Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia Lapissa - toimintaa, yhteistyötä ja mahdollisuuksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia Lapissa - toimintaa, yhteistyötä ja mahdollisuuksia"

Transkriptio

1 Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia Lapissa - toimintaa, yhteistyötä ja mahdollisuuksia Katariina Imporanta Selvitystyö 2011 Lapin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut

2 Sisällys 1. Johdanto 3 2. Tavoitteet 4 3. Taiteen ja kulttuurin yhteys hyvinvointiin 5 4. Taide- ja kulttuurialan toimijoita ja palveluiden tarjoajia Lapissa 8 5. Esimerkkejä toteutetuista projekteista ja uusista tuotteista Kysyntä ja mahdollisuudet Toimenpide-ehdotuksia 18 Lähteet Kannen kuva: Vau Vanne - alle vuoden ikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen suunnattu sirkusesitys, Suomi-instituutti Pariisi. Monitaideyhdistys Piste / kuvat Joonas Martikainen 2

3 1. Johdanto Taiteen ja kulttuurin yhteys hyvinvointiin on ollut keskustelussa jo pitkään, mutta aiemmin keskustelu on painottunut enemmänkin taiteen ja kulttuurin terapeuttisiin vaikutuksiin. Nykyään hyvinvointi ja terveys käsitteet ovat laajentuneet kattamaan elämää kokonaisvaltaisesti. Yhteiskunnan muutoksen sekä erilaisten kulttuuripoliittisten toimintojen kautta ovat taide- ja kulttuuritoiminnat nousseet marginaaleista lähemmäs ihmisten arkea. Niiden nähdään ulottuvan monelle inhimillisen elämän alalle ja toimivan osana elämänpiiriämme. Hyvinvointia lisäävästä näkökulmasta taiteeseen kuuluu sekä mahdollisuus nauttia siitä kokijana, että mahdollisuus harrastaa erilaisia taiteita. Opetusministeriö julkaisi tammikuussa 2010 Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia ehdotuksen toimintaohjelmaksi. Toimintaohjelma on osa Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaa. Hanna-Liisa Liikasen toimittama ohjelma sisältää asian puitteissa konkreettisia toimintaehdotuksia liittyen muun muassa lainsäädäntöön, hallintoon ja rahoitukseen sekä yhteistyöhön, tutkimukseen, koulutukseen ja tiedon levittämiseen. Sen kolme painotusaluetta ovat: 1) kulttuuri osallisuuden, yhteisöllisyyden, arjen toimintojen ja ympäristöjen edistäjänä 2) taide ja kulttuuri osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa 3) työhyvinvoinnin tukeminen taiteen ja kulttuurin keinoin. Yksi kahdeksastatoista toimenpide-ehdotuksesta, ehdotus nro neljä, painottuu alueellisten yhteistyömallien ja strategioiden kehittämiseen, mitä varten opetusministeriö on myöntänyt määrärahoja taidetoimikunnille. Tarkoitus on, että alueellisen yhteistyön kehittäminen tällä sektorilla tullaan tulevaisuudessa kirjaamaan osaksi taidetoimikuntien tulostavoitteita. Lapissa taiteen ja kulttuurin yhteydet hyvinvointiin toteutuvat monella osa-alueella. Taideopetusta annetaan useissa Lapin kunnissa muun muassa vapaan sivistystyön verkostojen kautta. Alueella on paljon useita toimijoita eri taiteen ja kulttuurin aloilta: taiteilijoita, freelancereita, kollektiiveja, yhdistyksiä ja organisaatioita, joiden tekemällä työllä on monenlaisia hyvinvointivaikutuksia. Koko maakunnan kattavaa toimintaa, toteuttavat esimerkiksi Lapin alueteatteri ja Lapin kamariorkesteri, jotka vierailevat 3

4 vuosittain Lapin kunnissa. Oman lisänsä tuovat tapahtumat, sekä pienet että isot. Aiheeseen panostetaan paljon myös erilaisilla hankkeilla. Taide- ja kulttuuripalveluiden jakautuminen on Lapissa kuitenkin epätasaista, ja hyödyntämättömiä mahdollisuuksia on lukuisasti. Kysyntää olisi mahdollista lisätä. Kysynnän kasvaminen toisi taiteen alan ammattilaisille lisää työmahdollisuuksia, ja siihen vastaaminen toisi mukanaan myös lisää hyvinvointia. Myöskään matkailussa, yhdessä Lapin kärkitoimialoista, taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteyksiä ei hyödynnetä tarpeeksi. Myöskään varsinaista alueellista toimintatapaa tai strategiaa ei ole luotu, jolla eri sektorien tekijät, tuottajat, tilaajat, rahoittajat sekä yleisö löytäisivät toisensa paremmin. 2. Tavoitteet Tämän selvitystyön tavoitteena on tuoda esille Lapin alueen osaamis- ja painotusalueita liittyen taide- ja kulttuuritarjontaan ja palveluihin. Samalla työssä kartoitetaan jo olemassa olevia kulttuuripainotteisia hyvinvointipalveluita, sekä hahmotellaan uusia. Työssä painottuu aluekehityksen näkökulma: siinä pyritään löytämään konkreettisia toimintatapoja, joilla kysyntää voidaan lisätä samoin kuin eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Kysyntää voidaan kasvattaa tiedottamalla uusista mahdollisuuksista sekä rakentamalla toimivaa yhteistyöverkostoa. Yhteistyön luomisessa on tärkeää saada olemassa olevat toimijat ymmärtämään yhteys taide- ja kulttuuritoimintojen ja hyvinvoinnin välillä. Siksi selvitystyössä avataan myös näkemyksiä, joille ajattelu taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista perustuu, samoin kuin esimerkkejä erilaisista toteutetuista taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin yhdistävistä projekteista. Selvitystyön loppuosassa taas esitellään konkreettisia toimenpiteitä, jotka toimivat osaltaan tämän selvitystyön jatkotoimenpiteinä. Selvitystyön toteuttajana toimii taiteen maisteri Katariina Imporanta Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluista. Työssä visuaalinen taide voi korostua muiden taiteenlajien yli johtuen tekijän taustasta, joka on kuvataidekasvatuksessa ja luovan alan yrittäjyydessä. Tekijä toivoo kuitenkin, että esiteltyjä asioita ja toimenpiteitä voi soveltaa muillekin taiteenaloille. Selvitystyössä näkyy myös yrittäjyyteen kannustava asenne, sillä 4

5 tekijä on vakuuttunut mahdollisuudesta yhdistää taiteilijuus / taidetoimijuus ja yrittäjyys, mille tekijän toiminta Mieland Oy:ssä on avannut ajattelua. Selvitystyössä on käytetty keskeisenä lähteenä keväällä 2010 ilmestynyttä TaikaLappi hankkeen raporttia. TaikaLappi hankkeessa on käsitelty taidetta ja kulttuuria hyvinvoinnin katalysaattoreina Lapissa. Selvitystyön taustalla on myös Sibelius-akatemian hallinnoima Taiteen erityispätevyyspaletti -hanke, jossa tekijä on toiminut Lapin yliopiston edustajana. Hankkeessa kartoitetaan taiteen alan tulevaisuuden osaamistarpeita ja muodostetaan niistä oppisopimustyyppisesti suoritettavia taiteen alan erityispätevyyksiä. Hankkeessa esiin tulleet ajatukset taiteen alan ammattilaisten tulevaisuudenkuvista näkyvät vaikutteina tämän selvitystyön taustalla. Selvitystyötä on ohjannut ohjausryhmä, jonka muodostavat Lapin taidetoimikunnan pääsihteeri Tomi Aho ja läänintaiteilija Petteri Putkinen. Lapin alueen toimijoita on kartoitettu hyödyntämällä verkostoja sekä haastattelemalla toimijoita. Syksyllä 2010 toteutettiin muun muassa Lapin taiteilijaseuran jäsenille haastattelu ja kysely yhdessä Lapin taiteilijaseuran visuaalisten taiteiden managerin kanssa. 3. Taiteen ja kulttuurin yhteys hyvinvointiin Taiteen ja kulttuurin myönteisistä hyvinvointivaikutuksista on olemassa paljon sekä kotimaista että kansainvälistä tutkimustietoa. Vaikutukset ovat moninaisia, samoin kuin ne tavat, joilla taiteeseen ja kulttuuriin liittyvät toiminnot tukevat hyvinvointia. Vaikutusten mittaaminen ja todentaminen on haasteellista, mikä osaltaan aiheuttaa vaikeuksia aihealueen tärkeyden perustelemisessa esimerkiksi päätöksentekijöille. Mittaamista vaikeuttaa myös se, että vaikutukset ovat erilaisia, jopa ristiriitaisia eri ihmisille. Mittarina voi kuitenkin pitää esimerkiksi muutosta toimintatavoissa, kuten esimerkiksi toistuvaa osallistumista taide- ja kulttuuritapahtumiin. (Wallenius-Korkalo ) Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelmassa taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset jaetaan neljään eri ulottuvuuteen: 1. Taide elämyksinä, osana ihmisen perustarpeita 5

6 2. Taiteen ja kulttuuritoiminnan yhteys hyvään koettuun terveyteen, parempaan työkykyyn ja hyvän elämän kokemuksiin 3. Kulttuuritoiminnan ja harrastamisen kautta syntynyt yhteisöllisyys, verkostot, sosiaalisuus, elämänhallinta 4. Taiteen, rakennetun ympäristön, arkkitehtuurin ja sisustamisen vaikutukset viihtyisämmän elinympäristön tai työympäristön luomiseksi (Liikanen ) Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten viimeaikainen esiinnousu liittyy muuttuneeseen käsitykseen terveydestä: terveys nähdään nykyään kokonaisvaltaisesti: se on voimavara, eikä pelkkää sairauden poissaoloa. Siten laadukkaasti koettu vapaa-aika, johon voi kuulua esimerkiksi kulttuurin harrastamista, ylläpitää terveyttä. Laadukkaalla vapaa-ajalla on yhteys myös esimerkiksi työelämään hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. (Liikanen ) Taide voi toimia elämyksenä ja luovana itseilmaisuna, ja sen tekemisellä ja käytöllä on myös terapeuttisia ja eheyttäviä vaikutuksia. Esimerkiksi taiteen harrastaminen, vaikkapa keramiikka, jossa käsillä tekeminen on pääosassa, voi tuoda iloa ja onnistumisen elämyksiä. Teatterissa, taidenäyttelyssä tai kirjallisuuden kautta voi kokea suuria tunteita ja käydä läpi vaikeita asioita, kokea katharttisia elämyksiä. Yhtä lailla kuin taiteen tekeminen ja sen ja kulttuurin harrastaminen itsessään tuovat iloa, niin sitä tuo myös niihin liittyvä yhteisöllisyys ja sosiaalisuus. Sosiaalisesti vietetty vapaaaika ja kulttuuriharrastukset edistävät henkistä ja fyysistä terveyttä ja pidentävät ikää, jopa tehokkaammin kuin liikunta, laihduttaminen tai tupakoinnin lopettaminen (Kulttuurifriikki elää pitkään 2010). Lisäksi yhteisöllisyydellä, osallisuudella ja me-hengellä on osallisuutensa syrjäytymisen ehkäisyyn. Taidetoimintoja onkin käytetty usein myös poistamaan ennakkoluuloja ja muureja ja luomaan yhteisöllisyyttä eri ryhmien välille, muun muassa työskenneltäessä maahanmuuttajien kanssa. Erityisryhmien osalta taide- ja kulttuuritoiminnot voivat toimia suurena apuna esimerkiksi psyykkisen kunnon ylläpitäjinä. Entistä enemmän ollaankin kiinnittämissä huomiota siihen, että palveluiden saatavuus olisi taattu kaikille: Yhä tärkeämmäksi on nousemassa kulttuuriin osallistumisen tukeminen ja esteiden poistaminen niiltä, jotka tulevat erilaisista kulttuuritaustoista tai joilla vamman tai muun henkilökohtaisen ominaisuuden vuoksi on vaikeuksia osallistua yleiseen kulttuuritarjontaan. (Liikanen ) 6

7 Taide voi myös olla vaikuttaja: se voi toimia väylänä mielipiteen ilmaisussa tai katalysaattorina muutoksen aikaansaamisessa. Suomen kuntaliiton sivistyspoliittisessa ohjelmassa kulttuuria korostetaan yhteiskunnan aktiivisena voimana sekä yksilön että yhteisön tasoilla (Liikanen ). Yhteisötaide on yksi mahdollisuus nostaa esille epäkohtia ja ehdottaa parannusehdotuksia, ja saada siten aikaan toimintaa, joka parantaa elämänlaatua. Esimerkiksi Utsjoella järjestetyssä yhteisöllisessä Tulikettu - taidekasvatusprojektissa on saatu aikaan monia positiivisia vaikutuksia yhteisössä. Projekti on esimerkiksi vahvistanut paikallisidentiteettiä, ja aktivoinut ja innostanut paikallisia ihmisiä löytämään omat vahvuutensa. (Hiltunen , 269.) Ympäristösuunnittelulla, asumisen ja elinympäristön estetiikalla ja vaikuttamisen mahdollisuuksilla on vaikutuksensa hyvinvointiin. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia - toimintaohjelmassa todetaan tiedon lisäävän arvostusta ja auttavan oikeiden ratkaisujen tekemisessä, jotta ympäristö säilyy arvokkaana, aitona, elinvoimaisena, arkea tukevana ja mielenkiintoisena. (Liikanen ) Ympäristön merkityksestä puhuvat myös terveyden edistämisen politiikkaohjelma, Opetusministeriön visuaalisten alojen taidepoliittinen ohjelma (2009) ja taiteen perusopetuksen opetussuunnitelma. Taiteen perusopetuksessa visuaalisen taiteen oppimiskokonaisuuteen kuuluvan arkkitehtuurikasvatuksen tavoitteena on, että oppilaassa kehittyy halu vaalia ja kehittää ympäristöä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, arvostaa ja säilyttää kulttuuriperintöä sekä vaalia uuden tai uudistettavan ympäristön hyvää, esteettistä ja toiminnallista laatua. (Taiteen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2005, Liikanen ). TaikaLappi -hankkeen loppuraportissa hyvinvointia edistävään teemaan liitetään mukaan myös taloudellinen näkökulma, muun muassa työllisyyden osalta. Raportissa nähdään, että tulevaisuudessa Lapissa luovien alojen sektori kasvaa, ja potentiaalia ja mahdollisuuksia löytyy taide- ja kulttuurialan toimijoista: taide- ja kulttuurialan pienyrityksistä, taiteen ammattilaisten monipuolisten työllistymismahdollisuuksien kautta ja luovuuden hyödyntämisestä matkailun kehittämisessä. (Wallenius-Korkalo ) 7

8 4. Taide- ja kulttuurialan toimijoita ja palveluiden tarjoajia Lapissa Lapista löytyy Liikasen esittämän jaottelun mukaisia toimintoja, palveluita, tuotteita ja toimijoita. Tässä selvitystyössä keskitytään kuvaamaan toimintaa yleisellä tasolla ja nostamaan esiin muutamia esimerkkejä erityyppisistä taide- ja kulttuurialan toimijoista, toiminnoista ja palveluiden tarjoajista. Kappaleessa 6 taas esitellään erityisiä toimia joita Lapissa on viime aikoina toteutettu taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -teeman ympärillä. Lapin olosuhteet ovat erityiset: pinta-alaltaan se on laaja, noin 30% koko Suomen pintaalasta. Kuntia Lapin alueella on 21 ja asukkaita oli vuonna 2008 yhteensä Lappi on siis hyvin harvaan asuttua seutua ja välimatkat paikkakuntien välillä ovat pitkiä. Asutus on epätasaisesti jakautunut: kasvukeskuksia ovat Rovaniemi ja Tornio, mutta lähes kaikissa muissa kunnissa asukasluku vähenee koko ajan. Väestö myös ikääntyy useimmissa kunnissa. (www.lapinliitto.fi) Toiminta taiteen ja kulttuurin alalla Lapissa on kuitenkin vireää, joskin epätasaisesti jakautunutta. Tarjontaa on eniten suurimmilla paikkakunnilla, kuten Rovaniemellä, Kemissä ja Torniossa. Mahdollisuus monipuoliseen kulttuurin harrastamiseen on useissa Lapin pienissä kunnissa heikkoa, kertovat Outoguru-hankkeessa mukana olleet nuoret (Leppänen 2010.) Lappilaista kulttuuria kuvaa hyvin TaikaLappi raportin kuvaus Rovaniemen ja Tornion erilaisista taiteen ja kulttuurialan toimijoista, elävästä kaupunkikulttuurista ja tapahtumista. Kulttuurin todetaan olevan irti aika- ja paikkasidonnaisuudesta ja olevan monimuotoista, vilkasta, rajatonta ja tekijöidensä näköistä (Rantala, Linjakumpu, Wallenius-Korkalo&Kraatari ) Vaikka eniten taide- ja kulttuuritarjontaa onkin isoimmissa keskuksissa, niin myös pienemmillä paikkakunnillakin tapahtuu. Lapissa toimii useita erilaisia yhdistyksiä, organisaatioita, kollektiiveja ja yksittäisiä toimijoita ja taiteilijoita. Melko kattava kuvaus Lapin kulttuuritarjonnasta löytyy Lapin Liiton ylläpitämästä Lappi-portaalista sivuilta Taide- ja kulttuuritarjonta on luokiteltu festivaaleihin, museoihin, kirjastoihin, teatteriin, taiteeseen, musiikkiin, tanssiin ja elokuvaan. Lapissa on myös kattava museoverkosto, joita esittelee sivusto 8

9 Osaksi alueellisen tasa-arvon toteutumisen vuoksi useilla taiteen alan organisaatioilla kuten esimerkiksi Lapin kamariorkesterilla ja Rovaniemen alueteatterilla on maakunnallinen tehtävä: ne pyrkivät toimimaan koko Lapin alueella ja viemään esimerkiksi esityksiä tai konsertteja Lapin kuntiin. Opetusministeriön nimeämä Taikalamppu-verkosto taas on esimerkki valtakunnallisesta, lasten ja nuorten taide- ja kulttuuripalveluita kehittävästä verkostosta, jonka toiminta ulottuu myös Lappiin. Lapin lastenkulttuuriverkostoa koordinoidaan Rovaniemeltä käsin, ja siihen kuuluvat Kemi, Kemijärvi, Ranua, Rovaniemi, Tornio ja Saamelaiskäräjät. Keskeinen tavoite Lapissa on edistää lasten ja nuorten kulttuuripalveluiden saavutettavuutta sekä paikallista ja alueellista yhteistyötä. (www.taikalamppu.fi/index.php/taikalamppu-verkosto/lappi) Taide- ja kulttuurialan koulutus tuo osaajia eri taiteenaloille Lapissa. Opintoihin on mahdollisuus useilla paikkakunnilla, ja usein oppilaitosten vaikutus näkyy myös paikkakunnan taide- ja kulttuurielämässä. Taide- ja kulttuuriopintoihin korkeakoulutasolla Lapissa on mahdollisuus Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa. Ammattiopistoista tutkintoja voi suorittaa kolmessa eri oppilaitoksessa. Ammattiopisto Lappiassa voi suorittaa kulttuurialan perustutkintoja seuraavilta osa-alueilta: audiovisuaalinen viestintä (Tornio), kuvallinen ilmaisu (Tornio), käsi- ja taideteollisuus (Tervolan Loue ja Tornio), musiikkiala (Tornio), tekstiili- ja vaatetusala (Kemi). Lapin ammattiopistossa Rovaniemellä on mahdollista suorittaa tanssialan perustutkinto. Saamelaisalueen koulutuskeskus Inarissa taas tarjolla on käsi- ja taideteollisuuden ja media-alan opintoja. Kansanopistoista Keminmaassa sijaitsevassa Pohjantähti-opistossa on tanssiteatterin linja ja Rovaniemellä Rovala-opistossa media- ja elokuvatyön linja, musiikkiteatterin linja, pop&rock -linja ja sarjakuvataiteen linja. Muotoutumassa olevan Lapin korkeakoulukonsernin myötä tulevaisuudessa voisi olla mahdollisuus poikkialaisiin opintoihin, joissa yhdistyvät uudella tavalla taide, kulttuuri ja hyvinvointinäkökulmat. Korkeakoulukonsernin myötä opiskelijan voi tulevaisuudessa olla esimerkiksi mahdollisuus opintojen suorittamiseen yli koulutusalojen ja asteiden, ja näin ollen koota niistä itselleen sopiva koulutuspaketti. Uusia mahdollisuuksia Lappiin tuo Pohjoinen kulttuuri-instituutti, joka on kulttuurituotantoa ja -perintöä kehittävä kolmen koulutusasteen ja kulttuuritoimijoiden verkosto, joka rakentaa Lapin elinvoimaisuutta ja hyvinvointia koulutuksen, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan yhteistyöllä. (www.luc.fi). 9

10 Taiteen ja kulttuurin harrastajat ovat tärkeä toimintaa ylläpitävä ryhmä. Toimintaa edistetään usein yhdistysmuotoisella toiminnalla. Esimerkiksi Lapin Kirjallisuusseura pyrkii sääntöjensä mukaisesti edistämään kirjallisuuden tuntemusta, julkaisemista, levittämistä sekä luku- ja kirjoitustaitoa ja -harrastusta, ja luomaan siltaa lukijoiden ja kirjailijoiden välille (www.lapinkirjailijat.rovaniemi.fi/kirjseura.htm). Lapissa toimii lukuisia eri taiteenlajeihin keskittyneitä yhdistyksiä, mm. kuvataiteen, teatterin, kulttuurin, musiikin aloilta. Lähes joka paikkakunnalla on toimintaa. Lapin yhdistykset löytyvät sivustolta Usein yhdistykset tuovat yhteen myös harrastajia ja ammattilaisia. Yhdistysten toiminnalla on moninaisia vaikutuksia lappilaiseen kulttuuritoimintaan. Muun muassa Kuvataideseura Palas kuvailee toimintansa tarjoavan: jäsenilleen mahdollisuuden toteuttaa itseään taiteen keinoin, kyvyn tarkastella ympäristöä uusista näkökulmista sekä rikastuttaa arkielämää ja antaa siihen virikkeitä. Omaehtoisella tekemisellä sekä pysymällä elävänä, näkyvänä ja toimivana, Palas täydentää Rovaniemen kaupungin kulttuurikenttää sekä pystyy tarjoamaan edelleenkin taidenautintoja ja elämyksiä (www.personal.inet.fi/yhdistys/palas). Harrastamisen kautta saadaan taidenautintoja ja -elämyksiä. Vapaan sivistystyön verkostojen, kuten kansalais- ja työväenopistojen, kautta on kaikissa Lapin kunnissa mahdollista harrastaa monia erilaisia taide- ja taitoaineita. Valtakunnallisessa vertailussa Lappi on yksi alueista, joissa tarjontaa on suhteellisesti eniten verrattuna aikuisväestöön. Myös taiteen perusopetusta useimmissa kunnissa: ainoastaan Enontekiöllä ja Utsjoella ei ole siihen mahdollisuutta (Taidekasvatuksen ja kulttuurialan koulutuksen tila Suomessa 2010). Taiteen alan ammattilaisia Lapista löytyy joka paikkakunnalta. Ammattilaisen määrittelyn perustana käytetään yleisesti mm. koulutusta, ammatissa toimimista ja jäsenyyttä ammattijärjestöissä. Määrittely on vaikeaa, esimerkiksi verottaja tarkastelee ensin teosmyyntiä, julkaisuja ja näyttelyitä, ja sitten vasta koulutusta ja taiteilijajärjestöjen jäsenyyttä. Joskus taas raja ammattitaiteilijan ja harrastajan on kuin veteen piirretty viiva. Suurin osa taiteilijoista saa toimeentulonsa mitä erilaisimmista töistä ja työsuhteista: useat ammattilaiset toimivat taiteilijoina, ammatinharjoittajina, freelancereina tai opetustehtävissä. (Cronberg ) 10

