Lapin top 5-esitykset hallituksen kärkitavoitteisiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapin top 5-esitykset hallituksen kärkitavoitteisiin"

Transkriptio

1 No ordinary Thinking Lapland Kilpailukyvyn vahvistaminen, yrittäjyyden ja elinkeinoelämän edellytysten parantaminen ja kokeilut Lapin top 5-esitykset hallituksen kärkitavoitteisiin Lapin liitto

2 Sisältö 1. Lapin top 5 2. Pilottihankkeet 3. Kokeilut 4. Infrastruktuuri ja saavutettavuus 5. Normien purkaminen 2

3 1. Lapin top 5 - lähtökohdat Lapin liitto on yhdessä Lapin elinkeinoelämän, kuntien ja Lapin ELY-keskuksen edustajien kanssa koonnut esityksiä, jotka toteuttavat hallituksen asettamia kärkitavoitteita. Erityisesti ja ensisijaisesti Lapin esitykset liittyvät kilpailukyky- ja kokeilukulttuuritavoitteisiin. Esitykset toteuttavat myös bio-ja kiertotalouteen sekä digitalisaaton kärkiä. Johtoajatuksena esityksissä on avoin ja rakentava kumppanuus lappilaisten toimijoiden ja valtion keskus- ja aluehallinnon kesken. Kaikessa toiminnassa pyritään ennakoivaan kehittämisotteeseen, mahdollisimman kevyeen hallinnointiin, toimialat ja hallinnonalat ylittävään yhteistyöhön, ratkaisukeskeisiin toimintatapoihin sekä avoimeen ja selkeään viestintään. Esitykset on ryhmitelty sisältönsä ja tavoitteidensa perusteella 1) pilottihankkeisiin, 2) kokeiluihin sekä 3) perusinfrastruktuuriin ja saavutettavuuteen. Pilottihankkeet ovat uutuusarvoa sisältäviä ainutlaatuisia kehittämishankkeita, joissa hyödynnetään innovatiivisesti alueen ja alan liiketoimintapotentiaalia. Kokeiluissa haetaan uusia toimintamalleja ja menettelytapoja niin kehittämistyössä kuin hallinnossakin. Malleja voidaan ottaa käyttöön myöhemmin muillakin alueilla. Sekä kokeilut että pilottihankkeet toteuttavat Lapin kehittämistavoitteita, mutta niillä kaikilla on kansallista ja useilla jopa kansainvälistä merkitystä. Infrastruktuurihankkeet on otettu mukaan kärkiesityksiin, koska ne ovat perusedellytys muulle kehittämiselle. Kaikista saamistamme ehdotuksista on priorisoitu Lapin top 5 toimenpiteet, jotka esitellään tässä raportissa. Niiden toteuttamista pidetään kaikkein kiireellisimpinä ja vaikuttavimpina. 3

4 Top5:n sisällä hankkeita ei ole asetettu tärkeys- tai kiireellisyysjärjestykseen. Pilottihankkeet Kokeilut Infrastruktuuri/saavutettavuus 1. Kemijärven biotehdas Lapikas uusi kasvun ja kehityksen aluehallintomalli vt 4 Kemi Oulu, peruskorjaus ja Vt 21 Kolari - Kilpisjärvi, peruskorjaus ja digitalisointi 2. Aurora vaativien olosuhteiden älyliikenteen testauskeskus 3. ArcMaTe arktinen meriturvallisuuskeskus 4. Indoor 3 ympärivuotinen talvitestauskeskus Arjen turvaa maaseudun palveluita kunnan ja järjestöjen yhteistyöllä Agrihubit omavaraiset kylät -kokeilu Kuljetustuen uudistaminen logistiikkatueksi -kokeilu Kattava laajakaista lappiin Lentoliikenne kasvuun Kemin Ajoksen sataman väylän syventäminen 5. Matkailun ja liikenteen yhteensovittaminen digitalisaation avulla Rovaniemi - Arktisen kiertotalouden mallikaupungiksi Koillisväylän arktinen datakaapeli Älykäs arktinen erikoistuminen on ollut jo vuosia Lapin aluekehitystyön punainen lanka. Tavoitteena on kehittyä huippuosaajaksi arktisten olosuhteiden hallitsemisessa ja hyödyntämisessä. Lapin esityksen pilottihankkeet painottuvat arktisen osaamisen kartuttamiseen ja kehittämiseen sekä liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseen. Digitalisaatiolla on niissä keskeinen asema. Arktisuus-teema pitää sisällään myös biotalouden ja kiertotalouden teemat. Kemi-Tornio-alueella on panostettu tuloksellisesti arktisen teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen. Työtä jatketaan edelleen. Sodankylän kunta on ollut edelläkävijä vihreän talouden edistämisessä maaseudulla. Siellä luotua vihreän talouden yritystoimintamallia on Lapin proagrian toimesta tarkoitus kehittää edelleen ja kokeilla käytännössä useissa lappilaisissa maaseutukylissä. Rovaniemen kaupunki puolestaan tavoittelee asemaa arktisen kiertotalouden mallikaupunkina. Päähuomio Rovaniemellä on lämmön- ja energiantuotannossa syntyvä jätteen ja yhdyskuntajätteenkaupallisessa uusiokäytössä. Alueiden uudistumisessa Lappi on toiminut proaktiivisesti valmistelemalla uuden kasvun ja kehityksen aluehallintomallin, Lapikkaan. Se pitää sisällään juuri niitä elementtejä, joita hallitus on ohjelmassaan painottanut. Lapikkaan keskeisimmät viestit ovat: 4

5 a) alueellisten kehittämistehtävien keskittäminen suoraan yhden kansanvaltaisen alueellisen organisaation alle, b) alue-valtio suhteen perustuminen sopimuksellisuuteen ja c) lupa- ja palveluprosessien selkiinnyttäminen ja lyhentäminen. Hallituksen päätös ylimitoitetun säätelyn purkamisesta lisää Suomen vetovoimaisuutta investointien kohteena, helpottaa yrittäjyyttä ja myös yksityisten ihmisten elämää. Raportin viimeisessä luvussa on Lapin kannalta kiireellisimmin toteutettavat normienpurkutoimet. 5

6 2. Pilottihankkeet 2.1. Kemijärven biotehdas Kemijärvelle suunnitellaan biojalostamoa, jonka kapasiteetti on tonnia sellua vuodessa. Tehdas tuottaa myös energiaa ja raaka-aineita tekstiiliteollisuudelle miljoonaa euroa maksava jalostamo työllistäisi noin henkeä. Jos investointipäätös tehdään, tehtaan rakentaminen kestäisi 2-3 vuotta. Suomen metsäkeskus on selvittänyt biojalostamon edellytyksiä ja lisäselvitysten on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. Tehtaan toteutuksessa pyritään ottamaan kaikki sidosryhmät huomioon niin, että syntyvät liiketoimintamahdollisuudet tulevat hyödynnetyiksi optimaalisesti. Ehdotus: Hallitus tukee ja edesauttaa aktiivisesti arvovallallaan ja omilla toimillaan investorien saamista ja tehtaan avaamista Kemijärvelle. Vastuutaho ja Yhteyshenkilö(t): Kemijärven kaupunki (Heikki Nivala, Atte Rantanen) 2.2. Aurora älyliikenteen testausalusta vaativissa reaalioloissa Aurora-hanke on liikenteen älykkään automatisaation edistämiseksi kehitetty hankekokonaisuus. Sen tavoitteena on rakentaa Tunturi-Lappiin Snowbox-testiekosysteemi eli autonomisten ajoneuvojen testaustoiminnan aloittaminen ensin suljetulla testialueella ja myöhemmin muun liikenteen seassa yleisillä teillä, kuten kärkiesityksissä olevalla valtatie 21:llä ja tiellä Muoniosta Kittilään. Aurora on useita viranomaisia, sidosryhmiä ja yrityksiä laajapohjaisesti yhdistävä kokonaisuus, joka uutta teknologiaa (muun muassa kylmäteknologia ja tietoliikenne) ja arktisia olosuhteita hyödyntämällä kasvattaa ympärilleen kansainvälisen osaamiskeskittymän, asiantuntijaverkoston ja tietopankin. Aurora-hankekokonaisuus ja osaprojektit koostuvat kolmesta tulokulmasta, jotka ovat 1) ajoneuvojen ja liikenteen automatisaatio, mukaan lukien infrastruktuurin digitalisaation kehittäminen 2) arktisiin olosuhteisiin liittyvät turvaviestit ja 3) MaaS (Mobilitys as a Service) eli joustavat ja käyttäjälähtöiset liikkumisen palvelut. Hanke pureutuu ajoneuvoihin ja liikenteen infraan digitalisaation avulla. Tavoitteena on synnyttää uutta yritystoimintaa ja liiketoimintainnovaatioita. Avoin osaamiskeskittymä mahdollistaa toimijoiden ja tuotekehityksen eri rajapintojen yhteen saattamisen, joka parhaimmillaan toimii alustana uusille liiketoimintakonsepteille. Hankkeen tavoitteena on teollinen liiketoiminta, uusien älyliikenneympäristötuotteiden, -palvelujen ja näiden muodostamien ratkaisujen testaus ja hyväksyntä arktisissa olosuhteissa. Tavoitteena on saavuttaa johtava asema älyliikenneratkaisujen ja robottiajoneuvojen testaamisessa. Esitys: vt 21:n kunnostaminen ja varustaminen moderneilla tietoliikenneyhteyksillä ja mittauslaitteille toteutetaan nopeutetussa aikataulussa vuoden 2016 alusta lähtien. Lapin 6

7 ELY-keskukselle osoitetaan tarvittava määräraha, 35 meur. LVM:lle ja LiVI:lle varataan rahoitusta hankkeen kehitysosioiden toteuttamista varten. Vastuutaho ja yhteyshenkilö(t): Tunturi-Lapin kehitys (Reija Viinanen) 2.3. ArcMaTe - Arktinen meriturvallisuuskeskus ArcMaTe on suunnitelma Perämeren rannikolle sijoittuvasta kansainvälisestä arktisen merenkulun testaus-, harjoitus- ja koulutuskeskuksesta, jonka toteuttajina ovat Kemin, Oulun ja Porin kaupungit kehitysyhtiöineen. Ensivaiheessa toteutetaan koulutuskeskus, joka tarjoaa polaarikoodin tarkoittamaa koulutusta. Seuraavissa vaiheissa keskuksessa tullaan tarjoamaan turvalliseen talvimerenkulkuun, pelastustoimintaan ja öljyntorjuntaan liittyviä harjoituksia, testausta ja standardointia jääpeitteisellä merellä ja myöhemmin mahdollisesti myös koealtaissa. Kylmän ilmanalan laitetestausta ja laajamuotoista tutkimusta on tarkoitus toteuttaa sekä luonnonoloissa että laboratoriossa. Esitys: Valtio tukee ja edesauttaa aktiivisesti omilla toimillaan Arktisen meriturvallisuuskeskuksen syntymistä Perämeren rannikolle. Keskuksen päätoimipaikka sijoitetaan Kemiin. Ensivaiheen investoinnin rahoitustarve on 30 meur. Vastuutaho ja yhteyshenkilö(t): Digipolis Oy, Kimmo Heikka 2.4. Indoor 3 ympärivuotista talvitestausta Osana Test World Oy:n kasvustrategiaa on erikoistuminen sisätiloissa tehtävään ympärivuotiseen talvitestaukseen. Indoor -hankekokonaisuus on jaettu kolmeen eri osaan: Nimi Koko, m2 Investointi, Me Käyttöönotto Pääasiallinen Käyttötarkoitus Indoor Rengastestaus Indoor Rengastestaus Indoor Ajoneuvotestaus Indoor 1 toimii Inarissa nyt kolmatta vuottaan ja Indoor 2 avattiin asiakkaille huhtikuussa Molemmat hankkeet ovat olleet sekä teknisesti että taloudellisesti menestyksekkäitä. Indoor 3 hanke tullaan suunnittelemaan ajoneuvotestauksen lähtökohdista. Tämä tarkoittaa Indoor 1 ja Indoor 2 hankkeita monipuolisempaa ratakokonaisuutta sisältäen suora- ja käsittelyratojen lisäksi myös mäennousu-, heräte-, kitkaero- ja tasanopeusratoja. Indoor 3 mahdollistaa myös kansainvälisen yliopistotasoisen arktisen osaamisen tutkimus- ja koulutuskeskuksen sijoittamisen tilojen yhteyteen. 7

8 Indoor 3 hanke on tällä hetkellä esiselvitystyön alla. Hanke ja siten myös itse rakennuksen muoto ja pinta-ala tarkentuvat esiselvitystyön edistyessä. Meneillään olevan selvitystyön tavoitteena on saada rakentamispäätökseen tarvittava tieto kasaan vuoden 2016 loppuun mennessä. Varsinainen rakentaminen käynnistyy keväällä Arvioitu rakennusaika on noin 18 kk. Esitys: hankkeelle osoitetaan rahoitusta investointiin 10 meur, 20% kokonaiskustannuksista. Vastuutaho ja yhteyshenkilö(t): Tedst World Oy (Harri Eskelinen), Elinkeinot & kehitys Nordica, Inari 2.5. Matkailun ja liikenteen yhteensovittaminen digitalisaation avulla Matkailualan ja liikenteen on kyettävä palvelemaan sekä ryhmämatkailijoita että voimakkaasti kasvavaa yksilömatkailijoiden segmenttejä. Resurssien säästämiseksi liikennepalvelut on mitoitettava yhä tarkemmin kysynnän mukaan unohtamatta asiakkaan näkökulmaa ja sujuvaa matkaketjua. Matkailukysynnän ja liikenteen tiiviimmällä linkittämisellä voidaan tehostaa palvelujen saatavuutta, lisätä myyntiä, kasvattaa matkailijamääriä ja aikaansaada kustannussäästöjä. Digitalisaation täysipainoinen hyödyntäminen matkailussa tuo huomattavia hyötyä esim. asiakaskokemuksen hallinnan, matkailumarkkinoinnin ja (liityntä)liikenteen koordinoinnin näkökulmasta. Asian edistäminen vaatii useiden tahojen (matkailuyritykset, liikenneyhtiöt, markkinointiorganisaatiot, digitaalisten palvelujen tarjoajat ym.) saumatonta yhteistyötä. Kehittämispanostuksia tarvitaan yhteistyön rakentamiseen, digitaalisten palvelujen ja älyliikenteen kokeiluihin (sisältäen mobiilipalvelut), verkkokaupan kehittämiseen ja maakuntatason koordinaatioon. Lapissa halutaan kehittää ja koordinoida palvelukokonaisuutta, joka kulkee tällä hetkellä työnimellä DigiAurora. Kokonaisuus sisältää yllämainittuja toimenpiteitä ja täydentää esim. MaaS-kokonaisuutta ja Aurora älyliikennehanketta. Esitys: Valtio tukee ja edesauttaa Lapissa toteutettavaa kokeilua, jolla edistetään matkailun ja liikenteen yhteensovittamista digitalisaation avulla. Vastuutaho ja yhteyshenkilö(t): Lapin liitto (Satu Luiro, Hanne Junnilainen) 8

9 3. Kokeilut 3.1. Lapikas kasvun ja kehityksen aluehallintomalli Lapikas on Lapin liitossa valmisteltu esitys uudesta kansanvaltaan ja itsehallintoon perustuvasta aluehallinnosta. Sen tarkoituksena on selkiyttää nykyistä sekavaa aluehallintoa ja lisätä alueiden omaa päätösvaltaa. Lapin mallin ydin on oikea työnjako: kansanvaltainen aluehallinto vastaa alueen kehittämisestä, valtion alueviranomaisen vastuulle tulisivat valvonta- ja lupa-asiat sekä vastuu kansalaisten yhdenvertaisesta kohtelusta. Nykyisin aluetasolla toimivat maakuntien liitot, ELY-keskukset, TE-toimistot, maistraatit ja AVIvirastot lakkautettaisiin ja niiden tilalle toteutettaisiin edellä kuvattu kaksinapainen aluehallinto säätämällä kokeilulaki. Kansanvaltainen aluehallinto perustuu kuntavaalien yhteydessä suoritettaviin vaaleihin, joilla valitaan maakuntapäivien edustajat. Lapikas-mallissa on alustavasti esitetty kaksinapaisen hallinnon työnjako ja kansanvaltaisen hallinnon toteuttaminen käytännössä. Mallissa toteutuisi monen luvan osalta yhden luukun periaate ja aluekehityksessä bottom up-toimintatapa. Esitys: Lapikas-mallin sisältö otetaan huomioon luotaessa maahan uusia itsehallintoalueita. aluekehitystehtävät tulee siirtää osaksi itsehallintoalueiden toimialaa. Lisäksi maakunnan liittojen (myöhemmin itsehallintoalueiden) käyttöön palautetaan maakunnan kehittämisrahan kaltainen joustava ja riskien ottoa sietävä kevyen hallinnoinnin rahoitusinstrumentti, joka on tarkoitettu erityisesti innovatiivisten kokeilujen toteuttamiseen. Vastuutaho ja yhteyshenkilö(t): Lapin liitto (Mika Riipi) 9

