEN KESÄKUU 2017 VÄKILUKU 53 418-391 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. tammikuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. tammikuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset tammikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 491-320 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 16,3-1,1 ALLE 25 VUOTIAAT 452-25 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Vakka-Suomen rakennemuutossuunnitelma 2004-2007 Kehittämistoimenpiteet Yritystoiminnan edellytysten tukeminen

Vakka-Suomen rakennemuutossuunnitelma 2004-2007 Kehittämistoimenpiteet Yritystoiminnan edellytysten tukeminen Yritystoiminnan edellytysten tukeminen Seutukunta esittää sosiaali- ja terveysministeriölle: Äkillisen rakennemuutoksen alueilla toimivien yritysten työnantajamaksuja alennetaan Kainuun mallin mukaisesti.

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Edunsaajien lukumäärät ja maksetut aikuiskoulutustuet vuosina 2001 2016 Edunsaajien lukumäärät, kpl Maksetut aikuiskoulutustuet, MEUR 26 000 24 000 22 000

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 483-306 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,0-1,5 ALLE 25 VUOTIAAT 415-39 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Oulun Eteläisen aluekeskusohjelman organisointi

Oulun Eteläisen aluekeskusohjelman organisointi Koordinointi: aluekeskusohjelman yhteyspäällikkö ja tiedottaja Vastuuorganisaatio: Ylivieskan seutukunta toimijoiden kokoaminen, hankkeiden suunnittelu, kehittämistyön koordinointi, tiedonvaihto Oulun

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset helmikuu 2017

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset helmikuu 2017 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset helmikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 491-320 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 16,0-1,4 ALLE 25 VUOTIAAT 438-50 TYÖVOIMA

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ)

ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± )± Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± ) ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ƒ ) ± ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ± ± Ò ± ± ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ)

Lisätiedot

Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta. Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.

Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta. Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9. Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.2017 Johdanto Valtuustokausittain laadittu Joensuun (kaupunki)seudun

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset joulukuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 17,5-0,8 ALLE 25 VUOTIAAT 548-23 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Vakka-Suomen hakemus aluekeskusohjelmaan

Vakka-Suomen hakemus aluekeskusohjelmaan Vakka-Suomen hakemus aluekeskusohjelmaan 2007-2010 Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Yhtymähallitus 23.5.2006 1 VAKKA-SUOMEN ALUEKESKUSOHJELMA 2007 2010 Kaupunkiseudun asema kansallisessa kaupunkiverkossa

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,1-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-41 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Keski-Suomen maakuntaohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset syyskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 14,9-0,4 ALLE 25 VUOTIAAT 425-13 TYÖVOIMA

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,7-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-9 TYÖVOIMA

Lisätiedot

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 Jukka Hallikas 2 31.10.2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI Taustaa Elintarvikeklusteri pohjautuu Forssan seudulla toimineeseen

Lisätiedot

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla / Pekka Räty Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tavaraliikenteen tutkimukset osana HLJ 2015:tä HSL ylläpitää Helsingin seudun liikenne-ennustemallia

Lisätiedot

Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä. Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä. Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Mikä on EK? EK edustaa jäseniään elinkeino- ja työelämäasioissa

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Riskiperusteinen työsuojeluvalvonta - mitä se tarkoittaa?

Riskiperusteinen työsuojeluvalvonta - mitä se tarkoittaa? Riskiperusteinen työsuojeluvalvonta - mitä se tarkoittaa? VALTAKUNNALLINEN TYÖSUOJELUN VASTUUALUEIDEN TYÖSUOJELULAUTAKUNTIEN SEMINAARI 9.3.2017, SÄÄTYTALO, HELSINKI 1 Riski Wikipedian mukaan: Riski tarkoittaa,

Lisätiedot

Menevätkö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolit logistiikan tutkimuksessa sekaisin

Menevätkö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolit logistiikan tutkimuksessa sekaisin Menevätkö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolit logistiikan tutkimuksessa sekaisin Antti Lehmusvaara LTY, 7.11.2003 Ammattikorkeakoululaki, 9.5.2003/351: Ammattikorkeakoulun tehtävänä on harjoittaa

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ ALUEKESKUSOHJELMAN TOTEUTU- MISESTA 2002-2009

TIIVISTELMÄ ALUEKESKUSOHJELMAN TOTEUTU- MISESTA 2002-2009 TIIVISTELMÄ ALUEKESKUSOHJELMAN TOTEUTU- MISESTA 2002-2009 Alla olevassa tekstikokonaisuudessa on kopioituna kultakin vuodelta ministeriön ohjeiden mukaan laadittu toimintakertomus. Kokonaisuutta on tarkoitus

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 Maakuntasuunnitelma ja väliarvioinnin suositukset pohjana Valintoihin perustuva strateginen asiakirja MAO 2003 2006: yrittäjyys, osaaminen, maaseutu, työllisyys,

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot