Vätskäri. Toiminta uudistuu. no: 2/2006

Transkriptio

1 Vätskäri no: 2/2006 Toiminta uudistuu Vätskäri News Tämä uutistiedote on VSTKY:n virallinen jäsen-julkaisu ja se tavoittaa noin 1300 Lounais-Suomen alueen IT-alalla työskentelevää ammattilaista 6 kertaa vuodessa. Päätoimittaja: Olle Willberg Taitto: Tommi Ranta Toimituskunta: Ari Parkkila, Pekka Salmela, Sanna Virtanen Yhdistys Varsinais-Suomen tietojenkäsittely-yhdistys ry pj Erkki Innola Aginit Oy, Tykistökatu 6 B, TURKU puh erkki.innola@it.utu.fi VSTKY pankkitili Nordea Internet

2 PÄÄKIRJOITUS Teksti: Olle Willberg VSTKY täyttää ensi vuonna 40 vuotta. Tuo luku on yhdistykselle kuin yhdistykselle kunnioitettava ikä. Eräs alallamme toimiva ystäväni sanoi taannoin miten hauskaa onkaan maailman kaikkien muutosten keskellä, että VSTKY aina vaan on. Toiminta on todellakin jatkuvaa. Toisaalta - kuten elämässä yleensäkin - toiminta on välillä aktiivisempaa, välillä passiivisempaa. Yhdistyksessämmekin oli 90-luvun keskivaiheilla yli 1500 jäsentä. Tänään tuo luku on Mitä on tapahtunut? Mistä tämä muutos johtuu? Ict-ala ei ole supistunut maailmalla, saatikka Suomessa. Eikä se ole supistunut myöskään Varsinais-Suomessa. Päinvastoin: tieto- ja kommunikaatiotekniikkaa ja sen hallitsemista tarvitaan enenevässä määrin yhä uusilla aloilla. Samoin eri organisaatioissa suoritettavat ict-hankkeet vaativat sekä luotettavaa tietotaitoa, ammattimaista projektiosaamista että hyviä vuorovaikutustaitoja. Ei ole ict:tä ilman tarvetta, tekijöitä ja käyttäjiä. Yritysten, kaupunkien ja muiden organisaatioiden panostukset ict:hen ovat tutkitusti kasvamassa vuosituhat- ja euromuutosten jälkeisen alasuhdanteen jälkeen. Asioilla on kuitenkin taipumus muuttua ajassa. Mitä olikaan ennen flooraa, sanottiin joskus eräässä mainoksessa. Vätskäri edeltäjineen on - voimme iloksemme todeta - ollut myös aina olemassa. Jo aivan yhdistystoiminnan alusta painettu viestintä, sen ajan oloissa ainoa media, oli itsestäään selvyys. Sen asema korostui tietojen ja taitojen välittämisessä, alan muu lehdistö kun ei ollut vielä läheskään niin runsasta kuin tänään. Aikojen saatossa VSTKY:n jäsenlehtikin on muuttunut. Alkuaikojen jäsenkunnan ja alan pioneerityöskentelyn tarpeet olivat toiset kuin PC-murroksen ja toimihenkilöiden tarpeet 80- ja 90-luvuilla. Tänään taas informaatiotulva teknisissä ict-asioissa on valtava. Ei ole oppia tai alaa ilman sen omaa lehteä. Tämän voi havaita myös taustayhteisömme Tietotekniikan liiton jäsenyhdistysten määrässä ja luonteessa. Eri disipliineille on syntynyt omia alayhdistyksiä. Tänään VSTKY pyrkii vastaamaan uuden vuosikymmenen haasteisiin. Netit tulivat vajaa kymmenen vuotta sitten ja nykyään yksi jos toinenkin julkisuuden henkilö ylläpitää esim. omia blogeja. Entä joka niemellä ja notkossa olevat kunnat, yhdistykset ja organisaatiot! Tänään on pakko olla netissä. Siellä on ja sieltä saa tietoa. Joskus liikaakin :) Kirjallinen viestintä on kuitenkin jatkanut olemassaoloaan. Sen asema tunnustetaan ja se on välttämättömyys. Kun nopeasti tarvittava tieto on toisaalta netissä, painettu media palvelee toisenlaisia tarpeita. Tähän pyrimme myös Vätskärissä. Tulemme lisäämään lehtien sivu- ja juttumäärää. Pyrimme saamaan lehteen mielenkiintoisia juttuja ja tarinoita. Pyrimme pois tässä ja nyt mentaliteetista ja jätämme myös pelkät tekniikkaasiat alan lehdistölle. Pyrimme alamme ja jäsenkuntamme kehittämiseen ja vuorovaikutustaitojemme lisäämiseen. Tietotekniikka ei ole organisaatiossa yksilöä varten. Se on työkalu. Se palvelee aina jotain päämäärää. Tiedon tuottamis-, ylläpito- ja hyödyntämisprosessit vaativat koko orkesterin toimivuutta. Yhteistyötä. Organisaation liiketoiminnan tuntemusta. Netin rooli VSTKY:ssä tulee tapetille syksyllä. Meidän on mietittävä mitä yhdistys haluaa netiltä. Varmasti meillä on siellä tapahtumat ja niihin ilmoittautumiset, perustietot yhdistyksestä sekä linkit alueemme yhteistyökumppaneihin. Mutta mitä muuten? Mikä on jäsenkunnan tarve? Nyt käsissänne on aiempaa hieman paksumpi lehti. Juttujen profilointia on myös hieman muutettu. Ensi numerossa tulemme suorittamaan kyselyn. Antakaa palautetta ja kertokaa silloin mikä puhuttelee teitä, mitä te haluatte jäsenlehdeltä. Ja mitä haluatte netti-sivuiltamme. Iloisin lehtiterveisin, Olle Willberg Kirjoittaja on Vätskärin päätoimittaja ja toimii tietohallintopäällikkönä Aker Finnyards Oy:ssä