11 Yhdistysmuotoinen toiminta on tärkeä yhteenkokoaja ja toiminnan ylläpitäjä myös ammattilaisten keskuudessa. Ammattilaisyhdistykset kuten Lapin taiteilijaseura ajaa jäsentensä etuja ja pyrkii lisäämään taiteilijoiden työmahdollisuuksia ja edistämään kuvataiteen asemaa. Lapin taiteilijaseurassa on jäseniä yhteensä 90 (tilanne helmikuussa 2011). Lapin taiteilijaseuran jäsenistö oli yksi tätä selvitystyötä varten haastatelluista toimijoista. Seuran jäsenistölle tehtiin syksyllä 2010 kysely webropolilla, ja sen lisäksi syvähaastatteluita 24 jäsenelle. Haastattelussa kartoitettiin muun muassa kuvataiteilijoiden toimintamahdollisuuksia ja -haasteita Lapin alueella, sekä heidän kiinnostustaan täydennyskoulutuksiin ja seurassa alkaneen manageritoiminnan hyödyntämiseen. Haastattelut ja kysely toivat esille monia yksittäisen taiteilijan elämää määrittävää asiaa, jotka pätevät varmasti muidenkin taiteenlajien edustajien parissa. Suurin työllistymisen muoto oman taiteellisen työn ohella oli opetustyö. Kehittymistarpeet liittyivät suurelta osin sekä itsensä jatkuvaan kehittämiseen kuten sisältöosaamiseen, erilaisiin tekniikoihin, markkinointi- ja myyntitaitoihin ja ATK-taitoihin. Suurimpina etuina Lapissa työskentelemisessä nähtiin tila ja rauha tehdä sekä Lapin luonto, ympäristö, puhtaus, ja niistä saatava inspiraatio. Mahdollisuuksia ovat myös halvemmat elinkustannukset ja paremmat työtilamahdollisuudet. Kilpailijoita ei ole niin paljon, joten taiteilijana on helppo päästä esille. Kollegoiden välillä nähtiin olevan hyvä henki. Suurimpina haasteina taas nähtiin se, että taide-elämä ja toiminta, kuten arvostetut galleriat, taidepiirit ja suhdetoiminta tapahtuu Etelä-Suomessa. Ostavan yleisön ja verkostojen puute Lapissa koetaan toiseksi suureksi haasteeksi. Toiminnan mahdollisuuksia nähtiin kansainvälisyydessä, Barentsin alueen toiminnassa, manageritoiminnassa, prosenttiperiaatteen eteenpäin viemisessä ja matkailussa. Suurimmat mahdollisuudet työllistyä nähtiin olevan opetustyössä, projektityössä ja taideprojekteissa. 17 henkilöä 24:stä olisi kiinnostunut saamaan tietoa yrittäjyyteen liitetyistä asioista. Haastattelut osoittavat myös, että seurasta löytyy kiinnostusta taiteen soveltamiseen ja taiteen ja hyvinvoinnin yhdistämiseen. Kyselyyn vastanneista 33% oli esimerkiksi halukkaista pitämään erilaisia virkistyspäiviä yrityksissä tai yhteisöissä. 11

12 Yhdistysmuotoinen toiminta antaa ammattilaisille mahdollisuuden muiden toimijoiden kanssa verkottumiseen, ajatusten vaihtoon, yhteistyöhön, ammatti-identiteetin vahvistamiseen sekä toiminnan toteuttamiseen. Rovaniemellä toimivia yhdistyksiä ovat esimerkiksi mm. sirkus Taika-Aika, Pohjoinen Mediakeskus Magneetti, Esittävän taiteen aluekeskus LETKE ry, Monitaideyhdistys Piste, Agit Cirk jne. Monitaideyhdistys Piste on hyvä esimerkki yhdistystoiminnasta, joka on syntynyt taiteen alan ammattilaisten tarpeesta tehdä töitä yhdessä. Pisteeseen kuuluu 8 jäsentä, ja se työllistää tällä hetkellä kolme henkilöä. Pisteen jäsenet ovat mm. tuottajia, taidekasvattajia, tanssijoita, sirkustaiteilijoita ja -ohjaajia. Piste on toteuttanut monenlaisia eri taiteenlajien osaamista yhdistäviä esityksiä, taidekasvatusprojekteja, näyttelyitä ja tapahtumia. Niitä ovat mm. Myrsky-rahoitteinen maahanmuuttajanuorille suunnattu Kohtaamisia -projekti, lapsiperheille suunnattu Pisteen kesä -tapahtumasarja, jossa voi osallistua työpajoihin ja esityksiin sekä erilaiset esitykset, muun muassa vauvasirkus. (www.pistery.org) Lappi on myös lukuisten tapahtumien maakunta: jokaisella paikkakunnalla tapahtuu. Tapahtumilla on merkitystä yhteisöille: ne tuovat vapaa-aikaan sisältöä, laadukkuutta ja sosiaalisia suhteita, ja lisäävät sitä kautta yhteishenkeä ja viihtyvyyttä. Tapahtumista löytyy myös melko hyvä listaus Lappi.fi -portaalista. On sekä pienimuotoisia paikallisia, että suurempia, isoja kävijämääriä tavoittelevia festivaaleja. Tapahtumia on suunnattu sekä paikallisille että selkeästi matkailullisiin tarkoituksiin, ja niitä voidaan luokitella esimerkiksi kesä- ja talvitapahtumiin. Suuria ja tunnettuja musiikkitapahtumia Lapissa ovat esimerkiksi Luosto Classic, Hetan musiikkijuhlat, Ylläs Soikoon, Pyhä Unplugged, Rovaniemi Rock jne. Pienissä kylissä taas tärkeimpiä tapahtumia ovat metsästysseurojen syksyiset hirvipeijaiset, erilaiset kesäjuhlat tai keväiset äitienpäiväjuhlat. (Autio ) Inarissa tammikuussa järjestettävä elokuvafestivaali Skábmagovat - Kaamoksen kuvia on esimerkki pienimuotoisesta, mutta yhteisöllisesti tärkeästä tapahtumasta. Skábmagovat on alkuperäiskansojen elokuvafestivaali, joka kokoaa yhteen alkuperäiskansojen elokuvia ja elokuvantekijöitä ympäri maailmaa. Festivaali on tärkeä piristysruiske Inarin matkailulle ja talouselämälle pimeänä kaamosaikana, mutta sillä on myös tärkeitä vaikutuksia myös yhteisön hyvinvointiin. Vuoden 2011 suosituin esitettävä elokuva oli Anja Aholan ohjaama dokumentti Suomi tuli Saamenmaahan. Dokumentti kertoo kolmen inarilaisen kansakoulu- ja 12

13 suomalaistamiskokemuksista. Vielä jopa 1970-luvulla Riutulan asuntolakoulussa koulun opettajat ja muu henkilökunta puhuivat saamelaislapsille suomea ja asuntolassa opittiin varomaan saamen kielen käyttämistä henkilökunnan kuullen. Tapahtuma vaikutti koulun käyneisiin saamelaislapsiin negatiivisesti: moni unohti oman kulttuurinsa ja muuttui puolikieliseksi. Dokumentti teki vaikutuksen myös festivaaleilla sen nähneisiin Ivalon koululaisiin. (www.inarilainen.fi/skabmagovat-elokuvafestivaali-entista-suositumpi). 5. Esimerkkejä toteutetuista projekteista ja uusista tuotteista Taiteen ja kulttuurin ja hyvinvoinnin näkökulmasta toimintaa Lapissa ovat toteuttaneet useat toimijat. Esimerkiksi hanketoiminnalla on tehty paljon alueellista kehittämistyötä: niissä on sekä tutkittu taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteyksiä että pyritty lisäämään hyvinvointia taidetoiminnalla. Valtakunnalliseen Taika-hankkeeseen kuuluva TaikaLappi -osahanke toteutettiin Lapin yliopiston Lappea-instituutissa vuosina Hankkeen tarkoituksena on ollut korostaa taiteen, kulttuurin ja taideteollisuuden sosiaalisia, yhteisöllisiä ja taloudellisia merkityksiä. Hankkeen aikana on kerätty ja analysoitu tietoa taidelähtöisten menetelmien käytöstä pohjoisen työyhteisöissä, mihin myös hankkeen jatko tulee keskittymään. (Rantala, Linjakumpu, Wallenius-Korkalo&Kraatari ) Vuoden 2010 lopulla päättynyt ESR-rahoitteinen Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa toteutettiin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksen ja kuvataidekasvatuksen yhteistyönä. Hankkeen tarkoituksena oli edistää nuorten hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä, yksinäisyyttä ja mielenterveysongelmia. Tavoitteena oli myös lisätä kuvataidekasvatuksen ja nuoriso- ja sosiaalityön yhteistyötä sekä kokeilla nuorisotilojen soveltuvuutta ohjatussa taidetoiminnassa. Hankkeessa toteutettiin hyvinvointiselvitys peruskoulun jälkeisessä siirtymävaiheessa olevien nuorten elämästä ja kehitettiin uusia, innovatiivisia taiteita ja erilaisia mediaympäristöjä hyödyntäviä toimintamalleja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. (Hiltunen&Huhmarniemi ) 13

14 Yksi onnistuneimmista viime vuosien hankkeista on ollut Myrsky-rahoitteinen Outoguruhanke, jossa syrjäseutujen nuorille lisättiin mahdollisuuksia taiteen ja kulttuurin harrastamiseen. Outogurussa mukana olleille nuorille hanke antoi mahdollisuuden muun muassa itseilmaisuun taiteen kautta, voimaantumiseen ja toisten samankaltaisten lappilaisten nuorten tapaamiseen (Leppänen 2010). Rovalan hallinnoima ESR-rahoitteinen Made in Lapland hanke taas keskittyy lappilaisnuorten tietoisuuden lisäämiseen itsestään ja identiteetistään. Ajatuksena on, että tietoisuus ja ylpeys omista juurista ja identiteetistä lisää hyvinvointia. Hankkeessa on tuotu yhteen lappilaisia nuoria ja maahanmuuttajanuoria. (www.madeinlapland.net). Lapin taidetoimikunnassa on toteutettu viime vuosina erilaisia hyvinvointiteemaisia toimia. Maaliskuussa 2011 päättyneessä Kauneimmat iltalaulut -projektissa on viety musiikkia paikkoihin, missä se ei ole aina helposti saatavilla. Tilaisuuksia on pidetty ympäri Lappia hoitolaitoksissa, vanhainkodeissa, sairaaloissa, palvelukodeissa, päiväkeskuksissa, muistisairaiden yksiköissä ja kehitysvammaisten toimintakeskuksissa. Projektin taustalla on ajatus siitä, että musiikkia, soittamista ja laulamista tarvitaan sairaala- ja hoitoyhteisöissä aivan niin kuin niitä tarvitaan muutenkin elämässä. Syksyllä 2009 järjestetty Taide hoivatyötä, hoivatyö taidetta -seminaari taas keräsi salin täyteen osallistujia Lapin yliopistolla. Lapin sairaanhoitopiirin lastenpsykiatrian yksiköt järjestävät yhteistyössä Lapin taidetoimikunnan aiheesta myös koulutuksen toukokuussa Keväällä 2010 Lapin taidetoimikunnasta oli haettavissa avustuksia taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksia tukeviin työllistämisprojekteihin. Tätä selvitystyötä varten pyydettiin projektin toteuttajilta kuvaukset niistä, niissä toteutetuista toimista ja palveluista sekä arvio niiden toimivuudesta. Vastaukset saatiin kuudesta eri paikkakunnalla toteutetusta projektista: Rovaniemeltä (2), Ranualta, Kemistä, Torniosta ja Utsjoelta. Projektit kestivät muutamasta kuukaudesta puoleen vuoteen. Kuudessa projektissa kehitettiin toimintaa hyvin erilaisille kohderyhmille, joita olivat mm. ikääntyvät, lapset, koululaiset, nuoret, sinkut ja työssäkäyvät aikuiset. Projekteissa suunniteltiin ja toteutettiin työpajatoimintaa, museovierailuja erilaisilla teemoilla sekä toimijoiden kartoitusta ja verkostoitumista. Niissä muun muassa kartoitettiin keinoja saamekäsityön taitajien hiljaisen tiedon siirtämiseksi nuoremmalle sukupolvelle (Sami Duodji ry), suunniteltiin työpajojen nuorisotiloille ja taiteiden yöhön, ja kursseja, mm. valokuvausta nuorille ja ikäihmisille (Ranuan kunnan vapaa-aikatoimi), toteutettiin 14

15 työhyvinvointia tukevia käsityö- ja muotoilutyöpajoja työssäkäyvälle aikuisväestölle ja työyhteisöille (Mainoa Design Shop), bändisessioita yläasteikäisille ja laulusessioita lapsille ja vanhuksille (Rovaniemen kulttuuripalvelukeskus), museovierailuja erityisryhmille erilaisilla teemoilla (Aineen taidemuseo/tornio) ja kulttuuripalveluiden kehittäminen niille, jotka eivät itse pääse kyseisten palveluiden äärelle (Kemin kaupunki/sivistyspalvelukeskus/kulttuuriosasto/taidemuseo). Haastatteluhetkellä projektit olivat hyvin eri vaiheissa: osa oli jo päättynyt, osa juuri meneillään ja osa ei vielä edes alkanut. Yleisesti koettiin, että projektien kesto oli liian lyhyt asioiden. Osassa projekteja valmisteltiin niiden pohjalta jatkoa, kuten esimerkiksi Aineen taidemuseossa ja Mainoa Design Shopissa, mutta osassa projekteja taas ei ollut jatkosta mitään tietoa. Edellä mainituista kokeiluista oli tullut hyvää palautetta ja toiminnan on toivottu jatkuvan. Yleisesti projektien haasteena on saada toiminta jatkumaan niiden päättymisen jälkeenkin. Resurssien puutteen vuoksi hyvin alkanut toiminta saattaa jäädä kertaluontoiseksi virkistyshetkeksi. Usein käy myös niin, että projekti saattaa loppua kesken prosessin, eikä sen seurantaa, vaikutusten arviointia ja purkua ehditä tehdä, jolloin saavutettu tieto saattaa kadota. (Rantala, Linjakumpu, Wallenius-Korkalo&Kraatari ) 6. Kysyntä ja mahdollisuudet Edellisissä kappaleissa todettujen taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten valossa on syytä pohtia, miksei niiden lisäämiseen panosteta enemmän? Miksi esimerkiksi koulut, päiväkodit, sairaalat, hoitolaitokset tai muut julkisyhteisöt eivät käytä enemmän hyvinvointia lisääviä taide- ja kulttuurialan palveluita? Mikä estää yrityksiä ja työpaikkoja tarttumasta enemmän taiteen ja kulttuurin tarjoamiin mahdollisuuksiin työhyvinvoinnin tai - motivaation lisäämisessä? Ongelma ei niinkään piile siinä, ettei kiinnostusta löytyisi tai palveluita olisi saatavilla, vaan enemmänkin siinä, että sitä varten puuttuu taloudellinen tuki (Rantala, Linjakumpu, Wallenius-Korkalo&Kraatari ). Kysyntää taide- ja kulttuuripalveluiden käytölle esimerkiksi hoitolaitoksissa olisi paljon, mutta rahaa niiden käyttöön ottoon tai kehittämiseen ei ole. Esimerkiksi Rovaniemen ensi- ja turvakodilla on suunniteltu 15

16 taiteeseen perustuvaa (mm. vauvojen värikylvyt) avopalvelu- ja kerhotoimintaa, johon pystyy yhdistämään myös kuntoutuksen, mutta rahoituksen puute estää toiminnan aloittamisen. Mahdollisuudet ovat palveluiden saatavuuden kasvattamisessa, mikä vaatii rahoituksen kuntoon saamisen lisäksi koulutusta, tiedotusta että asennekasvatusta. Osaltaan asiaa kohtaan osoitetut ennakkoasenteet ylläpitävät rahoituksen puutetta. Mahdollisuuksina voisi olla myös parempi tiedottaminen rahoitusmahdollisuuksista, jolloin tietoa niistä tulisi kohdistaa esimerkiksi yhdistyksiin tai seuroihin, jotka kokoavat yhteen alueellisia toimijoita. Myös hankeosaamista tulisi lisätä niiden keskuudessa. Hyvien esimerkkien esiin tuominen ja näkyvyys toimisivat asenteiden muokkaajina: taidetapahtumat, yhteisnäyttelyt jne tulisi tuoda lähelle yleisöä. Apua markkinointiongelmiin saataisiin yhdistämällä voimia, ja tekemällä yhteismarkkinointia, jolloin yksittäisen toimijan ei tarvitsisi satsata markkinointiin suhteessa niin paljoa ja yhdessä markkinointi antaisi tarjonnasta laajemman kuvan. Esimerkiksi Kittilässä on koottu alueen taiteilijat yhteen esitteeseen, joka on Lapin maakunnassa ensimmäinen. Esite palvelee sekä matkailullisia tarpeita (se on yksi Kittilän kulttuurista vetovoimaa matkailulle -hankkeen konkreettisista tuloksista), että nostaa myös alueen taiteilijoiden itsetuntoa. Esite vastaa ongelmaan, joka on ollut kittiläisen taiteen kehno löydettävyys ja nostaa samalla Kittilän imagoa tuoden esiin sen monipuolisia mahdollisuuksia, myös taiteen ja kulttuurin kokemisen alueilla.(www.levinyt.fi/archive.php?id=1515). Käytön lisäämistä estää myös se, ettei tietoa taiteen käytön mahdollisuuksista ole tarpeeksi. Kysynnän lisäämiseksi tarvitaankin sekä koulutuksen että tiedottamisen lisäämistä eri toimijoiden kesken. Taiteilijoita tulisi kouluttaa tilaaja-tuottajamalliin, ja tilaajia ja yleisöä taas auttaa näkemään taiteen ja kulttuurin mahdollisuudet ennakkoluulottomasti. Yksi mahdollisuus olisi nostaa taiteen ja kulttuurialan ammattilaisten osaamistasoa työelämäkytkentäisellä täydennyskoulutuksella. Esimerkiksi liiketoimintaosaamiseen liittyvän tiedon ja taidon lisääminen antaisi heille mahdollisuuksia viedä toimintaa eteenpäin järjestyneemmin. Tekijöiden, eli palveluiden tarjoajien puolelta kysyntää olisi mahdollista lisätä entistä paremmalla tuotteistamisella, ja markkinoimalla ja viemällä palveluita entistä kohdistetummin niitä tarvitseville asiakkaille. Sekä Lapin taiteilijaseuran jäsenistön 16

17 haastatteluissa, että Taiteen erityispätevyyspaletti -hankkeen aamiaisbrunssikeskusteluissa on tullut esille huoli taiteen viihteellistymisestä tulevaisuudessa. Tuotteistaminen voi kuitenkin olla mahdollisuus tuoda taiteesta kumpuavia sisältöjä uusille alueille ja ihmisryhmille. Mielandin tuotteet ovat esimerkki poikkitaiteellisen kokoonpanon toiminnasta, joka käyttää välineenään muotoilua. Mieland on tuotteidensa, kuten esimerkiksi Kemijärven yöjuna -kalsareiden tai Lappi-kliseitä pursuavan Rakastu Lappiin! - mallistojensa kautta onnistunut vahvistamaan ympäröivien yhteisöjen identiteettiä. (Rantala, Linjakumpu, Wallenius-Korkalo&Kraatari ) Hyvä esimerkki taiteen ehdoilla toteutetusta toiminnasta on Agit Cirk - yhdistys, joka etsii sirkukselle uutta yleisöä viemällä sirkusesityksiä paikkoihin ja tilaisuuksiin, joissa sitä ei yleensä nähdä. Agit Cirk ei tingi projekteissaan ja esityksissään niiden taiteellisesta tasosta, ja vie niitä rohkeasti esimerkiksi pienten paikkakuntien baareihin, joiden yleisön ei yleensä katsota olevan taiteen ja kulttuurin ensisijaisia kuluttajia. Esityksiin kuuluu kohtaamisen mahdollisuus tekijöiden ja yleisön kesken sen jälkeen: tekijät jäävät viettämään iltaa ja vaihtamaan ajatuksia yleisön kanssa, ja illanvietto dokumentoidaan; se kuuluu osana esitykseen. Esitykset ovat saaneet positiivisen vastaanoton. (www.agitcirk.com). Taiteen ja kulttuurin toimintojen yhdistäminen hyvinvointiin on vielä niin uusi asia, että järjestäytynyttä koulutusta ei ole, eikä myöskään takeita työpaikoista. Tarvitaankin uudenlaista suhtautumista: ennakkoluulotonta ja innovatiivista otetta (Liikanen ) Taidekoulutuksen ja sosiaali- ja terveyspuolen koulutusten kohtaamisessa ja yhteistyössä olisi runsaasti hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Taiteen puolella taas sen soveltaminen tarjoaa mahdollisuuksia, joita voivat olla muun muassa työhyvinvointipakettien muotoilu esim. yritysten tai työyhteisöjen virkistyspäiville. Taika-hankkeessa toteutettu sivusto avaa sitä, millaisia mahdollisuuksia taiteen soveltamisesta löytyy. Sivusto myös tarjoaa mahdollisuuden palveluntarjoajille ja tilaajille löytää toisensa. Lapissa esimerkiksi ympäristö- ja yhteisötaidekoulutuksella on vankka asema Lapin yliopiston antaman kuvataidekasvatuksen koulutuksen kautta. Sitä kautta syntyvää osaamista taiteen hyvinvointivaikutuksista tai soveltavan käytöstä olisi mahdollista hyödyntää yhä enemmän tuomalla osaamista myös muille sektoreille, esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalle. 17

18 Monialainen koulutus toisi mahdollisuuksia, eri näkökulmien törmäämisestä voi syntyä jotain uutta. Lapissa väestö ikääntyy useimmissa kunnissa, minkä vuoksi taiteella ja kulttuurilla voisi olla yhä suurempaa merkitystä terveyden ylläpitämisessä ja edistämisessä. Ikääntyvän väestön tarpeet ja hyvinvointi voisivat olla Lapissa palveluiden kehittämisen keskiössä. Ava Numminen näkee, että kulttuuritoimintaa voitaisiin juurruttaa hoitolaitoksiin esimerkiksi lisäämällä sitä koskevaa tietoa ja taitoa sosiaali- ja hoitoalan koulutuksissa. Muureja luovien ja ei-luovien ammattien välillä tulisi purkaa, ja kouluttaa esim. tanssi- ja laulutaitoisia lähihoitajia. Taiteilijoiden ja vapaaehtoisten osaaminen tulisi pystyä yhdistämään hoitolaitosten elämän rikastuttamiseen, samoin kuin hoitohenkilöstöä tulisi kannustaa käyttämään ja jalostamaan omia käytännön taitojaan. Tässä olisi tärkeää esimiesten tuki ja työilmapiiri. (Numminen 2009.) Muita kohderyhmiä, joille palveluita voisi Lapissa kohdentaa, ovat esimerkiksi lapset, nuoret, maahanmuuttajat, tai etniset vähemmistöt. Taide ja kulttuuri koskettavat kaikkia, joten esimerkiksi aikuinen työssäkäyvä väestö on myös huomioitava arvokkaana kohderyhmänä. Alueelliset toimijat voisivat tukea palveluiden tuotteistamista esimerkiksi järjestämällä innovatiivisia monialaisia tuotteistamistyöpajoja, tai järjestämällä kilpailuja. Yksi onnistunut esimerkki tällaisesta uudenlaisesta ajattelusta, asennekasvatuksesta ja tuotteistamisesta on liikunta- ja kulttuuriseteli. Liikunta- ja kulttuuriseteli on henkilöstöetu hyvinvoinnin edistämiseksi, jonka työnantaja voi tarjota työntekijälleen verovapaasti. Liikunta- ja kulttuuriseteli perustuu ajatuksesta sen tarjoamien palveluiden ennaltaehkäisevään ja työkykyä ylläpitävään vaikutuksiin. Setelin esittelyssä viitataan tutkimuksiin, joissa liikunta mm. ehkäisee korkeaa verenpainetta ja kohottaa mielialaa, kun taas kulttuurin on todettu alentavan verenpainetta ja stressihormonien tasoa. (www.smartum.fi). Liikunta- ja kulttuurisetelin kautta Lapissa palveluita tarjoavia tahoja ei kuitenkaan ole vielä kovin paljon. Eniten tarjontaa on Rovaniemellä, ja Kemi-Tornion alueella. Palvelut ovat pääosin taidelaitosten, kuten teattereiden, museoiden, elokuvateattereiden tai orkesterien tarjontaa, tai niillä on mahdollisuus osallistua kansalais- tai työväenopistojen kursseille. Kunnista ainoastaan Utsjoen kunnan kulttuuritoimi tarjoaa omia palveluitaan liikunta- ja kulttuurisetelin avulla. Palvelut, joita kulttuuripuolella on, ovat hyvin perinteisiä. Mukaan 18

19 mahtuisi esimerkiksi palveluita säännöllisesti tarjoavien yhdistysten palveluita, esityksiä jne. Kulttuuriseteli voisi olla yksi hyvä mahdollisuus tarjottavien palveluiden jakelukanavaksi ja samalla lisätä työnantajien tietoisuutta tarjolla olevista palveluista. 7. Toimenpide-ehdotuksia Tässä osiossa esitellään edellä mainituista pohdinnoista Lapin alueelle johdettuja toimenpide-ehdotuksia: 1. Alueelliset verkostoseminaarit, joissa pohditaan ja työstetään yhteistä alueellista strategiaa, toimintaohjelmaa ja organisoitumista On aiheellista pohtia, ketä toimijoita taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteydet Lapissa koskevat? Alan toimijoiden tulisi keskustella siitä, kuka ottaa alueellisen vetovastuun, ja miten asioita lähdetään viemään eteenpäin Lapissa, ja mikä on yhteinen visio. Tärkeitä kysymyksiä ovat myös mistä saadaan rahoitus toiminnan tukemiselle, ketkä ovat mukana toiminnassa, ja miten osanottajat sitoutetaan? Mukaan seminaareihin tulisi saada monipuolisesti alueen toimijoita, sosiaali- ja terveyspuolen edustajia, ja taiteen ja kulttuurin toimijoita, kuten oppilaitosten henkilökuntaa ja opiskelijoita, kehittäjiä, toimijoita, rahoittajia, yrityksiä, ja myös muita sektoreita kuten esimerkiksi matkailu ja kolmas sektori. Toimintaohjelmaa suunniteltaessa tulisi huomiota kiinnittää siihen, että se takaa palveluiden tarjonnan koko Lappiin. Aihealuetta voisi seminaareissa lähestyä käytännön esimerkkien, eli toteutettujen projektien kautta. Lapissa seminaareja voisi olla ainakin Rovaniemellä ja Kemi-Tornion alueella. 2. Kuntien ehdotukset kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämiseksi - alueen vahvuudet ja osaamisalueet esiin Vastaavasti tietoisuutta aihealueesta tulisi nostaa myös kuntatasolla. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimenpide-ehdotuksen mukaan kulttuuritoiminta olisi tärkeää saada kirjattua tasavertaisena toimijana kunnan strategioihin, toiminta- ja taloussuunnitelmiin ja päätöksentekoon. Ehdotuksessa pohditaan kunnan toimijoiden, 19

20 kulttuuri-, sosiaali- ja terveystoimen, liikunta-, nuoriso ja vapaa-ajan toimen sekä teknisen tuen mahdollisuuksista keskustella yhteisesti kulttuurin ja hyvinvoinnin edistämisen yhteisiä lähtökohtia. (Liikanen ) Kunnissa olisi tärkeä ottaa toimijat mukaan suunnitteluun. Olosuhteet ja tarpeet jokaisessa kunnassa ovat erilaiset. Yhteisiä päämääriä olisi mahdollista hahmotella ja tuoda esille esimerkiksi jokaisessa kunnassa/seutukunnassa järjestettävässä työpajassa tai seminaarissa. Tällaista toimintatapaa on käytetty esimerkiksi Lapin muotoiluohjelman valmistelutyössä, jossa monialaisia suunnittelutyöpajoja on järjestetty eri puolilla Lappia. Työpajoissa kaikilla sidosryhmillä on ollut mahdollisuus osallistua muotoiluohjelman tavoitteiden ja sisältöjen määrittelyyn. Edellä mainitulla toimintatavalla yleisön eli eri ryhmien tarpeet ja mielipiteet saataisiin esiin ja palvelut kuntiin saataisiin suunniteltua niiden omista lähtökohdista, tarpeista ja mahdollisuuksista käsin. Kuntien omia toimijoita tulisi tukea, ja yhteistyötä muiden kuntien toimijoiden kanssa lisätä. Toimintavaiheessa palvelut tulisi saada osaksi arkea, mitä voidaan edesauttaa viemällä niitä asiakkaiden lähelle, esim. sairaaloihin, työpaikoille, kyliin jne. Paremmalla tiedottamisella ja markkinoinnilla toimet ja palvelut saataisiin esimerkiksi osaksi matkailua. 3. Matkailu on mahdollisuus On mielenkiintoista, että matkailussa ei kulttuuripalveluiden yhteyttä hyvinvointiin tiedosteta tai tuoda esiin Lapissa, eikä esimerkiksi matkailukeskusten kotisivuilla esitellä kovin kattavasti alueen kulttuuripalveluja. Matkailusta hyötyvät eniten majoitus-, ravitsemus, ja henkilöliikennepalvelut, mutta sillä on vaikutuksensa myös muille toimialoille, kuten vähittäiskauppaan ja rakennustoimintaan. Tilaa löytyy siis myös taiteelle, kulttuurille ja hyvinvointipalveluille. Matkailukeskukset ovat Lapissa suosittuja vierailukohteita ja isoja työllistäjiä. Niiden elämä on hyvin talvipainotteista. Keskusten työntekijät tulevat usein työskentelemään vain talvisesongin ajaksi, eikä pysyvää juurtumista paikkaan siten tapahdu. Lapin ominaispiirteisiin kuuluukin ns. oma Lappi ja loma Lappi ristiriita, jossa Lapissa samanaikaisesti vietetään normaalia arkielämää ja irtiottoa siitä, lomaelämää. 20

21 Matkailumarkkinoinnin välittämä Lappi-kuva ei välttämättä ole sitä, mitä Lapissa asuvat itse ajattelevat Lapista. (Rantala, Linjakumpu, Wallenius-Korkalo&Kraatari ) Kesämatkailuun ja uusien tuotteiden rakentamiseen sen ympärille pyritään Lapissa panostamaan. Matkailukeskusten työ sesonkiluontoista ja sesonkeina aika kovaa, miten huolehditaan työntekijöiden työhyvinvoinnista? Voivatko kulttuuripalvelut lähentää toisiinsa paikallisia ja lomalaisia tai tuoda jotain uutta sesonkityöläisten arkeen ja ehkä myös hiljaiselle sesongille? Mahdollisuudet matkailutuotteiden kehittämisessä ovat lähes rajattomat. Hyvinvointi- ja kulttuurimatkailun kysyntä on kasvussa, ja Lapissa panostus nimenomaan kulttuuri- ja hyvinvointipuolelle olisi luonnollista jo ympäristönsä ja kulttuurinsa puolesta. Uudet asiakasryhmät kuten suurten ikäluokkien eläköityvät ihmiset ja eettiset matkailijat voisivat tuoda mahdollisuuksia taiteen ja kulttuurin toimijoille, muun muassa kestävän hyvinvointia lisäävän ja kehityksen mukaisten matkailutuotteiden luomisessa. Kuntien strategioissa tulisi huomioida monipuolisesti taide- ja kulttuuripalveluiden tarjonta sekä paikallisille että matkailijoille, sekä ymmärtää, etteivät kohderyhmät sulje toisiaan pois. Tämän päivän matkailijat hakevat jotain omaperäistä ja alkuperäistä, sitä mitä kukin paikkakunta ainoastaan pystyy tarjoamaan. Profiloituminen laadukkaaseen, ja arvopohjaiseen matkailuun, joka sisältää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulman ja palvelut, voisi toimia Lapin matkailuvalttina tulevaisuudessa. 4. Magenta-hanke, esimerkki konkreettisista tukimahdollisuuksista Lapin taiteilijaseura ja Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut jättivät päättyneeseen rakennerahastohakuun (ESR) Magenta -hankehakemuksen, jossa yhdistetään taiteilijoiden täydennyskoulutus ja manageriosaaminen. Magenta -hankkeessa on mukana myös Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta ja Lapin taidetoimikunta. Magenta on konkreettinen esimerkki eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä, ja onnistuessaan hyvin, sen tuloksena syntyy konkreettinen ja toimiva yhteistyömalli, jolla voidaan lisätä toimijoiden työllisyyttä sekä uusien tuoteinnovaatioiden kehittämistä. Pilottiryhmänä hankkeessa ovat visuaalisen alan taiteilijat, mutta esimerkiksi täydennyskoulutukset ovat soveltuvin osin avoimia myös muille taiteen alan ammattilaisille. Sillä pyritään saamaan aikaan monialaisia kohtaamisia ja verkottumista, 21

22 minkä nähdään olevan mahdollisuus osaamistason kasvattamisessa ja uusien innovaatioiden kehittämisessä. Magenta -hankkeella viedään eteenpäin konkreettisia toimenpiteitä. Täydennyskoulutuksen lisäksi siinä nostetaan manageriosaamisen tasoa tuottaja-, kehittäjä-, ja välittäjätoiminnalla. Projektissa kehitetään uusia taidetuotteita ja -projekteja yrityksille, sekä tehdään yhteistyötä kuntien kanssa. Hankkeessa työllistetään taiteilijoita kuukauden mittaisiin projekteihin, jotka ovat samalla uusien tuotteiden pilotteja ja konkreettista toimintaa. Toiminnalla pyritään rakentamaan siltoja toimijoiden ja tilaajatahojen välille. 22

23 Kuva: Magenta-hankkeen toimintamalli 23

24 Lähteet: Autio, Matti Projektityöntekijä toiminnan tukijana kylissä. Teoksessa Kylät muutoksessa. Hankkeet kylien hyvinvoinnin edistäjänä? Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 23. Oulu. Cronberg, Tarja Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:6. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Hiltunen, Mirja Yhteisöllinen taidekasvatus - Performatiivisesti pohjoisen sosiokulttuurisessa ympäristössä. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus. Hiltunen, Mirja & Huhmarniemi, Maria (toim.) Rälläkkä ja sivellin. Taidetoimintaa nuorten hyvinvoinnin tueksi. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hankkeen julkaisu. Nuorten hyvinvoinnin ankkunrit Lapissa (ESR). Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisuja C, Katsauksia ja puheenvuoroja 33. Kulttuurifriikki elää pitkään. Helsingin Sanomat Liikanen, Hanna-Liisa Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia - ehdotus toimenpideohjelmaksi Opetusministeriön julkaisuja 2010:1. Helsinki: Opetusministeriö. Leppänen, Konsta Me ollaan niitä Outoguruja. Lapin kansa Numminen, Ava Hoitolaitosten kulttuuritoiminnan edistäminen. Luentomateriaali. Hoivatyö taidetta ja taide hoivatyötä seminaari. Lapin taidetoimikunta Rantala, Pälvi, Linjakumpu, Aini, Wallenius-Korkalo, Sandra & Kraatari, Eliza Ihmisen kokoinen kehitys. Taide ja kulttuuri hyvinvoinnin katalysaattoreina Lapissa. TaikaLappi -hankkeen raportti. TAIKA-hanke (ESR). Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja B, Tutkimusraportteja ja selvityksia 59. Taidekasvatuksen ja kulttuurialan koulutuksen tila Suomessa Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2010:1. Helsinki: Opetusministeriö. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän perusteet Opetushallitus. Wallenius-Korkalo, Sandra Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksia ja vaikuttavuutta. Teoksessa Taide käy työssä. Taidelähtöisiä menetelmiä työyhteisöissä. TAIKA-hankkeen raportti (ESR). Lahden ammattikorkeakoulun julkaisuja C, Artikkelikokoelmat, raportit ja muut ajankohtaiset julkaisut 75. Internet-lähteet: 24

25

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Merja Saarela, Kari Nuutinen lisäksi asiantuntijoina: Kainulainen Maija, Keskuspuiston ammattiopisto; Invalidisäätiö

Lisätiedot

Taide uusi tapa lähestyä työelämän kehittämistä

Taide uusi tapa lähestyä työelämän kehittämistä Taide uusi tapa lähestyä työelämän kehittämistä TAIKA Taide työelämän laadun ja innovaatiokyvykkyyden kehittäjänä Anu-Liisa Rönkä, Helsingin yliopisto / Palmenia & Mia Liski, Lahden ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011 Tekryn seminaari Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Istuvan hallituksen ohjelmaan sisällytettiin mm. Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 Rikas elämä kaiken ikää. 21.2.2011 Sisällysluettelo 1. STRATEGIAN TARKOITUS 3 2. STRATEGIAN TAUSTAA 3 3. STRATEGIAN

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 11 Lappi 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Lappi on Suomen pohjoisin maakunta, jonka ainoa naapurimaakunta on Pohjois-Pohjanmaa. Lapin maakunnan muodostavat 21 kuntaa,

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

TAIKA-hanke 2008 2011. Taide kohtaamisalustana sektorirajat ylittäville kulttuurisille innovaatioille

TAIKA-hanke 2008 2011. Taide kohtaamisalustana sektorirajat ylittäville kulttuurisille innovaatioille TAIKA-hanke 2008 2011 Taide kohtaamisalustana sektorirajat ylittäville kulttuurisille innovaatioille Hankkeen perustiedot Toteuttajat Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Diakonia-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Ikäihmisten elämänhallinnan ja

Ikäihmisten elämänhallinnan ja Ikäihmisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukeminen (IKÄEHYT) 1.3.2011 31.8.2013 Hyvinvoinnin Lappi http://some.lappia.fi/blogs/ikaehyt/ Esitys päivitetty 30.1.2012 Hankkeen tausta Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus

SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus Hankkeen tavoitteet SATA- hankkeen tavoitteena on lisätä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tasa- arvoista osallistumista kulttuurin

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä

Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä Voimaa Taiteesta seminaari, Vantaa 27.9.2012 Tuulia Koponen, yh, TtM, 27.9.2012 Tuulia Koponen 1

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Esimerkkejä hyvinvointipalveluista

Esimerkkejä hyvinvointipalveluista Esimerkkejä hyvinvointipalveluista ESR-kehittämisohjelmasta Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana 2007-2013 Espoon esittävän taiteen koulu Mitä? Sirkusopetusta

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan kirjattiin

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 17.5.2011 Kulttuurimatkailufoorumi Anne Karsikas-Järvinen Kulttuurin Ketju -hanke Kansallinen hanke, jonka tavoitteena on edesauttaa kulttuurimatkailun

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut vanhuspalvelujen paletissa

Kulttuuripalvelut vanhuspalvelujen paletissa Kuvataiteet Elokuva- ja mediataiteet Arkkitehtuuri Käsityötaiteet Musiikki Kirjallisuus eli sanataiteet Tanssitaiteet Teatteri- eli Näyttämötaiteet Taideteollisuus ja taiteellinen suunnittelu 27.6.2014

Lisätiedot

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hanketreffit Kulttuuri ja hyvinvointi Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hämeenlinna 22.5.2014 ja Oulu 27.5.2014 Maaseudun elämänlaatuverkosto Heli Talvitie,

Lisätiedot

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto Johdannoksi Ei riitä, että kirjastolla on hyvät kokoelmat. Lisäksi asiakkaiden tulisi löytää niiden luo.

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto. Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen

KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto. Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen Tutkimuksen tavoitteet Tavoitteena on tutkia taiteen ja kulttuuritoiminnan merkitystä ja vaikutuksia henkilökunnan

Lisätiedot

instituutti kulttuurimatkailu

instituutti kulttuurimatkailu Pohjoisen kulttuuri-instituutti instituutti kulttuurimatkailu Veli-Pekka Räty projektipäällikkö Lapin matkailuparlamentti, Suomu 30.9.2010 Eväitä kulttuurimatkailun kehittämiseen Pohjoisen kulttuuri-instituutti

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Mikä on Taikalamppu? Lasten- ja nuortenkulttuurikeskusten verkosto Perustettu

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Ajankohtaiset koulutukset, kurssit ja hakuohjeet: www.oulundiakoniaopisto.fi keho ja mieli Monien mahdollisuuksien opisto Ammattikoulutus

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1

musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1 musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1 Yhdessä olemme enemmän Musiikki elämään -hankkeen aloitusseminaari Lahden ammattikorkeakoulu 26.9.2011 Jere Laukkanen, koulutuspäällikkö,

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä. Arvokas työelämä Musiikkitalo Ylijohtaja Riitta Kaivosoja

Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä. Arvokas työelämä Musiikkitalo Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä Arvokas työelämä Musiikkitalo 11.3.2013 Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Uusi tuottavuus ja uusi työ Tuotannontekijät Työvoima Tuotantovälineet

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi Kuvateksti Arial Bold 10/10 Aurora borealis in Lapland Keski-Suomen ja Pirkanmaan kulttuurimatkailufoorumi 17.5.2011 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt.

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR)

duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR) duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR) Hankkeen taustaa Hankkeen taustalla on perinteisen saamen käsityökulttuurin ja korkeatasoinen muotoilun osaamisen yhdistäminen sekä uudenlaisten

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Tuottavuus ja verkostojohtaminen Kuntatalouden kehitys ja palvelutarpeen kasvu edellyttävät

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2010 2011

OPINTO-OPAS 2010 2011 OPINTO-OPAS 2010 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Muotoilu- ja taideinstituutti Erikoistumisopinnot 60 op Taiteen perusopettajan pedagogiset erikoistumisopinnot TAITEEN PERUSOPETTAJAN PEDAGOGISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020 Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN Strateginen suunnitelma 2015-2020 Hilja Mustonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus 2. Arvot 3. Menestysidea 4. Päämäärät 1. TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

Järjestötalojen/-keskusten verkosto Lapissa Maakunnallinen teemaryhmä

Järjestötalojen/-keskusten verkosto Lapissa Maakunnallinen teemaryhmä Järjestötalojen/-keskusten verkosto Lapissa Maakunnallinen teemaryhmä 1. Tasa-arvoista yhteistyötä Lapin järjestöstrategia 2030 2. Lappilainen järjestökenttä 3. Kylätilat, järjestötalot/-keskukset Lapissa

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan?

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? TE-toimiston asiakas/sairauslomalla oleva työkyvytön Työsopimus voimassa, sairauslomalla koska on työkyvytön, ammatinvaihto edessä, KELA hylkäsi kuntoutuksen

Lisätiedot

Rakenteita ratkomassa

Rakenteita ratkomassa Rakenteita ratkomassa Valtakunnallisen selvityksen tuloksia taidetoiminnan rahoitus- ja toimintamalleista vanhustyössä Meille tulee töihin taiteeseen ja kulttuuriin kouluttautunut ihminen, joka tulee näyttämään,

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Mukana ihmisten arjessa

Mukana ihmisten arjessa Mukana ihmisten arjessa LÄHIÖKESKUS HÄMEENLINNA Lähiökeskusten toiminnan mahdollistaa Kotilähiö ry:n, jonka jäsenet muodostavat alueella toimivien virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden edustajien yhteistyöverkoston.

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseutumatkailuseminaari Hämeenlinna 21.3.2012 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma MEK (Matkailun edistämiskeskus) valmistelee ja koordinoi

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot