Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia Lapissa - toimintaa, yhteistyötä ja mahdollisuuksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia Lapissa - toimintaa, yhteistyötä ja mahdollisuuksia"

Transkriptio

1 Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia Lapissa - toimintaa, yhteistyötä ja mahdollisuuksia Katariina Imporanta Selvitystyö 2011 Lapin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut

2 Sisällys 1. Johdanto 3 2. Tavoitteet 4 3. Taiteen ja kulttuurin yhteys hyvinvointiin 5 4. Taide- ja kulttuurialan toimijoita ja palveluiden tarjoajia Lapissa 8 5. Esimerkkejä toteutetuista projekteista ja uusista tuotteista Kysyntä ja mahdollisuudet Toimenpide-ehdotuksia 18 Lähteet Kannen kuva: Vau Vanne - alle vuoden ikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen suunnattu sirkusesitys, Suomi-instituutti Pariisi. Monitaideyhdistys Piste / kuvat Joonas Martikainen 2

3 1. Johdanto Taiteen ja kulttuurin yhteys hyvinvointiin on ollut keskustelussa jo pitkään, mutta aiemmin keskustelu on painottunut enemmänkin taiteen ja kulttuurin terapeuttisiin vaikutuksiin. Nykyään hyvinvointi ja terveys käsitteet ovat laajentuneet kattamaan elämää kokonaisvaltaisesti. Yhteiskunnan muutoksen sekä erilaisten kulttuuripoliittisten toimintojen kautta ovat taide- ja kulttuuritoiminnat nousseet marginaaleista lähemmäs ihmisten arkea. Niiden nähdään ulottuvan monelle inhimillisen elämän alalle ja toimivan osana elämänpiiriämme. Hyvinvointia lisäävästä näkökulmasta taiteeseen kuuluu sekä mahdollisuus nauttia siitä kokijana, että mahdollisuus harrastaa erilaisia taiteita. Opetusministeriö julkaisi tammikuussa 2010 Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia ehdotuksen toimintaohjelmaksi. Toimintaohjelma on osa Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaa. Hanna-Liisa Liikasen toimittama ohjelma sisältää asian puitteissa konkreettisia toimintaehdotuksia liittyen muun muassa lainsäädäntöön, hallintoon ja rahoitukseen sekä yhteistyöhön, tutkimukseen, koulutukseen ja tiedon levittämiseen. Sen kolme painotusaluetta ovat: 1) kulttuuri osallisuuden, yhteisöllisyyden, arjen toimintojen ja ympäristöjen edistäjänä 2) taide ja kulttuuri osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa 3) työhyvinvoinnin tukeminen taiteen ja kulttuurin keinoin. Yksi kahdeksastatoista toimenpide-ehdotuksesta, ehdotus nro neljä, painottuu alueellisten yhteistyömallien ja strategioiden kehittämiseen, mitä varten opetusministeriö on myöntänyt määrärahoja taidetoimikunnille. Tarkoitus on, että alueellisen yhteistyön kehittäminen tällä sektorilla tullaan tulevaisuudessa kirjaamaan osaksi taidetoimikuntien tulostavoitteita. Lapissa taiteen ja kulttuurin yhteydet hyvinvointiin toteutuvat monella osa-alueella. Taideopetusta annetaan useissa Lapin kunnissa muun muassa vapaan sivistystyön verkostojen kautta. Alueella on paljon useita toimijoita eri taiteen ja kulttuurin aloilta: taiteilijoita, freelancereita, kollektiiveja, yhdistyksiä ja organisaatioita, joiden tekemällä työllä on monenlaisia hyvinvointivaikutuksia. Koko maakunnan kattavaa toimintaa, toteuttavat esimerkiksi Lapin alueteatteri ja Lapin kamariorkesteri, jotka vierailevat 3

4 vuosittain Lapin kunnissa. Oman lisänsä tuovat tapahtumat, sekä pienet että isot. Aiheeseen panostetaan paljon myös erilaisilla hankkeilla. Taide- ja kulttuuripalveluiden jakautuminen on Lapissa kuitenkin epätasaista, ja hyödyntämättömiä mahdollisuuksia on lukuisasti. Kysyntää olisi mahdollista lisätä. Kysynnän kasvaminen toisi taiteen alan ammattilaisille lisää työmahdollisuuksia, ja siihen vastaaminen toisi mukanaan myös lisää hyvinvointia. Myöskään matkailussa, yhdessä Lapin kärkitoimialoista, taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteyksiä ei hyödynnetä tarpeeksi. Myöskään varsinaista alueellista toimintatapaa tai strategiaa ei ole luotu, jolla eri sektorien tekijät, tuottajat, tilaajat, rahoittajat sekä yleisö löytäisivät toisensa paremmin. 2. Tavoitteet Tämän selvitystyön tavoitteena on tuoda esille Lapin alueen osaamis- ja painotusalueita liittyen taide- ja kulttuuritarjontaan ja palveluihin. Samalla työssä kartoitetaan jo olemassa olevia kulttuuripainotteisia hyvinvointipalveluita, sekä hahmotellaan uusia. Työssä painottuu aluekehityksen näkökulma: siinä pyritään löytämään konkreettisia toimintatapoja, joilla kysyntää voidaan lisätä samoin kuin eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Kysyntää voidaan kasvattaa tiedottamalla uusista mahdollisuuksista sekä rakentamalla toimivaa yhteistyöverkostoa. Yhteistyön luomisessa on tärkeää saada olemassa olevat toimijat ymmärtämään yhteys taide- ja kulttuuritoimintojen ja hyvinvoinnin välillä. Siksi selvitystyössä avataan myös näkemyksiä, joille ajattelu taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista perustuu, samoin kuin esimerkkejä erilaisista toteutetuista taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin yhdistävistä projekteista. Selvitystyön loppuosassa taas esitellään konkreettisia toimenpiteitä, jotka toimivat osaltaan tämän selvitystyön jatkotoimenpiteinä. Selvitystyön toteuttajana toimii taiteen maisteri Katariina Imporanta Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluista. Työssä visuaalinen taide voi korostua muiden taiteenlajien yli johtuen tekijän taustasta, joka on kuvataidekasvatuksessa ja luovan alan yrittäjyydessä. Tekijä toivoo kuitenkin, että esiteltyjä asioita ja toimenpiteitä voi soveltaa muillekin taiteenaloille. Selvitystyössä näkyy myös yrittäjyyteen kannustava asenne, sillä 4

5 tekijä on vakuuttunut mahdollisuudesta yhdistää taiteilijuus / taidetoimijuus ja yrittäjyys, mille tekijän toiminta Mieland Oy:ssä on avannut ajattelua. Selvitystyössä on käytetty keskeisenä lähteenä keväällä 2010 ilmestynyttä TaikaLappi hankkeen raporttia. TaikaLappi hankkeessa on käsitelty taidetta ja kulttuuria hyvinvoinnin katalysaattoreina Lapissa. Selvitystyön taustalla on myös Sibelius-akatemian hallinnoima Taiteen erityispätevyyspaletti -hanke, jossa tekijä on toiminut Lapin yliopiston edustajana. Hankkeessa kartoitetaan taiteen alan tulevaisuuden osaamistarpeita ja muodostetaan niistä oppisopimustyyppisesti suoritettavia taiteen alan erityispätevyyksiä. Hankkeessa esiin tulleet ajatukset taiteen alan ammattilaisten tulevaisuudenkuvista näkyvät vaikutteina tämän selvitystyön taustalla. Selvitystyötä on ohjannut ohjausryhmä, jonka muodostavat Lapin taidetoimikunnan pääsihteeri Tomi Aho ja läänintaiteilija Petteri Putkinen. Lapin alueen toimijoita on kartoitettu hyödyntämällä verkostoja sekä haastattelemalla toimijoita. Syksyllä 2010 toteutettiin muun muassa Lapin taiteilijaseuran jäsenille haastattelu ja kysely yhdessä Lapin taiteilijaseuran visuaalisten taiteiden managerin kanssa. 3. Taiteen ja kulttuurin yhteys hyvinvointiin Taiteen ja kulttuurin myönteisistä hyvinvointivaikutuksista on olemassa paljon sekä kotimaista että kansainvälistä tutkimustietoa. Vaikutukset ovat moninaisia, samoin kuin ne tavat, joilla taiteeseen ja kulttuuriin liittyvät toiminnot tukevat hyvinvointia. Vaikutusten mittaaminen ja todentaminen on haasteellista, mikä osaltaan aiheuttaa vaikeuksia aihealueen tärkeyden perustelemisessa esimerkiksi päätöksentekijöille. Mittaamista vaikeuttaa myös se, että vaikutukset ovat erilaisia, jopa ristiriitaisia eri ihmisille. Mittarina voi kuitenkin pitää esimerkiksi muutosta toimintatavoissa, kuten esimerkiksi toistuvaa osallistumista taide- ja kulttuuritapahtumiin. (Wallenius-Korkalo ) Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelmassa taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset jaetaan neljään eri ulottuvuuteen: 1. Taide elämyksinä, osana ihmisen perustarpeita 5

6 2. Taiteen ja kulttuuritoiminnan yhteys hyvään koettuun terveyteen, parempaan työkykyyn ja hyvän elämän kokemuksiin 3. Kulttuuritoiminnan ja harrastamisen kautta syntynyt yhteisöllisyys, verkostot, sosiaalisuus, elämänhallinta 4. Taiteen, rakennetun ympäristön, arkkitehtuurin ja sisustamisen vaikutukset viihtyisämmän elinympäristön tai työympäristön luomiseksi (Liikanen ) Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten viimeaikainen esiinnousu liittyy muuttuneeseen käsitykseen terveydestä: terveys nähdään nykyään kokonaisvaltaisesti: se on voimavara, eikä pelkkää sairauden poissaoloa. Siten laadukkaasti koettu vapaa-aika, johon voi kuulua esimerkiksi kulttuurin harrastamista, ylläpitää terveyttä. Laadukkaalla vapaa-ajalla on yhteys myös esimerkiksi työelämään hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. (Liikanen ) Taide voi toimia elämyksenä ja luovana itseilmaisuna, ja sen tekemisellä ja käytöllä on myös terapeuttisia ja eheyttäviä vaikutuksia. Esimerkiksi taiteen harrastaminen, vaikkapa keramiikka, jossa käsillä tekeminen on pääosassa, voi tuoda iloa ja onnistumisen elämyksiä. Teatterissa, taidenäyttelyssä tai kirjallisuuden kautta voi kokea suuria tunteita ja käydä läpi vaikeita asioita, kokea katharttisia elämyksiä. Yhtä lailla kuin taiteen tekeminen ja sen ja kulttuurin harrastaminen itsessään tuovat iloa, niin sitä tuo myös niihin liittyvä yhteisöllisyys ja sosiaalisuus. Sosiaalisesti vietetty vapaaaika ja kulttuuriharrastukset edistävät henkistä ja fyysistä terveyttä ja pidentävät ikää, jopa tehokkaammin kuin liikunta, laihduttaminen tai tupakoinnin lopettaminen (Kulttuurifriikki elää pitkään 2010). Lisäksi yhteisöllisyydellä, osallisuudella ja me-hengellä on osallisuutensa syrjäytymisen ehkäisyyn. Taidetoimintoja onkin käytetty usein myös poistamaan ennakkoluuloja ja muureja ja luomaan yhteisöllisyyttä eri ryhmien välille, muun muassa työskenneltäessä maahanmuuttajien kanssa. Erityisryhmien osalta taide- ja kulttuuritoiminnot voivat toimia suurena apuna esimerkiksi psyykkisen kunnon ylläpitäjinä. Entistä enemmän ollaankin kiinnittämissä huomiota siihen, että palveluiden saatavuus olisi taattu kaikille: Yhä tärkeämmäksi on nousemassa kulttuuriin osallistumisen tukeminen ja esteiden poistaminen niiltä, jotka tulevat erilaisista kulttuuritaustoista tai joilla vamman tai muun henkilökohtaisen ominaisuuden vuoksi on vaikeuksia osallistua yleiseen kulttuuritarjontaan. (Liikanen ) 6

7 Taide voi myös olla vaikuttaja: se voi toimia väylänä mielipiteen ilmaisussa tai katalysaattorina muutoksen aikaansaamisessa. Suomen kuntaliiton sivistyspoliittisessa ohjelmassa kulttuuria korostetaan yhteiskunnan aktiivisena voimana sekä yksilön että yhteisön tasoilla (Liikanen ). Yhteisötaide on yksi mahdollisuus nostaa esille epäkohtia ja ehdottaa parannusehdotuksia, ja saada siten aikaan toimintaa, joka parantaa elämänlaatua. Esimerkiksi Utsjoella järjestetyssä yhteisöllisessä Tulikettu - taidekasvatusprojektissa on saatu aikaan monia positiivisia vaikutuksia yhteisössä. Projekti on esimerkiksi vahvistanut paikallisidentiteettiä, ja aktivoinut ja innostanut paikallisia ihmisiä löytämään omat vahvuutensa. (Hiltunen , 269.) Ympäristösuunnittelulla, asumisen ja elinympäristön estetiikalla ja vaikuttamisen mahdollisuuksilla on vaikutuksensa hyvinvointiin. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia - toimintaohjelmassa todetaan tiedon lisäävän arvostusta ja auttavan oikeiden ratkaisujen tekemisessä, jotta ympäristö säilyy arvokkaana, aitona, elinvoimaisena, arkea tukevana ja mielenkiintoisena. (Liikanen ) Ympäristön merkityksestä puhuvat myös terveyden edistämisen politiikkaohjelma, Opetusministeriön visuaalisten alojen taidepoliittinen ohjelma (2009) ja taiteen perusopetuksen opetussuunnitelma. Taiteen perusopetuksessa visuaalisen taiteen oppimiskokonaisuuteen kuuluvan arkkitehtuurikasvatuksen tavoitteena on, että oppilaassa kehittyy halu vaalia ja kehittää ympäristöä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, arvostaa ja säilyttää kulttuuriperintöä sekä vaalia uuden tai uudistettavan ympäristön hyvää, esteettistä ja toiminnallista laatua. (Taiteen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2005, Liikanen ). TaikaLappi -hankkeen loppuraportissa hyvinvointia edistävään teemaan liitetään mukaan myös taloudellinen näkökulma, muun muassa työllisyyden osalta. Raportissa nähdään, että tulevaisuudessa Lapissa luovien alojen sektori kasvaa, ja potentiaalia ja mahdollisuuksia löytyy taide- ja kulttuurialan toimijoista: taide- ja kulttuurialan pienyrityksistä, taiteen ammattilaisten monipuolisten työllistymismahdollisuuksien kautta ja luovuuden hyödyntämisestä matkailun kehittämisessä. (Wallenius-Korkalo ) 7

8 4. Taide- ja kulttuurialan toimijoita ja palveluiden tarjoajia Lapissa Lapista löytyy Liikasen esittämän jaottelun mukaisia toimintoja, palveluita, tuotteita ja toimijoita. Tässä selvitystyössä keskitytään kuvaamaan toimintaa yleisellä tasolla ja nostamaan esiin muutamia esimerkkejä erityyppisistä taide- ja kulttuurialan toimijoista, toiminnoista ja palveluiden tarjoajista. Kappaleessa 6 taas esitellään erityisiä toimia joita Lapissa on viime aikoina toteutettu taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -teeman ympärillä. Lapin olosuhteet ovat erityiset: pinta-alaltaan se on laaja, noin 30% koko Suomen pintaalasta. Kuntia Lapin alueella on 21 ja asukkaita oli vuonna 2008 yhteensä Lappi on siis hyvin harvaan asuttua seutua ja välimatkat paikkakuntien välillä ovat pitkiä. Asutus on epätasaisesti jakautunut: kasvukeskuksia ovat Rovaniemi ja Tornio, mutta lähes kaikissa muissa kunnissa asukasluku vähenee koko ajan. Väestö myös ikääntyy useimmissa kunnissa. (www.lapinliitto.fi) Toiminta taiteen ja kulttuurin alalla Lapissa on kuitenkin vireää, joskin epätasaisesti jakautunutta. Tarjontaa on eniten suurimmilla paikkakunnilla, kuten Rovaniemellä, Kemissä ja Torniossa. Mahdollisuus monipuoliseen kulttuurin harrastamiseen on useissa Lapin pienissä kunnissa heikkoa, kertovat Outoguru-hankkeessa mukana olleet nuoret (Leppänen 2010.) Lappilaista kulttuuria kuvaa hyvin TaikaLappi raportin kuvaus Rovaniemen ja Tornion erilaisista taiteen ja kulttuurialan toimijoista, elävästä kaupunkikulttuurista ja tapahtumista. Kulttuurin todetaan olevan irti aika- ja paikkasidonnaisuudesta ja olevan monimuotoista, vilkasta, rajatonta ja tekijöidensä näköistä (Rantala, Linjakumpu, Wallenius-Korkalo&Kraatari ) Vaikka eniten taide- ja kulttuuritarjontaa onkin isoimmissa keskuksissa, niin myös pienemmillä paikkakunnillakin tapahtuu. Lapissa toimii useita erilaisia yhdistyksiä, organisaatioita, kollektiiveja ja yksittäisiä toimijoita ja taiteilijoita. Melko kattava kuvaus Lapin kulttuuritarjonnasta löytyy Lapin Liiton ylläpitämästä Lappi-portaalista sivuilta Taide- ja kulttuuritarjonta on luokiteltu festivaaleihin, museoihin, kirjastoihin, teatteriin, taiteeseen, musiikkiin, tanssiin ja elokuvaan. Lapissa on myös kattava museoverkosto, joita esittelee sivusto 8

9 Osaksi alueellisen tasa-arvon toteutumisen vuoksi useilla taiteen alan organisaatioilla kuten esimerkiksi Lapin kamariorkesterilla ja Rovaniemen alueteatterilla on maakunnallinen tehtävä: ne pyrkivät toimimaan koko Lapin alueella ja viemään esimerkiksi esityksiä tai konsertteja Lapin kuntiin. Opetusministeriön nimeämä Taikalamppu-verkosto taas on esimerkki valtakunnallisesta, lasten ja nuorten taide- ja kulttuuripalveluita kehittävästä verkostosta, jonka toiminta ulottuu myös Lappiin. Lapin lastenkulttuuriverkostoa koordinoidaan Rovaniemeltä käsin, ja siihen kuuluvat Kemi, Kemijärvi, Ranua, Rovaniemi, Tornio ja Saamelaiskäräjät. Keskeinen tavoite Lapissa on edistää lasten ja nuorten kulttuuripalveluiden saavutettavuutta sekä paikallista ja alueellista yhteistyötä. (www.taikalamppu.fi/index.php/taikalamppu-verkosto/lappi) Taide- ja kulttuurialan koulutus tuo osaajia eri taiteenaloille Lapissa. Opintoihin on mahdollisuus useilla paikkakunnilla, ja usein oppilaitosten vaikutus näkyy myös paikkakunnan taide- ja kulttuurielämässä. Taide- ja kulttuuriopintoihin korkeakoulutasolla Lapissa on mahdollisuus Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa. Ammattiopistoista tutkintoja voi suorittaa kolmessa eri oppilaitoksessa. Ammattiopisto Lappiassa voi suorittaa kulttuurialan perustutkintoja seuraavilta osa-alueilta: audiovisuaalinen viestintä (Tornio), kuvallinen ilmaisu (Tornio), käsi- ja taideteollisuus (Tervolan Loue ja Tornio), musiikkiala (Tornio), tekstiili- ja vaatetusala (Kemi). Lapin ammattiopistossa Rovaniemellä on mahdollista suorittaa tanssialan perustutkinto. Saamelaisalueen koulutuskeskus Inarissa taas tarjolla on käsi- ja taideteollisuuden ja media-alan opintoja. Kansanopistoista Keminmaassa sijaitsevassa Pohjantähti-opistossa on tanssiteatterin linja ja Rovaniemellä Rovala-opistossa media- ja elokuvatyön linja, musiikkiteatterin linja, pop&rock -linja ja sarjakuvataiteen linja. Muotoutumassa olevan Lapin korkeakoulukonsernin myötä tulevaisuudessa voisi olla mahdollisuus poikkialaisiin opintoihin, joissa yhdistyvät uudella tavalla taide, kulttuuri ja hyvinvointinäkökulmat. Korkeakoulukonsernin myötä opiskelijan voi tulevaisuudessa olla esimerkiksi mahdollisuus opintojen suorittamiseen yli koulutusalojen ja asteiden, ja näin ollen koota niistä itselleen sopiva koulutuspaketti. Uusia mahdollisuuksia Lappiin tuo Pohjoinen kulttuuri-instituutti, joka on kulttuurituotantoa ja -perintöä kehittävä kolmen koulutusasteen ja kulttuuritoimijoiden verkosto, joka rakentaa Lapin elinvoimaisuutta ja hyvinvointia koulutuksen, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan yhteistyöllä. (www.luc.fi). 9

10 Taiteen ja kulttuurin harrastajat ovat tärkeä toimintaa ylläpitävä ryhmä. Toimintaa edistetään usein yhdistysmuotoisella toiminnalla. Esimerkiksi Lapin Kirjallisuusseura pyrkii sääntöjensä mukaisesti edistämään kirjallisuuden tuntemusta, julkaisemista, levittämistä sekä luku- ja kirjoitustaitoa ja -harrastusta, ja luomaan siltaa lukijoiden ja kirjailijoiden välille (www.lapinkirjailijat.rovaniemi.fi/kirjseura.htm). Lapissa toimii lukuisia eri taiteenlajeihin keskittyneitä yhdistyksiä, mm. kuvataiteen, teatterin, kulttuurin, musiikin aloilta. Lähes joka paikkakunnalla on toimintaa. Lapin yhdistykset löytyvät sivustolta Usein yhdistykset tuovat yhteen myös harrastajia ja ammattilaisia. Yhdistysten toiminnalla on moninaisia vaikutuksia lappilaiseen kulttuuritoimintaan. Muun muassa Kuvataideseura Palas kuvailee toimintansa tarjoavan: jäsenilleen mahdollisuuden toteuttaa itseään taiteen keinoin, kyvyn tarkastella ympäristöä uusista näkökulmista sekä rikastuttaa arkielämää ja antaa siihen virikkeitä. Omaehtoisella tekemisellä sekä pysymällä elävänä, näkyvänä ja toimivana, Palas täydentää Rovaniemen kaupungin kulttuurikenttää sekä pystyy tarjoamaan edelleenkin taidenautintoja ja elämyksiä (www.personal.inet.fi/yhdistys/palas). Harrastamisen kautta saadaan taidenautintoja ja -elämyksiä. Vapaan sivistystyön verkostojen, kuten kansalais- ja työväenopistojen, kautta on kaikissa Lapin kunnissa mahdollista harrastaa monia erilaisia taide- ja taitoaineita. Valtakunnallisessa vertailussa Lappi on yksi alueista, joissa tarjontaa on suhteellisesti eniten verrattuna aikuisväestöön. Myös taiteen perusopetusta useimmissa kunnissa: ainoastaan Enontekiöllä ja Utsjoella ei ole siihen mahdollisuutta (Taidekasvatuksen ja kulttuurialan koulutuksen tila Suomessa 2010). Taiteen alan ammattilaisia Lapista löytyy joka paikkakunnalta. Ammattilaisen määrittelyn perustana käytetään yleisesti mm. koulutusta, ammatissa toimimista ja jäsenyyttä ammattijärjestöissä. Määrittely on vaikeaa, esimerkiksi verottaja tarkastelee ensin teosmyyntiä, julkaisuja ja näyttelyitä, ja sitten vasta koulutusta ja taiteilijajärjestöjen jäsenyyttä. Joskus taas raja ammattitaiteilijan ja harrastajan on kuin veteen piirretty viiva. Suurin osa taiteilijoista saa toimeentulonsa mitä erilaisimmista töistä ja työsuhteista: useat ammattilaiset toimivat taiteilijoina, ammatinharjoittajina, freelancereina tai opetustehtävissä. (Cronberg ) 10

11 Yhdistysmuotoinen toiminta on tärkeä yhteenkokoaja ja toiminnan ylläpitäjä myös ammattilaisten keskuudessa. Ammattilaisyhdistykset kuten Lapin taiteilijaseura ajaa jäsentensä etuja ja pyrkii lisäämään taiteilijoiden työmahdollisuuksia ja edistämään kuvataiteen asemaa. Lapin taiteilijaseurassa on jäseniä yhteensä 90 (tilanne helmikuussa 2011). Lapin taiteilijaseuran jäsenistö oli yksi tätä selvitystyötä varten haastatelluista toimijoista. Seuran jäsenistölle tehtiin syksyllä 2010 kysely webropolilla, ja sen lisäksi syvähaastatteluita 24 jäsenelle. Haastattelussa kartoitettiin muun muassa kuvataiteilijoiden toimintamahdollisuuksia ja -haasteita Lapin alueella, sekä heidän kiinnostustaan täydennyskoulutuksiin ja seurassa alkaneen manageritoiminnan hyödyntämiseen. Haastattelut ja kysely toivat esille monia yksittäisen taiteilijan elämää määrittävää asiaa, jotka pätevät varmasti muidenkin taiteenlajien edustajien parissa. Suurin työllistymisen muoto oman taiteellisen työn ohella oli opetustyö. Kehittymistarpeet liittyivät suurelta osin sekä itsensä jatkuvaan kehittämiseen kuten sisältöosaamiseen, erilaisiin tekniikoihin, markkinointi- ja myyntitaitoihin ja ATK-taitoihin. Suurimpina etuina Lapissa työskentelemisessä nähtiin tila ja rauha tehdä sekä Lapin luonto, ympäristö, puhtaus, ja niistä saatava inspiraatio. Mahdollisuuksia ovat myös halvemmat elinkustannukset ja paremmat työtilamahdollisuudet. Kilpailijoita ei ole niin paljon, joten taiteilijana on helppo päästä esille. Kollegoiden välillä nähtiin olevan hyvä henki. Suurimpina haasteina taas nähtiin se, että taide-elämä ja toiminta, kuten arvostetut galleriat, taidepiirit ja suhdetoiminta tapahtuu Etelä-Suomessa. Ostavan yleisön ja verkostojen puute Lapissa koetaan toiseksi suureksi haasteeksi. Toiminnan mahdollisuuksia nähtiin kansainvälisyydessä, Barentsin alueen toiminnassa, manageritoiminnassa, prosenttiperiaatteen eteenpäin viemisessä ja matkailussa. Suurimmat mahdollisuudet työllistyä nähtiin olevan opetustyössä, projektityössä ja taideprojekteissa. 17 henkilöä 24:stä olisi kiinnostunut saamaan tietoa yrittäjyyteen liitetyistä asioista. Haastattelut osoittavat myös, että seurasta löytyy kiinnostusta taiteen soveltamiseen ja taiteen ja hyvinvoinnin yhdistämiseen. Kyselyyn vastanneista 33% oli esimerkiksi halukkaista pitämään erilaisia virkistyspäiviä yrityksissä tai yhteisöissä. 11

12 Yhdistysmuotoinen toiminta antaa ammattilaisille mahdollisuuden muiden toimijoiden kanssa verkottumiseen, ajatusten vaihtoon, yhteistyöhön, ammatti-identiteetin vahvistamiseen sekä toiminnan toteuttamiseen. Rovaniemellä toimivia yhdistyksiä ovat esimerkiksi mm. sirkus Taika-Aika, Pohjoinen Mediakeskus Magneetti, Esittävän taiteen aluekeskus LETKE ry, Monitaideyhdistys Piste, Agit Cirk jne. Monitaideyhdistys Piste on hyvä esimerkki yhdistystoiminnasta, joka on syntynyt taiteen alan ammattilaisten tarpeesta tehdä töitä yhdessä. Pisteeseen kuuluu 8 jäsentä, ja se työllistää tällä hetkellä kolme henkilöä. Pisteen jäsenet ovat mm. tuottajia, taidekasvattajia, tanssijoita, sirkustaiteilijoita ja -ohjaajia. Piste on toteuttanut monenlaisia eri taiteenlajien osaamista yhdistäviä esityksiä, taidekasvatusprojekteja, näyttelyitä ja tapahtumia. Niitä ovat mm. Myrsky-rahoitteinen maahanmuuttajanuorille suunnattu Kohtaamisia -projekti, lapsiperheille suunnattu Pisteen kesä -tapahtumasarja, jossa voi osallistua työpajoihin ja esityksiin sekä erilaiset esitykset, muun muassa vauvasirkus. (www.pistery.org) Lappi on myös lukuisten tapahtumien maakunta: jokaisella paikkakunnalla tapahtuu. Tapahtumilla on merkitystä yhteisöille: ne tuovat vapaa-aikaan sisältöä, laadukkuutta ja sosiaalisia suhteita, ja lisäävät sitä kautta yhteishenkeä ja viihtyvyyttä. Tapahtumista löytyy myös melko hyvä listaus Lappi.fi -portaalista. On sekä pienimuotoisia paikallisia, että suurempia, isoja kävijämääriä tavoittelevia festivaaleja. Tapahtumia on suunnattu sekä paikallisille että selkeästi matkailullisiin tarkoituksiin, ja niitä voidaan luokitella esimerkiksi kesä- ja talvitapahtumiin. Suuria ja tunnettuja musiikkitapahtumia Lapissa ovat esimerkiksi Luosto Classic, Hetan musiikkijuhlat, Ylläs Soikoon, Pyhä Unplugged, Rovaniemi Rock jne. Pienissä kylissä taas tärkeimpiä tapahtumia ovat metsästysseurojen syksyiset hirvipeijaiset, erilaiset kesäjuhlat tai keväiset äitienpäiväjuhlat. (Autio ) Inarissa tammikuussa järjestettävä elokuvafestivaali Skábmagovat - Kaamoksen kuvia on esimerkki pienimuotoisesta, mutta yhteisöllisesti tärkeästä tapahtumasta. Skábmagovat on alkuperäiskansojen elokuvafestivaali, joka kokoaa yhteen alkuperäiskansojen elokuvia ja elokuvantekijöitä ympäri maailmaa. Festivaali on tärkeä piristysruiske Inarin matkailulle ja talouselämälle pimeänä kaamosaikana, mutta sillä on myös tärkeitä vaikutuksia myös yhteisön hyvinvointiin. Vuoden 2011 suosituin esitettävä elokuva oli Anja Aholan ohjaama dokumentti Suomi tuli Saamenmaahan. Dokumentti kertoo kolmen inarilaisen kansakoulu- ja 12

13 suomalaistamiskokemuksista. Vielä jopa 1970-luvulla Riutulan asuntolakoulussa koulun opettajat ja muu henkilökunta puhuivat saamelaislapsille suomea ja asuntolassa opittiin varomaan saamen kielen käyttämistä henkilökunnan kuullen. Tapahtuma vaikutti koulun käyneisiin saamelaislapsiin negatiivisesti: moni unohti oman kulttuurinsa ja muuttui puolikieliseksi. Dokumentti teki vaikutuksen myös festivaaleilla sen nähneisiin Ivalon koululaisiin. (www.inarilainen.fi/skabmagovat-elokuvafestivaali-entista-suositumpi). 5. Esimerkkejä toteutetuista projekteista ja uusista tuotteista Taiteen ja kulttuurin ja hyvinvoinnin näkökulmasta toimintaa Lapissa ovat toteuttaneet useat toimijat. Esimerkiksi hanketoiminnalla on tehty paljon alueellista kehittämistyötä: niissä on sekä tutkittu taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteyksiä että pyritty lisäämään hyvinvointia taidetoiminnalla. Valtakunnalliseen Taika-hankkeeseen kuuluva TaikaLappi -osahanke toteutettiin Lapin yliopiston Lappea-instituutissa vuosina Hankkeen tarkoituksena on ollut korostaa taiteen, kulttuurin ja taideteollisuuden sosiaalisia, yhteisöllisiä ja taloudellisia merkityksiä. Hankkeen aikana on kerätty ja analysoitu tietoa taidelähtöisten menetelmien käytöstä pohjoisen työyhteisöissä, mihin myös hankkeen jatko tulee keskittymään. (Rantala, Linjakumpu, Wallenius-Korkalo&Kraatari ) Vuoden 2010 lopulla päättynyt ESR-rahoitteinen Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa toteutettiin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksen ja kuvataidekasvatuksen yhteistyönä. Hankkeen tarkoituksena oli edistää nuorten hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä, yksinäisyyttä ja mielenterveysongelmia. Tavoitteena oli myös lisätä kuvataidekasvatuksen ja nuoriso- ja sosiaalityön yhteistyötä sekä kokeilla nuorisotilojen soveltuvuutta ohjatussa taidetoiminnassa. Hankkeessa toteutettiin hyvinvointiselvitys peruskoulun jälkeisessä siirtymävaiheessa olevien nuorten elämästä ja kehitettiin uusia, innovatiivisia taiteita ja erilaisia mediaympäristöjä hyödyntäviä toimintamalleja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. (Hiltunen&Huhmarniemi ) 13

14 Yksi onnistuneimmista viime vuosien hankkeista on ollut Myrsky-rahoitteinen Outoguruhanke, jossa syrjäseutujen nuorille lisättiin mahdollisuuksia taiteen ja kulttuurin harrastamiseen. Outogurussa mukana olleille nuorille hanke antoi mahdollisuuden muun muassa itseilmaisuun taiteen kautta, voimaantumiseen ja toisten samankaltaisten lappilaisten nuorten tapaamiseen (Leppänen 2010). Rovalan hallinnoima ESR-rahoitteinen Made in Lapland hanke taas keskittyy lappilaisnuorten tietoisuuden lisäämiseen itsestään ja identiteetistään. Ajatuksena on, että tietoisuus ja ylpeys omista juurista ja identiteetistä lisää hyvinvointia. Hankkeessa on tuotu yhteen lappilaisia nuoria ja maahanmuuttajanuoria. (www.madeinlapland.net). Lapin taidetoimikunnassa on toteutettu viime vuosina erilaisia hyvinvointiteemaisia toimia. Maaliskuussa 2011 päättyneessä Kauneimmat iltalaulut -projektissa on viety musiikkia paikkoihin, missä se ei ole aina helposti saatavilla. Tilaisuuksia on pidetty ympäri Lappia hoitolaitoksissa, vanhainkodeissa, sairaaloissa, palvelukodeissa, päiväkeskuksissa, muistisairaiden yksiköissä ja kehitysvammaisten toimintakeskuksissa. Projektin taustalla on ajatus siitä, että musiikkia, soittamista ja laulamista tarvitaan sairaala- ja hoitoyhteisöissä aivan niin kuin niitä tarvitaan muutenkin elämässä. Syksyllä 2009 järjestetty Taide hoivatyötä, hoivatyö taidetta -seminaari taas keräsi salin täyteen osallistujia Lapin yliopistolla. Lapin sairaanhoitopiirin lastenpsykiatrian yksiköt järjestävät yhteistyössä Lapin taidetoimikunnan aiheesta myös koulutuksen toukokuussa Keväällä 2010 Lapin taidetoimikunnasta oli haettavissa avustuksia taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksia tukeviin työllistämisprojekteihin. Tätä selvitystyötä varten pyydettiin projektin toteuttajilta kuvaukset niistä, niissä toteutetuista toimista ja palveluista sekä arvio niiden toimivuudesta. Vastaukset saatiin kuudesta eri paikkakunnalla toteutetusta projektista: Rovaniemeltä (2), Ranualta, Kemistä, Torniosta ja Utsjoelta. Projektit kestivät muutamasta kuukaudesta puoleen vuoteen. Kuudessa projektissa kehitettiin toimintaa hyvin erilaisille kohderyhmille, joita olivat mm. ikääntyvät, lapset, koululaiset, nuoret, sinkut ja työssäkäyvät aikuiset. Projekteissa suunniteltiin ja toteutettiin työpajatoimintaa, museovierailuja erilaisilla teemoilla sekä toimijoiden kartoitusta ja verkostoitumista. Niissä muun muassa kartoitettiin keinoja saamekäsityön taitajien hiljaisen tiedon siirtämiseksi nuoremmalle sukupolvelle (Sami Duodji ry), suunniteltiin työpajojen nuorisotiloille ja taiteiden yöhön, ja kursseja, mm. valokuvausta nuorille ja ikäihmisille (Ranuan kunnan vapaa-aikatoimi), toteutettiin 14

15 työhyvinvointia tukevia käsityö- ja muotoilutyöpajoja työssäkäyvälle aikuisväestölle ja työyhteisöille (Mainoa Design Shop), bändisessioita yläasteikäisille ja laulusessioita lapsille ja vanhuksille (Rovaniemen kulttuuripalvelukeskus), museovierailuja erityisryhmille erilaisilla teemoilla (Aineen taidemuseo/tornio) ja kulttuuripalveluiden kehittäminen niille, jotka eivät itse pääse kyseisten palveluiden äärelle (Kemin kaupunki/sivistyspalvelukeskus/kulttuuriosasto/taidemuseo). Haastatteluhetkellä projektit olivat hyvin eri vaiheissa: osa oli jo päättynyt, osa juuri meneillään ja osa ei vielä edes alkanut. Yleisesti koettiin, että projektien kesto oli liian lyhyt asioiden. Osassa projekteja valmisteltiin niiden pohjalta jatkoa, kuten esimerkiksi Aineen taidemuseossa ja Mainoa Design Shopissa, mutta osassa projekteja taas ei ollut jatkosta mitään tietoa. Edellä mainituista kokeiluista oli tullut hyvää palautetta ja toiminnan on toivottu jatkuvan. Yleisesti projektien haasteena on saada toiminta jatkumaan niiden päättymisen jälkeenkin. Resurssien puutteen vuoksi hyvin alkanut toiminta saattaa jäädä kertaluontoiseksi virkistyshetkeksi. Usein käy myös niin, että projekti saattaa loppua kesken prosessin, eikä sen seurantaa, vaikutusten arviointia ja purkua ehditä tehdä, jolloin saavutettu tieto saattaa kadota. (Rantala, Linjakumpu, Wallenius-Korkalo&Kraatari ) 6. Kysyntä ja mahdollisuudet Edellisissä kappaleissa todettujen taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten valossa on syytä pohtia, miksei niiden lisäämiseen panosteta enemmän? Miksi esimerkiksi koulut, päiväkodit, sairaalat, hoitolaitokset tai muut julkisyhteisöt eivät käytä enemmän hyvinvointia lisääviä taide- ja kulttuurialan palveluita? Mikä estää yrityksiä ja työpaikkoja tarttumasta enemmän taiteen ja kulttuurin tarjoamiin mahdollisuuksiin työhyvinvoinnin tai - motivaation lisäämisessä? Ongelma ei niinkään piile siinä, ettei kiinnostusta löytyisi tai palveluita olisi saatavilla, vaan enemmänkin siinä, että sitä varten puuttuu taloudellinen tuki (Rantala, Linjakumpu, Wallenius-Korkalo&Kraatari ). Kysyntää taide- ja kulttuuripalveluiden käytölle esimerkiksi hoitolaitoksissa olisi paljon, mutta rahaa niiden käyttöön ottoon tai kehittämiseen ei ole. Esimerkiksi Rovaniemen ensi- ja turvakodilla on suunniteltu 15

16 taiteeseen perustuvaa (mm. vauvojen värikylvyt) avopalvelu- ja kerhotoimintaa, johon pystyy yhdistämään myös kuntoutuksen, mutta rahoituksen puute estää toiminnan aloittamisen. Mahdollisuudet ovat palveluiden saatavuuden kasvattamisessa, mikä vaatii rahoituksen kuntoon saamisen lisäksi koulutusta, tiedotusta että asennekasvatusta. Osaltaan asiaa kohtaan osoitetut ennakkoasenteet ylläpitävät rahoituksen puutetta. Mahdollisuuksina voisi olla myös parempi tiedottaminen rahoitusmahdollisuuksista, jolloin tietoa niistä tulisi kohdistaa esimerkiksi yhdistyksiin tai seuroihin, jotka kokoavat yhteen alueellisia toimijoita. Myös hankeosaamista tulisi lisätä niiden keskuudessa. Hyvien esimerkkien esiin tuominen ja näkyvyys toimisivat asenteiden muokkaajina: taidetapahtumat, yhteisnäyttelyt jne tulisi tuoda lähelle yleisöä. Apua markkinointiongelmiin saataisiin yhdistämällä voimia, ja tekemällä yhteismarkkinointia, jolloin yksittäisen toimijan ei tarvitsisi satsata markkinointiin suhteessa niin paljoa ja yhdessä markkinointi antaisi tarjonnasta laajemman kuvan. Esimerkiksi Kittilässä on koottu alueen taiteilijat yhteen esitteeseen, joka on Lapin maakunnassa ensimmäinen. Esite palvelee sekä matkailullisia tarpeita (se on yksi Kittilän kulttuurista vetovoimaa matkailulle -hankkeen konkreettisista tuloksista), että nostaa myös alueen taiteilijoiden itsetuntoa. Esite vastaa ongelmaan, joka on ollut kittiläisen taiteen kehno löydettävyys ja nostaa samalla Kittilän imagoa tuoden esiin sen monipuolisia mahdollisuuksia, myös taiteen ja kulttuurin kokemisen alueilla.(www.levinyt.fi/archive.php?id=1515). Käytön lisäämistä estää myös se, ettei tietoa taiteen käytön mahdollisuuksista ole tarpeeksi. Kysynnän lisäämiseksi tarvitaankin sekä koulutuksen että tiedottamisen lisäämistä eri toimijoiden kesken. Taiteilijoita tulisi kouluttaa tilaaja-tuottajamalliin, ja tilaajia ja yleisöä taas auttaa näkemään taiteen ja kulttuurin mahdollisuudet ennakkoluulottomasti. Yksi mahdollisuus olisi nostaa taiteen ja kulttuurialan ammattilaisten osaamistasoa työelämäkytkentäisellä täydennyskoulutuksella. Esimerkiksi liiketoimintaosaamiseen liittyvän tiedon ja taidon lisääminen antaisi heille mahdollisuuksia viedä toimintaa eteenpäin järjestyneemmin. Tekijöiden, eli palveluiden tarjoajien puolelta kysyntää olisi mahdollista lisätä entistä paremmalla tuotteistamisella, ja markkinoimalla ja viemällä palveluita entistä kohdistetummin niitä tarvitseville asiakkaille. Sekä Lapin taiteilijaseuran jäsenistön 16

