Dnro 525/033/2007 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Dnro 525/033/2007 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2012"

Transkriptio

1 Dnro 525/033/2007 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Strategiset tavoitteet Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset Vaikuttavuus Toiminnalliset linjaukset Tulostavoitteet Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien tavoitteet Tutkimuksen suuntaamisen tavoitteet Asiantuntijatehtävät Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Tuotokset ja niiden kehitys Laadunhallinta ja sen kehitys: Toimintajärjestelmän kehittäminen Henkisten voimavarojen hallinta ja niiden kehitys Tietovarantojen ja tietotekniikan hyödyntämisen tila ja kehitys Keskeiset kehittämistavoitteet ja investointihankkeet Keskeisimmät teknologiat Kehittämishankkeet Markkinointi ja viestintä Tiedon ja teknologian siirto Tutkimusinfrastruktuuri Toiminnan rahoitus...30 Liitteet.33 MTT:n organisaatio MMM Johtokunta Esikunta Ylijohtaja, johtoryhmä ja johtoryhmän työvaliokunta Kansainvälinen tieteellinen neuvottelukunta Palveluyksikkö Ympäristöntutkimus Teknologiatutkimus Biotekniikkaja elintarviketutkimus Kotieläintuotannon tutkimus Kasvintuotannon tutkimus Taloustutkimus Tutkimusohjelmat Asiantuntijaohjelmat

3 3 1. Strategiset tavoitteet 1.1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset Maa- ja elintarviketaloutta ja maaseutua koskevan tutkimuksen suuntaamiseen vaikuttavat seuraavat toimintaympäristön haasteet. Tutkimuksen palvelemien toimialojen muutokset Ruoantuotantoon liittyy moninaisia yhteiskunnallisia tavoitteita. Kun perinteisesti haasteena oli ennen muuta tuottavuuden lisääminen, joudutaan nyky-yhteiskunnassa tasapainoilemaan useiden yhteiskunnallisten tavoitteiden välillä (kuvio 1). Ympäristövaikutukset Yhteiskuntavastuullisuus Maaseudun elinvoimaisuus Ruoka Kilpailukyky elintarvikemarkkinoilla Ruokakulttuuri, elämykset Ravitsemus, terveys, turvallisuus Kuvio 1. Ruoantuotantoon liittyvät tavoitteet. Ravitsemuksen merkitys merkittävien kansanterveydellisten ongelmien synnyssä, ehkäisyssä ja hoidossa on huomattava. Ravitsemuspolitiikan keskeinen perusta on kansallisissa ravitsemussuosituksissa, joiden tavoitteena on monipuolinen, terveellinen ja energiatarpeeseen perustuva ruokailu. Merkittävimpiä kansainterveydellisiä uhkatekijöitä ovat ylipaino, liikunnan puute ja lisääntynyt alkoholin kulutus. Ravitsemuksen ohella ruoka on myös osa suomalaista kulttuuria, niin arkipäivän hyvinvointia ja kuin juhlaakin. Hallitusohjelman mukaisesti käynnistetään Suomalaisen ruoan edistämisohjelma, joka pyrkii varmistamaan suomalaisen ruokakulttuurin arvostuksen, lähiruoan lisääntyvän käytön mm. julkisissa ruokapalveluissa ja terveellisten ruokatottumusten yleistymisen. Bioteknologia avaa laajat mahdollisuudet uusien elintarvikkeiden kehittämiseen, joiden ravitsemuksellinen sisältö vastaa modernin kuluttajien tarpeisiin. Kuluttaja ratkaisee elintarvikemarkkinoiden kehityksen. Perustuotteissa hinta säilyy edelleen tärkeänä ostokriteerinä, vaikka sen rinnalla on laaja joukko terveyteen, hyvinvointiin sekä henkilökohtaisiin mieltymyksiin ja elämäntapaan liittyviä tekijöitä. Erityisravintovalmisteiden, kuten painonhallintaan liittyvien tuotteiden, määrä tulee kasvamaan ja kuluttajat ovat myös valmiita maksamaan niistä enemmän.

4 4 Kaupan rooli tarjontaketjun järjestäjänä kasvaa. Kansainväliset kauppaketjut koettelevat perinteisen tarjontaketjun hintakilpailukykyä. Ruokaketjujen piteneminen ja monikansallisten toimijoiden roolin vahvistuminen lisää myös laadun- ja riskinhallinnan haasteita. Koska elintarvikkeiden tuonti kasvaa, on tärkeää, että suomalaisyritykset onnistuvat vastaavasti vientimarkkinoilla. Kapeissa markkinasegmenteissä suomalaisella teollisuudella on mahdollista olla merkittävä tekijä. Ruoantuotannosta ja -kulutuksesta aiheutuu aina ympäristökuormitusta. Kuormituksen vähentämiseen ja mm. Itämeren tilan parantamiseen ei ole helppoja ja yksinkertaisia ratkaisuja, vaan ne edellyttävät toimintatapojen monitasoista kehittämistä koko ketjun yhteistyönä. Kuluttajan kotimaisuuspreferenssi on elintarviketalouden kulmakivi: suosiessaan lähellä tuotettuja ja kotimaisia tuotteita kuluttaja kokee olevansa parhaiten tietoinen kulutusvalintojensa ympäristövaikutuksista. Samalla hän tukee suomalaisen maaseudun elinvoimaisuutta. Tuotantoeläinten hyvinvointi on tärkeää sekä tuotannon kannattavuuden että yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden kannalta. Ruoan saatavuutta pidetään rikkaissa maissa itsestäänselvyytenä. Energian ja veden saannin ongelmat, eläintaudit tai radioaktiivinen laskeuma saattavat kuitenkin heikentää maatalouden toimintaedellytyksiä ja sitä kautta yhteiskunnan huoltovarmuutta. Alkutuotannossa teknologinen kehitys mahdollistaa yhä suuremmat yksikkökoot, varsinkin kotieläintaloudessa kehitys on nopeaa. Yksikkökoon kasvu lisää yrittäjän riskejä niin taloudellisesti kuin työhyvinvoinnin näkökulmasta. Toisaalta tuotannonohjaus- ja informaatioteknologioiden (ICT) kehittäminen ja käyttö maa- ja elintarviketaloudessa avaa uusia mahdollisuuksia sektorin kilpailukyvyn kasvattamisessa. Uusien teknologioiden kehittäminen vahvistaa myös vientipainotteisten teknologiayritysten kilpailukykyä. Ilmastonmuutos muuttaa Eurooppalaisen maatalouden kasvu-oloja. Etelä- ja osittain Keski- Eurooppa tulevat kärsimään yhä ankarammasta kuivuudesta Pohjois-Euroopan ilmaston muuttuessa nykyistä lauhemmaksi. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä suurimmat haasteet koskevat energiankäyttöä. Maatalous ei kuitenkaan osallistu päästökauppaan. Osana EU:ta Suomi on sitoutunut parantamaan energiatehokkuuttta 20 % vuoteen 2020 mennessä. Hallitus käynnistää maatilatalouden energiaohjelman, jolla pyritään toteuttamaan EU:n energiadirektiivin säästövelvoitteet. Maailman talouskehityksen, väestönkasvun, peltoenergian tuotannon, kasteluveden riittämättömyyden ja ilmastonmuutoksen seurauksena elintarvikemarkkinoilla on siirrytty nouseviin hintoihin. Elintarviketuotannon politiikkariippuvuus jatkuu. EU on vahvistanut maatalouspolitiikan linjauksensa ulottuen vuoteen 2013 asti. Budjettipaineet saattavat johtaa uudistuksiin jo välitarkistuksen yhteydessä vuosina Maaseudun kehittäminen on nostettu markkinajärjestelmien ohella maatalouden tukemisen perusteeksi. Suomelle tärkeä maitokiintiöjärjestelmä jatkuu vuoteen 2015, mutta sen jälkeen järjestelmä saattaa lakata.

5 5 Tutkimuksen tukea tarvitaan EU:n, kansallisten ja EU:n kanssa yhteisrahoitettavien tukien (ns. maaseututuet) sekä investointi- ja aluetukien kehittämiseksi. Sekä kansallisessa että EU:n maaseutupolitiikassa korostetaan maaseudun omien toimijoiden aktiivisuutta sekä yhteistyön ja verkostoitumisen kautta muodostuvia vahvuustekijöitä. Maailmankaupan pelisäännöistä käytävien WTO-neuvotteluiden lopputulos saattaa vaikuttaa EU:n sisäiseen tukitasoon. Tuontitullien laskeminen vaikuttaisi eniten siipikarjatuotteisiin, kun taas maito- ja viljatuotteissa hinnat ovat lähellä globaalien elintarvikemarkkinoiden hintoja eikä tuontipaine EU:n ulkopuolelta ole niiden osalta merkittävä. Bio- ja geeniteknologisten menetelmien kehittäminen ja käyttö elintarviketaloudessa avaa uusia mahdollisuuksia, mutta edellyttää myös tietoisuutta uuteen teknologiaan liittyvistä riskeistä. Elintarviketaloutta ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä koskevan tutkimuksen haasteet ovat laajentuneet koko elintarvikeketjun kattaviksi. Samanaikaisesti tarkastelunäkökulma on laajentunut maatilaympäristöstä kohden maaseudun kokonaisvaltaisempaan tarkasteluun. Maaseudun alueellinen kehitys on epäyhtenäistä: parhaiten menestyvät asutuskeskusten läheiset maaseutualueet kun taas syrjäistä maaseutua uhkaa vähittäinen kuihtuminen. Ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa erityisen voimakkaasti maaseutualueilla. Uudenlaisia palveluita tarvitaan niin maaseutuasumista kuin yrittämistäkin tukemaan. Tuotantoaan laajentavien perustuotannon maatilojen rinnalla on monitoimisia tiloja, jotka hakevat toimeentulonsa palkkatyön ja yritystoiminnan moninaisina yhdistelminä. Tämän kautta maaseudulle avautuu uudenlaisia yrittäjyyden aloja. Markkinointiosaaminen ja tuotekehitys ovat monen maaseudun pk-yrittäjän kriittisiä osaamisalueita. Bioenergian tuotanto kasvaa politiikkalinjausten ja öljyn kallistumisen myötä. Puuhun perustuvan lämpöyrittäjyyden ohella työtä maaseudulle tarjoavat peltobiomassan ja biokaasun tuotanto. Maatilojen energiaomavaraisuuden rinnalla kehitetään toimintamalleja hajautetun energiantuotannon saattamiseksi markkinoille. Tutkimuksen toimintaympäristön muutokset Tutkimuspoliittisessa keskustelussa tutkimuksen ja tutkimuslaitosten merkitystä yhteiskunnan kehityksen mahdollistajana korostetaan. Samalla lasketaan sijoitetun euron vastinetta ja vertaillaan tutkimuksen suuntautumista eri sektoreille. Järjestelmän koordinaatiossa nähdään puutteita: yhteiskunnan muutokset eivät riittävästi heijastu järjestelmän rakenteisiin ja voimavaroihin. Suunnittelukauden alkuun mennessä tehdään Tiede- ja teknologianeuvoston vetämänä linjauksia sektoritutkimuksen ja sen resurssien kohdentamiseksi toimintaympäristön muutosten ja yhteiskunnan muuttuneiden tarpeiden mukaan. Tutkimuskulttuuri ja tutkimuksen rooli yhteiskunnallisena toimijana muuttuu. Sektoritutkimuksen ohjauksessa vahvistetaan politiikkaohjausta, jolloin tutkimuksen itsenäisyys vähenee. Valtioneuvoston ohjauksessa toteutetaan laajoja horisontaalisia tutkimusohjelmia, joilla on useita rahoittajia ja toteuttajia. Ohjelmat toteutetaan osin tulosohjauksen, mutta kasvavassa määrin myös kilpailuttamisen kautta. Myös asiantuntijapalveluiden kilpailutus lisääntyy.

6 6 MTT osallistuu valtiovarainministeriön johtamien tuottavuusohjelmien toteuttamiseen osana MMM:n hallinnonalaa. Valtionhallinnon tuottavuusohjelmassa tavoitellaan keskimäärin noin kahden prosentin tuottavuuden paranemista vuodessa. Tehostamishyötyjä haetaan parantamalla toiminnan laatua ja keskittymällä oleellisimpaan. Valtion palvelukeskukset on yksi keino parantaa tuottavuutta. Suunnittelukaudella keskitettyjä palveluja voidaan saada talous-, henkilöstö- ja it-hallinnossa. Tuottavuusohjelma leikkaa MTT:n toimintamenomomenttia 4,2 milj. vuosien välillä (-13,5 %). Budjettirahoituksen vähentyminen kasvattaa haastetta rahoituksen vakauden ylläpitämisessä. Tämä heijastuu MTT:n mahdollisuuksiin tarjota vakaita ja pitkäaikaisia työsuhteita, mikä heikentää MTT:n työantajakilpailukykyä. Eduskunta edellyttää parannuksia valtionhallinnon tuloksellisuutta koskevaan raportointiin. Tilinpäätösten ja toimintakertomusten sisältö on saatava aiempaa konkreettisemmaksi. Keinoksi on valittu toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta kuvaavien mittareiden - tulosprisman tiedot - hyödyntäminen toiminnan tavoitteiden asettamisessa ja tuloksellisuuden raportoinnissa sekä tulosohjauksen terävöittäminen ministeriöiden ohjaavaa roolia korostamalla. Erityisen huomion suosituksissa saa tulostavoitteista eduskunnalle budjettiesityksessä annettavan informaation selkeys ja johdonmukaisuus sekä tarve pitää yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ja toiminnalliset tulostavoitteet erillään ja hierarkkisesti jäsennettyinä. On varauduttava väestö- ja ikärakenteen muutoksiin. Kiristyvä julkinen talous edellyttää julkisen sektorin organisaatioilta toiminnan ja palvelujen tehostamista. Monimuotoisuus työn organisoinnissa lisääntyy. Tämä kasvattaa johtamis- ja toimintajärjestelmien vaatimuksia. Palkkakilpailukyvyn varmistaminen on yksi julkisen sektorin haasteista Vaikuttavuus MTT tukee MMM:n toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti: Taulukko 1. Väkiluvun vuosimuutos maaseudulla, % Harvaan asuttu maaseutu ,31-1,16-1,05-1,09-1,27 Ydinmaaseutu -0,39-0,30-0,10-0,20-0, tavoite väheneminen hidastuu väheneminen hidastuu Tasapainoisen alueellisen kehityksen ja maaseudun elinvoimaisuuden edistämiseksi MTT arvioi maaseutualueiden sopeutumista toimintaympäristön muutoksiin sekä EU:n ja kansallisten poliittisten toimenpiteiden tehokkuutta. Tutkimustieto luo pohjan politiikkatoimenpiteiden suunnittelulle ja tuottaa uusia työvälineitä maaseutualueiden kilpailukyvyn vahvistamiseen. Vaikuttavuuden kannalta keskeistä tutkimuksen ja hallinnon välinen tiivis vuorovaikutus. Taulukko 2. Maatalouden tuottavuuskehitys, %/a Maatalouden tuottavuus arvio 1 1,04 1,03 1,00 1, tavoite + 1 % vuodessa

7 7 Maa- ja puutarhatalouden kannattavuuden turvaamiseksi sekä maataloustuotannon jatkumiseksi koko Suomessa MTT tuottaa menetelmiä maatila- ja puutarhayritysten johtamisen kehittämiseksi ja tuottavuuden nostamiseksi. Tämä näkyy maatalouden kannattavuutena. Tutkimustieto siirtyy maatiloille neuvonnan, julkaisujen ja nettipalveluiden välityksellä sekä tutkimustuloksia tuotteistavan uuden teknologian avulla. Onnistumisessa on keskeistä maatilan muuttuvan toimintaympäristön tunnistaminen. Pitkällä aikavälillä ( ) maatalouden tuottavuus on noussut keskimäärin 1,1 % vuodessa. Viime vuosina ( ) kehitys on ollut kuitenkin lähes pysähdyksissä. Tavoitteena tulisi olla vähintään 1 %:n vuotuinen tuottavuuden kasvu. Taulukko 3. Maatalouden kannattavuus arvio arvio tavoite Maataloustulo, milj ennallaan ennallaan Maataloustulo /tila nousee Kirjanpitotilojen työansio /tunti 4,1 3,4 3,4 2 2 nousee Taulukko 4. Maatalouden ympäristökuormitus Keskimääräinen typpitase, kg N/ha Keskimääräinen fosforitase, kg P/ha Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia hiilidioksidiekvivalenttia arvio 2007 arvio tavoite <53 <52 <51 alenee 10,9 10,5 <10,2 <9,9 <9,6 alenee 7,5 <7,4 <7,4 <7,3 <7,3 alenee Maataloustuotannon ravinnekuormituksen vähentämiseksi MTT arvioi maatalouden ympäristötukijärjestelmän toimivuutta ja kustannustehokkuutta. Seurantatieto on välttämätön perusta toimenpiteiden tehokkaalle suuntaamiselle. Onnistumisessa keskeistä ympäristötoimien räätälöinti osaksi tuotantoaan laajentavien ja tehostavien maatilojen muuta kehittämistä ja alan toimijoiden välinen kiinteä yhteistyö. Ruokaketjun ympäristövaikutuksista tuotetaan tietoa, jonka avulla kuluttajat pystyvät nykyistä paremmin ymmärtämään valintojensa seurauksia, ja elintarvikeyritykset voivat kehittää ympäristöarvoihin perustuvia kilpailuetuja. Suurin vaikuttavuus syntyy edelläkävijäyritysten luomien mallien kautta. Taulukko 5. Bioenergia Energiakasveilla % pellosta arvio 2007 arvio tavoite 0 0,2 0,4 0,7 1,2 kasvaa Uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseksi MTT kehittää maataloustuotantoon, sen sivuvirtoihin ja uusiokäyttöön perustuvia energiaratkaisuja. Vaikuttavuus riippuu uusien ratkaisujen kilpailukykyisyydestä energiamarkkinoilla sekä toimijoiden välisen tiedonvaihdon ja yhteistyön onnistumisesta.

8 8 million 3,000 2,500 2,000 1,500 Tuonti 1, Vienti Kuvio 2. Elintarvikkeiden ulkomaankauppa Elintarvikeketjun tarvitseman laadukkaan raaka-aineen tuottamiseksi MTT osallistuu innovatiivisten, lisäarvoa tuottavien ja terveyttä edistävien elintarvikkeiden ja niiden tuotantoprosessien kehittämiseen. Onnistumisessa keskeistä on kuluttajien tarpeiden tunnistaminen ja kilpailukykyisten ratkaisujen löytäminen sekä verkostoituminen alan toimijoihin. MTT tähtää siihen, että kotimaassa tuotetut elintarvikkeet ovat kilpailukykyisiä niin kotimaan markkinoilla kuin vientimarkkinoilla. Tämä näkyy kuvion 2 käyrien lähestymisenä toisiaan. Ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön suojelemiseksi, kuluttajiin kohdistuvien riskien vähentämiseksi ja eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi MTT luo sisältöä vastuullisuus-, kotimaisuus- ja kestävyyskäsitteille elintarvikeketjussa. Vaikuttavuus edellyttää tutkijoiden aktiivista roolia yhteiskunnallisessa keskustelussa Toiminnalliset linjaukset Tehtävä (missio) MTT edistää tutkimuksen keinoin kuluttajien hyvinvointia, maa- ja elintarviketalouden kilpailukykyä, luonnonvarojen kestävää käyttöä, tuotanto- ja elinympäristön laatua ja maaseudun elinvoimaisuutta. Tavoitetila (visio) MTT on kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu tutkimuslaitos, joka tuottaa uutta teknologiaa ja uusia toimintamalleja elintarvike- ja energiatuotantoketjujen käyttöön sekä arvokasta tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon ja luonnonvarojen kestävän käytön tueksi. Visio 2015 on esitetty kuvana liitteessä 1.

9 9 Arvot Asiakaslähtöisyys MTT:n tavoitteet ja toiminta vastaavat oleellisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Haluamme ennakoida ja ymmärtää asiakkaidemme tarpeet ja reagoida nopeasti tutkimustarpeiden muutokseen. Haluamme, että MTT koetaan toimijana, jonka tutkimus on merkittävää ja tuottaa asiakkaille selkeää lisäarvoa. Asiantuntijuus ja innovatiivisuus Huolehdimme osaamisemme jatkuvasta kehittämisestä. Olemme osa kansainvälistä tiedeyhteisöä ja noudatamme tutkimustoiminnan perusperiaatteita, kuten objektiivisuus, kriittisyys, läpinäkyvyys ja luovuus. Kannustamme jokaista löytämään parhaan tavan osallistua yhteisten tehtävien toteuttamiseen. Eettisyys Noudatamme kaikessa toiminnassa tutkimuksen yleisesti hyväksyttyjä eettisiä periaatteita. Valitsemme tutkimuskohteet ja tutkimusmenetelmät ihmistä ja luontoa kunnioittaen. Hyvinvoiva työyhteisö MTT on kannustava työyhteisö, jossa on mahdollisuus osaamisen jatkuvaan kehittämiseen, haasteellisiin työtehtäviin ja uralla etenemiseen. Luomme edellytykset ja kannustamme vastuunottoon MTT:n työn tuloksista. Kannamme vastuumme työturvallisuudesta ja hyvinvoinnista. MTT:ssä ylläpidetään avoimen kanssakäymisen kulttuuria. Henkilöstö on halukas muutoksiin ja on aktiivinen osaamisen ja työyhteisön kehittämisessä. Toiminnan tuloksellisuus Keskitymme tutkimusongelmiin, jotka ovat taloudellisesti ja/ tai yhteiskunnallisesti merkittäviä. Haluamme toimia tehokkaasti, läpinäkyvästi, ennakoitavasti ja vaikuttavasti. Parannamme tehokkuuttamme kehittämällä tutkimusmenetelmiä ja toiminta- ja yhteistyömalleja. Huolehdimme, että MTT vastaa oleellisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin ja että toimintamme vaikutukset ovat pitkäaikaisia. Tutkimuksen kansainvälistyminen MTT tekee yhteistyötä korkeatasoisten tutkimuslaitosten kanssa, joiden kanssa sillä on yhteiset tavoitteet ja täydentävä osaaminen. Toimintamuotoina ovat osaamisen ja asiantuntemuksen vaihto sekä yhteiset tutkimushankkeet ja julkaisut. MTT osallistuu EU:n tutkimusyhteistyöhön sekä asiantuntijatehtäviin, kuten hankehakemusten arviointiin sekä maatalous- ympäristö- ja elintarvikealan politiikkojen ja ohjelmien valmisteluun ja arviointiin. MTT osallistuu pohjoismaiseen yhteistyöhön tekemällä yhteistutkimusta, toimimalla asiantuntijoina työryhmissä sekä osallistumalla jatkokoulutusseminaareihin ja pohjoismaisen geenipankin toimintaan. MTT osallistuu kehitysyhteistyöhön tarjoamalla tutkimus- ja asiantuntijapalveluja maaja elintarviketalouden sekä maaseudun kehittämisen aloilla. MTT tukee Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden ja ohjelmien sekä YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamista. MTT toimii yhdessä CGIAR-järjestöön kuuluvien tutkimuslaitosten kanssa. MTT toimii asiantuntijatehtävissä kansainvälisissä järjestöissä sekä tekee yhteistyötä kehittyvien talouksien tutkijoiden kanssa maa- ja elintarviketalouden ja maaseudun kehittämisessä.

10 10 MTT toimii aktiivisesti kansainvälissä tieteellisissä järjestöissä ja muissa verkostoissa. MTT:n kansainvälisen tieteellisen neuvottelukunnan (SAB) tehtävänä on osaltaan luoda edellytyksiä MTT:n kansainväliselle toiminnalle ja verkottumiselle sekä lisätä MTT:n kansainvälistä vaikuttavuutta. MTT hyödyntää kansainvälistä yhteistyötä toiminnan kehittämisessä (benchmarking). MTT:ssä kehittää aktiivista asiantuntijavaihtojärjestelmää, joka kannustaa asiantuntija- ja tutkimustehtäviin ulkomaille sekä houkuttelee ulkomaalaisia tutkijoita MTT:hen. Kansainvälisyys kuuluu olennaisena osana tutkijankoulutukseen. Kansainvälisen toiminnan tavoitteet konkretisoituvat kansainvälisten yhteishankkeiden ja rahoituksen lisääntymisenä. Tärkeimmät kansainvälisen kilpailukyvyn mittarit ovat asiantuntijatarkastettujen artikkelien määrä, erityisesti kansainvälisten yhteisjulkaisujen määrä, (suunnittelukauden tavoite 0,6 0,9 artikkelia/tutkija) sekä kansainvälinen rahoitus (tavoite 1,0 milj. 1,7 milj. ). 2. Tulostavoitteet 2.1. Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien tavoitteet Tutkimuksen suuntaamisen tavoitteet MTT:n tutkimusalat ovat biotekniikka- ja elintarviketutkimus, kotieläintutkimus, kasvintuotannon tutkimus, taloustutkimus, ympäristötutkimus sekä teknologiatutkimus. Ympäristötutkimus ja teknologiatutkimus ovat organisaation muut tutkimusalat läpäiseviä ohjelmapohjaisia teemoja. Ohjelmat kokoavat kunkin ongelman kannalta relevantin osaamisen MTT:n sisältä ja ulkopuolelta muodollisista yksikkö- ja organisaatiorajoista riippumatta. Siten ohjelmilla luodaan myös puitteet MTT:n ja muiden tutkimusorganisaatioiden osaamisen yhdistämiselle ja työnjaolle. MTT lisää ohjelmapohjaista tutkimusta vastatakseen yhteiskunnalle ja asiakkaille tärkeisiin, ongelmalähtöisiin tutkimusaiheisiin. Ongelmanratkaisuun tähtäävä tutkimus vaatii usein poikkitieteellisen tutkimusotteen. Ympäristötutkimuksen keskeisinä tutkimuskohteina on siten maatalouden aiheuttaman vesistöjen ravinnekuormituksen hallinta, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja tulevaisuuden kestävät ja kustannustehokkaat tuotantojärjestelmät, maaseutuympäristöjen luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö sekä elintarvikeketjun ympäristövastuu ja riskinhallinta. Teknologiatutkimus keskittyy maatalouden tuotantoprosessien kokonaishallinnan kehittämiseen erityisesti uusien prosessi-innovaatioiden sekä informaatioteknologian kehittämisen avulla. Erityisenä kehityskohteena on tuotannon energiatehokkuuden parantaminen ja bioenergian ja biomateriaalien tuotannon kehittäminen. Määräaikaisten tutkimusohjelmien avulla keskitetään resursseja poikkitieteellistä tutkimusotetta vaativien tutkimusongelmien ratkaisemiseen. Tutkimusohjelmia vahvistetaan budjettirahoituksella mitaten 1 milj. eurolla vuoteen 2012 mennessä. Tämän vahvistamisen seurauksena vähintään saman verran ulkopuolista rahaa siirtyy tutkimusohjelmiin. Tutkimusohjelmien vahvistamisen resurssi vapautetaan muusta tutkimuksesta.

11 11 Käynnissä olevat tutkimusohjelmat ovat: (1) Elintarvikkeet ja terveys (2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ilmastonmuutoksen hidastaminen (osa ympäristötutkimusta) (3) Bioenergian ja biomateriaalien tuotanto, elintarviketuotannon energiatehokkuuden parantaminen (osa teknologiatutkimusta) (4) Vesistökuormituksen uudet ratkaisut, ml. Itämeren tilan parantaminen (osa ympäristötutkimusta) (5) Maaseudun kehitys (6) Tulevaisuuden maatila (osa teknologiatutkimusta) Elintarvikkeet ja terveys Ikääntyvän väestön hyvinvointia edistetään kehittämällä innovatiivisia, terveyttä edistäviä elintarvikkeita ja niihin perustuvia ruokavaliokonsepteja. Vahvaan tutkimukseen perustuva tuotekehitys on noussut tärkeäksi myös elintarvikkeiden kansainvälisessä kilpailussa mahdollistaen korkea-marginaalisten tuotteiden kehittämisen. Ikääntyvä väestö on länsimaissa vaurasta ja ostovoimaista, ja on ilmeistä, että elintarviketeollisuus panostaa tähän kuluttajasegmenttiin yhä voimakkaammin. Alan tutkimuksessa sovelletaan osaamispohjaa elintarvikekemian, -biotekniikan ja -teknologian alueilla sekä hyödynnetään solumallitutkimusta. Hankkeissa tuodaan uutta innovatiivista teknologiaa elintarviketutkimukseen, erityisesti nanoteknologiaa bioaktiivisten yhdisteiden hyväksikäytön parantamiseen. Tuotekehitysvaiheessa hankkeisiin integroidaan taloustieteellistä osaamista sovellusten kaupallistamisen arvioimiseksi. Yhdessä tutkimuspartnereiden kanssa tärkeinä tuotosodotuksina ovat bioaktiiviset yhdistekomponentit ja tuoteaihiot, joilla voidaan hidastaa Alzheimerin taudin kehittymistä sekä ehkäistä ylipainon ja siihen liittyvän tyypin 2 diabeteksen puhkeamista. Nämä mahdollistavat uusien innovatiivisten elintarvikkeiden ja tuoteperheiden kehittämisen elintarviketeollisuudessa sekä uusien tuotanto- ja jatkojalostusmahdollisuuksien kehittämisen maaseudun pk-sektorilla. Tutkimusohjelma laajenee taloustutkimuksen, kasvintuotannon, elintarviketeknologian ja ympäristötutkimuksen tutkimusaloihin: - poliittiset ohjauskeinot terveellisen ravitsemuksen edistämisessä - arvottamistutkimusta, mikä kohdistuu terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kansanterveydellisten ja -taloudellisten sekä ekologisten hyötyjen selvittämiseen - terveysvaikutteisten elintarvikkeiden tuotteistamisen ja kaupallistamisen kehittäminen - kasvinjalostuksen ja viljelytekniikan keinot terveysvaikutteisten biomolekyylien (esim. seleeni ja flavonoidit) tuoton lisäämiseksi - yksittäisten kasvien ja elintarvikkeiden potentiaalisten terveysvaikutteisten komponenttien analytiikka, teknologia ja terveysvaikutukset - uudet prosessointiteknologiat (esim. nanoteknologia) terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehittämisessä - elintarvikkeiden laadunhallinnan uudet menetelmät, joita sovelletaan erityisesti ydinhankkeiden tukemiseen.

12 12 Ohjelman vaikuttavuus edellyttää: - strategisesti sopivien ja tunnettujen yhteistyökumppanien saaminen hankkeisiin, jotta keskeiset tutkimusideat voidaan testata tieteellisellä tarkkuudella luotettavasti, esim. kliinisten tutkimusten suorittamiseen tarvitaan päteviä tutkimuskumppaneita (mm. KY, TaY ja KTL) - osaamista ja EU-rahoitusta varten hankkeisiin tarvitaan ulkomaisia tutkimuslaitoksia - hankkeet suunnitellaan siten, että tuotteiden kehityksessä tavoitteeksi asetetaan terveysväitteet, jotka kansalliset viranomaiset ja myöhemmin EU voivat hyväksyä (so. huomioidaan EU:n ravitsemus- ja terveysväiteasetus 1924/2006) Tutkimusohjelman koordinaattori: prof. Hannu Korhonen Bioenergian ja biomateriaalien tuotanto, elintarviketuotannon energiatehokkuuden parantaminen Energian hinnan nousu vaikuttaa maatalouden kannattavuuteen nostamalla tuotantopanosten (ostoenergia, lannoitteet, kemikaalit, koneet, laitteet ja rakentaminen) hintoja. Tuotannon energiatehokkuuden parantaminen on tärkeä keino parantaa kannattavuutta ja vähentää tuotannon ympäristövaikutuksia. Myös bioenergian hyödyntäminen on energian jatkuvan hinnannousun myötä nousemassa tärkeään rooliin elinkeinoalan kehittymisen kannalta. Maa- ja elintarviketalouteen liittyy luonnostaan useita osa-alueita, joissa hajautetulla energiantuotannolla ja siihen liitetyllä biojalostamokonseptilla saavutetaan merkittävä kustannushyöty ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ratkaisumalleja voidaan laajentaa myös kotitalouksien energiakysymyksiin. MTT:llä on vahva maatalouden sivu- ja jätejakeiden käsittelyyn, energiakasveihin sekä biokaasun tuotantoprosessiin liittyvä osaaminen. Tämä osaaminen yhdistettynä laitetoimittajien tekniseen osaamiseen luo vahvat menestymisen mahdollisuudet uusien kestävien energiantuotantotapojen käyttöönotolle suomalaisilla maatiloilla tai laajempina alueellisina ratkaisuina. Energiatehokkuuden ja biojalostamokonseptin teknologisen kehittämisen ohella tutkimusohjelmaan liittyy tärkeänä teemana myös energia- ja ilmastopolitiikan tutkimus. Politiikkaohjaus ja sen keinovalikoima vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka nykyistä kestävämmät tuotantomenetelmät saadaan käyttöön. Tutkimusohjelman koordinaattori: ohjelmajohtaja Markku Järvenpää Maatalouden vesistökuormitus ja Itämeren tilan parantaminen Suomen osuus Itämeren fosfori- ja typpikuormituksesta on 15 %. Maatalous aiheuttaa Suomessa 60 % fosforin ja 52 % typen kuormasta. Maatalouden vaikutus on voimakkainta Saaristomerellä, jossa valuma-alueiden pelloista on valtaosa helposti erodoituvia savimaita. Suomenlahden rannikon alueilta kuormitus tulee suurimmaksi osaksi maa-aineksen mukana. Pohjanmaalla maasto on tasaisempaa ja nurmien määrä suurempi. Siellä kuormitus muodostuu suuremmassa määrin valumaveteen liuenneista ravinteista. Vaikka lannoitusmäärät ovat pienentyneet huomattavasti vesistöissä, muutokset tapahtuvat hitaasti. Kuormitus saattaa myös tulevaisuudessa lisääntyä seuduilla, joilla syntyy laajoja kotieläintuotannon keskittymiä.

13 13 Tulevaisuuden haasteet ovatkin erityisesti kotieläintilojen ravinnekierron saattamisessa kestävälle pohjalle ja maatalouden vesiensuojelutoimien kohdentamisessa runsasravinteisimmille pelloille, joissa valumavesien aktiivinen puhdistaminen on tarpeen. Oleellisen tärkeää on myös huolehtia peltojen yleisestä kasvukunnosta muun muassa kalkituksen ja salaojituksen kautta. Viljelymaiden eroosion vähentäminen edellyttää viljelyn monipuolistamista ja monivuotisten viljelykasvien saamista tuotantoon. MTT:n tutkimus vastaa SYKE:n ohella näiden teemojen tutkimuksesta Suomessa. Tutkimus tapahtuu yhteistyötä elintarvikealan toimijoiden, niin viljelijöiden, jalostavan teollisuuden ja kaupan, kuin myös neuvonnan ja hallinnon kanssa. Tutkimusohjelman koordinaattori: ohjelmajohtaja Mari Walls Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Kasvihuoneilmiön voimistuminen muuttaa Euroopan ilmasto-oloja varsinkin pohjois- ja eteläosissa. Etelä- ja osittain Keski-Eurooppa tulevat kärsimään yhä ankarammasta kuivuudesta Skandinavian ilmaston muuttuessa nykyistä selvästi lauhemmaksi. Monet ennustetuista muutoksista hyödyttävät maataloustuotantoamme, mutta muutosten nopeus, ennustetut suuret säävaihtelut ja ilmiöön liittyvät kielteiset tekijät nostavat lukuisia, epävarmuutta aiheuttavia kysymyksiä. Pitkää kasvukautta ja siihen kytkeytyvää lupausta lisääntyneestä satopotentiaalista ei kuitenkaan pystytä hyödyntämään ilman riski- ja epävarmuustekijöiden huomiointia, ennakointia ja varautumista. Päivän pituutemme ja valon määrä poikkeavat ratkaisevasti niistä alueista, joiden ilmastoolosuhteita lähestymme muilta osin. Myös sadannan jakauma, talvehtimisolot sekä kasvintuhoojakannoissa tapahtuvat muutokset ovat ratkaisevia tulevaisuusennusteita rakennettaessa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa kokonaisvaltaisia, biologisilta perusteiltaan luotettavia sekä maailman talous- ja markkinatilanteet huomioivia ennusteita pelto- ja puutarhakasvien tulevaisuudesta. Tämä tieto saatetaan niin päätöksenteon kuin elinkeinoelämän ennakoivaan käyttöön. Tutkimusohjelman koordinaattori: ohjelmajohtaja Mari Walls Maaseudun kehitys Noin kolmannes Suomen yrityksistä sijaitsee maaseudulla. Suomessa toimi vuonna 2004 lähes maaseudun pienyritystä, jotka tuottivat noin 14 mrd. euron liikevaihdon, ja ne työllistivät suomalaista. Sekä maaseutuyritysten määrä että niiden liikevaihto on kasvussa. MTT:n tutkimus tukee maaseudun yritystoiminnan kasvua niin yritystasolla kuin sitä tukevan hallinnon ja politiikkakeskustelun tasolla. Tutkimuksen kohteena ovat: - Uudet elinkeinot ja yrittäjyys. Keskeisenä tavoitteena on uuden yrittäjyyden, esimerkiksi energiayrittäjyyden, hoivamaatalouden, luontoyrittäjyyden ja elämysmaatalouden toimintaedellytysten ja markkinapotentiaalin ennakointi. Yritystasolla tutkimus koskee liiketoimintaosaamisen kehittämistä sekä innovatiivisten tuotekonseptien ja toimintamallien kehittämisen edistämistä. Potentiaaliset uudet elinkeinot vaihtelevat maaseutualueittain, esimerkiksi Lapissa relevanttia on matkailuun liittyvä elämystalous ja paikalliset elintarvikkeet

14 14 - Maaseutuyritysten toimijaverkostojen ja klusterien muodostaminen. Erilaiset verkostosuhteet korostuvat maaseudun hajallaan sijaitsevien yritysten toimintaympäristössä, asiakassuhteissa ja suhteissa toisiin yrityksiin. Verkostoilla saadaan myös hajautetuissa ratkaisuissa hyödynnettyä skaalaetuja, joita monien uusien teknologioiden optimaalinen käyttö edellyttää. Klusterien muodostamisen ehdot ovat erilaiset erilaisilla maaseutualueilla. Erityisesti tarkastelun kohteena ovat maaseudun kasvavat toimialat, joissa MTT:llä on substanssiosaamista (elintarvikkeiden jalostus, energiayrittäjyys, hevostalous, julkisen sektorin lähiruokakäyttö, erikoiskasvit, maatilojen hoivayrittäjyys, luonnontuotteet jne.). - Maatalouden ja maaseudun yhteiskunnallinen ohjaus. Maaseudun elinvoimaisuutta koskevassa yhteiskunnan ohjauksessa keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat maaseutu- ja maatalouspolitiikan kehitys, niiden välinen suhde sekä maaseudun pientä ja keskisuurta yritystoimintaa koskeva politiikka. Maaseudun kehittämisessä on politiikkatoimin tuettava mahdollisuuksia esimerkiksi maaseudun sirpaleisen työn yhdistämiseksi sopimuksellisin menetelmin kokonaisuudeksi, joka luo työpaikkoja ja turvaa hyödykkeiden ja palvelujen saannin myös taajamien ulkopuolella. Tutkimusohjelman koordinaattori: prof. Hilkka Vihinen Tulevaisuuden maatila Tulevaisuuden maatila on läpäisevästi mukana edellä esitetyissä ohjelmissa Elintarvikkeet ja terveys ohjelmaa lukuun ottamatta. Maatalouteen kohdistuu monia haasteita: toiminnan tulee olla taloudellisesti kannattavaa, bioenerginen, energiaa ja muita luonnonvaroja tehokkaasti käyttävää, vähäpäästöistä sekä tuotantotavoiltaan kuluttajien ja kansalaisten hyväksymiä. Näihin tavoitteisiin tähtäävä tutkimus kehittää maatalouden tuotantoprosesseja ja niiden hallintaa entistä tehokkaammiksi, taloudellisemmiksi ja ympäristömyötäisemmiksi. Tämä tapahtuu uutta teknologiaa ja toimintajärjestelmän sosiaalisia innovaatioita kehittämällä. Erityisen huomion kohteena on maatilan johtaminen, joka on kriittinen tekijä sekä kehittyvillä perustuotantotiloilla että uutta yrittäjyyttä luovan liiketoiminnan kehittämisessä. Myös työvoimakysymys on nousemassa esille: työikäisen väestön väheneminen on jo johtanut vierastyövoiman kasvavaan käyttöön myös maaseudulla. Tulevaisuuden maatila -konseptilla haetaan myös maatalous- ja elintarvikealan kehittämiseen myönteistä imagoa, jolla edistetään toimialan imagoa ja alan toimijoiden uskoa toimintansa jatkuvuuteen. Tutkimusohjelman koordinaattori: ohjelmajohtaja Markku Järvenpää Asiantuntijatehtävät Tutkimustoiminnan rinnalla MTT kehittää asiantuntijapalveluita: - Hallinnon käyttöön MTT tuottaa ajankohtaista tietoa ja laskelmia EU:n ja kansallisen maatalous-, maaseutu- ja ympäristöpolitiikan valmistelun tueksi. Suunnittelukaudella varaudutaan mm. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastukseen ja 2013 jälkeisen ohjelmakauden selvityksiin sekä viljelijöiden tulotason turvaamiseen liittyviin toimiin. MTT:llä

15 15 on vastuulla myös kansallisten maa- ja puutarhatalouden kasvi- ja eläingeenivaraohjelmien toteuttaminen ja maatalouden kansallinen kasvihuonekaasupäästölaskenta. Yhteistyössä TIKE:n ja MMM:n kanssa kehitetään luonnonvaratietojen hallintajärjestelmää (LUHA). MMM:n ohella palveluita on tarpeen jatkossa kehittää myös muiden ministeriöiden ja hallinnonalojen tarpeisiin. - Maatila- ja maaseutuyrittäjille MTT tuottaa nettipalveluita kuten Taloustohtori, Peltotohtori, Rehutaulukko ja Kasperi. - Tiedeyhteisön toimintaa tuetaan työskentelemällä kansainvälisissä ja kansallisissa yhteistyöorganisaatioissa ja julkaisemalla alan tiedejulkaisuissa. Jatko-opintojen suorittamiseen ja väitöskirjojen tekemiseen tarjotaan monella tasolla tukea aina tutkimusresursseja myöten. Asiantuntijapalveluiden tarjoamisessa varaudutaan lisääntyvään kilpailuttamiseen myös valtion hallinnon piirissä. Tämä edellyttää MTT:llä hintakilpailukyvyn parantamista ja osaamisen aktiivista markkinointia. Maksullisessa palvelutoiminnassa tulee myös harkittavaksi tutkimustiedon julkisuuden aste.

16 Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Taulukko 6. TTS:n menot, tulot ja henkilötyövuodet (milj. euroa, htv) Päätoiminnot 2006 TP 2007 TA 2008 TAE 2009 arvio 2010 arvio 2011 arvio 2012 arvio tulot menot htv tulot menot htv tulot menot htv tulot menot htv tulot menot htv tulot menot htv tulot menot htv A. Ministeriö B. Asiantuntijatehtävät - budjettirah. - 7, , , , , , ulkopuolinen 1,571 1, ,660 1, ,605 1, ,530 1, ,550 1, ,575 1, ,600 1, Yhteensä 1,571 8, ,660 9, ,605 9, ,530 10, ,550 10, ,575 10, ,600 10, Yht. Ilman infr. 0,875 4, ,000 4, ,965 4, ,930 5, , ,975 4, ,000 5, Asian.tehtävien budjettirahoitus ilman infrast. 3,240 3,800 3,735 4,300 4,240 4,005 4,060 C. Tutkimustoiminta - budjettirah. - 24, , , , , , , ulkopuolinen 10,660 10, ,510 11, ,115 11, ,550 10, ,730 10, ,855 10, ,030 11, Yhteensä 10,660 35, ,510 36, ,115 34, ,550 32, ,730 31, ,855 30, ,030 30, Ilman infr. 7,875 16, ,000 18, ,685 16, ,270 15, ,450 15, ,575 15, ,750 15, Tutkimustoiminnan budjettirahoitus ilman infrast. 8,587 9,116 8,285 7,530 7,314 6,641 6,786 D. Maksullinen toiminta Yhteensä 2,846 2, ,630 2, ,400 2, ,420 2, ,420 2, ,420 2, ,420 2, Ilman infr. 2,701 1, ,500 1, ,270 1, ,300 1, ,300 1, ,300 1, ,300 1, YHTEENSÄ, 15,077 46, ,800 49, ,120 46, ,500 45, ,700 44, ,850 42, ,050 43, josta Infrastruktuuri -Asiant.teht. 0,696 4, ,660 5, ,640 4, ,600 5, ,600 5, ,600 5, ,600 5, Tutkimus 2,785 18, ,510 18, ,430 17, ,280 16, ,280 15, ,280 15, ,280 14, Maksullinen 0,145 0, ,130 0, ,130 0, ,120 0, ,120 0, ,120 0, ,120 0, Yhteensä 3,626 24, ,300 24, ,200 23, ,000 22, ,000 22, ,000 21, ,000 21, Muid. virast. momenttien määrärahat - 0, , , , , , , Kaikki yhteensä 15,077 47, ,800 50, ,120 47, ,500 45, ,700 45, ,850 43, ,050 43, KULULAJILUETTELO (milj. euroa) Menojen jakautuminen kululajeittain 2006 TP 2007 TA 2008 TAE 2009 arvio 2010 arvio 2011 arvio 2012 arvio Henkilöstömenot 31,334 32,700 31,200 30,800 30,400 29,900 29,900 Toimitilavuokrat 1) 5,406 5,600 5,200 4,670 4,430 4,430 4,430 Palvelujen ostot 4,304 4,600 4,500 4,100 4,100 3,600 3,900 Muut toiminnan menot 6,474 7,166 6,370 6,260 6,324 5,816 5,766 Yhteensä 47,518 50,066 47,270 45,830 45,254 43,746 43,996 1) Toimitilakustannukset (sis. vuokrat sekä kiinteistöjen hoidon) 6,674 6,300 6,140 5,870 5,530 5,530 5,530

17 17 Taulukko 7. Toiminnallinen tehokkuus Selite 2006 TP 2007 TS 2008 TA/TS 2009 arvio 2010 arvio 2011 arvio 2012 arvio Toiminnallinen tehokkuus Taloudellisuus: Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien seurannan tasot vuoteen 2006 asti: toiminnan kustannukset, Elintarvikkeet ja markkinat Tuotanto- ja informaatiojärjestelmät Maaseutupolitiikka ja -ympäristö Asiantuntijatehtävät Tutkimustoiminta ja asiantuntijatehtävät yhteensä Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien seurannan tasot vuodesta 2007 eteenpäin: toiminnan kustannukset, Maaseudun kehittäminen Tutkimus Asiantuntijatehtävät Maa- ja puutarhatalous Tutkimus Asiantuntijatehtävät Elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus Tutkimus Asiantuntijatehtävät Muu tutkimustoiminta ja muut asiantuntijatehtävät Muut tutkimustehtävät Muut asiantuntijatehtävät Tutkimusyhteisöä palvelevat asiantuntijatehtävät Tutkimustoiminta ja asiantuntijatehtävät yhteensä Tutkimus Asiantuntijatehtävät Taloudellisuuden tunnuslukuja (1000 ): 1. Kokonaiskustannukset / htv Kokonaiskustannukset / tutkija Kokonaiskustannukset / julkaisu Kokonaiskust. / Asiakkaita palvelevat tuotokset Yhteishankerah.*) ja maks. palv.toim. tuotot / tutkija Tuottavuus (kpl/tutkija): 1. Julkaisut 6,1 3,9 5,0 5,1 5,3 5,3 5,3 - Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit 0,6 0,6 0,7 0,8 0,8 0,9 0,9 - Ammattilehtiartikkelit 1,9 1,2 1,5 2,2 2,2 2,3 2,3 - Yleislehtiartikkelit 0,2 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 2. Asiakkaita palvelevat tuotokset 0,7 1,2 0,8 0,8 0,9 0,9 0,9 Kannattavuus ja kustannusvastaavuus 1a. Maksullinen hintatuettu toiminta, Tuotot yhteensä Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % hintatuki Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen b. Muu maksullinen toiminta, Tuotot yhteensä Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % hintatuki - Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen Maksullinen toiminta yhteensä, Tuotot yhteensä Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % hintatuki Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen Yhteisrahoitteinen toiminta, 1000 *) - Tuotot yhteensä, josta: - muilta valtion virastoilta saatava rahoitus EU:lta saatava rahoitus muu valtiontalouden ulkop. rahoitus Kokonaiskustannukset Tuotot - kustannukset (=oma rahoitus) Kustannusvastaavuus, % (arvio) *) Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot eivät sisällä EU-maataloustukia eivätkä työministeriön työllistämismäärärahoja

18 Tuotokset ja niiden kehitys Taulukko 8. Tuotokset keskeisistä suoritteista (kpl) Selite 2006 TP 2007 TS 2008 TA/TS 2009 arvio 2010 arvio 2011 arvio 2012 arvio Tuotokset keskeisistä suoritteista (kpl) 1. Julkaisut yhteensä Keskeiset julkaisut - Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit Ammattilehtiartikkelit Yleislehtiartikkelit Asiakkaita palvelevat tuotokset yhteensä Tuotokset asiakkaiden päätöksenteon tueksi Keksintöilmoitukset ja patentit Uudet tuotteet ja tuotereseptit Analyysimenetelmät ja muut tutkimusta palv. tuotokset Laadunhallinta ja sen kehitys: Toimintajärjestelmän kehittäminen Toimintajärjestelmällä (laatujärjestelmä) tarkoitetaan MTT:ssä järjestelmällistä toimintatapaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Kokonaisuus sisältää tavoitteiden määrittämisen, toteutuksen ja seurannan. Olennainen osa toimintajärjestelmää ovat apuvälineet, kuten tutkijan työkalut, asiakastarpeiden ja tyytyväisyyden seurantamenetelmät sekä asiakasrekisteri. Tavoitteena on siirtää ajankäyttöä rutiineista innovatiivisiin tutkimustehtäviin. Toiminta perustuu kolmeen ydinprosessiin: tutkimus, tiedon- ja teknologian siirto sekä markkinointi. Johtamisprosessi yhdistää ydinprosessit ja osaamisen kehitysprosessin sekä muut tukiprosessit (talouspalvelut, henkilöstöpalvelut, laitepalvelut, toimitilapalvelut, pelto- ja eläinpalvelut, laboratoriopalvelut, tietopalvelut, kansainvälisen tuen palvelut) toimivaksi kokonaisuudeksi. Suunnittelukaudella prosesseja kehitetään toiminnan jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Suunnittelukaudella ydinprosessien kehittämisen painopisteitä ovat (tarkemmin luvuissa , , ja ): Prosessi Kehittämistavoite Toimenpiteet Tutkimus Tutkimuksen vaikuttavuuden kehittäminen a) tutkimuksen suuntaaminen yhteiskunnan ja yritysten näkökulmasta nykyistä vaikuttavampiin osa-alueisiin b) tutkimusprosessien kehittäminen siten, että tutkimuksen vaikuttavuus ja tutkimustulosten kaupallistamismahdollisuus huomioidaan entistä suuremmalla painoarvolla tutkimuksen aloituksesta päätettäessä. Tutkimustehtävien Hankerekisteri Hanskan toiminnallisuuden kehittäminen helpottaminen Tutkijan työkalujen kehittäminen Vastuu: Ilkka P. Laurila. Aikataulu ja resurssit: Suunnitellaan kunkin vuoden toimintasuunnitelmassa.

19 19 Prosessi Tiedon- ja teknologiansiirtoprosessi Kehittämistavoite Tulosten käyttäjien sitominen hankkeisiin nykyistä aikaisemmassa vaiheessa Innovaatioketjun hallinta lähtien tutkimuksesta keksinnön patentointiin ja edelleen kaupallistamiseen. Toimenpiteet Hyödynnetään asiakaspalautetta Ollaan aktiivisesti yhteydessä asiakkaisiin ja heidän edustajiinsa. Muodostetaan innovaatioryhmä, johon kuuluu kaupallistamisen, patentoinnin, markkinoinnin ja juridiikan asiantuntijoita. Alueellisten osaamiskeskittymien hyödyntäminen Vastuu: Markku Järvenpää. Aikataulu ja resurssit: Suunnitellaan kunkin vuoden toimintasuunnitelmassa. Prosessi Markkinointiprosessi Kehittämistavoite Rahoituspohjan vahvistaminen aktiivisella asiakastyöllä. Toimenpiteet Asiakastyytyväisyyden ja tutkimuksen vaikuttavuuden, hyötyjen, arvioimiseksi otetaan käyttöön sähköinen asiakastyytyväisyyskysely vuoden 2008 alusta lukien. Panostus asiakashankintaan ja sen kehittämiseen Työnjako ja vastuut asiakastyössä Uusien asiakkaiden hankinta ja sitä tukevat toimet Rahoittajakohtaiset strategiat Aktiivinen, asiakaslähtöinen hinnoittelu Markkinointivalmennus Vastuu: Titta Ezra. Aikataulu ja resurssit: Suunnitellaan kunkin vuoden toimintasuunnitelmassa. Prosessi Kehittämis- Toimenpiteet tavoite Johtamisprosessi Johtamisvalmiuksien kehittäminen, leadership johtajuus sekä strategian jalkautuksen tehostaminen Parempaa johtamista MTT:hen projekti: - vaihe I: strategian käytäntöön vienti - kokonaisuus - vaihe II: vaiheeseen I liittyvä strategisen henkilöstösuunnittelun kokonaisuus. Johtamista kehittämällä selkeytetään johtamisvastuita ja rooleja sekä kehitetään johtamista enemmän leadership painotteisemmaksi, toimenpiteinä mm: - yhteisöllisyyden ja yhteishengen parantaminen - selkeyttää johtamisvastuita (ohjelmat/yksiköt) - selkeyttää päälliköiden rooleja (tutkimuspäälliköt) - lisätä johdon/esimiesten fyysistä ja henkistä läsnäoloa - aikaansaada tunne siitä, että henkilöstöllä on vaikutusmahdollisuuksia ja että henkilöstön näkemyksiä kuullaan ja huomioidaan Vastuu: Erkki Kemppainen. Aikataulu ja resurssit: Suunnitellaan kunkin vuoden toimintasuunnitelmassa. Vuonna 2007 toteutettiin MTT:n toiminnan itsearviointi ja pisteytys. MTT:n tulos on sisäisen arviointimme ja arvioijan kommenttien pohjalta reilussa 300 pisteessä, teoreettisen maksimin ollessa 1000 pistettä. Parhaimmat yritykset, kuten Nokia, ovat noin 700 pisteen tasolla. MTT sai 225 pistettä edellisessä vastaavassa pisteytyksessä vuonna Vuonna 2008 Eurooppalaiseen laatupalkintoon, EFQM-malliin pohjautuvaa toimintajärjestelmää kehitetään painopisteenä edellä

20 20 kuvatut kehittämiskohteet. Kehitystyö toteutetaan niin, että MTT saavuttaa EFQM:n mukaisessa laadukkuuden arvioinnissa 2010 yli 400 pistettä ja se, että MTT:n toiminta täyttää ISO9001: standardin vaatimukset. MTT:n toiminnan ympäristö- ja yhteiskuntavastuullisuutta tuodaan esille raportoimalla toimenpiteistä ja saavutetuista tuloksista kansainvälisen kehitystyön alla olevien yhteiskunnallisen vastuun suositusten ja ohjeiden mukaisesti. MTT:n toimintaa ei tarkastella vain MTT:n sisällä. Myös tutkimuksen vaikutus yhteiskunnalle tärkeiden ympäristöasioiden kehittymiseen sisällytetään ympäristövastuuseen. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin kehittämistä jatketaan VTT:n vetämän VALOhankkeen muodossa myös vuonna Hankkeeseen osallistuu mm. Valtiovarainministeriö. Hankkeessa tiivistetään MTT:n ja MMM:n välistä yhteistyötä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden aikaansaamisessa. MTT:n johtokunnalla ja johtoryhmällä on keskeinen rooli MTT:n vaikuttavuuden suuntaamisessa ja arvioinnissa. Yhteiskunnallisen vastuun ja toiminnan tehokkuuden mittaristoa kehitetään. Asiakaslähtöisyyttä parannetaan. Tavoitteena on, että jokaisessa tutkimusryhmässä on tutkimusosaamisen lisäksi hyvää markkinointi- ja kaupallistamisosaamista. Tämä tulee näkymään rahoituspohjan laajentumisena ja lisääntyneinä tutkimusinnovaatioiden kaupallistamishankkeina. Asiakkuustyön tukemiseksi otetaan käyttöön sidosryhmärekisteri Henkisten voimavarojen hallinta ja niiden kehitys Taulukko 9. Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstöryhmä htv %-osuus htv %-osuus htv %-osuus htv %-osuus htv %-osuus htv %-osuus Johtajat Tutkijat Muut akateemiset asiantuntijat Laboratoriohenkilöstö Toimistohenkilöstö Maatilahenkilöstö Muu tekninen henkilöstö Harjoittelijat Yhteensä MTT:n henkilöstön kokonaistyöpanos vuonna 2006 oli 841 henkilötyövuotta. Arvio vuoden 2007 henkilötyövuosikertymästä on noin 800. Se eroaa momenttikohtaisten taulukoiden enimmäishenkilötyövuosimäärästä. Henkilöstömäärä alenee suunnittelujakson aikana tuottavuusohjelman edellyttämään 787 henkilötyövuoteen. Vain osa vähenemästä toteutuu eläköitymisen ja muun luonnollisen poistuman kautta. Hitaan eläköitymisen syynä on MTT:n henkilöstön ikärakenne, mikä on vasta vuonna 2005 noussut lähelle valtionhallinnon keskiarvoa. Vuonna 2006 keski-ikä oli 45 v. 1 kk. MTT:n haasteena on korvaavan työn etsiminen henkilöille, joiden palvelussuhde päättyy. Vakinaisista tehtävistä vapautuvaa henkilökuntaa ohjataan MTT:n sisällä uusiin tehtäviin. Jos sijoitusmahdollisuuksia ei löydy MTT:stä, selvitetään mahdollisuudet sijoittaa työntekijä muihin valtionhallinnon tehtäviin. MTT osallistuu MMM:n hallinnonalan rekrytointiyhteistyöhön. Henkilöstön määrää, laatua ja sijoittamista ohjataan täyttölupamenettelyn avulla. Rekrytoinnit kohdennetaan strategisesti tärkeisiin tutkija- ja asiantuntijatehtäviin. Työvoimatarpeita tasataan sisäisen liikkuvuuden avulla.

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Pieksämäki työpaja 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hanke MTT Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

MTT:n strategia. Tieteestä elinvoimaa: Päämäärä vuoteen 2015 ja toimintamalli sen saavuttamiseksi

MTT:n strategia. Tieteestä elinvoimaa: Päämäärä vuoteen 2015 ja toimintamalli sen saavuttamiseksi MTT:n strategia Tieteestä elinvoimaa: Päämäärä vuoteen 2015 ja toimintamalli sen saavuttamiseksi 1 Sisällys Sivu 1. Mitä teemme: toiminta-ajatus 3 2. Mihin pyrimme: tavoitetila 2015 3 3. Mitä arvostamme

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Mitä tulokset tarkoittavat?

Mitä tulokset tarkoittavat? Mitä tulokset tarkoittavat? Tiedotustilaisuus Helsinki 18.2.2010 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maatalouden kannalta Maaseudun kannalta Maatalouden ja maaseudun suhteen kannalta Politiikan muotoilun

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla Ruokaketjun vastuullisuuspäivä 19.4.2012 Säätytalolla 10.30- Avaussanat, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja 1. sessio: Elintarvikeketjun ruokahävikki Ruokahävikin määrä, syyt, vähentämiskeinot

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet maa- ja metsätalousministeriö, marraskuu 2007 Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Sivu 1 Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti,

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5. Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.2015 Turku Sivu 1 6.5.2015 Resurssitehokas - AJATELKAA JÄRJESTELMIÄ

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

ILMASE. Ilmastonmuutos ja maaseutu. Sari Himanen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli. -hanke

ILMASE. Ilmastonmuutos ja maaseutu. Sari Himanen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli. -hanke Ilmastonmuutos ja maaseutu ILMASE -hanke 2011-2013 Tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista maatalouteen ja maaseudun kehitykseen Sari Himanen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Hankkeen tausta Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

TULEVAISUUSFOORUMI

TULEVAISUUSFOORUMI TULEVAISUUSFOORUMI 12.11. Pihapaviljonki, Snellmaninkatu 5, Helsinki 10.00 Avaus Pasi Rikkonen, yksikön johtaja, MTT 10.15 Elintarviketuotannon alueellinen sijoittuminen ja politiikat Tapani Yrjölä, maatalousekonomisti,

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet Viking Amorella: tiedostus- ja koulutusristeily 3.2. 2016 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Turvallisen ruoan ja kestävän hyvinvoinnin tulevaisuus tehdään nyt! Strategia

Turvallisen ruoan ja kestävän hyvinvoinnin tulevaisuus tehdään nyt! Strategia Turvallisen ruoan ja kestävän hyvinvoinnin tulevaisuus tehdään nyt! Strategia 2014 2020 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Toiminta-ajatus Evira edistää turvallisuutta, laatua ja luotettavuutta elintarvikeketjussa

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

HELSINGIN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN LINJAUKSET. Sopeutumisryhmä

HELSINGIN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN LINJAUKSET. Sopeutumisryhmä HELSINGIN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN LINJAUKSET Sopeutumisryhmä 30.11.2016 1 Helsingin sopeutumisen linjausten aikataulu Sopeutumislinjaukset valmiina vietäväksi luottamushenkilöelimen käsittelyyn

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma

Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma Laatua, tehokkuutta ja uutta liiketoimintaa innovatiivisilla hankinnoilla seminaari Oulu 18.1.2017 klo 12.30 15.45, Scandic Oulu Päivi Laajala,

Lisätiedot