Erimielisyydet hyväksyvä näkökulma Euroopan tulevaisuuteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Erimielisyydet hyväksyvä näkökulma Euroopan tulevaisuuteen"

Transkriptio

1 056 Erimielisyydet hyväksyvä näkökulma Euroopan tulevaisuuteen Eurooppalainen projekti on tullut tienristeykseen ja valitettavasti sen selviytymisestä ei ole takeita. Euroopan Unionin tulevaisuuden turvaamiseksi on tehtävä tärkeitä päätöksiä. Vielä ei voida tietää, mitä suuntaa EU tulee seuraamaan, mutta päätösten seuraukset tulevat olemaan kauaskantoisia. chantal mouffe Alkuperäinen artikkeli: Chantal Mouffe, An Agonistic Approach to the Future of Europe. New Literary History 43:4 (2012), New Literary History, The University of Virginia. Käännetty ja julkaistu suomeksi Johns Hopkins University Pressin luvalla. Käännös Lari Lindholm.

2 Erimielisyydet hyväksyvä näkökulma Euroopan tulevaisuuteen 057 uroopan unionin kannattajat ovat yleisesti samaa mieltä siitä, että lisää yhdentymistä tarvitaan. He näkevät tuon prosessin kuitenkin hyvin eri tavoin. Erimielisyyksien perusta on monisyinen: kyse ei ole vain poliittisista eroista vaan myös filosofisista eroavaisuuksista, joiden esiin tuominen on välttämätöntä nykyisen debatin ymmärtämiseksi. Tärkeä näkemysero koskee sitä, millainen rooli kansallisilla identiteeteillä tulisi olla EU:n tulevaisuudessa ja sen yhdentymisen muodoissa. Tämän aiheen käsitteleminen edellyttää ymmärrystä kollektiivisten identiteettien luonteesta ja niiden sitkeydestä. Päinvastoin kuin moni on odottanut, jälkikansalliset ja jälkikonventionaaliset identiteetit eivät ole yleistyneet, vaan nykyään todistamme kansallisten identiteettien lujittumista. Ja silloinkin kun näin ei ole tapahtunut, kyse ei ole siitä, että ylikansallinen taso olisi muuttunut tärkeämmäksi, vaan alueellisten samastumisten muotojen korostumisesta. Tämä viittaa siihen, että vaikka kansallisvaltiot saattavat olla kadottamassa osaa vallastaan ja etuoikeuksistaan on todettava, että tämän vallan katoamisen laajuudesta vallitsee todella suuria näkemyseroja teoreetikkojen kesken ei seurauksena samalla ole ollut kansallisten samastumisten muotojen katoaminen. Itse asiassa voitaisiin väittää, että juuri päinvastainen kehitys on käynnissä: ajatelkaa vaikka kansallisten samastumisten kasvavaa roolia urheilukilpailuissa. On myönnettävä kansallisuutta kohtaan tunnetun uskollisuuden katoamisen olevan epätodennäköistä ainakin lähitulevaisuudessa. Siksi ei kannata luulla ihmisten olevan halukkaita vaihtamaan kansallista identiteettiään eurooppalaiseen jälkikansalliseen identiteettiin. Pyrkimys toteuttaa sellaista Euroopan yhdentymisen mallia, joka ei ottaisi tätä tosiasiaa huomioon, olisi erittäin vaarallinen strategia ja johtaisi ainoastaan eurooppalaista projektia vastustaviin reaktioihin. Politiikan teoreetikkona huoleni on se, että useiden jälkikansallista Eurooppaa koskevien käsitysten taustalla on yksilökeskeinen ja rationalistinen viitekehys, josta käsin on mahdotonta ymmärtää kollektiivisten identiteettien muodostumisen prosesseja. Nämä näkemykset ovat kyvyttömiä huomioimaan samastumisten kansallisten muotojen luonnetta ja roolia, eivätkä siksi pysty ymmärtämään Euroopan yhdentymisen kohtaaman haasteen syvyyttä. Haluaisin esittää toisenlaisen lähestymistavan ja osoittaa, kuinka se auttaa meitä paremmin hahmottamaan Euroopan yhdentymisen tulevaisuuteen liittyvien kysymysten kirjoa. Argumenttini keskittyy kaksoiskysymyksen ympärille. Aluksi esitän hallitsevalle rationalistiselle lähestymistavalle vaihtoehdon, jonka puitteissa voimme ymmärtää kollektiivisten identiteettien muotoutumisen tapaa. Esseen jälkim-

3 058 Raisa Marja Suksi Tavallaan Valokuva, 2012 mäisessä osassa tarkastelen seurauksia, joita tällä uudella lähestymistavalla on sille, miten ymmärrämme EU:n. kollektiiviset identiteetit Aloittakaamme kollektiivisia identiteettejä koskevan analyysin perustan määrittelyllä. Näkemystäni ohjaa teoreettinen perspektiivi, joka painottaa kaikkien identiteettien suhteista luonnetta, joten lähtökohtani on konstitutiivisen ulkopuolen käsite. Henry Staten on käyttänyt tätä termiä viitatessaan useisiin teemoihin, joita Derrida kehitteli käsitteillään kuten lisäke, jälki ja différance. Yleisempänä tarkoituksena on korostaa sitä, että identiteetin luominen merkitsee aina eron muodostamista. Derridalla tämä tapahtuu tietenkin erittäin abstraktilla tasolla viitaten mihin tahansa objektiviteetin muotoon. Itse olen kiinnostunut havainnollistamaan kyseisen teesin seurauksia kollektiivisten identiteettien muodostamiselle. Sen jälkeen kun on tunnustettu kaikkien identiteettien olevan suhteisia ja erilaisuuden havaitsemisen olevan minkä tahansa identiteetin ennakkoehto, voimme ymmärtää, miksi kollektiiviset identiteetit, jotka edellyttävät meidän luomista, voivat olla olemassa ainoastaan heidän ulosrajaamisen tu-

4 Erimielisyydet hyväksyvä näkökulma Euroopan tulevaisuuteen 059 loksena. Jokainen kollektiivisen identiteetin muoto todellakin tarkoittaa rajan vetämistä meihin kuuluvien ja ulkopuolella olevien välille. Tällä on politiikan kannalta merkittäviä seurauksia, koska se on aina tekemisissä kollektiivisten identiteettien kanssa. Kehitän ajatusta myöhemmin suhteessa EU:hun, mutta aluksi on tarkasteltava kollektiivisen identiteetin meidät mahdollistavan siteen luonnetta. Ajatusteni taustalla on ei-perustahakuinen näkökulma diskurssiteoriaan, jonka olen esittänyt Ernesto Laclaun kanssa yhdessä kirjoittamassamme Hegemony and Socialist Strategy: Towards a Radical Democratic Politics teoksessa (Laclau ja Mouffe 2001). On siis selvää, etten miellä tuon edellä mainitsemani siteen olevan lähtöisin jostain yhteisestä alkuperäisestä perusolemuksesta, joka olisi löydettävissä, kuten esimerkiksi alkukantaisesta (engl. primordial) kansallisesta yhteenkuuluvuudesta. Diskurssiteorian näkökulmasta ongelma ei ole siinä, että ihmisten tulisi tiedostaa todellinen identiteettinsä. Yksi keskeisimmistä teeseistä tässä näkemyksessä onkin juuri se, ettei ole olemassa perustavaa identiteettiä vaan ainoastaan samastumisen muotoja. Näin on tietenkin myös kollektiivisten identiteettien kohdalla. Vaikka jotkut kollektiiviset identiteetit, kuten kansallisuuteen perustuvat, voisivat pitkien historiallisten rutinoitumisen ja alkuperän unohtumisen (engl. sedimentation) jaksojen ansiosta vaikuttaa luonnollisilta, ovat ne aina erilaisten käytäntöjen, diskurssien ja kielipelien kautta mahdollisiksi muodostuneita ei-välttämättömiä rakennelmia. Niitä voidaan Diskurssiteorian näkökulmasta ongelma ei ole siinä, että ihmisten tulisi tiedostaa todellinen identiteettinsä. Yksi keskeisimmistä teeseistä tässä näkemyksessä onkin juuri se, ettei ole olemassa perustavaa identiteettiä vaan ainoastaan samastumisen muotoja. Näin on tietenkin myös kollektiivisten identiteettien kohdalla. muuttaa ja uudelleen artikuloida eri tavoilla. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tällaisia identiteettejä voitaisiin luoda Jürgen Habermasin kommunikatiivisen rationaalisuuden paradigman ja oikeuttamisen menettelytapoihin sidotun menetelmän kautta, kuten hän on kiistassaan Dieter Grimmin kanssa esittänyt (Habermas 1998, ). Kyseessä on rationalistinen näkemys, joka jättää huomiotta tärkeänä pitämäni elementin: samastumisprosessin affektiivisen ulottuvuuden roolin. Tämän prosessin ymmärtäminen edellyttää psykoanalyysin tarjoamien oivallusten huomioimista. Freud esimerkiksi painotti affektiivisten libidinaalisten siteiden olennaista roolia kollektiivisen samastumisen prosesseissa. Kuten hän esittää Joukkopsykologia ja egoanalyysi -teoksessaan jokin mahti pitää joukkoa selvästi koossa. Mihin tekijään tuo mahti voitaisiin paremmin liittää kuin erokseen, joka pitää maail-

5 060 jos kollektiiviset identiteetit on aina rakennettu me/he muodossa, kuinka voimme estää sen, ettei tämä suhde muutu vihamieliseksi heitä kohtaan? massa kaiken koossa. (Freud 2001, 92) 1. Kollektiivinen identiteetti, me on seurausta intohimoisesta affektiivisesta investoinnista, joka saa aikaan voimakkaan samastumisen yhteisön jäsenten kesken. Habermas sekä toisen modernin teoreetikot, kuten Ulrich Beck ja Anthony Giddens, jättävät tämän ulottuvuuden huomioimatta. He uskovat meidän elävän aikakaudella, jolla niin sanotut jälkikonventionaaliset identiteetit ovat hävittäneet sen, mitä he kutsuvat arkaaisiksi intohimoiksi. Samoin on niiden kohdalla, jotka kehottavat luomaan kosmopoliittisen lain sekä kommunikatiivisen rationaalisuuden hallitseman jälkikansallisen järjestyksen. Politiikan teoreetikkojen keskusteluissa jää usein myös eräs toinen tärkeä seikka huomiotta. Freud korosti niin ikään libidinaalisten viettien kaksoisluonnetta viitatessaan Erokseen ja Thanatokseen. Esimerkiksi teoksessaan Ahdistava kulttuurimme hän esittää näkemyksen yhteiskunnasta, jota uhkaa jatkuvasti hajoaminen ihmisten aggressiotaipumuksen takia. Freudin mukaan ihminen ei ole lempeä, hellyyttä kaipaava olento, joka korkeintaan hyökkäyksen kohteeksi jouduttuaan kykenee puolustautumaan, vaan että hänen viettivarusteisiinsa kuuluu mahtava määrä myös hyökkäävyyttä. (Freud 2001, 111) 2. On välttämätöntä tiedostaa tämän aggressiivisen vaiston olemassaolo ja ymmärtää, että sivilisaatiot ovat käyttäneet eri keinoja sen aisoissa pitämiseen. Yksi tällainen metodi liittyy rakkauden libidinaalisen vietin suuntaamiseen. Pyrkimyksenä on yhteisön siteiden vaaliminen luomalla vahva samastuminen sen jäsenten kesken näiden sitomiseksi kollektiiviseen identiteettiin. Tällä affektiivisella ulottuvuudella on tärkeä rooli samastumisten kansallisten muotojen kohdalla ja sen takia niitä ei voida helposti hylätä. Ne edustavat olennaista tapaa luoda kollektiivisia identiteettejä tarjoamalla tärkeän maaperän meidän ja heidän erottelulle. Tässä vaiheessa on esitettävä kysymys, joka koskee meidän ja heidän välisten suhteiden mahdollisia muotoja. Freud oli hyvin tietoinen siitä, että tämä suhde voisi olla vihamielinen. Hän esitti esimerkiksi, että suurenkin joukon ihmisiä voi aina saada liittymään yhteen kiintymyksen ja rakkauden sitein, kunhan heidän piirinsä ulkopuolelle jää muita, jotka soveltuvat aggression kohteiksi. (Freud 2001, 114) 3. Tunnustettuamme tämän, kohtaamme seuraavanlaisen ongelman: jos kollektiiviset identiteetit on aina rakennet- 1 Suomennos Markus Lång (2010, 48). Moreeni, Vantaa. 2 Suomennos Erkki Puranen (1982, 66). Gummerus, Jyväskylä. 3 Suomennos Erkki Puranen (1982, 69-70). Gummerus, Jyväskylä.

6 Erimielisyydet hyväksyvä näkökulma Euroopan tulevaisuuteen 061 tu me/he muodossa, kuinka voimme estää sen, ettei tämä suhde muutu vihamieliseksi heitä kohtaan? Se on yksi keskeisimmistä demokratiaa koskevassa tutkimuksessani käsittelemistäni asioista. Potentiaalisesti vihamielisen vastakkainasettelun (engl. antagonism) ilmaantumisen mahdollisuus on aina läsnä ja tarkastelen sen seurauksia demokraattiselle politiikalle. Teoksissani The Return of the Political, The Democratic Paradox ja On the Political kehitän pohdintaani poliittisesta ymmärrettynä vihamielisen vastakkainasettelun ulottuvuutena, joka kuuluu sisäsyntyisesti kaikkiin yhteiskuntiin (Mouffe 1993, 2000, 2005). Erottelu poliittisen ja politiikan välillä on olennainen. Poliittinen viittaa vastakkainasettelun ulottuvuuteen. Se voi saada erilaisia muotoja ja ilmaantua monenlaisissa sosiaalisissa suhteissa, mutta sitä on mahdoton lopullisesti hävittää. Politiikka puolestaan viittaa käytäntöjen, diskurssien ja instituutioiden kokonaisuuteen. Se pyrkii asettamaan tietynlaisen järjestyksen ja organisoimaan ihmisten yhteiselämää olosuhteissa, jotka ovat poliittisen ulottuvuuden vaikutuksen takia aina potentiaalisesti konfliktisia. Tiivistettynä argumenttini on seuraavanlainen: koska kollektiiviset identiteetit perustuvat aina me/he erotteluun, on tiedostettava, että ne voivat tietyissä olosuhteissa saada ystävä/vihollinen vastakkainasettelun muodon eli muuttua vihamielisyyden keskittymäksi. Kuten Carl Schmitt on huomauttanut, näin tapahtuu kun heidän ymmärretään asettavan meidän identiteettimme kyseenalaiseksi ja uhkaavan sen olemassaoloa. Tämän mahdollisuuden hävittämiseen ei ole mitään tapaa, joka ei samalla edellyttäisi myös pyrkimystä hävittää kollektiivisia identiteettejä. Yksi demokraattisen politiikan tärkeimmistä tehtävistä onkin tuon vihamielisen vastakkainasettelun mahdollisuuden pitäminen aisoissa tarjoamalla instituutioita, käytäntöjä ja kielipelejä, joiden ansiosta se voidaan niin sanotusti ylevöittää ja muuntaa agonismiksi. Tarkoitan agonismilla vastustajien suhdetta. Päinvastoin kuin ystävä/ vihollinen -vastakkainasettelussa, jossa ei ole jaettua symbolista maaperää ja jossa osapuolet pyrkivät hävittämään vastapuolensa, erimielisyydet hyväksyvässä (engl. agonistic) suhteessa vastustajat jakavat yhteisen symbolisen tilan. He siis tunnustavat ainakin jossain määrin vastapuolen vaatimusten oikeutuksen. Tietynlainen kiistanalainen konsensus (eng. conflictual consensus) siis vallitsee eri ryhmien välillä. Ne ovat yhtä mieltä eettisistä periaatteista, joiden tulisi olla poliittisen yhteistoiminnan taustalla, mutta erimielisiä niiden tulkinnasta. Aikaisemmin olen tarkastellut tällaista erimielisyydet hyväksyvää demokratian mallia kansallisvaltiollisen politiikan puitteissa, jonka tasolla me/ he suhde on nähty kamppailevina hegemonisina projekteina. Nyt haluaisin tutkia sen merkitystä Euroopan yhdentymiselle. Miten voisimme ajatella erimielisyydet hyväksyvää mallia Euroopalle ja miltä sellainen Eurooppa voisi näyttää? Itse asiassa EU:n luominen voidaan nähdä hyvänä esimerkkinä vihamielisen vastakkainasettelun aisoissa pitämisestä luomalla erimielisyydet hy-

7 062 Itse asiassa EU:n luominen voidaan nähdä hyvänä esimerkkinä vihamielisen vastakkainasettelun aisoissa pitämisestä luomalla erimielisyydet hyväksyvä asetelma. väksyvä asetelma. Muistakaamme aikomukset, joita esimerkiksi toisen maailmansodan jälkeen eurooppalaisen projektin pääkannattajiin kuuluneilla Jean Monnetilla ja Robert Schumanilla oli. Heidän tavoitteenaan oli luoda instituutioita, jotka estäisivät uuden vihamielisyyden ilmaantumisen Ranskan ja Saksan välille. Monnet ja Schuman ymmärsivät tämän olevan mahdollista vain luomalla meidät, joka sisällyttäisi molemmat maat yhdessä muiden kanssa yhteiseen projektiin. Ensimmäinen institutionaalinen meidän muoto, eli Euroopan hiili- ja teräsyhteisö, oli luonteeltaan taloudellinen ja muita yhdentymisen muotoja kehitettiin myöhemmin. Tietenkin Monnet lla ja Schumanilla oli myös poliittisia sekä kulttuurisia tavoitteita alusta lähtien. He eivät kuitenkaan kaavailleet kansallisten identiteettien katoamista ja niiden erilaisten sekä usein riitaisten intressien hävittämistä. Pikemminkin he toivoivat, että Euroopan Yhteisön maat loisivat yhteisillä projekteilla siteen, joka tekisi vihollisasetelmien syntymisen epätodennäköisemmäksi. Juuri tätä tarkoitan puhuessani vihamielisen vastakkainasettelun pitämisestä aisoissa luomalla instituutioita, joissa yhteentörmäykset voivat saada erimielisyydet hyväksyvän muodon. Ei ole epäilystäkään siitä, että eurooppalainen projekti on ollut menestyksekäs jos katsomme sitä tästä näkökulmasta, mutta se voi tietenkin aina alkaa purkautua. euroopan yhdentyminen Hahmotellessamme Euroopan tulevaisuutta tästä erimielisyydet hyväksyvästä näkökulmasta, millaisia seikkoja yhdentymisen etenemisen tavassa tulisi huomioida? Millainen yhdentymisen malli antaisi Euroopalle mahdollisuuden muodostaa kiistanalaisen konsensuksen kaltaisen erimielisyydet hyväksyvän suhteen sen eri maiden välille? Tällaisen Euroopan tulisi selvästi tunnustaa keskuudessaan olevien kollektiivisten identiteettien monimuotoisuus sekä huomioida niiden affektiivisen ulottuvuuden painoarvo. Sen tavoitteena tulisi olla siteen luominen eri maiden välille samalla kuitenkin niiden eroja kunnioittaen. Euroopan yhdentymisen haaste on yhtenäisyyden ja moninaisuuden yhdistämisessä: yhteisyyden luomisessa, joka jättää tilaa hajanaisuudelle. Tämän takia on mielestäni tärkeää luopua yrityksistä luoda yhdenmukaista jälkikansallista meitä, jossa erilaiset kansallisten meidän muodot olisi ylitetty. Kansallisen meidän kieltäminen tai pelko sen mahdollisuudesta on paljolti Euroopan yhdentymisen vastustamisen taustalla ja se voi johtaa monien erilaisten vihamielisyyden muotojen ilmaantumiseen EU:n maiden välille.

8 Erimielisyydet hyväksyvä näkökulma Euroopan tulevaisuuteen 063 Erimielisyydet hyväksyvälle Euroopalle parhaiten sopivaa yhdentymisen mallia miettiessäni olen pitänyt ranskalaisen lakiteoreetikon Olivier Beaudin (2004 ja 2007) ajatuksia erityisen käyttökelpoisina. Hän ehdottaa federatiivisen unionin käsitteen ottamista takaisin käyttöön. Sen mukaan federalismi tarkoittaa tietynlaista liittoa, joka koostuu useista poliittisista kokonaisuuksista. Tällaisen yhteenliittymän tavoitteena on valtioiden yhdessä muodostama uusi poliittinen kokonaisuus sekä samalla niiden oman poliittisen olemassaolon säilyttäminen valtioina. Samalla, kun tunnustetaan jonkinlaisen eurooppalaisen identiteetin tarve ja tehdään jako sisällä oleviin sekä ulkopuolisiin (minkä tahansa federaalisen yhteenliittymän edellytys, koska se viittaa aina selkeät rajat omaavaan tilalliseen kokonaisuuteen), federaalinen unioni huomioi myös siihen kuuluvien valtioiden moninaisuuden arvokkuuden ja säilyttämisen tärkeyden. Näin ollen se huomioi yhdistyneenä eroavaisuuksissaan olevan Euroopan perustavan kaksijakoisuuden eikä pyri hävittämään kansallisia eroja. Tällaista yhteenliittymää voivat itse asiassa kannattaa myös ne, jotka pitävät edelleen kiinni kansallisvaltioiden olemassaolosta. Globalisaation oloissa on selvää, etteivät Euroopan eri valtiot enää pysty käsittelemään yksin kaikkia kohtaamiaan haasteita. Siksi on luotava laajempia yhteenliittymän muotoja. Federalistiseksi unioniksi mielletty EU voisi olla ratkaisu tähän haasteeseen. Sen sijaan, että se nähtäisiin kansallis- valtioiden intressien uhkana, se voisikin tarjota niille mahdollisuuden selvitä globalisoituneessa maailmassa. mikä demokratioista? Toinen kysymys koskee demokratiaa. Millä tasolla demokratiaa voitaisiin harjoittaa tällaisessa yhdentymisen mallissa? Palataanpa näkemykseen, jota vastaan argumentoin. Sen mukaan EU:n tulisi tähdätä suvereenin, yhtenäisen, eurooppalaisen demoksen luomiseen. Se olisi myös keskeinen paikka demokratian harjoittamiselle. Tämä eräiden ylikansallisuutta kannattavien (engl. supranationalists) puolustama näkemys perustuu kansalaisten uskollisuuden siirtämiseen heidän omista kansallisvaltioistaan EU:lle. Jos sitä ei kannata, ei voi myöskään mieltää demokratiaa Euroopan tasolla edustuksellisen demokratian laajemmaksi muodoksi. Kalypso Nicolaïdisin osuvan ilmauksen mukaan meidän tulisi pikemminkin nähdä EU demoi-kratian mallina: ihmisten ja valtioiden unionin mallina, joka tunnustaa niiden eri demoiden 4 moninaisuuden sekä pysyvyyden, joista se koostuu. Se on unioni, joka kunnioittaa jäsentensä poliittisissa ja perustuslaillisissa rakenteissa ilmaisemaa kansallista identiteettiä. Eri kansallisvaltioiden tasolla harjoitettua demokratiaa ei siis hävitettäisi ja korvattaisi uusilla yhtenäistä eurooppalaista demosta vastaavilla instituutioilla. Nicolaïdis painottaa kolmea tärkeää muutosta vallitsevaan Euroopan yhdentymisen malliin: Ensimmäisek- 4 Nicolaïdis käyttää käsitettä demoi viittaamaan sekä yksittäisiin jäsenvaltioiden kansalaisiin että kollektiivisesti jäsenvaltioihin. (toim. huom.)

9 064 Cacciarin mukaan modernit valtiot ovat hajoamassa kahden suuren liikkeen seurauksena. Toinen liike on mikrokansallinen ja toinen ylikansallinen. Moderni valtio on uhattuna sisältä päin alueellisten liikkeiden muodostaman paineen takia ja ulkoapäin ylikansallisten voimien, instituutioiden, maailman rahatalouden sekä ylikansallisten yritysten vallan kasvun myötä. si: yhteisestä identiteetistä jaettuihin identiteetteihin; toiseksi: identiteetin yhteisöstä kohti projektien yhteisöä; ja kolmanneksi: hallinnan monitasoisesta ymmärryksestä kohti monenkeskisiä hallinnan muotoja. (Nicolaïdis 2004). Nicolaïdisin näkemys sopii yhteen monissa kohdin erimielisyydet hyväksyvän käsityksen kanssa, jota pyrin kehittelemään. Se huomioi tarpeen tunnustaa ja säilyttää demokratian harjoittamisen tilojen moninaisuus sekä tarpeen jatkuvalle tasapainottamiselle eurooppalaisen ja kansallisen kahden demokratian tason välillä samalla tiedostaen niiden välisen jännitteen. Mutta meidän tulisi edetä pidemmälle ja esitellä kolmas elementti, joka on alue. Alueelliset samastumisten muodot voivat olla tärkeässä roolissa, kuten voidaan nähdä esimerkiksi Espanjan ja Italian kohdalla. Tässä kohdin eräät Massimo Cacciarin (le Bot, Semo ja Spadolini 2001) esittelemät näkemykset federalismista ovat erittäin merkityksellisiä, vaikka hänen lähtökohtansa onkin toisenlainen. Cacciarin mukaan modernit valtiot ovat hajoamassa kahden suuren liikkeen seurauksena. Toinen liike on mikrokansallinen ja toinen ylikansallinen. Moderni valtio on uhattuna sisältä päin alueellisten liikkeiden muodostaman paineen takia ja ulkoapäin ylikansallisten voimien, instituutioiden, maailman rahatalouden sekä ylikansallisten yritysten vallan kasvun myötä. Vastaus tällaiseen tilanteeseen on se, mitä Cacciari kutsuu federalismiksi pohjalta vastakohtana federalismille ylhäältä. Tämän pohjalta lähtevän federalismin tulee tunnistaa eri alueiden ja kaupunkien erityiset identiteetit. Ei siksi, että ne olisi tarkoitus eristää toisistaan, vaan päinvastoin siksi, että voitaisiin luoda olosuhteet sellaiselle autonomialle joka on organisoitu ja jonka on ymmärretty muodostuvan noiden kaupunkien ja alueiden moninaisten suhteiden perustalle. Huolimatta siitä, että Cacciari antaa kansallisvaltiolle pienemmän roolin kuin minä, jotkut hänen ajatuksistaan ovat yhdistettävissä erimielisyydet hyväksyvään malliini. Hän kannattaa federaalisen unionin mallia, jossa osayksikköjä ei ole rajoitettu kansallisvaltioihin ja jossa eri alueilla on myös tärkeä rooli. Pidän erityisen kiinnostavana sitä, että hän esittää tällaisen unionin sallivan autonomian harjoittamisen järjestelmissä, jotka on yhdistetty ristiriitaisessa (engl. conflictual) muodossa. Näin järjestelmä yhdistäisi solidaari-

10 Erimielisyydet hyväksyvä näkökulma Euroopan tulevaisuuteen 065 suutta ja kilpailua. Tämä on mielestäni keskeinen oivallus erimielisyydet hyväksyvän Euroopan mallin kehittämiselle. Ottamalla mukaan Cacciarin oivalluksia voimme kuvitella EU:n, joka ei olisi pelkästään eri kansallisvaltioista koostuva demoi-kratia. Se sisältäisi monimuotoisen joukon erilaisia demoita, joissa demokratiaa voitaisiin harjoittaa eri tasoilla ja eri tavoilla. Tällainen näkemys artikuloi ja ottaa huomioon kollektiivisen identiteetin eri muotoja. Se ei sisältäisi ainoastaan kansallisia vaan myös alueellisia kollektiivisia identiteettejä. Niin ikään se myös huomioisi kaupunkien kasvavan tärkeyden ja niiden uudet erilaisten kansainvälisten verkostojen kautta toteutuvat yhteistyömuodot. Cacciari tuo esiin myös mahdollisuuden organisoida alueellisia yksiköitä ylikansallisella tasolla monissa paikoissa, joissa kulttuurisen tai taloudellisen yhtenäisyyden muotoja jo on olemassa, kuten Ranskan ja Espanjan sekä Italian, Itävallan ja Italian rajoilla. Tämän kaltainen tapa hahmottaa EU:ta mahdollistaisi demokraattisten yksiköiden toimivan moninaisuuden sekä todellisen agonistisen suhteiden mallin kuvittelemisen. Vaikka kansallisvaltiot ovat tärkeitä, on välttämätöntä huomioida muunlaisiinkin asioihin kohdistuvia lojaalisuuden sekä demokraattisen osallistumisen muotoja. Siten EU voisi tarjota ihmisille mahdollisuuden osallistua erilaisiin demoihin, joissa he voisivat harjoittaa demokraattisia oikeuksiaan luopumatta kansallisista tai alueellisista lojaalisuuksistaan. Demokratiaan liittyy myös eräs toinen huomion arvoinen asia. Useimmat EU:n demokratian voimistamiseen pyrkivistä teoreetikoista eivät ainoastaan ne, jotka kannattavat ylikansallisen valtion luomista toimivat deliberatiivisen demokratian paradigman puitteissa. He esittävät, tosin eri tavoilla, että ratkaisu demokratiavajeeseen ja tapa vahvistaa EU:n demokraattista oikeutusta olisi eurooppalaisen julkisen sfäärin muodostaminen. Siinä kansalaiset voisivat erilaisten deliberatiivisten käytäntöjen ansiosta saada tietoja sekä vaihtaa mielipiteitä luoden näin yhteistä henkeä. He uskovat tärkeimpien haasteiden koskevan sellaisten valistuneen vuoropuhelun areenojen luomista, joissa ihmiset voivat perusteellisesti keskustellen saavuttaa yhteistä hyvää koskevan yksimielisyyden. Tällaisia EU:ta koskevien deliberatiivisten ehdotusten eri versioita on olemassa hyvin monia. Ne kaikki jakavat ajatuksen siitä, että kansalaiset voivat valistuneen Tällainen näkemys artikuloi ja ottaa huomioon kollektiivisen identiteetin eri muotoja. Se ei sisältäisi ainoastaan kansallisia vaan myös alueellisia kollektiivisia identiteettejä. Niin ikään se myös huomioisi kaupunkien kasvavan tärkeyden ja niiden uudet erilaisten kansainvälisten verkostojen kautta toteutuvat yhteistyömuodot.

11 066 osallistumisen ja keskustelun kautta saavuttaa yksimielisyyden parhaista menettelytavoista. Tärkeä osa politiikan teorian parissa tekemästäni työstä on omistettu deliberatiivisen demokratian mallin ja sen rationalistisen sekä yksilökeskeisen kehyksen kritiikille. Esimerkiksi The Democratic Paradox -teoksessa tarkastelen sen kahta yleisintä, rawlsilaista sekä habermasilaista versiota. Väitän niiden kummankin olevan kyvyttömiä huomioimaan poliittisen potentiaalisesti vihamielisen vastakkainasettelun ulottuvuutta (Mouffe 2000). Rawls ja Habermas esittävät molemmat, tosin eri tavoin, että demokratian pääasiallinen tavoite on saavuttaa rationaalinen yksimielisyys julkisessa sfäärissä. Heidän teoriansa eroavat toisistaan siinä, millaisia deliberaation käytäntöjä tuon tavoitteen saavuttamiseen katsotaan tarvittavan, mutta päämäärä on sama: saavuttaa konsensus yhteisestä hyvästä sulkematta ketään ulkopuolelle. Vaikka he väittävät olevansa moniarvoisuuden (engl. pluralism) kannattajia, on selvää, että heidän kohdallaan sen oikeutus rajoittuu ainoastaan yksityiseen sfääriin. Sillä ei ole perustavaa merkitystä julkisessa sfäärissä. Molemmat tutkijat ovat järkähtämättömiä kannassaan, jonka mukaan demokraattinen politiikka edellyttää intohimojen eliminoimista julkisesta sfääristä. Tämän takia he eivät voi riittävällä tavalla käsittää prosessia, jossa poliittiset identiteetit muodostuvat. Nämä deliberatiivisen mallin puutteet toistuvat väistämättä erilaisissa yrityksissä käyttää sitä EU:n demokratian voimistamiseen. Tämän takia haluan painottaa, että visioidessamme eurooppalaisen demoi-kratian eri tasoilla perustettavien demokraattisen osallistumisen muotoja, on tärkeää kehittää niitä vastakkainasettelun ja agonismin mallin mukaan, eikä deliberatiivisen mallin mukaan. Tunnustettuamme ratkaisevan tärkeän roolin, joka affekteilla ja intohimoilla on politiikassa, keskeiseksi kysymykseksi muodostuu se, miten niitä voitaisiin suunnata demokraattisiin päämääriin. Eurooppalainen projekti tulee politisoida siten, että eri demoiden kansalaiset voivat ottaa osaa vastakkainasetteluihin ja artikuloida kilpailevia näkökulmia sekä visioita EU:n tulevaisuudesta ja sen paikasta maailmassa. Vallitsevassa suhdanteessa (engl. conjuncture) tarve demokraattiseen yhteenottoon EU:n luonteesta on yksinkertaisesti elintärkeä. Monet vasemmistolaiset ovat alkaneet epäillä vaihtoehdon mahdollisuutta EU:n rakentamisessa eteenpäin vievänä voimana olleelle uusliberaalille mallille. EU ymmärretään kasvavassa määrin olennaisesti uusliberaalina projektina, jota ei voi muotoilla uudestaan. Koska sen instituutioiden muokkaaminen vaikuttaa mahdottomalta, ainoana mahdollisuutena nähdään siitä poistuminen. Tällainen pessimistinen näkemys on epäilemättä seurausta siitä, että kaikki pyrkimykset haastaa vallitsevia uusliberaaleja sääntöjä on esitetty Eurooppavastaisina hyökkäyksinä koko unionin olemassaoloa kohtaan. Ei ole yllättävää, että kasvava määrä ihmisiä kääntyy eurokielteisyyteen, mikäli mahdollisuus esittää oikeutettua kritiikkiä uusliberaalia hegemoniaa kohtaan puuttuu. He pelkäävät eurooppalaisen yhdentymi-

12 Erimielisyydet hyväksyvä näkökulma Euroopan tulevaisuuteen 067 sen lisääntymisen voivan tarkoittaa ainoastaan uusliberaalin Euroopan voimistumista. Tällainen tilanne voi johtaa koko eurooppalaisen projektin luhistumiseen ja on kiireellisesti mietittävä, kuinka luoda olosuhteet demokraattiselle kamppailulle Euroopassa. James Tully on esittänyt tähän liittyviä kiinnostavia oivalluksia. Hän kannattaa avointa demokratian mallia, jossa päinvastoin kuin deliberatiivisessa mallissa, tunnustetaan toimijoiden ja kiistelyn tilojen moninaisuus. Siinä käytännöillä ei ole demokratian yläpuolella olevaa asemaa vaan myös käytännöt itsessään voidaan asettaa kiistanalaisiksi (Tully 2007). Tully painottaa myös tarvetta huomata kahden erilaisen demokraattisen neuvottelun mallin olemassaolo. Ensimmäinen sisältää vallitsevien normien haastamisen ja muokkaamisen. Toisessa mallissa taas monimuotoiset jäsenet jakavat samat normit, mutta toimivat niiden mukaan eri tavoin. Jälkimmäinen malli joka viittaa yhteisten sääntöjen tilassa vallitsevaan käytäntöjen monimuotoisuuteen ei ole saanut Tullyn mukaan osakseen kylliksi huomiota. Tämä johtuu politiikan teoreetikoiden taipumuksesta ajatella, että normeja voi soveltaa ja seurata vain yhdellä oikealla tavalla. Olen samaa mieltä tuollaisen rationalistisen oletuksen kyseenalaistamisen tärkeydestä, jotta voitaisiin tehdä tilaa jaettujen eettis-poliittisten periaatteiden oikeutettujen tulkintojen monimuotoisuudelle. Juuri tätä tarkoitan kiistanalaisen konsensuksen käsitteellä, joka tarjoaa viitekehyksen erimielisyydet hyväksyvälle väittelylle moniarvoisessa demokraattisessa yhteiskunnassa. Sama käsite on merkityksellinen myös EU:lle miettiessämme, millaista yhteistä sidettä tarvitaan yhdistämään sen erilaiset demoit. eurooppa moninapaisessa maailmassa Viimeinen kysymys koskee sitä, millainen rooli EU:lla tulisi olla maailmanlaajuisesti. Kritiikin kohteenani on jälleen Habermas. Toisin kuin hän, en ajattele, että meidän tulisi nähdä EU liberaalin demokratian yleismaailmallistamiseen perustuvan kosmopoliittisen järjestyksen luomisen etujoukkona (kts. Habermas 2006, 39-48). Olen eri mieltä tuon vision teoreettisista lähtökohdista. Yksi kosmopoliittisen järjestyksen keskeisimmistä ongelmista on siinä esitetty käsitys maailmasta hegemonian ja suvereeniteetin ulottumattomissa. Si- Jos maailma ymmärretään pluriversumiksi, kuten se mielestäni tulisi ymmärtää, on myönnettävä, ettei läntinen liberaalin demokratian malli ei ole ainoa mahdollinen demokraattisen ideaalin institutionalisoimisen tapa. Läntinen malli edustaa vain yhtä mahdollista poliittisen elämän muodon tapaa muiden joukossa. Siksi tulisi hyväksyä demokratian voivan saada erilaisia muotoja ja malleja eri taustatilanteista riippuen.

13 068 ten tehdään tyhjäksi poliittisen ulottuvuus. Lisäksi se perustuu läntisen mallin yleistämiselle maailmanlaajuisesti eikä näin ollen tee tilaa moniarvoisuudelle. Jos maailma ymmärretään pluriversumiksi, kuten se mielestäni tulisi ymmärtää, on myönnettävä, ettei läntinen liberaalin demokratian malli ei ole ainoa mahdollinen demokraattisen ideaalin institutionalisoimisen tapa. Läntinen malli edustaa vain yhtä mahdollista poliittisen elämän muodon tapaa muiden joukossa. Siksi tulisi hyväksyä demokratian voivan saada erilaisia muotoja ja malleja eri taustatilanteista riippuen. Tässä kohdin moninapaisuuden ajatus muodostuu olennaiseksi vaihtoehdoksi kosmopolitanismille. Puolustamani teoreettisen lähtökohdan mukaan, kohtaamamme haaste on seuraavanlainen: jos hyväksymme jokaisen järjestyksen olevan hegemoninen järjestys ja sen, ettei ole olemassa mahdollista maailmaa hegemonian ulottumattomissa ja lisäksi jos tunnistamme yhden hegemonisen keskusvallan ympärille organisoituneen yksinapaisen maailman negatiiviset seuraukset, mihin suuntaan meidän tulisi edetä? Mielestäni ainoa ratkaisu on hegemonioiden moninaistaminen. Toisin kuin kosmopolitanistit, jotka kannattavat maailman yhtenäistämistä yhden mallin ympärille ja maailmanlaajuisen kaiken kattavan ihmisyyden kanssa yhteneväisen meidän luomista ilman vastaavaa heitä, malli, jota kannatan, on moninapainen järjestys. Moninapainen maailma tunnustaisi moninaisuuden ja hajanaisuuden olemassaolon pyrkimättä pääsemään niistä eroon saattamalla voimaan väitetysti ylivertaisen ja kehittyneemmän poliittisen organisaation mallin. On selvää, ettei tällainen moninapainen rakenne hävittäisi konflikteja. Nämä selkkaukset saisivat kuitenkin todennäköisesti vähemmän vihamielisen muodon kuin sellaisessa maailmassa, jossa yksi hegemoninen valta pakottaa kaikki muut maat omaksumaan oman mallinsa väitetyn yleismaailmallisuuden varjolla. Ristiriidat muuttuvat vihamielisiksi vastakkainasetteluiksi ja ilmenevät helposti äärimmäisissä muodoissa, mikäli niiden ilmaisulle ei ole oikeutettuja poliittisia kanavia. Paras tapa välttää tällaista käännettä on luoda olosuhteet, joissa ristiriidat voivat ilmetä eri mieltä olevien olemassaolon hyväksyvässä muodossa. Hegemonisten keskusten monilukuisuus voisi mahdollistaa useiden alueellisten napojen olemassaolon siten, että niiden erityiset näkemykset ja perinteet miellettäisiin arvokkaiksi. Tällöin niissä olisi myös mahdollista luoda lopulta erilaisia demokratian muotoja. Sen sijaan, että EU ottaisi maailman yhtenäistämiseen pyrkivän etujoukon roolin, se tulisi nähdä yhtenä tärkeänä alueena tässä moninapaisessa maailmassa. EU olisi yksi napa, jolla toivottavasti olisi positiivinen rooli kiistelevän moniarvoisuuden (engl. agonistic pluralism) vaalimisessa maailmassa. Mutta tämän mahdollisuuden toteutuminen riippuu tietenkin siitä, millaiseksi poliitikot ja kansalaiset Euroopan Unionin rakentavat. Kirjoittaja on politiikan teorian professori ja demokratian tutkimuksen keskuksen johtaja Westminsterin yliopistossa Lontoossa.

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

Osallistuminen ja asukasdemokratia. Jenni Airaksinen

Osallistuminen ja asukasdemokratia. Jenni Airaksinen Osallistuminen ja asukasdemokratia Jenni Airaksinen Demokratia EDUSTUKSELLINEN DEMOKRATIA Eliitti päättää SUORA DEMOKRATIA Vapaat miehet torilla PLURALISTINEN LÄHESTYMISTAPA Yhdistää suoraa osallistumista

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

JOHTAJUUS ORGANISAATIOISSA A21C00200 Susan Meriläinen. Susan Meriläinen - 5/28/2016 1

JOHTAJUUS ORGANISAATIOISSA A21C00200 Susan Meriläinen. Susan Meriläinen - 5/28/2016 1 JOHTAJUUS ORGANISAATIOISSA A21C00200 Susan Meriläinen Susan Meriläinen - 5/28/2016 1 Fleming & Spicer 2006 Valta pakottamisena perinteinen näkemys vallasta valta on kuin hyödyke, jonka joku omistaa ja

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Yhteinen tulevaisuus. Euroopan komission puheenjohtajan professori Romano Prodin puhe

Yhteinen tulevaisuus. Euroopan komission puheenjohtajan professori Romano Prodin puhe Yhteinen tulevaisuus Euroopan komission puheenjohtajan professori Romano Prodin puhe EHTY:n perustamissopimuksen kunniaksi Brysselissä 23. heinäkuuta 2002 TEKSTI SAATTAA JOILTAKIN OSIN POIKETA VARSINAISEN

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? Tutkimushanke: Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Osahanke I: Osallistuminen,

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma Eero Vaara Perinteisiä näkökulmia strategiaan Käskemistä Päätöksentekoa Suunnittelua Analysointia Politikointia Kulttuurin luomista ja muuttamista Sosiaalista

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

EU-hankkeiden onnistumistarinat esille!

EU-hankkeiden onnistumistarinat esille! EU-hankkeiden onnistumistarinat esille! EU-näkyvyyden huomioiminen hankkeissa 10.05.2017 Susanne Ekvall Euroopan komission Suomen-edustusto Kansalaisviestinnän päällikkö -Euroopan komission edustustot

Lisätiedot

EUROOPAN HISTORIALLINEN MUISTI: TOIMINTALINJAUKSET, HAASTEET JA NÄKYMÄT

EUROOPAN HISTORIALLINEN MUISTI: TOIMINTALINJAUKSET, HAASTEET JA NÄKYMÄT SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO OSASTO B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA KULTTUURI JA KOULUTUS EUROOPAN HISTORIALLINEN MUISTI: TOIMINTALINJAUKSET, HAASTEET JA NÄKYMÄT MUISTIO Tiivistelmä Tässä muistiossa on tarkoitus

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin

Lisätiedot

Maailmankansalaisena Suomessa Globalisoituminen haastaa meitä uudenlaiseen osaamiseen hankkeen puolivälikatsaus

Maailmankansalaisena Suomessa Globalisoituminen haastaa meitä uudenlaiseen osaamiseen hankkeen puolivälikatsaus Maailmankansalaisena Suomessa Globalisoituminen haastaa meitä uudenlaiseen osaamiseen hankkeen puolivälikatsaus Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos 13.5.2011 Maailmankansalaisena Suomessa -hanke Tarkoitus

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Tietotekniikan valintakoe

Tietotekniikan valintakoe Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Tietotekniikan valintakoe 2..22 Vastaa kahteen seuraavista kolmesta tehtävästä. Kukin tehtävä arvostellaan kokonaislukuasteikolla - 25. Jos vastaat useampaan

Lisätiedot

Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4):

Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4): 6. Aristoteleesta uuteen retoriikkaan KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Retoriikka. Runousoppi. Teokset IX, Gaudeamus, Helsinki 1997. Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa, Puhetaito, Helsingin Kauppakorkeakoulun

Lisätiedot

Ivan Illich: Kouluttomaan yhteiskuntaan

Ivan Illich: Kouluttomaan yhteiskuntaan AINEISTO 54 Ivan Illich: Kouluttomaan yhteiskuntaan Olemme kaikki oppineet suurimman osan siitä minkä tiedämme koulun ulkopuolella. Oppilaat oppivat eniten ilman opettajiaan ja usein heistä huolimatta.

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Hallintotieteen ja soveltavan psykologian sekä johtamisen valintakoe 2016

Hallintotieteen ja soveltavan psykologian sekä johtamisen valintakoe 2016 Hallintotieteen ja soveltavan psykologian sekä johtamisen valintakoe 2016 Kokeen osat Kirjallisuusosio (enimmäispistemäärä 45) Tehtävä I Prosessikonsultoinnin uusi aalto (enimmäispistemäärä 15) Tehtävä

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 18.2.2013 2012/2296(INI) MIETINTÖLUONNOS kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmää Euroopassa koskevasta strategiasta

Lisätiedot

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. toukokuuta 2017 (OR. en) SEU 50 artiklan mukaisissa neuvotteluissa sovellettavat avoimuusperiaatteet

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. toukokuuta 2017 (OR. en) SEU 50 artiklan mukaisissa neuvotteluissa sovellettavat avoimuusperiaatteet Euroopan neuvosto Bryssel, 22. toukokuuta 2017 (OR. en) XT 21023/17 BXT 31 INF 100 API 73 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat SEU 50 artiklan mukaisissa neuvotteluissa

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot

Katsaus maailman tulevaisuuteen

Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus tulevaisuuteen Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Miltä tulevaisuus näyttää Silmäys nykyisyyteen Ikuisuuden perspektiivi Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Tulevaisuudentutkimus

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA SOSIOKULTTUURISEN INNOSTAMISEN MAHDOLLISUUDET GLOBALISOITUVASSA MAAILMASSA Nuorten Palvelu ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari 7.11.2009 Kuopiossa Elina Nivala, YTT UTOPIA

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Globaalikasvatuksellinen iltapäivä Turussa 12.10.2011 Jari Kivistö, Innoline Group Maailmankansalainen?

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentin Vítor Caldeiran puhe

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentin Vítor Caldeiran puhe EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN PUHE Luxemburg, 10. joulukuuta 2013 ECA/13/45 Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentin Vítor Caldeiran puhe Varainhoitovuotta 2012 koskevan vuosikertomuksen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter)

Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter) Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter) on julistus, johon on koottu oikeudenmukaisen, kestävän ja rauhanomaisen yhteiskunnan rakentamiseen tähtäävät eettiset perusperiaatteet. Elämme maapallon

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Yritysvastuu ja etiikka -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu Asmo Kalpala

Yritysvastuu ja etiikka -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu Asmo Kalpala -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu 12.4.2017 Asmo Kalpala Vastuullisuus on sydämen sivistystä, tietoa ja tahtoa tuottaa hyvää. Kysymys: Oletteko valinneet kaupalliset opinnot vaikuttaaksenne maailmaan?

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

Yritysvastuun politiikkaa

Yritysvastuun politiikkaa Yritysvastuun politiikkaa KTT, Dosentti, Jukka Mäkinen, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu 15.6. Yllättävät yritysvastuut Osa 1: Tilannekuvaa Patruunan paluu? Liberaalidemokratia kriisissä? Yhteiskuntaelämän

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27

VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 1 Kun juhlimme Rooman sopimusten 60-vuotispäivää, 27 jäsenvaltion yhdentyneen Euroopan on aika luoda näkemys tulevaisuudestaan.

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa Brysselissä 17 18. syyskuuta 2001 DT\441996.doc PE 302.062 PE 302.062 2/6 DT\441996.doc

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Oikeudellisten asioiden valiokunta

Oikeudellisten asioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 11.11.2011 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta neuvoston asetukseksi toimivallasta, sovellettavasta laista ja päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta

Lisätiedot

PU:NC Participants United: New Citizens

PU:NC Participants United: New Citizens PU:NC Participants United: New Citizens 2013 PU:NC Participants United: New Citizens * Kolmas Loimaan teatterin (Suomi) & County Limerick Youth Theatren (Irlanti) yhteinen Youth in Action projekti * CIMOn

Lisätiedot

Ympäristöhyötyjen neuvotteleva arvottaminen: periaatteet ja mahdollisuudet

Ympäristöhyötyjen neuvotteleva arvottaminen: periaatteet ja mahdollisuudet Ympäristöhyötyjen neuvotteleva arvottaminen: periaatteet ja mahdollisuudet Arto Naskali, Metla Luontomatkailun ja virkistyksen tutkimuspäivä 22.10.2010 Lapin yliopisto, Rovaniemi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Ketkä voivat osallistua? Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan voivat osallistua kaikki Euroopan kansalaisuutta

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

8.2. Permutaatiot. Esim. 1 Kirjaimet K, L ja M asetetaan jonoon. Kuinka monta erilaista järjes-tettyä jonoa näin saadaan?

8.2. Permutaatiot. Esim. 1 Kirjaimet K, L ja M asetetaan jonoon. Kuinka monta erilaista järjes-tettyä jonoa näin saadaan? 8.2. Permutaatiot Esim. 1 irjaimet, ja asetetaan jonoon. uinka monta erilaista järjes-tettyä jonoa näin saadaan? Voidaan kuvitella vaikka niin, että hyllyllä on vierekkäin kolme laatikkoa (tai raiteilla

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Luento 4: Perusteet. Mitä perusteet ovat? perusteista (reasons). avulla.

Luento 4: Perusteet. Mitä perusteet ovat? perusteista (reasons). avulla. Luento 4: Perusteet I Intentionaaliset teot ymmärretään usein teoiksi, jotka tehdään perusteista (reasons). I Joskus intentionaaliset teot yritetään myös määritellä perusteiden avulla. I Riippumatta siitä

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä julkisesta

Lisätiedot

LAAJAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Tuija Takala Dosentti, HY Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto

LAAJAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Tuija Takala Dosentti, HY Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto LAAJAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA Tuija Takala Dosentti, HY Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto Näytteiden jatkokäytön edut Resurssien hyötykäyttö Taloudellinen hyöty (erilaisille toimijoille) Suomi tutkimuksen

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot