MITTAUSVIRTOIHIN LIITTYVÄ STANDARDOINTI- JA KOODITUSEHDOTUS UUSILLA ENERGIAMARKKINOILLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MITTAUSVIRTOIHIN LIITTYVÄ STANDARDOINTI- JA KOODITUSEHDOTUS UUSILLA ENERGIAMARKKINOILLA"

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO SÄHKÖTEKNIIKAN OSASTO DIPLOMITYÖ MITTAUSVIRTOIHIN LIITTYVÄ STANDARDOINTI- JA KOODITUSEHDOTUS UUSILLA ENERGIAMARKKINOILLA Työn tarkastajat: Työn ohjaaja: Professori Jarmo Partanen Tekniikan tohtori Simo Makkonen Diplomi-insinööri Juha-Pekka Einamo Helsingissä Mikko Harjula Juustenintie 3 D Helsinki PL 20, LAPPEENRANTA, p , fax

2 ii TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma Mikko Harjula Mittausvirtoihin liittyvä standardointi- ja kooditusehdotus uusilla energiamarkkinoilla Diplomityö sivua, 36 kuvaa, 4 taulukkoa ja 1 liite Tarkastajat: Professori Jarmo Partanen Tekniikan tohtori Simo Makkonen Hakusanat: mittausvirrat, mittausvirtojen standardointi, mittausvirtojen kooditus Keywords: measurement streams, standardization of measurement streams, encoding of measurement streams Sähkömarkkinaosapuolet ovat havainneet lukuisia puutteita ja haasteita tietojärjestelmien tiedonvaihtoon liittyvissä kysymyksissä. Tässä työssä käsitellään tiedonvaihdon ongelmaa mittausvirtojen kannalta. Tiedonvaihdon lisääntyminen ja sanomien monipuolistuminen on johtanut siihen, että läheskään kaikki tarpeelliset sanomat eivät ole standardoitu, ja jo luoduissa tai ehdotetuissa standardeissa on huomattavia eroavaisuuksia mm. eri maiden välillä. Tässä työssä kuvataan nykyinen automaattisen mittarinlukujärjestelmän ja jakeluverkkoyhtiön mittaustietovaraston välinen tiedonvaihtoratkaisu ja siihen liittyvät mittaustietovirrat. Työssä esitellään myös älykkäiden mittarien tuomia hyötyjä ja pohditaan uusien mittausten tuomia mahdollisuuksia. Lisäksi pohditaan nykyisten tietovirtojen koodituskäytäntöjen toimivuutta ja niiden puutteita ja ongelmia. Työssä laaditaan esimerkki standardi mittausvirtakonfiguraation mallintamiseksi sähkömarkkinoilla. Työn painopiste on energiamittaustietojen tietovirroissa lähtien laskutuksen tarpeista. Tavoitteena on automaattisten mittarinhallintaprojektien tuomien älykkäiden mittarien uusien mittausten aiheuttaman ja mahdollistaman tietovirran standardointi. Työssä pohditaan, kuinka tietovirta saadaan eheästi siirtymään mittauspalveluntarjoajan ja jakeluverkkoyhtiön järjestelmien välillä sekä miten uudet tiedonkäyttötarpeet tulisi koodittaa. Uudet sanomastandardiehdotukset esitetään XML-mallein, ja lopuksi pohditaan mallien toimivuutta ja niihin tarvittavia jatkokehitystarpeita.

3 iii ABSTRACT Lappeenranta University of Technology Faculty of Technology Degree Program in Electrical Engineering Mikko Harjula Proposal for Standardizing and Encoding of Measurement Streams in the New Energy Market Master s thesis pages, 36 figures, 4 tables and 1 appendix Examiners: Professor Jarmo Partanen Doctor of Science Simo Makkonen Keywords: measurement streams, standardization of measurement streams, encoding of measurement streams Electricity market players have encountered a number of problems and challenges in information exchange between data systems. This thesis considers problems in the exchange of measurement streams. Increased volumes of data and the diversification of message formats have led to a situation in which many required messages are not standardized and both existing and proposed standards differ from each other in many ways, including country market variations. This thesis describes the current state of information exchange solutions and of measurement streams between automatic meter reading systems and distribution network companies. The thesis also describes and examines the benefits and potential of new smart metering solutions. Current data encoding practices and their problems and flaws are also examined. The thesis introduces an example of the standardization of a measurement stream data model that is intended for use in the electricity market. The focus is on requirements for energy data measurement streams used for customer invoicing. The thesis proposes standardization for the measurement streams created by new smart metering devices. The thesis also examines how to harmonize data measurement streams among measurement service providers and distribution network companies, and how the requirements should be encoded. New proposals for message standards are presented using XML models, and the functionality and future development needs of these models are examined.

4 iv ALKUSANAT Tämä diplomityö on tehty Process Vision Oy:ssä DI Juha-Pekka Einamon ohjaamana. Haluan kiittää häntä saamastani palautteesta ja ohjauksesta työhöni liittyen. Kiitän Process Vision Oy:n toimitusjohtajaa TkT Simo Makkosta mahdollisuudesta diplomityön tekemiseen sekä saamastani palautteesta työni eri vaiheissa. Lämpimät kiitokset myös professori Jarmo Partaselle mielenkiintoisesta ja asiantuntevasta opetuksesta opintojeni aikana. Kiitokset myös vanhemmilleni Eeva ja Urho Harjulalle, jotka tukivat minua niin henkisesti kuin taloudellisesti koko opintotieni ajan. Kiitän myös avovaimoani Sanna Peltosta saamastani tuesta opintojeni varrella. Erityiskiitokset koko Process Vision Oy:n henkilökunnalle asiantuntemuksesta ja hyvästä työilmapiiristä. Mikko Harjula Helsingissä 20. lokakuuta 2008.

5 1 SISÄLLYSLUETTELO KÄYTETYT LYHENTEET JOHDANTO TAVOITTEET TYÖN RAJAUS TYÖN RAKENNE TIETOJÄRJESTELMIEN JA TIETOVIRTOJEN YLEISESITTELY TIETOJÄRJESTELMÄT Asiakastietojärjestelmä Asiakkuudenhallintajärjestelmä Automaattinen mittarinluentajärjestelmä Automaattinen mittarinhallintajärjestelmä Mittaustietovarasto Mittalaitehallintajärjestelmä Energiatiedonhallintajärjestelmä Sopimuksenhallintajärjestelmä Taseselvitysjärjestelmä TIETOVIRRAT Myyjän vaihto Toimituksen aikaiset sanomat Toimituksen päättyminen Asiakkaan muutto MITTAUSTIEDON KERUU Itseluenta Arvioitu mittaus Automaattinen mittaus Manuaalinen mittaus TIEDONSIIRTOPROTOKOLLAT KÄYTÖSSÄ OLEVAT TIEDONVÄLITYSSTANDARDIT JA RAJAPINNAT ENERGIAMARKKINOILLA RAJAPINNAT ENERGIAMARKKINANÄKÖKULMA EDIFACT Ediel ebix XML XML/EDI ebxml RosettaNet Muutokset käytössä olevaan sanomaliikenteeseen... 44

6 2 3.3 YRITYKSEN SISÄINEN NÄKÖKULMA In-house tekniikat Tiedon fyysinen sijainti Esimerkkikuvaus sisäisestä tiedonsiirrosta XML-tekniikkaa käyttäen MITTAUSVIRTASTANDARDOINTITARPEIDEN KUVAUS ÄLYKKÄIDEN MITTARIEN TUOMAT HYÖDYT JA NIIDEN MAHDOLLISTAMAT UUDET MITTAUKSET JA MITTAUSTARPEET AMR MDW INTEGRAATION KUVAUS MARKKINADATAN JA SANOMIEN KOODITUS Osapuolitunnus Käyttöpaikkatunnus Markkinasanomien sanomasisällön kooditus TIETOMALLI JA STANDARDIRAJAPINTAESITYS MITTAUSVIRTA- KONFIGURAATIOLLE TIETOMALLI XML-TIETOMALLIT Työmääräin Työmääräinkuittaus Mittaustieto RAJAPINTAESITYS MITTAUSVIRTAKONFIGURAATIOLLE JA LIITYNTÄ- KUVAUKSET MARKKINAN TOIMINNAN TAKAAMISEKSI JATKOKEHITYSTARPEET YHTEENVETO LÄHDELUETTELO LIITTEET LIITE I Eräitä pohjoismaisia AMI-projekteja syyskuussa 2008

7 3 KÄYTETYT LYHENTEET A2A Application to Application, sovellusten välinen tiedonsiirto. AIM Active Information Management. Enermet Oy:n kehittämä automaattinen mittarinlukujärjestelmä. AMI Advanced Metering Infrastructure. Järjestelmäinfrastruktuuri, joka sisältää automaattisen mittarinluennan ja siihen liittyvän mittaustiedon hallinnan kokonaisuudessaan. AMM Automatic Meter Management / Advanced Meter Management, automaattinen mittarinhallinta. Käytetään kaksisuuntaisen tiedonsiirron sisältävään AMR-järjestelmän hallintaan. AMR Automatic Meter Reading, automaattinen mittarinluentajärjestelmä. APERAK Application Error And Acknowledgement Message. Sanomien sovellustason kuittaukseen käytetty Ediel-sanomatyyppi. API Application Programming Interface. Käyttöliittymä, jonka avulla eri järjestelmät voivat keskustella keskenään. AS2 Applicability Statement 2. Spesifikaatio tiedon suojattuun ja luotettavaan siirtoon Internetin yli. ASCII American Standard Code for Information Interchange. Merkistöstandardi, johon kuuluu englannin kielen kirjaimet, numerot ja joitakin väli- ja erikoismerkkejä. B2B Business to Business, yritysten välinen tiedonsiirto. BSS Balance Settlement System, taseselvitysjärjestelmä. CAD Computer-Aided Design, tietokoneavusteinen suunnittelu. CIS Customer Information System, asiakastietojärjestelmä. CMS Contract Management System, sopimuksenhallintajärjestelmä. CONTRL Syntax And Service Report Message. Sanomien syntaksin kuittaukseen käytetty Ediel-sanomatyyppi. CRM Customer Relationship Management, asiakkuudenhallintajärjestelmä. DB Data Base, tietokanta. DELFOR Delivery Schedule Message. Toimitusohjeen ja toimitusennusteen välittämiseen käytetty Ediel-sanomatyyppi. DST Daylight Saving Time, kesäaika.

8 4 DTD Document Type Definition. Yksi SGML- ja XML-kielten yhteydessä käytetyistä rakennemäärittelytavoista. DTD määrittelee rakenteisen dokumentin sallitut ilmenemismuodot. EAN European Article Number. Vähittäiskaupan tuotteissa maailmanlaajuisesti käytetty kooditus. ebix European Forum for Energy Business Information Exchange. Sähköisen tiedonvälityksen kehittämiseen ja standardointiin keskittyvä foorumi. ebxml Electronic Business Using Extensible Markup Language. Määrittelyperhe sähköisen liiketoiminnan tarpeisiin. EDI Electronic Data Interchange. Kahden tai useamman sovelluksen välinen sähköinen tiedonsiirto sovitulla tavalla. Useimmiten kysymys on organisaatioiden välisestä automaattisesta tiedonsiirrosta. Ediel EDI for the Electricity Industry. Pohjoismaisen Ediel Forumin kehittämä sähköalan sanoma- ja tiedonvaihtomäärittely. EDIFACT EDI for Administration Commerce And Transport. YK:n alaisen CEFACT-organisaation ylläpitämä tiedonsiirron sanomakieli, johon kuluu kielioppi ja sanasto. Se on julkaistu ISO standardina Käytetään myös nimitystä UN/EDIFACT. Standardi, jota käytetään kaasumarkkinaosapuolten välisessä tiedonsiirrossa. EDM Energy Data Management, energiatiedonhallinta. EDMS Energy Data Management System, energiatiedonhallintajärjestelmä. EET Eastern European Time, Itä-Euroopan aikaympäristö. Elbas Elspotin jälkimarkkinat. Kaupankäynti vuorokauden jokaiselle tunnille on jatkuva-aikaista ja kaupankäynti on aina avoinna. Viimeinen kaupantekomahdollisuus on tunti ennen toimitusta. Elspot Pohjoismaisessa sähköpörssissä kerran päivässä vuorokautta ennen sähkön toimitusta käytävä suljettu huutokauppa. EMV Energiamarkkinavirasto. ET Energiateollisuus ry. ETSO European Transmission System Operators, Eurooppalaisten siirtoverkko-operaattorien liitto.

9 5 ETSO ESS ETSO Scheduling System. Sähköenergian toimitussuunnitelmajärjestelmä. FTP File Transfer Protocol. TCP-protokollaa käyttävä tiedostonsiirtomenetelmä kahden tietokoneen välille. GPRS General Packet Radio Service. GSM-verkoissa toimiva pakettikytkentäinen tiedonsiirtopalvelu. GSM Global System for Mobile Communications. Maailmanlaajuisesti käytetty matkapuhelinjärjestelmä. ICC-ID Integrated Circuit Card ID. 19 tai 20 numeroinen uniikki koodi GSMja 3G-puhelimen SIM-kortin identifiointiin. INFCON Infrastructure Condition Message. Käyttökatkostietojen välittämiseen käytetty Ediel-sanomatyyppi. INVOIC Invoice Message. Hyödykkeiden tai palveluiden laskutustietojen välittämiseen käytetty Ediel-sanomatyyppi. IPSec Internet Protocol Security Architecture. Internet protokollaryhmä, jota käytetään tietoliikenteen suojaamiseen julkisen verkon yli. ISO International Organization for Standardization. Kansainvälinen standardointiorganisaatio, jonka tehtävänä on tuottaa kansainvälisiä ja kaupallisia standardeja. IT Informaatioteknologia. JVH Jakeluverkonhaltija. KP Käyttöpaikka, sähkön loppukulutuspiste. kwh Kilowattitunti. LON PLC Local Operating Network PLC. Datasähkön tiedonsiirtoprotokolla. MAM Meter Assset Management, mittarilaitehallintajärjestelmä. MDW Measurement Data Warehouse, mittaustietovarasto. MSCONS Metered Services Consumption Report. Mittausarvojen välittämiseen käytetty Ediel-sanomatyyppi. NES Networked Energy Services. Echelonin kehittämä AMI-järjestelmä. NordREG Nordic Energy Regulators. Pohjoismaisen energia-alan valvontaviranomaisten järjestö. OAG XML Open Applications Group XML. Voittoa tavoittelematon B2B ja A2A -standardeja kehittävä organisaatio.

10 6 OASIS Organization for the Advancement of Structured Information Standards. Sähköisen liiketoiminnan kehitystä ja käyttöönottoa ajava globaali organisaatio. ODBC Open Data Base Connectivity. Microsoftin kehittämä API-rajapinta. OVT Organisaatioiden välinen tiedonsiirto, kts EDI. PLC Power Line Communications / Power Line Carrier, datasähkö. Käytetään tiedonsiirtoon sähkönjakeluverkossa. PRODAT Product Data Message. Käyttöpaikkatietojen siirtoon tarkoitettu Edielsanomatyyppi. QUOTES Quote Message. Sähkön myyjille tarkoitettu hinta-, toimitusaikatauluja muiden ehtojen välittämiseen käytetty Ediel-sanomatyyppi. REQDOC Request for Document. Tiedon lähettämis- tai uudelleenlähettämispyyntöön käytetty Ediel-sanomatyyppi. REQOTE Request for Quote Message. Sähkön ostajille tarkoitettu hinta, toimitusaikataulu ja muiden ehtojen välittämiseen käytetty Edielsanomatyyppi. SCADA Supervisory Control And Data Acquisition. Valvonta- ja ohjausohjelmisto esimerkiksi sähkönjakeluverkon tilan reaaliaikaiseen seurantaan. Sener Sähköenergialiitto ry. SGML Standard Generalized Markup Language. Standardissa ISO-8879 määritelty metakieli. SIM Subsciber Identity Module. Muun muassa GSM-laitteissa käytetty älykorttityyppi. SLSRPT Sales Data Report Message. Hyödykkeiden tai palvelujen myyntitietojen välittämiseen käytetty Ediel-sanomatyyppi. SMTP Simple Mail Transfer Protocol. TCP-pohjainen protokolla sähköpostin välittämiseen. SSL/TLS Secure Socket Layer Transport Layer Security. Salausprotokolla jota käytetään suojaamaan tietoliikenne julkisen verkon yli. TCP/IP Transmission Control Protocol / Internet Protocol. Usean Internetliikenteessä käytettävän tietoverkkoprotokollan yhdistelmä.

11 7 TGB5 UN/CEFACT:in alainen komissio, jonka tehtävänä on määrittää standardeja kansainväliseen Internet-maksuohjeisiin sekä harmonisoida niitä International Standards Organization:in kanssa. TK Tietokanta. TWIST Transaction Workflow Innovation Standards Team. Voittoa tavoittelematon ryhmä, jonka tavoitteena on luoda standardeja rahoituspalveluteollisuuden käytettäviin XML-sanomiin. UN/CEFACT United Nations Centre for Trade Facilitation and Electronic Business. YK:n alainen organisaatio, jonka tehtävänä on kehittää sähköiseen kaupankäyntiin käytettäviä menetelmiä. UTC Coordinated Universal Time, koordinoitu yleisaika. UTILMD Utility Master Data Message. Käyttöpaikkatietojen siirtoon tarkoitettu Ediel-sanomatyyppi. UTILTS Utility Time Series Message. Aikasarjatietojen siirtoon tarkoitettu Ediel-sanomatyyppi. VPN Virtual Private Network. Julkisen verkon yli muodostettu virtuaalinen yksityisverkko. W3C World Wide Web Consortium. Kansainvälinen WWW:n standardointiorganisaatio. Käytetään myös nimitystä WWWC. WAN comms Wide Area Network Communications, laajaverkko. Tiedonsiirtoverkko, joka yhdisää lähiverkot yhdeksi suureksi verkoksi. WiMAX Worldwide Interoperability for Microwave Access. Langattomaan tiedonsiirtoon käytettävä laajakaistatekniikka. WWW World Wide Web. Internetissä toimiva hajautettu hypertekstijärjestelmä. Käytetään myös nimitystä W3 ja The Web. X.400 Sanomavälitykseen tarkoitettu protokolla. XML Extensible Markup Language. Muun muassa järjestelmien välisessä tiedonsiirrossa käytettävä merkintäkieli. ZigBee Radiotekniikkaan perustuva lyhyen kantaman silmukkaverkkostandardi.

12 8 1 JOHDANTO Energiamarkkinoiden avautuminen kilpailulle 1990-luvun puolivälin jälkeen on radikaalisti lisännyt tiedonvaihtoa eri energiamarkkinaosapuolten välillä luvun alusta lähtien markkinaosapuolet (energianmyyjä, jakeluverkkoyhtiö ja tasevastaava) ovat vähitellen omaksuneet nk. ensimmäisen vaiheen toimintatavan tiedonsiirrossa ja samalla havainneet lukuisia puutteita ja haasteita tietojärjestelmien väliseen tiedonvaihtoon liittyvissä kysymyksissä. Ruotsin päätös siirtyä vähintään kuukausipohjaiseen toteutuneeseen energialaskutukseen sähkömyynnissä on luonut aivan uuden kokoluokan haasteen energiayhtiölle sekä tiedonsiirtoon että tiedonhallintaan liittyen. Tämä on pakottanut energiayhtiöt, alan etujärjestöt ja järjestelmätoimittajat miettimään tiedonsiirto-ongelmia uudella tasolla ja voidaankin hyvin todeta, että nyt puhutaan toisen vaiheen alkamisesta energiatiedonvälityksessä. Tässä työssä käsitellään tiedonvaihdon toisen vaiheen ongelmaa lähinnä mittausvirtojen kannalta. Eri markkinaosapuolten välillä käytetyt mittausvirrat ovat osittain standardoitu jo ensimmäisen vaiheen aikana, mutta tiedonvaihdon lisääntyminen ja sanomien monipuolistuminen on johtanut siihen, että läheskään kaikki tarpeelliset sanomat eivät ole standardoitu ja jo luoduissa tai ehdotetuissa standardeissa on huomattavia eroavaisuuksia mm. eri maiden välillä. Nykyisten standardien käyttö ei aina ole yksiselitteistä, vaan standardit jättävät järjestelmätoimittajille tulkinnanvaraa toteuttaa ne haluamallaan tavalla. Haluttu tapa on usein nopein, mutta ei välttämättä paras, pitkällä aikavälillä kustannustehokkain tai toimivin ratkaisu. Lisäksi jo olemassa olevan ratkaisun muuttaminen toimivampaan on kallista, eikä energiayhtiöllä tämän takia halua uusien järjestelmien ja ohjelmistojen käyttöönottoon juuri ole. Uusien tietojärjestelmien ja ohjelmistojen käyttöönotto vaatii usein suuria järjestelmäintegrointeja sekä energiayhtiön sisäisissä järjestelmissä että markkinaosapuolten välillä.

13 9 1.1 Tavoitteet Työssä laaditaan esimerkki standardi mittausvirtakonfiguraation mallintamiseksi sähkömarkkinoilla. Työn painopiste on energiamittaustietojen tietovirroissa lähtien laskutuksen tarpeista. Laatu yms. lisätiedot ovat pienemmällä painoarvolla, mutta työssä pyritään kuvaaman sähkömarkkinoiden uudet tarpeet yleisellä tasolla mahdollisimman laajasti. Työn tavoitteena on automaattisen mittarinhallinnan (AMM) mukanaan tuomien älykkäiden mittarien uusien mittausten aiheuttaman ja mahdollistaman tietovirran standardointi ja uusien mittausten tehokas hyödyntäminen. Työssä pohditaan, kuinka tietovirta saadaan eheästi siirtymään AMM:n ja käyttöjärjestelmien välillä sekä miten uudet tiedonkäyttötarpeet tulisi koodittaa. 1.2 Työn rajaus Työssä kuvataan olemassa oleva automaattisen mittarinlukujärjestelmän (AMR) ja jakeluverkkoyhtiön mittaustietovaraston (MDW) välinen tiedonvaihtoratkaisu ja siihen liittyvät mittaustietovirrat sekä kuvataan niihin liittyvät kyselyt ja luennat. Kuvauksessa erityinen painoarvo on tietojen kuvauksessa eri järjestelmien välillä ja puuttuvien kuvausten identifioinnissa. Edelliseen liittyen etsitään kehitys- ja parannuskohteita. Työssä käsitellään luentatietojen propagointi tietojärjestelmien läpi siten, että uudet tarpeet voidaan ilmaista saumattomasti. Esimerkiksi budjetointia varten voidaan tarvita eri mittaustietoja kuin laskutusta varten, tai jos kerätään sekä tunti- että lukematietoja, pitää koodituksella voida ilmaista, kumpaa milloinkin tarkoitetaan. Propagointi kuvataan jakeluverkonhaltijan ulkopuolisen myyjän ja paikallisen myyjän tapauksissa ja pohditaan standardoinnin tarpeita näissä eri tapauksissa. Lisäksi pohditaan monopoliasemassa olevan verkkoyhtiön neutraaliuden takaamiseksi tarvittavat muutokset EDI-sanoman välityksessä AMM:n yleistyessä.

14 10 Kuva 1. Mittaustiedon propagointi eri tietojärjestelmien läpi. Työssä käsitellään edellä kuvattua ongelmakokonaisuutta keskittyen Suomen energiamarkkinoihin, mutta käsitellään soveltuvin osin myös pohjoismaista markkinaa. Pohjoismailla tarkoitetaan tässä diplomityössä Pohjoismaisen Edieltyöryhmän jäsenmaita; Suomea, Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa. Islantia ja Tanskan itsehallinnollisia alueita Grönlantia ja Färsaaria ei käsitellä. 1.3 Työn rakenne Toisessa luvussa kuvataan jakeluverkkoyhtiön nykyiset tietojärjestelmät mittaus- ja laskutustietojen osalta. Tietojärjestelmien välillä käytetyt tietovirrat kuvataan yleisellä tasolla. Lisäksi käsitellään mittaustiedon keruu ja näihin liittyvät

15 11 tiedonsiirtoketjut sekä erilaiset mittaustyypit ja käytössä olevat tiedonsiirtoprotokollat. Kolmannessa luvussa käydään läpi energiamarkkinoilla ja yrityksen sisäisen tiedonvälityksen käytössä olevat standardit rajapinnat sekä suunnitteilla olevat ehdotukset Pohjoismaiden tasolla. Neljännessä luvussa esitellään älykkäiden mittarien tuomia hyötyjä ja pohditaan uusien mittausten tuomia mahdollisuuksia. Lisäksi kuvataan nykyinen AMR AMM -järjestelmien integraatiomalli tietovirtoineen sekä pohditaan nykyisten tietovirtojen koodituskäytäntöjen toimivuutta ja niiden puutteita ja ongelmia Pohjoismaissa. Työn viidennessä luvussa esitetään tietomalli- ja standardirajapintaesitys mittausvirtakonfiguraatiota varten ja esitetään tarvittaville mittaustietosanomille XML-mallit ja pohditaan näiden käytön soveltuvuutta myös jakeluverkon ulkopuolisen myyjän välisessä sanomaliikenteessä. Kuudennessa luvussa pohditaan esitetyn tietomallin toimivuutta sekä siihen vaadittavia jatkokehitystarpeita.

16 12 2 TIETOJÄRJESTELMIEN JA TIETOVIRTOJEN YLEIS- ESITTELY Vuonna 1998 annettu sähkömarkkina-asetus 438/1998 määrää jakeluverkonhaltijan velvolliseksi mittaustietojen välittämiseen seuraavasti: Verkonhaltijan tulee järjestää taseselvityksen ja laskutuksen perustana oleva mittarointi ja mittareiden lukeminen sekä mittaustietojen rekisteröinti ja ilmoittaminen sähkömarkkinoiden osapuolille. Verkonhaltijan ja mittauksen muun suorittajan on ilmoitettava taseselvittäjälle taseselvityksessä ja laskutuksessa tarvittavat mittaustiedot käyttöpaikka tai mittauskohtaisesti. (EMV 1998) Vuonna 2004 sähkömarkkina-asetukseen lisättiin seuraavat pykälät mittarointiin liittyen: Jakeluverkkoon liitetty sähkönkäyttöpaikka tulee varustaa sähkönkulutuksen mittaavalla mittauslaitteistolla. Jos sähköliittymään kuuluu useita sähkönkäyttöpaikkoja, joihin sähkö myydään jakeluverkon kautta, tulee kukin sähkönkäyttöpaikka erikseen varustaa mittauslaitteistolla. (EMV 2004) Jakeluverkonhaltijan tulee järjestää sähkönkulutuksen mittaus siten, että siitä aiheutuvat kustannukset ovat sähkönkäyttäjille ja -myyjille mahdollisimman pienet. Jakeluverkonhaltija voi tarjota sähkönkulutuksen mittauspalveluita joko omana työnä tai hankkia palveluita ulkopuolelta. Palveluita voidaan hankkia tällöin myös sähkökaupan muilta osapuolilta. (EMV 2004) Jakeluverkonhaltijan vastuulla on mittaroinnin järjestäminen sekä mittaustietojen välittäminen muille markkinaosapuolille. Jakeluverkonhaltija omistaa jakeluverkkonsa alueella olevat sähkömittarit ja niiden tietoliikenteeseen liittyvät siirtotiet. Tietojärjestelmien päivittäisestä käytöstä on tullut välttämätön osa lähes kaikille markkinaosapuolille. Tiedon määrän kasvu ja ohjelmistojen kehitys mahdollistavat myös entistä paremmin asiakkaan tarpeisiin räätälöityjen tuotteiden tarjoamisen.

17 Tietojärjestelmät Eri markkinaosapuolilla on käytössään useita erilaisia tietojärjestelmiä. Järjestelmät voivat olla joko toisiinsa integroituja tai käytössä voi olla useita rinnakkaisia järjestelmiä eri osa-alueiden kattamiseksi. Tässä kappaleessa esitellään keskeiset järjestelmät mittaustiedon keräämiseen ja hallintaan liittyen. Verkon sähkötekniseen tilaan, verkon valvontaan ja häiriötilojen seurantaan tai kunnossapitoon liittyviä järjestelmiä ei esitellä. Muita jakeluverkonhaltijan näkökulmasta keskeisiä tietojärjestelmiä ovat energian mittaukseen ja hallintaan sekä kulutuksen kaukoluentaan liittyvät järjestelmät. Näiden tietojen pohjalta luodaan taseselvitys ja laskutetaan asiakkaita. Tässä työssä käytetään eri järjestelmistä niiden vakiintuneita englanninkielisiä lyhenteitä, esimerkiksi automaattinen mittarinluku lyhennetään AMR (Automatic Meter Reading) Asiakastietojärjestelmä Asiakastietojärjestelmä (engl. Customer Information System, CIS) sisältää laskutuksessa tarvittavat asiakkaiden perustiedot. Sähkömarkkinalainsäädöksen mukaan sähkön siirto tulee eritellä sähköenergian myynnistä. Tämä erittely pitää tehdä järjestelmätasolla. Sähkömarkkinoiden vapautumisen ja sähkön kilpailuttamien myötä sopimusten hallinta lisääntyneiden tietomäärien myötä on kasvanut entistä tärkeämpään rooliin. Asiakastietojärjestelmään sisältyy käyttöpaikkakohtaiset tiedot, ja profiilimitatuilla käyttöpaikoilla näiden kulutustiedot. Asiakastietojärjestelmän tehtävänä on ylläpitää asiakastietoja, joiden perusteella hallitaan sopimuksia ja asiakkaan laskutusta. Se on myös asiakaspalvelun operatiivinen järjestelmä, jota asiakaspalvelu käyttää tiedonhakuun ja uusien tietojen syöttämiseen. Asiakastietojärjestelmä on energiayhtiölle keskeinen järjestelmä, joka liittyy lähes kaikkiin sen toimintoihin. Tämän takia sen tulisi olla selkeä ja helppokäyttöinen.

18 Asiakkuudenhallintajärjestelmä Asiakkuudenhallintajärjestelmä (engl. Customer Relationship Management, CRM) auttaa yritystä hallitsemaan asiakassuhteitaan. Sen ytimenä voi olla esimerkiksi asiakastietokanta, jossa asiakassuhteet on kuvattu eri osapuolia tyydyttävällä tavalla. Johto, myyjät, henkilöstö ja mahdollisesti myös asiakkaat itse pääsevät tarkastelemaan asiakassuhteeseen liittyviä tietoja. Käytännössä asiakkuudenhallintajärjestelmä kattaa yrityksen koko asiakaspalvelun kehittämisen ja siihen sisältyy kaikki asiakaskontaktit. (Bister 2005) Automaattinen mittarinluentajärjestelmä Automaattisella mittarinluentajärjestelmällä (engl. Automatic Meter Reading, AMR) sähkön kulutus voidaan lukea jakeluverkonhaltijan tietojärjestelmään automaattisesti tietoliikenneyhteyttä käyttäen. Järjestelmä koostuu mittareista, keruulaitteista, keskittimistä ja tiedonsiirtoyhteyksistä. Mittarit voivat olla suoraan yhteydessä palvelimeen tai mittarit voivat toimia keskittimen tai keruulaitteen kautta, jolloin usealta mittarilta tullut mittaustieto välitetään eteenpäin keskitetysti. Mittarinlukujärjestelmään voi sisältyä myös ohjausmahdollisuus, jolloin puhutaan ns. älykkäistä mittareista. Ohjaukseen tarvitaan tietoliikenneyhteydellä varustettu päätelaite, joka voi olla erillinen laite tai itse sähkömittariin integroitu. Ohjaustoimintoja voivat olla esimerkiksi tariffin vaihto ja eri laitteiden kuormituksen kytkentä ja katkaisu. Näillä toiminnoilla voidaan vaikuttaa asiakkaan kulutuskäyttäytymiseen. Tästä voi hyötyä sekä jakeluverkonhaltija, sähkön myyjä, että myös itse asiakas. (Forsström 2007)

19 15 Kuva 2. Automaattisen mittarinlukujärjestelmän kaaviokuva. Automaattisen mittarinluentajärjestelmän tehtävä on välittää mitattu mittaustulos automaattisesti mittaustietovarastoon. Viime vuosina automaattisen mittarinluvun tuomat hyödyt ja uuden mahdollisuudet ovat kasvattaneet halukkuutta siirtyä automaattiseen mittarinluentaan myös pienasiakkailla. Tämä puolestaan tuo haasteita siirtojärjestelmän ja käytössä olevien tietojärjestelmien kehittämiseen sekä luotettavuuden että suorituskyvyn näkökulmasta Automaattinen mittarinhallintajärjestelmä Automaattisella mittarinhallintajärjestelmällä (engl. Automatic Meter Management, AMM) hallitaan suuria määriä AMR-järjestelmään liitettyjä älykkäitä mittareita. Automaattisen mittarinhallinnan avulla voidaan tehdä konfiguraatiomuutoksia keskitetysti usealle mittarille samanaikaisesti tai pyytää yhtä mittaria lähettämään edellisen kuukauden mittarinlukeman uudelleen. AMM:n avulla jakeluverkkoyhtiö saa tarkkaa tietoa asiakkaidensa energiankulutuksesta ja voi käyttää sitä esimerkiksi ennustettaessa verkossa tarvittavaa kapasiteettia. AMM antaa myös käyttöpaikkakohtaista tietoa verkon jännitepoikkeama- ja vikatilanteista, joita voidaan hyödyntää mm. sähköverkon kunnostus- ja ylläpitosuunnitelmissa.

20 16 Kuva 3. Automaattisen mittarinlukujärjestelmän ja automaattisen mittarinhallintajärjestelmän väliset toiminnot. (IBM 2008) Mittaustietovarasto Mittaustietovaraston (engl. Measuring Data Warehouse, MDW) tehtävänä on mittaustiedon tallennus ja sen pitkäaikainen varastointi. Mittaustietoa tulee järjestelmään eri tavoin: liitynnän kautta suoraan automaattisista mittarinluentajärjestelmistä, kannettavista mittarinlukulaitteista, muilta markkinaosapuolilta EDI järjestelmän kautta, tietokantayhteyttä käyttäen muista järjestelmistä, kuten asiakastietojärjestelmästä, ja manuaalisesti syötettynä käyttöliittymän kautta. Mittaustietovarastoon tallennetaan tuntimitatut lukemat,

21 17 tariffimitattujen asiakkaiden kulutuslukemat, tuntikulutusennusteet ja tariffimitattujen asiakkaiden vuosikulutusennusteet. Jatkuvasti kasvava ja tarkentuva tiedon määrä on korostanut mittaustietovaraston kriittisyyttä energiahallintajärjestelmän osana. Toisaalta se on myös mahdollistanut tarkemmat systeemi- ja asiakaskulutusseurannan sekä raportoinnin ja laskutuksen. Eri lähteistä tulevat mittaukset - Tuntimittaukset - Lukemat Automaattinen mittarinluenta KAASU KAUKOLÄMPÖ SÄHKÖ TASEVASTAAVA MYYJÄ VERKKOYHTIÖ TUOTANTOYHTIÖ Energiatoimiala ulottuvuus MITTAUSTIETOVARASTOLTA VAADITTAVIA OMINAISUUKSIA Integroituvuus muiden järjestelmien kanssa Suorituskyvyltään tehokas ratkaisu Kilpailuetua tehokkaalla ja keskitetyllä mittaustiedon hallinnalla Ediel MSCONS / UTILTS ym... Käyttöraportit, ennusteet Itseluenta / käsinluenta / kannettavat luentalaitteet Kulutuslukemat Lukematiedot Tuntimittaukset Laskutus Kuva 4. Mittaustietovaraston kaaviokuva. (PV 2004) Mittalaitehallintajärjestelmä Mittarilaitehallintajärjestelmä (engl. Meter Asset Management, MAM) tarjoaa työkalut keskitettyyn mittauslaitehallintaan eri hyödykkeille. Sillä hallitaan mittarin asennukseen, ylläpitoon ja mittarinluentaan liittyviä tehtäviä laaja-alaisesti, erityisesti uusien AMR- ja älykkäiden mittarien käyttöönoton siirtymävaiheessa. Mittalaitehallintajärjestelmä on suunniteltu suurten mittarimassojen hallintaan. Sen on lisäksi oltava laitevalmistajariippumaton. Se tarjoaa työkalut useantyyppisten mittalaitteiden hallintaan. Mittarilaitehallintajärjestelmää käytetään myös mittalaitetietojen validointiin ja näiden ns. master data -tietojen tallennuspaikkana.

22 Energiatiedonhallintajärjestelmä Energiatiedonhallintajärjestelmän (engl. Energy Data Management System, EDMS) tehtävänä on mittaustietojen validointi, käsittely, tallennus ja eteenpäin lähettäminen. Energiatiedonhallintajärjestelmä on usein integroitu muihin tietojärjestelmiin kuten taseselvitys- laskutus- ja mittaustietovarastoon, ja se toimiikin käyttöliittymänä muiden järjestelmien konfigurointi- ja ylläpitotehtävissä. Kuva 5. Jakeluverkonhaltijan energiatiedonhallintatietojärjestelmä. (PV 2006a) Mittaustiedot tulevat energiatiedonhallintajärjestelmään joko suoraan automaattisesta mittarinlukujärjestelmästä tai käsin luetuilta kohteilta asiakastietojärjestelmän kautta. Mittaustiedot tallennetaan mittaustietovarastoon (MDW), joka toimii mittaustiedon ensisijaisena tietovarastona. Mittaustietoja voidaan validoida sekä ennen että jälkeen MDW:en tallennusta. Validoinnilla voidaan tarkastaa tiedon syntaksin ja semantiikan ohella myös itse mittauslukematiedon oikeellisuutta. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi vertaamalla lukemia edellisiin lukemiin tietyin reunaehdoin. Jos lukemavirheitä havaitaan, tiedot pyydetään lähetettävän uudelleen tai ne voidaan

23 19 arvioida oikeellisimmiksi ennalta määriteltyjen laskentakaavojen ja kriteereiden avulla Sopimuksenhallintajärjestelmä Sopimuksenhallintajärjestelmällä (engl. Contract Management System, CMS) yhdistetään asiakastietojärjestelmän kaupalliset sopimustiedot mittaustietovarastosta saatuihin mittaustietoihin. Näitä tietoja sopimuksenhallintajärjestelmä käyttää kulutus- ja hintaennusteiden laskemiseen. Järjestelmä tarjoaa työkalut tehokkaaseen liiketoimintaprosessien seurantaan, analysointiin, raportointiin ja riskienhallintaan sekä auttaa yritystä maksimoimaan finanssista ja operatiivista liiketoimintaa. (PV 2006c) Kuva 6. Sopimuksenhallintajärjestelmän kaaviokuva. (PV 2006c)

24 Taseselvitysjärjestelmä Taseselvitysjärjestelmän (engl. Balance Settlement System, BSS) tehtävä on hoitaa selvityksessä tarvittavien tietojen keruu ja taselaskenta sähkömarkkinalain määräämällä tavalla. Tämä edellyttää jakeluverkonhaltijaa toimittamaan mittaustiedot sähkönmyyjille ja tasevastaaville. Jakeluverkonhaltija voi myös ulkoistaa mittauspalvelun, mutta vastuu sen suorittamisesta säilyy jakeluverkonhaltijalla. (Bister 2005) Taseselvitys selvittää sähkömarkkinoilla toimivien osapuolten väliset sähkön toimitukset. Selvityksen tuloksena saadaan kunkin osapuolen sähkötase. Tasevastaava ostaa tuloksena saadun alijäämäisen taseen avoimelta toimittajalta tai myy ylijäämäisen taseen avoimelle toimittajalle. Suomessa kansallisesta taseselvityksestä vastaa Fingrid Oyj:n Tasepalveluyksikkö. (Fingrid 2008) Asiakaskohtainen taseselvitys lasketaan kaukoluetuilla kohteilla näiden tuntisarjojen avulla ja käsin mitatuilla kohteilla kuormituskäyrien perusteella. Kuva 7. Tasehallintajärjestelmän kaaviokuva. (PV 2006a)

25 Tietovirrat Tietovirralla tarkoitetaan tietoa, jota siirretään sähkön loppukäyttäjän, jakeluverkonhaltijan ja eri markkinaosapuolten välillä. Tietoa voidaan siirtää monessa eri muodossa ja monella eri tavalla, mutta tässä diplomityössä tarkastellaan vain sähköisessä muodossa olevaa tietoa, jota siirretään eri laitteiden välillä. Tällaista sähköistä tiedonsiirtoa kutsutaan EDI:ksi (Electronic Data Interchange, suomeksi organisaatioiden välinen tiedonsiirto, OVT). EDI on tietojärjestelmien välistä tiedonsiirtoa. Tiedonsiirto on toteutettu sanomin, jonka vastaanottava järjestelmä pystyy tulkitsemaan. Sanomat eivät ole tarkoitettu ihmisten luettaviksi sellaisinaan. (Pelkonen 1997) Kuvan 8 yksinkertaistetussa esimerkissä on esitelty markkinaosapuolten, jakeluverkonhaltijan, myyjän, tasevastaavan ja kantaverkkoyhtiön välinen tiedonsiirto mittaustietovirtoihin liittyen. Kuvasta ilmenee tietovirta automaattisen ja manuaalisesti mitatun asiakkaan tapauksissa.

26 22 Kuva 8. Markkinaosapuolten välinen mittausvirtojen tiedonsiirto Pohjoismaissa. (NordREG 2006) Asiakkaalta saatu mittaustieto tallennetaan automaattisen mittauksen tapauksessa suoraan jakeluverkonhaltijan mittaustietovarastoon. Manuaalisen mittauksen tapauksessa mittaustiedot tallennetaan perinteisesti ensin asiakastietojärjestelmän, josta ne siirretään mittaustietovarastoon. Mittaustietovarasto toimii tiedon ensisijaisena varastona. Mittaustietovaraston tieto luetaan ja käsitellään energiatiedonhallintajärjestelmässä, mistä se välitetään edelleen sähkön myyjälle, tasevastaavalle ja kantaverkkoyhtiölle, jotka tallentavat tiedot omiin erillisiin tietokantoihinsa. Alkuperäiset tuntitiedot ja niiden mahdollisesti tulevat muutokset on suositeltu säilytettävän Sähköenergialiiton (Sener) suosituksen mukaan vähintään kaksi vuotta. Laskutustietoja tulee säilyttää kirjanpitolain määräämän kuuden vuoden ajan. (Finlex 1997) Tuntitietojen pitää sisältyä myös mittauksen tyyppi; mitattu arvo tulee voida erottaa puuttuvasta tai arvioidusta arvosta. Tuntitiedon korjauksesta pitää jäädä merkintä, josta ilmenee vähintään muutoksentekoajankohta ja muutoksen tekijä.

27 23 Tiedon muuttuessa on jakeluverkonhaltijan toimitettava korjattu tieto mahdollisimman nopeasti kaikille osapuolille. (Sener 2005) Tuntitiedot tulee toimittaa Ediel-sanomamallin mukaisesti, mikäli vastaanottajaosapuoli sitä haluaa. Ne tulee toimittaa alustavasti sähkön myyjille ja tasevastaaville toteutuneen toimituksen jälkeisenä arkipäivänä, siltä osin kun tiedot ovat saatavilla. Puuttuvat ja korjatut tuntitiedot on toimitettava osapuolille kuukauden kuluessa. Myyjille toimitetuissa tiedoissa ei tässä vaiheessa saa olla puuttuvia eikä epävarmoja tietoja. Tuntitiedot toimitetaan täysinä vuorokausina käyttäen normaaliaikaa eli talviaikaa. Kuvassa 9 esitetään jakeluverkonhaltijan tietojärjestelmän läpi kulkevat mittaustietovirrat automaattisen mittarinluennan tapauksessa. 1. Keruulaite Tuntilukemat 2. Luentajärjestelmä Asiakas Mittari Kellonaika 3. Tuntitietojen käsittely 4. Tuntitietojen raportointi Tasevastaava Myyjä Tiedot muihin järjestelmiin Asiakastietojärjestelmä Lämpötilan mittaus 1. Keruulaite lukee mittarin alkuperäiset tuntilukemat ja tallentaa ne tapahtumatietoineen. Keruulaite voi olla myös osana mittaria. 2. Luentajärjestelmä lukee alkuperäiset tuntilukemat tapahtumatietoineen keruulaitteelta. Luentajärjestelmä synkronoi kellon keruulaitteeseen. 3. Tuntitietojen käsittelyssä muodostetaan viralliset tuntitiedot. Tähän kuuluu mm. tapahtumatietojen ja aikaerojen käsittely ja validointi. 4. Tuntitiedot raportoidaan tasevastaavalle, myyjälle ja tarvittaessa myös asiakkaalle. Raportointi tulee hoitaa Ediel-sanomamallin mukaisesti, mikäli vastaanottaja niin haluaa. Kuva 9. Tiedonsiirtoketju tuntimitatulla kohteella. (Sener 2005)

28 24 Tyyppikuormituskäyräasiakkaiden tapauksissa tietovirrat voidaan jakaa neljään eri kategoriaan käyttötapauksen perusteella: myyjän vaihtoon, toimituksen aikaisiin, toimituksen päättymiseen ja asiakkaan muuttoon liittyviin tietovirtoihin. Energiateollisuus julkaisee EDI-käyttäjäryhmän ylläpitämää sanomaliikenteen menettelyohjesuositusta. Suosituksen perustana ovat sähkömarkkinalaki, sähkömarkkina-asetus sekä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätökset. Kappaleissa on kuvattu Suomessa käytetyt osapuolten väliset tietovirrat näissä perustapauksissa. Yleensä kaikki tiedonsiirto, paitsi asiakkaan ja myyjän välillä tapahtuu PRODAT-sanomin, Ediel menettelyä noudattaen. Tästä tiedonsiirrosta ei yksikään osapuoli saa periä erillistä maksua Myyjän vaihto Sähkömarkkinoiden tehokkaan toimimisen kannalta olennaista on aktiivisten kuluttajien olemassaolo. Sähkön myyjän vaihto tai olemassa olevan myyntisopimuksen uusiminen ovat asioita joilla kuluttaja voi osallistua sähkömarkkinoihin edistäen näin omaa etuaan ja samalla parantaen markkinoita luoden myyjille hinnanalennuspaineita. Tämän edellytyksenä myyjänvaihtoprosessin on oltava helppoa, kitkatonta ja mahdollisimman nopeaa. On myös erittäin tärkeää, että sähkön myyjät voivat osallistua luotettavaan ja sujuvaan myyjänvaihtoprosessiin. Tämä osaltaan alentaa uusien potentiaalisten myyjien kynnystä liittyä sähkömarkkinaosapuoliksi. (NordREG 2006) Voimassaolevassa myyjänvaihtomallissa asiakas solmii uuden sähkönmyyntisopimuksen valitsemansa myyjän kanssa. Myyjä kirjaa sopimuksen tietokantaansa ja lähettää jakeluverkonhaltijalle ilmoituksen uudesta asiakkaasta. Jakeluverkonhaltija lähettää tästä tiedon edelleen nykyiselle sähkönmyyjälle. Nykyinen myyjä joko vahvistaa tai kieltää sopimuksensa päättymisen ja lähettää siitä tiedon takaisin jakeluverkonhaltijalle. Jakeluverkonhaltija välittää tiedon uudelle myyjälle toimituksen aloittamisesta tai aloittamatta jättämisestä. Uusi myyjä välittää tämän tiedon asiakkaalle. Toimituksen aloittamisen vahvistettua jakeluverkonhaltija lähettää mittarin alkulukemat ja toimituksen aloitushetken mittaritiedot ja -lukemat uudelle

29 25 myyjälle. Jakeluverkonhaltija lähettää toimituksen aloitushetken mittarilukemat myös edelliselle myyjälle Asiakas 5c Uusi myyjä 5a 5b 6a 6b Jakeluverkonhaltija 4a 4b 6c Nykyinen myyjä 1. Uusi myyntisopimus. 2. Uuden myyjän ilmoitus uudesta myyntisopimuksesta. 3. Ilmoitus uudesta myyntisopimuksesta nykyiselle myyjälle. 4. a) Nykyisen myyjän positiivinen vastaus. b) Nykyisen myyjän negatiivinen vastaus. 5. a) Toimituksen aloituksen vahvistus uudelle myyjälle. b) Ilmoitus uudelle myyjälle ettei toimitusta voida aloittaa. c) Vahvistus asiakkaalle. 6. a) Alkulukemien ilmoitus uudelle myyjälle. b) Toimituksen aloitushetkeen ajoittuvasta mittarin vaihdosta johtuvat uudet mittaritiedot ja alkulukemat. c) Loppulukemien ilmoitus edelliselle myyjälle. Kuva 10. Myyjän vaihto. (ET 2007)

30 Toimituksen aikaiset sanomat Kuvasta 11 ilmenee jakeluverkonhaltijan ja myyjän väliset toimituksen aikaiset mittaustietovirrat sekä laskutus- ja mittarimuutostapauksissa käytetty sanomaliikenne. Jakeluverkonhaltija Myyjä 1. Toimituksen aikaiset laskutuksen perusteena olevat mittaustiedot. 2. Toimituksen aikaiset kuukausi- tai muut välilukemat. 3. Myyjän ilmoitus laskutustavan muuttamisesta. 4. Jakeluverkonhaltijan ilmoitus aikavyöhykejaon muuttamisesta. 5. Jakeluverkonhaltijan ilmoitus (kuittaus) laskutustavan muutoksesta. 6. Jakeluverkonhaltijan ilmoitus sulaketiedon muutoksesta. 7. Jakeluverkonhaltijan ilmoitus toimituksen aikana suoritetusta mittarinvaihdosta. 8. Myyjän katkaisun vahvistus jakeluverkonhaltijalle. 9. Jakeluverkonhaltijan ilmoitus suoritetusta katkaisusta. 10. Myyjän takaisinkytkennän vahvistus jakeluverkonhaltijalle. 11. Jakeluverkonhaltijan ilmoitus suoritetusta takaisinkytkennästä. Kuva 11. Toimituksen aikaiset sanomat. (ET 2007) Toimituksen päättyminen Myyjä ilmoittaa toimituksen päättymisestä jakeluverkonhaltijalle, joka ilmoittaa päättymisajankohdan mittarinlukeman myyjälle. Jakeluverkonhaltija 1 Nykyinen myyjä 2 1. Nykyisen myyjän ilmoitus sopimuksen päättymisestä. 2. Jakeluverkonhaltijan ilmoitus päättymisajankohdan lukemista. Kuva 12. Toimituksen päättyminen. (ET 2007) Asiakkaan muutto Asiakkaan muuttotapauksessa asiakas solmii uudelle käyttöpaikalle uuden sähkönmyyntisopimuksen valitsemansa myyjän kanssa. Uusi myyjä ilmoittaa

31 27 nykyisen käyttöpaikan jakeluverkonhaltijalle asiakkaan poismuutosta, sekä uuden käyttöpaikan jakeluverkonhaltijalle asiakkaan sisäänmuutosta että uuden sähkönsiirtosopimuksen solmimisesta. Uusi myyjä irtisanoo käyttöpaikan mahdolliset voimassaolevat sopimukset. Jakeluverkonhaltija tekee ennakkoilmoituksen nykyiselle myyjälle myynnin päättymisestä asiakkaan poismuuton johdosta. Tämän jälkeen uusi jakeluverkonhaltija kuittaa uuden käyttöpaikan uuden myynnin aloittamisesta uudelle myyjälle. Jakeluverkonhaltija lähettää myynnin päättymishetken mittaustiedot edelliselle myyjälle. Uuden käyttöpaikan jakeluverkonhaltija lähettää myynnin mittaustiedot uudelle myyjälle. 1 2a Nykyisen KP:n JVH Nykyinen myyjä Asiakas 5c Uusi myyjä 2b 4 6 Uuden KP:n JVH 3a 5a 3b 5b Nykyinen myyjä 1. Asiakas tekee sopimuksen uudelle käyttöpaikalle valitsemansa uuden myyjän kanssa. 2. a) Uuden myyjän ilmoitus nykyisen käyttöpaikan jakeluverkonhaltijalle asiakkaan poismuutosta, nykyisten sopimusten irtisanominen. b) Uuden myyjän ilmoitus uuden käyttöpaikan verkonhaltijalle asiakkaan sisään muutosta sekä verkkosopimuksen solmimisesta. Uusi myyjä irtisanoo käyttöpaikan voimassaolevat sopimukset. 3. a & b) Jakeluverkonhaltijan ennakkoilmoitus nykyiselle myyjälle myynnin päättymisestä asiakkaan poismuuton johdosta. 4. Jakeluverkonhaltija kuittaa uuden myynnin aloituksen käyttöpaikkatietoineen uudelle myyjälle. 5. a & b) Jakeluverkonhaltija lähettää asiakkaan poismuuton johdosta myynnin päättymishetken mittaustiedot edelliselle myyjälle. c) Vahvistus asiakkaalle. 6. Jakeluverkonhaltija ilmoittaa myynnin aloitushetken mittarinlukemat uudelle myyjälle. Kuva 13. Asiakkaan muutto. (ET 2007) 2.3 Mittaustiedon keruu Mittaustiedon keruusta vastaa jakeluverkonhaltija. Jakeluverkonhaltija voi ulkoistaa mittatiedon keruun mittauspalveluita tuottavalle osapuolelle, mutta vastuu keruusta säilyy jakeluverkonhaltijalla. Pohjoismaissa käytettävät sähkön mittausratkaisut voidaan jaotella itseluentaan, arvioituun mittaukseen ja automaattiseen mittaukseen. Jossain tapauksissa käytössä on lisäksi manuaalinen mittaus, jossa henkilö käy

32 28 lukemassa mittarilukeman jakeluverkonhaltijan puolesta. Vastuu mittarinluennasta on Pohjoismaissa jakeluverkonhaltijalla. Poikkeuksena on Norja, jossa vastuu myyjänvaihdostapauksessa on loppuasiakkaalla. Vaihto ei tule voimaan, ellei jakeluverkonhaltija saa loppuasiakkaalta hyväksyttävää mittarinlukemaa määräaikaan mennessä. (NordREG 2008) Mittaustiedon keruutekniikat ovat menossa vahvasti kohti automaattista luentaa ja käytännössä kaikki uudet mittariasennukset tehdäänkin etäluettaviksi. Kuvassa 14 on esitelty yleisesti käytössä olevat mittaustiedonsiirtotavat itseluennan, manuaalisen mittauksen ja automaattisen mittauksen osalta. Kuva 14. Mittausvirtaketju Itseluenta Jos asiakkaalla on pääsy sähkömittarille, on mahdollista käyttää itseluentaa. Tällöin asiakas lukee mittarin itse ja ilmoittaa mittarinlukeman jakeluverkonhaltijalle. Itseluentaväli on yleensä kerran vuodessa. Itseluentaa voidaan käyttää myös yhdessä

33 29 manuaalisen mittauksen kanssa, jolloin vuorovuosin asiakas ja jakeluverkonhaltijan mittarinlukija lukevat mittarinlukeman. Itseluennassa käytetään jakeluverkonhaltijan toimittamia itseluentakortteja, joihin mittaustiedot ja tarvittavat asiakastunnistetiedot kirjataan. Kortti lähetetään jakeluverkonhaltijalle, jossa sen tieto puretaan tietokantaan manuaalisesti tai optisen lukulaitteen avulla. Asiakas voi ilmoittaa itseluennan tiedot myös puhelimitse, Internetin tai tekstiviestin avulla, jos jakeluverkonhaltija on tähän antanut mahdollisuuden. (Karkkulainen 2005) Arvioitu mittaus Arvioitu mittaus tarkoittaa laskennallista kulutusarviota. Sitä voidaan käyttää, jos automaattimittaus on epäonnistunut tai manuaalista mittaria ei ole syystä tai toisesta luettu. Arvioitujen arvojen käyttöä tulisi yleisesti ottaen välttää, koska arviointi ei anna tarkkaa kuvaa yksittäisen asiakkaan kulutuksesta. Pitää kuitenkin muistaa, että arvioituja mittauksia tullaan aina tarvitsemaan käytettäessä mekaanisia mittalaitteita. (NordREG 2008) Automaattinen mittaus Automaattisella mittauksella tarkoitetaan mittausta, joka on automatisoitu ja mittaustulos on etäluettavissa. Mittaustiedot voidaan siirtää jakeluverkonhaltijalle esim. puhelin-, sähkö-, GSM-, radio- tai tietoliikenneverkon kautta. Mittauksen luentatiheys voidaan valita tarpeen mukaan, esimerkiksi kerran päivässä tai kerran kuukaudessa. (Karkkulainen 2005) Suurempi mittarinlukutiheys mahdollistaa tarkemmat sähkölaskut ja antaa asiakkaalle paremman kuvan omasta kulutuskäyttäytymisestään. Tämä selkeyttää kulutuksen ja laskun välistä suhdetta ja voi myös kannustaa asiakasta energian säästämiseen. (Bister 2005) Jakeluverkonhaltijan saamat hyödyt automaattisesta mittarinluennasta ovat muun muassa mittarinluvun nopeutuminen, mittaustiheyden kasvattamismahdollisuus ja mittarinluentakustannusten merkittävä aleneminen. Jakeluverkonhaltija ja sähkön

34 30 myyjä hyötyvät myös asiakkaan kulutuksen tarkemmasta tiedosta esimerkiksi kulutusennusteita tehtäessä. Tarkempi kulutustieto antaa myös mahdollisuuden kehittää toimintoja, jotka hyödyntävät tarkempaa mittaustietoa verkon sähköteknisen tilan laskennassa. Automaattinen mittaus aiheuttaa myös investointi, asennus, ylläpito ja käyttökustannuksia jakeluverkonhaltijalle ja tämän on pelätty nostavan sähkön siirtohintoja. AMR AMM -järjestelyillä saatuja hyötyjä käsitellään tarkemmin luvussa Manuaalinen mittaus Manuaalisella mittauksella tarkoitetaan mittausta, jossa jakeluverkonhaltijan tai ulkoistetun mittarinlukuyhtiön edustama henkilö käy lukemassa asiakkaan mittarin käyttöpaikalla. Manuaalista mittausta käytetään usein kohteissa, joissa mittarin luku on hankalaa. Manuaalista mittausta voidaan myös käyttää yhdessä itseluennan kanssa. Manuaalinen mittaus suoritetaan joko käsinluentana mittarilta tai kannettavan lukulaitteen avulla. Lukulaite lukee mittarin joko fyysisesti suoraan mittarista tai langattomasti. Lukulaitteella voidaan eliminoida mahdolliset luentavirheet sekä nopeuttaa tietojen lukemista ja näiden edelleen siirtämistä jakeluverkonhaltijan tietokantaan. 2.4 Tiedonsiirtoprotokollat Tiedonsiirtoprotokollat eroavat eri maiden kesken. Suomessa tiedonsiirtoon käytetään FTP (File Transfer Protocol) -tekniikkaan perustuvia järjestelmiä. FTP on TCP/IP protokollaa käyttävä käyttöjärjestelmäriippumaton tiedonsiirtomenetelmä kahden tietokoneen välillä. FTP-tiedonsiirrossa tietoturva hoidetaan usein palomuurin ja erillisten tiedonsalaustekniikoiden avulla. (W3C 2008) Tanskassa on käytössä SMTP (Simple Mail Transfer Protocol) -protokollan mukainen tiedonsiirto. Ruotsissa ja Norjassa siirryttiin hiljattain SMTP:n käyttöön vanhasta X.400 luovuttaessa. Myös Suomessa harkitaan SMTP:aan siirtymistä. (Kärkkäinen 2005)

35 31 SMTP ja X.400 eivät kumpikaan itsessään sisällä salausta. X.400-protokollan kanssa voidaan käyttää useita erilaisia salauksia. SMTP voidaan salata käyttäen yleisiä standardoituja Internetin salaustekniikoita: SSL/TLS (Secure Socket Layer Transport Layer Security), VPN (Virtual Private Network) ja IPSec (Internet Protocol Security). (W3C 2008)

36 32 3 KÄYTÖSSÄ OLEVAT TIEDONVÄLITYSSTANDARDIT JA RAJAPINNAT ENERGIAMARKKINOILLA Tällä hetkellä Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa on käytössä erilaisia standardeja ja suosituksia käytettävistä tietojärjestelmistä ja niiden välisestä tiedonsiirrosta. Vaikka Pohjoismaiden välillä löytyykin jo yleisiä standardeja, ovat useimmat standardit silti vain kansallisia. Joitakin näistä standardeista lisäksi sovelletaan hieman eri tavalla eri maissa ja niitä ei aina valvota. Mikäli standardit todella halutaan toimiviksi, pitäisi niiden olla samanlaisia joka maassa. Lisäksi yhtä tärkeää on, että standardien käyttöä tulisi valvoa ja säädellä sekä standardeista poikkeaminen tulisi asettaa rangaistavaksi. (Kärkkäinen 2005) 3.1 Rajapinnat Rajapinnalla tarkoitetaan kahden erilaisen tietojärjestelmän välillä käytettävää tietoteknistä ratkaisua, joka mahdollistaa järjestelmien yhteistoiminnan ilman että järjestelmien tarvitsee perustua samoihin tekniikoihin tai arkkitehtuuriin. Kun eri tietojärjestelmien välillä siirretään dataa, on järjestelmien ymmärrettävä datan syntaksi ja semantiikka. Syntaksin ja semantiikan on oltava määriteltyinä EDIstandardiin yksiselitteisesti, jotta järjestelmien välinen kommunikointi on mahdollista ilman ihmistyötä tai valvontaa. (Huemer 2000) Yhteiset ja standardin mukaiset rajapinnat ovat tärkeitä sähkön mittausvirtaketjun eri järjestelmien välillä, koska erilaisia laitteita ja laitevalmistajia on paljon ja laitteet ovat toteutettu erilaisilla tekniikoilla ja eri aikoina.

37 33 Kuva 15. EDI-prosessi. 2008) 3.2 Energiamarkkinanäkökulma Pohjoismaissa markkinaosapuolten välinen tiedonsiirto (Business to Business, B2B) perustuu pääosin Ediel-järjestelmään. Ediel ei itsessään ota kantaa siirtoprotokollaan tai käytettävään siirtotiehen vaan ne ovat markkinaosapuolten yhteisesti valittavissa. Ediel:in rinnalla on käytössä ebix-standardi. Ediel:in kehityksen loputtua kaikki uudet järjestelmät tulevat käyttämään ebix:iä Edielin sijasta. Ediel- ja ebix-sanomat ovat standardoitu ja ne noudattavat EDIFACT-standardia. Eri markkinaosapuolet käyttävät samoja viestejä samantyyppisiin operaatioihin. Käyttöpaikkatiedot välitetään Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa PRODAT-sanomilla. Maiden välillä on eroja PRODAT-sanomien sisällöillä ja käytetyissä Ediel formaateissa, joka pienentää standardin käytettävyyttä. Tanskassa on siirrytty UTILMD- ja UTILTS-sanomien käyttöön PRODAT-sanomien sijaan. (Kärkkäinen 2005) Kulutustiedot välitetään Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa MSCONS-sanomilla. Norjassa ja Tanskassa on käytössä myös UTILTS. Suomessa mittaustiedot tuntimitattuja arvoja lukuun ottamatta siirretään PRODAT Z11 -sanomalla. (NordREG 2008) Tässä luvussa käydään läpi käytössä olevat standardit Suomessa ja muissa Pohjoismaissa energiamarkkinanäkökulmasta eli eri markkinaosapuolien välillä.

38 EDIFACT Pohjoismaissa lähes kaikki EDI-järjestelmät perustuvat CEFACT-organisaation määrittelemään EDIFACT-standardiin. (UNECE 2008) EDIFACT suunniteltiin kansainväliseksi ja haarariippumattomaksi standardiksi. Syntaksin standardoitiin vuonna 1987 (ISO 9735). EDIFACT suunniteltiin pitämään tiedostot mahdollisimman pieninä ja se soveltuukin hyvin suurien datamäärien siirtoon. Ediel/EDIFACT-sanoma on yleensä viidesosasta kymmenesosaan vastaavan datamäärän XML-sanomaan verrattuna. (W3C 2008) Ediel/EDIFACT-sanoman etu vastaavaan XML-sanomaan nähden on pieni tiedostokoko ja tästä johtuen yleensä myös parempi suorituskyky. Kuvassa 16 on esitetty EDIFACT-sanoman hierarkiarakenne. Kuva 16. UN/EDIFACT-sanoman rakenne. (UNECE 2008) EDIFACT:iin kuuluu syntaksi, tietoelementtihakemisto, tietosegmenttihakemisto ja koodiluettelo. Koodeja käytetään ilmaisemaan sovittuja liiketoiminnan termejä. Tietoelementit ovat pienimpiä tietoryhmän tietoa siirtäviä yksiköitä. Tietosegmentit

39 35 ovat ryhmiä, jotka koostuvat samankaltaisista tietoelementeistä. Sanoma koostuu segmenteistä ja segmenttiryhmistä. Tietosegmenttien järjestys määräytyy sanoman tyyppimäärittelyn mukaisesti. (Stultz 2001) Kuva 17. EDIFACT-sanoman segmentti Ediel Ediel Nordic Forum on osa järjestelmäoperaattoreiden muodostamaa Nordel organisaatiota, jonka tarkoituksena oli kehittää tehokkaita ratkaisuja sähköiseen tiedonsiirtoon pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Organisaation kehittämä Edielstandardi perustuu UN/EDIFACT-standardiin ja se on kehitetty erityisesti sähköenergiakaupan tarpeisiin soveltuvaksi. Ediel kehitettiin vastaamaan pohjoismaisten sähkömarkkinoiden monipuolista tiedonvaihtotarvetta eri markkinaosapuolien välillä. Ediel-standardin sanomia käytetään Pohjoismaiden lisäksi Hollannissa ja Saksassa. Ediel-sanomien kehitystyö on lopetettu ja työtä jatkaa Ediel Nordic Forumin aliryhmä, ebix. (Ediel 2008) Kuva 18. Ediel-standardin mukainen APERAK-sanoma. Sanomissa ei yleensä käytetä rivinvaihtoja, ne on lisätty kuvaan luettavuuden helpottamiseksi

40 36 Taulukko 1. Pohjoismaissa käytetyt Ediel-sanomatyypit. (Ediel 2008) Sanomatyyppi Käyttötarkoitus APERAK Application Error And Acknowledgement Message. Sanomaa käytetään osapuolten välisenä sovellustason kuittaussanomana. Kuittaus voi olla joko positiivinen tai negatiivinen. DELFOR Delivery Schedule Message. Sanomaa käytetään osapuolten välisenä lyhyen aikavälin toimitusohjesanomana ja/tai keskipitkän tai pitkän aikavälin toimitusennusteena. CONTRL Acknowledgement / Rejection Advice Message. Sanomaa käytetään osapuolten välisten sanomien syntaksin kuittaukseen. Kuittaus voi olla joko positiivinen tai negatiivinen. INFCON Infrastructure Condition Message. Sanomalla ilmoitetaan suunnitellut tai suunnittelemattomat käyttökatkokset. Sanomaa käytetään useimmiten sähköverkon komponenttien huollon yhteydessä. INVOIC Invoice Message. Sanomaa käytetään osapuolten välisen hyödykkeiden tai palveluiden laskutustietojen välittämiseen. MSCONS Metered Services Consumption Report. Sanomaa käytetään toteutuneiden mitattujen kulutusarvojen ja muun teknisen informaation välittämiseen osapuolten välillä. PRODAT Product Data Message. Sanomaa käytetään loppukäyttäjän käyttöpaikka- ja sopimustietojen välittämiseen. Käytetään jakeluverkonhaltijan ja myyjän välillä. QUOTES Quote Message. Sanomalla välitetään hinta-, toimitusaikataulu- ja muita ehtoja potentiaalisille hyödykkeiden tai palvelujen myyjille. REQDOC Request for Document. Sanomaa käytetään pyyntönä osapuolten välillä tiedon lähettämiseen tai uudelleenlähettämiseen joko dokumentin, sanoman tai jonkun muun sovitun formaatin muodossa. REQOTE Request for Quote Message. Potentiaaliset ostajat voivat pyytää hinta, toimitusaikataulu ja muita ehtoja hyödykkeiden tai palvelujen myyjältä. SLSRPT Sales Data Report Message. Sanomaa käytetään hyödykkeiden tai palvelujen myyntitietojen välittämiseen. Myyntitietoja ovat muun muassa paikka-, aikajakso-, identifiointi-, hinnoittelu-, rahamäärä-, energiamäärä-, markkinasektori- ja myyjätiedot. Tietoja voidaan käyttää tuotannonsuunnittelussa, markkinoinnissa ja tilastoinnissa. UTILMD Utility Master Data Message. Sanomaa käytetään välittämään käyttöpaikkatietoja markkinaosapuolten välillä. Käyttöpaikkatietoja ovat laitteisiin ja palveluihin liittyvät tiedot, kuten asiakas-, markkinaosapuoli-, tariffi, mittari- ja muut laitetiedot. UTILTS Utility Time Series Message. Sanomaa käytetään aikasarjatietojen kuten mittausten, ennusteiden ja hintojen, ja niihin liittyvien teknisten ja hallinnollisten tietojen välittämiseen markkinaosapuolten välillä.

41 ebix Ediel Nordic Forumin lopetettua Ediel-sanomien kehityksen, sen aliryhmä ebix (Energy Business Information exchange) jatkaa kehitystyötä ja ylläpitoa. Uudet järjestelmät pitäisi tästä syystä tehdä käyttämään ebix:iä Edielin sijasta. Sen tarkoituksena on edistää, kehittää ja standardoida energia-alalla käytettävää tiedonsiirtoa. (ebix 2008) on laaja EDI-standardi, jota käytetään kaasumarkkinaosapuolten välisessä tiedonsiirrossa. perustuu Ediel:in tavoin UN/EDIFACT-standardiin. tuorein version on 3.2, joka sisältää 29 eri sanomatyyppiä. Ne on jaettu viiteen kategoriaan käyttötarkoituksiensa mukaisesti: sopimuksiin liittyvät sanomat, kaasun siirtoon ja sen toimitukseen liittyvät sanomat, yleiset sanomat, finanssisanomat ja erityisesti Hollannin kaasumarkkinoille kehitetyt PVE-sanomat. 2008) XML XML on W3C:n standardi vuodelta XML on SGML standardista (ISO 8879) johdettu standardi. XML on SGML:a huomattavasti yksinkertaisempi sisältäen silti noin 80 prosenttia tämän toiminnallisuuksista. XML on kuvauskieli, joka käyttää merkkejä ja määritteitä datan jaotteluun. XML ei itsessään sisällä minkäänlaista tyylitietoa vaan ainoa ratkaiseva asia on datan merkitys. (Huemer 2000) W3C ylläpitää ja kehittää XML-standardia, tällä hetkellä kehitteillä oleva versio on 1.0 Fifth Edition. Yksi XML:n hyvistä puolista on sen joustavuus. XML:n rakennemäärittely tehdään erillisen rakennemäärittelytiedoston (DTD) avulla. Uusien rakennemäärittelyiden luominen on verrattain helppoa ja näin voidaan luoda uusi XML-standardin mukainen sanomatyyppi (Esimerkiksi uuden EDIFACT-sanomatyypin standardointi on aikaa

42 38 vievä prosessi). XML:n avulla voidaan siirtää myös dataa, joka ei ole tekstimuodossa (esim. kuvaa, ääntä, videota tai CAD-dataa). (Huemer 2000) XML:n etuihin kuuluu lisäksi sen mahdollisuus toimia tiedonsiirtomuotona erilaisten sähköisten kaupankäyntiratkaisuiden välillä. Näin ollen datan muoto voi olla erilainen eri tiedonsiirtotyypeissä, mutta tiedon semantiikka on kaikilla sama. XML:n muita etuja ovat mm. sen saama tuki IT-alan johtavilta ohjelmisto- ja laitevalmistajilta kuten Oracle, Microsoft ja IBM. Myös Valtiovarainministeriö suosittelee XMLstandardin käyttöä julkaisussaan Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia seuraavin sanoin: XML:n käyttöä tulee lisätä ja opetella sekä sisällön tuottamisessa ja jakamisessa monikanavaympäristössä, että datasanomien esitysmuotona uusissa löyhään kytkentään perustuvissa kommunikointitavoissa sekä osana perinteisempiä middleware-tekniikoita. XML-standardointityö edellyttää tarkkaa seurantaa lähivuosien aikana. Tärkeitä seuraamisen kohteita ovat XML-pohjaisia sähköisen asioinnin ja kaupankäynnin viitekehyksiä kehittävät organisaatiot kuten ebxml. (VVM 2001) Kuva 19. helpottamiseksi. Esimerkki XML-kielestä. Rivinvaihdot, sisennykset ja värit on lisätty lukemisen

43 XML/EDI XML/EDI on EDI-formaatti markkinaosapuolten väliseen tiedonsiirtoon, jossa EDIsanomat muutetaan XML-muotoon. Muutos on tarpeen tapauksissa, joissa vanhemman järjestelmän (EDIFACT) tulee kommunikoida uudemman EDIFACTjärjestelmää tukemattomien XML-järjestelmien kanssa. XML/EDI yhdistää EDIFACT-sanaston ja kieliopin XML-syntaksiin. (Nurmilaakso 2007) EDIFACT kehitettiin aikoinaan vähentämään sanomaliikenteen kuluja ja tarvittavia henkilöstöresursseja. Tämä tavoite on saavutettu ja seuraavana sanomaliikenteen kehityksen tavoitteena on eri tietovirtojen kokonaisvaltainen integrointi eri järjestelmien välillä. XML on kasvattanut ja kasvattaa edelleen suosiotaan helpon järjestelmäintegroituvuutensa ansiosta, ja soveltuu myös energiamarkkinoiden sanomavälityksen tarpeisiin. World Wide Web Consortium kannustaa UN/EDIFACT-standardin mukaisten sanomien koodaamista XML-formaattiin. XML:n käyttöön kannustavat myös useat XML:n kehitysorganisaatioista, kuten RosettaNet, TWIST, TGB5 ja OAG XML. (W3C 2008) ebxml EbXML (electronic business using extensible Markup Language) on sähköisen liiketoiminnan tarpeisiin kehitetty määrittelyperhe. EbXML:a ylläpitää ja kehittää OASIS (Organization for the Advancement of Structured Information Standards) ja UN/CEFACT (United Nations Centre for Trade Facilitation and Electronic Business). Niiden tavoitteena on tuottaa avoin XML-pohjainen perusrakenne, joka mahdollistaa maailmanlaajuisen, turvallisen ja johdonmukaisen mallin sähköiseen kaupankäyntiin. (ebxml 2008) EbXML:n kehitys aloitettiin vuonna 1999, kun EDIFACT-formaatti alkoi olla riittämätön kattamaan kaikkia yritysten välisiä sanomanvälitysvaatimuksia. Lisäksi EDIFACT:in vanhentuva teknologia aiheutti yhteensopivuusongelmia uusien XML-pohjaisten laitteiden kanssa. EbXML standardoitiin vuosina (ISO 15000).

44 40 EbXML:n määrittelyyn kuuluvat seuraavat peruskomponentit: Liiketoimintaprosessi (Business process) kuvaa liiketoimintamallien käytetyt liiketoimintaprosessimääritykset ja osapuolten väliset vuorovaikutukset XMLkielellä. Yhteistyöprotokollaprofiilit (Collaboration protocol profile) määrittelevät tuetut liiketoimintaskenaariot, asiakirjamallit ja tekniset järjestelmävaatimukset sekä palvelurajapinnat. Yhteistyöprotokollasopimus (Collaboration protocol agreement) luodaan osapuolten välisten yhteistyöprotokollaprofiilien perusteella. Tiedon ydinkomponentit (Core data components) sisältävät uudelleenkäytettävän liiketoimintainformaation, kuten esimerkiksi osapuoliosoite- ja puhelinnumerotiedot. Rekisterit ja tietovarastot (Registers and repositories) ovat tietokantoja, joihin varastoidaan hierarkkisesti eri liiketoimialojen liiketoimintamalleja ja yritysprofiileja. 1 3 ebxml määrittelytiedon pyyntö ebxml määrittelytieto Profiili- ja liiketoimintamallit 2 Y R I T Y S ebxml rekisteri Määrittelyt Profiili- ja liiketoimintamallien hyväksyntä 5 Kysely yrityksen A profiilista Yrityksen A profiili 7 Kysely yrityksen A skenaariosta Yrityksen A skenaario Liiketoiminta! A Y R I T Y S B Profiilit Skenaariot Kuva ) ebxml:een perustuva liiketoiminnan rakentuminen kahden yrityksen välille. (ebxml

45 41 EbXML-sanoma koostuu valinnaisesta tiedonsiirtoprotokollakohtaisesta kuljetuskerroksesta ja ebxml-standardin mukaisesta sanomakirjekuoresta. Sanomakirjekuori koostuu kahdesta osasta: sanoman otsikkokirjekuoresta sekä valinnaisesta sanoman hyötykuormakirjekuoresta. Sanoman otsikkokirjekuori koostuu uniikista sisältötunnistekoodista, otsikkodokumentin merkkien tarkistussummasta ja otsikkokirjekuoren sisällön tyypin määrittävästä otsikosta. Otsikkokirjekuori voi myös sisältää vapaaehtoisen digitaalisen allekirjoituksen, jossa sovelletaan W3C:n antamia suosituksia XML:n digitaaliseen allekirjoitukseen. Otsikkokirjekuoren osoitin kertoo sisältääkö sanoma hyötykuormakirjekuoren vai ei. Valinnainen hyötykuormakirjekuori koostuu uniikista sisältötunnistekoodista, hyötykuormakirjekuoren merkkien tarkistussummasta ja hyötykuormakirjekuoren sisällön tyypin määrittävästä otsikosta. Hyötykuormakirjekuori voi myös otsikkokirjekuoren tapaan sisältää vapaaehtoisen digitaalisen allekirjoituksen, jossa niin ikään sovelletaan W3C:n antamia suosituksia XML:n digitaaliseen allekirjoitukseen. Kuljetuskerros (SMTP, HTTP, ym.) ebxml-sanomankirjekuori (MIME multipart/related) ebxml-sanoman otsikkokirjekuori ebxml-sanoman otsikkodokumentti Osoitin Otsikko ebxml-sanoman hyötykuormakirjekuori Liitedokumentti / -dokumentit otsikkokehys tietokehys Kuva 21. ebxml-sanoman rakenne. (ebxml 2001)

46 RosettaNet RosettaNet on elektroniikka- ja informaatioteknologiateollisuuden yritysten muodostama voittoa tavoittelematon yhteenliittymä, jonka tavoitteena on määrittää standardoituja prosesseja yritysten välisen liiketoimintainformaation jakamiseen. Yhteenliittymän tavoitteena on ollut kehittää yritysten väliseen sanomaliikenteeseen globaali kieli, joka mahdollistaa tehokkaan yhteistoiminnan yritysten välillä. (RosettaNet 2008) RosettaNet-standardit on määritelty seuraavien komponenttien avulla: Prosessiliittymät (Partner Interface Processes, PIP) ovat järjestelmien välisiä XML-pohjaisia keskusteluja, joissa määritellään vaihdettavat liiketoimintadokumentit ja liiketoimintaprosessien toteutuksen logiikka. RosettaNet toteutusinfrastruktuurissa (RosettaNet Implementation Framework, RNIF) määritellään prosessiliittymissä vaihdettavien dokumenttien ja prosesseiden pakkaustavat sekä käytettävät siirtoprotokollat ja salaustekniikat. RosettaNet liiketoimintasanastoilla (RosettaNet Business and Technical Dictionaries) kuvataan yrityksen ja sen tarjoamien palveluiden sekä tuotteiden ominaisuuksia yksiselitteisillä ja yhtenevillä merkintätavoilla. Sanomapalvelulla (Multiple Messaging Services, MMS) voidaan vaihtaa liiketoimintadokumentteja Web Services-, AS2- ja ebxml-palveluiden kautta.

47 43 RosettaNet liiketoimintaprosessit P R O S E S S I T Yritys A S O P I M U K S E T Palvelurajapinta Palvelurajapinta Yritys B P R O S E S S I T Sisäiset prosessit Ulkoiset prosessit Sisäiset prosessit Kuva 22. RosettaNet:iin perustuva liiketoiminnan rakentuminen kahden yrityksen välille (Damodaran 2004) RosettaNet-liiketoimintasanomat ovat riippumattomia tiedonsiirtoprotokollasta. Standardi kuitenkin vaatii, että sanomat luodaan standardin mukaisesti sekä välitetään vastaanottajalle täsmälleen siinä muodossa kuin ne on lähetetty. RosettaNet-sanoma koostuu kahdesta osasta: tunnistetiedoista ja tietosisällöstä. Tunnistetiedot ovat erillisiä XML-pohjaisia dokumentteja, jotka sisältävät tiedot sanomassa käytetystä RosettaNet-standardin versiosta (esitunniste), tiedot lähettäjästä, vastaanottajasta ja aikaleimoista (toimitustunniste) ja tiedot käytetystä prosessiliittymästä (palvelutunniste). Tietosisältö sisältää transaktiossa vaihdettavat varsinaiset toiminta- ja signaaliviestit sekä mahdolliset liitteet.

48 44 MIME multipart/related Esitunniste Toimitustunniste Palvelutunniste Tietosisältö: toiminta- ja signaaliviestit Liitedokumentti 1 otsikkokehys tietokehys Liitedokumentti n Kuva 23. RosettaNet-liiketoimintasanoman rakenne. (RosettaNet 2001) Muutokset käytössä olevaan sanomaliikenteeseen Muutos PRODAT Z08 -sanoman käyttöön PRODAT Z08 -sanoman menettelyohjetta muutetaan siten, että muuttotilanteessa käytetään aina myyjästä riippumatta Z08[14]-sanomaa ilmoitettaessa verkonhaltijalle asiakkaan poismuutosta. Muutoksen syynä ovat epäselvyydet nykyisessä muuttotapauksessa. Uudet sanomaliikenteen menettelyohjeet päivitetään syksyllä (ET 2008) Prodat-sanomaliikenteen sertifiointipalvelu Energiateollisuus ry on sopinut Empower Oy:n kanssa PRODAT-sanomaliikenteen sertifiointipalvelusta. Palvelun avulla PRODAT-sanomien formaatin oikeellisuus verifioidaan asetusten mukaisiksi. Keskeisenä tavoitteena palvelulle on poistaa sanomien tulkinta- ja yhteensopimattomuusvirheet. Sertifiointi kattaa koko sanomaliikenteen tiedonvaihtoprosessin yhtenä kokonaisuutena, alkaen tietojärjestelmästä ja sen suorittamasta sanomamuunnoksesta päätyen

49 45 tietoliikenneyhteyden testaukseen. Sertifiointipalvelu avautui huhtikuussa 2008 ja testatut sanomat on oltava markkinaosapuolten käytössä viimeistään Tietojärjestelmät sertifioidaan järjestelmätoimittajien toimesta. Muutos PRODAT Z08 -sanoman käyttöön on jo huomioitu sertifiointipalvelussa. (ET 2008) 3.3 Yrityksen sisäinen näkökulma Yrityksen sisällä tietojärjestelmien tiedot ovat useimmiten varastoitu erillisiin tietokantoihin ja -järjestelmiin, jotka on kehitetty yrityksen eri liiketoimintaosaalueiden tarpeisiin. Yrityksen tehokas tietojärjestelmien käyttö ja järjestelmien integrointi on tietomäärän kasvun myötä entistä tärkeämpää liiketoiminnan sujuvuuden ja tehostamisen näkökulmasta. Kahden järjestelmän väliseen keskusteluun tarvitaan järjestelmien välille rajapinta, jota molemmat järjestelmät tukevat. Käytetyistä tekniikoista kerrotaan tarkemmin luvussa Kuva 24. Esimerkki jakeluverkonhaltijan mittaustietovirtoihin liittyvistä sisäisistä tietojärjestelmistä.

50 In-house tekniikat API-rajapinnat API (Application Programming Interface) on kahden tai useamman järjestelmän välinen ohjelmointirajapinta, jonka avulla järjestelmät voivat keskustella keskenään. API on virtuaalinen rajapinta, jota käytetään järjestelmätason integraatioon sovelluksien välillä. (Techweb 2008) API ei ole yleisesti määritelty standardi vaan järjestelmät, jotka kommunikoivat keskenään API-rajapintojen kautta, pitää sovittaa yhtenäisiksi järjestelmätoimittajien toimesta. ODBC ODBC (Open Data Base Connectivity) on Microsoft:in kehittämä standardoitu APItietokantaliittymä, joka tarjoaa avoimen tietokantayhteyden eri järjestelmien välillä riippumatta järjestelmien arkkitehtuurista, ohjelmointikielestä ja käyttöjärjestelmistä. ODBC muodostaa järjestelmien välille välikerroksen, joka muuttaa sovellukselta tulevat tietopyynnöt tietokantajärjestelmän ymmärtämään muotoon. Tämän edellytyksenä on, että molemmat järjestelmät ovat ODBC-yhteensopivia. ODBC:n etuihin kuuluu se, ettei järjestelmien kehittäjien tarvitse tehdä useita eri rajapintoja eri järjestelmien välille vaan riittää että järjestelmille on olemassa ODBC-ajurit. (Microsoft 2008) Flat file Flat file on ASCII-tiedosto, joka sisältää yksittäisille riveille kirjattuja tietueita. Tietueen kentät voivat olla kiinteän pituisia tai ne voivat olla jaettu tabulaattorimerkeillä, pilkuilla tai muilla merkeillä. Termi flat kuvaa tiedon esitysmuotoa, se on kaksiulotteista ja suoraan luettavissa sellaisenaan kuin se on kirjattu, verrattavissa paperiarkkiin. Flat file juontaa juurensa varhaisimpiin tietoteknisiin prosesseihin ja sitä käytettiin mm. reikäkorttien tallennustekniikkana. Tekniikkaa käytetään yhä flat filen kompaktin koon ja hyvän suorituskykynsä johdosta.

51 47 XML in-house XML-dokumentteja käytetään laajalti myös organisaation sisäisessä tiedonsiirrossa järjestelmien välillä. Tämä voidaan toteuttaa kahdella tavalla. Voidaan käyttää jäsennintä, jolla haluttu tieto poimitaan XML-dokumentista ja tallennetaan haluttu tieto tietokantaan tai käyttämällä natiivia XML-tietokantaa. Jäsennintä käyttävässä ratkaisussa itse XML-dokumenttia ei säilytetä vaan se luodaan aina tarvittaessa käyttäen haluttuja tietokannan kenttiä. Tällä ratkaisulla voidaan hyödyntää relaatiotietokannan tehokkaita sisäisiä apurakenteita kuten hakumoottoreita sekä indeksejä. Natiivia XML-tietokantaratkaisua käytettäessä koko XML-dokumentin tieto ja fyysinen rakenne tallennetaan tietokantaan samassa muodossa kuin dokumentti on vastaanotettu. Tätä ratkaisua käytetään yleensä vain erikoistapauksissa. (W3C 2008) Tiedon fyysinen sijainti Mittaustiedot tallennetaan pääsääntöisesti mittaustietovarastoon, jolloin niiden hallinta ja varastointi on selkeää. Mittaustietovarasto on suunniteltu skaalautumaan suurille tietomäärille, jolloin sinne voidaan varastoida historiatietoa pitkältä ajalta. Tiedon käsittely on erittäin nopeaa, koska mittaustietovarasto on optimoitu suurien tietomäärien käsittelyyn ja se mahdollistaa tietokannan sisäisten algoritmien, kuten esimerkiksi indeksoitujen hakujen tehokasta käyttöä tiedon käsittelyssä. Tiedon varmuuskopiointi ja oikeellisuuden varmentaminen on helpompaa kuin kaikki mittaustieto löytyy samasta paikasta. (PV 2004) Muiden sisäisten järjestelmien tarvitessa tietoja mittaustietovarastosta, voidaan tietoa käyttää joko suoraan mittaustietovarastosta tai se voidaan replikoida paikallisesti sitä tarvitsevan järjestelmän omaan tietovarastoon. Replikoinnilla tarkoitetaan tietokannan kopioimista isäntä-koneelta (master) orja-koneelle (slave) siten, että ainoastaan muuttuneet tiedot kopioidaan, jolloin orja-koneeen tietokanta pysyy identtisenä isäntä-koneen kanssa mahdollisimman vähällä tiedonsiirtotarpeella ja järjestelmien kuormituksella. Jos tarvittu tieto replikoidaan mittaustietovarastosta ja replikoituihin tietoihin tehdään muutoksia, on nämä muutokset tehtävä myös mittaustietovaraston

52 48 tietoihin, jotta tiedon eheys voidaan varmistaa. Replikoinnilla voidaan myös vähentää mittaustietovaraston ja tietoliikenneyhteyden kuormitusta tekemällä esimerkiksi raskaat select-haut replikoituun kantaan isäntäkannan sijaan. Lisäksi replikoitua tietokantaa voidaan käyttää mittaustietovaraston varmuuskopion ottamiseen ilman että isäntänä toimiva mittaustietovarasto on kytkettävä pois operatiivisesta toiminnasta varmuuskopion ottamisen ajaksi. (Tyvi 2005) Toinen järjestelmä voi käyttää mittaustietovaraston tietokantaa myös suoraan tietokantayhteyden yli. Tällöin varmistetaan, että käytetty tieto on aina ajan tasalla, koska tieto tallennetaan aina vain yhteen paikkaan. Toisaalta tämä toteutustapa kuormittaa mittaustietovarastoa ja sen tietoliikenneyhteyksiä replikointiratkaisua enemmän sekä altistaa järjestelmän suuremmalle vikaantumistodennäköisyydelle tietoliikenneyhteyden katketessa tai laitteistorikon sattuessa Esimerkkikuvaus sisäisestä tiedonsiirrosta XML-tekniikkaa käyttäen Kuvassa 25 on kuvattu Process Vision Oy:n kehittämän GENERIS EDM - järjestelmän ja asiakastietojärjestelmän välinen XML-pohjainen tiedonsiirtototeutus. Järjestelmien välinen tiedonsiirtosykli on vapaasti konfiguroitavissa GENERIS EDM -järjestelmästä.

53 49 Tapaus A: tiedon tuonti asiakastietojärjestelmästä (CIS) mittaustietovarastoon (MDW) A1. CIS lähettää mittaustietoa sisältävän XML-dokumentin. A2. XML luetaan EDM-järjestelmän välitauluihin. A3. EDMS näkee uuden transaktion ja lukitsee sen prosessointia varten. A4. Tieto tallennetaan MDW:en ja tieto tapahtumasta tallennetaan EDM-järjestelmään. Tapaus B: tiedon pyyntö mittaustietovarastosta (MDW) asiakastietojärjestelmään (CIS) B1. CIS lähettää tietopyynnön sisältävän XMLdokumentin. B2. XML luetaan EDM-järjestelmän välitauluihin. B3. EDMS näkee uuden transaktion ja lukitsee sen prosessointia varten. B4. Tieto luetaan MDW:sta ja ja tallennetaan EDM-järjestelmän välitauluihin. B5. Välitaulujen tieto muunnetaan XML-tiedostoksi, ja lähetetään tiedosto CIS-järjestelmään. B6. Tieto tallennetaan CIS-järjestelmään. Kuva 25. Esimerkki asiakastietojärjestelmän ja mittaustietovaraston välisestä tiedonsiirrosta. (PV 2006b) Kuvasta 26 ilmenee käyttöpaikan ns. master data -tietojen välitykseen käytetyn sanomatyypin sisältämät tietokentät. Osa tietokentistä ovat pakollisia ja pakollisen kentän puuttuminen johtaa aina virheeseen. Vapaaehtoisilla kentillä välitetään tietoa, joita ei tarvita järjestelmän perustoimintoihin.

54 50 Kuva 26. Master data -sanoman CISEDM01-tietokentät. Sanoman pakolliset kentät on merkitty täydellä viivalla, vapaaehtoiset kentät katkoviivalla. (PV 2006b) Master data -tiedot on aina tuotava järjestelmään ennen muita käyttötapauksia. Master data ilmoittaa käyttöpaikan ja mittarin perustiedot. Näiden jälkeen voidaan tuoda

55 51 sisään muita tietoja kuten mittaustyyppi-, sopimus-, mittarinlukema- ja kulutusennustetietoja. Tietojen tallennus voidaan ajastaa suoritettavaksi automaattisesti esimerkiksi kerran päivässä, jolloin tiedot luetaan järjestelmään käyttötapaus kerrallaan niiden välisen riippuvuussuhteiden mukaisessa järjestyksessä. Yhdessä käyttötapauksessa käsitellään yleensä usean käyttöpaikan tiedot samassa sanomassa: Suuremmilla asiakasmäärillä jakeluverkkoyhtiön tulee suoriutua tuhannesta kymmeniin tuhansiin käyttöpaikkakohtaisiin tapahtumiin joka päivä.

56 52 4 MITTAUSVIRTASTANDARDOINTITARPEIDEN KUVAUS Tiedonvälityksen lisääntyminen energiamarkkinoilla on lisännyt tarvetta standardoida lukuisia sanomaformaatteja ja käytäntöjä. AMM:n mukanaan tuoma uusi sysäys on omalta osaltaan muuttanut liiketoimintaprosesseja ja samalla oleellisesti lisännyt tiedonvaihtoa sekä eri järjestelmien välillä energiayhtiön sisällä että markkinaosapuolten välillä. Näiden kahden ohjaavan tekijän tiedonsiirtotarpeiden lisääntymisen ja AMM:n tuomien prosessimuutosten yhteisvaikutus on muuttanut mittausvirtoja ja luonut tarpeet uudelle standardoinnille. Tässä luvussa kuvataan mittausvirtakonfiguraatio ja määritellään tarpeet standardille mittausvirtakonfiguraation mallintamiseksi sähkömarkkinoilla. Esitetyn kuvauksen painopiste on energiamittaustietojen tietovirroissa lähtien laskutuksen tarpeista, koska ne ovat tällä hetkellä ajankohtaisimpia. Näin ollen laatu yms. lisätiedot ovat pienemmällä painoarvolla. Kuvauksen tavoitteena on ensisijaisesti AMM-projektien tuomien älykkäiden mittarien uusien mittausten aiheuttaman ja mahdollistaman tietovirran standardointi laskutusprosessin ja asiakaspalvelun näkökulmasta. Lisäksi kuvauksessa pyritään ottamaan huomioon myös muu uusien mittausten tehokas hyödyntäminen. Tässä luvussa pohditaan myös, kuinka tietovirta saadaan eheästi siirtymään AMM:n ja muiden energiayhtiöiden tietojärjestelmien välillä sekä miten uudet tiedonkäyttötarpeet tulisi koodittaa siten, että eri järjestelmät tulkitsevat tietoa yksikäsitteisesti.

57 Älykkäiden mittarien tuomat hyödyt ja niiden mahdollistamat uudet mittaukset ja mittaustarpeet AMR ja AMM tuovat mukanaan monia etuja sekä jakeluverkonhaltijalle että asiakkaalle. Asiakkaalle uusia etuja ovat muun muassa tarkempi toteutuneen kulutuksen seuranta, uusien sähkönkäyttöprofiilien tuomat edut, näiden vaatimien mittarikonfiguraatiomuutosten lähes reaaliaikainen voimaantulo sekä mahdollisuus täysin uudenlaisiin palveluihin esimerkiksi kulutuksen tarkkailun ja kuormanohjauksen muodossa. Myös jakeluverkonhaltija hyötyy edellä mainituista eduista. Lisäksi säästöä kertyy henkilöstökulujen pienenemisestä asiakaspalvelussa, verkonhallinnassa, mittarioperaatiotehtävissä sekä järjestelmätasolla suuremman automaatioasteen myötä. Lisäksi AMM mahdollistaa entistä tarkempien kapasiteettitarpeiden ennustamisen ja auttaa määrittämään vikatilanteiden todennäköisyyksiä vikahistoriatietojen perusteella. Kuvasta 27 ilmenee jakeluverkonhaltijan toimesta suoritettavat mittarioperaatiot sekä kustannusten prosentuaalinen ero manuaalisesti luettavan mittarin ja AMR AMM -järjestelyn välillä. Kuva 27. Mittarioperaatiot ja niiden hallinnan aiheuttamien kustannusten muutos siirryttäessä manuaalisesta mittarinluvusta AMM-järjestelmän käyttöön. (IBM 2008)

58 54 AMM-järjestelmä keskittyy yleisen tietoinfrastruktuurin integrointiin AMR- ja muiden tietojärjestelmien välillä. AMM:n tarkoitus on mittarinhallinnan ohessa luoda lisäarvoa ja uusia palveluita energiankulutukseen, laskutukseen, asiakaspalveluun ja jakeluverkkoyhtiön operatiiviseen toimintaan. AMR-mittarilta saatu informaatio ja älykkään mittarin tuoma kuormanohjaus sekä mahdollisuus mittarin reaaliaikaisiin konfiguraatiomuutoksiin antavat lisäarvoa toiminnan eri sektoreille kuvan 28 mukaisesti. Kuva 28. AMM:in tuomat hyödyt eri sektoreilla. (Hyödyt eivät ole suhteessa diagrammin lohkojen kokoon) (Richter 2006) Yksi AMR AMM mahdollistamista uusista palveluista on kuormanohjaus. Kuormanohjauksella tarkoitetaan jakeluverkon toimesta suoritettavia etäohjattavien releiden automaattista tai manuaalista kytkentää ja avaamista. Releohjauksella voidaan toteuttaa esimerkiksi kuvassa 29 esitettyjä peruspalveluita.

59 55 Kuva 29. Esimerkki releohjauksen mahdollistamista uusista palveluista. Asiakkaan koko sähköntoimitus voidaan katkaista (1) etänä esimerkiksi myyntisopimuksen loppumisen johdosta tai laiminlyötyjen sähkölaskujen vuoksi. Sähköverkkoyhtiö voi myös tarjota asiakkailleen mahdollisuuden kytkeä tiettyjä laitteita verkosta tiettyjen reunaehtojen puitteessa (2). Esimerkiksi varaavan sähkölämmityksen voi kytkeä pois päältä silloin kun sähkön hinta nousee tietyn tason yläpuolelle. Tämä auttaa verkkoyhtiötä tasaamaan kulutushuippuja ja pienentämään osaltaan niihin liittyviä riskejä. Releohjauksella voidaan myös ajastaa esimerkiksi pihavalot päälle ja pois vuosittaisen kalenterin mukaan (3), tai laite, esimerkiksi sähkökiuas, voidaan kytkeä päälle web-käyttöliittymän tai tekstiviestin avulla asiakkaan toimesta (4). AMR AMM mahdollistaa myös taloushallinnon operatiivisen seurannan alemmalla seurantatasolla sekä nykyistä reaaliaikaisemmin. Päivä- tai tuntitason mittaustiedon käyttöönotto mahdollistaa operatiivisten elementtien, kuten asiakas- tai ryhmäkohtaisen katteen ja tuotekohtaisen katteen reaaliaikaisten seurannan, sekä mahdollistaa tarkemman tariffien ja hinnoittelun suunnittelun. 4.2 AMR MDW integraation kuvaus Tällä hetkellä markkinoilla on käytössä lukuisia eri AMR- ja AMM-ratkaisuja. Käytössä on myös useita integraatioita AMR AMM:n ja muiden tietojärjestelmien välillä. Tässä kappaleessa kuvataan eräs olemassa oleva AMR MDW ratkaisu

60 56 pohjautuen metatason tietoon ja joihinkin markkinoilla oleviin yleisiin ratkaisuihin. AMR MDW -integraatioon liittyvät konfigurointi- ja mittaustietovirrat esitellään metatasolla, mutta samalla mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Kuvassa 30 on esitetty automaattisen mittarinlukujärjestelmän integrointi mittaustietovarastoon automaattisen mittarinhallintajärjestelmän kautta sekä järjestelmien välillä kulkevat tietovirrat. Kuva 30. Esimerkki eräästä AMR AMM -järjestelmien välillä käytävistä keskusteluista. Mittaustietolähetystapahtumassa (0) AMR lähettää itse mitattujen arvojen lisäksi kyseisen käyttöpaikan tunnistetiedot sekä tiedot mittausajankohdasta. Sanomaan voi sisältyä myös muuta tietoa, esimerkiksi mittarin tunnistetietoja. Tiedot lähetetään ennalta määritellyssä aikataulussa, esimerkiksi kerran kuukaudessa. AMM voi tarvittaessa pyytää tarvittavia mittari-, käyttöpaikka- tai mittaustietoja AMRjärjestelmästä tarpeen mukaan ns. ad hoc:ina (1). Tällaisia tarpeita voi tulla esimerkiksi asiakkaan vaihtaessa sähkönmyyjää. AMR vastaa ad hoc -pyyntöön lähettämällä tarvittavat tiedot AMM-järjestelmälle (2). AMM voi pyytää AMRjärjestelmästä käyttöpaikan tapaustietoja tietyltä historialliselta ajanhetkeltä (3), johon AMR vastaa lähettämällä halutut tiedot (4). AMR voi lähettää myös tietoa sähkökatkoista käyttöpaikkakohtaisesti. Sähköntoimituksen katkeamisesta lähetetään sanoma, josta ilmenee katkon alkamisajankohta (5). Sähköntoimituksen jatkuttua lähetetään niin ikään ilmoitus ajanhetkestä (6). Lyhyemmistä sähkökatkoista ilmoitetaan erillisellä sanomalla (7),

Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta. Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012

Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta. Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 2 Mitä on markkinoiden tiedonvaihto? Tietosisältöjä: siirtokapasiteetteja, säätösähkötarjouksia,

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tiedonvaihto Suomessa

Sähkömarkkinoiden tiedonvaihto Suomessa Sähkömarkkinoiden tiedonvaihto Suomessa Jan Segerstam, Kehitysjohtaja, Empower IM Oy 29.9.2015 29.9.2015 Tiedonvaihtojärjestelmä Tiedonvaihtojärjestelmä on kokonaisuus, jonka puitteissa sähkömarkkinoiden

Lisätiedot

Nordic Balance Settlement (NBS) Tasevastaavapäivä 18.11.2010, Linnanmäki Pasi Aho/Pasi Lintunen

Nordic Balance Settlement (NBS) Tasevastaavapäivä 18.11.2010, Linnanmäki Pasi Aho/Pasi Lintunen Nordic Balance Settlement (NBS) Tasevastaavapäivä 18.11.2010, Linnanmäki Pasi Aho/Pasi Lintunen 2 Esityksen sisältö: 1. Projektista 2. Raportointi ja taseselvitys 3. Taseselvityksen aikataulu ja laskutus

Lisätiedot

Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma

Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma 1(6) Matti Ryhänen 3.3.2008 (päivitetty 14.02.2013) Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma 2(6) 1 Johdanto 3 2 Toiminnallinen eriyttäminen 3 2.1 Verkonhaltijan johdon riippumattomuus

Lisätiedot

Tasepalvelun kokemuksia ja tulevaisuuden suunnitelmia. Sähkömarkkinapäivä 18.3.2010 Pasi Aho Fingrid Oyj

Tasepalvelun kokemuksia ja tulevaisuuden suunnitelmia. Sähkömarkkinapäivä 18.3.2010 Pasi Aho Fingrid Oyj Tasepalvelun kokemuksia ja tulevaisuuden suunnitelmia Sähkömarkkinapäivä 18.3.2010 Pasi Aho Fingrid Oyj 2 Mitä tasepalvelu on? Suunnittelua ja raportointia ennen käyttötuntia: tuotanto + hankinta = kulutus

Lisätiedot

SÄHKÖNMYYNTISOPIMUKSEN PERUUTTAMINEN ENNEN TOIMITUKSEN ALKUA

SÄHKÖNMYYNTISOPIMUKSEN PERUUTTAMINEN ENNEN TOIMITUKSEN ALKUA SÄHKÖKAUPPA SÄHKÖVERKKO OHJE 1 (8) Markus Piispanen SÄHKÖNMYYNTISOPIMUKSEN PERUUTTAMINEN ENNEN TOIMITUKSEN ALKUA Tässä ohjeessa esitetty menettelytapa otetaan käyttöön 16.1.2012, jota ennen kaikki peruutukset

Lisätiedot

Aikamääreiden käsittely taseselvityksessä

Aikamääreiden käsittely taseselvityksessä OHJE 20.9.2010 Aikamääreiden käsittely taseselvityksessä 1. Taustaa...2 2. Johdanto...2 3. Tuntimittauksen, elspot-hinnan ja tyyppikäyrien yhteensovittaminen...2 4. Tyyppikäyrälaskennan tasoitushinnan

Lisätiedot

Nordic Balance Settlement. NBS keskustelutilaisuus 22.11.2013 Sokos Hotelli Presidentti Jari Hirvonen & Pasi Lintunen

Nordic Balance Settlement. NBS keskustelutilaisuus 22.11.2013 Sokos Hotelli Presidentti Jari Hirvonen & Pasi Lintunen Nordic Balance Settlement NBS keskustelutilaisuus Sokos Hotelli Presidentti Jari Hirvonen & Pasi Lintunen Project plan draft, 17.1.2013 Agenda 1. Taseselvitysmallin vastuut 2. Taseselvityksen aikataulu

Lisätiedot

Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma

Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma 1(5) Ryhänen Matti 13.4.2015 Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma Savon Voima Verkko Oy, Y-tunnus 2078265-2, puhelin 017 223 111, faksi 017 223 900, postiosoite PL 1024 (Kapteeninväylä

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus TEM-asetus, AR, 7.7.2015 lausuntokierros Työ- ja elinkeinoministeriön asetus sähkökaupassa ja sähköntoimitusten selvityksessä noudatettavasta tiedonvaihdosta Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Sähkökaupan Sanomapalvelu Jedi

Sähkökaupan Sanomapalvelu Jedi Sähkökaupan Sanomapalvelu Jedi Eneasen Sanomapalvelu Jedi on älykäs palvelu sähkökaupan tiedonvaihdon seurantaan ja hallintaan. Palvelu seuraa ja raportoi sanomaliikenteen tilaa ja auttaa nopeasti selvittämään

Lisätiedot

2.1. Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön toimitus- ja tuotantotoiminnasta

2.1. Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön toimitus- ja tuotantotoiminnasta 27.05.2015 1 (6) HELEN SÄHKÖVERKKO OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMISEN TOIMENPIDEOHJELMA 1. Toimenpideohjelman tarkoitus 2. Toiminnallinen eriyttäminen Sähköverkonhaltijan toiminnalta edellytetään syrjimättömyyttä

Lisätiedot

Nordic Balance Settlement (NBS) Markkinatoimikunta 2.2.2011 Pasi Aho

Nordic Balance Settlement (NBS) Markkinatoimikunta 2.2.2011 Pasi Aho Nordic Balance Settlement (NBS) Markkinatoimikunta 2.2.2011 Pasi Aho 2 Taustaa projektille... SVK + SN COBS projekti: yhteinen TSO:den taseselvitys kuormituskäyrä ja tasoituslaskenta raportti valmis 18.12.2009

Lisätiedot

Nordic Balance Settlement. Keskustelu-/infotilaisuus markkinatoimijoille Finlandia-talo 24.8.2012 Taseselvitysmallin läpikäynti Pasi Lintunen

Nordic Balance Settlement. Keskustelu-/infotilaisuus markkinatoimijoille Finlandia-talo 24.8.2012 Taseselvitysmallin läpikäynti Pasi Lintunen Nordic Balance Settlement Keskustelu-/infotilaisuus markkinatoimijoille Finlandia-talo 24.8.2012 Taseselvitysmallin läpikäynti Pasi Lintunen Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Merkittäviä muutoksia 3. Taseselvityksen

Lisätiedot

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI Energianeuvontailta 1 Energia-alan energiatehokkuusopimus Keravan Energia -yhtiöt liittyivät energiatehokkuussopimukseen huhtikuussa 2008 Energian tuotanto, siirto ja

Lisätiedot

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittaus uudistuu Valtioneuvoston asetukset sähkömarkkinoista sekä sähköntoimitusten

Lisätiedot

Tietojärjestelmien yhteensovittaminen turvallisesti älykkäisiin koneisiin

Tietojärjestelmien yhteensovittaminen turvallisesti älykkäisiin koneisiin Tietojärjestelmien yhteensovittaminen turvallisesti älykkäisiin koneisiin Tampereen teknillinen yliopisto 28.1.2010 Jouni Vuorensivu Remion Ltd. www.remion.com jouni.vuorensivu@remion.com Jouni Vuorensivu

Lisätiedot

Handbookin muutoksia ja tarkennuksia malliin. NBS Infopäivä 21.11.2014 Pasi Lintunen / Fingrid Oyj

Handbookin muutoksia ja tarkennuksia malliin. NBS Infopäivä 21.11.2014 Pasi Lintunen / Fingrid Oyj Handbookin muutoksia ja tarkennuksia malliin NBS Infopäivä 21.11.2014 Pasi Lintunen / Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Handbookin (HB) muutoksia ja tarkennuksia malliin 2. Markkinatoimijoiden esittämiä

Lisätiedot

Prosessityöryhmät. Datahub projekti seurantaryhmän kokous 10.11.2015 Minna Arffman

Prosessityöryhmät. Datahub projekti seurantaryhmän kokous 10.11.2015 Minna Arffman Prosessityöryhmät Datahub projekti seurantaryhmän kokous 10.11.2015 Minna Arffman Prosessityössä määritellään liiketoimintaprosessit Ensimmäiseksi kuvataan nykyiset prosessit ja varmistetaan niiden syvä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus 17.11.2015

Ajankohtaiskatsaus 17.11.2015 Ajankohtaiskatsaus 17.11.2015 Uusi sähkönmyyjiä 3 Uusia sähkönmyyjiä Lumo Energia Oy / LUMO Werel Oy (Pamrek) / PAM Statkraft Energi AS / STAK Nammo Vihtavuori Oy / NAM 2.12.2015 Minna Arffman Fingridin

Lisätiedot

2011 EDI-päivien ryhmätyötehtävien oikeat vastaukset

2011 EDI-päivien ryhmätyötehtävien oikeat vastaukset EDI-päivien ryhmätyökysymysten oikeat vastaukset 13.6.2011 Kehitysryhmä 2011 EDI-päivien ryhmätyötehtävien oikeat vastaukset 1. Pientuotanto käyttöpaikoissa, joissa on myös kulutusta a) Miten erotat pientuotannon

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Verkottunut suunnittelu

Verkottunut suunnittelu Rintekno Oy / JMM / 10.1.2002 Verkottunut suunnittelu DOKUMENTTI- POHJAINEN Tarkastus ja hyväksyntä Automaattinen dokumenttien luonti MALLIPOHJAINEN 2D:SSÄ JA 3D:SSÄ Tarkastus ja hyväksyntä Virtuaaliset

Lisätiedot

KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut

KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut ATK Päivät 2006 Mikkeli KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut 29.-30.5. 2006 Stefan Lindqvist HCIS Sales Specialist Health Care Information Systems Kodak Health Group 3/24/2013 1 Arkistoinnin haasteita

Lisätiedot

Sähkönjakeluverkon hallinnan arkkitehtuuri. Sami Repo

Sähkönjakeluverkon hallinnan arkkitehtuuri. Sami Repo Sähkönjakeluverkon hallinnan arkkitehtuuri Sami Repo Miksi? Energiansäästö Muut lämmitysmuodot korvautuvat lämpöpumpuilla Nollaenergiarakentaminen (ZEB) Sähköautot Lämmityskuormien ohjaaminen hinnan perusteella

Lisätiedot

PARAVANT REITTi-VARMENNUSPALVELU Yleinen palvelukuvaus

PARAVANT REITTi-VARMENNUSPALVELU Yleinen palvelukuvaus 1 (7) PARAVANT REITTi-VARMENNUSPALVELU Yleinen palvelukuvaus 18.04.2005 2 (7) Sisällysluettelo 1 REITTi -varmmennuspalvelun palvelukuvaus... 3 1.1 REITTi -varmennuspalvelu... 3 2 Tekninen toteutus... 4

Lisätiedot

Uusi sopimus siis alkaa torstaina 24.6. eli +15vrk. Tämä näkyy sopimuksen aloituspäivämääränä Z03[1]-sanomassa.

Uusi sopimus siis alkaa torstaina 24.6. eli +15vrk. Tämä näkyy sopimuksen aloituspäivämääränä Z03[1]-sanomassa. 8.6.2010 1(7) EDI -käyttäjäpäivät, ryhmätyöt 9.-10.6.2010 Haikon kartano, Porvoo 1. Myyjä hoitaa asiakkaan muuton asiakkaan puolesta ja ilmoittaa siitä normaalisti verkonhaltijalle sanomitse. Miten verkonhaltijan

Lisätiedot

SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMINEN VAASAN SÄHKÖVERKKO OY:SSÄ

SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMINEN VAASAN SÄHKÖVERKKO OY:SSÄ SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMINEN VAASAN SÄHKÖVERKKO OY:SSÄ 1.9.2013 Sisällys 1 Johdanto 3 1.1 Yleistä 3 2 Toiminnallinen eriyttäminen 3 2.1 Johdon riippumattomuus sähkön myynti- ja tuotantotoiminnasta 3

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMINEN

SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMINEN SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMINEN Turku Energia Sähköverkot Oy 9. LOKAKUUTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1.Johdanto... 1 1.1 Yleistä... 1 2 Toiminnallinen eriyttäminen... 1 2.1 TESV:n johdon riippumattomuus sähkön

Lisätiedot

papinet -sanomastandardit

papinet -sanomastandardit papinet -sanomastandardit Tapio Räsänen Puutavaralogistiikan kehittämishaasteita 14.6.2007 1 papinet on An international paper and forest products industry e-business initiative. A set of standard electronic

Lisätiedot

Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n syrjimättömyyden varmentamista koskeva toimenpideohjelma

Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n syrjimättömyyden varmentamista koskeva toimenpideohjelma Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n syrjimättömyyden varmentamista koskeva toimenpideohjelma 2 (8) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Toiminnallinen eriyttäminen... 3 2.1 Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön

Lisätiedot

Syrjimättömyyden varmentaminen LE-Sähköverkko Oy:ssä

Syrjimättömyyden varmentaminen LE-Sähköverkko Oy:ssä Syrjimättömyyden varmentaminen LE-Sähköverkko Oy:ssä LE-Sähköverkko Oy Käyntiosoite Puh. 029 000 8000 www.lahtienergia.fi Kotipaikka Lahti PL 93, 15141 Lahti Kauppakatu 31, 15140 Lahti Faksi 029 000 8402

Lisätiedot

JÄRVI-SUOMEN ENERGIA OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMISTA KOSKEVA TOIMENPIDEOHJELMA

JÄRVI-SUOMEN ENERGIA OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMISTA KOSKEVA TOIMENPIDEOHJELMA JÄRVI-SUOMEN ENERGIA OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMISTA KOSKEVA TOIMENPIDEOHJELMA 31.10.2011 SISÄLLYS 1. Johdanto... 2 2. Toiminnallinen eriyttäminen... 2 Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön

Lisätiedot

Vuonna 2010 sovitut menettelytavat Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä

Vuonna 2010 sovitut menettelytavat Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä SÄHKÖVERKKO SÄHKÖKAUPPA Piispanen, Heinimäki 18.5.2011 Raportti 1(6) Vuonna 2010 sovitut menettelytavat Vuonna 2010 sovitut menettelytavat Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä Oheiseen dokumenttiin

Lisätiedot

1 PALVELUKUVAUS 2 OSAPUOLTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET. 2.1 Käyttöpaikkarekisteripalvelu 1 (5) Markkinat/ Minna Arffman LIITE 1 30.9.

1 PALVELUKUVAUS 2 OSAPUOLTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET. 2.1 Käyttöpaikkarekisteripalvelu 1 (5) Markkinat/ Minna Arffman LIITE 1 30.9. 1 (5) 1 PALVELUKUVAUS Fingridillä on sähkömarkkinalaissa säädetty tehtävä kehittää sähkökaupan ja taseselvityksen edellyttämää tiedonvaihtoa. Fingridin tiedonvaihtopalvelut ovat osa sähkömarkkinoiden tiedonvaihtoympäristöä.

Lisätiedot

Syrjimättömyyden varmentaminen Lappeenrannan Energiaverkot Oy:ssä

Syrjimättömyyden varmentaminen Lappeenrannan Energiaverkot Oy:ssä Syrjimättömyyden varmentaminen Lappeenrannan Energiaverkot Oy:ssä 16.5.2014 1. JOHDANTO 1.1 Yleistä Sähkömarkkinalain mukaan sähköverkonhaltijan tulee toimia muita osapuolia kohtaan syrjimättömästi. Lappeenrannan

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen

Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Kaukolämmön jakelun energiatehokkuuden parantaminen verkkosimuloinnilla 14.12.2011 Jari Väänänen Kaukolämmön jakelun energiatehokkuuden

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Datahub projektin yleiskatsaus. Seurataryhmän kokous 01/2015 10.11.2015 Pasi Aho

Datahub projektin yleiskatsaus. Seurataryhmän kokous 01/2015 10.11.2015 Pasi Aho Datahub projektin yleiskatsaus Seurataryhmän kokous 01/2015 10.11.2015 Pasi Aho Sähkömarkkinoiden tiedonvaihto on yksi palveluistamme Kulutuksen ja tuotannon liittäminen kantaverkkoon Käyttövarma sähkönsiirto

Lisätiedot

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry TIEKE katsaus johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry 20130911 TIEKE hanke Sähkönjakeluyhtiöiden ja palveluntuottajayhtiöiden tietojärjestelmien yhteensopivuus Energiateollisuus ry hankkeen

Lisätiedot

MITTAUSJÄRJESTELMÄ Verkon valvontaan Laskutukseen Sarjaliitäntä RS-485 Modbus RTU

MITTAUSJÄRJESTELMÄ Verkon valvontaan Laskutukseen Sarjaliitäntä RS-485 Modbus RTU MITTAUSJÄRJESTELMÄ Verkon valvontaan Laskutukseen Sarjaliitäntä RS-485 Modbus RTU www.hedtec.fi Mittarit Teollisuuden ja kiinteistöjen energianmittauksiin ja sähköverkon analysointiin. Täydellinen etäkäyttö.

Lisätiedot

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Toukokuu 2012 1 (14) Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Asennusohje Toukokuu 2012 2 (14) Sisällysluettelo 1. Vaatimukset palvelimelle... 3 1.1..NET Framework 4.0... 3 1.2. Palvelimen Internet

Lisätiedot

Älykkäämpi päätelaitteiden hallinta Juha Tujula, CTO, Enfo Oyj. 2013 IBM Corporation

Älykkäämpi päätelaitteiden hallinta Juha Tujula, CTO, Enfo Oyj. 2013 IBM Corporation Älykkäämpi päätelaitteiden hallinta Juha Tujula, CTO, Enfo Oyj 2013 IBM Corporation 3 Enfo Suomessa Markkinat: Suomessa IT-palvelumarkkinan koko on noin 2,5 miljardia euroa ja sen arvioidaan kasvavan pitkällä

Lisätiedot

Syrjimättömyyden varmentaminen LE-Sähköverkko Oy:ssä

Syrjimättömyyden varmentaminen LE-Sähköverkko Oy:ssä Syrjimättömyyden varmentaminen LE-Sähköverkko Oy:ssä Raportti LE-Sähköverkko Oy Käyntiosoite Puh. 029 000 8000 www.lahtienergia.fi Kotipaikka Lahti PL 93, 15141 Lahti Kauppakatu 31, 15140 Lahti Faksi 029

Lisätiedot

YHTEISPOHJOISMAINEN TASESELVITYSMALLI JA SEN VAIKUTUKSET LAHTI ENERGIA OY:LLE

YHTEISPOHJOISMAINEN TASESELVITYSMALLI JA SEN VAIKUTUKSET LAHTI ENERGIA OY:LLE Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari YHTEISPOHJOISMAINEN TASESELVITYSMALLI JA SEN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

NBS MUUTOKSET Sähkönmyyjälle ja Tasevastaavalle. Tom Backman 29.8.2014

NBS MUUTOKSET Sähkönmyyjälle ja Tasevastaavalle. Tom Backman 29.8.2014 NBS MUUTOKSET Sähkönmyyjälle ja Tasevastaavalle Tom Backman 29.8.2014 NBS keskeiset muutokset, yhteenveto Sähkönmyyjä Taseselvitysosapuoli vaihtuu Fingrid -> esett. Kommunikointiin tulee myös uudet työvälineet

Lisätiedot

verkkolasku.fi 2.1.2011

verkkolasku.fi 2.1.2011 palveluna Notebeat Entrepreneur -ohjelmalla hoidat kaikki yrityksesi myynti- ja ostolaskut sähköisesti selainkäyttöliittymässä, sekä siirrät ne kätevästi tilitoimistoon. Säästät heti käyttöönotosta alkaen

Lisätiedot

Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n syrjimättömyyden varmentamisen raportti vuodelta 2013

Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n syrjimättömyyden varmentamisen raportti vuodelta 2013 Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n syrjimättömyyden varmentamisen raportti vuodelta 2013 27.5.2014 1. Yleistä Sähkömarkkinalain mukaan sähköverkonhaltijan tulee kohdella kaikkia muita osapuolia tasapuolisesti

Lisätiedot

HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 )

HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 ) HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 ) Energiateollisuus ry, lakimies eeva.kurkirinne@energia.fi GSM

Lisätiedot

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi

Lisätiedot

Raportointi ja taseselvitys 1.1.2009 alkaen

Raportointi ja taseselvitys 1.1.2009 alkaen 1 Raportointi ja taseselvitys 1.1.2009 alkaen Pasi Lintunen Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Yleistä taseselvityksestä Taseselvityksessä selvitetään sähkömarkkinatoimijoiden

Lisätiedot

Microsoft Dynamics CRM 4.0. Jani Liukkonen

Microsoft Dynamics CRM 4.0. Jani Liukkonen Microsoft Dynamics CRM 4.0 Jani Liukkonen Microsoft Dynamics CRM kokonaisuus Täysi CRM toiminnallisuus ja joustavuus Vuorovaikutukset -Markkinointi Myynti -Asiakaspalvelu xrm -Prosessituki SOA -Joustava

Lisätiedot

Vuonna 2009 sovitut menettelytavat Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä

Vuonna 2009 sovitut menettelytavat Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä SÄHKÖVERKKO SÄHKÖKAUPPA EL 4.2.2010 Muistio 1(6) Vuonna 2009 sovitut menettelytavat Vuonna 2009 sovitut menettelytavat Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä Oheiseen dokumenttiin on kerätty

Lisätiedot

NBS-hankkeen edellyttämät säännösmuutokset

NBS-hankkeen edellyttämät säännösmuutokset NBS-hankkeen edellyttämät säännösmuutokset Fingrid: NBS-keskustelutilaisuus 21.11.2014 Arto Rajala TEM/Energiaosasto Energiamarkkinat Sisällys Säännöshankkeen tavoitteet ja työsuunnitelma Muutokset sähkömarkkinalakiin

Lisätiedot

Julkinen sanomarajapinta. 4.9. ja 11.9.2009

Julkinen sanomarajapinta. 4.9. ja 11.9.2009 4.9. ja 11.9.2009 1 Asiakkaiden nykyiset sanomaliikenneyhteydet Tulliin Nykytilassa sanomaliikenneyhteydet Tullin asiakkaiden tietojärjestelmistä Tullin sovelluksiin välillä hoidetaan operaattoreiden kautta,

Lisätiedot

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Tilinhoitajille Selvitysosapuolille Liikkeeseenlaskijan asiamiehille Sääntöviite: 1.5.9, 5)

Lisätiedot

Paikkatietorajapinnat IT arkkitehtuurin näkökulmasta 21.12.200 7

Paikkatietorajapinnat IT arkkitehtuurin näkökulmasta 21.12.200 7 Paikkatietorajapinnat IT arkkitehtuurin näkökulmasta 21.12.200 7 Mikä on IT arkkitehtuuri? Liiketoimintamalli määrittelee IT arkkitehtuurin IT arkkitehtuuri ottaa kantaa sovelluksen laadullisiin vaatimuksiin

Lisätiedot

Käyttäjähallinta liiketoiminnan selkärankana. Ratkaisuna LDAP-hakemistot

Käyttäjähallinta liiketoiminnan selkärankana. Ratkaisuna LDAP-hakemistot Käyttäjähallinta liiketoiminnan selkärankana Internet Expo 2000 24.8.2000 Jari Pirhonen Konsultti, CISSP AtBusiness Communications Oyj www.atbusiness.com Copyright 2000 AtBusiness Communications Oyj /

Lisätiedot

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen TURVAVÄYLÄSEMINAARI Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002 Jukka Hiltunen Miksi väylätekniikkaa? 1. luonnolliset perusteet: : kehittyneiden kenttälaitteiden ja ylemmän tason laitteiden välille

Lisätiedot

SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE

SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE ClimBus päätösseminaari Finlandia talo 9.6.-10.6.2009 Juha Rintamäki, toimitusjohtaja Vaasan Sähköverkko Oy PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Sähkönjakeluverkon taseselvitysmenettelyt

Sähkönjakeluverkon taseselvitysmenettelyt Sähkönjakeluverkon taseselvitysmenettelyt Keminmaan Energia Oy Elina Krats Tuotantotalouden opinnäytetyö Automaatiotekniikka Insinööri (AMK) KEMI 2012 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Tekijä(t):

Lisätiedot

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Pilottiprojektin loppuraportti julkinen versio 1 Juha Hietaoja Raportin sisältö Pilotin tarkoitus, kesto ja osapuolet

Lisätiedot

SYRJIMÄTTÖMYYDEN TOIMENPIDE- OHJELMA 1 (6)

SYRJIMÄTTÖMYYDEN TOIMENPIDE- OHJELMA 1 (6) SYRJIMÄTTÖMYYDEN TOIMENPIDE- OHJELMA 1 (6) loiste Sähköverkko Oy 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Oikeudellinen ja toiminnallinen eriyttäminen 3 2.1 Verkonhaltijanjohdon riippumattomuus 3 2.2 Verkonhaltijanjohdon

Lisätiedot

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana 3/4/2014 Ind. Internet_energy 1 3/4/2014 Ind. Internet_energy 2 Laitteiden ja teollisuuden tietoympäristö

Lisätiedot

Paikoillenne, valmiit, lähetetty!

Paikoillenne, valmiit, lähetetty! Paikoillenne, valmiit, lähetetty! Toimitusketjun hallinta Logistiikka ei ole pelkästään tavaran siirtämistä ja säilyttämistä, vaan se on keskeinen osa laadukasta palvelua ja tehokasta toimitusketjua Logistiikkayritysten

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

Helpottuuko sovellusten välinen integraatio XML:n avulla - kokemuksia ja ratkaisuja, teknologiajohtaja Sauli Tujunen, atbusiness Communications Oyj

Helpottuuko sovellusten välinen integraatio XML:n avulla - kokemuksia ja ratkaisuja, teknologiajohtaja Sauli Tujunen, atbusiness Communications Oyj SUOMEN KUNTALIITTO Sosiaali- ja terveysyksikkö Helpottuuko sovellusten välinen integraatio XML:n avulla - kokemuksia ja ratkaisuja, teknologiajohtaja Sauli Tujunen, atbusiness Communications Oyj ~ (operatiiviset-/tiedonjakelu-/si~llönhallinta~velluk~et)

Lisätiedot

IT-ratkaisut sähkömarkkinoilla: siemens.smartgrid@kuluttajanhyvaksi.fi Restricted Siemens AG 2013 All rights reserved.

IT-ratkaisut sähkömarkkinoilla: siemens.smartgrid@kuluttajanhyvaksi.fi Restricted Siemens AG 2013 All rights reserved. Markku Suvanto, Myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö IT-ratkaisut sähkömarkkinoilla: siemens.smartgrid@kuluttajanhyvaksi.fi Top 50 brands 2012 Source: interbrand Kuitenkaan mitään ei ole ilman energiaa ei

Lisätiedot

Web-palveluiden toteutus älykortille

Web-palveluiden toteutus älykortille älykortille Jukka Hänninen Valvoja: Prof. Raimo Kantola Ohjaaja: DI Kaj Höglund, Elisa Oyj Sisältö Työn tausta Standardointi Älykortin web-palvelin Toteutus Hyödyt ja mahdollisuudet Kohdatut ongelmat Lopputulos

Lisätiedot

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009 Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Sähkön käytön kysyntäjousto Lähtökohta kysyntäjoustolle: Jousto tulee saattaa markkinapaikalle

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden käytännön menettelyohje III

Sähkömarkkinoiden käytännön menettelyohje III Sähkömarkkinoiden käytännön menettelyohje III 14.3.2013 Energiateollisuus ry:n sähkökauppavaliokunta Energiateollisuus ry:n sähköverkkovaliokunta ENERGIATEOLLISUUS RY Sähkömarkkinoiden käytännön menettelyohje

Lisätiedot

Click to edit Master subtitle style. Click to edit Master subtitle style. Viro egovernment. Jukka Lehtonen

Click to edit Master subtitle style. Click to edit Master subtitle style. Viro egovernment. Jukka Lehtonen Viro egovernment Jukka Lehtonen Viro verkossa Click Click to to edit edit Master Master subtitle subtitle style style Internet-yhteys perusoikeuksia, käyttäjiä 76 % asukkaista 98% alle 35-vuotiaista käyttää

Lisätiedot

Lappeenrannan Energiaverkot Oy 29.5.2015. Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n syrjimättömyyden varmentamisen raportti vuodelta 2014

Lappeenrannan Energiaverkot Oy 29.5.2015. Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n syrjimättömyyden varmentamisen raportti vuodelta 2014 Lappeenrannan Energiaverkot Oy 29.5.2015 Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n syrjimättömyyden varmentamisen raportti vuodelta 2014 1. Yleistä Sähkömarkkinalain mukaan sähköverkonhaltijan tulee kohdella kaikkia

Lisätiedot

Xerox Device Agent, XDA-Lite. Pika-asennusopas

Xerox Device Agent, XDA-Lite. Pika-asennusopas Xerox Device Agent, XDA-Lite Pika-asennusopas XDA-Liten esittely XDA-Lite on ohjelmisto, jolla kerätään laitetietoja ja sen päätehtävänä on lähettää automaattisia mittarilukemia laskutuksen tarkkuuden

Lisätiedot

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana 2/27/2014 Ind. Internet_energy 1 2/27/2014 Ind. Internet_energy 2 Energia- ym. teollisuuden tietoympäristö

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003

Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Integrointi Ohjelmistotekniikka kevät 2003 ERP (Toiminnanohjausjärjestelmä) Myynti Henkilöstö, palkanlaskenta Kirjanpito Myynti Myyjät Extranet Tietovarasto Laskutus, reskontrat Asiakas ERP Asiakasrekisteri

Lisätiedot

LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA

LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA 1 (3) Energiateollisuus ry:n suosittelema LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA TVPE 11 A Yleistä, verkkosopimuksen tekeminen, palvelun edellytykset ja aloittaminen 1. Soveltamisala

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Uudet markkinapalvelut. Juha Kekkonen 12.12.2013

Uudet markkinapalvelut. Juha Kekkonen 12.12.2013 Uudet markkinapalvelut Juha Kekkonen 12.12.2013 Aiheet Alkuperätakuut Pohjoismainen taseselvitys Tiedonvaihdon kehittäminen Data-hub Alkuperätakuut 4 Toimintamalli tänään Fingrid myöntää tuottajille alkuperätakuut

Lisätiedot

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen Smart grid mahdollistaa tulevaisuuden vision toteutumisen Strateginen suunnittelu Mistä aloittaa? Mihin investoida? Mitä teknologioita valita?

Lisätiedot

Baswaren verkkolaskuratkaisut PK-yritykselle. Mikael Ylijoki VP, Network Services Product Management

Baswaren verkkolaskuratkaisut PK-yritykselle. Mikael Ylijoki VP, Network Services Product Management Baswaren verkkolaskuratkaisut PK-yritykselle Mikael Ylijoki VP, Network Services Product Management Mikä on verkkolasku? Verkkolasku on lasku, joka: Lähetetään ja/tai vastaanotetaan sähköisesti Sisältää

Lisätiedot

Miten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä?

Miten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä? Se edullisempi tietokanta Miten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä? Rasmus Johansson rasmus.johansson@microsoft.com Ratkaisumyyntipäällikkö (Sovellusalusta) Microsoft Oy Miten

Lisätiedot

Ohjelma (09.00 11.30)

Ohjelma (09.00 11.30) 28.5.2008 1 Ohjelma (09.00 11.30) Tilaisuuden avaus Jukka Lehtinen, Toimitussihteeri, it-viikko TDC Zoo uuden ajan mobiiliratkaisu business-viidakkoon Pasi Mäki, Johtaja, TDC yritysmyynti Business Benefits

Lisätiedot

TAMPEREEN SÄHKÖVERKKO OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMI- NEN

TAMPEREEN SÄHKÖVERKKO OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMI- NEN TAMPEREEN SÄHKÖVERKKO OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMI- NEN 1 YLEISTÄ 2 TOIMINNALLINEN ERIYTTÄMINEN 2.1 Johdon riippumattomuus sähkön myynti- ja tuotantotoiminnasta 2.2 Verkonhaltijan johdon työsuhde-etuuksista

Lisätiedot

Sähkön vähittäismarkkinoiden nykyiset liiketoimintaprosessit

Sähkön vähittäismarkkinoiden nykyiset liiketoimintaprosessit SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo... 2 Kuvat... 8 Taulukot... 9 Määritelmät ja lyhenteet... 10 1 Johdanto... 14 1.1 Taustaa... 17 1.2 Valittu kuvaustapa... 17 2 Luku- ja tulkintaohje... 18 2.1 Sanomaliikenneprosessien

Lisätiedot

SÄHKÖVERKONHALTIJAN SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMISTA KOSKEVA TOIMENPIDEOHJELMA

SÄHKÖVERKONHALTIJAN SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMISTA KOSKEVA TOIMENPIDEOHJELMA Asiakirjavastaava Hyväksyjä Voimaantulo Asiakirjan tunniste ja versio Matti Hieta Tapani Liuhala 14.5.2012 111922_7 SÄHKÖVERKONHALTIJAN SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMISTA KOSKEVA TOIMENPIDEOHJELMA 1. Tämän

Lisätiedot

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 999/420/2012 JULKINEN 13.11.2012 ASIA Valkeakosken Energia Oy:n jakeluverkkoasiakkaan oikeus omaa sähkönkulutustaan koskevaan tietoon ASIANOSAINEN Valkeakosken Energia

Lisätiedot

ANNIINA SIANOJA JAKELUVERKKOYHTIÖN ENERGIAMITTAUSTIEDON LAADUN KEHITTÄMINEN

ANNIINA SIANOJA JAKELUVERKKOYHTIÖN ENERGIAMITTAUSTIEDON LAADUN KEHITTÄMINEN ANNIINA SIANOJA JAKELUVERKKOYHTIÖN ENERGIAMITTAUSTIEDON LAADUN KEHITTÄMINEN Diplomityö Tarkastaja: professori Pertti Järventausta Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston

Lisätiedot

TeliaSonera. Marko Koukka. IT viikon seminaari 11.10. 2007 Identiteetin hallinta palveluna, Sonera Secure IDM

TeliaSonera. Marko Koukka. IT viikon seminaari 11.10. 2007 Identiteetin hallinta palveluna, Sonera Secure IDM TeliaSonera Marko Koukka IT viikon seminaari 11.10. 2007 Identiteetin hallinta palveluna, Sonera Secure IDM Sisällysluettelo Identiteetinhallinta operaattorin näkökulmasta Identiteetinhallinnan haasteet

Lisätiedot

Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet

Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet 1 Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet Pasi Aho Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Tasepalvelun kehitys Kotimainen kehitys: 1997-1998

Lisätiedot

loiste Loiste Sähköverkko Oy

loiste Loiste Sähköverkko Oy 1 Syrjimättömyysraportti vuodelta 2013 PL 5, 87101 Kajaani WWN. loiste.fi Puhelin 010 226000 Faksi 010 2261226 info@loiste.fi Y-tunnus 2058753-1 Kotipaikka Kajaani 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Oikeudellinen

Lisätiedot

Sähköpalveluhinnasto. LIITTYMISHINNASTO Pysyvät liittymät. Turun Sataman palveluhinnasto 2014 Sähköpalveluhinnasto 1/5. Yleistä.

Sähköpalveluhinnasto. LIITTYMISHINNASTO Pysyvät liittymät. Turun Sataman palveluhinnasto 2014 Sähköpalveluhinnasto 1/5. Yleistä. Sähköpalveluhinnasto 1/5 Sähköpalveluhinnasto Voimassa 1.6.2014 alkaen. LIITTYMISHINNASTO Pysyvät liittymät Yleistä Liittymishinnastossa on esitetty liittymis- ja kytkentämaksut. Liittymismaksulla liittyjä

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11. Voimassa 1.7.2011 alkaen

Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11. Voimassa 1.7.2011 alkaen Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11 Voimassa 1.7.2011 alkaen Energiateollisuus ry:n suosittelema LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA

Lisätiedot

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TEHTÄVÄ 2: Symantec Endpoint Protection Manager, SEPM keskitetyn tietoturva hallintaohjelmiston asennus, sekä vaadittavien palveluiden/roolien käyttöönottaminen

Lisätiedot

Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 1/2010

Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 1/2010 Sähköverkko/Elina Lehtomäki Muistio 1/2010 10.2.2010 Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 1/2010 Aika Keskiviikko 10.2. klo 10.30-16 Paikka Energiateollisuus ry, Fredrikinkatu 51-53B, 5.

Lisätiedot