Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Transkriptio

1 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti 2015 Niina Kuuva Kari Mikko Vesala Torsti Hyyryläinen Sivu

2 Saatteeksi Raportissa tarkastellaan Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymiä vuoteen 2020 saakka. Selvitystyö on Etelä-Savon ELY-keskuksen tilaama ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin toteuttama. Selvitys perustuu vuoden 2015 keväällä kerättyyn kyselyaineistoon. Otoksen koko oli yritystä ja siihen sisältyi alle 50 työllistäviä yritysten toimipaikkoja kaikilta toimialoilta. Maatilat oli valtaosin rajattu otoksen ulkopuolelle, koska niiden kehitysnäkymistä on toteutettu oma selvitys Maatilojen kehitysnäkymät 2020 (Heikkilä ym. 2012). Tekijät kiittävät ohjausryhmää arvokkaista kommenteista, aktiivisesta keskustelusta ja tulevaisuuteen katsovasta otteesta maaseudun yritystoimintaa kohtaan. Ohjausryhmään kuuluivat Etelä-Savon ELYkeskuksen Maaseutu ja energia -yksikön päällikkö Maija Puurunen, asiantuntijat Outi Kaihola, Jukka Kotro ja Kaija Siikavirta sekä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin varajohtaja Torsti Hyyryläinen ja projektipäällikkö Päivi Pylkkänen. Tekijät Sivu

3 Sisältö 1. Tehtävä ja aineisto 2. Vastaajien taustatiedot 3. Yritystoiminnan lopettaneet 4. Yritysten lähihistoria, nykytila ja toteutetut kehittämistoimet 5. Yritystoiminnan jatkuminen 6. Toimintaympäristön muutosten vaikutus yritystoimintaan 7. Kehittämisaikomukset 8. Investointi- ja rahoitussuunnitelmat 9. Yritystoimintaa rajoittavien tekijöiden merkitys 10. Maaseudun kehittämistoimintaa koskevat kysymykset 11. Yritysten tarkastelu teemoittain Teema 1: kehityssuunta Teema 2: kasvuhakuisuus Teema 3: jaksaminen Teema 4: työvoima 12. Johtopäätökset 13. Liitteet Yritysten terveiset ELY-keskukselle Aineiston ja tulosten käyttö Kyselylomake Sivu

4 Luku 1 TEHTÄVÄ JA AINEISTO Sivu

5 Selvitys Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymistä Etelä-Savon ELY-keskuksen toimeksianto Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymisen selvittämiseksi. Työryhmä: Niina Kuuva, Torsti Hyyryläinen, Vesa Rouhiainen ja Päivi Pylkkänen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista ja Kari Mikko Vesala Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitokselta. Sivu

6 Selvitystyön tavoitteet 1. Maaseudulla toimivien yritysten tulevaisuudensuunnitelmien selvittäminen vuoteen 2020 saakka Yritystoiminnan jatkuvuus Investointi- ja kehittämissuunnitelmat sekä näiden rahoitussuunnitelmat Yrittäjien näkemykset toimintaympäristön muutoksista 2. Kasvun eväiden ja esteiden kartoittaminen 3. Muutossuunnan ja kehittämisaikomusten tarkastelu Sivu

7 Selvitystyön toteutus Fokusryhmähaastattelu Etelä-Savon kehittäjätoimijoille ja yrittäjille. Fokusryhmähaastattelulla taustoitettiin yrityskyselyä, sen rakennetta ja teemoja. Ennakkoinformoitu verkkokysely maaseutualueilla toimiville yrityksille. Sivu

8 Verkkokyselyn toteuttaminen Otoskoko 2 700, tiedot Tilastokeskuksen yritysrekisteristä Yksinkertainen satunnaisotanta Etelä-Savon maaseutualueilla eli Mikkelin ja Savonlinnan kaupunkikeskustojen ulkopuolella sijaitsevien yritysten toimipaikoista. Mukana ovat kaikki toimialat ja alle 50 henkilöä työllistävät yritysten toimipaikat. Otosjoukolle lähetettiin saatekirje, jossa vastaanottajaa ohjeistettiin vastaamaan kyselyyn verkossa. Kysely oli avoinna Tällä aikavälillä toteutettiin 1 muistutuskierros. Muistutus toimitettiin kirjeitse niille yrityksille, joilla ei ollut sähköpostiosoitetta ja muille sähköpostitse. Muutamille yrityksille toimitettiin kysely paperiversiona (vastaajan näin pyytäessä) ja vastaukset tallennettiin Ruraliassa e-lomakkeelle. Vastanneiden kesken arvottiin palkintoja. Sivu

9 Kyselyn toteutuminen Alkuperäisestä otoksesta (2 700 kirjeitse lähetetty) 18 yritystä ei tavoitettu Kyselyyn saatiin vastauksia 334 kappaletta Vastausprosentti 12,5 Sivu

10 Etelä-Savon maaseudulla toimivat yritykset Yritysten toimipaikkoja oli Etelä-Savossa vuonna 2014 yhteensä Mikkelin kaupunkialueilla näistä toimipaikoista sijaitsi ja Savonlinnan kaupunkialueilla Kaupunkialueilla toimipaikkoja oli yhteensä Etelä-Savon maaseutualueilla oli yhteensä toimipaikkaa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toimipaikka-aineistoon. Aineisto sisältää liiketoiminnasta arvolisäverovelvollisten ja/tai työnantajina toimivien yritysten, yksityisten elinkeinonharjoittajien ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen toimipaikat. Maatilataloudesta ovat mukana työnantajina toimivat tilat. Tiedot eivät ole vertailukelpoisia alueellisen yritystilaston tietojen kanssa (esitettynä seuraavalla dialla). Sivu

11 Yritysten toimipaikat Etelä-Savossa toimialoittain 2014 Yritysten toimipaikat Etelä-Savossa vuonna 2014 Maatalous, metsätalous ja kalatalous Tukku- ja vähittäiskauppa Rakentaminen Teollisuus Kuljetus ja varastointi Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Kiinteistöalan toiminta Muu palvelutoiminta Terveys- ja sosiaalipalvelut Majoitus- ja ravitsemistoiminta Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Rahoitus- ja vakuutustoiminta Informaatio ja viestintä Taiteet, viihde ja virkistys Koulutus Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta Kaivostoiminta ja louhinta 166; 1% 160; 1% 155; 1% 82; 1% 70; 1% 54; 0% 29; 0% 780; 6% 778; 6% 689; 5% 598; 5% 553; 4% 545; 4% 509; 4% 379; 3% 1550; 12% 1383; 11% 4455; 34% Yhteensä toimipaikkaa. Lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen alueellista tilastoa. Tilaston tiedot eivät ole vertailukelpoisia Yritysrekisterin vuositilaston edellisiin toimipaikkatietoihin nähden. 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% Sivu

12 Perusjoukon toimialarakenne Etelä-Savon maaseudulla toimivien toimipaikkojen jakautuminen toimialoittain Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Maatalous, metsätalous ja kalatalous Teollisuus Kuljetus ja varastointi Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Muu palvelutoiminta Majoitus- ja ravitsemistoiminta Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Terveys- ja sosiaalipalvelut Taiteet, viihde ja virkistys Kiinteistöalan toiminta Informaatio ja viestintä Koulutus Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön Rahoitus- ja vakuutustoiminta Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta Kaivostoiminta ja louhinta Toimiala tuntematon Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus Kotitalouksien toiminta työnantajinatuottamiseksi omaan käyttöön 59; 0,9 % 39; 0,6 % 32; 0,5 % 13; 0,2 % 6; 0,1 % 3; 0,0 % 105; 1,6 % 63; 1,0 % 61; 0,9 % 158; 2,4 % 136; 2,1 % 313; 4,8 % 240; 3,7 % 417; 6,5 % 349; 5,4 % 467; 7,2 % 648; 10,0 % 586; 9,1 % 736; 11,4 % 942; 14,6 % 1089; 16,9 % 0,0 % 2,0 % 4,0 % 6,0 % 8,0 % 10,0 %12,0 %14,0 %16,0 %18,0 % Maaseudulla toimii yhteensä yritystä (Tilastokeskus, 6/2015). Luvussa ei ole mukana pääosaa maatiloista, joita on Etelä-Savossa yhteensä noin (SVT: Luke 2015). Kuviossa esitetyt lukumäärät perustuvat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin toimipaikkaaineistoon. Aineisto sisältää liiketoiminnasta arvolisäverovelvollisten ja/tai työnantajina toimivien yritysten, yksityisten elinkeinonharjoittajien ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen toimipaikat. Maatilataloudesta ovat mukana työnantajina toimivat tilat. Sivu

13 Otoksen toimialarakenne Sivu

14 Otoksen rakenne vs. kaikki Etelä-Savon yritykset henkilöstön lukumäärä Henkilöstön määrä otokseen valikoituneissa yrityksissä Ei vielä tiedossa 10 0,4 % henkeä 67 2,5 % henkeä 118 4,4 % 5-9 henkeä 213 7,9 % 0-4 henkeä ,9 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Huom! Kuvion tiedot ovat vuodelta Sivu

15 Maatilat ja monialaiset tilat Etelä-Savossa oli yhteensä maatilaa vuonna Näistä em. taulukoissa näkyvät vain tilat, jotka toimivat työnantajana. (Luonnonvarakeskuksen maatalous- ja puutarhayritysrekisteri. Maatalous- ja puutarhayritysten rakenne, 2/2015.) Monialaisia tiloja vuonna 2013 oli Monialaisia tiloja oli 39 % kaikista maatiloista. (Luonnonvarakeskus: Maatalouden rakennetutkimus, 10/2012.) Sivu

16 Maatilat ja monialaiset tilat otoksessa Maatiloista työnantajana toimivat tilat ovat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin toimipaikka-aineistossa. Otoksen ottamisen vaiheessa Tilastokeskus on ottanut mukaan monialaisia maatalous- ja puutarhayrityksiä - Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut - Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan tukkukauppa - Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan vähittäiskauppa erikoismyymälöissä Sivu

17 Otoksen edustavuus Otoksen ja perusjoukon välillä on odotettuja poikkeamia. Otoksessa ei ole mukana yli 50 työllistäviä toimipaikkoja, koska tarkastelu on kohdennettu mikro- ja pienyrityksiin. Otos poikkeaa perusjoukosta maa-, metsä- ja kalatalouden osalta. Poikkeama johtuu siitä, ettei mukaan ole tarkoituksella poimittu maatiloja muutoin kuin monialaisten tilojen osalta. Mukana otoksessa ovat vain työnantaja-asemassa toimivat maatilat sekä em. monialaisia tiloja. Poikkeama nostaa muiden toimialojen osuuksia. Otoksen rakennetta maa-, metsä- ja kalatalouden osalta tarkastellaan lähemmin diassa 18. Maatilojen kehitysnäkymistä on toteutettu erillinen selvitys Maatilojen kehitysnäkymät Otos edustaa perusjoukkoa saatavissa olevilla tiedoilla tarkasteltuna (yrityskoko, liikevaihto ja toimiala). Sivu

18 Maa-, metsä- ja kalatalousluokkaan kuuluvat yritykset otoksessa Sivu

19 Luku 2 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Sivu

20 Vastaajan asema yrityksessä Vastaajat, jotka ilmoittivat asemakseen työntekijä, sijoittuivat pääosin 2-9 henkilöä työllistäviin yrityksiin (44 % työntekijäasemassa työskentelevistä, n=15) ja työllistäviin yrityksiin (32 %, n=11) Muussa kuin yrittäjä- tai työntekijäasemassa vastanneet henkilöt ilmoittivat asemakseen esimerkiksi: - Työskentely yrityksen keskijohdossa, esimiehenä tai toimitusjohtajana - Toiminnanjohtaja - Osa-aikainen yrittäjä - Eläkkeellä, mutta pienimuotoisen yritystoiminnan harjoittamista - Hallituksen jäsen/puheenjohtaja/osakas Sivu

21 Vastaajan sukupuoli ja ikä Sivu

22 Yritysten jakautuminen toimialoittain Huomioi, että valtaosa maatiloista on rajattu otoksen ulkopuolelle. Siten myös maa-, metsätai kalatalouden toimialaluokan vastaajista suurin osa on metsäalan yrityksiä. *Yhteensä 319 eli kaikki vastanneet yritykset (vastaajien joukossa [yht. 334] lisäksi 15 lopettanutta yritystä, joiden toimialajakauma dialla 29) Sivu

23 Muun yritystoiminnan harjoittaminen päätoimialan lisäksi Yritysten harjoittama muu yritystoiminta (n=97) - Metsätalous - Maatalous - Koneurakointi - Matkailutoiminta - Tilintarkastus - Kalastus - Kuljetus Sivu

24 Yritysten henkilöstömäärä ja liikevaihto Sivu

25 Yritysmuoto Sivu

26 Vastaajien koulutustausta Sivu

27 Luku 3 YRITYSTOIMINNAN LOPETTANEET Sivu

28 Yritystoiminnan lopettaneet vastaajat Kyselyssä oli lyhyt oma osio yrityksille, joiden yritystoiminta on päättynyt. Yritystoiminnan päättäneitä vastaajia oli yhteensä 15 eli 4,5 % kaikista vastaajista. Lopettaneista naisia 27 % (n=4) ja miehiä 73 % (n=11) Sivu

29 Lopettaneiden yritysten harjoittama toiminta ja yritystoiminnan päättymisen ajankohta Yritysten harjoittama toiminta Korjausrakentaminen Viestintäpalvelut Tilitoimisto Tavaraliikenne Ravintolatoiminta Rauta-maatalouskauppa Rakennusala Puutavaran sahausta, höyläystä ja kauppaa Metsäkoneala Maatalous ja urakointi Maanrakennus LVI-suunnittelu Kädentaitoja, kudontaa kankaanpainantaa ja vähän opetusta Kuljetus Lopettaneista yrityksistä (n=15) Vuonna 2015 oli lopettanut 1 yritys Vuonna yritystä Vuonna yritystä Vuonna yritys Vuonna yritys Sivu

30 Yritystoiminnan loppumisen syyt Yritystoiminnan lopettamisen syy Lukumäärä Jäin eläkkeelle 13 Toiminta ei ollut enää kannattavaa 5 Terveydellisten syiden vuoksi 2 Yrityksessä toteutettiin sukupolvenvaihdos tai omistajanvaihdos 0 Myin yritykseni 0 Muiden henkilökohtaisten syiden vuoksi 0 Muu syy 0 * Vastaajan oli mahdollista valita useampia vaihtoehtoja Sivu

31 Luku 4 YRITYSTEN LÄHIHISTORIA, NYKYTILA JA TOTEUTETUT KEHITTÄMISTOIMET Sivu

32 Viime vuosina toteutetut kehittämistoimet Sivu

33 suhteessa kaikkiin vastanneisiin Yrityksissä toteutetut kehittämistoimet vuosina Teimme laite- ja/tai koneinvestointeja Toiminta pyritty pitämään kannattavana, muttei merkitt. keh.toim. Pyrimme vahvistamaan olemassa olevia asiakassuhteita Emme ole toteuttaneet merkittäviä kehittämistoimia Otimme käyttöön uusia toiminta- tai tuotantotapoja Panostimme markkinointiin 20% 20% 20% 35% 35% 38% Vastaajien oli mahdollista valita useita vaihtoehtoja. Koska vastauksia on enemmän kuin yksi per vastaaja, ei vaihtoehtojen kokonaissumma ole 100 %. Teimme aineettomia investointeja 19% Teimme tuotekehitystä tai muuta kehittämistoimintaa 17% Palkkasimme lisää työvoimaa 16% Perustimme yrityksen 7% Yrityksessä on tehty merkittäviä strategisia valintoja 6% Yrityksessä on toteutettu muita merkittäviä uudistuksia 6% Otimme käyttöön uusia jakelu-, kuljetus- tai toimitustapoja 5% Toteutimme omistajanvaihdoksen tai sukupolvenvaihdoksen 5% Toteutimme yritysoston 3% Aloitimme muun yritystoiminnan maatilan yhteydessä 1% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% Sivu

34 Asiakasryhmien merkitys yrityksille Sivu

35 Markkina-alueen, yhteistyöverkoston ja asiakasmäärän muutokset Huom! Katso myös näistä muuttujista koostettu uusi muuttuja kehityssuunta, dia 84 Sivu

36 Luku 5 YRITYSTOIMINNAN JATKUMINEN VUOSINA Sivu

37 Yritystoiminnan jatkaminen vuosina Yritystoiminnan jatkaminen % 80% % % % 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 12 6% 21 11% 9 5% 26 13% 11 5% 32 15% 0% Suunnitelmissa omistajanvaihdoksen toteuttaminen (n=199) Suunnitelmissa sukupolvenvaihdoksen toteuttaminen (n=194) Suunnitelmissa yrityksen myyminen (n=213) Vuosina Vuosina Ei suunnitelmissa ainakaan ennen vuotta 2020 Sivu

38 Yritystoiminnan siirtäminen Etelä-Savon ulkopuolelle tai lopettaminen kokonaan Yritystoiminnan siirtäminen ja lopettaminen 100% % 90% 80% 70% % 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 4 2% 5 3% Suunnitelmissa on jatkaa yrityksen toimintaa, mutta aikomuksena on siirtää toiminta pois Etelä-Savosta (n=172) 25 11% 45 19% Suunnitelmissa on lopettaa yritystoiminta kokonaan (n=237) Vuosina Vuosina Ei suunnitelmissa ainakaan ennen vuotta 2020 Sivu

39 Yritystoiminnan jatkaminen toimialoittain ennen vuotta 2020 Yritystoiminnan jatkaminen toimialoittain Kuljetus ja varastointi (n=22) Maatalous, metsätalous tai kalatalous (n=50) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (n=14) Rakennustoiminta (n=26) Teollisuustoiminta (n=19) Tukku- ja vähittäiskauppa (n=22) Muut toimialat (n=84) 15 58% 32 64% 55 66% 18 82% 17 77% 13 93% 17 90% 11 42% 18 36% 29 35% 4 18% 5 23% 1 7% 2 11% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Huomioi, että valtaosa maatiloista on rajattu otoksen ulkopuolelle. Siten myös maa-, metsätai kalatalouden toimialaluokan vastaajista suurin osa on metsäalan yrityksiä. Lopettaminen ei ole suunnitelmissa ainakaan ennen vuotta 2020 (n=167) Lopettaminen aikavälillä (n=70) Sivu

40 Yritystoiminnan jatkajien tilanne Ei ole ajankohtaista % Onko yritystoiminnalle jatkajaa? Kyllä, yritystoiminnalle on jatkaja varmasti 28 9 % Kyllä, yritystoiminnalle on jatkaja mahdollisesti % Ei ole jatkajaa % Jatkajaa ei ole tiedossa, mutta haluaisin yritystoiminnan jatkuvan % Sivu

41 Yritystoiminnan jatkajatilanne toimialoittain Kuljetus ja varastointi (n=26) Maatalous, metsätalous tai kalatalous (n=69) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (n=20) Rakennustoiminta (n=31) Teollisuustoiminta (n=28) Tukku- ja vähittäiskauppa (n=27) Muut toimialat (n=111) Yritystoiminnan jatkajatilanne toimialoittain 1 4% 7 10% 2 10% 1 4% 9 8% 4 13% 4 14% 4 15% 3 12% 9 13% 4 20% 6 19% 6 21% % 10% 13 12% 10 15% 5 19% 2 7% 5 25% 8 31% 20 29% 2 10% 11 36% 8 29% 9 33% 44 40% 3 11% 10 39% 23 33% 7 35% 8 26% 7 25% 7 26% 34 31% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä, yritystoiminnalle on jatkaja varmasti (n=28) Kyllä, yritystoiminnalle on jatkaja mahdollisesti (n=45) Jatkajaa ei ole tiedossa, mutta haluaisin yritystoiminnan jatkuvan (n=46) Ei ole jatkajaa (n=97) Ei ole ajankohtaista (n=96) Huomioi, että valtaosa maatiloista on rajattu otoksen ulkopuolelle. Siten myös maa-, metsätai kalatalouden toimialaluokan vastaajista suurin osa on metsäalan yrityksiä. Sivu

42 Luku 6 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEN VAIKUTUS YRITYSTOIMINTAAN Sivu

43 Yritysten arvio Etelä-Savoa koskevien muutosten vaikutuksesta yritystoimintaan Arvioita erityisesti Etelä-Savoa koskevien muutosten vaikutuksista yritystoimintaan Venäjän taloustilanteen heikkeneminen (n=300) 6 2% % % Venäjän talouden kääntyminen kasvuun (n=299) % % 22 7% Väestön voimakas ikääntyminen alueella (n=303) 58 19% % % Digitalisoituminen (n=304) Luonnonvaroihin liittyvän kysynnän lisääntyminen (n=300) % % % % 26 9% 14 5% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Myönteinen vaikutus Ei lainkaan vaikutusta Kielteinen vaikutus Sivu

44 Laajempien muutosten vaikutus markkinat ja taloudelliset tekijät Suomen talouden huonot kasvunäkymät (n=307) Arvioita muutosten vaikutuksista yritystoimintaan Yritysrahoituksen kiristyminen (n=305) 6 2% 8 3% 54 18% % % % Markkinoiden kansainvälistyminen (n=303) 88 29% % 30 10% 2 1% Paikallisten tuotteiden ja palveluiden arvostuksen kasvaminen (n=307) % 73 24% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Myönteinen vaikutus Ei lainkaan vaikutusta Kielteinen vaikutus Sivu

45 Laajempien muutosten vaikutus ympäristökysymykset Arvioita muutosten vaikutuksista yritystoimintaan 14 5% Kuluttajien ympäristötietoisuuden kasvaminen (n=306) % % Ilmaston lämpeneminen (n=302) 38 13% % 64 21% 2 1% Uusiutuvan energian käytön lisääntyminen (n=302) % % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Myönteinen vaikutus Ei lainkaan vaikutusta Kielteinen vaikutus Sivu

46 Laajempien muutosten vaikutus vapaa-aika, vapaa-ajan asuminen, monipaikkaisuus ja etätyö Etätyön tekemisen yleistyminen (n=303) Arvioita muutosten vaikutuksista yritystoimintaan Ihmisten monipaikkaisuus (n=300) % % % % 14 5% 6 2% Vapaa ajan asukkaiden muodostaman kysynnän kasvu (n=307) % 98 32% 1 0,3 % 3 1% Vapaa-ajan arvostuksen lisääntyminen (n=304) % % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Myönteinen vaikutus Ei lainkaan vaikutusta Kielteinen vaikutus Sivu

47 Laajempien muutosten vaikutus muut yhteiskunnalliset tekijät Arvioita muutosten vaikutuksista yritystoimintaan Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen (n=302) 36 12% % 41 14% Väestön keskittyminen kaupunkikeskuksiin (n=306) 37 12% % % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Myönteinen vaikutus Ei lainkaan vaikutusta Kielteinen vaikutus Sivu

48 Luku 7 KEHITTÄMISAIKOMUKSET Sivu

49 Yritysten merkittävimmät kehittämistarpeet Yritysten merkittävimmät kehittämistarpeet (n) Oma jaksaminen ja oman työajan hallinta Asiakassuhteiden toimivuus Markkinointi Yhteistyö- ja suhdeverkostot Asiakaskunnan ja markkina-alueen laajuus Työntekijöiden osaaminen ja motivaatio Toimitilat ja laitteet Tuotannon ja myynnin määrä Ei ole erityistä kehittämistarvetta Pääoma- ja rahoituspohja Tuote- ja palveluvalikoima Työvoiman määrä Tuotannon ja myynnin organisoiminen Talouslaskenta Työntekijöiden johtaminen Jokin muu Sivu

50 suhteessa kaikkiin vastanneisiin Yrityksen merkittävimmät kehittämistarpeet Oma jaksaminen ja oman työajan hallinta Asiakassuhteiden toimivuus Markkinointi Yhteistyö- ja suhdeverkostot Asiakaskunnan ja markkina-alueen laajuus Työntekijöiden osaaminen ja motivaatio Toimitilat ja laitteet Tuotannon ja myynnin määrä Ei ole erityistä kehittämistarvetta Pääoma- ja rahoituspohja Tuote- ja palveluvalikoima Työvoiman määrä Tuotannon ja myynnin organisoiminen Talouslaskenta Työntekijöiden johtaminen Jokin muu 2% 6% 6% 7% 24% 22% 21% 19% 18% 16% 13% 13% 13% 10% 28% 66% Vastaajia pyydettiin valitsemaan yrityksen kolme merkittävintä kehittämistarvetta. Koska vastauksia on enemmän kuin yksi per vastaaja, ei vaihtoehtojen kokonaissumma ole 100 %. Kuviossa oleva prosenttiluku tarkoittaa sitä, kuinka moni kaikista vastaajista katsoi kunkin vaihtoehdon olevan merkittävä kehittämistarve. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Sivu

51 Kehittämistoimien todennäköisyys vuosina Kuinka todennäköisesti toteutatte seuraavia yritystoimintaanne kohdistuvia toimia vuosina ? Aloitamme uutta liiketoimintaa (n=301) 47 16% 32 11% % Suuntaamme uudelle toimialalle (n=298) 34 11% 33 11% % Tavoittelemme uusia markkina-alueita (n=303) % 30 10% % Tavoittelemme kokonaan uusia asiakasryhmiä (n=299) % 46 15% % Otamme käyttöön uusia liiketoimintamalleja (n=297) 78 26% 56 19% % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Todennäköistä En osaa sanoa Epätodennäköistä Sivu

52 Kehittämistoimien todennäköisyys vuosina Kuinka todennäköisesti toteutatte seuraavia yritystoimintaanne kohdistuvia toimia vuosina ? Perustamme verkkosivut tai uudistamme nykyiset (n=298) % 35 12% % Siirrämme palveluita tai tuotteita myyntiin verkkokauppaan (n=292) 41 14% 35 12% % Vähennämme tuotantokustannuksia (n=298) % 64 22% % Kehitämme nykyisiä tuotteita (n=303) % 42 14% 83 27% Toimintaympäristön muutoksiin sopeutuminen kehittämällä uusia tuotteita tai liiketoimintamalleja (n=297) % 44 15% 86 29% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Todennäköistä En osaa sanoa Epätodennäköistä Sivu

53 Kehittämistoimien todennäköisyys vuosina Kuinka todennäköisesti toteutatte seuraavia yritystoimintaanne kohdistuvia toimia vuosina ? Kehitämme asiakaspalvelua (=300) % 44 15% 46 15% Aiomme liittyä yritysten yhteistyöverkostoon, esim. markkinointiverkostoon (n=296) 56 19% 91 31% % Ulkoistamme toimintoja (n=297) 52 18% 41 14% % Priorisoimme yrityksen toimintoja ja luovumme jostakin osasta (n=296) 70 24% 60 20% % Koulutan itseäni tai koulutamme henkilöstöä (n=295) % 88 30% 79 27% Vastaajat saivat täsmentää avoimilla vastauksilla sitä, millaisiin asioihin liittyen he aikovat kouluttaa itseään tai henkilöstöä. Vastausten yhteenveto löytyy seuraavalta dialta % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Todennäköistä En osaa sanoa Epätodennäköistä Sivu

54 Kouluttamisen tarpeet (omat ja henkilöstö) Kyselyyn vastaajilla oli mahdollisuus täsmentää Koulutan itseäni / koulutamme henkilöstöä -vastausvaihtoehtoa kirjallisesti. Yhteensä näitä avoimia vastauksia tuli 83 kappaletta. Näin yritykset kuvailivat koulutustarpeitaan: - Markkinointiosaaminen - Myyntiosaaminen - Alakohtaisen ammattitaidon ylläpitäminen, osaamisen päivittäminen, täydennyskoulutus (esim. lainsäädäntömuutokset, trendit) - Ammattipätevyys (kuljetus ja turvallisuus) - Työturvallisuus - Yrityksen johtaminen ja työnohjaus Myynti, kansainvälisten kulttuurien tuntemusta, sosiaalisen median haltuunotto Metsälainsäädännön muuttuminen aiheuttaa kouluttamistarpeita, samoin yhteistyökumppanien laatuvaatimukset vaativat vuosittain koulutuspäivän tai kaksi Sivu

55 Tärkeimmät yhteistyökumppanit Muut yhteistyöyritykset Asiakasyritykset (jalostajat, kauppaketjut tai muut tuotteidenne ostajat) Yritysverkosto, johon yritys kuuluu Edunvalvontaorganisaatiot (esim. yrittäjäjärjestöt, MTK) ELY-keskus Oppilaitokset (esim. Etelä-Savon ammattiopisto, Savonlinnan Yksityiset konsultti- ja yrityspalveluyritykset Asiantuntijaorganisaatiot (esim. Pienyrityskeskus, Aalto-yliopisto, Muut yhteistyöyritykset TE-toimisto Kehittämisorganisaatiot (esim. Savonlinnan yrityspalvelut, Miset, Uusyrityskeskus (esim. Dynamo, Wäläkky, Savonlinnan seutu) Leader-toimintaryhmä Yritys-Suomi -verkosto Vastaajamäärät kuhunkin kohtaan on eriteltynä dialla 56. Yritysten tärkeimmät yhteistyökumppanit Vastaajia pyydettiin valitsemaan 3 tärkeintä yhteistyötahoa Tärkein yhteistyökumppani 2. tärkein yhteistyökumppani 3. tärkein yhteistyökumppani Sivu

56 Tärkeimmät yhteistyökumppanit Yhteistyötaho Yhteensä Tärkein yhteistyökumppani 2. tärkein yhteistyökumppani 3. tärkein yhteistyökumppani Muut yhteistyöyritykset Asiakasyritykset (jalostajat, kauppaketjut tai muut tuotteidenne ostajat) Yritysverkosto, johon yritys kuuluu Edunvalvontaorganisaatiot (esim. yrittäjäjärjestöt, MTK) ELY-keskus Oppilaitokset (esim. Etelä-Savon ammattiopisto, Savonlinnan ammattija aikuisopisto, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Otavan opisto) Yksityiset konsultti- ja yrityspalveluyritykset Muut yhteistyöyritykset Asiantuntijaorganisaatiot (esim. Pienyrityskeskus, Aalto-yliopisto, Ruralia-instituutti, Luomuinstituutti, Luonnonvarakeskus) TE-toimisto Kehittämisorganisaatiot (esim. Savonlinnan yrityspalvelut, Miset, ProAgria) Uusyrityskeskus (esim. Dynamo, Wäläkky, Savonlinnan seutu) Yritys-Suomi -verkosto Leader-toimintaryhmä Sivu

57 Yritysten yhteistyöaikeet lähivuosina Keiden kanssa tai millaista yhteistyötä aiotte tehdä lähivuosina? (n) Saman toimialan yritysten kanssa 201 Lähiympäristössä olevien yritysten kanssa 164 Alihankintayhteistyötä 109 Markkinointiin liittyvää yhteistyötä (esim. verkkokauppa, yhteismainonta) 53 Yhteistyötä, jossa yritykset käyttävät yhteistä työvoimaa 37 Kansainvälisten kumppaneiden kanssa 35 Yhteistyötä, jossa materiaalit tai raaka-aineet kiertävät yritysten välillä (kiertotalousajattelu) 15 Muuta yhteistyötä Sivu

58 Kehittämiseen liittyvä keskustelu yrittäjien keskuudessa Keskusteletteko luottamuksellisesti oman yrityksenne kehittymiseen liittyvistä asioista toisten yrittäjien kanssa? % % % En lainkaan Toisinaan Usein Sivu

59 Digitaalisten palvelujen ja työvälineiden käyttö tällä hetkellä Missä määrin hyödynnätte yrityksen toiminnassa tällä hetkellä digitaalisia työvälineitä ja palveluita? Sähköposti (n=309) 50,2 % 27,8 % 13,3 % 5,8 % 2,9 % Verkkosivut (n=299) Sosiaalinen media (n=292) Pilvipalvelut (n=287) Verkko-ostoksien tekeminen (n=294) 5,5 % 4,9 % 4,4 % 22,1 % 8,2 % 5,9 % 9,5 % 12,2 % 14,0 % 22,1 % 18,5 % 17,4 % 25,9 % 21,4 % 31,0 % 10,4 % 53,8 % 59,6 % 29,3 % 24,1 % Yrityksen verkkomarkkinointi (n=292) 3,4 % 4,1 % 16,1 % 20,2 % 56,2 % Verkkokauppa (n=288) 0,4 % Digitaaliset tietovarannot (n=285) 0,3 % 3D-tulostus (n=286) 2,8 % 2,5 % 1,0 % 4,2 % 10,8 % 3,9 % 10,9 % 1,4 % 6,6 % 16,3 % 82,5 % 90,6 % 66,0 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin paljon Melko paljon Jonkin verran Melko vähän Ei ollenkaan Sivu

60 Digitaalisten palveluiden ja työvälineiden aiottu käyttöönotto lähivuosina Aiotteko ottaa yrityksessänne käyttöön lähivuosina seuraavia digitaalisia palveluja ja työvälineitä? (n) Verkkosivut 77 Sosiaalinen media (esim. LinkedIn, Facebook, Twitter, Youtube) 55 Yrityksen verkkomarkkinointi Pilvipalvelut Verkko-ostosten tekeminen Verkkokauppa Muuta Digitaaliset tietovarannot (esim. big data, open data) D-tulostus Sivu

61 Yritysten aikomukset palkata työvoimaa vuosina Aikomus palkata työvoimaa vuosina henkilö 45 15% 2-4 henkilöä 34 11% 5-9 henkilöä 3 1% 10 tai enemmän 5 2% Ei ole mahdollisuutta palkata työvoimaa, vaikka olisi tarvetta 63 20% Ei ole tarvetta palkata työvoimaa % 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Sivu

62 Luku 8 INVESTOINTI- JA RAHOITUSSUUNNITELMAT Sivu

63 Yrityksen kehittämiseen aiemmin saatu rahoitus tai tuki Oletteko saaneet kehittämiseen rahoitusta tai tukea aikaisemmin? ELY-keskuksesta TE-toimistosta (esim. palkkatukea työttömän työllistämiseen) Finnverasta Muualta 25 8 % % % % Vastaajilla on ollut mahdollisuus valita useita vaihtoehtoja. Prosenttiosuus on laskettu suhteessa koko vastaajamäärään (n=319). Prosenttien kokonaissumma ei ole näin ollen 100 %. Leader-toimintaryhmästä (Veej'jakaja, RaJuPuSu, Piällysmies) 16 5 % Tekesistä 10 3 % En ole ollut tietoinen mahdollisuudesta hakea rahoitusta % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % Sivu

64 Rahoitusmahdollisuudesta tietämättömät toimialoittain Ei ole ollut tietoinen mahdollisuudesta hakea rahoitusta Maatalous, metsätalous tai kalatalous Muu palvelutoiminta Rakennustoiminta Kuljetus ja varastointi Tukku- ja vähittäiskauppa Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Teollisuustoiminta Kiinteistöalan toiminta Majoitus- ja ravitsemistoiminta Terveys- ja sosiaalipalvelut Taiteet, viihde ja virkistys Informaatio ja viestintä 7; 8% 5; 6% 4; 5% 3; 4% 3; 4% 2; 2% 1; 1% 1; 1% 1; 1% 10; 12% 10; 12% 13; 16% 24; 29% Huomioi, että valtaosa maatiloista on rajattu otoksen ulkopuolelle. Siten myös maa-, metsä- tai kalatalouden toimialaluokan vastaajista suurin osa on metsäalan yrityksiä. 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% Sivu

65 Rahoitusmahdollisuudesta tietämättömät koon (henkilöstömäärä) mukaan Ei ole ollut tietoinen mahdollisuudesta hakea rahoitusta 70% 55 66% 60% 50% 40% 30% 21 25% 20% 10% 2 2% 5 6% 0% 1 henkilö 2-4 henkilöä 5-9 henkilöä henkilöä Sivu

66 Todennäköinen ajankohta ulkopuolisen rahoituksen hakemiselle Aikomus hakea ulkopuolista rahoitusta ja todennäköinen ajankohta 60% 50% % 40% 30% 20% 10% 29 9% 57 18% 33 10% 36 11% 0% Vuonna 2015 Vuosina Vuosina Ei ole aikomusta hakea rahoitusta En osaa sanoa Sivu

67 Rahoituksen hakemisen ajankohta toimialoittain Rahoituksen hakemisen ajankohta toimialoittain 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 2 7% 12 21% 5 17% % 14% 10% 10% 2 7% 10 35% 9 16% 4 7% 12 21% 10 30% 8 14% % 12% 4 2 7% 6% 1 3% 4 12% 8 24% 0% Aikomus hakea rahoitusta vuonna 2015 (n=29) Aikomus hakea rahoitusta vuosina (n=57) Aikomus hakea rahoitusta vuosina (n=33) Kuljetus ja varastointi Maatalous, metsätalous tai kalatalous Majoitus- ja ravitsemistoiminta Rakennustoiminta Teollisuustoiminta Tukku- ja vähittäiskauppa Muut toimialat Sivu Huomioi, että valtaosa maatiloista on rajattu otoksen ulkopuolelle. Siten myös maa-, metsä- tai kalatalouden toimialaluokan vastaajista suurin osa on metsäalan yrityksiä.

68 Todennäköinen rahoituslähde ja rahoituksen käyttökohde Mistä aiotte hakea ulkopuolista rahoitusta? (n) Pankista ELY-keskuksesta Rahoitusyhtiöstä Finnverasta Leader-toimintaryhmästä Muualta Tekesistä Yksityisestä Vakuutusyhtiöstä Mihin aiotte käyttää ulkopuolista rahoitusta? (n) Koneet ja laitteet Yrityksen kehittäminen Peruskorjaus Toimitilojen hankinta Käyttöpääoma Toiminnan tehostaminen Omistajajärjestelyt tai Lisätyövoiman palkkaus Kansainvälistyminen Viennin rahoittaminen Aineettomat hankinnat Sivu

69 ELY-keskuksen potentiaaliset asiakkaat Alle henkilöä tai yli henkilöä 2-9 henkilöä 1 henkilö Muut toimialat Tukku- ja vähittäiskauppa Teollisuustoiminta Rakennustoiminta Majoitus- ja ravitsemistoiminta Maatalous, metsätalous tai kalatalous Kuljetus ja varastointi 1 3% 1 3% Aikomus hakea rahoitusta ELY-keskuksesta 2 6% 3 9% 3 9% 3 9% 4 13% 4 13% 5 16% 6 19% 6 19% 6 19% 6 19% 8 25% 10 31% % 6% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 21 66% Sivu

70 Luku 9 YRITYSTOIMINTAA RAJOITTAVIEN TEKIJÖIDEN MERKITYS Sivu

71 Yritystoimintaa rajoittavat tekijät markkinat, työvoima ja toimintaympäristö Yritystoimintaa vaikeuttavien tekijöiden merkitys Kysynnän riittämättömyys tai heikkous (n=293) 38 13% % % Hintojen vaihtelu (n=284) 84 30% % 26 9% Asiakkaiden pitkät maksuajat (n=290) % % 32 11% Maksuvaikeudet (n=286) 94 33% % 46 16% Korkeat työvoimakustannukset (n=283) 86 30% 90 32% % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei mitään vaikutusta Vaikeuttaa jonkin verran Vaikeuttaa erittäin paljon Sivu

72 Yritystoimintaa rajoittavat tekijät markkinat, työvoima ja toimintaympäristö Yritystoimintaa vaikeuttavien tekijöiden merkitys Jatkuva kiire (n=283) 83 29% % 39 14% Yrittämisen ilmapiiri (n=284) % % 34 12% Ongelmat rahoituksen saatavuudessa (n=279) % 71 25% 28 10% Harmaa talous (n=284) % % 37 13% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei mitään vaikutusta Vaikeuttaa jonkin verran Vaikeuttaa erittäin paljon Sivu

73 Yritystoimintaa rajoittavat tekijät - hallinto Yritystoimintaa vaikeuttavien tekijöiden merkitys Rakentamiselle asetetut vaatimukset (n=280) % 99 35% 41 15% Tukiin, hankkeisiin tai lupiin liittyvä byrokratia (n=288) % % 68 24% Lainsäädäntöön liittyvät tekijät (n=289) % % 63 22% Kirjanpitovaatimukset (n=286) % % 19 7% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei mitään vaikutusta Vaikeuttaa jonkin verran Vaikeuttaa erittäin paljon Sivu

74 Yritystoimintaa rajoittavat tekijät infrastruktuuri Yritystoimintaa vaikeuttavien tekijöiden merkitys Yrityksen fyysinen sijainti (etäisyydet, vesistöisyys jne.) (n=286) % % 30 11% Tiestön heikko kunto (n=289) 83 29% % 95 33% 18 6% Yrityksen etäisyys palveluihin (n=283) % % Laajakaistan puuttuminen tai verkkoyhteyden toimimattomuus (n=285) % 96 34% 50 18% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei mitään vaikutusta Vaikeuttaa jonkin verran Vaikeuttaa erittäin paljon Sivu

75 Yritystoimintaa rajoittavat tekijät - jaksaminen, osaaminen ja työvoima Yritystoimintaa vaikeuttavien tekijöiden merkitys Oma jaksaminen ja terveydentila (n=308) 59 19% % 89 29% Työntekijöiden jaksaminen (n=267) % % 34 13% Oma osaaminen ja ammattitaito (n=293) % % 48 16% Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus (n=278) % % 70 25% Yleinen vaatimustason nousu (n=294) 88 30% % 40 14% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei mitään vaikutusta Vaikeuttaa jonkin verran Vaikeuttaa erittäin paljon Sivu

76 Kysynnän riittämättömyys tai heikkous eri toimialoilla Missä määrin kysynnän riittämättömyys tai heikkous vaikeuttaa yritystoimintaa eri toimialoilla? Kuljetus ja varastointi (n=25) 9 36% 16 64% Maatalous, metsätalous tai kalatalous (n=64) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (n=20) Rakennustoiminta (n=32) Teollisuustoiminta (n=27) Tukku- ja vähittäiskauppa (n=27) 1 5% 1 4% 1 4% 9 14% 6 19% 7 35% 9 33% 11 41% 28 44% 10 31% 12 60% 17 63% 15 56% 16 50% 27 42% Huomioi, että valtaosa maatiloista on rajattu otoksen ulkopuolelle. Siten myös maa-, metsä- tai kalatalouden toimialaluokan vastaajista suurin osa on metsäalan yrityksiä. Muut toimialat (n=98) 20 20% 41 42% 37 38% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei mitään vaikutusta Vaikeuttaa jonkin verran Vaikeuttaa erittäin paljon Sivu

77 Yhteenvetoa Kysynnän riittämättömyys/heikkous, jatkuva kiire, korkeat työvoimakustannukset, jaksamisen ongelmat ja tiestön heikko kunto vaikeuttavat eniten eteläsavolaisten maaseutuyritysten toimintaa Näistä yritykset raportoivat myös avoimissa vastauksissa (ks. diat ) Sivu

78 Luku 10 MAASEUDUN KEHITTÄMISTOIMINTAA KOSKEVAT KYSYMYKSET Sivu

79 Maaseutuyritys identiteettinä Kuinka hyvin termi maaseutuyritys kuvaa yritystänne? Kuinka hyvin termi maaseutuyritys kuvaa yritystänne? Kuvaa hyvin % En tunnista yritystäni maaseutuyritykseksi % Kuljetus ja varastointi (n=25) Maatalous, metsätalous tai kalatalous (n=66) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (n=20) Rakennustoiminta (n=32) Teollisuustoiminta (n=27) Tukku- ja vähittäiskauppa (n=27) 7 28% 11 34% 10 37% 9 33% 43 65% 12 60% 18 72% 21 66% 17 63% 18 67% 23 35% 8 40% Huomioi, että valtaosa maatiloista on rajattu otoksen ulkopuolelle. Siten myös maa-, metsätai kalatalouden toimialaluokan vastaajista suurin osa on metsäalan yrityksiä. Muut toimialat (n=109) 30 28% 79 73% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvaa hyvin En tunnista yritystäni maaseutuyritykseksi Sivu

80 Identifioituminen maaseutuyritykseksi iän mukaan Identifioituminen maaseutuyritykseksi iän mukaan 80% 70% 60% 50% 40% 30% 22 28% 56 72% 85 45% % 14 37% 24 63% 20% 10% 0% Alle 50 vuotta (n=78) vuotta (n=188) Yli 64 vuotta (n=38) Kuvaa hyvin En tunnista yritystäni maaseutuyritykseksi Sivu

81 Maaseudun kehittämistoiminnan tuntemus Vastaaja on kuullut joskus... (n)...paikallisista Leader-toimintaryhmistä (Veej'jakaja, RaJuPuSu, Piällysmies) EU:n rakennerahasto-ohjelmista (ESR ja EAKR) maaseudulla sijaitseville yrityksille suunnatuista yritys- ja hanketuista 75...Maaseutukuriiri-viestintähankkeesta, joka tiedottaa Etelä- Savon alueella maaseudun kehittämistoimista 45...Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Sivu

82 Luku 11 YRITYSTEN TARKASTELU TEEMOITTAIN Seuraavassa tarkastellaan neljää aineistosta esiin noussutta teemaa tarkemmin. 1. Kehityssuunta 2. Kasvuhakuisuus 3. Jaksaminen 4. Työvoima Teemoja on tarkasteltu eri muuttujien avulla. Taustamuuttujina on käytetty pääasiassa toimialaa, ikää, sukupuolta ja yritysten kokoa kuvaavia tietoja liikevaihdon suuruudesta sekä henkilöstömäärästä. Sivu

83 Luku 11.1 TEEMA 1 KEHITYSSUUNTA Sivu

84 Yritysten kehityssuunta Yritystoimintaa kasvattaneet (n=86) 27 % Yritysten kehityssuunta viime vuosina Yritystoimintaa supistaneet (n=54) 17 % Säilyttäjät (n=175) 56 % Kehityssuunta kuvaa yritysten omaa tulkintaa yrityksen viime vuosien kehityksestä. Kehityssuunta muuttuja on summamuuttuja, joka on muodostettu diassa 35 kuvatuista kolmesta muuttujasta. Kysymyksen kohteena on ollut yritysten arvio markkina-alueen, yhteistyöverkoston ja asiakasmäärän muutoksista. Asteikkona oli supistunut, pysynyt ennallaan tai kasvanut. Sivu

85 Kehityssuunta toimialoittain Kehityssuunta toimialoittain Kuljetus ja varastointi (n=26) 7 27% 12 46% 7 27% Maatalous, metsätalous tai kalatalous (n=70) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (n=21) Rakennustoiminta (n=32) Teollisuustoiminta (n=27) 19 27% 5 24% 10 31% 8 30% 35 50% 13 62% 17 53% 17 63% 16 23% 3 14% 5 16% 2 7% Huomioi, että valtaosa maatiloista on rajattu otoksen ulkopuolelle. Siten myös maa-, metsä- tai kalatalouden toimialaluokan vastaajista suurin osa on metsäalan yrityksiä. Tukku- ja vähittäiskauppa (n=28) 5 18% 17 61% 6 21% Muut toimialat (n=111) 32 29% 64 58% 15 14% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Yritystoimintaa kasvattaneet (n=86) Säilyttäjät (n=175) Yritystoimintaa supistaneet (n=54) Sivu

86 Kehityssuunta iän mukaan Kehityssuunta iän mukaan Yli 64 vuotta (n=40) 4 10% 27 68% 9 23% vuotta (n=189) 49 26% % 32 17% Alle 50 vuotta (n=82) 32 39% 38 46% 12 15% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Yritystoimintaa kasvattaneet Säilyttäjät Yritystoimintaa supistaneet Sivu

87 Kehityssuunta yrityksen koon mukaan Yli Kehityssuunta liikevaihdon mukaan Alle % 4 27% 8 29% 12 22% 20 21% 14 30% 8 42% 18 41% 12 43% 31 57% 50 53% 6 86% 10 67% 27 59% 11 58% 23 52% 8 29% 11 20% 25 26% 0 0% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yritystoimintaa kasvattaneet (n=85) Säilyttäjät (n=170) Yritystoimintaa supistaneet (n=53) 1 7% 0 0% 3 7% 5 11% 50 henkilöä tai yli henkilöä Kehityssuunta henkilöstömäärän mukaan 2-9 henkilöä 1 henkilö 8 27% 33 31% 41 25% 3 50% 85 52% 19 63% 63 59% 3 50% 38 23% 0 0% 3 10% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yritystoimintaa kasvattaneet (n=85) Säilyttäjät (n=170) Yritystoimintaa supistaneet (n=51) 10 9% Sivu

88 Luku 11.2 TEEMA 2 KASVUHAKUISUUS Sivu

89 Yritysten kasvuhakuisuus vuosina Yritysten kasvuhakuisuus vuosina % 97 37% Kasvuhakuisuus on summamuuttuja, joka on muodostettu diassa 40 kuvatusta kolmesta muuttujasta: 1. Tavoittelemme uusia markkina-alueita 2. Tavoittelemme kokonaan uusia asiakasryhmiä 3. Otamme käyttöön uusia liiketoimintamalleja Muuttuja kuvaa maaseutuyritysten kasvuaikeiden todennäköisyyttä vuosina Todennäköisemmin kasvua tavoittelevia kehittämistoimia tekevät yritykset Epätodennäköisemmin kasvua tavoittelevia kehittämistoimia tekevät yritykset Sivu

90 Kasvuhakuisuus toimialoittain Kasvuhakuisuus toimialoittain Kuljetus ja varastointi (n=22) 12 55% 12 46% Maatalous, metsätalous tai kalatalous (n=62) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (n=13) Rakennustoiminta (n=31) 20 32% 12 39% 6 46% 20 68% 12 61% 6 54% Huomioi, että valtaosa maatiloista on rajattu otoksen ulkopuolelle. Siten myös maa-, metsä- tai kalatalouden toimialaluokan vastaajista suurin osa on metsäalan yrityksiä. Teollisuustoiminta (n=18) 9 50% 9 50% Tukku- ja vähittäiskauppa (n=24) 10 42% 10 58% Muut toimialat (n=93) 28 30% 28 70% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Todennäköisemmin kasvua tavoittelevia kehittämistoimia tekevät yritykset Epätodennäköisemmin kasvua tavoittelevia kehittämistoimia tekevät yritykset Sivu

91 Kasvuhakuisuus iän mukaan Kasvuhakuisuus iän mukaan Alle 50 vuotta (n=66) 28 42% 38 58% vuotta (n=160) 58 36% % Yli 64 vuotta (n=36) 11 31% 25 69% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Todennäköisemmin kasvua tavoittelevia kehittämistoimia tekevät yritykset Epätodennäköisemmin kasvua tavoittelevia kehittämistoimia tekevät yritykset Sivu

92 Kasvuhakuisuus yrityksen koon mukaan 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kasvuhakuisuus henkilöstömäärän mukaan 38 27% % 1 henkilö (n=140) 32 46% 37 54% 11 52% 10 48% 2-4 henkilöä5-9 henkilöä (n=69) (n=21) 8 47% 3 60% 9 53% 2 40% henkilöä (n=17) henkilöä (n=5) 2 67% 1 33% 50 henkilöä tai yli (n=3) Todennäköisemmin kasvua tavoittelevia kehittämistoimia tekevät yritykset Epätodennäköisemmin kasvua tavoittelevia kehittämistoimia tekevät yritykset 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 22 27% 18 36% 60 73% 32 64% Alle (n=82) Kasvuhakuisuus liikevaihdon mukaan (n=50) 16 42% 22 58% (n=38) 13 35% 24 65% (n=37) 12 55% 10 46% (n=22) 8 62% 5 39% (n=13) 5 42% 7 58% (n=12) Todennäköisemmin kasvua tavoittelevia kehittämistoimia tekevät yritykset 3 75% 1 25% Yli (n=4) Epätodennäköisemmin kasvua tavoittelevia kehittämistoimia tekevät yritykset Sivu

93 Luku 11.3 TEEMA 3 JAKSAMINEN Sivu

94 Jaksaminen yrityksissä Yli 80 % vastaajista* ilmoitti oman jaksamisen ja terveydentilan vaikeuttavan yritystoiminnan harjoittamista erittäin paljon tai jonkin verran (ks. dia 75) *Vastanneista 81 % toimi yrittäjänä, 4 % muussa johtavassa asemassa ja 11 % työntekijänä Sivu

95 Jaksamisen kokemukset naisilla ja miehillä Nainen Mies Oman jaksamisen ja terveydentilan vaikutus yritystoimintaa 17 18% 42 20% 48 52% % 28 30% 60 29% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Naisten ja miesten välillä ei ole eroa siinä, miten jaksamisen vaikutus yritystoimintaan koetaan Kuitenkin omaa jaksamista ja työajan hallintaa keskeisenä kehittämisalueena pitävistä vastaajista 70 % on miehiä ja naisia 30 % Ei mitään vaikutusta Vaikeuttaa erittäin paljon Vaikeuttaa jonkin verran Sivu

96 Jaksamisen kokemukset toimialoittain Oman jaksamisen ja terveydentilan vaikutus yritystoimintaan Kuljetus ja varastointi (n=26) 2 8% 12 46% 12 46% Maatalous, metsätalous tai kalatalous (n=68) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (n=21) Rakennustoiminta (n=32) 10 15% 7 33% 9 28% 39 57% 15 47% 11 52% 19 28% 8 25% 3 14% Huomioi, että valtaosa maatiloista on rajattu otoksen ulkopuolelle. Siten myös maa-, metsä- tai kalatalouden toimialaluokan vastaajista suurin osa on metsäalan yrityksiä. Teollisuustoiminta (n=27) 5 19% 14 52% 8 30% Tukku- ja vähittäiskauppa (n=28) 4 14% 13 46% 11 39% Muut toimialat (n=106) 22 21% 56 53% 28 26% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei mitään vaikutusta Vaikeuttaa jonkin verran Vaikeuttaa erittäin paljon Sivu

97 Jaksaminen yrityksen koon mukaan Jaksaminen henkilöstömäärän mukaan 50 henkilöä tai yli (n=6) henkilöä (n=30) 2-9 henkilöä (n=106) 1 henkilö (n=158) 18 17% 23 15% Ei mitään vaikutusta 2 33% 12 40% 56 53% 83 53% 4 67% 16 53% 32 30% 52 33% 2 7% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaikeuttaa erittäin paljon Vaikeuttaa jonkin verran Yli (n=7) (n=15) (n=18) (n=28) (n=43) (n=45) (n=54) Alle (n=92) Jaksaminen liikevaihdon mukaan 6 21% 9 21% 6 13% 9 17% 15 16% 2 29% 5 33% 6 33% 25 56% 22 41% 14 50% 21 49% 52 57% 5 71% 8 53% 10 56% 23 43% 8 29% 13 30% 14 31% 25 27% 2 13% 2 11% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ei mitään vaikutusta Vaikeuttaa jonkin verran Vaikeuttaa erittäin paljon Sivu

98 Luku 11.4 TEEMA 4 TYÖVOIMAN TARVE JA SAATAVUUS Sivu

99 Aikomukset lisätä työvoimaa toimialoittain Eri toimialojen tarve palkata työvoimaa vuosina Kuljetus ja varastointi (n=25) 4 16% 2 8% 8 32% 11 44% Maatalous, metsätalous tai kalatalous (n=69) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (n=20) Rakennustoiminta (n=32) Teollisuustoiminta (n=27) Tukku- ja vähittäiskauppa (n=28) Muut toimialat (n=110) 6 9% 14 13% 6 19% 5 19% 5 18% 7 10% 5 25% 9 8% 1 1% 2 7% 6 9% 6 19% 4 15% 4 20% 2 7% 6 21% 24 22% 2 10% 7 22% 6 22% 49 71% 6 30% 15 54% 60 55% 13 41% 10 37% 3 15% Huomioi, että valtaosa maatiloista on rajattu otoksen ulkopuolelle. Siten myös maa-, metsätai kalatalouden toimialaluokan vastaajista suurin osa on metsäalan yrityksiä. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1 1% 2 2% 1 henkilö 2-4 henkilöä 5-9 henkilöä 10 tai enemmän Ei ole mahdollisuutta palkata työvoimaa, vaikka olisi tarvetta Ei ole tarvetta palkata työvoimaa Sivu

100 Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus toimialoittain Kuljetus ja varastointi (n=25) 5 20% 8 32% 12 48% Maatalous, metsätalous tai kalatalous (n=20) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (n=20) Rakennustoiminta (n=31) 7 35% 11 36% 26 46% 5 25% 13 42% 20 35% 8 40% 11 19% 7 23% Huomioi, että valtaosa maatiloista on rajattu otoksen ulkopuolelle. Siten myös maa-, metsä- tai kalatalouden toimialaluokan vastaajista suurin osa on metsäalan yrityksiä. Teollisuustoiminta (n=26) Tukku- ja vähittäiskauppa (n=26) Muut toimialat (n=93) 6 23% 8 31% 37 40% 13 50% 10 39% 39 42% 7 27% 8 31% 17 18% Eri toimialojen välillä olevat erot ammattitaitoisen työvoiman saatavuudessa eivät ole tilastollisesti merkitseviä. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei mitään vaikutusta Vaikeuttaa jonkin verran Vaikeuttaa erittäin paljon Sivu

101 Kokemus ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta Miten ammattitaitoisen työvoiman saatavuus vaikeuttaa niiden yritysten toimintaa, jotka kokevat, ettei niillä ole mahdollisuutta palkata lisää työvoimaa tarpeesta huolimatta? 50% 27 47% 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 17 30% 13 23% 0% Vaikeuttaa erittäin paljon Vaikeuttaa jonkin verran Ei mitään vaikutusta Sivu

102 Luku 12 JOHTOPÄÄTÖKSET Sivu

103 Maaseudulla toimivat yritykset ovat kehittyneet ja kehittäneet toimintaansa Reilu neljännes (27 %) yrityksistä on pystynyt viime vuosina kasvamaan, kun kasvua mitataan asiakkaiden määrällä, yhteistyökumppaniverkostoilla ja markkina-alueen laajentumisella. Henkilöstöltään ja liikevaihdoltaan pienimmät yritykset ovat kasvattaneet vähiten ja supistaneet eniten. Teollisuuden toimialalla yritystoimintoja jouduttu supistamaan selvästi vähemmän kuin muilla toimialoilla. Sivu

104 Maaseudulla toimivista yrityksistä löytyy kasvuhakuisuutta Yhden henkilön yrityksistä noin neljännes (27%) on kasvua tavoittelevia yrityksiä. 2 9 hengen mikroyrityksistä jopa noin puolet (46 %) on kasvua tavoittelevia. Kasvuhakuisten osuus on suurempi kooltaan isoissa yrityksissä. Kasvuhakuisuus lisääntyy yrityksen koon mukaan (liikevaihto ja henkilöstömäärä). Eniten kasvuhakuisuutta on kuljetus- ja teollisuustoiminnan aloilla sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Sivu

105 Asiakassuhteet ovat maaseudulla toimivien yritysten kehittämistoimien keskiössä Maaseudulla toimivien yritysten keskeisimpiä kehittämistarpeita ovat oma jaksaminen ja oman työajan hallinta, asiakassuhteiden toimivuus sekä yrityksen markkinointi. Maaseudulla toimivat yritykset tulevat todennäköisimmin panostamaan seuraavan viiden vuoden aikajänteellä asiakaspalvelun sekä nykyisten tuotteiden kehittämiseen. Kolmantena todennäköisenä kehittämistoimena on verkkosivujen perustaminen taikka nykyisten sivujen uudistaminen. Sosiaalista mediaa käytetään vielä melko vähän apuna yritystoiminnassa. Aktiivisesti somea hyödyntää vain vajaat 14 % vastaajista. Sivu

106 Kolmannes aikoo hakea rahoitusta kehittämiseen Reilu kolmannes (37 %) yrityksistä aikoo hakea yrityksen kehittämiseen rahoitusta ennen vuotta Rahoituksen keskeisin kohde on kone- ja laiteinvestoinnit. Pankki, ELY-keskus ja rahoitusyhtiöt ovat yritysten keskeisimmät kehittämisrahoituksen lähteet. Neljännes vastaajista (26 % vastaajista) ei ole ollut tietoinen mahdollisuudesta hakea yrityksen kehittämisrahoitusta tai -tukea. Sivu

107 Maaseudulla toimivissa yrityksissä jaksaminen on merkittävin kehittämisen este Jaksaminen on selkein yritystoimintaa vaikeuttava tekijä. Jaksamisen ongelmia koetaan eniten kuljetusalalla, kaupanalalla sekä maa-, metsä- ja kalataloudessa. Jaksamisen ongelmat korostuvat alle 10 hengen mikroyrityksissä. Sivu

108 Maaseudulla toimivien yritysten kehittymisen esteenä on osaavan työvoiman saatavuus Lähes kolmannes (29 %, dia 61) vastaajista ilmoittaa aikovansa palkata työvoimaa tulevina vuosina. Suurin työvoiman tarve on majoitus- ja ravitsemustoiminnan alalla sekä teollisuus- ja rakennusyrityksissä. Vaikeudet ammattitaitoisen työvoiman saatavuudessa koskettavat kaikkia toimialoja, mutta erityisen huolestuttavana tilannetta voi pitää tämän aineiston valossa kuljetusalalla sekä teollisuudessa. Yritykset, jotka kokevat mahdottomaksi työvoiman palkkaamisen tarpeesta huolimatta, kokevat myös, että ammattitaitoisen työvoiman saatavuus vaikeuttaa yrityksen toimintaa joko erittäin paljon tai jonkin verran. Sivu

109 Maaseudulla toimiviin yrityksiin tarvitaan jatkajia Vajaalla neljäsosalla (23 %) on tiedossa jatkaja yritystoiminnalle. Parhain tilanne jatkajien suhteen on teollisuuden toimialalla. Toisaalta teollisuudessa on myös eniten niitä yrityksiä, joilta puuttuu jatkaja, vaikka toivotaan, että yritystoiminta jatkuisi. 15 % vastaajista toivoo yrityksen toiminnan jatkuvan, mutta heillä ei ole yritystoiminnalle jatkajaa. Prosenttiosuus on varsin suuri ja tämä joukko on keskeinen kehittämisen näkökulmasta. Sivu

110 Luku 13 LIITTEET Sivu

111 Luku 13.1 YRITYSTEN TERVEISET ELY- KESKUKSELLE Kyselyn lopussa oli avoin kohta, johon vastaajia pyydettiin kirjoittamaan näkemyksiä yrityksen edellytyksistä Etelä-Savossa sekä jättämään palautetta Etelä-Savon ELY-keskukselle ja kyselyn tekijöille. Seuraavilla diolla esitettävät nostot on koottu näistä avoimista vastauksista. Sivu

112 Neuvonnan tarpeet Yritysverotus Investointituet Sukupolvenvaihdoksen tekeminen Yrityksen perustamisvaiheessa kaivataan perusteellista neuvontaa ja tietoa yritysmuodon valintaan Pienyrittäjät saavat huonosti koulutusta (ei tarkenneta, mitä koulutusta) TE-toimisto ei vastaa palveluillaan yrittäjien tarpeisiin (useita mainintoja, ei eritellä tarkoitettuja palveluja tarkemmin) Sivu

113 Yritysten toimintaympäristön haasteet kasvaneet Keskeisenä ongelmana tiestön heikko kunto (eniten mainintoja) - Talvikunnossapidon urakoitsijoilta vaadittava hyvää ammattitaitoa Korkeat työvoimakustannukset Arvonlisäveron alentaminen - Esitetään poistamista kokonaan alle liikevaihdolla Työntekijän irtisanomissuoja yrittäjän näkökulmasta tarpeettoman kova Ammattitaitoisen ja motivoituneen työvoiman löytäminen - Miten työntekijän sitoutuminen yritykseen onnistuisi paremmin? Väestön väheneminen supistaa asiakaspohjaa Henkilö- ja yritysverotus vie motivaation yrittämiseen Saimaannorpan suojelu vaikeuttaa ammattikalastusta Saimaalla Harmaa talous vääristää kilpailua kuljetusalalla Sivu

114 Hallintoon ja lupiin liittyvät maininnat Byrokratian lisääntyminen EU-direktiivit ja määräykset vaikeuttavat toimintaa Valvontamaksujen lisääntyminen Tiealueelle sijoitettavien johtojen sijoitus- ja työlupien haku tehty liian suuritöiseksi Sivu

115 Yrittäjän haavoittuva asema Toimintaympäristön haasteista (etenkin työvoimakustannukset, verotus, tuen puute, palveluiden saatavuuden ongelmat ja infran heikkeneminen) johtuen yrittäjät kokevat, että tavoitellun tuloksen saavuttaminen vaatii nyt enemmän kuin aiemmin. Yksinyrittäjien asema näyttäisi olevan sekä kyselytulosten että avointen vastausten perusteella kaikkein haavoittuvin. Useilla yrittäjillä on huoli omasta jaksamisesta, minkä heikkeneminen vaikuttaisi välittömästi yritystoimintaan. - - Saman tuloksen tehdäkseni on minun tehtävä huomattavasti enemmän työtä. Pakko olisi jaksaa pitää puotia joka päivä auki, jotta saisi jokaisen mahdollisen euron kasaan. Yksinyrittäjä tarvitsee yhteiskunnan tukea, vrt. esim. maatalouslomitus maatalousyrittäjille. Pelkään että sairastun itse ja sitten tämä loppuu tähän ja taas on yhteiskunnalla yksi elätettävä lisää. - - Jaksamien yksinyrittäjällä alkaa olla kriittisessä pisteessä (lopettaminen terveydellisistä syistä), että eläkkeelle ei ehdi elossa. Jos haluaa kasvaa yrityksenä täytyy lähteä muualle. Sivu

116 Yrittämisen arvostus Pk-yritystoiminnan arvostusta toivotaan lisää (ELY-keskukselta ja muilta toimijatahoilta) - - Toivon, että virkamiehet ja muut toimijat olisivat meidän yrittäjien tukena, neuvonantajina ja arvostaisivat meitä. - - Toivon, että edellä mainitut tahot olisivat hereillä. Tarkoitan tällä sitä, että jos ja kun yrityksellä/yrittäjällä on vaikeuksia olisi mahdollista saada apua vaikkapa henkisen tuen tasolla. Nykyisin, kun on niin, että kun yritys menestyy, se on kaikkien omaisuutta, mutta kun on heikompi hetki, yrittäjä/yritys jätetään yksin. Tämä on kaikkein pahin vaihtoehto. Itsellämme tästä kokemus. Ymmärrettäisiin, että yhdessä olemme vahvoja. Kasvuhakuisuuden problemaattisuus Sivu Vastauksien mahdolliseen "pessimistisyyteen" saattoi vaikuttaa se, että yritykseni ei ole kasvuhakuinen vaan tarkoitus on vain työllistää itseni ja vaimoni ja saada lopputulokseksi järkevä elintaso motivoivasta ja mielekkäästä työstä. Tässä olemme onnistuneet ja aivan tyytyväisiä nykytilanteeseen, jossa viidakkorumpu toimii niin hyvin, että työtilauksia tulee enemmän kuin ehdimme tehdä. - -

117 Kehittämistoimintaa koskevat muut huomiot Lainojen lyhyet lyhennysohjelmat kiristävät yrityksen taloutta. Käyttöpääomaa ei jää esim. tuotekehitykseen ja markkinointiin. Kaivataan koko maan tasaiseen aluekehitykseen kohdistuvia hankkeita Kehittäjätoimijoiden toivotaan jalkautuvan yrityksiin Yrittämiseen kaivataan kannustamista Yrittäjät otettava kehittämisen kumppaneiksi Paljon myös positiivista palautetta Yrittäjien oma kehittämisaktiivisuus tärkeää Sivu

118 Luku 13.2 AINEISTON JA TULOSTEN KÄYTTÖ Sivu

119 Tietojen ja havaintojen luovuttaminen Etelä-Savon ELY-keskus päättää selvitystyön tulosten ensimmäisestä julkistamisesta. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutilla on omistus- ja immateriaalioikeudet selvityksen yhteydessä syntyneeseen materiaaliin ja selvityksen tuloksiin. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti myöntää Etelä-Savon ELY-keskukselle selvitystyön tuloksiin rinnakkaisen ja rajoittamattoman käyttöoikeuden. Selvitystyön tekijät tulee aina mainita. (Sopimus Etelä-Savon maaseutuyritysten kehitysnäkymät selvityksen toteuttamisesta, Dnro ESAELY/1493/2014) Sivu

120 Luku 13.3 KYSELYLOMAKE Sivu

121 Sivu

122 Sivu

123 Sivu

124 Sivu

125 Sivu