E 49 LAPIN KOULUTUSHISTORIA - KIRKOLLINEN ALKUOPETUS, KANSA-, PERUS- JA OPPIKOULUT, OSA 1 JUHANI LASSILA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "E 49 LAPIN KOULUTUSHISTORIA - KIRKOLLINEN ALKUOPETUS, KANSA-, PERUS- JA OPPIKOULUT, OSA 1 JUHANI LASSILA"

Transkriptio

1 LAPIN KOULUTUSHISTORIA - KIRKOLLINEN ALKUOPETUS, KANSA-, PERUS- JA OPPIKOULUT, OSA 1 JUHANI LASSILA Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö, Oulun yliopisto OULU 2001 E 49

2 ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS E Scientiae Rerum Socialium 49 JUHANI LASSILA LAPIN KOULUTUSHISTORIA - KIRKOLLINEN ALKUOPETUS, KANSA-, PERUS- JA OPPIKOULUT, OSA 1 Esitetään Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan Kajaaninsalissa (L 6) 21. syyskuuta 2001 klo OULUN YLIOPISTO, OULU 2001

3 Copyright 2001 Acta Univ. Oul. E 49, 2001 Käsikirjoitus vastaanotettu 20 elokuuta 2001 Käsikirjoitus hyväksytty 27 elokuuta 2001 Esittäneet Dosentti Seppo Lohi Emeritusprofessori Veli Nurmi ISBN ISSN X (URL: ALSO AVAILABLE IN ELECTRONIC FORMAT ISBN (URL: OULU UNIVERSITY PRESS OULU 2001

4 Lassila, Juhani, The history of education in Finnish Lapland - Elementary education carried out by the Church, primary schools, comprehensive schools and secondary schools, Part 1 Department of Educational Sciences and Teacher Education, University of Oulu, P.O.Box 2000, FIN University of Oulu, Finland Acta Univ. Oul. E 49, 2001 Oulu, Finland (Manuscript received 20 August 2001) Abstract The purpose of this research is to examine the history of elementary schools held by the Church as well as the history of primary schools, comprehensive schools and secondary schools in various municipalities in Lapland up to the end of school year This is a basic research. The examination proceeds from the founding of the first educational institution of each school type. The first itinerant catechists of Finland began teaching in Utsjoki in The first primary school was founded in Rovaniemi in Lapland changed over to comprehensive school system in The Tornio Pedagogium was granted founding permit in The schools held by the Church were either permanent or itinerant. The importance of permanent schools was insignificant in Lapland. Itinerant school system consisted of two categories; catechist schools and itinerant schools. Their educational aims were uniform. Catechists received their salary from the state whereas itinerant schools were maintained mainly by parishes. Catechist schools were founded only in the parishes of Northern and Eastern Lapland. In other parishes instruction was given by itinerant schools. Even in the beginning of the 1920 s the amount of school-aged children in Lapland was higher in itinerant schools than in primary ones. The last catechist school was closed in Inari in The history of the primary school and comprehensive school can be divided into four periods. The starting point was the year 1866 when the Regulation on Primary Schools was issued. This first period came to an end in 1898 when each municipality of Lapland became obliged to divide its area into school districts. The Regulation on Primary Schools didn t oblige rural municipalities to found schools but made it possible for them. In school year only 24 schools gave instruction in Lapland. The obligation to form school districts brought schools even to the biggest villages in peripheral areas. In school year there were 96 schools in Lapland. The Compulsory Education Act was issued in The inhabitants of Lapland were active and hence in the autumn 1929 there were already 205 primary schools. The years subsequent to the war meant rapid progress in society with the result that more than 160 new primary schools were founded in Lapland. In school year the amount of schools was at its highest, 425. The fourth period in the history of the primary school and comprehensive school comprises the school years At that time the Primary Schools Act and Comprehensive Schools Act were in force. In the 1960 s Finland and first of all Lapland were met by a severe crisis. Until now the increase of population had been strong. Now, however, it began to decrease. The inhabitants of peripheral areas began migrating to towns, Southern Finland and Sweden. In the amount of lower levels of the comprehensive school was no more than 313. The situation improved to some extent for 15 years due to the measures taken by the state. Consequently, in there were still 281 schools. In the 1990 s Finland was shaken up by depression. In Lapland, then, unemployment increased, which resulted in migration. In autumn 1998 there were 200 lower levels of the comprehensive school. The only secondary school in Lapland was for a long time in Tornio. The next secondary school was founded in the town of Kemi in In autumn 1939 there were three educational institutions in Lapland enabling the students to continue their studies at university. After the war, especially in the 1960 s, plenty of secondary schools were founded in Lapland. Keywords: Lapland (the Province of Lapland in 2000), permanent schools, itinerant schools, catechist schools, the Regulation on Primary Schools (12/1866), the Regulation on Division into Districts (20/1898), the Compulsory Education Act (101/1921), the Primary Schools Act (247/1957), the Comprehensive Schools Act (476/1983)

5

6 Lassila, Juhani, Lapin koulutushistoria - Kirkollinen alkuopetus, kansa-, perus- ja oppikoulut, osa 1 Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö, Oulun yliopisto, PL 2000, FIN Oulun yliopisto, Finland Acta Univ. Oul. E 49, 2001 Oulu, Finland (Käsikirjoitus vastaanotettu 20 elokuuta 2001) Tiivistelmä Tavoitteenani on selvittää Lapin kirkollisten alkuopetuskoulujen sekä kansa-, perus- ja oppikoulujen historiaa kuntakohtaisesti lukuvuoden loppuun saakka. Kyseessä on perustutkimus. Tarkastelu alkaa kunkin koulumuodon ensimmäisen oppilaitoksen käynnistymisestä. Vuoden 1750 tienoilla aloittivat Utsjoella Suomen ensimmäiset kiertävät katekeetat opetustyönsä. Ensimmäinen kansakoulu avattiin Rovaniemellä Lappi siirtyi peruskoulujärjestelmään Tornion pedagogio sai perustamisluvan Kirkolliset koulut olivat kiinteitä tai kiertäviä. Kiinteiden koulujen merkitys Lapissa oli vähäinen. Kiertävät koulut ryhmitellään katekeetta- ja kiertokouluiksi. Niiden opetustavoitteet olivat yhteneväiset. Katekeettojen palkat maksoi valtio. Kiertokoulujen toiminnan rahoittivat lähinnä seurakunnat. Katekeettakouluja perustettiin vain Pohjois- ja Itä-Lapin seurakuntiin. Muissa seurakunnissa opetuksesta vastasivat kiertokoulut. Lapin kiertävissä kouluissa oli vielä 1920-luvun alussa enemmän kouluikäisiä kuin kansakouluissa. Viimeinen katekeettakoulu suljettiin Inarissa Kansa- ja peruskoulujen toiminta-aika jakaantuu luontevasti neljään jaksoon. Lähtöpiste on kansakouluasetuksen syntymävuosi 1866, ja ensimmäinen etappi päättyy 1898 piirijakoasetuksen antamiseen. Kansakouluasetus ei määrännyt maalaiskuntia perustamaan kansakouluja, mutta teki sen mahdolliseksi. Lukuvuonna oli Lapissa vain 24 koulua. Piirijakoasetus toi kouluja myös suurimpiin sivukyliin. Lukuvuonna kouluja oli 96. Oppivelvollisuuslaki annettiin Lapin asukkaat olivat aktiivisia, ja syksyllä 1929 kansakouluja oli jo 205. Väkevästi elettyinä sodanjälkeisinä vuosina Lapissa käynnistettiin vielä yli 160 uutta kansakoulua. Lukuvuonna kouluja oli ennätysmäärä 425. Neljäs tarkastelukausi käsittää lukuvuodet , jolloin kansa- ja peruskoululait olivat voimassa. Suomea ja ennenkaikkea Lappia kohtasi 1960-luvulla suuri murros. Väestön voimakas kasvu pysähtyi kääntyen laskuun. Muuttoliike suuntautui maatalouskylistä kaupunkeihin, Etelä-Suomeen ja Ruotsiin. Ala-asteita oli enää 313. Valtion toimenpitein tilanne tasoittui 15 vuodeksi, ja kouluja oli vielä 281. Lama ravisteli 1990-luvulla Suomea. Lapissakin työttömyys kasvoi aiheuttaen poismuuttoaallon. Syksyllä 1998 ala-asteita oli 200. Torniossa oli pitkään Lapin ainoa oppikoulu. Kemistä tuli oppikoulukaupunki Syksyllä 1939 oli Lapissa kolme yliopistoon johtavaa oppilaitosta. Sodan jälkeen, erityisesti 1960-luvulla, perustettiin Lappiin runsaasti oppikouluja. Asiasanat: Lappi (Lapin lääni v. 2000), kiinteät koulut, kiertokoulut, katekeettakoulut, kansakouluasetus (12/1866), piirijakoasetus (20/1898), laki oppivelvollisuudesta (101/1921), kansakoululaki (247/1957), peruskoululaki (476/1983),

7

8 Tämä tutkimus on tehty kunnianosoituksena Lapin opettajille ja kaikille muille Suomen pohjoisen maanäären koulutuksen puolesta työtä tehneille naisille ja miehille. Omistan työni rakkaille lastenlapsillemme Kaisalle, Liisalle, Kyöstille ja Juliukselle