17 haastatteluissa, että Taiteen erityispätevyyspaletti -hankkeen aamiaisbrunssikeskusteluissa on tullut esille huoli taiteen viihteellistymisestä tulevaisuudessa. Tuotteistaminen voi kuitenkin olla mahdollisuus tuoda taiteesta kumpuavia sisältöjä uusille alueille ja ihmisryhmille. Mielandin tuotteet ovat esimerkki poikkitaiteellisen kokoonpanon toiminnasta, joka käyttää välineenään muotoilua. Mieland on tuotteidensa, kuten esimerkiksi Kemijärven yöjuna -kalsareiden tai Lappi-kliseitä pursuavan Rakastu Lappiin! - mallistojensa kautta onnistunut vahvistamaan ympäröivien yhteisöjen identiteettiä. (Rantala, Linjakumpu, Wallenius-Korkalo&Kraatari ) Hyvä esimerkki taiteen ehdoilla toteutetusta toiminnasta on Agit Cirk - yhdistys, joka etsii sirkukselle uutta yleisöä viemällä sirkusesityksiä paikkoihin ja tilaisuuksiin, joissa sitä ei yleensä nähdä. Agit Cirk ei tingi projekteissaan ja esityksissään niiden taiteellisesta tasosta, ja vie niitä rohkeasti esimerkiksi pienten paikkakuntien baareihin, joiden yleisön ei yleensä katsota olevan taiteen ja kulttuurin ensisijaisia kuluttajia. Esityksiin kuuluu kohtaamisen mahdollisuus tekijöiden ja yleisön kesken sen jälkeen: tekijät jäävät viettämään iltaa ja vaihtamaan ajatuksia yleisön kanssa, ja illanvietto dokumentoidaan; se kuuluu osana esitykseen. Esitykset ovat saaneet positiivisen vastaanoton. (www.agitcirk.com). Taiteen ja kulttuurin toimintojen yhdistäminen hyvinvointiin on vielä niin uusi asia, että järjestäytynyttä koulutusta ei ole, eikä myöskään takeita työpaikoista. Tarvitaankin uudenlaista suhtautumista: ennakkoluulotonta ja innovatiivista otetta (Liikanen ) Taidekoulutuksen ja sosiaali- ja terveyspuolen koulutusten kohtaamisessa ja yhteistyössä olisi runsaasti hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Taiteen puolella taas sen soveltaminen tarjoaa mahdollisuuksia, joita voivat olla muun muassa työhyvinvointipakettien muotoilu esim. yritysten tai työyhteisöjen virkistyspäiville. Taika-hankkeessa toteutettu sivusto avaa sitä, millaisia mahdollisuuksia taiteen soveltamisesta löytyy. Sivusto myös tarjoaa mahdollisuuden palveluntarjoajille ja tilaajille löytää toisensa. Lapissa esimerkiksi ympäristö- ja yhteisötaidekoulutuksella on vankka asema Lapin yliopiston antaman kuvataidekasvatuksen koulutuksen kautta. Sitä kautta syntyvää osaamista taiteen hyvinvointivaikutuksista tai soveltavan käytöstä olisi mahdollista hyödyntää yhä enemmän tuomalla osaamista myös muille sektoreille, esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalle. 17

18 Monialainen koulutus toisi mahdollisuuksia, eri näkökulmien törmäämisestä voi syntyä jotain uutta. Lapissa väestö ikääntyy useimmissa kunnissa, minkä vuoksi taiteella ja kulttuurilla voisi olla yhä suurempaa merkitystä terveyden ylläpitämisessä ja edistämisessä. Ikääntyvän väestön tarpeet ja hyvinvointi voisivat olla Lapissa palveluiden kehittämisen keskiössä. Ava Numminen näkee, että kulttuuritoimintaa voitaisiin juurruttaa hoitolaitoksiin esimerkiksi lisäämällä sitä koskevaa tietoa ja taitoa sosiaali- ja hoitoalan koulutuksissa. Muureja luovien ja ei-luovien ammattien välillä tulisi purkaa, ja kouluttaa esim. tanssi- ja laulutaitoisia lähihoitajia. Taiteilijoiden ja vapaaehtoisten osaaminen tulisi pystyä yhdistämään hoitolaitosten elämän rikastuttamiseen, samoin kuin hoitohenkilöstöä tulisi kannustaa käyttämään ja jalostamaan omia käytännön taitojaan. Tässä olisi tärkeää esimiesten tuki ja työilmapiiri. (Numminen 2009.) Muita kohderyhmiä, joille palveluita voisi Lapissa kohdentaa, ovat esimerkiksi lapset, nuoret, maahanmuuttajat, tai etniset vähemmistöt. Taide ja kulttuuri koskettavat kaikkia, joten esimerkiksi aikuinen työssäkäyvä väestö on myös huomioitava arvokkaana kohderyhmänä. Alueelliset toimijat voisivat tukea palveluiden tuotteistamista esimerkiksi järjestämällä innovatiivisia monialaisia tuotteistamistyöpajoja, tai järjestämällä kilpailuja. Yksi onnistunut esimerkki tällaisesta uudenlaisesta ajattelusta, asennekasvatuksesta ja tuotteistamisesta on liikunta- ja kulttuuriseteli. Liikunta- ja kulttuuriseteli on henkilöstöetu hyvinvoinnin edistämiseksi, jonka työnantaja voi tarjota työntekijälleen verovapaasti. Liikunta- ja kulttuuriseteli perustuu ajatuksesta sen tarjoamien palveluiden ennaltaehkäisevään ja työkykyä ylläpitävään vaikutuksiin. Setelin esittelyssä viitataan tutkimuksiin, joissa liikunta mm. ehkäisee korkeaa verenpainetta ja kohottaa mielialaa, kun taas kulttuurin on todettu alentavan verenpainetta ja stressihormonien tasoa. (www.smartum.fi). Liikunta- ja kulttuurisetelin kautta Lapissa palveluita tarjoavia tahoja ei kuitenkaan ole vielä kovin paljon. Eniten tarjontaa on Rovaniemellä, ja Kemi-Tornion alueella. Palvelut ovat pääosin taidelaitosten, kuten teattereiden, museoiden, elokuvateattereiden tai orkesterien tarjontaa, tai niillä on mahdollisuus osallistua kansalais- tai työväenopistojen kursseille. Kunnista ainoastaan Utsjoen kunnan kulttuuritoimi tarjoaa omia palveluitaan liikunta- ja kulttuurisetelin avulla. Palvelut, joita kulttuuripuolella on, ovat hyvin perinteisiä. Mukaan 18

19 mahtuisi esimerkiksi palveluita säännöllisesti tarjoavien yhdistysten palveluita, esityksiä jne. Kulttuuriseteli voisi olla yksi hyvä mahdollisuus tarjottavien palveluiden jakelukanavaksi ja samalla lisätä työnantajien tietoisuutta tarjolla olevista palveluista. 7. Toimenpide-ehdotuksia Tässä osiossa esitellään edellä mainituista pohdinnoista Lapin alueelle johdettuja toimenpide-ehdotuksia: 1. Alueelliset verkostoseminaarit, joissa pohditaan ja työstetään yhteistä alueellista strategiaa, toimintaohjelmaa ja organisoitumista On aiheellista pohtia, ketä toimijoita taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteydet Lapissa koskevat? Alan toimijoiden tulisi keskustella siitä, kuka ottaa alueellisen vetovastuun, ja miten asioita lähdetään viemään eteenpäin Lapissa, ja mikä on yhteinen visio. Tärkeitä kysymyksiä ovat myös mistä saadaan rahoitus toiminnan tukemiselle, ketkä ovat mukana toiminnassa, ja miten osanottajat sitoutetaan? Mukaan seminaareihin tulisi saada monipuolisesti alueen toimijoita, sosiaali- ja terveyspuolen edustajia, ja taiteen ja kulttuurin toimijoita, kuten oppilaitosten henkilökuntaa ja opiskelijoita, kehittäjiä, toimijoita, rahoittajia, yrityksiä, ja myös muita sektoreita kuten esimerkiksi matkailu ja kolmas sektori. Toimintaohjelmaa suunniteltaessa tulisi huomiota kiinnittää siihen, että se takaa palveluiden tarjonnan koko Lappiin. Aihealuetta voisi seminaareissa lähestyä käytännön esimerkkien, eli toteutettujen projektien kautta. Lapissa seminaareja voisi olla ainakin Rovaniemellä ja Kemi-Tornion alueella. 2. Kuntien ehdotukset kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämiseksi - alueen vahvuudet ja osaamisalueet esiin Vastaavasti tietoisuutta aihealueesta tulisi nostaa myös kuntatasolla. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimenpide-ehdotuksen mukaan kulttuuritoiminta olisi tärkeää saada kirjattua tasavertaisena toimijana kunnan strategioihin, toiminta- ja taloussuunnitelmiin ja päätöksentekoon. Ehdotuksessa pohditaan kunnan toimijoiden, 19

20 kulttuuri-, sosiaali- ja terveystoimen, liikunta-, nuoriso ja vapaa-ajan toimen sekä teknisen tuen mahdollisuuksista keskustella yhteisesti kulttuurin ja hyvinvoinnin edistämisen yhteisiä lähtökohtia. (Liikanen ) Kunnissa olisi tärkeä ottaa toimijat mukaan suunnitteluun. Olosuhteet ja tarpeet jokaisessa kunnassa ovat erilaiset. Yhteisiä päämääriä olisi mahdollista hahmotella ja tuoda esille esimerkiksi jokaisessa kunnassa/seutukunnassa järjestettävässä työpajassa tai seminaarissa. Tällaista toimintatapaa on käytetty esimerkiksi Lapin muotoiluohjelman valmistelutyössä, jossa monialaisia suunnittelutyöpajoja on järjestetty eri puolilla Lappia. Työpajoissa kaikilla sidosryhmillä on ollut mahdollisuus osallistua muotoiluohjelman tavoitteiden ja sisältöjen määrittelyyn. Edellä mainitulla toimintatavalla yleisön eli eri ryhmien tarpeet ja mielipiteet saataisiin esiin ja palvelut kuntiin saataisiin suunniteltua niiden omista lähtökohdista, tarpeista ja mahdollisuuksista käsin. Kuntien omia toimijoita tulisi tukea, ja yhteistyötä muiden kuntien toimijoiden kanssa lisätä. Toimintavaiheessa palvelut tulisi saada osaksi arkea, mitä voidaan edesauttaa viemällä niitä asiakkaiden lähelle, esim. sairaaloihin, työpaikoille, kyliin jne. Paremmalla tiedottamisella ja markkinoinnilla toimet ja palvelut saataisiin esimerkiksi osaksi matkailua. 3. Matkailu on mahdollisuus On mielenkiintoista, että matkailussa ei kulttuuripalveluiden yhteyttä hyvinvointiin tiedosteta tai tuoda esiin Lapissa, eikä esimerkiksi matkailukeskusten kotisivuilla esitellä kovin kattavasti alueen kulttuuripalveluja. Matkailusta hyötyvät eniten majoitus-, ravitsemus, ja henkilöliikennepalvelut, mutta sillä on vaikutuksensa myös muille toimialoille, kuten vähittäiskauppaan ja rakennustoimintaan. Tilaa löytyy siis myös taiteelle, kulttuurille ja hyvinvointipalveluille. Matkailukeskukset ovat Lapissa suosittuja vierailukohteita ja isoja työllistäjiä. Niiden elämä on hyvin talvipainotteista. Keskusten työntekijät tulevat usein työskentelemään vain talvisesongin ajaksi, eikä pysyvää juurtumista paikkaan siten tapahdu. Lapin ominaispiirteisiin kuuluukin ns. oma Lappi ja loma Lappi ristiriita, jossa Lapissa samanaikaisesti vietetään normaalia arkielämää ja irtiottoa siitä, lomaelämää. 20

21 Matkailumarkkinoinnin välittämä Lappi-kuva ei välttämättä ole sitä, mitä Lapissa asuvat itse ajattelevat Lapista. (Rantala, Linjakumpu, Wallenius-Korkalo&Kraatari ) Kesämatkailuun ja uusien tuotteiden rakentamiseen sen ympärille pyritään Lapissa panostamaan. Matkailukeskusten työ sesonkiluontoista ja sesonkeina aika kovaa, miten huolehditaan työntekijöiden työhyvinvoinnista? Voivatko kulttuuripalvelut lähentää toisiinsa paikallisia ja lomalaisia tai tuoda jotain uutta sesonkityöläisten arkeen ja ehkä myös hiljaiselle sesongille? Mahdollisuudet matkailutuotteiden kehittämisessä ovat lähes rajattomat. Hyvinvointi- ja kulttuurimatkailun kysyntä on kasvussa, ja Lapissa panostus nimenomaan kulttuuri- ja hyvinvointipuolelle olisi luonnollista jo ympäristönsä ja kulttuurinsa puolesta. Uudet asiakasryhmät kuten suurten ikäluokkien eläköityvät ihmiset ja eettiset matkailijat voisivat tuoda mahdollisuuksia taiteen ja kulttuurin toimijoille, muun muassa kestävän hyvinvointia lisäävän ja kehityksen mukaisten matkailutuotteiden luomisessa. Kuntien strategioissa tulisi huomioida monipuolisesti taide- ja kulttuuripalveluiden tarjonta sekä paikallisille että matkailijoille, sekä ymmärtää, etteivät kohderyhmät sulje toisiaan pois. Tämän päivän matkailijat hakevat jotain omaperäistä ja alkuperäistä, sitä mitä kukin paikkakunta ainoastaan pystyy tarjoamaan. Profiloituminen laadukkaaseen, ja arvopohjaiseen matkailuun, joka sisältää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulman ja palvelut, voisi toimia Lapin matkailuvalttina tulevaisuudessa. 4. Magenta-hanke, esimerkki konkreettisista tukimahdollisuuksista Lapin taiteilijaseura ja Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut jättivät päättyneeseen rakennerahastohakuun (ESR) Magenta -hankehakemuksen, jossa yhdistetään taiteilijoiden täydennyskoulutus ja manageriosaaminen. Magenta -hankkeessa on mukana myös Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta ja Lapin taidetoimikunta. Magenta on konkreettinen esimerkki eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä, ja onnistuessaan hyvin, sen tuloksena syntyy konkreettinen ja toimiva yhteistyömalli, jolla voidaan lisätä toimijoiden työllisyyttä sekä uusien tuoteinnovaatioiden kehittämistä. Pilottiryhmänä hankkeessa ovat visuaalisen alan taiteilijat, mutta esimerkiksi täydennyskoulutukset ovat soveltuvin osin avoimia myös muille taiteen alan ammattilaisille. Sillä pyritään saamaan aikaan monialaisia kohtaamisia ja verkottumista, 21

22 minkä nähdään olevan mahdollisuus osaamistason kasvattamisessa ja uusien innovaatioiden kehittämisessä. Magenta -hankkeella viedään eteenpäin konkreettisia toimenpiteitä. Täydennyskoulutuksen lisäksi siinä nostetaan manageriosaamisen tasoa tuottaja-, kehittäjä-, ja välittäjätoiminnalla. Projektissa kehitetään uusia taidetuotteita ja -projekteja yrityksille, sekä tehdään yhteistyötä kuntien kanssa. Hankkeessa työllistetään taiteilijoita kuukauden mittaisiin projekteihin, jotka ovat samalla uusien tuotteiden pilotteja ja konkreettista toimintaa. Toiminnalla pyritään rakentamaan siltoja toimijoiden ja tilaajatahojen välille. 22

23 Kuva: Magenta-hankkeen toimintamalli 23

24 Lähteet: Autio, Matti Projektityöntekijä toiminnan tukijana kylissä. Teoksessa Kylät muutoksessa. Hankkeet kylien hyvinvoinnin edistäjänä? Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 23. Oulu. Cronberg, Tarja Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:6. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Hiltunen, Mirja Yhteisöllinen taidekasvatus - Performatiivisesti pohjoisen sosiokulttuurisessa ympäristössä. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus. Hiltunen, Mirja & Huhmarniemi, Maria (toim.) Rälläkkä ja sivellin. Taidetoimintaa nuorten hyvinvoinnin tueksi. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hankkeen julkaisu. Nuorten hyvinvoinnin ankkunrit Lapissa (ESR). Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisuja C, Katsauksia ja puheenvuoroja 33. Kulttuurifriikki elää pitkään. Helsingin Sanomat Liikanen, Hanna-Liisa Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia - ehdotus toimenpideohjelmaksi Opetusministeriön julkaisuja 2010:1. Helsinki: Opetusministeriö. Leppänen, Konsta Me ollaan niitä Outoguruja. Lapin kansa Numminen, Ava Hoitolaitosten kulttuuritoiminnan edistäminen. Luentomateriaali. Hoivatyö taidetta ja taide hoivatyötä seminaari. Lapin taidetoimikunta Rantala, Pälvi, Linjakumpu, Aini, Wallenius-Korkalo, Sandra & Kraatari, Eliza Ihmisen kokoinen kehitys. Taide ja kulttuuri hyvinvoinnin katalysaattoreina Lapissa. TaikaLappi -hankkeen raportti. TAIKA-hanke (ESR). Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja B, Tutkimusraportteja ja selvityksia 59. Taidekasvatuksen ja kulttuurialan koulutuksen tila Suomessa Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2010:1. Helsinki: Opetusministeriö. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän perusteet Opetushallitus. Wallenius-Korkalo, Sandra Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksia ja vaikuttavuutta. Teoksessa Taide käy työssä. Taidelähtöisiä menetelmiä työyhteisöissä. TAIKA-hankkeen raportti (ESR). Lahden ammattikorkeakoulun julkaisuja C, Artikkelikokoelmat, raportit ja muut ajankohtaiset julkaisut 75. Internet-lähteet: 24

25

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Hankasalmen kulttuuritoimi. Hankasalmi Ellinoora Auvinen

Hankasalmen kulttuuritoimi. Hankasalmi Ellinoora Auvinen Hankasalmen kulttuuritoimi Hankasalmi 14.2.2012 Ellinoora Auvinen Mitä kulttuuri merkitsee yksilölle ja yhteisölle? 2 YKSILÖLLE ehkä tätä Elämyksiä, luovuutta ja identiteetin vahvistamista Mahdollisuus

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Museoista hyvinvointia ja terveyttä Vava Lunabba Suunnittelija Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuribudjetin jakautuminen 2011

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 11 Lappi 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Lappi on Suomen pohjoisin maakunta, jonka ainoa naapurimaakunta on Pohjois-Pohjanmaa. Lapin maakunnan muodostavat 21 kuntaa,

Lisätiedot

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA 25.10.2016 Arttu Haapalainen taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija Taiteen edistämiskeskus / Pirkanmaa Kun tanssin, tunnen oloni normaaliksi

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Musiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke

Musiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke musiikki elämään Musiikki elämään Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke 2011 2013 Musiikki elämään Voidaanko taide-elämystä syventää taidepedagogiikan keinoin?

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

% Taidetta on neljäntoista pirkanmaalaisen

% Taidetta on neljäntoista pirkanmaalaisen % eijo Taidetta % Taidetta on neljäntoista pirkanmaalaisen sote- ja kulttuurialan toimijan yhteishanke, joka kehittää toimijoiden mahdollisuuksia juurruttaa kulttuuritoiminta kiinteäksi osaksi sote-palvelurakenteita.

Lisätiedot

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hanketreffit Kulttuuri ja hyvinvointi Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hämeenlinna 22.5.2014 ja Oulu 27.5.2014 Maaseudun elämänlaatuverkosto Heli Talvitie,

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa. Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015

Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa. Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015 Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015 1. Kulttuuri on oleellinen osa hyvinvointiyhteiskuntaa

Lisätiedot

Romanitaiteen näkyvyys Taiteen edistämiskeskuksessa

Romanitaiteen näkyvyys Taiteen edistämiskeskuksessa Romanitaiteen näkyvyys Taiteen edistämiskeskuksessa Romaniasiain neuvottelukuntien valtakunnalliset neuvottelupäivät 8.-9-9.2015 Mikkeli Eva-Maria Hakola Kehittämispäällikkö Taiteen edistämiskeskus (TAIKE)

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Työhyvinvointia kulttuurin keinoin

Työhyvinvointia kulttuurin keinoin Itä-Suomen yliopisto Joensuun kampus Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Työhyvinvointia kulttuurin keinoin Taiten tuottoa -hanke Projektipäällikkö Elli Oinonen-Edén TYKYHELMI Hyvän työn reseptit ovatko

Lisätiedot

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Mikä on Taikalamppu? Lasten- ja nuortenkulttuurikeskusten verkosto Perustettu

Lisätiedot

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO)

Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Näkökulma: Yhteistyö -uudenlaiset kumppanit Kolme hieman erilaista, kenties harvinaistakin kumppania omaishoitajayhdistyksen näkökulmasta Miksi

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan?

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? TE-toimiston asiakas/sairauslomalla oleva työkyvytön Työsopimus voimassa, sairauslomalla koska on työkyvytön, ammatinvaihto edessä, KELA hylkäsi kuntoutuksen

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto. Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen

KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto. Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen Tutkimuksen tavoitteet Tavoitteena on tutkia taiteen ja kulttuuritoiminnan merkitystä ja vaikutuksia henkilökunnan

Lisätiedot

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Laura Huhtinen-Hildén, FT, MuM 6/2/15 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Kulttuurinen vanhustyö on näkökulma,

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

instituutti kulttuurimatkailu

instituutti kulttuurimatkailu Pohjoisen kulttuuri-instituutti instituutti kulttuurimatkailu Veli-Pekka Räty projektipäällikkö Lapin matkailuparlamentti, Suomu 30.9.2010 Eväitä kulttuurimatkailun kehittämiseen Pohjoisen kulttuuri-instituutti

Lisätiedot

Keski-Savon kuntien kulttuurikasvatussuunnitelma osana seudullista opetussuunnitelmaa

Keski-Savon kuntien kulttuurikasvatussuunnitelma osana seudullista opetussuunnitelmaa Kulttuuriketju Keski-Savon kuntien kulttuurikasvatussuunnitelma osana seudullista opetussuunnitelmaa Mikä Kulttuuriketju? Lastenkulttuurikeskus Verson koordinoima Keski-Savon seudullinen kulttuurikasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä. Arvokas työelämä Musiikkitalo Ylijohtaja Riitta Kaivosoja

Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä. Arvokas työelämä Musiikkitalo Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä Arvokas työelämä Musiikkitalo 11.3.2013 Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Uusi tuottavuus ja uusi työ Tuotannontekijät Työvoima Tuotantovälineet

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

MAGENTA

MAGENTA MAGENTA 2011-2013 1 TÄYDENNYSKOULUTUKSEN TAVOITTEET tuottaa ja kehittää pilotoinninja tutkimuksen keinoin Lapin ammattitaiteilijoiden täydennyskoulutuksen malli tutkintojen jälkeinen, työelämälähtöinen

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA!

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA! PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA! 31.1.2017 Arttu Haapalainen taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija Taiteen edistämiskeskus / Pirkanmaa Soile Vuolle hyvinvointikoordinaattori ja

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Mikkolan navetta 21.1.2012 Ellinoora Auvinen kulttuurituottaja Hanksalmen kunta Hankasalmi Kolme taajamaa: Kirkonkylä, Asema ja Niemisjärvi Noin neljännes asukkaista

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Tule jäädäksesi Rovaniemen kulttuurialan kotouttamisohjelma

Tule jäädäksesi Rovaniemen kulttuurialan kotouttamisohjelma Tule jäädäksesi Rovaniemen kulttuurialan kotouttamisohjelma Riikka Vuorenmaa, projektikoordinaattori Sintija Dutka, kokemusasiantuntija Tavoite projektin alussa Selkeäkielinen ja tiivis Kulttuurialan kotouttamisohjelma

Lisätiedot

Järjestötalojen/-keskusten verkosto Lapissa Maakunnallinen teemaryhmä

Järjestötalojen/-keskusten verkosto Lapissa Maakunnallinen teemaryhmä Järjestötalojen/-keskusten verkosto Lapissa Maakunnallinen teemaryhmä 1. Tasa-arvoista yhteistyötä Lapin järjestöstrategia 2030 2. Lappilainen järjestökenttä 3. Kylätilat, järjestötalot/-keskukset Lapissa

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä 30.3.2009 Itä-Lapin Ammattioppilaitos 30.3.2009 Sirkku Valve, Mt ja Päihdehanke ja Erkki Vartiainen, LaPsyKe-hanke Kuva: Sirkku Valve Sirkku Valve ja Erkki Vartiainen

Lisätiedot

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PERUS- TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SOSIAALITYÖ 7.10.2011 1 Perusterveydenhuollon kehittäminen 1.9.2009-31.10.2011 PaKaste 1 Kuntalähtoistä kehittämistyötä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla

Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla MINNE TÄTÄ HYVINVOINTIPALVE- LUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS

Lisätiedot

ARCTIC WELLBEING PARK Työn keskeiset kysymykset

ARCTIC WELLBEING PARK Työn keskeiset kysymykset Työn keskeiset kysymykset 1. miten Ounasvaaran alueelle keskitetään hyvinvointi ja liikuntamatkailu liiketoiminnalliseksi kokonaisuudeksi ja 2. miten liikunta sekä sosiaali ja terveysalan koulutus, tutkimus

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff 15.09.2016 Ohjaamojen projektipäällikköpäivät kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus valtakunnallinen palvelu- ja kehittämiskeskus, sijaintipaikka

Lisätiedot

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361 2629 2900 3153 3359 3827 3794 3642 Ulkomaalaisten määrä Lapissa

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN

SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN TOIMINTA-AVUSTUSTEN ARVIOINTIKRITEERIT Vuosittaisten toiminta-avustusten myöntämisessä noudatetaan Tampereen kaupunginhallituksen hyväksymiä avustustoiminnan

Lisätiedot

Mukana olevat aluekeskukset

Mukana olevat aluekeskukset 31.8.2011 1 Mukana olevat aluekeskukset Pirkanmaan elokuvakeskus Valokuvakeskus Sisä-Suomen tanssin aluekeskus Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo Nykyaika Tamper een taidem useo -Pirka nmaan aluetai

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 tavoite: kotoutumiskoulutuksen jälkeisen palvelun kehittäminen ja mallintaminen mallintamisessa hyödynnetään pilottihankkeita pilottihankkeiden hakuaika on 1.2.2016-31.3.2016

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot