SIIRTOLAISUU MIGRATION SII RTOLAISU USI NSTITU UTTI. M IG RATIONSI NSTITUTET. I NSTITUTE OF M IG RATIO. 't-&

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIIRTOLAISUU MIGRATION SII RTOLAISU USI NSTITU UTTI. M IG RATIONSI NSTITUTET. I NSTITUTE OF M IG RATIO. 't-&"

Transkriptio

1 SII RTOLAISU USI NSTITU UTTI. M IG RATIONSI NSTITUTET. I NSTITUTE OF M IG RATIO Pdiikirjoitus - Editorial Olavi Koivukangas Eero Kuparinen The Beginnings of White Seftlement in South Africa Keijo Kantanen Kotiseutu kutsuu. Suuresta muutosta paluumuuttoon? Pat 't-& W Tutkimussihteerin palsta Timo Virtanen Maahanmuuton kustannukset ja hytidyt tutkitaan Visitors Katsaus Tiedotuksia - Notices Kirjat - Books \&i ty SIIRTOLAISUU MIGRATION A-

2 f t Siirtolaisuus - Migration 18. vuosikerta - lsth year Siirtolaisuusinstituutti o Migrationsinstitutet o Institute ofmigration Piispankatu 3, SF Turku, Finland, Puh./Tet. {'(9)2f-3U 536. P iiiit o imitt aj a I E dit o r - in- C h ief : O lavi Koiw kangas o Toimitussihteei I Editoial Aisistant: Taimi Sainio o Toimittaj at I Editors : Maija-Liisa Kalhama, Timo Virtanen o TaittolLay-Out: Anne Seppiinen o Toimitusicuntal Edit oi al ijbard' Siirtolaisuusinstituutin hallitus/ Administrative Board of the Institute of Miqration o Tilaushinta.'40 mk/vuosi (4 numeroa), PSP Tu o Subsciptiorrs: Finland and Scandinavia 40 FIM, other countries $12.00 ayear (4 issues) Siirtolaisuusinstituutin hallitus/ Administrative Board of the Institute of Migration: ReJ:tori (SSKH) Tom Sandlund, Abo Akademi ja Helsingin yliopisto, puheenjohtaja Professori Erkki Asp, Turun yliopisto Toiminnanjohtaja M artti H diki6, Suomi-Seura r.y. Liihetyst6neuv os Juha l(nuuttila, Ulkoasiainministerio Apulaisprofessori O//l Kultalahti Tampereen yliopisto Neuvott. virkamies Risto Laakkonen, Tyoministerio Rakennusne uv os Raimo N arjus, Seutusuunnittelun Keskusliitto Apulaisprofe ssori M artin Pane liu s, Opetusministeriri Ohj elmajoht aja Aimo Pulkkinen, Viiestriliitto WMTuula Rosas, Turun kaupunki Olavi Koivukangas, johtajy'director Henkiliikunta/Staff: Ismo Soderling, tu tki mussihteeri, virkavapaalla/ Research Secretary, off duty TimoWnanen, vs. tutkimussihteeri/ Research Secretary Maiiq-Liisa Knlhama, olastosihteeri,/departmental Secretary Seiia Sirkid. ioimistosihteeri/bureau Secretary Taimi Sainio, v a. ki rj as t ov irkai I ij a I Lib raian Kansi; Pohioismaista siirtolaisuutta Etele-Afrikkaan kuvataan vastikddn ilmestynecssii FL Kupariscn viitirskirjassa. Grafia Oy, Turku L991 Anne Seppdnen, toimistovirkailija/assistant Clerk Tutkimus- ja toimistoapulaiset/ Research and Office Assistants: Leena Hastela, Kai Kettunen, Tuule Laiho, Ritva Rantanen, Heli Vuorinen Tutkiiat/Research Officers : Rainer Grdnlund, Kmrno Koiranen, Jouni Korkiasaqi SiirtolaisrekisterVEmigrant Register: Matti Kumpulainen, toimistosihteervbureau Secretary Sirkka- Liisq Lauila, Elisabeth Uschanov tallentaj atlcomputing Office rs Cover Nordic migration to South Africa is do scribed in Ph.D. Eero Kuparinen's reccntly pub lished dissertation.

3 FinnFest amerikansuomalai s ten yhdistej ii I/uonna 1976 Hancockissa, Michiganissa, pidetty amerikansuomalaisten USA:n V 200-vuotisjuhlaolieriiiinlainenFinnFest,muttanykyisessdmuodossaanjav tuisena tapahtumana FinnFest syntyi yhdeksdn vuotta sitten tiettavdsti Suomi-Seura r.y:n aloitteesta esikuvanaan Kanadassa ja Australiassa vuosittain vietetyt suomalaisten siirtolaisten kansalliset kulttuuri- ja urheilujuhlat. FinnFest on saavuttanut suuren suosion sekii amerikansuomalaisten etta Suomesta tulevien vierailijoiden keskuudessa. Minulla oli tilaisuus osallistua Yhdysvaltain ffiman hetken suurimmassa suomalaiskeskuksessa, I-ake Worthissa, l.antana, Florida,4.-: pidetyille 9. FinnFest -juhlille. Paikan valinta oli onnistunut, sillii se tarjosi amerikansuomalaisille sekii Suomesta viime wosina Floridan liimporin muuttaneille uusille siirtolaisille mahdollisuuden tutustua puolin ja toisin. Juhlille osallistui arviolta henkeii. Erityisen ansiokasta oli se, ettd kaikissa tilaisuuksissa suomen ja englannin kielet kaikuivat tasa-arvoisina. Kaksikielisyys kuuluu osana siirtolaisuuden luonteeseen. Toinen ilahduttava havainto oli menneisyyden eli siirtolaisuuden historian ja sukututkimuksen korostaminen yhdessii tulevaisuuteen katsovan optimistisen asenteen kanssa. Tzimiin perusakselin ympiirillti FinnFestin tulevaisuus riippuu ratkaisevasti sen mukautumis- ja uudistumislryvystii. Vain tdten saadaan suomalaista syntyperiiii olevia nuoria amerikkalaisia mukaan tiihiin kulttuurityrihrin. FinnFest on hyvii silta Suomeen ja Floridan tilaisuus antoikin erinomaisen mahdollisuuden tehddvuonna 1992vietettavdd "Juuret Suomessa" -tapahtumaa tunnetuksi amerikansuomalaisille. Hyvii puoli FinnFest-juhlissa on myds se, ettii ne jiirjestetiiiin eri puolilla laajaa maata. Kesiillii 1992 Duluthissa jiirjestettava tilaisuus on keskelld vahvaa suomalaisasutusta, joten menestys on taattu. Amerikansuomalaisten FinnFest-juhlat ansaitsevat myds Suomen puolelta kaikenlaisen henkisen ja aineellisen tuen. Tiillainen koko valtakuntaa koskettava suurtapahtuma on yksi viilikappale pyritt?iessii takaamaan sen, ettd Suomen kieli - tai ainakin suomalaisuuden imago - ja amerikansuomalainen kulttuuri siiilyviit pitkiille seuraavalle vuosituhannelle Yhdysvaltain monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Olavi Koivukangas

4 FinnFest - ABondAmong Finnish-Americans r;rhe meeting of Finnish-Americans held in Hancock, Michigan, in 1976, in honor I of the Bicentennial of the American Revolution, was in a sense the first Finn Fest, but in its present form as an annual event FinnFest was launched nine years ago on the initiative of the Suomi-Seura, modeled on the similar annual national sports and cultural gatherings held in Canada and Australia. FinnFest has now become immensely popular, both among the Finnish-Americans themselves and among visitors from Finland. On 4-7 April 1991, I had the opportunity to take part in the Ninth FinnFest, which was held in what is nowadays the largest Finnish community in the United States, at l-ake Worth, l,antana, Florida. The choice of location was a good one, for it offered an opportunity for the Finnish- Americans and the new wave of Finns who have moved to the warmth of Florida in recent years to get to know each other better. The number of people attending the gathering was estimated at around It was especially pleasing to hear Finnish and English being used everywhere on an equal basis, for bilingualism is one of the essential experiences of migration. A second pleasing feature was the combination of a strong awareness of the past, in the form of migration history and genealogy, with a powerful optimism as regards the future. Around this basic axis, the future of the FinnFest will depend decisively on its ability to adapt and develop, for only in this way can the new generations of Americans with Finnish ancestry be recruited into maintaining their cultural traditions. FinnFest is a good bridge to Finland, and the gathering in Florida provided a splendid opportunity to tell the Finnish-Americans about the Homecoming 1992 project in Finland. The FinnFest gatherings are held in different parts of that enormous country each time. The next gathering, in 7992, is to be organized in Duluth, in the heart of an area of heavy Finnish settlement, and its success is therefore assured. The Finnish-American FinnFest deserves our full moral and material support from Finland. National events of this kind offer one means of attempting to ensure that the Finnish language - or at least the Finnish image - and Finnish-American culture are preserved into the next century in multicultural America. Olavi Koivukangas

5 Eero Kuparinen The Beginnings of lvhite Settlement in South Africa 6n the Wednesday of this week, April V10th, as on any day of the year, there were many different celebrations around the world. From the Finnish and the Scandinavian perspectives, the most significant facts include the 775th anniversary of the death of Erik Knutsson, King of Srveden; the 273rd anniversary of the death of Johan Gezelius Junior, Bishop of Turku; and the 118th anniversary of the birth of Kycisti Kallio, future President of the Republic of Finland. The anniversary on the calendar on the opposite side of the globe, in South Africa, is however of greater significance than any of these, both locally and for the entire southern African region: for last Wednesday was the 339th anniversary of the cornmencement of fortification of the shores of a favourable bay some few dozen kilometres north of the southernmost tip of Africa, on the tenth day of April, 1652 AD. The work was carried out at the command of the Dutch East India Company, by members of the expedition which had landed a few days earlier under the command of Jan van Riebeeck. When van Riebeeck claimed Taffelbaai, Table Bay, for the Dutch, European shios had alreadv been makins landfall Eero Kupainen, Ph.D., University of Turku, Department of General History there for several decades. Ships and seamen had come and gone, but in the periods inbetween, the area had been without a White European presence. The arrival of van Riebeeck changed this permanently, however. With effect from April 16-52, southern Africa's black indigenous population was to live alongside permanent White settlement. Initially, the southern tip of Africa - discovered in 1487 by the Portuguese explorer Bartholomeo Diaz - had been cclnsidered too barren to be worth occupying. It was thus only a century and a half after Bartholomeo Diaz' landing that the greatest commercial power of its time in the world, the East India Company of the Netherlands, began to show increasing interest in the economic exploitation of the area. Closer investigation had now shown that the area was not in fact as barren as had been assumed. The climate was temperate, and the soil fertile, and the Dutch began to see real potential in the southern tip of Africa as the site for a watering station for their traffic to the East Indies. The seavoyage from Holland to the East Indies lasted in those times anything from five-and-a-half to seven months or even longer; the rigours of the journey, moreover, were often fatal. The estab- Iishment of a well-maintained waterinc -f

6 The B ginnings of White S ttlement in South Africa station in a favourable location would considerably reduce the risks of the long voyage, it was believed. The outcome was the dispatch of van Riebeeck's expedition to claim the area at the southern tip of Africa permanently for the East India Company. Van Riebeeck is justifiably seen as the founder of White settlement in South Afric4 and the founder of the nation, in view of his role as the first Commandant and in the energetic development of the watering station. Nonetheless, neither van Riebeeck nor those under his command can justly be regarded as settlers: they remained the salaried servants of the Dutch East India Company, performing the tasks to which they had been assigned. It needs to be borne in mind that in 1652, no one had the slightest intention of establishing a Dutch settlement colony at the Cape of Good Hope. Salaried servants of the East India Company had in fact very little room for initiative. For the duration of their contract, they were in bond service to the Company, which could transfer them at their request, or without it, to duties elsewhere within the Company' service. They were not permitted to own land or other fixed forms of property, nor to engage in any "burgher" occupation within the Company's area of jurisdiction. These various restrictions and sanctions were imposed most strictly of all in the first years of the station; fairly soon, however, it was realized that this system was creating a number of problems, of which the most serious concerned the production of food. Van Riebeeck' solution to this problem was the introduction of free enterprise. From 1657, certain persons were released from their bond service to the Company, to support themselves as free farmers (boeren) and artisans. These persons were thus no longer salaried servants of the Dutch East India Company, but free citizens, or "burgers". This change in policy had a far-reaching impact on the history of the settlement of South Africa, for it created the opportunity for permanent colonization by settlers who adopted the Cape of Good Hope as their new home. It is from this date that one can speak of a Dutch colony, in the strict sense, in southern Africa, and the burgers who received their letters of remission from the Company in 1657 are the first true White settlers. Even after the introduction of the new policy, however, it was not the policy of the Dutch East India Company to create a settler colony at the Cape of Good Hope. The Company recognized no other objective for the station at "De Kaap" than that of promoting the Company's own interests in the East Indian trade. If the expansion of the colony could further this purpose, then it would have the Company' support. Population growth in the early years was slow. At the end of the first year of the station, 1652, there were 115 White residents; even by a generation later, in 1687, their numbers had risen only to just over 600, as a result of natural population growth, ships calling in at the harbour, and the very modest results of settler recruitment in Europe, mainly in the Nether- Iands. By the beginning of the 18th century, the White population of South Africa had barely passed the thousand mark; but by this time, the views on wise settlement policy held by the East India Company in the Netherlands and by the authorities in the colony had begun to diverge significantly. Fears at the Cape of agricultural overproduction led to opposition to further settlement, and by 1707, the Company had agreed to desist from sending any further settlers.

7 Siirtolaisuus Migration 2/1991 There was no resumption of the organized recruitment of settlers, with free passages and other benefits, during the rest of the period that the Dutch East India Company ruled the Cape, and 1707 therefore marks the end of a distinct historical phase in the settlement of South Africa. The Company would have liked to reintroduce organized settlement, but their proposals always met with opposition in the colony, for the local view was that the prosperity of the Cape depended rather on the continued importation of negro slaves. The decisions taken at that time have played a crucial role in the subsequent unfolding of South African history. The distinguished historian of South Africa, Eric A. Walker, argues that at this point South Africa took a wrong turning. If the recruitment of White settlers had been given priority over the importation of Black slave labour, the subsequent history of the colony would have been different, and at least the western sections of the presentday Cape Province would have evolved as a region of White settlement similar to the United States in North America. On the other hand, the discontinuation of the official settlement program by the Dutch East India Company did not in fact lead to the total cession of immigration. Individuals continued to make their way to the Cape, even if in small numbers (the total number of new settlers arriving in the entire 18th century has been estimated at no more than about 300). Further White population growth in South Africa was therefore now dependent almost entirely upon natural increase; but this proved rapid, for families tended to be large. Marriage was entered into a young age, and there was no danger of young girls (one of South Africa's more limited natural resources) remaining unmarried. From a base of just over one thousand at the beginning of the century, the White population had grown by 1754 to over 5500, and by 1805 to approximately For comparison, it is worth recalling that the European-origin population of the United States in 1776 numbered around 2.5 million. The population survey of 1805 followed not on one change of control of the colony, but two: in 1195, the Royal Navy had occupied Cape Town as a pre-emptive strike against the risk that the French might gain control of this strategically vital watering station on the route between East and West; in that year, the Netherlands had become the French vassal state of the Republic of Batavia, and the British were evidently afraid that the Dutch might surrender the Cape to the French. With occupation by the Royal Navy, the transformation of Dutch South Africa into British South Africa began. In 1803, the ^-

8 Republic of Batavia did regain possession a new prolonged period of peace. The restoration of peace at sea opened the way of the Cape for three years; but in 1806 the British returned, now on a permanent for overseas migration, which was simultaneously powerfully stimulated by the basis. The ethnic composition of the White spread of the market economy. population of South Africa at the termination of Dutch rule is one of the eternal just 163 years old, ofwhich 143 had been In 1815, the settlement at the Cape was questions in South African historiography, under the rule of the Dutch East India and no accurate answer is possible, for Company. How was British South Africa much depends on questions of interpretation. Scholars are agreed on the domi- colony? How would the British pursue the to carry on from the Dutch traditions of the nance of persons of Dutch-German origin, expansion of the population potential inherited from the Dutch East India Com- although there is some disagreement on the proportions they made up within the pany? But also, and especially, what was to population. Dutch and German settlers be the role of the Nordic countries in had between them composed a large majority of the colonistsettling at the Cape tribution of the Nordic countries to the South Africa under British rule? The con- 'Ihe during the 17th and 18th centuries. settlement of South Africa - the response next largest contingent were the French, of the Nordic nations to the call of the followed - thanks to the merchant marine southern sun - is the special focus of the of Sweden and Denmark - by a few per investigation to be examined here today. cent of Scandinavians, including Swedes, Danes, Norwegians and Finns. At the Treaty of Paris in 1815, the Lectio praecursoria of the doctoral dissertation British control of the Cape since 1806 was "An African Alternative. Nordic Migration to confirmed, and the termination of the South Africa, " defended at thc University of Turku on April Napoleonic Wars marked the beginning of 13,l99l.

9 Keijo Kantanen Kotiseutu kutsuu. Suuresta muutosta paluumuuttoon? (ruuri muutto koetteli 1960-luvulla ja eelle suuntautuneesta paluumuutosta. DtgZO-tr*n alkupuolella suomalaista Konkreettista tutkimustietoa tasta ei iuurikaan ole. maaseutua monin tavoin. Niiinii vuosina tydikiiiin varttuneet suuret ikiiluokat joutuivat siirtymddn maaseudulta kaupunkien laajeneviin teollisuus- ja palveluam- Paluumuuton edistimisestl kuntien kehittiimistrategia matteihin. Suuren muuton jiilkeen alueellisen Paluumuutto ei kuitenkaan ole uusi yhteiskunnallinen ilmio. Ihmisiii on tullut ja tydnjaon sekii elinkeinorakenteen muutokset niiyttivdtasaantuneen, sillii maa- ja mennyt kautta aikain. Kiinnostus paluumuuttoa kohtaan onkin tulkittavissa selvd- metsdtaloudessa toimivan vdestrin miiiirii ei eniiii viihentynyt entista vauhtia. Kehitysalueille syntyi 1970-luwlla teollisia tytimuutosta ovat kiinnostuneita nimennii yhteiskunnallisena tilauksena. Paluupaikkoja enemmdn kuin esimerkiksi piizikaupunkiseudulle. Muuttovirrat kaupunluumuuton edistiimiskampanj ointi on toisomaan maamme kehitysaluekunnat. Pakeihin viihentyivat ja esimerkiksi piiiikaupun gin muuttovoitto kii?intyi tappiollisek- mutta punaista mattoa tarjotaan erityisestaiseksi hakenut vielii toimintamuotojaan, si. Maaseutukuntien haja-asutusalueet ti yrittiijille, sellaiseksi aikoville tai joidenkin erikoisalojen ammatti-ihmisille. Kun- menettivdt kuitenkin edelleen viiestciiiiin. Maaseutukuntia koskevissa muuttoliiketutkimuksissa pf,dhuomio on kiinnitetty muuttajiaan. nat ovat yhii enemmiin alkaneet valikoida muuttovirtoihin maaseudulta kaupunkeihin. Tiimiin pddmuuttosuunnan ohella on tdmisessd on se, voidaanko synnyinseudul- Keskeinen kysymys paluumuuton edis- kuitenkin tapahtunut jatkuvasti vastakkaissuuntaista muuttoa, josta osan muovien kohonnutta ammattitaitoa tai mahleen palanneiden tai paluuta suunnitteledostaa paluumuutto. Maamme kehitysalueiden muuttotappioiden pienenemisen tuotantorakenteeltaan yksipuolisissa kundollisia yritysideoita hyd dyntiiii syrj?iisissii, 1970-luvun puoliviilistii liihtien onkin arveltu osaltaan johtuvan juuri kehitysalu- merkitys? Sopeutuvatko paluumuuttajat nissa. Mik:i on paikallisten olosuhteiden paikallisiin sosiaalisiin, taloudellisiin ja Keijo Kantanen, YL, Joensuun yliopisto, kulttuurisiin rakenteisiin vai ovatko he potentiaalisia muutoksen agentteja? Karj alan tutkimus lait os. Olen- -3-.*

10 Kotiseutu kutsuu. Suurgsta muutosta paluumuuttoon? nainen kysymys on mycis se, ovatko tdlldiset innovaattorit palaamassa tai jo palan- on palannut ja osa kenties palaamassa asuu tdllii hetkellii muualla Suomessa, osa neet synnyinseudulleen ja voidaanko paluumuuttoa edistiiii ja mille keinoin. Pa- (Kantanen 1991). luumuuton edistiimisessd vedotaan usein Alueellisen tyiinjaon uudet poismuuttaneidenostalgisiin muistoihin kerrostumat ja paluumuutto kotiseudustaan. Moni toki haluaisi muuttaa takaisin, mutta onko tiihiin realistisia Aluekehitystii voidaan liihestyii kahdella mahdollisuuksia. tavallaan toisistaan poikkeavalla tavalla. Ns. uudessaluepoliittisessajattelussa On havaittavissa paikallisuuden merkityksen korostuminen, mikii liittyy alueelli- sekii kuntien kehittiimisstrategioissa on painotettu yhii enemmiin oma-aloitteisuutta, pienyritystoimintaa sekii pienyrittd, ette kansakuntien sisiill:i kehitys on seen erilaistumiseen. Tiillii tarkoitetaan sitiijyyden toimintaedellytysten turvaamista. Aluepoliittiseen keskusteluun on otettien sekii kylien kehitystiet erilaistuvat. "menossa eri suuntiin". Maakuntien, kuntu mukaan myos kotiseutu tai juurien etsiminen. Synnfnseutu muodostaa t2illciin houtuvien ja syntyvien alojen yhdistelmiii. Tuloksena tdstd prosessista on joukko tu- muiden tekijriiden ohella yhden tarkean Toisaalta yksittiiisten paikkojen kehitys on vetovoimatekijiin. Alueellisen kehittiimisen kannalta ongelma on siind, voisivatko kehitystendensseihin (Oksa 1988a, 24; sidoksissa yhd enemmiin kansainviilisiin juuret houkutella kaupunkikeskusten ulkopuolelle muuttajia, jotka toisivat muka- Alue-eroja voidaan hahmottaa siis alu- Massey 1984). naan uusia ideoita. Muuttoliike n2ihdiitin eellisen tydnjaon historiallisten kerrostumien kautta, jolloin eri aikakausilta periy- ttilkiin resurssina, jonka ohjailemiseen voitaisiin kiiyttiiti aluepoliitiikan keinoja. tyvillii kerrostumilla on erilainen merkitys Muuttoliike ja ns. innovaatioympiiriston eri alueiden asukkaille. Jotkut saavatoimeentulonsa maaseudun uusista kerrostu- kehittyminen kytkeytyisiviit tiilloin toisiinsa (Kultalahti 1985ja 1986). mista, jolloin vanhat "muodostuvat identiteetin, kulttuurin tai ympiiristrjn rikkau- Idea paluumuuton edistamisestd otettiin huomioon myos Kymen liiiinin kolmessa pohjoisimmassa kunnassa: Parikka- ihmisten toimeentulo on kuitenkin edelden aineksiksi" (Oksa 1988a, 3). Toisten lassa, Saarella ja Uukuniemellii. Kunnat leen sidoksissavanhoihin alueellisen tyonjaon kerrostumiin. toteuttivat laajahkon paluumuuton edistiimisprojektinvuoden 1987 aikana. Kuntien Parikkalan seudun asema alueellisessa keskeinen tavoite oli monipuolistaa elinkeinorakennetta saamalla yrittiijyydestii tuotteiden tuottaminen ja jalostaminen. tydnjaossa on ollut maa- ja metsatalous- kiinnostuneita tai yrittajia palaamaan. Vaikka alueelle on syntynyt 1970-luvulta Projekti toteutettiin kyselytutkimuksena, liihtien modernimpia taloudellisen toiminnan kerrostumia, voidaan Parikkalan jossa kartoitettiin paluuhalukkuutta, paluun esteitii ja ehtoja jne. Tutkimusta laajennettiin mytihemmin Joensuun yliopissi. Maa- ja metsiitalouden rationalisointia seutua luonnehtia edelleenkin agraarisekton Karjalan tutkimuslaitoksella koskemaan mycis jo palanneita. Tutkimuksen keisenii liiht<imuuton syynii. Maa- ja met- voidaan pitiia Parikkalan seudulla kes- kohderyhmiin muodostavat piiiiasiassa siitalouden rakennemuutos on vzihentiinyt ja l950luwilla syntyneet suuret ikeluokat. Niiistii suurin osa on muuttanut ja tettu aluepolitiikka, paikalliset alueen tyripaikkoja huomattavasti. Harjoi- tydvoima-

11 Siirtolaisuus - Migration 2/1991 reservit sekd Neuvostoliiton kaupan kannalta edullinen sijainti ovat houkutelleet teollisuutta Parikkalan seudulle aina lurulta liihtien. Niinii aikoina alkoi myos julkinen sektori laajeta voimakkaasti harjoitetun hyvinvointipolitiikan seurauksena. Talonpoikaisperheen perinteisiii toimintoja on siirtynyt yhteiskunnan ja nyttemmin yhii enemmiin yksityisen sektorin hoidettavaksi, mika on merkinnyt palvelusektorin voimakasta laajentumista. Tiimd on avannut uusia tyritilaisuuksia niin paikalliselle viiestolle kuin myiis kuntaan muuttaneille luvulla kunnat ovat yhii enemmiin aktivoineet elinkeinopolitiikkaansa, mikzi on kziytiinnossii merkinnyt pienyrittiijyyden edistiimistii ja toimintamahdollisuuksien parantamista. Kuntien sis?illii on tapahtunut toimintojen ja vdestdn keskittymist?i. Maaseutu on saanut yhd enemmiin kaupunkimaisia piirteitii (Persson 1991), mihin ovat oman lisiinsii tuoneet paluumuuttajat. 196Oluvun lopun ja 1970-lurun alun ns. "suuri muutto" vei Parikkalan seudulta muk anaan piiiiasi assa nuorta, tyriel iimiiii n siirtyvee viiestciii joko suoraan tai opiskelun kautta teollisuuden tai palveluammattien pariin. Tdmd tarina lienee kaikille tuttua. Muuttoliike ei kuitenkaan ole ollut yksisuuntaista siinii mielessd, ettd viiest<iii muuttaisi maaseudulta kaupunkeihin, kehittymettdmilte alueilta kehittyneille, Pohjois- ja Itii-Suomesta etelddn. Tiimiin piiiimuuttovirran ohella on tapahtunut jatkuvasti vastakkaissuuntaista muuttoa, josta osan muodostaa paluumuutto; osa muuttaneista on palannut juurilleen (Perry et al. 1986; Jones et al. 1986). Paluumuuton subjektiiviset syyt ovat olleet moninaisia, mutta yhteiskunnan makroprosessit ovat sanelleet ne rakenteelliset reunaehdot, joiden puitteissa paluumuutto on mahdollistunut. Tiimii tarkoittaa tuotannon ja palvelusten jatkuvaa uudelleenrakenteistumista, jolloin vanhojen ja taantuvien alueellisen ty<injaon kerrostumien tilalle tai niiden rinnalle on tullut uusia. Paluumuuton heterogeenisuus Ravenstein havaitsi jo viime vuosisadalla, ettd muutto paikkakunnalta toiselle aiheuttaa aina kompensoivaa takaisinmuuttoa. Tiimii on erds Ravensteinin muuttoliikelaeista (Virtanen 1986;Sciderling 1986). Mitd enemmdn joltakin alueelta muutetaan, sitii todenniik<iisempiiii paluumuutto on. Tutkimukseni Takaisin kotiseudulle osoittaa, ett:i Parikkalaan, Saarelle ja Uukuniemelle on palannut tutkimuskohteena olleista 2364 henkilt)sta226. Tdmd on kymmenes osa koko tutkimuksen kohderyhmiistii. Keirjistiienvoi todeta, ette valtaosaltaan paluumuuttajat ovat palanneet liihialueilta, ovat olleet muualla muutaman vuoden, ovat palanneet valittomasti ensimmdisen muuton jiilkeen ja heitii on palannut 1970-luvun puoliviilistii liihtien noin 1G-15 henkiloii vuosittain. Kun tiitii vertaa kaikkiin Parikkalan, Saaren ja Uukuniemen kuntiin muuttaneisiin, muodostavat paluumuuttajat vain viih?iisen osan tastd muuttovirrasta, sillii parhaimmillaan Parikkalan seudulle on muuttanut useita satoja henkikiitii wosittain. Yli puolet (51 Vo) paluumuuttajista on sijoittunut tyoeldmean palvelusektorille. Niiistii suurimman muodostaa kuntasektori (22%). Myos julkisten ja yksityisten palvelusten osuus on huomattava (29%).Vii- desosa palanneista on ryhtynyt joko yrittiijiiksi tai maanviljel ijiiksi Paluumuutto on merkinnyt huomattavia ammatillisen rakenteen muutoksia. Ennen paluuta suurin osa on ollut palkkatydssa. Yrittiijien ja maanviljelijoiden osuus on ollut viihiiinen. Sen sijaan tyoelemiin ulkopuolella olleiden miiiirii on ollut huomattava sekd ennen ettii jiilkeen paluun. Suurimmat ammatilliset siirtymiit.+--

12 Kotiseutu kulsuu. Suuresta muutosta paluumuutloon? ovat tapahtuneet palkkatyoviieston kohdalla. Niiiden suhteellinen osuus on vdhentynyt liihes 20 Vo:lla. Osa on ryhtynyt yrittiijiksi, osa maanviljelijtiiksi ja huomattava osa on siirtynyt myos tyrieliimiin ulkopuolelle. Vaikka toimeentulokysymykset ovat luonnollisesti keskeisiii paluumuutossa, eivdt ne kuitenkaan selitii kokonaan paluumuuttoa. Joillekin sidos synnyinseutuun on siiilynyt sukulaisten, tuttavien, luontoperiiisten harrastusten jne. kautta niin voimakkaana, etta synnyinseudun sosiaalista ja fyysistii ympiirist<iii voidaan pitiiii muiden ohella yhtenii paluumuuttoa aiheuttavana mekanismina (Andersson 1981; Kultalahti 1986, 281; Paasi 1984). Olen jakanut paluumuuttajat ryhmiin subjektiivisten paluumotiivien perusteella. Niiistii marginalisoituneet ovat palanneet tycittcimyyden tai asunnottomuuden takia. Uramuuttajilla keskeisin paluun syy on ollut tyopaikan jiirjestyminen synnyinseudulla. Maanviljelyksen tai pienimuotoisen yrittiijyyden takia palanneet voidaan lukea mycis uramuuttajiin, mutta olen erottanut ne omaksi ryhmtikseen. Huomattavan ryhmiin muodostavat myos perheenmuodostajat, joista suurin osa oli naisia. Ikiivoijiit ovat palanneet ennen kaikkea nostalgian, juurien etsimisen, sukulaisuusja tuttawussiteiden takia. Niiistii ryhmistii asumismuuttajien suhteellinen osuus on kasvanut liihestyttiiessii 1990-lukua ja uramuuttajien osuus on laskenut. Paluuseen on siis liittynyt yhd enemmdn subjektiivisi asumispreferenssejd. Paluun subjektiiviset syyt ovat siis olleet hyvin moninaisia. Paluumuuton taloudellisen perustan muodostavat kuitenkin maataloustuotannon rakennemuutos, jolloin uusia tyopaikkoja syntyi sukupolvenvaihdoksen kautta nuoremmalle sukupolvelle, maaseudun teollistuminen sekii hyvinvointivaltion ja yksityisen palvelusektorin laajeneminen. Kuten edellii mainitsin, on paluuyrittiijyyden varaan panostettu erityisesti maaseutualueiden kehittiimisessii (Pohjola 1989). Taloudellisen ja alueellisen kehityksen dynamiikan kannalta sen merkitys Pari kkal an seu dull a niiyttiiis i j iiiiviin viih iimerkitykselliseksi. Se on vahvistanut ldhinnii Parikkalan kunnan keskustaajaman asemaa voimistaen ndin maaseudun sisdistii keskittymiskehitystii. Suurin osa paluumuuttajien perustamista yrityksistii on paikallisilla markkinoilla toimivia palvelualan pienyrityksiri kuten parturit, taksit, kaupat jne. Niimii paluumuuttajat ovat kyenneet luomaan itselleen ja joillekin muille tyopaikkoja ja tavallaan murtamaan maallemuuton esteend olevia rakenteellisia mykkiii pakkoja. Paluumuuttoa ei voitane kuitenkaan pitiiii syvdn maaseudun kannalta ulkoisena voimana, joka pystyisi stimuloimaan paikallista taloudellista kehitystii (King 1986, 6344). Tiivistziisinkin paluumuuton paikallisten tydmarkkinoiden aikaansaamaan ilmiodn, jossayksittiiisen palaajan rooli on ollut sopeutuminen paikallisiin taloudellisiin, sosiaalisiin sekii kulttuurisiin rakenteisiin ja olosuhteisiin. Paluuhalukkuus Parikkalasta, Saarelta ja Uukuniemeltii muuttaneilie suoritetussa kyselyssii kartoitettiin paluuhalukkuutta sekzi toimintaa mahdollisen paluun jiilkeen. Kaikkiaan 341 henkikiii eli 16 % muualla asuvista oli suunnitellutai harkinnut paluumuuttoa. Synnyinseutu siis kiinnostaa edelleen. Mutta kiinnostuksen ja paluumuuton viilille ei voida asettaa yhtiil?iisyysmerkke jii. Tiimiin toivat esille varsin selviisti myos potentiaaliset palaajat. Heidiin asettamansa paluumuuton ehdot ja esteet ovat yksiselitteisiii. Niimii liittyviit luonnollisesti toimeentuloon ja asumiseen. Yli 907o potentiaalisista palaajista asetti ehdoksi pa- 10

13 ?1991 luumuutolle toimeentulon ja/tai asunnon maksi, vaan kaipaavat pikemminkin jotain jiirjestymisen. Tiimiin ohella korostuivat menetettya; sukulaisten ja tuttavien pariin, maaseudun rauhaan, kauniiden mai- perheen haluttomuus muuttaa sekii sosiaalistuminen nykyisille paikkakunnille. semien ddrelle, lapsuuden maisemaan, Tulokset vaikuttavatavallaan triviaaliteeteilta, mutta ne kuvastavat hyvin sitii risti- Kunnat niikeviit potentiaalisissa palaa- juurilleen, puhtaaseen luontoon jne. riitaa. mikzi vallitsee kunnan tavoitteiden jissa ennen kaikkea yrittiijiii ja elinkeinoeldmdn monipuolistajia. Heidiin odote- ja paluumuutosta kiinnostuneiden vdlillii. Kunta toivoo muuttajien itsensd luovan taan itsensd tyrillistiimisen ohella tarjoavan tyopaikan myos joillekin paikallisille tydpaikkansa ja palaajat puolestaan toivovat kunnan tai muiden viranomaisten jdrjestiiviin toimeentulon ja asumisen mah- koska kaikista ei voi tulla yritt?iji2i, ajaudu- asukkaille. Koska kaikki eivdt voi palata ja dollisuudet. taan paluumuuton edistdmisessd valintatilanteeseen. Synnyinseutu ei ota kaikkia sa- Paluun realistiset mahdollisuudet ovat syrjiiisillii maaseutualueilla rajalliset. Yksi malla tapaa vastaan. Ihmisi?i seulotaan yhd mahdollinen ratkaisu saattaa olla tzilloin enemman, mitii argumentoidaan taloudellisella rationaliteetilla. Joidenkin kohta- erddnlainen kompromissi: lomat vietetddn synnyinseudulla joko omalla mtikillii, loksi saattaa palatessa muodostua "kolmesti kieltiiminen": syrjdseudulta on liih- pientilalla tai vanhempien luona. Potentiaaliset palaajat voidaan jakaa kolmeen detty pakon sanelemina ja sinne on kenties idealisoituun ryhmiiiin: niihin, jotka etsiv:it paluumahdollisuuksia eliimiintilan- takia palattu, mutta synnyinseutu ei kyke- myos pakkotilanteessa tydttomyyden tms. teen tai elinolosuhteiden kriisiytymisen takia (tyrittomyys tai sen uhka, asunnotto- Osa yksinkertaisesti syrjziytyy tyci- ja asunne tarjoamaan asuntoa eika tydpaikkaa. muus, avioero, kaupunkien tungostuminen jne.); niihin, joille synnyinseutu mer- ongelmat pyrkiviit kasautumaan juuri n2iitomarkkinoilta. Paluumuuttoon liittyviit kitsee toimeentuloa (urakierto, bisneksen den kohdalle. teko jne.) ja niihin, joilla on myyttinen kuva "menetetystd paratiisista" (Oksa esiintymddn, mutta se taloudellinen perus- Paluumuuttoa tulee tulevaisuudessakin 1988b), jolloin paluun korvaa kesiimokki ta, johon se tiihzin asti on kiinnitrynyt, ndyttdisi kaventuvan. Tarkoitan talla perinteis- tai pieni tila synnyinseudulla (Kortteinen 1982,163-1,64). td teollisuutta, hyvinvointipalveluja sekii maataloutta. Se, valitseeko syrjiiseudulta Kunta ja kerran l?ihtenyt paluun juurilleen paluumuutto vai jonkun muun vaihtoehdon, johtuu lukuisista Potentiaalisten palaajien nostalgia synnyinseutua kohtaan tormiiii siis talouden ti toimeentulon hankkiminen. Taantuvat tekijoistii, joista keskeisin on luonnollises- mykkiin pakkoihin. Markkinamekanismi maaseutualueet tarjoavat t?ihiin joka tapauksessa rajallisia mahdollisuuksia. ei tunne kotiseutukaipuuta: ihmisten toiveet ja taloudelliset pakot eiviit aina kiiy Muutto kaupunkikeskuksesta naapurikuntaan "maalle", poikkeaa huomattavas- yksiin. Paluumuuton edistiimiskampanjoissa kuntien elinkeinopoliittiset toiveet ti muuttamisesta kauaksi pendeldintialueiden ulkopuolisille maaseutualueille, sekri muuttaneiden ikiivii synnyinseudulle menevdt monella tavoin ristiin. Takaisin joissa toimeentulo on hankittava paikkakunnalta. maalle tai synnyinseudulleen ik?ivoiviit eiviit niinkii2in halua yrittiijiksi tai tyovoi- -+- *

14 Kotiseutu kutsuu. Suuresta muutosta oaluumuuttoon? Kirjallisuus Andersson, Roger: Mdnniskans plats. Ur: Tviirsnitt nr 3. Stockholm Jones, Huw et al.: Peripheral Counter-Urbanbztion: Findings from an Census and Survey Data in Northern Scotland. Regional Studies, Yol. X, (1986):1, s Kantanen, Keijo: Takaisin kotiseudulle. Tutkimus paluumuuton merkityksestd ja mahdollisuuksista maaseudun erilaistumisprosessissa. Joensuun yliopisto. Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja n:o 97. Joensuu (painossa) 191. King, Russel: Return Migration and Regional Economic Development: An Overview. In: King, Russel (ed.): Return Migration and Regional Economic Problems. Kent Kultalahti, Olli: Muuttoliikkeen uudet piirteet ja aluepolitiikka. Teoksessa: Alasentie, J., Salonen, I. (toim.): Aluepolitiikan uudet haasteet. Tampereen yliopisto, aluetiede, tiedonantoja n:o 22. Tampere Kultalahti, Olli: Kotiseudun merkitys muuttovirtojen suuntautumisessa. Teoksessa: Koilukangas, Olavi et al. (toim.): Muuttoliikesymposium Siirtolaisuusinstituutti, Siirtolaisuustutkimuksia A 14. Turku Kortteinen, Matti: Liihio. Tutkimus elimdntapojen muutoksesta. Helsinki Massey, Doreen: Spatial Divisions of Labour. Hong Kong L984. Oksa, Jukka (1988a): Yleiset kehitysvirrat ja paikallisuus maaseutupolitiikassa. Yhteiskuntasuunnittelu (1988):2, s.2-4. Oksa, Jukka (1988b): Maaseudun yhteisollisyydesti. Teoksessa: Oksa, Jukka; Rannikko, Pertti: Puheenvuoroja maaseutupolitiikasta. Joensuun yli opisto. Karjalan tutkimuslaitoksen rnonisteita n:o 7. Joensuu Paasi, Anssi: Aluetietoisuus ja alueellinen identitetti ihmisen spatiaalisen sidoksen osana. Suunnittelumaantieteen yhdistyksen julkaisuja 13. Helsinki Perr1, Ronald et al.: Counterurbanization. Norwich Persson, Lars OIof: Urbanization Processes in Peripheral Regions in a Welfare State. Journal of Rural Studies, Vol. 6, (191):4, s Pohjola, Anneli: Yrittiijyys - myytti vai todellisuus paluumuutossa? Yhteiskuntasuunnittelu (1989): 1, s Sdderling, Ismo: E.G. Ravenstein muuttoliiketutkijana - yhteiskuntatieteelline n:ikiikulma. Teoksessa: Koiwkangas, Olavi et al. (toim.): Muuttoliikesymposium Siirtolaisuusinstituutti, Siirtolaisuustutkimuksia A 14. Turku Virtanen, Keijo: E.G. Ravenstein ja historiallinen muuttoliiketutkimus. Teoksessa: Koivukangas, Olavi et al. (toim.): Muuttoliikesymposium Siirtolaisuusinstituutti, Siirtolaisuustutkimuksia A 14. Turku

15 Tutkimus sihteerin palsta Nlaahanmuuton kustannukset j a hyiidyt tutkitaan I/uonna 1990 Suomessa asui noin2z000 tdnd wonna pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin yli 450 miljoonaa markkaa. Suu- V ulkomaan kansalaista ja liihes ulkomailla syntynyttii. Niimii ulkomaalaiset eivdt ole muuttaneet Suomeen suurina paikanhakijoista maksaa sosiaali- ja terrimman menoerdn pakolaisista ja turva- ryhmind, vaan henkilokohtaisista syistii yksitellen. Maahan muuttava siirtolaisvdesto kanhakijoiden vastaanottoon kuuluu mm. veysministerio. Pakolaisten ja turvapai- merkitsee koulutus- ja tyovoimapoliittista asuminen vastaanottokeskuksissa. terveystarkastukset, oikeusapupalvelut sekii haastetta Euroopan yhteison tyomarkkinatilanteen muuttuessa 1992 ja ulkomaalaisperiiisen vdestcin lisiiiintyessii eri kat ja hallinnolliset kulut. vastaanottokeskusten henkilokunnan pal- ammateissa ja sosiaaliryhmissii. Vaikka Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden Suomessa asuvien ulkomaalaisten sosioekonominen asema on keskimiiiirin tydministerion hallinnonaloilta. Opetus- koulutusta valtio maksaa sekii opetus- ettii korkeampi kuin suomalaisten, jo nyt eri ministerici maksaa pakolaislasten peruskoulutusta noin 5 miljoonalla markalla ja kansallisuudet toimivat statukseltaan erilaisissammateissa. tyriministeriri puolestaan kustanta aikuisten pakolaisten koulutusta tana wonna Suomessa asuvan ulkomaalaisviiestcin kansantaloudellisia ja viiestcillisiii kustannuksia tai hycityjii ei kuitenkaan ole toistaihinnd ammattikoulutusta. 51,8 miljoonalla markalla. Koulutus on ldseksi tutkittu. Julkisuudessa ja tiedotusviilineissii on l2ihes yksinomaan puhuttu siite, sentekoon sisiiltyy olennaisena osana toi- Hallinnolliseen toimintaan ja piiiitok- mit:i turvapaikanhakija ja pakolainen minnan systemaattinen seuranta ja onnistuneisuuden arviointi. On ilmeistii. ettii maksaa yhteiskunnalle. On totta, etta pitkiin aikaa maahantulijoiden tarpeet ovat tietoa tarvitaan mm. maahanmuuton demografisista taustamuuttujista, muuttajien suuremmat kuin heid?in tydpanoksensa, mutta toistaiseksi ei ole olemassa juuri mitiiiin arvioita siite, mite hyrityii maahankinoille sekii tyrinantajien, tyovoimaan koulutuksesta, sijoittumisesta tyomarkmuuttajista olisi Suomelle pitkelle tiihtiiykselliitumisesta maahanmuuton kansanta- kuuluvien ja piiiitoksentekijoiden suhtau- Erityistii huomiota on kiinnitetty Suomen pakolaisvdestrin asettamiin paineisiin Siirtolaisuusinstituutti on kiiynnistiiloudellisiin ja viiest<ill isiin vaikutuksiin. valtiontaloudelle. Ilta-Sanomien ( ) miissii yhteistyossa opetusministerion ja laskelmien mukaan Suomen valtio kdyttiiii tydministeririn kanssa tutkimushanketta 13 i-_-

16 Tutkimussihteerin palsta tdmdn tiedon tuottamiseksi. Kysymyksessii on vertailututkimus siinii mielessd, ettd tutkitaan maahanmuuton ja eri yhteiskuntapoliittisten toimintavaihtoehtojen hyotyjii ja kustannuksia; toisaalta pyritiiiin ohjaamaan ja kehittiimiiiin yhteiskunnallisten palvelujen toimeenpanoa ja saadaan tietoa niiiden toimenpiteiden toteutumisesta. Hanke tayttaa olennaisen tutkimusaukon suomalaisen muuttoliiketutkimuksen kentdssd. Lisiiksi tutkimuksen mittaus- ja tutkimusmenetelmiit ovat avuksi kehitettdessd kansantaloudellista tutkimusta entistii paremmin yhteiskunta- ja koulutussuunnittelua palvelevaksi. Esiselvityksen tavoitteena on tdsmentdii kiiytettiiviii kiisitteitii, luoda teoreettinen malli, testata tyrihypoteeseja mallin arulla ja tuottaa tietoa ajankohtaiseen keskusteluun. Timo Virtanen Addis Abeban yf iopiston apulaisprofessori Yusuf Omer Abditoimii pakolaisasioiden konsulttina Suomen Mielenterveysseurassa. HAn luennoi maaliskuussa Siirtolaisuusinstituutissa pakolaisten psykososiaalisesta sopeutumisesta.

17 Tilaan kd$nt6puolelle merkitsemini Siirtolaisuusinstituutin julkaisut./please send me the publications marked on the reverse. Tilaajan nimi/name n Lihiosoite/Address Postinumero/Postal Code Maa/Country Huomio o Attention Arvoisa tilaajamme Suomessa ja Pohjoismaissal Jos et ole vielii maksanut Siirlolaisuus-Migration -lehden tilaustasi vuodelte 1991, pyydimme Sinua ystdviill isesti suorittamaa" *nllf,]i* mk postisiirtotilillemme Siirtolaisuusinstituutti/ lnstitute of Migration Piispankatu 3 SF Turku FINLAND Dear Subscriber (others than Nordic Countries), lf you have not yet pakj for your Siirtolaisuus-Migration '91, please send a cheque for US$ made payable to the,:lnstitute'of Migrailioh to the address on the right.

18 r'aanseuraavati"'-l,th,l1"o"1?"=o*""?fi T,,o*,nspub'cations Hinnat/Prices: FIM/US$ Sarja A (suomeksi)/serie A (in Finnish): Finns in Australia Turku 1985, Bogdanotf, Orvo; $iderling, lsmo: "Minulla on niin ikiva...". "Jag har sa ledsamt...". a,o2p. A 9: Korkiasaari, Jouni: Ruotsista Suomeen 1m,m/20.mvuosina 198o-81 palanneet. Turku 1983, C 9: Karni, Michael G.; Koivukangas, Olavi; "lfeel such a longing...". Anrerikansuomalaiston postikorttien naytteyjulkaisu. Fin- 289 s. 5O,m/ Laine, Edward W. (eds.): Finns in North A 10: Juntunen, Alpo: Suomalaiston karkottaminen Siperiaan autonomian aikana ja Turku 1988, 528 s. 100,00/ log. Turku 1988, 128s. 9O,m/18.00 America. Proceedings of Finn Forum '84. nish-american Postcards Exhibition Cata- karkotetut Siperiassa. Helsinki 1983, 210 C'10: Kuparinen, Eero: An African Alt rnative. Nordic Migration to South Alrica la. Suomen siirtolaisuus ja ulkosuomalai- Korkiasaari, Jouni: Suomalaiset maailmal- 60,m/11.m_ A 11: *iderling, lsmo: Maassamuutto ja Turku 1991,487 p. s t entisajoista tahan piiiviiiin. Turku muuttovirrat - vuosina kunnasta toiseen muuttaneiden elinolosuhdetut- 80,00/20.m_ s /20.00_ kimus. Turku 198i1, /tix) s. 60,m/t 1.cc_Erikoisjulkaisut ( ri ki lille)/specisl Monistesariay'Serie for Minor ReDorts: A 12: Jaakkola, Magdalena: Ruotsinsuoma- Publications (in various languages): l,lo 5/1987: taine, Edward W: On the Archival Heritage of the Finnish Canadian Wor- laisten etninen jariestaytymile-1.iy!! 1983, 130s ,0O/19;m- Tauri; koivui<angas, Oavi (edi.): Otd king-class lrlovement: A Researcher's A 13: Korkiasaari, Jouni: Paluuoppilaiden Friends -Strong-Ties, the Finnish ilontrisopeutuminen. Turku 1986, 260 s. bution to the Giowth of ihe USA Vaasa ganization of Canada Colleciion at the Guide and Inventory to the Finnish Or- National Archives of Canada. Turku 1987, A 14: Koivukansas, otavi,.na,ff..3j ht--jfllt-"ilt"3,,"ui; roiuon"n, T#10'oo- 455 p. 40,00/8.00 Soderling, lsmo (toim.): Muuttoliikosym- m n siirtolaisuuden ja maassamuuton No6/1990: Hujanen, Taisto; Koiranen, Kimmo: Siiriolaisuu suomalaisissa sanoma- posium Turku 1986,320^:.^^, ^^ bibtiografia. A Bibtiography on Finnish 80'00/15'00- Emigition and lnterial'migration.turku lehdissd vuosina ja ,226 s. 5O,00/ Turku 199O, 200 s. 5O,m/ Koivukangas, Olavi (red./toim.): Utvandrin- No 2199O: Pitkdranta, Merja; Simpanen, Sar.ia c (englanniksi)/serie c (in Engtish): gen fran-finland tiil Sverige genom tider_ Matti: Paluumuuttohalukkuus Turun seudulla. Turku 1990, 101 s. 50,00/ C 6: Pilli, Arja: The Finnish-language Press na. Siirtolaisuus Suomosta Ruotsiin kautta aikoien. 2. painos, Turku 1981, 't0o s. in Canada, A Study in the History of Ethnic Journalism. Turku 1982, ,00/ ,m/10.00-Kalhama, Maija-Liisa (toim./red.): Finnene Siirtciaisuus-Migration 40,w 12.oo C 7: Koivukangas, Olavi (ed.): Scandinavian Emigration to Australia and New niseminaari Kveneseminaretl9S0. ved Nordishavsts strender. Kvee- Zealand Project. Proc edings of a Sym- Turku 1982,235 s 50.00/10.00_ posium 1982, Turku Finland. Turku 1983, Koivukangas, Olavi: Delaware 350, Arnerio Hintoihin lisiit?ian postituskulut. 138 p. 50,00/ kansiirtolaisuuden alku. The Beginning ol C 8: Koivukangas, Olavi: Sea, Gold and Finnish Migration to the New World. Tur- o Postage wilt be added to th6 price. Sugarcane. Attraction Versus Distance; ku s, 70,00/1s.00-

19 VISITORS The Demographic Background ol Post-War Migration Trends in Estonia The term "demographic transition" refers to transition by the population from a traditional to a modern type of reproduction. The Estonian researchers K. lgtus and H. Palli suggesthat the processtarted in Estonia before it started in other Scandinavian countries (according to Notkola h started in Finland 3HO years later), and also ahead of that in Germany (A. Coale). During the transition period, as mortality declines faster than fertility, a kind of surplus population is formed. The members of this surplus population form the potential for migration, as they are freest in their relationships with other generations. This happened to Estoni at the threshold of the 20th century (emigration to the Caucasus, America etc.) After this crisis period, migration is then likely to stabilize. There were some indications to the migration data for the 1930s that the process of migration stabilization was about to occur; but it was interrupted by the Second World War, and the subsequent incorporation into the Soviet Union. This meant that Estonia acquired an extensive hinterland with a population at an utterly different stage of demographic development, in which demographic transition had started relatively recently and was just entering the stage of formation of surplus population, with considerable migration potential. With its relatively advanced and e)densiveconomy and better infrastructure, Estonia became an attractive target both for economic expansion and migration. As the Russian population began to reach its crisis period, this migration potential was no longer available. As the Russian surplus population began to go into decline, the Estonian economy was still developing extensively, and the labour market hinterland therefore needed to be enlarged to include areas which still had migration potential (e.9. the Northern Caucasus), being at that time at the stage of demographic transition. since Estonia now suffers from a shortage of potential working population (95 o/o of the population of working age is already in employment). The outcome is that whereas by 1945 Estonia had lost practically all of its national minorities and Estonians formed 97 o/o ol the whole population on Estonian territory, today we have 40 o/o non-estonians our territory. Theffowof the main migration streams reflects the way they have been formed. Throughout the whole post-war period, Estonia has experienced positive net migration with other regions of the USSR, with the peak occurring in the mid-si)dies. Thereafter, in-migration slows down, as according to our theoretical overview it should (because of decreasing migration potential). O ut-migration has also tallen, but at a slowerate, and 1990 was the first year in Estonian post-war migration history that out-migration to other regions of the Soviet Union exceeded in-migration. The internal migration streams have been relatively stable, since more than B0o/o of the internal migration consists of Estonians, and is therefore unaffected by differentiatedemographic behaviour. According to the mobility transition theory postulated by Zelinsky, migration undergoes transformation into different forms: family migration increases, retirement migration increases, and there is more short{erm migration, with moving back and forth. This is confirmed by the age-specific migration rates in Estonia for internal and external migration. In internal migration we have a high proporlion of children, and quite a high level of those of retirement age. The high internal migration rate at age 15-1 I reflects the fact that Estonia has very few opportunities of higher education, and they are located only in the two cities of Tartu and Tallinn; anyone wishing to enter higher education therefore has to move to one of these cities. Since the institutions each city are highly specialized (in Tartu the University, and in Tallinn the Technical University, Conservatory and Art Academy), some students from Tallin need to move to Tartu and vice versa. In eldernal migration, we can see that it is mostly iob-oriented migration. 95 % of the non- Estonians (being at a different stage of demographic development) are involved in external migration, since they are at a different, earlier stage of mobility transition. Consequently, even though the internal migration is slowing down, this population has a period of intensive growth yet to come. The implications for Finland, I would suggest, are that in the long run the job-seekers moving to Finland from Estonia will not be the Estonians, but the non-estonians living in Estonia, who currently have precisely the potential for migration which Estonians do not have. Summary of a lecture by Luule Sakkeus, Rcscarch Officer at the Estonian Interuniversity, Population Research Ccntre, who visitcd the Institute of Migralion in April. Shc is currcntly carrying out dcmographic rescarch on post-war migration trends in Estonia. --

20 KATSAUS _ Minorities in Mullicultural Socaeties sessa yhteiskuntaan. Kanadan ranskan- ja englanninkielisten suhteita kisittelivdt Cornelius Turku ja Tukholma, Jaenan (Historical Crises in French-English Relations in Canada, ), Ronald Rudin Pohjoismaisen lgnadantutkijoiden yhdistyksen (Nordic Association for Canadian Studies) Suomen ja Ruotsin osastot ja Siirtolaisuusinstituutti bec), Pierre'Etienne Laporte (Sociolinguistic (Ihe Changing Face of English-Speaking Que- jarjestivat maaliskuussa konferenssin, jossa paneuduttiin Ruotsin, Suomen ja Kanadan kaksi- sekd Louis Balthazar (A Treatment Majority and Aspects of the Minority/Majority Relationship), (moni-)kielisyys ja -kulttuurisuusongelrniin vertailevaa ldhestymistapaa kiiyttiien. Konf erenssi al koi a Privileged Minority: A Quebec Dialectic). Siirtolaisuusinstituutissa Turussa ia jatkui Tenence Murphy, Massimo Rubbolija Henry Milner keskittyivdt uskonnon rooliin; englantia seuraavana pdivdndtukholman hotelli Ariadnessa. Luentoja pidettiin 21 ia osanottajia oli kaikkiaan noin tanttisen pienryhmdn kautta uskonnon ia kielen puhuvan katolisen vehemmiston ja erddn protes- seitsemdnkymmentd. merkitykseen siirtolaisten integroitumisessa uuteen yhteiskuntaan. Konlerenssin jdrjestiijiit olivat olleet yhteistyossd Roomassa jiirjestetyn Beligion and Suomalaisia siirtolaisia Kanadassa kdsittel ivdt Ethnicity -konlerenssin jiirjestiijien kanssa ja Varpu Lindstr6m (Values in Conflict: Questions Roomasta saapuikin Turkuun nelli luennoitsijaa, ot Self-ldentity among the Finnish Canadians) la joista kaksi oli kanadalaisia. Rooman konferenssin aiheesta seurasi, ena myds Turun ja Tukhol- Finnishness Liekki ). B6rje Vlihlimliki (Literature as Ethnicity Builder: man konferenssissa kasiteltiin odotettua enemmrin uskonnon roolia siirtolaisten adaptoitumi- Yves Gambier (Ihe French-Speaking Minority in Poh.joismaiden ja Kanadan oloia vertailivat Quebec and the Swedish-Speaking Minority in Finland: Different Types of Comparison), John DeVries (Demographic and Social Speakers in Finland) la lan Dale, joka vertaili vdhemmistojen kielisti aiheutuvia ongelmia koulujdrjestelmissd Suomessa ja Kanadassa. Suomen ruotsinkielista vahemmistoe ia sen suhteita enemmistoon kdsittelivdt Tom Sandlund (suomenkielisten ruotsinkielen taidossa tapahtuneet muutokset), Fjalar Finnis (kielen vaikutus puolisonvalintaan), Marika Tandefelt (Helsingin ndkymdttdmat - taysin suomea hallitsevat - ruotsinkieliset), Mikael Reuter, joka kyseli, onko suomenruotsi hsendinen kieli, ja vastasi siihen kielteisesti sekd Martti SiisiSinen, lonka aiheena olivat suomen- ja ruotsinkieliset vapaaehtoiset yhdistykset. Suomen kielen asemasta Ruotsissa puhuttiin vain yhdessi luennossa, jonka piti Erling Wande. Muut Ruotsiin liittyvdt esitelmdt olivat Eva Norstr6min analyysi Slobon siirtolaisddnestyksesta ia Harald Runblomin erittely Ruotsin mahdollisuuksista tulla todella monikulttuuriseksi yhteiskunnaksi. Neuvostoliittolaista ndkokulmaa toi konferenssin aiheeseen Vjatcheslav Sheato, joka kasitteli vahemmistdia federatiivisissa valtioissa kuten lgnadassa ja Neuvostoliitossa. Konferenssin esitelmdt julkaistaan NACS:n julkaisusarjassa syksymmdlld. Konferenssi osoifti Vas. Sr'rrto/ais u u s i n stitu uti n j ohta j a O I av i Ko iv u - tarpeellisuutensa, silla seuraava konferenssi aiheesta pidetddn jo mahdollisesti ensi kevddnd Pa- kangas, Kanadan suurldhettilds, Mary E. Vandenhotf, Jack Vand enhoff ja Sii rtol aisu usi nstituuti n riisissa. hallituksen puheenjohtaja Tom Sandl und. Tuomo Laitinen, FT, M.A.

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Capacity Utilization

Capacity Utilization Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2011 Accommodation statistics 2011, January Nights spent by foreign tourists in Finland increased by per cent in January The number of recorded nights spent by foreign tourists at

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2013 Accommodation statistics 2013, February Nights spent by foreign tourists in Finland down by 2.5 per cent in February 2013 The number of recorded nights spent by foreign tourists

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 201 Accommodation statistics 201, May Nights spent by foreign tourists in Finland up by 11 per cent in May 201 Overnight stays by foreign tourists continued increasing at Finnish

Lisätiedot

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Nordic Forum for Geostatistics 2007 Session 3, GI infrastructure and use of spatial database Statistics Finland, Population

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2015 Accommodation statistics 2015, October Overnight stays at accommodation establishments increased by per cent in October The total number of overnight stays at Finnish accommodation

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Efficiency change over time

Efficiency change over time Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2013 Accommodation statistics 2013, July Nights spent by foreign tourists in Finland up by 1.9 per cent in July 2013 The number of recorded nights spent by foreign tourists at Finnish

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Tampere-Pirkkala airport Survey on noise

Tampere-Pirkkala airport Survey on noise Tampere-Pirkkala airport Survey on noise Satu Routama Presentation in N-ALM/Copenhagen May 206, Mikko Viinikainen Tampere-Pirkkala airport In 204 400 000 pax (4th biggest in Finland) 5 000 ops (3rd biggest

Lisätiedot

The CCR Model and Production Correspondence

The CCR Model and Production Correspondence The CCR Model and Production Correspondence Tim Schöneberg The 19th of September Agenda Introduction Definitions Production Possiblity Set CCR Model and the Dual Problem Input excesses and output shortfalls

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2014 Accommodation statistics 2013, December Nights spent by foreign tourists in Finland up by 5.5 per cent in December 2013 The number of recorded nights spent by foreign tourists

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2013 Accommodation statistics 2012, December Nights spent by foreign tourists in Finland up by 45 per cent in December 2012 The number of recorded nights spent by foreign tourists

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

Other approaches to restrict multipliers

Other approaches to restrict multipliers Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

IFAGG WORLD CUP I, CHALLENGE CUP I and GIRLS 12-14 OPEN INTERNATIONAL COMPETITION 1 st 2 nd April 2011, Vantaa Finland

IFAGG WORLD CUP I, CHALLENGE CUP I and GIRLS 12-14 OPEN INTERNATIONAL COMPETITION 1 st 2 nd April 2011, Vantaa Finland IFAGG WORLD CUP I, CHALLENGE CUP I and GIRLS 12-14 OPEN INTERNATIONAL COMPETITION 1 st 2 nd April 2011, Vantaa Finland Vantaa Gymnastics Club and Finnish Gymnastics Federation are very pleased to welcome

Lisätiedot

Pricing policy: The Finnish experience

Pricing policy: The Finnish experience Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2015 Accommodation statistics 2015, April Nights spent by foreign tourists in Finland decreased by 4.4 per cent in April The number of recorded nights spent by foreign tourists at

Lisätiedot

ProAgria. Opportunities For Success

ProAgria. Opportunities For Success ProAgria Opportunities For Success Association of ProAgria Centres and ProAgria Centres 11 regional Finnish ProAgria Centres offer their members Leadership-, planning-, monitoring-, development- and consulting

Lisätiedot

KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College Welcome - Tervetuloa!

KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College Welcome - Tervetuloa! KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College 2012-2013 Welcome - Tervetuloa! CONTENTS: Education system and adult education in Finland Kuopio Community College I I I I I I I I basic information main

Lisätiedot

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE #1 Aloitettu: 6. marraskuuta 2015 9:03:38 Muokattu viimeksi: 6. marraskuuta 2015 9:05:26 Käytetty aika: 00:01:47 IP-osoite: 83.245.241.86 K1: Nationality Finnish K2: The program of the week has been very

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2014 Accommodation statistics 2014, October Nights spent by foreign tourists in Finland decreased by 1. per cent in October The number of recorded nights spent by foreign tourists

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2015 Accommodation statistics 2015, July Nights spent by foreign tourists in Finland up by.5 per cent in July The number of recorded nights spent by foreign tourists at Finnish accommodation

Lisätiedot

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland Overview on Finnish Rural network and its objectives Rural Network Unit, Finland Sivu 1 26.5.2009 Rural Network in Finland consist of all actors under - the Rural Development Programme for Mainland of

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INTERREG IVC 2007-2013 interregional cooperation across Europe Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences Interreg IVC/ Interreg Europe 26 May 2015, Helsinki INTERREG

Lisätiedot

Travel Getting Around

Travel Getting Around - Location Olen eksyksissä. Not knowing where you are Voisitko näyttää kartalta missä sen on? Asking for a specific location on a map Mistä täällä on? Asking for a specific...wc?...pankki / rahanvaihtopiste?...hotelli?...huoltoasema?...sairaala?...apteekki?...tavaratalo?...ruokakauppa?...bussipysäkki?

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

LANSEERAUS LÄHESTYY AIKATAULU OMINAISUUDET. Sähköinen jäsenkortti. Yksinkertainen tapa lähettää viestejä jäsenille

LANSEERAUS LÄHESTYY AIKATAULU OMINAISUUDET. Sähköinen jäsenkortti. Yksinkertainen tapa lähettää viestejä jäsenille tiedote 2 / 9.3.2017 LANSEERAUS LÄHESTYY AIKATAULU 4.3. ebirdie-jäsenkortti esiteltiin Golfliiton 60-vuotisjuhlaseminaarissa 17.3. ebirdie tulee kaikkien ladattavaksi Golfmessuilla 17.3. klo 12:00 alkaen

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

GOOD WORK LONGER CAREER:

GOOD WORK LONGER CAREER: Juhani Ilmarinen, Ville Ilmarinen, Pekka Huuhtanen, Veikko Louhevaara, Ove Näsman GOOD WORK LONGER CAREER: WORK WELL-BEING IN FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES 2010-2015 Background Collective agreement between

Lisätiedot

Smart Microgrid India pre-study for Growth Program

Smart Microgrid India pre-study for Growth Program Smart Microgrid India pre-study for Growth Program Finpro /Export Finland, Seppo Keränen / 01.12.2015 Smart microgrid India pre-study for Growth program Market focus: First pilot in India and then sales

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

The Viking Battle - Part Version: Finnish

The Viking Battle - Part Version: Finnish The Viking Battle - Part 1 015 Version: Finnish Tehtävä 1 Olkoon kokonaisluku, ja olkoon A n joukko A n = { n k k Z, 0 k < n}. Selvitä suurin kokonaisluku M n, jota ei voi kirjoittaa yhden tai useamman

Lisätiedot

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50- Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille (22 % answered to the questionnaire) 1. Gender -

Lisätiedot

League of Finnish-American Societies Scholarship Foundation

League of Finnish-American Societies Scholarship Foundation DO NOT STAPLE APPLICATION FORM League of Finnish-American Societies Scholarship Foundation The Foundation has been supporting Finnish students in their studies in the USA since 1970. Checklist. A complete

Lisätiedot

1 in Avril Cutler, Development Officer, Lanarkshire Recovery Network Rosie Line, Support Officer, Lanarkshire Movement for Change

1 in Avril Cutler, Development Officer, Lanarkshire Recovery Network Rosie Line, Support Officer, Lanarkshire Movement for Change Avril Cutler, Development Officer, Lanarkshire Recovery Network Rosie Line, Support Officer, Lanarkshire Movement for Change March 2017 1 in 4 1 background Period of listening (kuultiin yli 200 henkilöä,

Lisätiedot

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma BOARD PROGRAM Hallitusohjelma Henrikki Soininen AYYH VPJ PROJEKTIT PROJECTS 1.2 Tilaohjelma opiskelijakeskukselle/student center 3.3 Tutoroinnin arvostus/valuation of tutoring 5.1 Kuntavaalitavoitteet/Municipal

Lisätiedot

Gap-filling methods for CH 4 data

Gap-filling methods for CH 4 data Gap-filling methods for CH 4 data Sigrid Dengel University of Helsinki Outline - Ecosystems known for CH 4 emissions; - Why is gap-filling of CH 4 data not as easy and straight forward as CO 2 ; - Gap-filling

Lisätiedot

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015 Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia Tytti Viinikainen 1.10.2015 ECOMMissa kolme sessiota työpaikkateemasta Pääteemana, miten saada yritykset/työpaikat kuskin paikalle

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

16. Allocation Models

16. Allocation Models 16. Allocation Models Juha Saloheimo 17.1.27 S steemianalsin Optimointiopin seminaari - Sks 27 Content Introduction Overall Efficienc with common prices and costs Cost Efficienc S steemianalsin Revenue

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje - Osoite Mr. N. Summerbee 335 Main Street New York NY 92926 Osoitteen ulkomuoto Suomessa: kadun nimi + katunumero postiosoite + kaupungin nimi maa. Mr. N. Summerbee 335 Main Street New York NY 92926 Jeremy

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Area and population 3. Demographic changes 4. Housing 5. Municipal economy 6. Sectoral employment 7. Labour and work self-sufficiency 8

Area and population 3. Demographic changes 4. Housing 5. Municipal economy 6. Sectoral employment 7. Labour and work self-sufficiency 8 2004 Statistics Uusimaa Helsinki Region Area and population 3 Demographic changes 4 Housing 5 Municipal economy 6 Sectoral employment 7 Labour and work self-sufficiency 8 Unemployment 9 Transport 10 Age

Lisätiedot

E U R O O P P A L A I N E N

E U R O O P P A L A I N E N E U R O O P P A L A I N E N A N S I O L U E T T E L O M A L L I HENKILÖTIEDOT Nimi SERGEI AZAROV Osoite K. KÄRBERI 4-129, TALLINN 13812, ESTONIA Puhelin 0037255999964 Faksi Sähköposti serjoga79a@mail.ru

Lisätiedot

Exercise 1. (session: )

Exercise 1. (session: ) EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 1 (session: 24.1.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 31.1. at 12:00 am (before the exercise session). You

Lisätiedot

TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015

TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015 TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015 Tutkimuksen toteutus Tutkimus kattoi 5 Pohjoismaata, joissa haastateltiin yhteensä 4586 yksityishenkilöä

Lisätiedot

812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010

812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 1. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin (1p kaikista): a) Mitä tarkoittaa funktion ylikuormittaminen (overloading)? b) Mitä tarkoittaa jäsenfunktion ylimääritys

Lisätiedot

EXPERT SURVEY OF THE NEWS MEDIA

EXPERT SURVEY OF THE NEWS MEDIA EXPERT SURVEY OF THE NEWS MEDIA THE SHORENSTEIN CENTER ON THE PRESS, POLITICS & PUBLIC POLICY JOHN F. KENNEDY SCHOOL OF GOVERNMENT, HARVARD UNIVERSITY, CAMBRIDGE, MA 0238 PIPPA_NORRIS@HARVARD.EDU. FAX:

Lisätiedot

KONEISTUSKOKOONPANON TEKEMINEN NX10-YMPÄRISTÖSSÄ

KONEISTUSKOKOONPANON TEKEMINEN NX10-YMPÄRISTÖSSÄ KONEISTUSKOKOONPANON TEKEMINEN NX10-YMPÄRISTÖSSÄ https://community.plm.automation.siemens.com/t5/tech-tips- Knowledge-Base-NX/How-to-simulate-any-G-code-file-in-NX- CAM/ta-p/3340 Koneistusympäristön määrittely

Lisätiedot

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed Online Meeting Guest Online Meeting for Guest Participant Lync Attendee Installation Online kokous vierailevalle osallistujalle Lync Attendee Asennus www.ruukki.com Overview Before you can join to Ruukki

Lisätiedot

Market Report / March 2010

Market Report / March 2010 Market Report / 21 Nights continue to rise clearly The strong growth in nights that began in continued in. Growth has also been considerably faster in Helsinki than in other parts of Finland. Increases

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

FinFamily Installation and importing data (11.1.2016) FinFamily Asennus / Installation

FinFamily Installation and importing data (11.1.2016) FinFamily Asennus / Installation FinFamily Asennus / Installation 1 Sisällys / Contents FinFamily Asennus / Installation... 1 1. Asennus ja tietojen tuonti / Installation and importing data... 4 1.1. Asenna Java / Install Java... 4 1.2.

Lisätiedot

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto EILC KOKEMUKSIA LAPISTA HAKEMUS BUDJETTI JÄRJESTÄVÄTAHO & VASTUU TYÖNJAKO KIELENOPETUS OHJELMA JA PALJON KOKEMUKSIA

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 15.3.2010 07.09.2011 Markku Timo Ture Nikkilä T&K yritys, 8 henkilöä Elastopoli Oy PK-yritys, omistajina

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta

4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

VUOSI 2015 / YEAR 2015

VUOSI 2015 / YEAR 2015 VUOSI 2015 / YEAR 2015 Kansainvälisen opetuksen ja tutkimustoiminnan kehittäminen Developing international teaching and research activities Rehtorin strateginen rahoitus vuosille 2014-2016 / Strategic

Lisätiedot

Liikkuvuuden haaste kansainvälisten muuttoliikkeiden tutkimukselle. Tuomas Martikainen

Liikkuvuuden haaste kansainvälisten muuttoliikkeiden tutkimukselle. Tuomas Martikainen Liikkuvuuden haaste kansainvälisten muuttoliikkeiden tutkimukselle Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa

Lisätiedot

WELL-BEING (SWB), ECONOMY AND POLITICS A NECESSARY STEP OR ONE BRIDGE TOO FAR?

WELL-BEING (SWB), ECONOMY AND POLITICS A NECESSARY STEP OR ONE BRIDGE TOO FAR? Juho Saari, Professor, Welfare sociology, Director, The University of Eastern Finland, Tieteiden talo, 22.9.2011 WELL-BEING (SWB), ECONOMY AND POLITICS A NECESSARY STEP OR ONE BRIDGE TOO FAR? The pillars

Lisätiedot

Väite Argument "Yhteiskunnan velvollisuus on tarjota virkistysalueita ja -palveluita." "Recreation sites and service

Väite Argument Yhteiskunnan velvollisuus on tarjota virkistysalueita ja -palveluita. Recreation sites and service Olisiko vastaaja valmis maksamaan... Would the respondent be willing to pay for... Luonto-opastuksesta Nature guide services Autiotuvan käytöstä Use of wilderness huts Tulipaikan käytöstä (polttopuut,

Lisätiedot

ASUNTOSUUNNITTELU TÄNÄÄN

ASUNTOSUUNNITTELU TÄNÄÄN ASUNTOSUUNNITTELU TÄNÄÄN MINIMIASUMINEN JAETUT TILAT HANNU HUTTUNEN 12.12.2016 GOLBAALIT HAASTEET ILMASTON MUUTOS SIIRTOLAISUUS KAUPUNKIEN KASVU KOTOISET HAASTEET UUDET TEKNOLOGIAT ENERGIATEHOKKUUS KESTÄVÄ

Lisätiedot

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence JA CHALLENGE 18.-19.4.2013 Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence 12.11.2014 Challenges of the City of Turku What kind of city you would

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Welcome to. Finland Lahti Wellamo Community College. 11 December 2007

Welcome to. Finland Lahti Wellamo Community College. 11 December 2007 Welcome to Finland Lahti Wellamo Community College 11 December 2007 We operate in the premises of Lahti Adult Education Centre The building was inaugurated exactly 20 year ago and was built to serve university

Lisätiedot