3 Johda uudistumista ja innovaatiota älykkäästi Teksti: Visa Huuskonen Innovaatioiden johtaminen on uudistumisen johtamista. Miten luon maaperän jossa oppiminen, innovaatiot ja arkinen yrittäminen kasvavat ja voivat hyvin? Kasvata yrittäjyyttä, innovatiivisuutta ja oppimista Työhönsä sitoutunut johtaja pyrkii saavuttamaan hyviä tuloksia. Keinoista on hyvin erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä. Jokaisella näyttää olevan tukku vahvoja peukalosääntöjä ja uskomuksia siitä, mikä toimii ja mikä taas on alan humpuukia. Monet yleisesti liiketoiminnassa käytettävät kielikuvat viittaavat raatamiseen, rakentamiseen, sodankäyntiin tai matkantekoon. Vähemmän kuitenkin kuulee sanoja, jotka osuvasti kuvaisivat sitä monimutkaista ja näkymätöntä seittiä, jota asiantuntijatyössä kudotaan. Politiikat ja pelisäännöt Oppiminen Arkijohtaminen Työnkulut, prosessit Kehitystä tukeva ympäristö ja ilmasto Innovaatiot Jalostusarvo, asiakkaan kokema arvoi Yrityksen tulos Teknologia Yrittäminen Elementit Ympäristö vaikutukset Tulos Ehkä viisas johtaja voisi nähdä itsensä enemmän puutarhuriksi tai viljelijäksi (edellytysten luoja), kuin pelkäksi sadon korjaajaksi (tuloksentekijä). Hengen viljelyn elementeistä (ks. kuva) luodaan sellainen maaperä, että siinä on kasvun ja kehittymisen edellytyksiä. Yrityksen tuloksen rakentaminen pitkäjänteisesti vaatii samaa ketjuttavaa systeemiajattelua, joka puutarhurille on itsestäänselvyys. Onko yrityksesi maaperä kuohkea ja valmis ottamaan vastaan arat ideoiden siemenet? Onko hennoille aluille tarjolla suojaa ja ravintoa? Puhutaanko asioista oikeilla nimillä? Pistävätkö työntekijät päänsä pensaaseen? Pelkääkö joku tallatuksi tulemista? Onko ilmasto niin tukahduttava, ettei uusia ajatuksia synny? Vai sataako sirpaleisia tehtäviä niin, että niiden alle hukkuu? Aitoon innovatiivisuuteen, yrittäjyyteen ja uuden oppimiseen liittyy kaikille tuttu, mutta vaikeasti määritettävä turvallisuuden ja seesteisyyden tunne. Vaikka ilmiötä on vaikea tuoda järkiperäisen ja rationaalisen johtamisen ja mittaamisen piiriin, se ei tee siitä yhtään vähemmän merkittävää. Tarvitaan sopivasti lämpöä, valoa ja ravintoa, sekä suojaa ulkomaailman kovuudelta. Ja tarvitaan ehkä myös ideoiden pölyttäjää. Arkijohtamista, pelisääntöjä, työnkulkuja ja työn teknologiaa voi ja pitää johtaa niin, että oppiminen, innovaatiot ja yrittäjyys kehittyvät. Kasvu ei aina vaadi vahtimista ja yksityiskohtaista ohjaamista. Joskus sekin riittää, että esteet poistetaan ja pidetään huolta olemassa olevasta innovaatiokasvustosta. Tarvitaan vain arkisia tekoja olosuhteiden hyväksi. Johda dialogilla Emeritusprofessori Osmo A. Wiio on kirjoittanut että viestintä epäonnistuu aina paitsi sattumalta. Tämä korostuu tilanteissa joissa viestinnän vastaanottaja on voimakkaassa stressissä, ja ehkä peloissaan siitä mitä uudistukset ja muutokset tuovat tullessaan. Pentti Sydänmaanlakka kirjoittaa älykkään johtamisen yhteydessä dialogista. Sana tulee kreikankielen merkityksen siirtymistä tarkoittavista sanoista. Siirtyikö johdettaessa siis pelkkä viesti - data, vai siirtyikö myös ymmärrys ja sisäistyikö sanoma? Syntyikö todellista merkitysten vaihtoa ja uusia näkökulmia, dialogia? Kun kysyn joltain ryhmältä: Milloin työsi on ollut motivoivaa, tyydytystä tuottavaa tai muuten hyvältä tuntuvaa?, vastaus on melkein aina sama: Silloin saavutin jotain, sain jotain aikaan. Onnistuin. Aikaansaamisen ja onnistumisen lisäksi kaipaamme muutakin mielekkyyden tunnetta. Jos näemme edessä olevan haasteen liittyvän johonkin arvokkaaseen päämäärään, löydämme sisäistä motivaatiota ja yllättävää voimaa. Kun taas tekeminen näyttäytyy sarjana ulko-

4 kohtaisia toistoja, vailla muuta mieltä ja merkitystä, rahakaan ei kauan pysty innostamaan. Johtamispuheen ja dialogin tärkein tehtävä on siis auttaa ihmisiä näkemään käsillä oleva haaste suhteessa johonkin, jolla on kestävää arvoa. Tai auttaa kytkemään se henkilön omiin ura-ankkureihin pysyviin motivaation kulmakiviin. Lähin esimies on välillä tietämätön alaisensa innostuksen ja motivaation lähteistä, niistä asioista jotka antavat syvää tyydytystä ja työn iloa. Tämän yhteyden löytämiseen tarvitaan aitoa dialogia ja kuuntelemisen taitoa. Johtamishaastetta alleviivaa monen asiantuntijan työn tulosten näkymättömyys, aineettomuus ja pitkäjänteisyys. Ben Furman ja kumppanit ehdottavat kirjassaan vuodelta 2004: Haastattele toista siitä mitä hän on työuransa aikana tehnyt ja mistä hän on ylpeä. Osoita olevasi kiinnostunut hänen vastauksestaan. Jatka haastattelua kysymällä useaan kertaan Mitä muuta olet tehnyt mistä voit olla ylpeä? Tai näin: Miten selität että onnistuit? Mitä tämä kertoo taidoistasi, kyvyistäsi tai vahvuuksistasi? Ketkä henkilöt auttoivat sinua ja mistä voisit kiittää heitä? Miksi tämä onnistuminen oli Sinulle niin tärkeä asia? Yksi konkreettinen tehtävä on keskustella ja sopia yhteiset hyvän työnteon pelisäännöt. Miten pidämme huolta siitä että tieto kulkee? Mitä jatkuva oppiminen tarkoittaa meille käytännössä? Miten toimimme joukkueena arjen keskellä? Pelisäännöillä on paljon enemmän merkitystä kun ne luodaan yhdessä, sen sijaan että ne määrättäisiin ylhäältä. Ota ihmiset mukaan Innovaatioiden johtaminen on uudistumisten johtamista. Ilman uudistumista jäisimme polkemaan paikallemme sekä ihmisinä että organisaatioina. Uudistumisella on myös vähemmän pidetty ja ihailtu kääntöpuoli, muutos. Muutokseen liittyvä vastarinta tulee joskus yllätyksenä toteutettaessa vilpittömästi hyvänä pidettyä uudistusta. Epäily ja vastustus ovat kuitenkin luonnollisia reaktioita kun status quo muuttuu. Silloin koetaan työn ja elämän hallinnan heikkenemistä. Uudistuksen hyvyys on sivuseikka. Muutosvastarinta pyritään joskus voittamaan. Se on epätarkoituksenmukaista, sillä oireilu on luonnollinen osa sopeutumisprosessia. Nujertamisen sijaan tulee tarjota mahdollisuuksia keskustella ja käsitellä asiaa, ja olla yhdessä rakentamassa uutta toimintamallia. Periaatteet ovat samankaltaiset kuin muussakin hyvässä johtamisessa: Huomaavaisuus ja yksilön kunnioittaminen, ajan antaminen, aktiivinen kuunteleminen, konkreettinen arkipäiväisissä työasioissa ja järjestelyissä auttaminen. (Kübler-Ross 1969, 1997) Kriittisyys uudistusta kohtaan on myös positiivinen voima. Se osoittaa käytännön ongelmakohtia, ja kertoo myös niistä asioista jotka ovat olleet ihmisille tärkeitä vanhassa tilanteessa. Mitä enemmän omistajuutta, ylpeyttä ja vastuuta vanhasta toimintamallista on organisaatiossa koettu, sitä karvaammalta vanhasta luopuminen tuntuu. Mahdollisimman maanläheinen ennakkotieto tapahtumista auttaa orientoitumista kartalle pääsemistä ja uusien toimintatapojen rakentamista. Huonot uutiset heti on parempi ratkaisu kuin tietojen panttaaminen. Niistäkin asioista, joista ei olla lopullisen varmoja, voi hyvin keskustella. Eksyksissä tai pimennossa oleminen on erityisen kuormittavaa, voimat eivät välttämättä riitä samaan aikaan tulokselliseen työn tekemiseen. Yksi tapa kehittää dialogia on yhdessä tekeminen. Kun uudistuksiin liittyvää muutosta pääsee valmistelemaan ja osallistumaan sen käytännön toteutukseen, asiat konkretisoituvat. Itse tekeminen lisää tilanteen ja työn hallinnan tunnetta. Tulos on helpompi hyväksyä mahdollisine puutteineenkin, kun siihen on saanut laittaa oman käden jälkensä. Uhrin roolin ottamisen, oppositioon asettumisen ja katsomosta huutelemisen kynnys nousee merkittävästi. Johda asioita, aseta selvät tavoitteet Onnistuneeseen johtamiseen kuuluu myös hyvä asiajohtaminen ja tekemisen organisointi. Huonosti suunniteltu ja rönsyilevä toteutus on monen työyhteisöllisen ongelman juurisyy. Jokainen hyväksyy, että taloa rakennettaessa laaditaan tarkat suunnitelmat, ja niitä noudatetaan onnistuneeseen tulokseen pääsemiseksi. Rakennuksen määrittelemiseen käytetään paljon aikaa ja asioita punnitaan eri puolilta. Tiedetään että suunnitelmista poikkeaminen synnyttää kustannuksia, aikataulupainetta ja lisäongelmia. Samat periaatteet pätevät uudistustilanteisiin. Silti suuriakin hankkeita toteutetaan puutteellisin edellytyksin: Tavoite on alun perin epäselvä, eli ei tiedetä millaista taloa ollaan rakentamassa. Ehkä muutoshankkeen tavoite on vain yhden tai muutaman ihmisen mielessä, eikä sitä ole onnistuneesti kyetty jakamaan muille. Niille joiden tulisi toteuttaa muutos käytännössä, tai muuttaa omaa toimintamalliaan. Muutoshankkeesta on monta erilaista tahtotilaa. Osapuolet luulevat tähtäävänsä samaan päämäärään, mutta kun toteutus etenee ja aineellistuu, ongelmat tulevat esiin ja tilanne tulehtuu. Ongelmiin puututaan vasta kun tilanne on päässyt todella pahaksi. Suunnitelmista poikkeamia ei havaita koska suunnitelmat puuttuvat. Niitä ei ole osattu tehdä kunnolla, tai niiden tarvetta väheksytään. Kehitystyö näyttää onnistuvan tavallista paremmin jos siihen sovelletaan yksinkertaisia projektijohtamisen periaatteita: Kirkastetaan tavoitetta, asetetaan

5 välietappeja, seurataan etenemistä, sekä osoitetaan työssä tarvittavat resurssit. Anna ihmisille onnistumisen edellytykset Uudistusten tarve on viestittävä selvästi. Jos kaikki uskovat että toiminta on jo valmiiksi kyllin hyvää, eikä mitään näkyvää ulkoista uhkaa ole, miksi ihmeessä he muuttaisivat toimintaansa? Osuva kielikuva on Titanicin kansituolit: Meillä on täällä kaikki hyvin ja mukavasti mutta miksi ihmeessä nuo hölmöt hosuvat ja ovat levottomia? Omien tottumusten ja tapojen muuttaminen ilman painavaksi koettua syytä on mahdotonta. Työelämän muutokset ovat samanlaisia. Ongelmista ja kehittämistarpeista pitää puhua konkreettisesti, avoimesti ja rehellisesti, kuitenkin ilman falskia paisuttelua. Henkilöstö tarvitsee myös selvät ja käytännölliset tavoitteet onnistuakseen. Mitä ja miten teen sitten tulevaisuudessa eri tavalla? Mistä aloitan nyt heti, ja mikä on muuten tärkeää? Tavoitteita tarvitaan, jotta jokainen voi valmistautua uuteen ja ymmärtää mitä häneltä odotetaan. Muutospelkojen syynä saattavat olla ylimitoitetut luulot vaatimuksista. Selvät tavoitteet hälventävät niitä. Epäselvät roolit ja vastuut sotkevat myös sosiaaliset suhteet. Tehtävien muuttuessa tarvitaan valmennusta. Mikäli tavoitteena on oleellinen parannus, se tarkoittaa käytännön harjoittelua, opetteluaikaa, hyviä ohjeita, ja joskus myös perinteistä koulutusta. Tarvitaan agentti ja hankkeen omistaja Kokenut konsulttitalo Change First esittää että jopa 70 % uudistuksiin liittyvistä riskeistä ja onnistumisista on selitettävissä sponsorin toiminnalla. Sponsorilla tarkoitetaan henkilöä jolla on organisaatiossa todellinen valta päättää asioista (raha, resurssit, aikataulu) ja riittävästi uskottavuutta vaikuttaa asioihin. Selkokielellä: kehittämishankkeella pitää olla kasvollinen ja luotettu omistaja. Jos sponsori ei ole sisäistänyt muutosta samalla tavalla kuin hankkeen operatiivinen vetäjä, muutosagentti, tämä näkyy linjaeroina heidän käytännön toiminnassaan. Tämä rapauttaa nopeasti agentin uskottavuutta ja saattaa käytännössä pysäyttää muutoksen etenemisen. Siksi sponsorin ja agentin saumaton yhteispeli ja luottamus ovat kriittisiä menestystekijöitä. Sponsoria tarvitaan myös muutosta tukevien liiketoimintamittareiden asettamiseen. Samoin tärkeiden sidosryhmien sitouttaminen on sponsorin tärkeä tehtävä: Näitä ovat ainakin omistajat, avainasiakkaat, rahoittajat tai muut tahot joilla on tilanteessa joku henkinen tai aineellinen panos mukana tilanteessa. Muutoksen omistusta lopullista vastuuta päätöksenteosta ja muutoksen eteenpäin viemisessä ei kukaan linjajohtaja siis voi onnistuneesti antaa pois käsistään. Johtajan oma esimerkki ja tapa toimia on edelleenkin kaikkein voimakkain johtamisviesti. Jos johtajan sydän ja sielu eivät ole näkyvästi mukana innovaatiossa tai muutoksessa, miksi organisaation pitäisi olla? Visa Huuskonen KTT, dosentti Visa Huuskonen työskentelee Pertec Consulting Oy:ssä johdon neuvonantajana ja työyhteisöjen kehittäjänä. com. Aikaisemmin hän on toiminut mm. yrittäjänä, Nokian henkilöstöjohdossa ja akateemisessa maailmassa. Artikkeli on julkaistu aiemmin: Työn Tuuli Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry ( )

6 Avoimuus valloittaa ohjelmistomaailmaa Teksti: Pekka Salmela, Kuva: Marko Grönroos Kansanedustaja Jyrki Kasvi Vuoden alussa voimaan astuneen tekijänoikeuslain äänekkäimpiin vastustajiin kuulunut kansanedustaja Jyrki J.J. Kasvi suomii piikikkäästi ohjelmistofirmoja, jotka suojelevat patenteilla omia tiedostomuotojaan. Kasvin mielestä yritysten tulisi huomata ilmaisten avoimen lähdekoodin ohjelmistojen edut. Todelliset innovaatiot, kuten sähköposti ja WWW, eivät ole syntyneet projektihelveteissä, Kasvi painottaa. Kun miljoona nörttiä istuu tietokoneidensa ääressä, syntyy väistämättä oivalluksia, ja internet seuloo niistä parhaat esiin, Kasvi toteaa, ja muistuttaa yksityisten ihmisten tuottavan 90 prosenttia internetin sisällöstä. Korkeakouluilla olisi Kasvin mukaan paljon annettavaa avoimen lähdekoodin maailmalle. Uusia sukupolvia kasvatettaessa ei kuitenkaan voida opettaa pelkkää teknologiaa, vaan myös arvot ja yhteiskunta on huomioitava, Kasvi pohtii. Eduskunnalta Kasvi puolestaan kaipaisi parempaa otetta nykyhetkeen. Eduskunnassa säädettiin aivan vastikään modeemien kaappauksia koskeva laki, Kasvi kertoo, ja suosittelee kaikille kansanedustajille ajantasaista tietoyhteiskuntakurssia. Kasvin mukaan avoimuus ei ole vastakohta kaupallisuudelle, ja yritysten kannattaisi ottaa selvää mahdollisuuksista käyttää avoimen koodin ohjelmistoja osana liiketoimintaansa. Suomessa asiantuntijat ymmärtävät kyllä avoimien ohjelmistojen logiikan hyödyt, mutta suuri yleisö ja rahakirstujen vartijat näkevät liian usein vain kuvitteellisen propellihatun avoimien ohjelmistojen kehittäjien päiden päällä, Kasvi valittelee. Jyrki Kasvi puhui Turun ammattikorkeakoulun tiloissa järjestetyssä Tao tulevaisuus -tapahtumassa, jossa alan ihmiset kertoivat seminaariyleisölle kokemuksiaan ja näkemyksiään avoimista ohjelmistoista. Tapahtumassa kuultiin myös kertomuksia ilmaisen Linux-käyttöjärjestelmän onnistuneesta käyttöönotosta Lemin kunnassa ja perushoitajien ammattiliitossa. Avoimet ohjelmistot tekevät tuloaan myös valtionhallintoon. Oikeusministeriössä ollaan suunnittelemassa siirtymistä vuoden 2007 alusta alkaen vaiheittain kaupallisten ja avoimien toimistosovellusten yhteiskäyttöön. Muutoksen seurauksena oikeusministeriön kaikissa koneessa tulee olemaan perusasennettuna toimistosovelluksena ilmainen OpenOffice.org. Siirtymävaiheen jälkeen noin 8500 henkilöä siirtyy suunnitelmien mukaan käyttämään pelkästään OpenOffice.org -ohjelmistoa. Tekemämme selvityksen mukaan siirtymisen ansiosta säästyy noin viisi miljoonaa euroa viiden vuoden aikana, kertoo ministeriön tietohallintoyksikön erityisasiantuntija Martti Karjalainen. Muutosvastarintaa laimennettiin perusteellisella esiselvityksellä ja rautalankamallisella koulutuksella. Kaikki pilottivaiheen koulutuksissa mukana olleet saivat ohjelman mukaansa CD-levyllä, ja he saivat asentaa sen itse omaan koneeseensa paikallisen ATK-vastaavan valvonnassa. Näin epäluulo uutta ohjelmaa kohtaan väheni, ja ihmiset tiesivät sen jälkeen myös, kuinka asentaa ohjelma vaikka kotikoneelle, Karjalainen kertaa pilotointivaiheen menettelyjä. Artikkeli julkaistu aiemmin Turun ylioppilaslehdessä

7 Hanki kaveri -kisa alkaa! Teksti: Pekka Salmela Nyt jos koskaan kannattaa olla aktiivinen, ja lähteä värväämään tuttuja ITalalla työskenteleviä, alaa opiskelevia tai muuten vain IT-maailman menosta kiinnostuneita mukaan VSTKY:n toimintaan. Tämän Vätskärin numeron ilmestymisestä aina 25. kesäkuuta asti käynnissä on Hanki kaveri -kisa, jossa palkitaan Vätskyn riveihin uutta verta hankkivia ihmisiä. Kilpailun säännöt ovat varsin yksinkertaiset. Kaikki kilpailuaikana vähintään kaksi uutta paikallisjäsentä värvänneet saavat työstään palkkioksi pullon maittavaa viiniä ruoan ja hyvän seuran kera nautittavaksi tai eteenpäin lahjaksi annettavaksi. Kilpailuajan päätyttyä kaikkien värvääjien saldot summataan, jaeniten uutta väkeä mukaan houkutellut pokkaa kaksi lippua korkeatasoiseen teatterinäytökseen, jonka tarkka luonne jääköön vielä salaisuudeksi. Jotta palkinnot menisivät oikeisiin osoitteisiin, tulee uusia jäseniä kehottaa täyttämään jäsenhakemus Vätskyn www-sivuilla, ja merkitsemään asianomaiseen kohtaan värvääjän, eli juuri sinun nimesi. Jotta palkinnot lisäksi menisivät muille, kuin normaalistikin lähipiiriään Vätskyn jäsenlomakkeilla ahdisteleville, on yhdistyksen johtokunta sekä toimikunta-aktiivit valitettavasti suljettu pois kisasta. Niinpä nyt onkin juuri sinun hetkesi auttaa yhdistyksemme jäsenmäärä nousuun, ja samalla pokata mukava palkinto vaivannäöstäsi. Ei muuta kuin kaikki joukolla kavereita keräämään! Tule mukaan VSTKY:n kevätristeilylle ! (Huom! päivämäärä muuttunut sähköpostitse tulleesta ennakkoilmoituksesta) Lähdemme klo 17 Aurajokirannasta vesibussilla kauniin saaristomaisemien keskellä kohti Tammiluodon viinitilaa, jossa nautimme saaristolaispäivällisen ja maistelemme kolmea laatua tilan tuotteista. Paluu Turkuun bussilla puoliltaöin. Illan aikana kuulemme terveisiä Kasvua kalastamaan työryhmiltä. Ryhmät ovat toimineet keväästä 2005 VSTKY:n ja ICT Turun yhteistyössä liikkeelle lähettämänä. Lisätietoja aiheesta löytyy ja mm. Vätskäristä 3/2005. Teemana kevätristelyllämme on muutoinkin verkottuminen ja kutsu tullaan lähettämään myös alan opiskelijajärjestöille. Lähtö: ke klo 17 Aurajokiranta Paluu: bussilla noin 24:00 lähtöpaikalle Hinta 20 (opiskelijajärjestöjen jäsenet 10 ) Järjestämme retken yhteistyössä ICT Turku Oy:n kanssa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset VSTKY:n nettisivuilla mennessä. Samalla voit kertoa mahdollisesta erikoisruokavaliosta.

8 Tietoturva ja yritysturvallisuus liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamisen osana Epäonnen päivä jäljelle jäi vain poltettu CD Teksti: Antti Tuomisto Eniten harmitti tietysti uusi levy, josta olimme ottaneet varmuuskopionkin. Mutta ei kopio tietenkään mitään hyödyttänyt, kun säilytimme sitä tietokoneen vieressä ja se tuhoutui palossa kaiken muun mukana. Tuntuu tutulta, läheltä piti -tilanteita on kuultu, nähty ja koettu. Menetettyjä työtunteja harmitteli edellä Daisyyhtyeen kitaristi ja laulaja Thomas Lilley (Turun Sanomat, Ajassa-liite, ). Nykyään tietoa on ja sitä esiintyy monessa muodossa ja monella tapaa. Mutta niin kauan kuin töitä on ja ne sujuu, ei varautumiseen tai toipumiseen yleensä kiinnitetä huomiota. Tietoturvaa käsitellään usein luottamuksellisuuden, eheyden ja saatavuuden (käytettävyyden) kautta. Nämä ovat perinteisen tekniikkapainotteisen tietoturvaa, ja ajantasainen virustorjunta ja palomuuri ovat jo arkipäivää. Ne eivät luonnollisestikaan kerro koko totuutta liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamistoimien osalta. Tämäkin on yleisesti tiedossa. (ks. esim. yrittajyys/index.php, ja ). Missä mennään? Tietoyhteiskuntastrategiat luovat dynaamisen kuvan lähitulevaisuudesta. Monet niistä ovat perusteltuja ja etenkin korkeastikoulutetulla teknologiapainotteisilla toimialoilla jopa todennäköisiä. Kolikon toinen puoli lieneenkin juuri ICT-valtavirran reunalla olevat pk-yritykset. Monissa strategiapapereissa (esim. Hautamäki ja Levola, 2004 ja Tietoyhteiskuntaohjelma, 2004) kuvaillaan tulevaa yhteiskuntaa: globalisaatio, verkottuminen, työn tuottavuus ja kilpailukyky, innovaatiot ja automaatio, ICT ja koulutus osana tuottavuuden kasvua, mobiilius, läpinäkyvyys, ympäristöasiat, jne. (ks. Snyder, 2004) mainitaan usein. Mitä on tavallisen pk-yrityksen tietoturva nyt ja huomenna? Ongelma tuntuisikin, kuten Daisyn tapauksessa, olevan se, miten järkevät käytännöt saadaan osaksi arjen aherrusta. Ongelma voisi silloin olla pk-yritysten näkökulmasta kaksitasoinen: 1) miten saada tietotekniikka(investoinni t) ja siihen liittyvä turvallisuus liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamistoimien näkökulmasta halutulle tasolle? ja 2) miten tehdä tämä niukoilla resursseilla osaksi kyseistä yritystoimintaa ja toimijoiden arkea ja pitää toiminta halutulla turvatasolla? Huomenna hyvä jos edes silloin Uskon, että liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen liittyvät pienetkin toimet ovat kansallinen menestystekijä. Tuntuu siltä, että verkottuvilla pk-yrityksillä ei ole yhtään varaa antaa tasoitusta kovenevassa kilpailussa. Tiedon ja tietotekniikan kanssa leikkiminen on lopetettava. Tietoturva ja yritysturvallisuus ovat laaja käsite: yhteisistä asioista sovitulla tavalla huolehtimista, tietoteknistä tietoturvaa, mutta näihin liittyy myös yrityksen tilojen käytön valvontaa ja työsuorituksien valvontaa (tietoturvan ja tietotekniikan kannalta turvallisuusongelma on myös alkoholin vaikutuksen alaisena työskentely). Mitään helppoa tai nopeaa temppua ei liene. Pitkä tie on koulutus, jota myös tietoyhteiskunnassa korostetaan. Ehkä jopa peruskoulutus? Konekirjoitustaito kymmensormijärjestelmineen on edelleen olemassa yhtenäiskoulussa. Voisiko siihen lisätä vastuullisen verkkoviestinnän ja kansalaistaidot tietopääoman turvaamiseen työ- ja vapaa-aikaympäristössä? Vaikka yksi hyvä sääntö/sormi. Action point Ei niin pahaa etteikö jotain hyvääkin. Kuten Daisy-yhtyeen Thomas Lilleykin toimi yhtyeensä kanssa: Alunperin meidän piti äänittää vanha levy uudestaan, mutta sitten päätimmekin tehdä kaiken uusiksi. Tietoturvan kehittämisessä tuo lienee eras melko yleinen toipumissuunnitelma ja toiminnan kehitystapa, mutta tätä ei voitane suositella. Suunnitelmallisuus, varautuminen ja toipumiminen yhdistettynä oman yrityksen tuntemukseen lienevät se parempi tie. Ja hyvä opas mukaan, joka tuntee liiketoiminnan luonteen, tarpeet ja resurssit. Matkan suunnittelu on toivottavasti jo alkanut, ja lisää keskustelua tästä tärkeästä aiheesta on käytävä. Näyttäisi siltä, että tilannetta voitaisiin parantaa merkittävästi jopa hyvin pienillä kustannuksilla. Näin olisi ollut myös Daisyn tapauksessa. Kirjoittaja toimii lehtorina Turun yliopiston Informaatioteknologian laitoksella Work Informatics maisteriohjelmassa. Hän vastaa maisteriohjelman yritysyhteistyöverkostosta ja on toteuttanut mm. Varsinais-Suomen liiton rahoittaman projektin, jossa selvitettiin alueen pk-yritysten tietoturvakäsityksiä ja -näkymiä. Kirjallisuutta Hautamäki, A., Lemola, T. Suomi uuteen nousuun: Innovaatiot ja osaaminen huipputasolle. Helsinki: Sitra, Edita, Manufuture: A vision for 2020: Assuring the future of manufacturing in Europe. Report of the high-level group. Bryssel, Snyder, D. Five Meta-Trends Changing the World. The Futurist, July-August, s.22-27, Tietoyhteiskuntaohjelma, Valtioneuvoston kanslia, Te ta tietoturvallisuudesta 4.5. ks. tapahtumakalenteri

9 Mullistavaa tutkimustietoa virusten maailmasta Teksti: Pekka Orne Virukset hyökkäävät olemmeko valmiita? Taivaalla lentäviä lintuja on nykyään syytä pelätä. Lintulaudalla käyviä tipusia on niin ikään syytä katsella epäluuloisesti. Kodin undulaattikin saa varoa henkensä puolesta. Influenssa on paha tauti ja lintuinfluenssa ilmeisesti pahempi. Missään ei tosin ole kerrottu oireista, mutta jotain kamalaa lienee odotettavissa. Tietysti ensin pitää odottaa, että virus kehittyy ihmisestä toiseen hyppäävään muotoon. En myöskään ole mistään huomannut sitä, että mistä tällainen virus on sitten alkunsa saanut. Hivin alkuperän osalta muistan lukeneeni, että oli joitain erään nimeltä mainitsemattoman kansakunnan miehiä normaalisti toistensa kanssa hyvin viihtyviä jotka viihdyttivät itseään sillä lailla apinoiden kanssa. Hullun lehmän taudin alkuperä lienee siinä, että edesmenneitä lehmiä tai niiden osia ainakin syötettiin eläville lehmille rehuna. Siitä sitten jotenkin pääsi muodostumaan sellainen hullu virus. Ja se kaiketi saattaa aiheuttaa meille ihmisillekin jotain vaikeasti lausuttavaa tautia, mutta se tappaa onneksi vasta vuosien tai vuosikymmenten perästä. Suu- ja sorkkatautia on ollut jo kauan. Muistamme hyvin vielä isoina rovioina palavat sikaröykkiöt. Itselle tosin on jäänyt hämärän peittoon se, että mitäs oiretta tällainen sika sitten syötynä meille ihmisille aiheuttaa. Jotain kamalaa varmaankin. Sitten oli näissä lohissakin jotain tautia. Oliskos ollut jotain vhs-epidemiaa? Tai jotain sinnepäin ainakin. Ihmiseen kohdistuvaa tautiuhkaa en muista. Siis, että mitäs sellaisen kalan syömisestä olisi saattanut seurata. Aika vähän on enää elävää ravintoa, jota voi syödä turvallisesti. Kutsun eläväksi ravinnoksi nimenomaan eläimiä. Viherpiipertäjät kutsuvat eläväksi ravinnoksi erheellisesti kasveja ja muita kukkasia, joita syövät. Raavaan miehen ei passaa alkaa elelemään pelkillä ruohoilla. Ihmisellä kun ei ole tuota pötsiä, joka vaaditaan märehtimiseen. Mutta mennäkseni lopultakin asiaan, niin minun piti pohtia alkuperää tuolle lintuinfluenssalle. Luulen olevani varma, että olen sen keksinyt. Sitä ennen pitää pohdiskella vielä erästä tautimuotoa, josta ei paljon olla tässä yhteydessä keskusteltu. Nimittäin tietokoneviirukset. Niiden ei tosin vielä ainakaan tiedetä tarttuneen tietokoneesta ihmiseen saatika ihmisestä toiseen. Nörttien keskuudessa tapahtuneista tartuntatapauksista en tosin ole ihan varma. Epäilen sitä kyllä vahvasti muutamankin tuntemani it-ihmeen osalta. Joka tapauksessa edessämme välkkyy jo uhkakuva, jossa kadulla palaa rovioina röykkiöittäin tietokoneita. Ihmiset koskevat läppäreitä vain pukeutuneina kumihanskoihin ja hengityssuojaimiin. Usb-tikut upotetaan mereen, modeemit ja keskusyksiköt loppusijoitetaan peruskallioon kuplivien ydinjätetynnyreiden viereen. Tältä se nyt vain alkaa vahvasti näyttää. Ette varmaan osaa ajatellakaan, että miksi tähän ollaan tultu? Nimittäin on löytynyt yhteys tietokoneviirusten ja lintuinfluenssan välillä. Oma pienehkö tutkimusryhmäni, jota johdan, on virtuaalisessa tutkimuksessaan päässyt siihen lopputulokseen, että näillä taudeilla on täysin aukoton yhteys. Kyseessä on tietenkin mato. Olemme jo usean päivän ajan tarkkailleet tilannetta ja se on meille nyt täysin selvä. Kuten olemme kaikki havainneet, tietoturvayhtiöt viestittävät koko ajan verkossa nopeasti leviävistä madoista. Tämä luonnollisesti johti ajatuksemme ja empiiriset tutkimuksemme madon perässä toisaalle. Pitkien ja laajojen tutkimusten jälkeen havaitsimme nimittäin peruskoulun viidennen luokan biologian oppikirjasta, että linnut syövät matoja. Tästä syystä uskallamme vetää johtopäätelmän, että lintuinfluenssan on aiheuttanut atkverkkoja jo vuosia riivannut tietokoneviirus. Näin se on. Lääkäripalsta hiljenee tältä erää ja jatkaa taas. Kirjoittaja Pekka Orne on iltaisin kirjailija ja on julkaissut yhden dekkarin.

10 Vuoden 2006 VSTKY-seminaari VSTKY:n perinteinen ICT-ammattilaisseminaari järjestetään tänä vuonna jo viidettä kertaa. Nyt seminaari jakautuu kahteen osaan: Keväällä virtuaaliseminaari netissä Syksyllä perinteinen seminaari Virtuaaliseminaari? Virtuaaliseminaari on foorumi, jossa innoittavien alustusten jälkeen kaikki halukkaat pääsevät kertomaan aiheesta mielipiteensä. Foorumissa tullaan julkaisemaan parin viikon välein kantaaottavia alustuksia, joten tilanne elää ja mikä parasta, jokainen meistä voi antaa keskustelulle suuntaa. Mistä on kyse? Väitämme mm. seuraavaa: 1. Jo lähitulevaisuudessa yritysten ICT-osastot hiipuvat pois tarpeettomina 2. Ohjelmointibusiness on propellihattujen peliä asiakkaiden rahoilla 3. ICT-ammatissa toimiminen ja hyvä johtajuus ovat toisensa poissulkevia asioita LUE LISÄÄ - OTA KANTAA KUMOA VÄITTEEMME

11 TAPAHTUMAKALENTERI 7.4. Turun Kaupunginteatterin Elisabeth-musikaali Musikaalin suosio ylitti odotukset ja on jo täynnä 4.5. Pk-yritysten liiketoiminnan jatkuvuuden ydin: Tieto turvassa. Tieto- ja yritysturvallisuudesta pk-sektorilla nyt ja lähitulevaisuudessa. Alustajina mm. Mikko Savela, IT-laitos, Turun yliopisto Kari Wirman, FiCom ry., sekä yksi pk-yrittäjä klo DataCity, Lemminkäisenkatu 14 A, 2. krs Wäino Aaltosen museon konserttisarjasta: Pianotaiteilija Marko Aution lied-sävellyskonsertti Kevätristeily Kasvua kalastamaan teema esittäytyy risteilytunnelmissa Lisätietoa VSTKY JOHTOKUNTA 2006

12