OIKEUDENMUKAINEN GLOBALISAATIO MAHDOLLISUUKSIA KAIKILLE

Transkriptio

1 Globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomissio OIKEUDENMUKAINEN GLOBALISAATIO MAHDOLLISUUKSIA KAIKILLE LIITE 1: YHTEENVETO EHDOTUKSISTA JA SUOSITUKSISTA Tässä liitteessä on yhteenveto raportin tärkeimmistä toimintaperiaate-ehdotuksista ja suosituksista. Numerot viittaavat kappaleisiin, joissa niitä käsitellään. Oikeudenmukainen globalisaatio vaatii hallinnon parantamista kaikilla tasoilla: paikallisella, kansallisella, alueellisella ja maailmanlaajuisella tasolla. Kansallinen hallinto Valtioiden sisäiset toimintaperiaatteet, instituutiot ja toiminta määräävät perustavalla tavalla sitä, hyötyvätkö maat ja niiden kaikki asukkaat globalisaatiosta. Siksi ehdotuksemme on ankkuroitu kansalliseen ja paikalliseen tasoon. Ottaen huomioon, että toimintalinjausten on vastattava kunkin maan tarpeista ja erityisoloja, avainprioriteetteihin sisältyy: 1. Hyvä kansallinen hallinto, joka on rakennettu demokraattisen poliittisen järjestelmän, ihmisoikeuksien kunnioittamisen, sukupuolten tasa-arvon, yhteiskunnallisen tasapuolisuuden ja laillisuusperiaatteen varaan. Kaikkien etujen edustamista ja sosiaalista vuoropuhelua varten pitäisi olla instituutiot. ( ) 2. Valtion tehokas rooli keskeisten julkisten hyödykkeiden ja riittävän sosiaaliturvan järjestämisessä, kaikkien ihmisten valmiuksien ja mahdollisuuksien lisäämisessä ja taloudellisen kilpailukyvyn parantamisessa. ( , , ) 3. Terveet instituutiot markkinoiden tukemiseen ja valvontaan, maailmantalouteen integroitumisen järkevä hoito ja makrotalouspolitiikka nopean ja vakaan kasvun aikaansaamiseksi. ( , ) 4. Toimintalinjaukset ja institutionaaliset uudistukset harmaan talouden integroimiseksi talouden valtavirtaan tuottavuutta, tuloja ja suojaa parantamalla ja laillisen ja institutionaalisen kehyksen varmistaminen omaisuutta ja työelämän oikeuksia ja yritysten kehittämistä varten. ( ) 5. Säällisen työn asettaminen talouspolitiikan avaintavoitteeksi antamalla etusija työpaikkojen luomiselle, työnperusoikeuksien turvaamiselle, sosiaaliturvan vahvistamiselle ja yhteiskunnallisen vuoropuhelun edistämiselle. Toimintalinjausten pitäisi ottaa huomioon sukupuoli ja perustua uudelle yhteiskuntasopimukselle, joka heijastaa sekä työnantajien että työntekijöiden etua. ( ) 6. Perustan laskeminen kestävälle kehitykselle kannustamalla yrityksiä ottamaan käyttöön oikeanlaista teknologiaa ja paikallisyhteisöjä hoitamaan luonnonvaroja kestävällä tavalla. ( )

2 7. Paikallisyhteisöjen valtaistaminen auktoriteettia ja voimavaroja hajauttamalla läheisyysperiaatteen mukaisesti; paikallisten taloudellisten edellytysten vahvistaminen; ja kulttuurin ja identiteetin sekä alkuperäiskansojen ja heimojen oikeuksien kunnioittamisen tarpeen tunnustaminen. ( ) 8. Kaikkien alueellisen yhteistoiminnan etujen hyödyntäminen ja sen varmistaminen, että yhteiskunnalliset tavoitteet heijastuvat riittävästi taloudellisen ja poliittisen alueellisen integraation prosessiin. ( ) 9. Kansallisten toimintalinjausten ja globaalien etujen välinen yhtenäisyys. Kaikkien valtioiden on oltava vastuullisia toimijoita globaalihallinnassa ja otettava huomioon kansallisen toiminnan rajojen yli ulottuvat vaikutukset. (243, 543) Globaalihallinta Maailmanlaajuisella tasolla nykyinen järjestelmä perustuu sellaisiin sääntöihin ja toimintaperiaatteisiin, jotka saavat aikaan epätasapainoisia ja usein epäoikeudenmukaisia tuloksia. Globaalihallinnassa tarvitaan uudistuksia seuraavilla avainalueilla: Oikeudenmukaiset säännöt Maailmantalouden sääntöjen tarkoituksena pitäisi olla ihmisten, perheiden ja yhteisöjen oikeuksien, toimeentulon, turvallisuuden ja mahdollisuuksien parantaminen. Tähän sisältyvät oikeudenmukaiset kaupan, rahoitusalan ja sijoitustoiminnan säännöt, menettelyt työelämän perusnormien kunnoittamisen vahvistamiseksi ja yhtenäinen kehys ihmisten rajojen yli liikkumista varten. Monenkeskisen kauppajärjestelmän ja kansainvälisen rahoitusjärjestelmän pitäisi antaa enemmän tilaa kehitysmaiden itsemääräämisoikeudelle niin, että ne voivat nopeuttaa kehitystään avoimessa taloudellisessa ympäristössä. (i) Kauppa 1. Markkinoille pääsyn epäoikeudenmukaisia esteitä täytyy vähentää huomattavasti, erityisesti sellaisilta tuotteilta, joiden tuotannossa kehitysmailla on suhteellinen etu. Maataloudessa pitäisi estää uudet vientipalkkiot ja -tuet ja kauppaa vääristävät kotimaan toimet, ja voimassa olevat toimet olisi pikaisesti purettava. Tekstiili- ja vaatekaupan esteisiin on myös puututtava. Hallitusten velvollisuus on myös ottaa käyttöön työntekijöiden turvallisuutta ja teollista rakennemuutosta edistäviä toimia sekä teollisuus- että kehitysmaissa. ( ) 2. Kauppatavaroiden tekniset standardit pitäisi määrittää objektiivisesti ja osallistuvasti ja kehitysmaille pitäisi antaa enemmän apua tuotestandardien uudistamisessa. On myös tärkeää estää polkumyynnin vastaisten toimien väärinkäyttö ja varmistaa, että kehitysmaat saavat teknistä tukea menettelytapoja koskevissa asioissa. ( ) 3. Markkinoille pääsyn parantaminen ei ole ihmelääke. On olennaisen tärkeää saada aikaan tasapainoisempi kestävän globaalin kasvun ja täystyöllisyyden strategia, joka perustuu siihen, että maat jakavat tasapuolisesti vastuun korkean ja tehokkaan kysynnän ylläpitämisestä. (372)

3 4. Teollis- ja tekijänoikeuksien oikeudenmukaisten sääntöjen on tasapainotettava teknologian tuottajien ja käyttäjien edut, erityisesti alhaisen tulotason maissa, joissa tiedon ja teknologian saatavuus on rajoitettu. (383) 5. Globaaleja sääntöjä tarvitaan myös tuomaan paremmin esille toimet niiden maiden eduksi, joilla ei ole samoja valmiuksia kuin aikaisemmin kehittyneillä, ja tätä tarkoitusta varten on huomattavasti vahvistettava WTO:n määräyksiä erityiskohtelusta (Special and Differential Treatment). (369, ) (ii) Globaalit tuotantojärjestelmät Suoria ulkomaisia sijoituksia ja kilpailupolitiikkaa varten tarvitaan yhdenmukaisempi ja yhtenäisempi kehys, jossa kaikkien edut, oikeudet ja vastuut jakaantuvat tasapuolisesti. 1. Rajojen yli ulottuvaa kilpailua koskevaa vuoropuhelua ja yhteistyötä on lisättävä, jotta maailmanlaajuiset markkinat saadaan avoimemmiksi ja kilpailukykyisemmiksi. Muiden etujen lisäksi tämä helpottaa kehitysmaiden yritysten tuloa mukaan maailmanlaajuisiin tuotantojärjestelmiin. ( ) 2. Suoria ulkomaisia sijoituksia varten tarvitaan avoimempi, yhtenäisempi ja tasapainoisempi kehys, jossa kaikki edut jakaantuvat tasapuolisesti, kannustinkilpailun ongelmat vähenevät ja suorien ulkomaisten sijoitusten osuus tasapuolisessa kehityksessä vahvistuu. Ponnistuksia pitäisi lisätä yleisesti sovitun monenkeskisen foorumin löytämiseksi tämän kehyksen laatimiseen. ( ) (iii) Kansainvälinen rahoitusjärjestelmä Kaupan ja suorien ulkomaisten sijoitusten alueella saavutettavien etujen hedelmiä ei voi korjata täysimääräisesti, ellei kansainvälisen rahoitusjärjestelmän toimintaa paranneta huomattavasti. Järjestelmän pitäisi tukea kestävää maailmanlaajuista kasvua ja parantaa köyhien maiden maailmantalouteen integroitumisen ehtoja. 1. Tarvitaan päättäväisiä ponnistuksia sen varmistamiseksi, että kehitysmaat osallistuvat entistä enemmän kansainvälisen rahoitusjärjestelmän uudistamisprosessiin. ( ) 2. On ehdottoman tärkeää vauhdittaa prosessia taloudellisen volatiliteetin ja tartuntailmiön vähentämiseksi kehittyvillä markkinoilla. Olisi ryhdyttävä pikaisiin toimiin sen varmistamiseksi, että hätärahoituksen määrää lisätään kriisiaikoina ja että sitä on tartuntailmiöstä kärsivien maiden ulottuvilla. (411) 3. Maailmanlaajuisten rahoitussääntöjen ja -politiikan pitäisi antaa alikehittyneiden ja huonosti säänneltyjen finanssijärjestelmien ottaa käyttöön varovainen ja asteittainen lähestymistapa pääomaliikkeiden vapauttamiseen ja antaa enemmän liikkumavaraa sellaiselle sopeutuspolitiikalle, jossa sosiaalikustannukset minimoidaan. ( , 413) 4. Pitäisi tehostaa ponnistuksia sellaisten tehokkaampien mekanismien laatimiseksi, joissa vastuut ja taakat jaetaan oikeudenmukaisesti lainanottajien ja lainanantajien kesken. (412)

4 (iv) Työvoima maailmantaloudessa Oikeudenmukaisempien talouden pelisääntöjen lisäksi tarvitaan työelämän perusnormien suurempaa kunnioittamista ja oikeudenmukaisia sääntöjä ihmisten rajojen yli tapahtuvaa liikkumista varten. 1. ILOn mahdollisuuksia edistää työelämän perusnormien kunnioittamista pitäisi vahvistaa. Kaikkien asianosaisten kansainvälisten järjestöjen pitäisi ottaa vastuu näiden normien edistämisestä ja sen varmistamisesta, etteivät järjestöjen toimintalinjaukset ja ohjelmat estä niiden toteuttamista. (426) 2. Olisi ryhdyttävä toimiin sellaisen monenkeskisen kehyksen rakentamiseksi, joka tarjoaa oikeudenmukaiset ja läpinäkyvät säännöt ihmisten rajojen yli tapahtuvalle liikkumiselle. Suosittelemme järjestelmällistä lähestymistapaa, joka (a) laajentaa ja elvyttää olemassaolevia monenkeskisiä sitoumuksia siirtotyöläisten oikeuksien ja suojelun kaltaisissa kysymyksissä sekä laittoman ihmiskaupan, varsinkin naiskaupan osalta; (b) kehittää yhteisiä lähestymistapoja tärkeisiin toimintalinjauskysymyksiin siirtolaisten lähtömaiden välisen vuoropuhelun kautta ja (c) pyrkii rakentamaan maailmanlaajuisen kehyksen järjestyneelle ja toimivalle prosessille, joka on kaikkein edun mukainen. ( ) 3. Tarvitaan maailmanlaajuinen foorumi näkökantojen ja tietojen vaihtoon ihmisten rajojen yli tapahtuvasta liikkumisesta. Tätä kysymystä käsitteleviä monenkeskisiä järjestöjä on vahvistettava. ( ) Parempia kansainvälisiä toimintalinjauksia Oikeudenmukaisempia sääntöjä tavoittelevaa toimintaa on täydennettävä yhtenäisemmillä ja tasapuolisemmilla kansainvälisillä toimintalinjauksilla. 1. Perusvaatimuksena on suuremmat ponnistukset voimavarojen aktivoimiseksi kansainvälisellä tasolla. Sitoumusta nostaa virallinen kehitysapu 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta on lopultakin noudatettava. Avun toimitustehokkuutta on parannettava. ( ) 2. Velkahelpotusta olisi nopeutettava ja voimistettava. ( ) 3. Olisi myös aktiivisesti harkittava vaihtoehtoja uusien rahoituslähteiden hankkimiseksi. Niiden on oltava nimenomaan lisärahoitusta, eikä niillä saa korvata sitoutumista virallisen kehitysavun 0,7 prosentin tavoitteeseen. ( ) 4. Maailmanlaajuisen solidaarisuuden nimissä annettavan vapaaehtoisen yksityisen avun ja hyväntekeväisyyden mahdollisuuksia olisi käytettävä tehokkaammin. ( ) 5. Yhteiskunnallisesti vastuullisia sijoitusaloitteita olisi tuettava enemmän voimavarojen kanavoimiseksi alhaisen tulotason maihin. ( ) 6. Kansainvälinen toiminta on olennaisen tärkeää koulutukseen ja teknologiaan kohdistuvien sijoitusten lisäämiseksi kehitysmaissa. ( )

5 7. Kansainvälistä toimintaa tarvitaan tukemaan kansallisia sosiaaliturvajärjestelmiä sen varmistamiseksi, että maailmantaloudessa vallitsee sosiaaliturvan minimitaso. ( ) 8. Maailmanlaajuisen makrotalouden hoitamiseen tarvitaan tehokkaampaa mekanismia. Rahoitusvirtojen ja valuuttakurssien lyhyen aikavälin hoitamisen lisäksi makrotalouspolitiikan koordinaation pitäisi pyrkiä myös täystyöllisyyteen pitemmällä aikavälillä. (410, ) 9. Olisi saatava aikaan voimakkaampaa toimintaa ja laajempaa yhteiskunnallista vuoropuhelua säällisen työn edistämiseksi vientiteollisuuden vapaa-alueilla ja maailmanlaajuisissa tuotantojärjestelmissä yleisemminkin, ja ILO:n pitäisi antaa neuvoja ja apua niille, jotka tarvittaessa osallistuvat sellaiseen vuoropuheluun. ( , ) 10. Säällisen työn kaikille ulottamisen pitäisi olla maailmanlaajuinen tavoite ja siihen pitäisi pyrkiä yhtenäisemmällä toiminnalla monenkeskisessä järjestelmässä. Kaikkien monenkeskisen järjestelmän organisaatioiden olisi käsiteltävä kansainvälistä talous- ja työvoimapolitiikkaa yhtenäisemmin ja yhdenmukaisemmin. ( ) Entistä vastuullisemmat instituutiot (i) Monenkeskinen järjestelmä ja valtiotoimijat Ehdoton edellytys paremman globaalihallinnan aikaansaamiseksi on monenkeskisen järjestelmän uudistaminen demokraattisemmaksi, avoimemmaksi, vastuullisemmaksi ja yhtenäisemmäksi. 1. Bretton Woods -instituutioiden pitäisi luoda oikeudenmukaisempi äänioikeusjärjestelmä, jossa kehitysmailla on suurempi edustus. ( ) 2. WTO:n työmenetelmien ja neuvottelumenettelyjen on taattava kaikkien jäsenvaltioiden täysimittainen ja tehokas osallistuminen. (529) 3. Kaikkien YK:n järjestelmän elinten pitäisi vahvistaa arviointiyksiköitään, ottaa käyttöön selvät julkistamisperiaatteet ja julkaista tulokset sen mukaisesti. Ulkoisiin arviointeihin olisi kannustettava ja seurannasta pitäisi raportoida säännöllisesti. (531) 4. Kehotamme valtioiden ja hallitusten päämiehiä edistämään yhtenäisten toimintalinjausten käyttöä kansainvälisillä foorumeilla, jotka keskittyvät ihmisten hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Kansainvälisten sosioekonomisten toimintalinjausten yhtenäisyyden parantaminen pitäisi lisätä maailman poliittisten johtajien kokoontumisten asialistaan. (516, 534) 5. Olemassaolevia ehdotuksia taloudellisen ja sosiaalisen turvallisuusneuvoston sekä globaalihallintaneuvoston luomiseksi olisi harkittava vakavasti. ( ) 6. ECOSOCin kykyä koordinoida toimintalinjauksia maailmanlaajuisesti talous- ja sosiaalisektorilla pitäisi vahvistaa lisäämällä sen edustuksen tasoa, mukaan luettuna ministeritason toimeenpanokomitea ja ministereiden välinen vuorovaikutus tärkeimmissä maailmanlaajuisissa toimintalinjauskysymyksissä sekä uusien toimintatapojen käyttöönotto. ( )

6 7. Rahallisia panostuksia monenkeskisiin instituutioihin on lisättävä niin, että ne voivat hoitaa entistä paremmin velvollisuuksiaan, ja lisäksi pitäisi parantaa niiden tehokkuutta ja tuloksellisuutta. (538) 8. Kaikkien järjestöjen, YK-järjestöt mukaan luettuina, on oltava toiminnastaan suuremmassa määrin vastuuvelvollisia suurelle yleisölle. Kansallisten hallitusten ja kansanedustuslaitosten pitäisi osallistua tähän prosessiin tarkastelemalla näihin järjestöihin nimittämiensä edustajien päätöksiä. (530, , 545) 9. Kuulutamme myös monenkeskisen järjestelmän parlamentaarisen valvonnan progressiivista laajentamista maailmanlaajuisella tasolla ja maailmanlaajuisen parlamentaarisen ryhmän luomista yhtenäisyyden ja yhdenmukaisuuden edistämiseksi maailmanlaajuisten taloudellisten ja sosiaalisten toimintaperiaatteiden välillä. ( ) (ii) Ei-valtiolliset toimijat Monenkeskisen järjestelmän lisäksi liike-elämä, ammattiyhdistysliike, kansalaisyhteiskuntajärjestöt ja maailmanlaajuiset verkostot osallistuvat kaikki merkittävällä tavalla globaalihallintaan. 1. Sekä kansallisten että monikansallisten yhtiöiden vapaaehtoisia aloitteita voisi vahvistaa, jotta voitaisiin lisätä niiden osallistumista globalisaation sosiaaliseen ulottuvuuteen. ILOn pitäisi kutsua kokoon foorumi tästä asiasta. ( ) 2. Bretton Woods -instituutioissa ja WTO:ssa pitäisi perustaa virallisia rakenteita kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeiden ja liike-elämän yhteisöjen konsultoimiseen. (564) 3. Kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja liikkeiden vahvistamista pitäisi tukea enemmän ja yksilöiden oikeuksia ja yhdistymisvapautta pitäisi edistää. Kehitysmaiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustusta pitäisi lisätä maailmanlaajuisissa kansalaisyhteiskuntaverkostoissa. Vuorovaikutusta monenkeskisen järjestelmän kanssa pitäisi edistää. (570, ) 4. Kansalaisyhteiskunnan järjestöjen pitäisi olla avoimia ja vastuullisia, eivätkä ne saa estää ihmisten oikeutta järjestäytyä ja saada äänensä kuuluviin. Itsesääntelyaloitteita voisi kannustaa. (571) 5. Vastuulliset tiedostusvälineet voivat merkittävästi edistää kehitystä kohti oikeudenmukaisempaa ja osallistuvampaa globalisaatiota. Kaikissa toimintalinjauksissa on korostettava tiedon ja viestinnän monimuotoisuutta. (579) 6. Tietojen vaihtoon, tietoisuuden korottamiseen (advocacy) ja voimavarojen aktivoimiseen paneutuneiden kansainvälisten järjestöjen ja globaalien verkostojen ja kumppanuuksien välillä pitäisi olla parempi koordinaatio talous- ja sosiaalisektorilla. (583) Muutostoiminnan aktivointi

7 Näiden uudistusten vaatimaan toimintaan tarvitaan monien toimijoiden aktivointia. Olemassa olevilla kansallisilla ja monenkeskisillä foorumeilla käytävien neuvotteluiden ja keskustelujen lisäksi ehdotamme seuraavanlaista toimintaa ja seuraavia aloitteita: 1. Kansallisella tasolla kutsumme hallitukset ja ei-valtiolliset toimijat osallistumaan laajapohjaisiin vuoropuheluihin seurantatoiminnan käsittelemiseksi ja muotoilemiseksi paikallisella, kansallisella ja alueellisella tasolla. ( ) 2. Monenkeskisen järjestelmän organisaatioiden pitäisi tutkia omia menettelyjään varmistaakseen, että ne ovat yhtenäiset yleismaailmallisten arvojen ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen kanssa. (604) 3. Kansainvälisten järjestöjen pitäisi myös panna alulle yhtenäisen politiikan aloitteita, joissa ne yhdessä laativat tasapainoisempia täydentäviä toimintalinjauksia oikeudenmukaisemman ja osallistavamman globalisaation aikaansaamiseksi. Ensimmäiseksi pitäisi puuttua kasvun, sijoitusten ja työllisyyden kysymyksiin maailmantaloudessa. ( ) 4. Kansainvälisen järjestelmän organisaatioiden, joiden mandaattiin sosiaaliset kysymykset sisältyvät, pitäisi ryhtyä tekemään kansalliselta pohjalta katsauksia talous-, finanssi- ja kauppapolitiikan sosiaalisista vaikutuksista. (608) 5. Niiden kansainvälisten järjestöjen, joita tämän raportin avainehdotusten käsitteleminen ja kehittäminen kiinnostaa eniten, pitäisi järjestää sarja toimintalinjausten kehittämiseen tähtääviä useiden eturyhmien vuoropuheluja. ( ) 6. Kiinnostuneiden kansainvälisten järjestöjen pitäisi perustaa globalisaatiopolitiikan foorumi eri näkökantojen välistä vuoropuhelua varten maailmantalouden kehityksen ja toimintaperiaatteiden sosiaalisista vaikutuksista. Osallistuvat instituutiot voisivat tuottaa säännöllisiä raportteja globalisaation tilasta. ( ) 7. Globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden tutkimusohjelmia ja tiedonkeruuta pitäisi vahvistaa. ( )