Dnro 525/033/2007 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Dnro 525/033/2007 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2012"

Transkriptio

1 Dnro 525/033/2007 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Strategiset tavoitteet Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset Vaikuttavuus Toiminnalliset linjaukset Tulostavoitteet Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien tavoitteet Tutkimuksen suuntaamisen tavoitteet Asiantuntijatehtävät Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Tuotokset ja niiden kehitys Laadunhallinta ja sen kehitys: Toimintajärjestelmän kehittäminen Henkisten voimavarojen hallinta ja niiden kehitys Tietovarantojen ja tietotekniikan hyödyntämisen tila ja kehitys Keskeiset kehittämistavoitteet ja investointihankkeet Keskeisimmät teknologiat Kehittämishankkeet Markkinointi ja viestintä Tiedon ja teknologian siirto Tutkimusinfrastruktuuri Toiminnan rahoitus...30 Liitteet.33 MTT:n organisaatio MMM Johtokunta Esikunta Ylijohtaja, johtoryhmä ja johtoryhmän työvaliokunta Kansainvälinen tieteellinen neuvottelukunta Palveluyksikkö Ympäristöntutkimus Teknologiatutkimus Biotekniikkaja elintarviketutkimus Kotieläintuotannon tutkimus Kasvintuotannon tutkimus Taloustutkimus Tutkimusohjelmat Asiantuntijaohjelmat

3 3 1. Strategiset tavoitteet 1.1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset Maa- ja elintarviketaloutta ja maaseutua koskevan tutkimuksen suuntaamiseen vaikuttavat seuraavat toimintaympäristön haasteet. Tutkimuksen palvelemien toimialojen muutokset Ruoantuotantoon liittyy moninaisia yhteiskunnallisia tavoitteita. Kun perinteisesti haasteena oli ennen muuta tuottavuuden lisääminen, joudutaan nyky-yhteiskunnassa tasapainoilemaan useiden yhteiskunnallisten tavoitteiden välillä (kuvio 1). Ympäristövaikutukset Yhteiskuntavastuullisuus Maaseudun elinvoimaisuus Ruoka Kilpailukyky elintarvikemarkkinoilla Ruokakulttuuri, elämykset Ravitsemus, terveys, turvallisuus Kuvio 1. Ruoantuotantoon liittyvät tavoitteet. Ravitsemuksen merkitys merkittävien kansanterveydellisten ongelmien synnyssä, ehkäisyssä ja hoidossa on huomattava. Ravitsemuspolitiikan keskeinen perusta on kansallisissa ravitsemussuosituksissa, joiden tavoitteena on monipuolinen, terveellinen ja energiatarpeeseen perustuva ruokailu. Merkittävimpiä kansainterveydellisiä uhkatekijöitä ovat ylipaino, liikunnan puute ja lisääntynyt alkoholin kulutus. Ravitsemuksen ohella ruoka on myös osa suomalaista kulttuuria, niin arkipäivän hyvinvointia ja kuin juhlaakin. Hallitusohjelman mukaisesti käynnistetään Suomalaisen ruoan edistämisohjelma, joka pyrkii varmistamaan suomalaisen ruokakulttuurin arvostuksen, lähiruoan lisääntyvän käytön mm. julkisissa ruokapalveluissa ja terveellisten ruokatottumusten yleistymisen. Bioteknologia avaa laajat mahdollisuudet uusien elintarvikkeiden kehittämiseen, joiden ravitsemuksellinen sisältö vastaa modernin kuluttajien tarpeisiin. Kuluttaja ratkaisee elintarvikemarkkinoiden kehityksen. Perustuotteissa hinta säilyy edelleen tärkeänä ostokriteerinä, vaikka sen rinnalla on laaja joukko terveyteen, hyvinvointiin sekä henkilökohtaisiin mieltymyksiin ja elämäntapaan liittyviä tekijöitä. Erityisravintovalmisteiden, kuten painonhallintaan liittyvien tuotteiden, määrä tulee kasvamaan ja kuluttajat ovat myös valmiita maksamaan niistä enemmän.

4 4 Kaupan rooli tarjontaketjun järjestäjänä kasvaa. Kansainväliset kauppaketjut koettelevat perinteisen tarjontaketjun hintakilpailukykyä. Ruokaketjujen piteneminen ja monikansallisten toimijoiden roolin vahvistuminen lisää myös laadun- ja riskinhallinnan haasteita. Koska elintarvikkeiden tuonti kasvaa, on tärkeää, että suomalaisyritykset onnistuvat vastaavasti vientimarkkinoilla. Kapeissa markkinasegmenteissä suomalaisella teollisuudella on mahdollista olla merkittävä tekijä. Ruoantuotannosta ja -kulutuksesta aiheutuu aina ympäristökuormitusta. Kuormituksen vähentämiseen ja mm. Itämeren tilan parantamiseen ei ole helppoja ja yksinkertaisia ratkaisuja, vaan ne edellyttävät toimintatapojen monitasoista kehittämistä koko ketjun yhteistyönä. Kuluttajan kotimaisuuspreferenssi on elintarviketalouden kulmakivi: suosiessaan lähellä tuotettuja ja kotimaisia tuotteita kuluttaja kokee olevansa parhaiten tietoinen kulutusvalintojensa ympäristövaikutuksista. Samalla hän tukee suomalaisen maaseudun elinvoimaisuutta. Tuotantoeläinten hyvinvointi on tärkeää sekä tuotannon kannattavuuden että yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden kannalta. Ruoan saatavuutta pidetään rikkaissa maissa itsestäänselvyytenä. Energian ja veden saannin ongelmat, eläintaudit tai radioaktiivinen laskeuma saattavat kuitenkin heikentää maatalouden toimintaedellytyksiä ja sitä kautta yhteiskunnan huoltovarmuutta. Alkutuotannossa teknologinen kehitys mahdollistaa yhä suuremmat yksikkökoot, varsinkin kotieläintaloudessa kehitys on nopeaa. Yksikkökoon kasvu lisää yrittäjän riskejä niin taloudellisesti kuin työhyvinvoinnin näkökulmasta. Toisaalta tuotannonohjaus- ja informaatioteknologioiden (ICT) kehittäminen ja käyttö maa- ja elintarviketaloudessa avaa uusia mahdollisuuksia sektorin kilpailukyvyn kasvattamisessa. Uusien teknologioiden kehittäminen vahvistaa myös vientipainotteisten teknologiayritysten kilpailukykyä. Ilmastonmuutos muuttaa Eurooppalaisen maatalouden kasvu-oloja. Etelä- ja osittain Keski- Eurooppa tulevat kärsimään yhä ankarammasta kuivuudesta Pohjois-Euroopan ilmaston muuttuessa nykyistä lauhemmaksi. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä suurimmat haasteet koskevat energiankäyttöä. Maatalous ei kuitenkaan osallistu päästökauppaan. Osana EU:ta Suomi on sitoutunut parantamaan energiatehokkuuttta 20 % vuoteen 2020 mennessä. Hallitus käynnistää maatilatalouden energiaohjelman, jolla pyritään toteuttamaan EU:n energiadirektiivin säästövelvoitteet. Maailman talouskehityksen, väestönkasvun, peltoenergian tuotannon, kasteluveden riittämättömyyden ja ilmastonmuutoksen seurauksena elintarvikemarkkinoilla on siirrytty nouseviin hintoihin. Elintarviketuotannon politiikkariippuvuus jatkuu. EU on vahvistanut maatalouspolitiikan linjauksensa ulottuen vuoteen 2013 asti. Budjettipaineet saattavat johtaa uudistuksiin jo välitarkistuksen yhteydessä vuosina Maaseudun kehittäminen on nostettu markkinajärjestelmien ohella maatalouden tukemisen perusteeksi. Suomelle tärkeä maitokiintiöjärjestelmä jatkuu vuoteen 2015, mutta sen jälkeen järjestelmä saattaa lakata.

5 5 Tutkimuksen tukea tarvitaan EU:n, kansallisten ja EU:n kanssa yhteisrahoitettavien tukien (ns. maaseututuet) sekä investointi- ja aluetukien kehittämiseksi. Sekä kansallisessa että EU:n maaseutupolitiikassa korostetaan maaseudun omien toimijoiden aktiivisuutta sekä yhteistyön ja verkostoitumisen kautta muodostuvia vahvuustekijöitä. Maailmankaupan pelisäännöistä käytävien WTO-neuvotteluiden lopputulos saattaa vaikuttaa EU:n sisäiseen tukitasoon. Tuontitullien laskeminen vaikuttaisi eniten siipikarjatuotteisiin, kun taas maito- ja viljatuotteissa hinnat ovat lähellä globaalien elintarvikemarkkinoiden hintoja eikä tuontipaine EU:n ulkopuolelta ole niiden osalta merkittävä. Bio- ja geeniteknologisten menetelmien kehittäminen ja käyttö elintarviketaloudessa avaa uusia mahdollisuuksia, mutta edellyttää myös tietoisuutta uuteen teknologiaan liittyvistä riskeistä. Elintarviketaloutta ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä koskevan tutkimuksen haasteet ovat laajentuneet koko elintarvikeketjun kattaviksi. Samanaikaisesti tarkastelunäkökulma on laajentunut maatilaympäristöstä kohden maaseudun kokonaisvaltaisempaan tarkasteluun. Maaseudun alueellinen kehitys on epäyhtenäistä: parhaiten menestyvät asutuskeskusten läheiset maaseutualueet kun taas syrjäistä maaseutua uhkaa vähittäinen kuihtuminen. Ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa erityisen voimakkaasti maaseutualueilla. Uudenlaisia palveluita tarvitaan niin maaseutuasumista kuin yrittämistäkin tukemaan. Tuotantoaan laajentavien perustuotannon maatilojen rinnalla on monitoimisia tiloja, jotka hakevat toimeentulonsa palkkatyön ja yritystoiminnan moninaisina yhdistelminä. Tämän kautta maaseudulle avautuu uudenlaisia yrittäjyyden aloja. Markkinointiosaaminen ja tuotekehitys ovat monen maaseudun pk-yrittäjän kriittisiä osaamisalueita. Bioenergian tuotanto kasvaa politiikkalinjausten ja öljyn kallistumisen myötä. Puuhun perustuvan lämpöyrittäjyyden ohella työtä maaseudulle tarjoavat peltobiomassan ja biokaasun tuotanto. Maatilojen energiaomavaraisuuden rinnalla kehitetään toimintamalleja hajautetun energiantuotannon saattamiseksi markkinoille. Tutkimuksen toimintaympäristön muutokset Tutkimuspoliittisessa keskustelussa tutkimuksen ja tutkimuslaitosten merkitystä yhteiskunnan kehityksen mahdollistajana korostetaan. Samalla lasketaan sijoitetun euron vastinetta ja vertaillaan tutkimuksen suuntautumista eri sektoreille. Järjestelmän koordinaatiossa nähdään puutteita: yhteiskunnan muutokset eivät riittävästi heijastu järjestelmän rakenteisiin ja voimavaroihin. Suunnittelukauden alkuun mennessä tehdään Tiede- ja teknologianeuvoston vetämänä linjauksia sektoritutkimuksen ja sen resurssien kohdentamiseksi toimintaympäristön muutosten ja yhteiskunnan muuttuneiden tarpeiden mukaan. Tutkimuskulttuuri ja tutkimuksen rooli yhteiskunnallisena toimijana muuttuu. Sektoritutkimuksen ohjauksessa vahvistetaan politiikkaohjausta, jolloin tutkimuksen itsenäisyys vähenee. Valtioneuvoston ohjauksessa toteutetaan laajoja horisontaalisia tutkimusohjelmia, joilla on useita rahoittajia ja toteuttajia. Ohjelmat toteutetaan osin tulosohjauksen, mutta kasvavassa määrin myös kilpailuttamisen kautta. Myös asiantuntijapalveluiden kilpailutus lisääntyy.

6 6 MTT osallistuu valtiovarainministeriön johtamien tuottavuusohjelmien toteuttamiseen osana MMM:n hallinnonalaa. Valtionhallinnon tuottavuusohjelmassa tavoitellaan keskimäärin noin kahden prosentin tuottavuuden paranemista vuodessa. Tehostamishyötyjä haetaan parantamalla toiminnan laatua ja keskittymällä oleellisimpaan. Valtion palvelukeskukset on yksi keino parantaa tuottavuutta. Suunnittelukaudella keskitettyjä palveluja voidaan saada talous-, henkilöstö- ja it-hallinnossa. Tuottavuusohjelma leikkaa MTT:n toimintamenomomenttia 4,2 milj. vuosien välillä (-13,5 %). Budjettirahoituksen vähentyminen kasvattaa haastetta rahoituksen vakauden ylläpitämisessä. Tämä heijastuu MTT:n mahdollisuuksiin tarjota vakaita ja pitkäaikaisia työsuhteita, mikä heikentää MTT:n työantajakilpailukykyä. Eduskunta edellyttää parannuksia valtionhallinnon tuloksellisuutta koskevaan raportointiin. Tilinpäätösten ja toimintakertomusten sisältö on saatava aiempaa konkreettisemmaksi. Keinoksi on valittu toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta kuvaavien mittareiden - tulosprisman tiedot - hyödyntäminen toiminnan tavoitteiden asettamisessa ja tuloksellisuuden raportoinnissa sekä tulosohjauksen terävöittäminen ministeriöiden ohjaavaa roolia korostamalla. Erityisen huomion suosituksissa saa tulostavoitteista eduskunnalle budjettiesityksessä annettavan informaation selkeys ja johdonmukaisuus sekä tarve pitää yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ja toiminnalliset tulostavoitteet erillään ja hierarkkisesti jäsennettyinä. On varauduttava väestö- ja ikärakenteen muutoksiin. Kiristyvä julkinen talous edellyttää julkisen sektorin organisaatioilta toiminnan ja palvelujen tehostamista. Monimuotoisuus työn organisoinnissa lisääntyy. Tämä kasvattaa johtamis- ja toimintajärjestelmien vaatimuksia. Palkkakilpailukyvyn varmistaminen on yksi julkisen sektorin haasteista Vaikuttavuus MTT tukee MMM:n toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti: Taulukko 1. Väkiluvun vuosimuutos maaseudulla, % Harvaan asuttu maaseutu ,31-1,16-1,05-1,09-1,27 Ydinmaaseutu -0,39-0,30-0,10-0,20-0, tavoite väheneminen hidastuu väheneminen hidastuu Tasapainoisen alueellisen kehityksen ja maaseudun elinvoimaisuuden edistämiseksi MTT arvioi maaseutualueiden sopeutumista toimintaympäristön muutoksiin sekä EU:n ja kansallisten poliittisten toimenpiteiden tehokkuutta. Tutkimustieto luo pohjan politiikkatoimenpiteiden suunnittelulle ja tuottaa uusia työvälineitä maaseutualueiden kilpailukyvyn vahvistamiseen. Vaikuttavuuden kannalta keskeistä tutkimuksen ja hallinnon välinen tiivis vuorovaikutus. Taulukko 2. Maatalouden tuottavuuskehitys, %/a Maatalouden tuottavuus arvio 1 1,04 1,03 1,00 1, tavoite + 1 % vuodessa

7 7 Maa- ja puutarhatalouden kannattavuuden turvaamiseksi sekä maataloustuotannon jatkumiseksi koko Suomessa MTT tuottaa menetelmiä maatila- ja puutarhayritysten johtamisen kehittämiseksi ja tuottavuuden nostamiseksi. Tämä näkyy maatalouden kannattavuutena. Tutkimustieto siirtyy maatiloille neuvonnan, julkaisujen ja nettipalveluiden välityksellä sekä tutkimustuloksia tuotteistavan uuden teknologian avulla. Onnistumisessa on keskeistä maatilan muuttuvan toimintaympäristön tunnistaminen. Pitkällä aikavälillä ( ) maatalouden tuottavuus on noussut keskimäärin 1,1 % vuodessa. Viime vuosina ( ) kehitys on ollut kuitenkin lähes pysähdyksissä. Tavoitteena tulisi olla vähintään 1 %:n vuotuinen tuottavuuden kasvu. Taulukko 3. Maatalouden kannattavuus arvio arvio tavoite Maataloustulo, milj ennallaan ennallaan Maataloustulo /tila nousee Kirjanpitotilojen työansio /tunti 4,1 3,4 3,4 2 2 nousee Taulukko 4. Maatalouden ympäristökuormitus Keskimääräinen typpitase, kg N/ha Keskimääräinen fosforitase, kg P/ha Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia hiilidioksidiekvivalenttia arvio 2007 arvio tavoite <53 <52 <51 alenee 10,9 10,5 <10,2 <9,9 <9,6 alenee 7,5 <7,4 <7,4 <7,3 <7,3 alenee Maataloustuotannon ravinnekuormituksen vähentämiseksi MTT arvioi maatalouden ympäristötukijärjestelmän toimivuutta ja kustannustehokkuutta. Seurantatieto on välttämätön perusta toimenpiteiden tehokkaalle suuntaamiselle. Onnistumisessa keskeistä ympäristötoimien räätälöinti osaksi tuotantoaan laajentavien ja tehostavien maatilojen muuta kehittämistä ja alan toimijoiden välinen kiinteä yhteistyö. Ruokaketjun ympäristövaikutuksista tuotetaan tietoa, jonka avulla kuluttajat pystyvät nykyistä paremmin ymmärtämään valintojensa seurauksia, ja elintarvikeyritykset voivat kehittää ympäristöarvoihin perustuvia kilpailuetuja. Suurin vaikuttavuus syntyy edelläkävijäyritysten luomien mallien kautta. Taulukko 5. Bioenergia Energiakasveilla % pellosta arvio 2007 arvio tavoite 0 0,2 0,4 0,7 1,2 kasvaa Uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseksi MTT kehittää maataloustuotantoon, sen sivuvirtoihin ja uusiokäyttöön perustuvia energiaratkaisuja. Vaikuttavuus riippuu uusien ratkaisujen kilpailukykyisyydestä energiamarkkinoilla sekä toimijoiden välisen tiedonvaihdon ja yhteistyön onnistumisesta.

8 8 million 3,000 2,500 2,000 1,500 Tuonti 1, Vienti Kuvio 2. Elintarvikkeiden ulkomaankauppa Elintarvikeketjun tarvitseman laadukkaan raaka-aineen tuottamiseksi MTT osallistuu innovatiivisten, lisäarvoa tuottavien ja terveyttä edistävien elintarvikkeiden ja niiden tuotantoprosessien kehittämiseen. Onnistumisessa keskeistä on kuluttajien tarpeiden tunnistaminen ja kilpailukykyisten ratkaisujen löytäminen sekä verkostoituminen alan toimijoihin. MTT tähtää siihen, että kotimaassa tuotetut elintarvikkeet ovat kilpailukykyisiä niin kotimaan markkinoilla kuin vientimarkkinoilla. Tämä näkyy kuvion 2 käyrien lähestymisenä toisiaan. Ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön suojelemiseksi, kuluttajiin kohdistuvien riskien vähentämiseksi ja eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi MTT luo sisältöä vastuullisuus-, kotimaisuus- ja kestävyyskäsitteille elintarvikeketjussa. Vaikuttavuus edellyttää tutkijoiden aktiivista roolia yhteiskunnallisessa keskustelussa Toiminnalliset linjaukset Tehtävä (missio) MTT edistää tutkimuksen keinoin kuluttajien hyvinvointia, maa- ja elintarviketalouden kilpailukykyä, luonnonvarojen kestävää käyttöä, tuotanto- ja elinympäristön laatua ja maaseudun elinvoimaisuutta. Tavoitetila (visio) MTT on kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu tutkimuslaitos, joka tuottaa uutta teknologiaa ja uusia toimintamalleja elintarvike- ja energiatuotantoketjujen käyttöön sekä arvokasta tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon ja luonnonvarojen kestävän käytön tueksi. Visio 2015 on esitetty kuvana liitteessä 1.

9 9 Arvot Asiakaslähtöisyys MTT:n tavoitteet ja toiminta vastaavat oleellisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Haluamme ennakoida ja ymmärtää asiakkaidemme tarpeet ja reagoida nopeasti tutkimustarpeiden muutokseen. Haluamme, että MTT koetaan toimijana, jonka tutkimus on merkittävää ja tuottaa asiakkaille selkeää lisäarvoa. Asiantuntijuus ja innovatiivisuus Huolehdimme osaamisemme jatkuvasta kehittämisestä. Olemme osa kansainvälistä tiedeyhteisöä ja noudatamme tutkimustoiminnan perusperiaatteita, kuten objektiivisuus, kriittisyys, läpinäkyvyys ja luovuus. Kannustamme jokaista löytämään parhaan tavan osallistua yhteisten tehtävien toteuttamiseen. Eettisyys Noudatamme kaikessa toiminnassa tutkimuksen yleisesti hyväksyttyjä eettisiä periaatteita. Valitsemme tutkimuskohteet ja tutkimusmenetelmät ihmistä ja luontoa kunnioittaen. Hyvinvoiva työyhteisö MTT on kannustava työyhteisö, jossa on mahdollisuus osaamisen jatkuvaan kehittämiseen, haasteellisiin työtehtäviin ja uralla etenemiseen. Luomme edellytykset ja kannustamme vastuunottoon MTT:n työn tuloksista. Kannamme vastuumme työturvallisuudesta ja hyvinvoinnista. MTT:ssä ylläpidetään avoimen kanssakäymisen kulttuuria. Henkilöstö on halukas muutoksiin ja on aktiivinen osaamisen ja työyhteisön kehittämisessä. Toiminnan tuloksellisuus Keskitymme tutkimusongelmiin, jotka ovat taloudellisesti ja/ tai yhteiskunnallisesti merkittäviä. Haluamme toimia tehokkaasti, läpinäkyvästi, ennakoitavasti ja vaikuttavasti. Parannamme tehokkuuttamme kehittämällä tutkimusmenetelmiä ja toiminta- ja yhteistyömalleja. Huolehdimme, että MTT vastaa oleellisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin ja että toimintamme vaikutukset ovat pitkäaikaisia. Tutkimuksen kansainvälistyminen MTT tekee yhteistyötä korkeatasoisten tutkimuslaitosten kanssa, joiden kanssa sillä on yhteiset tavoitteet ja täydentävä osaaminen. Toimintamuotoina ovat osaamisen ja asiantuntemuksen vaihto sekä yhteiset tutkimushankkeet ja julkaisut. MTT osallistuu EU:n tutkimusyhteistyöhön sekä asiantuntijatehtäviin, kuten hankehakemusten arviointiin sekä maatalous- ympäristö- ja elintarvikealan politiikkojen ja ohjelmien valmisteluun ja arviointiin. MTT osallistuu pohjoismaiseen yhteistyöhön tekemällä yhteistutkimusta, toimimalla asiantuntijoina työryhmissä sekä osallistumalla jatkokoulutusseminaareihin ja pohjoismaisen geenipankin toimintaan. MTT osallistuu kehitysyhteistyöhön tarjoamalla tutkimus- ja asiantuntijapalveluja maaja elintarviketalouden sekä maaseudun kehittämisen aloilla. MTT tukee Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden ja ohjelmien sekä YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamista. MTT toimii yhdessä CGIAR-järjestöön kuuluvien tutkimuslaitosten kanssa. MTT toimii asiantuntijatehtävissä kansainvälisissä järjestöissä sekä tekee yhteistyötä kehittyvien talouksien tutkijoiden kanssa maa- ja elintarviketalouden ja maaseudun kehittämisessä.

10 10 MTT toimii aktiivisesti kansainvälissä tieteellisissä järjestöissä ja muissa verkostoissa. MTT:n kansainvälisen tieteellisen neuvottelukunnan (SAB) tehtävänä on osaltaan luoda edellytyksiä MTT:n kansainväliselle toiminnalle ja verkottumiselle sekä lisätä MTT:n kansainvälistä vaikuttavuutta. MTT hyödyntää kansainvälistä yhteistyötä toiminnan kehittämisessä (benchmarking). MTT:ssä kehittää aktiivista asiantuntijavaihtojärjestelmää, joka kannustaa asiantuntija- ja tutkimustehtäviin ulkomaille sekä houkuttelee ulkomaalaisia tutkijoita MTT:hen. Kansainvälisyys kuuluu olennaisena osana tutkijankoulutukseen. Kansainvälisen toiminnan tavoitteet konkretisoituvat kansainvälisten yhteishankkeiden ja rahoituksen lisääntymisenä. Tärkeimmät kansainvälisen kilpailukyvyn mittarit ovat asiantuntijatarkastettujen artikkelien määrä, erityisesti kansainvälisten yhteisjulkaisujen määrä, (suunnittelukauden tavoite 0,6 0,9 artikkelia/tutkija) sekä kansainvälinen rahoitus (tavoite 1,0 milj. 1,7 milj. ). 2. Tulostavoitteet 2.1. Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien tavoitteet Tutkimuksen suuntaamisen tavoitteet MTT:n tutkimusalat ovat biotekniikka- ja elintarviketutkimus, kotieläintutkimus, kasvintuotannon tutkimus, taloustutkimus, ympäristötutkimus sekä teknologiatutkimus. Ympäristötutkimus ja teknologiatutkimus ovat organisaation muut tutkimusalat läpäiseviä ohjelmapohjaisia teemoja. Ohjelmat kokoavat kunkin ongelman kannalta relevantin osaamisen MTT:n sisältä ja ulkopuolelta muodollisista yksikkö- ja organisaatiorajoista riippumatta. Siten ohjelmilla luodaan myös puitteet MTT:n ja muiden tutkimusorganisaatioiden osaamisen yhdistämiselle ja työnjaolle. MTT lisää ohjelmapohjaista tutkimusta vastatakseen yhteiskunnalle ja asiakkaille tärkeisiin, ongelmalähtöisiin tutkimusaiheisiin. Ongelmanratkaisuun tähtäävä tutkimus vaatii usein poikkitieteellisen tutkimusotteen. Ympäristötutkimuksen keskeisinä tutkimuskohteina on siten maatalouden aiheuttaman vesistöjen ravinnekuormituksen hallinta, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja tulevaisuuden kestävät ja kustannustehokkaat tuotantojärjestelmät, maaseutuympäristöjen luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö sekä elintarvikeketjun ympäristövastuu ja riskinhallinta. Teknologiatutkimus keskittyy maatalouden tuotantoprosessien kokonaishallinnan kehittämiseen erityisesti uusien prosessi-innovaatioiden sekä informaatioteknologian kehittämisen avulla. Erityisenä kehityskohteena on tuotannon energiatehokkuuden parantaminen ja bioenergian ja biomateriaalien tuotannon kehittäminen. Määräaikaisten tutkimusohjelmien avulla keskitetään resursseja poikkitieteellistä tutkimusotetta vaativien tutkimusongelmien ratkaisemiseen. Tutkimusohjelmia vahvistetaan budjettirahoituksella mitaten 1 milj. eurolla vuoteen 2012 mennessä. Tämän vahvistamisen seurauksena vähintään saman verran ulkopuolista rahaa siirtyy tutkimusohjelmiin. Tutkimusohjelmien vahvistamisen resurssi vapautetaan muusta tutkimuksesta.

11 11 Käynnissä olevat tutkimusohjelmat ovat: (1) Elintarvikkeet ja terveys (2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ilmastonmuutoksen hidastaminen (osa ympäristötutkimusta) (3) Bioenergian ja biomateriaalien tuotanto, elintarviketuotannon energiatehokkuuden parantaminen (osa teknologiatutkimusta) (4) Vesistökuormituksen uudet ratkaisut, ml. Itämeren tilan parantaminen (osa ympäristötutkimusta) (5) Maaseudun kehitys (6) Tulevaisuuden maatila (osa teknologiatutkimusta) Elintarvikkeet ja terveys Ikääntyvän väestön hyvinvointia edistetään kehittämällä innovatiivisia, terveyttä edistäviä elintarvikkeita ja niihin perustuvia ruokavaliokonsepteja. Vahvaan tutkimukseen perustuva tuotekehitys on noussut tärkeäksi myös elintarvikkeiden kansainvälisessä kilpailussa mahdollistaen korkea-marginaalisten tuotteiden kehittämisen. Ikääntyvä väestö on länsimaissa vaurasta ja ostovoimaista, ja on ilmeistä, että elintarviketeollisuus panostaa tähän kuluttajasegmenttiin yhä voimakkaammin. Alan tutkimuksessa sovelletaan osaamispohjaa elintarvikekemian, -biotekniikan ja -teknologian alueilla sekä hyödynnetään solumallitutkimusta. Hankkeissa tuodaan uutta innovatiivista teknologiaa elintarviketutkimukseen, erityisesti nanoteknologiaa bioaktiivisten yhdisteiden hyväksikäytön parantamiseen. Tuotekehitysvaiheessa hankkeisiin integroidaan taloustieteellistä osaamista sovellusten kaupallistamisen arvioimiseksi. Yhdessä tutkimuspartnereiden kanssa tärkeinä tuotosodotuksina ovat bioaktiiviset yhdistekomponentit ja tuoteaihiot, joilla voidaan hidastaa Alzheimerin taudin kehittymistä sekä ehkäistä ylipainon ja siihen liittyvän tyypin 2 diabeteksen puhkeamista. Nämä mahdollistavat uusien innovatiivisten elintarvikkeiden ja tuoteperheiden kehittämisen elintarviketeollisuudessa sekä uusien tuotanto- ja jatkojalostusmahdollisuuksien kehittämisen maaseudun pk-sektorilla. Tutkimusohjelma laajenee taloustutkimuksen, kasvintuotannon, elintarviketeknologian ja ympäristötutkimuksen tutkimusaloihin: - poliittiset ohjauskeinot terveellisen ravitsemuksen edistämisessä - arvottamistutkimusta, mikä kohdistuu terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kansanterveydellisten ja -taloudellisten sekä ekologisten hyötyjen selvittämiseen - terveysvaikutteisten elintarvikkeiden tuotteistamisen ja kaupallistamisen kehittäminen - kasvinjalostuksen ja viljelytekniikan keinot terveysvaikutteisten biomolekyylien (esim. seleeni ja flavonoidit) tuoton lisäämiseksi - yksittäisten kasvien ja elintarvikkeiden potentiaalisten terveysvaikutteisten komponenttien analytiikka, teknologia ja terveysvaikutukset - uudet prosessointiteknologiat (esim. nanoteknologia) terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehittämisessä - elintarvikkeiden laadunhallinnan uudet menetelmät, joita sovelletaan erityisesti ydinhankkeiden tukemiseen.

12 12 Ohjelman vaikuttavuus edellyttää: - strategisesti sopivien ja tunnettujen yhteistyökumppanien saaminen hankkeisiin, jotta keskeiset tutkimusideat voidaan testata tieteellisellä tarkkuudella luotettavasti, esim. kliinisten tutkimusten suorittamiseen tarvitaan päteviä tutkimuskumppaneita (mm. KY, TaY ja KTL) - osaamista ja EU-rahoitusta varten hankkeisiin tarvitaan ulkomaisia tutkimuslaitoksia - hankkeet suunnitellaan siten, että tuotteiden kehityksessä tavoitteeksi asetetaan terveysväitteet, jotka kansalliset viranomaiset ja myöhemmin EU voivat hyväksyä (so. huomioidaan EU:n ravitsemus- ja terveysväiteasetus 1924/2006) Tutkimusohjelman koordinaattori: prof. Hannu Korhonen Bioenergian ja biomateriaalien tuotanto, elintarviketuotannon energiatehokkuuden parantaminen Energian hinnan nousu vaikuttaa maatalouden kannattavuuteen nostamalla tuotantopanosten (ostoenergia, lannoitteet, kemikaalit, koneet, laitteet ja rakentaminen) hintoja. Tuotannon energiatehokkuuden parantaminen on tärkeä keino parantaa kannattavuutta ja vähentää tuotannon ympäristövaikutuksia. Myös bioenergian hyödyntäminen on energian jatkuvan hinnannousun myötä nousemassa tärkeään rooliin elinkeinoalan kehittymisen kannalta. Maa- ja elintarviketalouteen liittyy luonnostaan useita osa-alueita, joissa hajautetulla energiantuotannolla ja siihen liitetyllä biojalostamokonseptilla saavutetaan merkittävä kustannushyöty ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ratkaisumalleja voidaan laajentaa myös kotitalouksien energiakysymyksiin. MTT:llä on vahva maatalouden sivu- ja jätejakeiden käsittelyyn, energiakasveihin sekä biokaasun tuotantoprosessiin liittyvä osaaminen. Tämä osaaminen yhdistettynä laitetoimittajien tekniseen osaamiseen luo vahvat menestymisen mahdollisuudet uusien kestävien energiantuotantotapojen käyttöönotolle suomalaisilla maatiloilla tai laajempina alueellisina ratkaisuina. Energiatehokkuuden ja biojalostamokonseptin teknologisen kehittämisen ohella tutkimusohjelmaan liittyy tärkeänä teemana myös energia- ja ilmastopolitiikan tutkimus. Politiikkaohjaus ja sen keinovalikoima vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka nykyistä kestävämmät tuotantomenetelmät saadaan käyttöön. Tutkimusohjelman koordinaattori: ohjelmajohtaja Markku Järvenpää Maatalouden vesistökuormitus ja Itämeren tilan parantaminen Suomen osuus Itämeren fosfori- ja typpikuormituksesta on 15 %. Maatalous aiheuttaa Suomessa 60 % fosforin ja 52 % typen kuormasta. Maatalouden vaikutus on voimakkainta Saaristomerellä, jossa valuma-alueiden pelloista on valtaosa helposti erodoituvia savimaita. Suomenlahden rannikon alueilta kuormitus tulee suurimmaksi osaksi maa-aineksen mukana. Pohjanmaalla maasto on tasaisempaa ja nurmien määrä suurempi. Siellä kuormitus muodostuu suuremmassa määrin valumaveteen liuenneista ravinteista. Vaikka lannoitusmäärät ovat pienentyneet huomattavasti vesistöissä, muutokset tapahtuvat hitaasti. Kuormitus saattaa myös tulevaisuudessa lisääntyä seuduilla, joilla syntyy laajoja kotieläintuotannon keskittymiä.

13 13 Tulevaisuuden haasteet ovatkin erityisesti kotieläintilojen ravinnekierron saattamisessa kestävälle pohjalle ja maatalouden vesiensuojelutoimien kohdentamisessa runsasravinteisimmille pelloille, joissa valumavesien aktiivinen puhdistaminen on tarpeen. Oleellisen tärkeää on myös huolehtia peltojen yleisestä kasvukunnosta muun muassa kalkituksen ja salaojituksen kautta. Viljelymaiden eroosion vähentäminen edellyttää viljelyn monipuolistamista ja monivuotisten viljelykasvien saamista tuotantoon. MTT:n tutkimus vastaa SYKE:n ohella näiden teemojen tutkimuksesta Suomessa. Tutkimus tapahtuu yhteistyötä elintarvikealan toimijoiden, niin viljelijöiden, jalostavan teollisuuden ja kaupan, kuin myös neuvonnan ja hallinnon kanssa. Tutkimusohjelman koordinaattori: ohjelmajohtaja Mari Walls Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Kasvihuoneilmiön voimistuminen muuttaa Euroopan ilmasto-oloja varsinkin pohjois- ja eteläosissa. Etelä- ja osittain Keski-Eurooppa tulevat kärsimään yhä ankarammasta kuivuudesta Skandinavian ilmaston muuttuessa nykyistä selvästi lauhemmaksi. Monet ennustetuista muutoksista hyödyttävät maataloustuotantoamme, mutta muutosten nopeus, ennustetut suuret säävaihtelut ja ilmiöön liittyvät kielteiset tekijät nostavat lukuisia, epävarmuutta aiheuttavia kysymyksiä. Pitkää kasvukautta ja siihen kytkeytyvää lupausta lisääntyneestä satopotentiaalista ei kuitenkaan pystytä hyödyntämään ilman riski- ja epävarmuustekijöiden huomiointia, ennakointia ja varautumista. Päivän pituutemme ja valon määrä poikkeavat ratkaisevasti niistä alueista, joiden ilmastoolosuhteita lähestymme muilta osin. Myös sadannan jakauma, talvehtimisolot sekä kasvintuhoojakannoissa tapahtuvat muutokset ovat ratkaisevia tulevaisuusennusteita rakennettaessa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa kokonaisvaltaisia, biologisilta perusteiltaan luotettavia sekä maailman talous- ja markkinatilanteet huomioivia ennusteita pelto- ja puutarhakasvien tulevaisuudesta. Tämä tieto saatetaan niin päätöksenteon kuin elinkeinoelämän ennakoivaan käyttöön. Tutkimusohjelman koordinaattori: ohjelmajohtaja Mari Walls Maaseudun kehitys Noin kolmannes Suomen yrityksistä sijaitsee maaseudulla. Suomessa toimi vuonna 2004 lähes maaseudun pienyritystä, jotka tuottivat noin 14 mrd. euron liikevaihdon, ja ne työllistivät suomalaista. Sekä maaseutuyritysten määrä että niiden liikevaihto on kasvussa. MTT:n tutkimus tukee maaseudun yritystoiminnan kasvua niin yritystasolla kuin sitä tukevan hallinnon ja politiikkakeskustelun tasolla. Tutkimuksen kohteena ovat: - Uudet elinkeinot ja yrittäjyys. Keskeisenä tavoitteena on uuden yrittäjyyden, esimerkiksi energiayrittäjyyden, hoivamaatalouden, luontoyrittäjyyden ja elämysmaatalouden toimintaedellytysten ja markkinapotentiaalin ennakointi. Yritystasolla tutkimus koskee liiketoimintaosaamisen kehittämistä sekä innovatiivisten tuotekonseptien ja toimintamallien kehittämisen edistämistä. Potentiaaliset uudet elinkeinot vaihtelevat maaseutualueittain, esimerkiksi Lapissa relevanttia on matkailuun liittyvä elämystalous ja paikalliset elintarvikkeet

14 14 - Maaseutuyritysten toimijaverkostojen ja klusterien muodostaminen. Erilaiset verkostosuhteet korostuvat maaseudun hajallaan sijaitsevien yritysten toimintaympäristössä, asiakassuhteissa ja suhteissa toisiin yrityksiin. Verkostoilla saadaan myös hajautetuissa ratkaisuissa hyödynnettyä skaalaetuja, joita monien uusien teknologioiden optimaalinen käyttö edellyttää. Klusterien muodostamisen ehdot ovat erilaiset erilaisilla maaseutualueilla. Erityisesti tarkastelun kohteena ovat maaseudun kasvavat toimialat, joissa MTT:llä on substanssiosaamista (elintarvikkeiden jalostus, energiayrittäjyys, hevostalous, julkisen sektorin lähiruokakäyttö, erikoiskasvit, maatilojen hoivayrittäjyys, luonnontuotteet jne.). - Maatalouden ja maaseudun yhteiskunnallinen ohjaus. Maaseudun elinvoimaisuutta koskevassa yhteiskunnan ohjauksessa keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat maaseutu- ja maatalouspolitiikan kehitys, niiden välinen suhde sekä maaseudun pientä ja keskisuurta yritystoimintaa koskeva politiikka. Maaseudun kehittämisessä on politiikkatoimin tuettava mahdollisuuksia esimerkiksi maaseudun sirpaleisen työn yhdistämiseksi sopimuksellisin menetelmin kokonaisuudeksi, joka luo työpaikkoja ja turvaa hyödykkeiden ja palvelujen saannin myös taajamien ulkopuolella. Tutkimusohjelman koordinaattori: prof. Hilkka Vihinen Tulevaisuuden maatila Tulevaisuuden maatila on läpäisevästi mukana edellä esitetyissä ohjelmissa Elintarvikkeet ja terveys ohjelmaa lukuun ottamatta. Maatalouteen kohdistuu monia haasteita: toiminnan tulee olla taloudellisesti kannattavaa, bioenerginen, energiaa ja muita luonnonvaroja tehokkaasti käyttävää, vähäpäästöistä sekä tuotantotavoiltaan kuluttajien ja kansalaisten hyväksymiä. Näihin tavoitteisiin tähtäävä tutkimus kehittää maatalouden tuotantoprosesseja ja niiden hallintaa entistä tehokkaammiksi, taloudellisemmiksi ja ympäristömyötäisemmiksi. Tämä tapahtuu uutta teknologiaa ja toimintajärjestelmän sosiaalisia innovaatioita kehittämällä. Erityisen huomion kohteena on maatilan johtaminen, joka on kriittinen tekijä sekä kehittyvillä perustuotantotiloilla että uutta yrittäjyyttä luovan liiketoiminnan kehittämisessä. Myös työvoimakysymys on nousemassa esille: työikäisen väestön väheneminen on jo johtanut vierastyövoiman kasvavaan käyttöön myös maaseudulla. Tulevaisuuden maatila -konseptilla haetaan myös maatalous- ja elintarvikealan kehittämiseen myönteistä imagoa, jolla edistetään toimialan imagoa ja alan toimijoiden uskoa toimintansa jatkuvuuteen. Tutkimusohjelman koordinaattori: ohjelmajohtaja Markku Järvenpää Asiantuntijatehtävät Tutkimustoiminnan rinnalla MTT kehittää asiantuntijapalveluita: - Hallinnon käyttöön MTT tuottaa ajankohtaista tietoa ja laskelmia EU:n ja kansallisen maatalous-, maaseutu- ja ympäristöpolitiikan valmistelun tueksi. Suunnittelukaudella varaudutaan mm. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastukseen ja 2013 jälkeisen ohjelmakauden selvityksiin sekä viljelijöiden tulotason turvaamiseen liittyviin toimiin. MTT:llä

15 15 on vastuulla myös kansallisten maa- ja puutarhatalouden kasvi- ja eläingeenivaraohjelmien toteuttaminen ja maatalouden kansallinen kasvihuonekaasupäästölaskenta. Yhteistyössä TIKE:n ja MMM:n kanssa kehitetään luonnonvaratietojen hallintajärjestelmää (LUHA). MMM:n ohella palveluita on tarpeen jatkossa kehittää myös muiden ministeriöiden ja hallinnonalojen tarpeisiin. - Maatila- ja maaseutuyrittäjille MTT tuottaa nettipalveluita kuten Taloustohtori, Peltotohtori, Rehutaulukko ja Kasperi. - Tiedeyhteisön toimintaa tuetaan työskentelemällä kansainvälisissä ja kansallisissa yhteistyöorganisaatioissa ja julkaisemalla alan tiedejulkaisuissa. Jatko-opintojen suorittamiseen ja väitöskirjojen tekemiseen tarjotaan monella tasolla tukea aina tutkimusresursseja myöten. Asiantuntijapalveluiden tarjoamisessa varaudutaan lisääntyvään kilpailuttamiseen myös valtion hallinnon piirissä. Tämä edellyttää MTT:llä hintakilpailukyvyn parantamista ja osaamisen aktiivista markkinointia. Maksullisessa palvelutoiminnassa tulee myös harkittavaksi tutkimustiedon julkisuuden aste.

16 Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Taulukko 6. TTS:n menot, tulot ja henkilötyövuodet (milj. euroa, htv) Päätoiminnot 2006 TP 2007 TA 2008 TAE 2009 arvio 2010 arvio 2011 arvio 2012 arvio tulot menot htv tulot menot htv tulot menot htv tulot menot htv tulot menot htv tulot menot htv tulot menot htv A. Ministeriö B. Asiantuntijatehtävät - budjettirah. - 7, , , , , , ulkopuolinen 1,571 1, ,660 1, ,605 1, ,530 1, ,550 1, ,575 1, ,600 1, Yhteensä 1,571 8, ,660 9, ,605 9, ,530 10, ,550 10, ,575 10, ,600 10, Yht. Ilman infr. 0,875 4, ,000 4, ,965 4, ,930 5, , ,975 4, ,000 5, Asian.tehtävien budjettirahoitus ilman infrast. 3,240 3,800 3,735 4,300 4,240 4,005 4,060 C. Tutkimustoiminta - budjettirah. - 24, , , , , , , ulkopuolinen 10,660 10, ,510 11, ,115 11, ,550 10, ,730 10, ,855 10, ,030 11, Yhteensä 10,660 35, ,510 36, ,115 34, ,550 32, ,730 31, ,855 30, ,030 30, Ilman infr. 7,875 16, ,000 18, ,685 16, ,270 15, ,450 15, ,575 15, ,750 15, Tutkimustoiminnan budjettirahoitus ilman infrast. 8,587 9,116 8,285 7,530 7,314 6,641 6,786 D. Maksullinen toiminta Yhteensä 2,846 2, ,630 2, ,400 2, ,420 2, ,420 2, ,420 2, ,420 2, Ilman infr. 2,701 1, ,500 1, ,270 1, ,300 1, ,300 1, ,300 1, ,300 1, YHTEENSÄ, 15,077 46, ,800 49, ,120 46, ,500 45, ,700 44, ,850 42, ,050 43, josta Infrastruktuuri -Asiant.teht. 0,696 4, ,660 5, ,640 4, ,600 5, ,600 5, ,600 5, ,600 5, Tutkimus 2,785 18, ,510 18, ,430 17, ,280 16, ,280 15, ,280 15, ,280 14, Maksullinen 0,145 0, ,130 0, ,130 0, ,120 0, ,120 0, ,120 0, ,120 0, Yhteensä 3,626 24, ,300 24, ,200 23, ,000 22, ,000 22, ,000 21, ,000 21, Muid. virast. momenttien määrärahat - 0, , , , , , , Kaikki yhteensä 15,077 47, ,800 50, ,120 47, ,500 45, ,700 45, ,850 43, ,050 43, KULULAJILUETTELO (milj. euroa) Menojen jakautuminen kululajeittain 2006 TP 2007 TA 2008 TAE 2009 arvio 2010 arvio 2011 arvio 2012 arvio Henkilöstömenot 31,334 32,700 31,200 30,800 30,400 29,900 29,900 Toimitilavuokrat 1) 5,406 5,600 5,200 4,670 4,430 4,430 4,430 Palvelujen ostot 4,304 4,600 4,500 4,100 4,100 3,600 3,900 Muut toiminnan menot 6,474 7,166 6,370 6,260 6,324 5,816 5,766 Yhteensä 47,518 50,066 47,270 45,830 45,254 43,746 43,996 1) Toimitilakustannukset (sis. vuokrat sekä kiinteistöjen hoidon) 6,674 6,300 6,140 5,870 5,530 5,530 5,530

17 17 Taulukko 7. Toiminnallinen tehokkuus Selite 2006 TP 2007 TS 2008 TA/TS 2009 arvio 2010 arvio 2011 arvio 2012 arvio Toiminnallinen tehokkuus Taloudellisuus: Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien seurannan tasot vuoteen 2006 asti: toiminnan kustannukset, Elintarvikkeet ja markkinat Tuotanto- ja informaatiojärjestelmät Maaseutupolitiikka ja -ympäristö Asiantuntijatehtävät Tutkimustoiminta ja asiantuntijatehtävät yhteensä Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien seurannan tasot vuodesta 2007 eteenpäin: toiminnan kustannukset, Maaseudun kehittäminen Tutkimus Asiantuntijatehtävät Maa- ja puutarhatalous Tutkimus Asiantuntijatehtävät Elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus Tutkimus Asiantuntijatehtävät Muu tutkimustoiminta ja muut asiantuntijatehtävät Muut tutkimustehtävät Muut asiantuntijatehtävät Tutkimusyhteisöä palvelevat asiantuntijatehtävät Tutkimustoiminta ja asiantuntijatehtävät yhteensä Tutkimus Asiantuntijatehtävät Taloudellisuuden tunnuslukuja (1000 ): 1. Kokonaiskustannukset / htv Kokonaiskustannukset / tutkija Kokonaiskustannukset / julkaisu Kokonaiskust. / Asiakkaita palvelevat tuotokset Yhteishankerah.*) ja maks. palv.toim. tuotot / tutkija Tuottavuus (kpl/tutkija): 1. Julkaisut 6,1 3,9 5,0 5,1 5,3 5,3 5,3 - Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit 0,6 0,6 0,7 0,8 0,8 0,9 0,9 - Ammattilehtiartikkelit 1,9 1,2 1,5 2,2 2,2 2,3 2,3 - Yleislehtiartikkelit 0,2 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 2. Asiakkaita palvelevat tuotokset 0,7 1,2 0,8 0,8 0,9 0,9 0,9 Kannattavuus ja kustannusvastaavuus 1a. Maksullinen hintatuettu toiminta, Tuotot yhteensä Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % hintatuki Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen b. Muu maksullinen toiminta, Tuotot yhteensä Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % hintatuki - Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen Maksullinen toiminta yhteensä, Tuotot yhteensä Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % hintatuki Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen Yhteisrahoitteinen toiminta, 1000 *) - Tuotot yhteensä, josta: - muilta valtion virastoilta saatava rahoitus EU:lta saatava rahoitus muu valtiontalouden ulkop. rahoitus Kokonaiskustannukset Tuotot - kustannukset (=oma rahoitus) Kustannusvastaavuus, % (arvio) *) Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot eivät sisällä EU-maataloustukia eivätkä työministeriön työllistämismäärärahoja

18 Tuotokset ja niiden kehitys Taulukko 8. Tuotokset keskeisistä suoritteista (kpl) Selite 2006 TP 2007 TS 2008 TA/TS 2009 arvio 2010 arvio 2011 arvio 2012 arvio Tuotokset keskeisistä suoritteista (kpl) 1. Julkaisut yhteensä Keskeiset julkaisut - Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit Ammattilehtiartikkelit Yleislehtiartikkelit Asiakkaita palvelevat tuotokset yhteensä Tuotokset asiakkaiden päätöksenteon tueksi Keksintöilmoitukset ja patentit Uudet tuotteet ja tuotereseptit Analyysimenetelmät ja muut tutkimusta palv. tuotokset Laadunhallinta ja sen kehitys: Toimintajärjestelmän kehittäminen Toimintajärjestelmällä (laatujärjestelmä) tarkoitetaan MTT:ssä järjestelmällistä toimintatapaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Kokonaisuus sisältää tavoitteiden määrittämisen, toteutuksen ja seurannan. Olennainen osa toimintajärjestelmää ovat apuvälineet, kuten tutkijan työkalut, asiakastarpeiden ja tyytyväisyyden seurantamenetelmät sekä asiakasrekisteri. Tavoitteena on siirtää ajankäyttöä rutiineista innovatiivisiin tutkimustehtäviin. Toiminta perustuu kolmeen ydinprosessiin: tutkimus, tiedon- ja teknologian siirto sekä markkinointi. Johtamisprosessi yhdistää ydinprosessit ja osaamisen kehitysprosessin sekä muut tukiprosessit (talouspalvelut, henkilöstöpalvelut, laitepalvelut, toimitilapalvelut, pelto- ja eläinpalvelut, laboratoriopalvelut, tietopalvelut, kansainvälisen tuen palvelut) toimivaksi kokonaisuudeksi. Suunnittelukaudella prosesseja kehitetään toiminnan jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Suunnittelukaudella ydinprosessien kehittämisen painopisteitä ovat (tarkemmin luvuissa , , ja ): Prosessi Kehittämistavoite Toimenpiteet Tutkimus Tutkimuksen vaikuttavuuden kehittäminen a) tutkimuksen suuntaaminen yhteiskunnan ja yritysten näkökulmasta nykyistä vaikuttavampiin osa-alueisiin b) tutkimusprosessien kehittäminen siten, että tutkimuksen vaikuttavuus ja tutkimustulosten kaupallistamismahdollisuus huomioidaan entistä suuremmalla painoarvolla tutkimuksen aloituksesta päätettäessä. Tutkimustehtävien Hankerekisteri Hanskan toiminnallisuuden kehittäminen helpottaminen Tutkijan työkalujen kehittäminen Vastuu: Ilkka P. Laurila. Aikataulu ja resurssit: Suunnitellaan kunkin vuoden toimintasuunnitelmassa.

19 19 Prosessi Tiedon- ja teknologiansiirtoprosessi Kehittämistavoite Tulosten käyttäjien sitominen hankkeisiin nykyistä aikaisemmassa vaiheessa Innovaatioketjun hallinta lähtien tutkimuksesta keksinnön patentointiin ja edelleen kaupallistamiseen. Toimenpiteet Hyödynnetään asiakaspalautetta Ollaan aktiivisesti yhteydessä asiakkaisiin ja heidän edustajiinsa. Muodostetaan innovaatioryhmä, johon kuuluu kaupallistamisen, patentoinnin, markkinoinnin ja juridiikan asiantuntijoita. Alueellisten osaamiskeskittymien hyödyntäminen Vastuu: Markku Järvenpää. Aikataulu ja resurssit: Suunnitellaan kunkin vuoden toimintasuunnitelmassa. Prosessi Markkinointiprosessi Kehittämistavoite Rahoituspohjan vahvistaminen aktiivisella asiakastyöllä. Toimenpiteet Asiakastyytyväisyyden ja tutkimuksen vaikuttavuuden, hyötyjen, arvioimiseksi otetaan käyttöön sähköinen asiakastyytyväisyyskysely vuoden 2008 alusta lukien. Panostus asiakashankintaan ja sen kehittämiseen Työnjako ja vastuut asiakastyössä Uusien asiakkaiden hankinta ja sitä tukevat toimet Rahoittajakohtaiset strategiat Aktiivinen, asiakaslähtöinen hinnoittelu Markkinointivalmennus Vastuu: Titta Ezra. Aikataulu ja resurssit: Suunnitellaan kunkin vuoden toimintasuunnitelmassa. Prosessi Kehittämis- Toimenpiteet tavoite Johtamisprosessi Johtamisvalmiuksien kehittäminen, leadership johtajuus sekä strategian jalkautuksen tehostaminen Parempaa johtamista MTT:hen projekti: - vaihe I: strategian käytäntöön vienti - kokonaisuus - vaihe II: vaiheeseen I liittyvä strategisen henkilöstösuunnittelun kokonaisuus. Johtamista kehittämällä selkeytetään johtamisvastuita ja rooleja sekä kehitetään johtamista enemmän leadership painotteisemmaksi, toimenpiteinä mm: - yhteisöllisyyden ja yhteishengen parantaminen - selkeyttää johtamisvastuita (ohjelmat/yksiköt) - selkeyttää päälliköiden rooleja (tutkimuspäälliköt) - lisätä johdon/esimiesten fyysistä ja henkistä läsnäoloa - aikaansaada tunne siitä, että henkilöstöllä on vaikutusmahdollisuuksia ja että henkilöstön näkemyksiä kuullaan ja huomioidaan Vastuu: Erkki Kemppainen. Aikataulu ja resurssit: Suunnitellaan kunkin vuoden toimintasuunnitelmassa. Vuonna 2007 toteutettiin MTT:n toiminnan itsearviointi ja pisteytys. MTT:n tulos on sisäisen arviointimme ja arvioijan kommenttien pohjalta reilussa 300 pisteessä, teoreettisen maksimin ollessa 1000 pistettä. Parhaimmat yritykset, kuten Nokia, ovat noin 700 pisteen tasolla. MTT sai 225 pistettä edellisessä vastaavassa pisteytyksessä vuonna Vuonna 2008 Eurooppalaiseen laatupalkintoon, EFQM-malliin pohjautuvaa toimintajärjestelmää kehitetään painopisteenä edellä

20 20 kuvatut kehittämiskohteet. Kehitystyö toteutetaan niin, että MTT saavuttaa EFQM:n mukaisessa laadukkuuden arvioinnissa 2010 yli 400 pistettä ja se, että MTT:n toiminta täyttää ISO9001: standardin vaatimukset. MTT:n toiminnan ympäristö- ja yhteiskuntavastuullisuutta tuodaan esille raportoimalla toimenpiteistä ja saavutetuista tuloksista kansainvälisen kehitystyön alla olevien yhteiskunnallisen vastuun suositusten ja ohjeiden mukaisesti. MTT:n toimintaa ei tarkastella vain MTT:n sisällä. Myös tutkimuksen vaikutus yhteiskunnalle tärkeiden ympäristöasioiden kehittymiseen sisällytetään ympäristövastuuseen. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin kehittämistä jatketaan VTT:n vetämän VALOhankkeen muodossa myös vuonna Hankkeeseen osallistuu mm. Valtiovarainministeriö. Hankkeessa tiivistetään MTT:n ja MMM:n välistä yhteistyötä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden aikaansaamisessa. MTT:n johtokunnalla ja johtoryhmällä on keskeinen rooli MTT:n vaikuttavuuden suuntaamisessa ja arvioinnissa. Yhteiskunnallisen vastuun ja toiminnan tehokkuuden mittaristoa kehitetään. Asiakaslähtöisyyttä parannetaan. Tavoitteena on, että jokaisessa tutkimusryhmässä on tutkimusosaamisen lisäksi hyvää markkinointi- ja kaupallistamisosaamista. Tämä tulee näkymään rahoituspohjan laajentumisena ja lisääntyneinä tutkimusinnovaatioiden kaupallistamishankkeina. Asiakkuustyön tukemiseksi otetaan käyttöön sidosryhmärekisteri Henkisten voimavarojen hallinta ja niiden kehitys Taulukko 9. Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstöryhmä htv %-osuus htv %-osuus htv %-osuus htv %-osuus htv %-osuus htv %-osuus Johtajat Tutkijat Muut akateemiset asiantuntijat Laboratoriohenkilöstö Toimistohenkilöstö Maatilahenkilöstö Muu tekninen henkilöstö Harjoittelijat Yhteensä MTT:n henkilöstön kokonaistyöpanos vuonna 2006 oli 841 henkilötyövuotta. Arvio vuoden 2007 henkilötyövuosikertymästä on noin 800. Se eroaa momenttikohtaisten taulukoiden enimmäishenkilötyövuosimäärästä. Henkilöstömäärä alenee suunnittelujakson aikana tuottavuusohjelman edellyttämään 787 henkilötyövuoteen. Vain osa vähenemästä toteutuu eläköitymisen ja muun luonnollisen poistuman kautta. Hitaan eläköitymisen syynä on MTT:n henkilöstön ikärakenne, mikä on vasta vuonna 2005 noussut lähelle valtionhallinnon keskiarvoa. Vuonna 2006 keski-ikä oli 45 v. 1 kk. MTT:n haasteena on korvaavan työn etsiminen henkilöille, joiden palvelussuhde päättyy. Vakinaisista tehtävistä vapautuvaa henkilökuntaa ohjataan MTT:n sisällä uusiin tehtäviin. Jos sijoitusmahdollisuuksia ei löydy MTT:stä, selvitetään mahdollisuudet sijoittaa työntekijä muihin valtionhallinnon tehtäviin. MTT osallistuu MMM:n hallinnonalan rekrytointiyhteistyöhön. Henkilöstön määrää, laatua ja sijoittamista ohjataan täyttölupamenettelyn avulla. Rekrytoinnit kohdennetaan strategisesti tärkeisiin tutkija- ja asiantuntijatehtäviin. Työvoimatarpeita tasataan sisäisen liikkuvuuden avulla.

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Hankkeen vastuullinen johtaja Erikoistutkija Pasi Rikkonen,

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

DNro 491/033/2006 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2008-2012

DNro 491/033/2006 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2008-2012 DNro 491/033/2006 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2008-2012 31.10.2006 Sisällysluettelo ARVIO VALTIONEUVOSTON KEHYSLINJAUKSEN VAIKUTUKSISTA... 2 1. VUOSIEN 2008-2012 STRATEGISET TAVOITTEET... 2 1.1. PERUSTEHTÄVIIN

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit

Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit Kuopio 7.10.2014 Sanna Koivumäki Ruokaosasto/ Maaseudun kehittämisyksikkö Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 9.10.2014 Ruokaosaston tehtäväalueen yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Mitä teollinen biotekniikka oikein on? 1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Elintarviketeollisuutemme menestys perustuu osaamiseen Koko elintarvikeketjumme osaaminen on kansainvälisesti

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa

Lisätiedot

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Ohrasta olueksi tuotantoketjun tutkimus Tuotantoketjulla pitkäjänteinen yhteistyö Panimolaboratorio

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Asiantuntijatyöryhmä Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko Nuutila,

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 1. Yleistä Toiminta-ajatus Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006 1. Yleistä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) hallinnonalalla

Lisätiedot