9 Saatteeksi Nyt on sitten esipuheen laatiminen edessä, kun kaikki muu on kirjoitettu. Olen vuosien mittaan vähän hymyillen lueskellut väittelijöiden loppumietteitä, sillä useimmat ovat saaneet ainakin itsensä vakuuttuneiksi, että jotakin ainutlaatuista on pistetty paperille. Eihän se mikään ihme ole, jos ihminen itsekeskeiseksi muovaantuu, kun vuosikausia on yhden aiheen kimpussa. Ehkäpä oman asian tärkeäksi tuntemisesta kumpuaa se voima, joka näitä tutkimuksia synnyttää. Eiväthän ne vahingossa valmistu. Taidan olla itse nyt vuorostani siinä mielentilassa, että vaatimattomuus ei tule kaunistamaan seuraavia rivejä. Tämän tutkimuksen lähtö on peräisin kansakoulusta. Lukuvuosina sain olla neljä vuotta Kempeleen Ylikylän yläkansakoulussa Tyyne Kuvajan oppilaana. Opettaja oli hankkinut luokan käsikirjastoon Jokamiehen maailmanhistorian. Joulupukki näki innostukseni ja lahjoitti minulle ikioman kappaleen. Se oli kodin mahdollisuudet huomioonottaen erittäin suuri uhraus. Opettaja huolehti myös, että pääsin yrittämään Oulun lyseoon, ja on tutkimusvuosien aikana tarkasti seurannut työni edistymistä. Nyt on kiitoksen paikka. Tätä tutkimusta ei olisi koskaan edes aloitettu, mikäli en olisi saanut osakseni hyvin suurta luottamusta monelta taholta. Olin kyllä joskus 1980-luvulla haaveillut väitöskirjan tekemisestä, mutta viimeiset raskaat työvuodet Lapin lääninhallituksessa olivat kuolettaneet sellaiset aikomukset. Kun olimme ennen muuttoa kesällä 1996 viimeisiä päiviä Rovaniemellä, soi puhelin. Langan päässä oli Tapani Kokko Kittilästä. Hän pyysi minua, maakuntaneuvos Timo Hannulan neuvon mukaan, valmisteilla olevaa teostaan varten kirjoittamaan Lapin koulutuksesta toisen maailmansodan jälkeen noin kymmenen arkkia. Lupasin, ja määräaikaan mennessä elokuussa sain työn valmiiksi, mutta tekstiä kertyi 20 sivua. Siinä virkosi taas ajatus, että voisi tätä ehkä enemmänkin kirjoittaa. Kustantaja ilmoitti, että mikäli saisin 300 ennakkotilausta, niin kirjani painettaisiin. Otin yhteyttä Timo Hannulaan tiedustellen, olisiko Lapin liitto valmis suosittelemaan mahdollisille tilaajille Lapin koulutushistoriaa, jonka tekemiseen aioin ryhtyä. Hannula ja maakuntajohtaja Esko Lotvonen tällaisen paperin uskalsivat allekirjoittaa. Sain 600 ennakkotilausta. Oli ruvettava töihin. Kun entinen oppilaani Simon Ylipään koululta, dosentti Matti Lackman kuuli asiasta tammikuussa 1997, hän ihmetteli, miksi en tehnyt tutkimustani yhteistyössä yliopiston kanssa. En ollut osannut sellaista edes kuvitella. Matin päivänä helmikuun lopulla oli kas-

10 vatustieteiden tiedekunnan dekaanin Jaakko Luukkosen työhuoneessa neuvottelu, johon Lackmanin lisäksi oli kutsuttu myös professori Jouko Vahtola. Näytteeksi olin lähettänyt heille edelliskesän kirjoitukseni. Siinä aamutuimaan asia sovittiin. Dekaani antoi hakuohjeet. Vahtola ja Lackman lupasivat kaiken tukensa. Innostuneena pyysin tohtori Juhani Liukkoselta ja dosentti Reijo Heikkiseltä malliksi heidän väitöskirjojaan, jotka välittömästi sain. Liukkonen ilmoitti samalla, että hänen johtamansa kasvatushistorian seminaari pitäisi seuraavana päivänä istunnon, jossa tarkastettaisiin Kalevi Lämsän lisensiaattityö, ja toivotti myös minut sinne tervetulleeksi. Professori Veli Nurmi ilmoitti kiinnostuksensa tulla vastaväittäjäksi, kun hänelle touhussa kerroin aikeistani. Käsitin senkin niin, että hän uskoi työni onnistumiseen. No, ammattilaiset osaavat sanomisen taidon. Professori Pauli Siljander sai ulkomailta tultuaan kuulla, että oli saanut komennuksen tutkimukseni valvojaksi. Kesäkuussa 1997 yhteisessä neuvonpidossa sovimme hänen kanssaan liikkeellelähdöstä. Enpä tiedä, mitä mies ajatteli. Hänelle kuuluu kunnia siitä, ettei tutkijan lento katkennut ennen maalia. Työni ohjaajiksi sain Suomen ensimmäisen maakunnallisen koulutushistorian tekijän Reijo Heikkisen ja Matti Lackmanin. Matin kanssa osat olivat vaihtuneet. Oli ilo havaita, kuinka osaavia opettajia minua paljon nuoremmat tiedemiehet olivat. Viidettä vuotta olen heitä kaikkia pommittanut mitä yksinkertaisimmilla kysymyksillä, mutta aina he ovat jaksaneet keskustella kanssani, antaa hyviä neuvoja ja ennen kaikkea kannustaa. Liukkonen ja Vahtola ovat saaneet opastaa minua viidettä vuotta seminaariistunnoissaan, vieläpä usein muulloinkin ja olla koko ajan uskovinaan, että joskus valmista syntyisi. Kunnioittavat kiitokset kaikille edellä mainituille yhteisesti ohjeista ja henkisestä tuesta. Jo fyysisestikin on ollut varmasti kova urakka lukea paperimääriä, joita olen heidän luettavakseen kantanut tai lähettänyt. Olenpa vielä odottanut kommenttejakin, joita olen saanut runsaasti sekä suullisesti että kirjallisena. Lapin kulttuurirahasto puheenjohtajansa Anna-Maija Laurin nuijimalla päätöksellä antoi jo talvella 1997 rohkaisevaa taloudellista tukea, jolle annoin suuren arvon. Näiden konkreettista luottamusta osoittaneiden joukkoon kuuluu myös kasvatustieteiden tiedekunnan hallintopäällikkö Mikko Isohanni, joka yhdessä Pauli Siljanderin kanssa palkkasi käyttööni puoleksi vuodeksi tutkimusapulaisen. Haluan tässä yhteydessä kiittää ahkeraa ja taitavaa apulaistani Minna Kärnää hyvästä yhteistyöstä, mikä nopeutti tutkimukseni edistymistä arvaamattoman paljon. Dosentti Jouko Taloselta olen oppinut paljon, kun olen tarkasti muistiinpanoja tehden seurannut hänen työskentelyään seminaareissa ja väitöstilaisuuksissa, joissa hän on ruotinut käsiteltävinä olevia tutkimuksia. Dosentti Seppo Lohelta olen saanut runsaasti tärkeitä ohjeita ja rakentavaa kannustusta. Historian laitoksen työntekijät, amanuenssi Reija Satokangas ja assistentti Matti Enbuske, ovat aina olleet valmiit kuuntelemaan ja neuvomaan tutkijan ammatin alkutaipaleella olevaa. Oulun yliopiston kirjasto on pystynyt minulle hankkimaan kaiken, mitä olen vain osannut pyytää. Informaatikko Riitta Juutistenaho on auttanut tietojen hankinnassa nopeasti ja taitavasti. Lopuksi olen saanut tutustua kirjapainon toimintaan. Vt. painonpäällikkö Keijo Härkönen on ehtinyt kuulemaan ja pohtimaan kysymyksiäni. Tekstinkäsittelijä Helena Saari on osoittanut suurta pitkämielisyyttä, sillä työni laajuus on tuonut pitkäksi venyneen yhteistyökauden lisäksi tavallista enemmän ongelmia ratkaistavaksi. Esitän kaikille edellä mainituille parhaimmat kiitokset. Oulun maakunta-arkiston johtaja Samuli Onnela opasti minut käyttämään laitoksensa aarteita. Kiitokseni hänelle ja maakunta-arkiston palvelualttiille henkilökunnalle. Lapin ja Oulun maakuntakirjastoille olen myös kiitoksen velkaa joustavuudesta, sillä laina-ajat

11 venyvät pitkiksi laajaa tutkimusta tehtäessä. Opetushallituksen arkistonhoitajaa Ritva Paatelaista haluan kiittää vielä erityisesti luottamuksesta, sillä sain viikon viettää virastotalon kellarissa vanhojen papereiden joukossa ilman vartijaa. Kaikki edellä mainitut tahot ovat olleet tärkeitä työni kannalta. En olisi kuitenkaan kyennyt ja jaksanut ponnistella, jos Lapin väki ei olisi saanut minua uskomaan, että olin tekemässä jotakin merkittävää. Kiitokset ensiksi Lapin kuntien ja seurakuntien hallintovirastojen työntekijöille, joita olen vaivannut tiedusteluillani. Lääninhallituksen sivistysosaston henkilökunta on ollut myös aina valmis täyttämään pyyntöni. Olen saanut paljon henkilökohtaisesti annettua apua ja tukea kuluneen viiden vuoden aikana. Opetusneuvokset Olavi Räsänen, Pertti Sinervo ja Mauno Vuollo ovat joutuneet kuuntelemaan ainakin viikoittain raportin työni vaiheista. Olen voinut kääntyä heidän puoleensa sekä hyvinä että huonoina päivinä. Kuuntelemisen ja rohkaisun antamisen armolahjaa he ovat tarvinneet. Tätä esipuhetta valmistellessani saapui yllättävä suruviesti, että pitkäaikainen ja läheinen ystäväni ja työtoverini Olavi Räsänen ei ole enää kiitoksen sanoja lukemassa eikä iloitsemassa tämän työn valmistumisesta. Yhdessähän olimme aikoneet saattaa päätökseen Lapin ammatillista koulutusta koskevan tutkimuksen. Ihminen päättää Jumala säätää. Minulla on ollut ilo saada Lapin kaikista kunnista avukseni parhaat asiantuntijat, jotka ovat antaneet omat tietonsa käyttööni ja ohjanneet minua löytämään kotikuntansa koulutusta valaisevaa aineistoa. Tästä suuresta joukosta haluan tässä mainita nimeltä ne henkilöt, joiden puoleen olen useimmin kunkin kunnan asioita käsitellessäni kääntynyt. Arvokkaita tietoja ovat luonnollisesti antaneet myös ne haastateltavani, joita olen vaivannut ehkä kerran tai pari. Lähdeluetteloon olen jo merkinnyt yhteistyökumppaneitteni kohdalle lähinnä sen ammatin tai tehtävän, jossa ominaisuudessa heitä olen lähestynyt, joten esitän tässä yhteydessä vain nimiluettelon. Hyvin monet ovat elämänsä aikana toimineet ja kunnostautuneet niin useilla aloilla, että tyhjentävän ansioluettelon laatiminen olisikin sula mahdottomuus. Toivon, että seuraavasta tutkimukseni avainhenkilöiden joukosta en olisi unohtanut kovin monta nimeä pois, sillä se on jo tekijän iänkin huomioonottaen hyvin mahdollista, mutta ei kuitenkaan sillä puolusteltavissa. Keminmaa: Martti Itkonen, Timo Niemelä ja Pertti Sinervo Utsjoki: Aslak Järvensivu, Antti Katekeetta ja Kaarin Lehtonen Sodankylä: Kauno Laine, Hilkka Orava, Akseli Paarman ja Arvo Ylitalo Kemijärvi: Ilmo Kaisanlahti, Pentti Känninen, Kaarlo Liimatainen ja Lauri Narkilahti Rovaniemi: Antero Hatakka, Antti Härkönen, Hely Kalkkinen, Erkki Mäntyniemi, Seija Pulkamo, Tuure Salo, Tuomo Sukuvaara, Kauko Tasala, Sakari Trög ja Eero Urponen Kittilä: Lauri Kolosalmi, Matti Lammi, Eero Lassila, Yrjö Niemelä, Aarne Nikka ja Eeva Viinamäki-Mäkinen Salla: Martti Hautala, Markku Hämäläinen ja Jorma Korpela Tervola: Alli Jestilä, Martti Kähkölä ja Martti Ranta Simo: Erkki Malinen, Heikki Pekkala ja Pekka Vilmi Kemi: Markku Höynälänmaa, Leena Kivestö, Pekka Pasanen ja Sami Pirilä Inari: Jouko Lepistö, Matti Morottaja ja Satu Mossnikoff Ranua: Pentti Kinnunen, Reijo Kumpuniemi, Aarne Lohi ja Teuvo Siitonen Pelkosenniemi: Erkki Pesonen, Kari Tallavaara ja Annikki Tolppanen Savukoski: Sauli Jumisko ja Olavi Kesti

12 Posio: Raimo Laatikainen ja Raimo Rontu Alatornio: Kalle Grönholm, Urpo Kunnari ja Pentti Ponkala Tornio: Yrjö Alamäki ja Olavi Sorvisto Karunki: Alpo Ahvenjärvi, Veikko Hanhirova, Kari Heikkilä ja Tauno Rautio Ylitornio: Sauli Kuoppala, Jukka Pitko, Heikki Rinne ja Sirkka Salmi Pello: Eero Aska, Ossi Korteniemi ja Paavo Korteniemi Kolari: Pentti Jaako, Anna-Liisa Keskitalo ja Oili Vaattovaara Enontekiö: Paavo Kurkela, Ritva Laitinen, Tanja Pulkkinen, Marketta Sainio ja Timo Tuominen Muonio: Kaija Hiilivirta, Tuomo Muraja, Martti Vuollo ja Mauno Vuollo Ruotsi: Karl Pekkari ja Nils Slunga Edellä oleva nimiluettelo osoittaa, että tutkimusta ei ole salassa tehty, mutta lähimmäisten auttamisenhalu ja luottamus työn onnistumiseen ovat, paitsi nostaneet ja kantaneet, luoneet paineita, pystynkö odotuksia riittävän hyvin täyttämään. Oulun yliopiston asiallisen tiukka ohjaus ja oman maakunnan ihmisten innostava tuki ovat olleet ehdoton edellytys sille, että viisi vuotta olen jaksanut joka aamu ryhtyä aloittamaani työtä jatkamaan. Kiitokseni kaikille niille lukuisille lappilaisille, jotka ovat joutuneet tavatessamme kuuntelemaan esitelmiäni Lapin koulutuksesta, kun en ole muusta osannut puhua, ja antaneet korvaamattomia tietoja ja ajatuksia kokemustensa pohjalta. Läheskään kaikkia keskusteluja en ole kirjannut lähdeluetteloon, mutta ne kaikki ovat ollet tärkeitä ja ovat aina suuresti mieltäni ilahduttaneet. Tarkalleen puoli vuosisataa kestäneen reissuamisen jälkeen olen saanut työskennellä kotona. Olen voinut kaikista arkipäivän huolista vapaana keskittyä tutkimuksiini. Hyvinvoinnistani on huolehdittu viimeistä piirtoa myöten. Olen joskus syrjästä kuunnellut, kun joku on vaimoni kestävyyttä ihmetellyt. Eipä se oo muusa ilikeyventevosa, ku tuota tekkee, on ollut vastaus. Muistan, kun Sevettijärvellä käydessämme elokuun lopussa 1999 eräs keskustelukumppani totesi minulle, että on varmasti mukava, kun saa omaan tahtiin työskennellä. Vaimoni sekaantui keskusteluun ilmoittaen, että aivan niin, tänäkään kesänä ei ole mökillä ehditty käymään. Lapset perheineen ovat huumorin välke silmäkulmassa seuranneet vaarin touhuja. Myötätunnon lisäksi olen heiltä aina tarvittaessa saanut työtäni varten apua. Lastenlapset ovat viiden vuoden aikana ehtineet kasvaa ja kehittyä käsittämättömän paljon. Kaikki muu ilo ja kunnia on toisarvoista sen rinnalla, mitä lastenlasten vaiheiden läheltä seuraaminen antaa. Elämä jatkuu. Oulun kesässä Juhani Lassila

13 Lyhenteet A.A. A art. haast. HS IkuA JLA KA KaKA KH KHA KHO KiKuA KjKaA kk kkpk KKaA K.M.A.A. K.M.A.J. KmKuA kollv kom. kr KT ktli ktpli kvpk L LK lkkli LLH Armollinen Asetus asetus artikkeli haastattelu, haastattelut Helsingin Sanomat Inarin kunnanarkisto Juhani Lassilan kokoelma Kansallisarkisto Karungin kirkonarkisto Kouluhallitus Kouluhallituksen arkisto Korkein hallinto-oikeus Kittilän kunnanarkisto Kemijärven kaupunginarkisto kirkonkokous kirkonkokouksen pöytäkirja Kemin kaupungin arkisto Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus Keminmaan kunnanarkisto koulun opettajaluettelo lukuvuonna tai lukuvuosina komiteanmietintö kirkkoraati Kansan Tahto kansakouluntarkastajan lukuvuosi-ilmoitus kansakouluntarkastuspiirin lukuvuosi-ilmoitus kunnanvaltuuston pöytäkirja laki Lapin Kansa läänin kansakoulujen lukuvuosi-ilmoitus Lapin lääninhallitus

14 LLHA lpkli mlk MKA OHA OMA OpM OTA PKA PeKA pk PnKuA PoKuA PS ptpk RaKuA RoKA RoKuA SA Lapin lääninhallituksen arkisto läänin peruskoulujen lukuvuosi-ilmoitus maalaiskunta Muonion kirkonarkisto Opetushallituksen arkisto Oulun maakunta-arkisto Opetusministeriö Oulun tuomiokapitulin arkisto Pentti Kinnusen arkisto Pellon kirkonarkisto pöytäkirja Pelkosenniemen kunnanarkisto Posion kunnanarkisto Pohjolan Sanomat piispantarkastuspöytäkirja Ranuan kunnanarkisto Rovaniemen kirkonarkisto Rovaniemen kunnanarkisto Suomen Suuriruhtinaanmaan Asetus-Kokous, Suomen Suuriruhtinaanmaan Asetuskokoelma ja Suomen asetuskokoelma Savukosken kunnanarkisto Sallan kunnanarkisto Simon kirkonarkisto Simon kunnan arkisto Swensk författnings-samling seurakunta seurakuntakertomus Suomen säädöskokoelma Suomen tilastollinen vuosikirja Suomen virallinen tilasto Työvoima- ja elinkeinokeskus Tervolan kunnanarkisto toimittanut tai toimittaneet Tornion seminaarin arkisto Teuvo Siitosen kokoelma Uusi Suomi Valtioneuvoston päätös Ylitornion kirkonarkisto Ylitornion kunnanarkisto SakKuA SaKuA SiKA SiKuA SfS srk srkk SS STV SVT TE-keskus TeKuA Toim. TSeA TSA US VnP YKA YKuA lukuvuosi, lukuvuonna lukuvuodet, lukuvuosina 1966 vuosi, vuonna vuodet, vuosina 5 pykälä pykälät 2 7

15 Sisältö Abstract Tiivistelmä Saatteeksi Lyhenteet 1 Johdanto: LAPIN KOULUTUSHISTORIA Kirkollinen alkuopetus, kansa-, perus- ja oppikoulut Tutkimuskohteen valinta Lapin historiaa Lapin (läänin) rajojen muotoutuminen Lappi vai Peräpohjola? Tutkimustehtävä ja -tavoitteet Tehtävän määrittely ja rajaukset Perustiedot Lapin kouluista ja pohjakoulutuksen toteutuksesta Lähdeaineisto ja tutkimusmenetelmä Aikaisemmat tutkimukset ja keskeiset lähteet Lähdekritiikki Tutkimusmenetelmänä osallistuva havainnointi Työn rakenne ja esitystapa Lapin jako kahteen historialliseen pääalueeseen Kunnan koulutushistoria jakaantuu kuuteen alalukuun Käsittely koulumuodoittain kronologisesti Kunnat ovat omaleimaisia, mutta toisaalta yhteisiä piirteitä on paljon Valitsemani tyylilaji Selvitys eräiden työni kannalta keskeisten käsitteiden käytöstä Keminmaan koululaitos Keminmaa vanhan ja suuren Kemin seurakunnan ja pitäjän entinen kirkonkylä Kiertokoulut Kemin maaseurakunnan koulutuksen antajana Maalaiskunnan osuus koko väkirikkaan Kemijokisuun kansakoululaitoksen perustamisvaiheissa on suuri Pappilan koulu sinapinsiemen, Pölhö tienraivaaja

16 2.3.2 Kemin seudun teollistuminen tuo kuntaan lisää asukkaita, jotka tarvitsevat kouluja Alueliitos muuttaa Kemin maalaiskunnan koulutoimen Kansakoulusta peruskouluun Keminmaan oppikoulut Keminmaan koulutoimen arviointia Yhteenveto: Keminmaan koulut Utsjoen koululaitos Utsjoki kunta Suomen huipulla Kirkon järjestämä opetus Pedagogio ja Pohjois-Suomen ensimmäinen seminaari Katekeettaopetus Kansa- ja peruskoulut Kaksi kansakoulua avataan jo 1800-luvulla Ensimmäisen kansakoulun lyhyt toimikausi Kirkonkylässä Eriksonin pariskunnan tarina Outakosken kansakoulun ensimmäisinä hoitajina Outakosken koulu saa saamenkielisen opettajan Tenojokivarteen perustetaan uusia kouluja Taistelu peruskoulun yläasteesta Utsjoelta suoraan korkeakouluihin Tarkastelua taaksepäin Yhteenveto: Utsjoen koulut Sodankylän koululaitos Sodankylä tähtikunta Lapin sydämessä Seurakunta lasten kouluttajana Oppivelvollisuuskoulu rakentuu Suomen toiseksi laajimpaan kuntaan Kansakoulu aloittaa Kaanaanmaalla Syrjäkylät rupeavat vaatimaan kansakouluja Oppivelvollisuuslaki ei estä koulujen perustamista Oppivelvollisuuden täytäntöönpano suoritetaan ennätysvauhdilla Vielä 18 kylää saa oman kansakoulunsa Kansakoulusta peruskouluun Sodankylä saa Lapin ensimmäisen kunnallisen keskikoulun Katselua menneeseen Yhteenveto: Sodankylän koulut Kemijärven koululaitos Kemijärvi Itä-Lapin keskus Kiertokoulu on pitkään Kemijärven ainoa koulumuoto Oppivelvollisuuskoulu toteutuu Kemijärvellä räjähtämällä Kansakouluasetuksen vaikutus Kemijärvellä Kemiyhtiö ottaa metsät mutta antaa koulun Oppivelvollisuuden toteuttaminen lähtee ripeästi käyntiin Aika tuo muutoksia oppivelvollisuuskouluun Oppikoulujen toiminta Kemijärvellä

17 5.5 Katselua taaaksepäin Yhteenveto: Kemijärven koulut Rovaniemen seudun koululaitos Rovaniemi Lapin hallinnollinen keskus Kiertokouluopetuksen vaiheet Kansakoulusta peruskouluun Rantavitikka, Lapin ensimmäinen kansakoulu Piirijakoasetus antaa vauhtia koulujen perustamiseen Kouluverkko kattaa koko laajan kunnan Oppivelvollisuuden toteuttaminen rauhan vuosikymmenillä ennen talvisotaa Kansakoululaitos sodan pyörteissä vuosina Jälleenrakentaminen ja koulutuksen kehitysvaiheet vuoteen Rovaniemen kaupunki ympäristöineen saa uusia suuria kouluja samaan aikaan, kun yli 30 syrjäkylää menettää koulunsa Jatko-opetus ja kansalaiskoulut Muuttoliikkeen vaikutukset alkavat näkyä Peruskoulu aloitetaan Kansa- ja peruskoulun erityisopetus Rovaniemen seudulla Yksityiset peruskoulut: Rovaniemen Rudolf Steiner -koulu Lapin yliopiston harjoituskoulu Lapin pääkaupunkialueen oppikoulut Rovaniemen kaupunki Rovaniemen maalaiskunta Menneen tarkastelua Koulutus Rovaniemen seudulla, jossa asui vuonna 2000 yli 25 prosenttia Lapin asukkaista Taistelu peruskoulun työpäivien määrästä Yhteenveto: Rovaseudun koulut Kittilän koululaitos Kittilä Ounasjoen maa Katekeetat Kittilässä Kansa- ja peruskoulut Kittilä saa ensimmäisen kansakoulun Ounasjokivarteen syntyy lisää kouluja Elämä sykkii voimakkaasti Kittilän kylissä ja kouluverkko rakentuu Oppivelvollisuuskoulun suuret muutokset Kittilän oppikoulujen vaiheet Lapin varsinaisen maaseudun ensimmäinen oppikoulu aloittaa Kittilässä Kunnallinen keskikoulu avaa sivukylien lapsille oppikoulutien Kouluhanke käynnistyy vuonna Miten perustaminen etenee vuonna 1964? Kunnallinen keskikoulu avataan syksyllä Koulu toimii seitsemän vuotta

18 Pari loppunäytöstä 1965 ja Menneen tarkastelua Yhteenveto: Kittilän koulut Sallan koululaitos Salla (Kuolajärvi) Suomen ja Venäjän pohjoinen rajamaa Kirkon järjestämä koulutus Oppivelvollisuuskoulun kehitysvaiheet runsaan sadan vuoden ajalta Kuolajärvi saa ensimmäisen kansakoulunsa Piirijakoasetus tuo Kuolajärven kuntaan toisen kansakoulun Kuolajärven (Sallan) historian vaiherikkain aika Nopean kehityksen vuosikymmenet ennen talvisotaa Salla ja Sallan koululaitos sodan kourissa Jälleenrakennuskausi ja Sallan nousu vuosina Kansakoululain voimaantulosta eteenpäin Salla saa kunnallisen keskikoulun ja lukion Katsaus Sallan vaiheisiin Yhteenveto: Sallan koulut Tervolan koululaitos Tervola virkeä pitäjä Kemijoen alajuoksulla Kiertokoulu alkuopetuksen antajana ja kansakoulun pohjakouluna Kansa- ja peruskoulun vaiheet Tervolassa Lapinniemen kansakoulu syntyy ainutlaatuisella tavalla Piirijakoasetuksen vaikutukset Tervolassa Oppivelvollisuuslain täyttäminen tuo Tervolaan 18 uutta koulua Kemijokivarren koulut perustetaan jo ennen talvisotaa Uudet asutusalueet tarvitsevat uusia kouluja Koulujen tarve pienenee sitä mukaa, kun väki vähenee Oppikoulut Katse taaksepäin Yhteenveto: Tervolan koulut Simon koululaitoksen vaiheet Simo merenrantojen, aapasoiden ja jokivarsien pitäjä Kiertokoulujen vaikea taival Simossa Kansa- ja peruskoulut Simolaiset kunnostautuvat kansakoulujen perustajina Pitkä Simojokivarsi saa ensimmäisen koulunsa Jokivarsiin perustetaan yhdeksän uutta koulua ja Kallion saarelle yksi Simon kouluverkko supistuu 1900-luvun alkuvuosien tasolle Simo saa oman oppikoulun Silminnäkijän arviointia simolaisesta koulutuksesta Yhteenveto: Simon koulut Kemin koululaitos Kemi meren ja tehtaitten kaupunki

19 11.2 Kiertokoulua tarvitaan myös Kemin kaupungissa Kansakoulu ja peruskoulu Kemin kaupunki saa ensimmäisen kansakoulunsa ja Lappi toisen kokovuotisen alakansakoulun Kemin toinen kansakoulu perustetaan Alueliitos tekee Kemistä Lapin suurimman koulukaupungin Oppivelvollisuuskoulun suurten muutosten aika Kansakoulua kehitetään vuosina Vaikeaa on peruskoulun liikkeellelähtö Kemissä Myrskyn ja sateen jälkeen tulee pouta Kemi oppikoulukaupunkina Kemin ensimmäisen oppikoulun vaiheet Kemin tyttölyseo Kemin yhteiskoulu Kemi iltaopetuksen kehittäjänä Katselua taaksepäin Yhteenveto: Kemin koulut Inarin koululaitos Inari ainoa Suomen kunta, jossa puhutaan neljää kotimaista kieltä Katekeettaopetuksen vaiheet Inarissa Oppivelvollisuuskoulun synty ja kehitysvaiheet Suomen suurimmassa kunnassa Kansakouluhankkeita Kansakoulut aloittavat työnsä Kouluverkko rakentuu Inariin Suurten muutosten vuosikymmenet Kaukaa oli inarilaisten haettava oppikoulusivistys Menneen arviointia Yhteenveto: Inarin koulut Ranuan koululaitos Ranua Pudasjärven, Rovaniemen ja Simon erämaista muodostettu kunta Kiertokoulujen toiminta Ranuan alueella Ranuan nuoriso emäseurakuntien huolenpidon kohteena Ranuan seurakunnan kiertokoulut vastaavat melkein yksin koko nuoren kunnan lastenkoulutuksesta lähes 30 vuotta Ranuan kattava kouluverkko on pitkän tien päässä Ranuan kunta saa ensimmäiset kansakoulunsa ja piirijaon Ylisimon ja Ranuan koulujen ensivaiheet Kansakouluntarkastajat koulutoimen kehittäjinä Ranualla ja koko Pohjois-Suomessa Oppivelvollisuus toteutuu hitaasti Ranuan kunnassa Vuosina avataan Ranuan kunnassa yksi uusi kansakoulu ja sotavuosina kaksi Ranuan ihme: kunta avaa 14 uutta kyläkoulua ja vielä viisi lisää

20 Kun peruskouluun Lapissa siirrytään, viimeisestä tulee ensimmäinen Oppikoulut Ranualla Ranuan Saunakoulu Kunnallinen keskikoulu antaa oppikoulusivistystä 17 vuotta Omassa kunnassa ylioppilaaksi Ranualla harjoitetun koulutuspolitiikan tarkastelua Yhteenveto: Ranuan koulut Pelkosenniemen kunnan koululaitos Pelkosenniemi Pyhätunturin ja Vuotoksen kunta Katekeettaopetus Kansa- ja peruskoulut Alaperän ensimmäisen koulun kaappaus Oppivelvollisuus toteutetaan ennätysajassa Ajan aallot ankarasti käyvät Tasa-arvoon pyrkivä koulutuspolitiikka tuo oppikoulut myös Pelkosenniemelle Katselua menneeseen ja vähän tulevaisuuteenkin Yhteenveto: Pelkosenniemen koulut Savukosken koululaitos Savukoski harvaan asuttu erämaakunta ja Joulupukin kotipitäjä Katekeettaopetusta Savukoskella noin sata vuotta Oppivelvollisuuskoulu ei vierasta syrjäseutujakaan Ensimmäisen kansakoulun vaikea alkutaival Kolme kylää saa koulun 1920-luvulla ja sodan jälkeen perustetaan vielä neljä kansakoulua Kansalaiskoulun ja keskikoulun kautta peruskouluun Savukoski saa sekä keskikoulun että lukion Savukosken koulutoimen tarkastelua Yhteenveto: Savukosken koulut

21 1 Johdanto: LAPIN KOULUTUSHISTORIA Kirkollinen alkuopetus, kansa-, perus- ja oppikoulut 1.1 Tutkimuskohteen valinta Kesäkuussa 1954 oli kansakouluntarkastaja määrännyt minut suostumukseni mukaisesti Simon kunnan Matalan kansakoulun opettajaksi. Miesylioppilaat saivat siihen aikaan vielä opettajanviran haltuunsa toistaiseksi, kun sitoutuivat opettajien poikkeusvalmistukseen. Kun pätevyys oli hankittu, viran vakinaistamisen merkiksi annettiin opettajalle valtakirja. Halusin käydä katsomassa työpaikkaani ennen ensimmäisen työkauden alkua. Eräänä kauniina heinäkuun sunnuntaiaamuna laskeuduin junasta polkupyörineni Simon asemalle. Tarkastajalta olin saanut koulun osoitteen, jonka mukaan koulu sijaitsi Jokikylässä. Kysyin asemamieheltä, kuinka pitkä matka oli Jokikylään ja mistä tie sinne lähtisi. Hän esitti vastakysymyksen ja tiedusteli, mihin minä olin Jokikylässä menossa. Kun en heti vastannut, asemamies totesi, että Jokikylä alkaa tästä asemalta ja on 100 kilometriä pitkä. Matalan kansakoulu oli onneksi Alajokikylässä, ja sinne oli matkaa vain 17 kilometriä. Näin minulle selvisi, että Lappi on iso maa. Jo Oulun seudulla asuneelle oli käsittämätöntä, että jossakin pitäjässä saattoi yksi kylä olla näin mahdottoman suuri. Olinhan kasvanut Kempeleessä, jonka keskipisteestä neljän naapurikunnan rajoille ei ollut kuin kuusi tai korkeintaan seitsemän kilometriä. Kempeleen kirkolta ei Oulun kaupungin keskustaankaan ollut kuin vähän yli kymmenen kilometriä, mutta välille mahtui kaistale silloista Oulujoen kuntaa. Tosin asemamies ei kertonut, että Jokikylästä kuului siihen aikaan vain puolet Simoon ja toinen puoli Ranuan kuntaan. Vielä 1900-luvun alussa ennen Ranuan perustamista Jokikylä kokonaisuudessaan oli osa Simon pitäjää. Seitsemän vuoden aikana tutustuin perinpohjaisesti Simoon, jonka kaikissa kylissä siihen aikaan elämä sykki väkevästi, koska työtä oli runsaasti ja sen mukana myös toimeentuloa. Olin opettajana Simojokivarressa kaksiopettajaisessa Matalan koulussa viisi vuotta ja Viantiejoella yksiopettajaisessa Ylipään koulussa kaksi vuotta. Opin tuntemaan myös Simon merenrantakylät hyvin, koska perheen perustamisen jälkeen asuimme lähes kolme vuotta Simoniemessä eli Simon kirkonkylässä. Kesät pelasin simolaisissa pesäpallojouk-

22 22 kueissa ja yhtenä kesänä olin kunnan palkkaamana urheiluohjaajana, jonka työalueena oli koko kunta. Seuraavat yhdeksän vuotta olin opettajana Kuivaniemessä, jossa olin kansalaiskoulun johtajana ja kunnallisen keskikoulun tuntiopettajana. Kun Simon kunta on Perämeren rannikolla Lapin läänin eteläisin kunta, niin Kuivaniemi on puolestaan Oulun läänin pohjoisin kunta, joka kuuluu Kemin talousalueeseen. Tästä syystä Kuivaniemen kunta on monissa toiminnoissa hakenut yhteistyökumppaninsa Lapin läänin puolelta. Esimerkiksi pitäjän urheiluseura Kuivaniemen Yritys kuuluu aluejaossa Länsi-Pohjan piiriin, jonka alue pohjoisessa loppuu vasta Kilpisjärvellä, ja paikkakunnan luetuin sanomalehti ilmestyy Kemissä. Kuivaniemeltä pystyin työn ohessa jatkamaan opiskelua Oulun yliopistossa. Jo Kuivaniemen vuosinani sain hoitaa kansakouluntarkastajien sijaisuuksia Oulun läänissä. Keväällä 1970 pääsin koulutoimentarkastajaksi Lapin lääninhallitukseen. Ehdin olla ennen keväällä 1996 tapahtunutta eläkkeelle siirtymistäni mukana Lapin läänin koulutuksen kehittämistyössä 26 vuotta, josta ajasta neljä vuotta koulutoimentarkastajana ja 22 vuotta kouluosaston osastopäällikkönä. Kun olin ollut 56 vuotta täysipäiväisesti mukana koulutyössä oppilaana, opettajana ja hallinnossa Pohjois-Suomessa ja tästä ajasta suurimman osan Lapin läänissä, ei tutkimuskohteen etsimisessä ollut juuri valinnan varaa. Haluan tutkia Lapin läänissä tapahtuneen koulutuksen puitteet ja vaiheet katekeetta- ja kiertokouluista yliopistoon saakka osana koko Suomen koulutusjärjestelmää. 1.2 Lapin historiaa Lapin (läänin) rajojen muotoutuminen Jo noin tuhat vuotta sitten oli vakinaista suomalaista asutusta Pohjanlahden perukassa sekä Tornion- ja Kemijoen alajuoksuilla. Nämä asukkaat olivat etupäässä hämäläistä alkuperää olevia Peräpohjan pyyntitalonpoikia, jotka harjoittivat myös saamelaisten verotusta. Myös norjalaiset kävivät verottamassa saamelaisia ja kiistelivät verotusoikeuksista suomalaisten kanssa. Historian kirjoissa mainitut kveenit eli kainulaiset olivat juuri niitä suomalaisia, jotka asuivat Perämeren pohjukassa. Alueen vanha suomalainen nimitys onkin ollut Kainuu. Muu osa nykyistä Lapin lääniä oli tietysti saamelaisten asuttamaa. Suomalaisten asuinseutuja Jouko Vahtola nimittää Peräpohjaksi tai myös Pohjanperäksi. Toisen vuosituhannen alkaessa nykyisin neljään valtakuntaan kuuluva Pohjoiskalotti oli saamelaisten asuttamaa ja tätä aluetta eivät silloin valtakuntien rajat rikkoneet. Suomessakin tiedetään vielä 1500-luvulla asuneen saamelaisia ainakin Pohjois-Savossa ja -Karjalassa. 1 Kun ensimmäisen kristillisen vuosituhannen lopussa Lapin verotuksesta ja kaupasta kilpailivat länsisuomalaislähtöiset kainulaiset ja norjalaiset, niin viimeistään toisen vuosituhannen alussa mukaan tulivat myös karjalaiset. Heidän harjoittamansa lapinverotus oli 1200-luvulla jo vanhaa ja vakiintunutta. Karjalainen asutus levisi Kemijokilaaksoon, ja tämä jokivarsi sekä Pohjanranta siitä etelään olivat vankasti karjalaisten hallinnassa aina- 1. Aikio 1985, 41 50; Vahtola 1985a, 222; Vahtola 1985b, 332.

23 23 kin jo 1200-luvun lopussa. 2 Venäläiset kronikat kertoivat vielä 1496 retkestä Kainuun kymmenelle virralle eli Kymmenen virran maahan. Kun kymmenen suurinta lohijokea lasketaan Kemijoesta etelään, ollaan Vetelinjoella, mikä lienee ollut kristillisen Suomen pohjoisraja ensimmäisen ristiretken jälkeen. 3 Nykyisellä Kainuun maakunnalla ei ole mitään tekemistä edellä mainitun Kainuun kanssa. Nimikaimoja ovat. Kun laajaa Lappia eli Saamenmaata, jossa ei ollut sovittuja etupiirirajoja, verotettiin kolmelta taholta, seurasi siitä tietysti ristiriitoja. Mukaan tulivat myös valtiot. Norjalaiset edustivat Norjan ja vuodesta 1380 lähtien Tanskan kuningasta, ja karjalaisten taustavoimaksi tulivat venäläiset ja Novgorod ja myöhemmin 1400-luvun lopulla Moskova. Ruotsin kruunu vahvisti tai myönsi ilmeisesti jo 1200-luvun lopulla Peräpohjan kainulaisille näiden vanhat lapinkäyntioikeudet. Heistä tuli etuoikeuden myötä birkarleja eli pirkkalaisia. Näin Ruotsi sai jalansijaa pohjoisessa ja kainulaiset sekä tukea että suojelusta karjalais-novgrodilaista voimaa vastaan. Pohjoisessa Jäämeren rannalla Norjan ja Novgorodin tavoitteet törmäsivät yhteen 1200-luvulla. Ensimmäinen näiden valtioiden välinen rauhansopimus tehtiin 1251 ja seuraava Näillä sopimuksilla Norja ja Novgorod ottivat Jäämeren rantojen merilappalaiset yhteisverotukseen, missä Ruotsi ei ollut osallisena. Kun Ruotsin ja Novgorodin välisessä vuonna 1323 solmitussa Pähkinänsaaren rauhansopimuksessa rajalinja kulki Laatokalta Pyhäjokilinjaa 4 noudattaen Pohjanlahteen, oli Novgorod saanut sekä pohjoisessa että etelässä Lappiin pihtiotteen. Kun toista Perämereltä lähtevää rajalinjaa ei määritelty rauhansopimuksessa, käytännössä sellaiseksi vakiintui Kemijoki. Rauhansopimus jätti myös määrittelemättä etupiirirajat Lapissa Ruotsin ja Novgorodin välillä. Tästä seurasi vuosisatoja kestänyt kamppailu alueiden herruudesta. 5 Pähkinänsaaren rauhan jälkeen ruotsalaiset eivät tunnustaneet Novgorodin isännyyttä Pohjanrannalla, vaan ryhtyivät toimenpiteisiin tämän vallan murtamiseksi. Kirkkoja ja seurakuntia ruvettiin perustamaan Perämeren rannoille. Tornion, Kemin ja Salon seurakunnat syntyivät pian rauhanteon jälkeen, ja Iin kappeliseurakunta perustettiin keskelle Novgorodin omistamaa Pohjanrantaa noin 1370 ja liitettiin Turun hiippakuntaan. Asutusta ruvettiin myös voimaperäisesti levittämään uusille alueille. Vuonna 1328 birkarleille taattiin heidän entiset oikeutensa lappalaisiin nähden. Tässä asiakirjassa mainittiin ensimmäisen kerran birkarlit eli suomennettuna pirkkalaiset, mutta ei minään uutena asiana, vaan tietyt oikeudet jo aikaisemmin saamelaisiin saaneena ryhmänä. Epäilemättä nämä oikeudet tarkoittivat verotus- ja kauppaoikeuksia. Vahtolan mukaan pirkkalaisia ei saa sekoittaa Pirkkalan pitäjään, kuten on joskus aikaisemmin tehty. Kun karjalaiset ja venäläiset yrittivät puolustaa rauhansopimuksessa saamiaan alueita, käytiin ratkaisutaistelu 1370-luvulla Oulujokilinjalla. Se päättyi Novgorodin tappioon. Olot vakiintuivat luvun lopulla niin, että pirkkalaisten, karjalaisten ja norjalaisten verotusalueet pysyivät ennallaan 1500-luvulle saakka. Pirkkalaiset olivat kuitenkin saaneet Kalmarin unionin 2. Vahtola 1985b, Luukko 1954, Luukko 1954, Luukon käsityksen mukaan karjalaisraja siirtyi vuoden 1270 tienoilla Pyhäjoen pohjoispuolelle Pattijoelle, mikä sovittiin rajaksi myös Pähkinäsaaren rauhanteossa. Tämän jälkeen venäläiset nimittivät aluetta Seitsemän kymen Karjalaksi (Korela Semidesjatskaja); Julku 1987, Kyösti Julkun mukaan Heikki Kirkisellä, Kustaa Vilkunalla ja hänellä itsellään on toinen käsitys kuin Armas Luukolla edellä mainitun venäjänkielisen sanan merkityksestä, vaikka heidänkin tulkintansa ovat keskenään ristiriitaisia. 5. Aikio 1985, 67; Vahtola 1985b,

24 24 suojissa ruotsalaisten tuella 1400-luvulla vakiinnutetuksi verotuksensa myös Jäämeren rannikon merilappalaisiin. Maallista hallintoa varten syntyivät 1400-luvulla Kemin ja Tornion hallintopitäjät. 6 Saamelaisten asuinalue oli Norjan, Ruotsin ja Novgorodin tekemien sopimuksien mukaan jo 1300-luvun alkupuolella kokonaisuudessaan piiritetty. Kirkollinen valta kulki usein maallisen vallan edellä, ja perustetut seurakunnat yhdistettiin etelästä johdettujen hiippakuntien alaisuuteen. Pohjois-Norjaan rakennettiin ensimmäinen kirkko Lofooteille jo noin 1100 ja Tromssan kirkko noin Vuonna 1307 valmistui kirkko Vuoreijaan, johon myös Norjan isännyyttä suojaamaan rakennettiin linna. Venäläisten valtaa turvaava luostarilaitos levisi 400 vuoden aikana Laatokalta Jäämerelle, sillä Valamon luostari perustettiin noin 1100 ja Petsamon luostari noin Kirkko näytteli erittäin tärkeää osaa myös Pohjanperän eli Perämeren rannikkoseutujen liittymisessä Ruotsin yhteyteen. Upsalan piispan toimesta kirkollinen valta eteni Pohjanlahden länsirannikkoa pitkin ja Turun piispa huolehti itärannikosta. Noin vuoden 1200 tienoilla oli seurakunnat perustettu ja kirkot pystytetty jo Merenkurkun molemmin puolin. Tällöin perustettu Pietarsaaren seurakunta oli pitkään Rooman kirkon pohjoisin etuvartija Suomessa. Kuten aikaisemmin on kerrottu, 1300-luvulla Pohjanlahden pohjoisrannoille perustettiin useita seurakuntia. Kun hiippakuntien valtapyyteet Pohjolan suurjokien lohiverotuksesta törmäsivät yhteen, sopivat hiippakuntien piispat 1300-luvun puolivälissä, että Tornion seurakunta kuului Upsalan hiippakuntaan ja Kemin seurakunta Turun hiippakuntaan rajan kulkiessa Kaakamojoen 8 ja Kemijoen välissä olevaa pientä Rajajokea pitkin. 9 Tällä sopimuksella oli pitkäaikaiset seuraukset, sillä Tornio lapinmaineen kuului Upsalan hiippakuntaan ja vuodesta 1647 Pohjois-Ruotsiin perustettuun Härnosandin hiippakuntaan aina Haminan rauhaan 1809 saakka ja Kemi lapinmaineen Turun hiippakuntaan. Tornion ja Kemin emäseurakunnista sekä lapinmaista oli tietysti jo luvulle tultaessa muodostettu useita itsenäisiä seurakuntia ja niihin kuuluvia kappeleita, kuten myöhemmin kerrotaan, mutta hiippakuntaraja periytyi 1300-luvulta. Käsite lapinmaa on esiintynyt ensimmäisen kerran 1340 kuningas Maunu Eerikinpojan kirjeessä, jossa luvattiin verovapaus lapinmaahan asumaan asettuville uudisasukkaille. Kustaa Vaasan hallituskaudelle 1500-luvulla lapinmaasta puhuttiin asiakirjoissa yhtenä kokonaisuutena, seuraavassa vaiheessa on puhuttu Tornion ja Kemin lappalaisista ja 1500-luvun puolivälissä vakiintuivat käsitteet Tornion lapinmaa ja Kemin lapinmaa eli Tornion ja Kemin Lapit. Kustaa Vaasa otti pirkkalaisilta pois lapinmaiden verotusoikeuden, ja veronkannon suorittajiksi määrättiin sekä Tornion että Kemin Lappiin oma lapinvoutinsa. 10 Uuden ajan alkaessa 1500-luvulla nykyisen Lapin (läänin) paikkakunnat olivat jo hyvin pitkälle hahmottuneet. Alueella oli kaksi suurpitäjää Tornio ja Kemi. Tornion pitäjä ulottui molemmin puolin Tornion- ja Muonionjokea pohjoisessa Sonkamuotkaan saakka, joka on nykyisten Enontekiön ja Muonien kuntien rajan tienoilla Kätkäsuvannon kylän pohjoispuolella. Tämän Tornion pitäjän ja lapinmaan rajan vahvisti Juhana III Vahtola 1985b, ; Vahtola 1991b, ; Luukko 1954, Aikio 1985, Kalle Grönholmin haastattelu Alatorniolaiset sanovat Kaakamo eikä Kaakama. 9. Aikio 1985, 57; Vahtola 1985b, Vahtola 1985b,

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 19.8.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 Lapin liitto 27.1.2015 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 Lapin liitto 25.6..2014 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 25.3.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 26.1.2012 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-2011

Lisätiedot

LAPIN KOULUTUSHISTORIA - KIRKOLLINEN ALKUOPETUS, KANSA-, PERUS- JA OPPIKOULUT, OSA 2

LAPIN KOULUTUSHISTORIA - KIRKOLLINEN ALKUOPETUS, KANSA-, PERUS- JA OPPIKOULUT, OSA 2 LAPIN KOULUTUSHISTORIA - KIRKOLLINEN ALKUOPETUS, KANSA-, PERUS- JA OPPIKOULUT, OSA 2 JUHANI LASSILA Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö, Oulun yliopisto OULU 21 JUHANI LASSILA LAPIN KOULUTUSHISTORIA

Lisätiedot

Väkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e)

Väkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e) indeksin kehitys Lapin seutukunnissa 1994-30.6.2014(e) 110,0 105,0 indeksi v. 1994 = 100 indeksi 30.6.2014 Rovaniemen seutu; 104,6 100,0 95,0 90,0 85,0 Tunturi-Lappi; 90,6 Kemi-Tornio; 90,3 LAPPI; 89,8

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Lapin liitto 6.11.2015 LÄHDE: Tilastokeskus Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Kunta / Seutukunta 31.12.2014 V u o s i 2 0 1 5 k u u k a u s i t t a i s e t e n n

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 27.10.2011 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-30.9.2011

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA

MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA Vuosittain: 1999-2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, maaseutu ja energia Vuositilastot 2015 MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA 2000-2015 2000-2001 2002-2010

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 27.1.2017 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Lisätiedot

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 1/8 Lapin liitto 6.9.2012 Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 31.12.2010 Maa, seutu, Toimiala Työlliset Palkan- Valtio Kunta Valtioenemmis-Yksityinetöinen

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 27.1.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Kunta / Seutukunta 31.12.2014 V u o s i 2 0 1 5 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t 31.1. 28.2. 31.3.

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 19.5.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Lisätiedot

INHIMILLISESTI AMMATILLISESTI LUOTETTAVASTI. Lapin pelastuslaitos

INHIMILLISESTI AMMATILLISESTI LUOTETTAVASTI. Lapin pelastuslaitos INHIMILLISESTI AMMATILLISESTI LUOTETTAVASTI Lapin pelastuslaitos Sisältö Lapin pelastuslaitos Lapin hälytystilastot 2018 maastopalot Ruotsin virka-aputehtävä Pelastuslaitokset Pelastuslaki 379/2011 Asetus

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 11.8.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 2.1.2017 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t 31.1.

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 24.3.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2015-29.2.2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015

Lisätiedot

LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus

LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus 2005 2004 Pelkosenniemi 5 770 5 159 Enontekiö 5 188 4 708 Utsjoki 4 955 5 244 Muonio 4 873 4 279 Sodankylä

Lisätiedot

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi LAPIN LUKIOT, AMMATILLISET OPPILAITOKSET JA KANSANOPISTOT, JOISSA AMMATILLISTA KOULUTUSTA LUKUVUONNA 2011-2012 Utsjoki Inari Enontekiö Lukioita 23 Kittilä Ammatillisia oppilaitoksia tai niiden sivuopetuspisteitä

Lisätiedot

Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki

Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki 18.10.2018 MEILLE SYNTYY UUSI LAPPI Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta. UUSI LAPPI -kuntakierroksella kuunneltiin asukkaiden ja henkilöstön ajatuksia

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja Selvitys sosiaalihuollon ll henkilöstön nykyisestä määrästä ä ja kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja poistumasta it t vuoteen 2015 Lapin alueella ll Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Paikka Oulun yliopisto, Yliopistokatu 9, C ovi, tila KTK 112

Paikka Oulun yliopisto, Yliopistokatu 9, C ovi, tila KTK 112 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ Lapin toimintayksikkö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI PÖYTÄKIRJA 26.5.2010 Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja

Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin maahanmuuttotilastoja Meri-Lapin MAKO-verkosto Tornio 16.5.2017 Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista

Lisätiedot

LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas

LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas Sisältö: Käyttötalous yhteensä Sosiaali- ja terveydenhuolto Opetus- ja kulttuuritoimi Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin ELY-keskus 8.5.2017 kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista Maakunta väestöstä Ahvenanmaa 10,6 Uusimaa 8,0

Lisätiedot

Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto , Kemijärvi

Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto , Kemijärvi Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto 23.3.2017, Kemijärvi Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361

Lisätiedot

Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki

Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki 18.10.2018 MEILLE SYNTYY UUSI LAPPI Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta. UUSI LAPPI -kuntakierroksella kuunneltiin asukkaiden ja henkilöstön ajatuksia

Lisätiedot

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 14. 15.2.1970 LAHDESSA Lahden Kaleva 48 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Mauri Saarivaino Iisalmen Työväen Urheilijat 2. Hannu Miettinen Kuopion Riento 2. Jorma Pikkujämsä

Lisätiedot

KUNTIEN TALOUSARVIOT V. 2011

KUNTIEN TALOUSARVIOT V. 2011 KUNTIEN TALOUSARVIOT V. 2011 Luvut 1000 As.luku Toiminta- Valtion- Tilikauden Tilikauden Lainat Netto- Kunta 2011 kate Verotulot osuudet Vuosikate Poistot tulos yli-/alijäämä 31.12.2011 invest.*) Enontekiö

Lisätiedot

Oulun piirin avoimet katsastukset

Oulun piirin avoimet katsastukset Oulun piirin avoimet katsastukset Kiiminki, 18.02.2017 Yksilökilpailut M 1. Jääskeläinen Joni 2 HMY 279 (29:25) 238 (+16m/+15m) 570 (95) 1087 2. Lindvall Timo 18 KEM 283 (28:46) 276 (+6m/+6m) 528 (88)

Lisätiedot

Lapin liitto Kuntakohtainen katsaus talousarvioihin. Henkilöstömenojen osalta huomioitava lomituspalvelujen hoito:

Lapin liitto Kuntakohtainen katsaus talousarvioihin. Henkilöstömenojen osalta huomioitava lomituspalvelujen hoito: Lapin liitto 3.3.2010 Lapin kuntien talousarviot vuodelle 2010 Vertailutiedot: kuntien antamat ennakkotiedot vuoden 2009 tilinpäätöksistä ja Tilastokeskus Henkilöstömenojen osalta huomioitava lomituspalvelujen

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 8.12.2014 Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015 SM-esikilpailu Lumijoki, 27.06.2015 Yksilökilpailut M 1. Kuitunen Lasse 21 Keski-Pohja 300 (20:06) 240 (-24m/+6m) 582 (97) 1122 2. Marttila Petri 1 Oulu 278 (23:41) 288 (-1m/-5m) 546 (91) 1112 3. Tapani

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 24.1.2017 Liisa Niiranen 10,1 % 9 % 7,5 % 11,3 % Timo Aro 2016 Lapin väestöennuste Ennuste 2040 Ennuste 2030 Ennuste 2020

Lisätiedot

Omaishoitajaliitto Lähellä ja tukena

Omaishoitajaliitto Lähellä ja tukena Omaishoitajaliitto Lähellä ja tukena Lähdetieto: Liirum laarum 5.4.2019 Seminaari Matti Meikäläinen Omaishoitajista pääasialliset auttajat, n. 300 000 naisia 61% miehiä 39% ei-työelämässä 34-54% ansiotyössä

Lisätiedot

Paikka: Ravintola Oppipoika, Auditorio. Korkalonkatu 33, Rovaniemi.

Paikka: Ravintola Oppipoika, Auditorio. Korkalonkatu 33, Rovaniemi. 1.2.2017 Koko Lapin Sote Lapin sote-valmistelun poliittisen ohjausryhmän 3. kokous esityslista Aika: 8.2.2017 klo 12 15.30 (tauko noin klo 14.00) Paikka: Ravintola Oppipoika, Auditorio. Korkalonkatu 33,

Lisätiedot

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun suunnitelmat tukiprosessi Työkokous 9.12.29 Avohuollon piirissä olevien osuus kaikista -17-vuotiaista 18 16 14 12 12,8 12,2 1,9 % 1 8 6

Lisätiedot

Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki

Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki 18.10.2018 MEILLE SYNTYY UUSI LAPPI Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta. UUSI LAPPI -kuntakierroksella kuunneltiin asukkaiden ja henkilöstön ajatuksia

Lisätiedot

Lapin kylätoiminnan ja Lapin Kylätoiminnan Tuki ry V U O S I K E R T O M U S 2010

Lapin kylätoiminnan ja Lapin Kylätoiminnan Tuki ry V U O S I K E R T O M U S 2010 Lapin kylätoiminnan ja Lapin Kylätoiminnan Tuki ry V U O S I K E R T O M U S 2010 Lapin kylätoiminta oli kylien yhteenliittymä, jonka tehtävänä oli kylien edunvalvonta ja kylätoiminnan edistäminen. Sen

Lisätiedot

Kuntien maaseutuviranomaisten yhteystiedot

Kuntien maaseutuviranomaisten yhteystiedot 11.9.2017 Kuntien maaseutuviranomaisten yhteystiedot Tunturi-Lapin maaseutulautakunta Muonion kunnan Tunturi-Lapin maaseutulautakunta hoitaa Muonion, Enontekiön ja Kittilän kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisen

Lisätiedot

Tulokset / El Pilkit Kuusamo N Alle 70 V

Tulokset / El Pilkit Kuusamo N Alle 70 V Tulokset / El Pilkit Kuusamo 08.04.2016 N Alle 70 V 1. Heiskanen Aila Pohj Pohjanmaa 4164 G 2. Nuora Maila Pohj Pohjanmaa 4060 G 3. Aalto Eila Pirkanmaa 3608 G 4. Kurvinen Vuokko Pohj Pohjanmaa 3214 G

Lisätiedot

MAAOMAISUUS Vuosittain:

MAAOMAISUUS Vuosittain: MAAOMAISUUS Vuosittain: 2000-2009 Lapin työ- ja elinkeinokeskus, maaseutu ja energia Vuositilastot 2009 MAAOMAISUUS 31.12.2009 Enontekiö 2,91 27,14 30,05 Inari 219,58 158,77 378,35 järvi 59,49 19,16 78,65

Lisätiedot

Ajankohtainen Uno Gygnaeus

Ajankohtainen Uno Gygnaeus Ajankohtainen Uno Gygnaeus I II III SUOMEN KOULUHISTORIALLISEN SEURAN VUOSIKIRJA 2010 Ajankohtainen Uno Cygnaeus Uno Cygnaeuksen juhlavuosi 2010 KOULU JA MENNEISYYS XLVIII IV ISSN 0780-7694 ISBN 978-952-92-8080-3

Lisätiedot

HIRVIKOLARISEURANTA LAPPI Lapin ELY, Ramboll Finland Oy

HIRVIKOLARISEURANTA LAPPI Lapin ELY, Ramboll Finland Oy HIRVIKOLARISEURANTA LAPPI 2000 2017 Lapin ELY, Ramboll Finland Oy 12.3.2018 1 LIIKENNETURVALLISUUS LAPISSA VUONNA 2017 Tieliikenteessä kuoli 7 henkilöä (2016 / 15 hlöä, 2015 / 11 hlöä, 2014 / 13 hlöä).

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan 23.2.2016 Rovaniemi Koulu liikuttaa ja istuttaa Liikkuva koulu -tutkimuksen tuloksia 2010 2015 Tuija Tammelin, Janne Kulmala, Harto Hakonen

Lisätiedot

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli Sivu 1 1. Jäntti Raimo Atrium 633 605 655 629 715 12962 (1662) 677 653 643 666 655 663 723 685 652 614 643 628 621 597 (585) 605 (581) (574) 2. Härkönen Heikki PoRa 684 627 630 580 658 12928 (1623) 647

Lisätiedot

Alueelliset vastuumuseot 2020

Alueelliset vastuumuseot 2020 Alueelliset vastuumuseot 2020 Nelimarkka-museo Porvoon museo HAM Helsingin taidemuseo Helsingin kaupunginmuseo Hämeenlinnan kaupunginmuseo Hämeenlinnan taidemuseo Joensuun museot Jyväskylän museot Kainuun

Lisätiedot

Kansallinen 25 ja 125 tikkaa Hämeenlinna/Lammi Järjestäjä Lammin Tikka

Kansallinen 25 ja 125 tikkaa Hämeenlinna/Lammi Järjestäjä Lammin Tikka Kansallinen 25 ja 125 tikkaa Hämeenlinna/Lammi Järjestäjä Lammin Tikka 19.02.2017 päivitetty 20.2.2017 klo 16.30 25 tikkaa MM 1. Hyyrynen Juha KLT 42 42 43 43 42 212 2. Järvinen Tarmo JST 39 44 42 43 40

Lisätiedot

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli Sivu 1 1. Jäntti Raimo Atrium 627 647 641 646 (512) 13262 (1593) (609) 781 633 (605) 655 629 715 677 653 643 666 655 663 723 685 652 (614) 643 628 (621) (597) (585) (605) (581) (574) 2. Härkönen Heikki

Lisätiedot

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli Sivu 1 1. Jäntti Raimo Atrium 781 633 605 655 629 13146 (1653) 715 677 653 643 666 655 663 723 685 652 614 643 628 621 (597) (585) 605 (581) (574) 2. Härkönen Heikki PoRa 769 684 627 630 (580) 13117 (1623)

Lisätiedot

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli Sivu 1 1. Härkönen Heikki PoRa 641 769 684 627 630 13151 (1626) (580) 658 647 649 644 633 687 679 713 685 628 (578) (578) 682 645 629 (607) 614 607 (549) 2. Jäntti Raimo Atrium 609 781 633 605 655 13150

Lisätiedot

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Kari T. Korhonen VMI/Luke Metsävarat: Korhonen, K.T. & Ihalainen, A. Hakkuumahdollisuudet: Packalen, T., Salminen O., Hirvelä, H. & Härkönen,

Lisätiedot

Yhteistyömallien selvittäminen Pelkosenniemen kunnan kanssa

Yhteistyömallien selvittäminen Pelkosenniemen kunnan kanssa Kunnanhallitus ASIALISTA KOKOUSTIEDOT KÄSITELTÄVÄT ASIAT :t Aika Maanantai 20.6.2016 klo 12.00-12,35 Paikka Savukosken kunnanvirasto 108 109 110 Yhteistyömallien selvittäminen Pelkosenniemen kunnan kanssa

Lisätiedot

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 11 Lappi 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Lappi on Suomen pohjoisin maakunta, jonka ainoa naapurimaakunta on Pohjois-Pohjanmaa. Lapin maakunnan muodostavat 21 kuntaa,

Lisätiedot

MESTARIHIIHTO 2014-15 -haastehiihdon tulokset sija Etunimi Sukunimi. Grönstrand

MESTARIHIIHTO 2014-15 -haastehiihdon tulokset sija Etunimi Sukunimi. Grönstrand MESTARIHIIHTO 2014-15 -haastehiihdon tulokset sija Etunimi Sukunimi Kauno Kyhälä Sakari Ukonmaanaho Kari Kuoppamaa Reijo Puurunen Jorma Halonen Petri Pitkänen Ari Grönstrand Risto Ruostetsaari Risto Pekkala

Lisätiedot

Leader Tunturi-Lappi ry (LTL) Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio. Leader Outokaira tuottamhan (Outokaira) Tornio, Pello, Ylitornio

Leader Tunturi-Lappi ry (LTL) Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio. Leader Outokaira tuottamhan (Outokaira) Tornio, Pello, Ylitornio Lappi Leader Tunturi-Lappi ry (LTL) Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio Leader Outokaira tuottamhan (Outokaira) Tornio, Pello, Ylitornio Pohjoisimman Lapin Leader (PLL) Sodankylä, Inari, Utsjoki, Savukoski,

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki

Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki 18.10.2018 MEILLE SYNTYY UUSI LAPPI Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta. UUSI LAPPI -kuntakierroksella kuunneltiin asukkaiden ja henkilöstön ajatuksia

Lisätiedot

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli Sivu 1 1. Jäntti Raimo Atrium 677 653 643 666 655 11465 (1533) 663 723 685 652 614 643 628 621 597 585 605 581 574 2. Härkönen Heikki PoRa 647 649 644 633 687 11454 (1458) 679 713 685 628 578 578 682 645

Lisätiedot

ULKOLAISET AUTOILIJAT ONNETTOMUUSANALYYSI LAPIN ELY-KESKUS

ULKOLAISET AUTOILIJAT ONNETTOMUUSANALYYSI LAPIN ELY-KESKUS ULKOLAISET AUTOILIJAT ONNETTOMUUSANALYYSI LAPIN ELY-KESKUS 2009 2013 TARKASTELU ONNETTOMUUSTILASTOISTA LAPISSA Mukana liikenneviraston ylläpitämään onnettomuusrekisteriin kirjatut onnettomuudet Tilastollisesti

Lisätiedot

Hämeen aluemestaruuskilpailut

Hämeen aluemestaruuskilpailut Orimattila 04. - 17:51:29 10m Ilmakivääri 40 ls, sarja N 1. Noora Etula LAS 96 99 94 98 387 2. Katariina Laine HlAS 95 97 92 99 383 19x 3. Saana Tattari HlAS 95 98 95 95 383 17x 10m Ilmakivääri 40 ls,

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta /2014 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta /2014 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014 777/2014 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2014 maksettavasta lihan ja vuodelta 2013 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden

Lisätiedot

Lounais-Suomen aluemestaruuskilpailu 2011

Lounais-Suomen aluemestaruuskilpailu 2011 Säkylä 03. - 04.09.2011 19:30:55 25m Pienoispistooli 20 ls, sarja 12T 1. Tuomas Lammintausta KaA 91 97 188 188 2. Casper Corell KaA 90 86 176 176 25m Pienoispistooli 10 ls, sarja N 1. Ritva Lapinniemi

Lisätiedot

6. - 7.11.1965, KOTKA, Paini-Miehet

6. - 7.11.1965, KOTKA, Paini-Miehet 6. - 7.11.1965, KOTKA, Paini-Miehet 1. Reino Salimäki Kuortaneen Kunto 2. Veikko Järvelä TUL / Haukiputaan Heitto 3. Kaarlo Nykänen TUL / Koiton Riento 1. Raimo Taskinen TUL / Kemin Into 2. Jorma Virolainen

Lisätiedot

SUOMEN KIRKONARKISTOJEN MIKROFILMIT

SUOMEN KIRKONARKISTOJEN MIKROFILMIT SUOMEN KIRKONARKISTOJEN MIKROFILMIT ALATORNIO Rippikirjat 1750-1799 IK 203 " 1780-1828 IK 204 " 1819-183 IK 205 " 1826-1851 IK 206 " 1845-1868 IK 207 " 1859-1868 IK 208 Lastenkirjat 1860-1880 Syntyneet

Lisätiedot

Lapin Yleisurheilu ry TILASTOT 2008

Lapin Yleisurheilu ry TILASTOT 2008 Lapin Yleisurheilu ry TILASTOT 2008 100m 18 Ville Kortelainen LapLu 11.25 +1.4 Kajaani 19 Arttu Hirvonen LapLu 11.31 +1.3 19.6. Pudasjärvi Timo Törmänen LapLu 11.52 +0.8 19.6. Pudasjärvi 11.43 Tornio 15

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Itä-Suomen mestaruuskilpailut Joroinen

Itä-Suomen mestaruuskilpailut Joroinen http://kesa.sporttisaitti.com Itä-Suomen mestaruuskilpailut Joroinen 28.06.2014 Päivitetty Lopputulokset 28.6.2014 20:46 Sarja M 1 54 MARKO HOLOPAINEN M PK 19 22 41 0 2 61 JUHA HEIKKILÄ M PK 20 18 38 1

Lisätiedot

Kunnan. vähimmäispalkat. 1.2.2010 lukien

Kunnan. vähimmäispalkat. 1.2.2010 lukien Kunnan vähimmäispalkat 1.2.2010 lukien Kuntien kalleusluokitus I kalleusluokan kunnat: Enontekiö, Espoo, Helsinki, Hyrynsalmi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Ii, Inari, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kauniainen,

Lisätiedot

SUOMEN KIRKONARKISTOJEN MIKROFILMIT

SUOMEN KIRKONARKISTOJEN MIKROFILMIT SUOMEN KIRKONARKISTOJEN MIKROFILMIT ALATORNIO Rippikirjat 1750-1799 IK 203 " 1780-1828 IK 204 " 1819-183 IK 205 " 1826-1851 IK 206 " 1845-1868 IK 207 " 1859-1868 IK 208 Lastenkirjat 1860-1880 Syntyneet

Lisätiedot

Lounais-Suomen aluemestaruuskilpailu 2011

Lounais-Suomen aluemestaruuskilpailu 2011 Säkylä 03. - 17:04:04 25m Pienoispistooli 20 ls, sarja 12T 1. Tuomas Lammintausta KaA 91 97 188 188 2. Casper Corell KaA 90 86 176 176 25m Pienoispistooli 10 ls, sarja N 1. Ritva Lapinniemi SA 566 566

Lisätiedot

Pedagogio eli lastenkoulu aloittaa toimintansa Raatihuoneen alakerran tiloissa viimeistään vuoteen 1653 mennessä.

Pedagogio eli lastenkoulu aloittaa toimintansa Raatihuoneen alakerran tiloissa viimeistään vuoteen 1653 mennessä. Miska Eilola Raahen kouluhistorian ABC Kouluhistoriaa vuoden 1921 oppivelvollisuuteen asti 1600-luku 1620 Koko valtakuntaa koskeva koululaki. Laki vahvistetaan vuonna 1649 ja tunnetaan Kristiinakuningattaren

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon valvonta

Opiskeluterveydenhuollon valvonta Opiskeluterveydenhuollon valvonta Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus seminaari Rovaniemi 27.5.2015 Tuula Kokkonen, ylitarkastaja Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Tuula

Lisätiedot

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen 29.3.2017 1 Teknologia-avusteiset kotihoidon palvelut Teknologiapilotit ovat liikkeellä (Inari, Kolari, Kittilä, Ranua, Sodankylä, Tervola)

Lisätiedot

Paikka: Ravintola Oppipoika, Auditorio. Korkalonkatu 33, Rovaniemi.

Paikka: Ravintola Oppipoika, Auditorio. Korkalonkatu 33, Rovaniemi. Koko Lapin Sote Lapin sote-valmistelun poliittisen ohjausryhmän 3. kokous pöytäkirja Aika: 8.2.2017 klo 12 15.30 Paikka: Ravintola Oppipoika, Auditorio. Korkalonkatu 33, Rovaniemi. Kutsutut: Poliittisen

Lisätiedot

Kuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö

Kuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö Kuntauudistus Lapin kuntapäivät Tornio 20.9.2011 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö Hallituksen kuntapolitiikan tavoite Turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

PM-LAITURIPILKKIKILPAILUN TULOKSET NUMMELAN VENERANTA

PM-LAITURIPILKKIKILPAILUN TULOKSET NUMMELAN VENERANTA PM-LAITURIPILKKIKILPAILUN TULOKSET NUMMELAN VENERANTA 1.9.2018 NUORET ALLE 12 V 1. ANNA ÅMAN NUMMI-PUSULAN KALASEURA 1 710 2. LAURI ÅMAN NUMMI-PUSULAN KALASEURA 1 335 NUORET ALLE 15 V. 1. OSKARI USMAS

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

M AK+LK SIJA NIMI PIIRI SARJA

M AK+LK SIJA NIMI PIIRI SARJA ISM 1.7.2017 Juuka LUODIKKO M uusinta 1 Pauli Markkanen PS M 49 42 91 85 176 186 2 Pertti Miettinen PS M 48 41 89 87 176 184 3 Marko Sikanen PS M 47 40 87 86 173 4 Aki Hännikäinen SS M 45 40 85 79 164

Lisätiedot

Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin

Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin Johanna Lohtander Muutosagentti, I & O- kärkihanke, Maakunta- sote valmistelu Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin Lapin maakunnan Ikäihmisten sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Arktinen kestävä matkailudestinaatio liisa kokkarinen

Arktinen kestävä matkailudestinaatio liisa kokkarinen Arktinen kestävä matkailudestinaatio 2018 2019 liisa kokkarinen Keitä me ollaan ja mistä me tullaan Toivotetaan tervetulleeksi: Meidän tuleva työvoima Ministeriöiden edustajat Arktisten asioiden asiantuntijat

Lisätiedot

Hirvikolariseuranta. Lappi Lapin ELY, Ramboll Finland Oy

Hirvikolariseuranta. Lappi Lapin ELY, Ramboll Finland Oy Hirvikolariseuranta Lappi 2-216 Lapin ELY, Ramboll Finland Oy 17.3.217 LIIKENNETURVALLISUUS LAPISSA VUONNA 216 Tieliikenteessä kuoli 15 henkilöä (215 / 11 hlöä, 214 / 13 hlöä). Vuosien 2-216 ka. oli 14

Lisätiedot

Paikka: Lapin liitto. Aika: klo 9:30-11:45. 1 Kokouksen avaus. 2 Läsnäolijoiden toteaminen. 3 Pöytäkirjan tarkastajien valinta

Paikka: Lapin liitto. Aika: klo 9:30-11:45. 1 Kokouksen avaus. 2 Läsnäolijoiden toteaminen. 3 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kemijoen tulvaryhmän 11. kokouksen pöytäkirja 25.9.2014 LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Lapin liitto Aika: 22.9.2014 klo 9:30-11:45 Kemijoen tulvaryhmän 11. kokouksen pöytäkirja 1 Kokouksen avaus 2 Läsnäolijoiden

Lisätiedot

päivitetty klo 8.50

päivitetty klo 8.50 Kansallinen 25 ja 125 tikkaa Hämeenlinna/Lammi Järjestäjä Lammin Tikka 18.2.2018 päivitetty 19.2.2018 klo 8.50 25 tikkaa MM 1. Tammi Aimo TurTi 45 43 45 39 39 211 2. Jäntti Reijo SST 46 37 40 42 43 208

Lisätiedot

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2012 Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana KOULU JA MENNEISYYS L

Lisätiedot

PSA-LIIKENTEEN TARJOUSKILPAILUN 1/2011 RATKAISU JA PERUSTE- LUT

PSA-LIIKENTEEN TARJOUSKILPAILUN 1/2011 RATKAISU JA PERUSTE- LUT PÄÄTÖS LAPELY/767/06.10.02/2011 Lappi 29.9.2011 Jakelun mukaan PSA-LIIKENTEEN TARJOUSKILPAILUN 1/2011 RATKAISU JA PERUSTE- LUT Lapin elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus käynnisti PSAliikenteen hankintaa

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 1 Toimintaympäristö 3 % koko maan väestöstä - väkiluku 180 848 (joulukuu 2015) - 75-v täyttäneitä 18209, 2030 ennuste 10 800 enemmän 30 % koko Suomen maapinta-alasta - maapinta-ala

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa

Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa ja sähköisen hyvinvointikertomuksen malli 12.5.2011 Lapin johtavien lääkäreiden päivät Tuula Kokkonen Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden

Lisätiedot

Sopimus Lapin kirjastojen yhteistoiminnasta. 1. Sopijaosapuolet. Rovaniemen kaupunki. Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto

Sopimus Lapin kirjastojen yhteistoiminnasta. 1. Sopijaosapuolet. Rovaniemen kaupunki. Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto Sopimus Lapin kirjastojen yhteistoiminnasta 1. Sopijaosapuolet Rovaniemen kaupunki Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto Jorma Eton tie 6, 96100 Rovaniemi Kemin kaupunki.(tähän tulevat kaikki

Lisätiedot

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET Päivitetty: 25.11.2012 Pentti Nieminen Lisäykset ja korjaukset puh. 050-3485607, peetun@luukku.com

Lisätiedot

1. Hokkanen Jaana URMAS Savolainen Päivi KAMS Niskanen Eeva K-SMAS

1. Hokkanen Jaana URMAS Savolainen Päivi KAMS Niskanen Eeva K-SMAS Suomen Metsästäjäliitto Pohjois-Savon piiri Hirvenjuoksun PM-kilpailut IISALMI 21.7.2013 Sarja M Paras aika 21.00 1. Väätäinen Kari URMAS 287 254 594 1135 2. Lemmetty Timo Haapamäen HS 300 272 534 1106

Lisätiedot