10 3.2. Arjen turvaa maaseudun palveluverkosto Maaseudun arjen palveluverkosto -hanke pohjautuu Lapissa toteutettuihin turvallisuushankkeisiin. Niissä on todettu, että palveluntarjoajia kylissä on enemmän kuin on kunnissa tiedetty ja palvelut ovat monesti kohderyhmiltään ja ajallisestikin päällekkäisiä. Hankkeissa on myös todettu ja todennettu, että yhteistoiminnan keinoin, yhdistämällä alueelliset ja paikalliset resurssit on mahdollista tuottaa harvaan asutulle maaseudulle nykyisillä resursseilla enemmän hyvinvointia lisääviä palveluja kuin tällä hetkellä kyetään tuottamaan. Sopimuksellisesti toteutettava yhteistoiminta tukee merkittävästi kuntaa ja vahvistaa paikallista järjestö- ja elinkeinoelämää. Hankkeen päätavoite on lisätä harvaan asuttujen alueiden ihmisten hyvinvointia ja arjen turvallisuutta sekä ehkäistä syrjäytymistä vahvistamalla ja monipuolistamalla lähi- ja etäpalveluja laajaalaisen ja eri sektorirajat ylittävän yhteistyöverkoston avulla (paikallinen toimintamalli). Tavoitteena on laajentaa toimintamallia naapurimaakuntiin ja toteuttaa hanke kolmen maakunnan - Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yhteisenä hankkeena. Maaseudun arjen palveluverkosto - hankkeen tuella perustetaan ja vakiinnutetaan arjen turvan - toimintamallin mukainen paikallinen palvelujen yhteistoimintaverkosto kuntaan. Yhteistoimintaverkostossa kunta, paikalliset järjestöt, elinkeinojen edustajat ja Leader toimintaryhmät, seurakunnat, ELY-keskukset, maakuntien liitot sekä muut toimijat mahdollistavat paikallisten resurssien koordinoinnin ja yhteiskäytön. Yhteisesti sovitulla toimintamallilla tuotetaan ennalta ehkäiseviä matalan kynnyksen lähi- ja etäpalveluja maaseudulla. Esitys: valtioneuvosto sitoutuu edistämään ohjeillaan ja kokeilurahoituksella Arjen turvaatoimintamallin edelleen kehittämiseen. Kunnille asetettavissa suunnitteluvelvoitteissa otetaan huomioon Arjen turvaa-hankkeissa esitetyt suositukset. Vastuutaho ja yhteyshenkilö(t): Lapin liitto (Maiju Hyry, Marjo Säärelä) 3.3. Vihreän talouden toimintamalli agrokeskukset Luonnonvarakeskus (Luke) ja ProAgria Lappi kehittävät vihreän talouden toimintamallia Sodankylässä, Posiolla, Sallassa ja Savukoskella. Tavoitteena on vauhdittaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen perustuvaa toimintaa maaseudulla. Vihreä talous käyttää luonnonvaroja ja biomassoja kestävällä tavalla ja pyrkii lisäämään ihmisten hyvinvointia ja huolehtimaan ympäristöstä. Siinä ei synny jätettä, koska kaikki raaka-aine ja energia kiertävät suljetussa järjestelmässä. Tällaisissa järjestelmissä yritykset täydentävät toisiaan ja tuottavat lisäarvoa toisilleen kierrättämällä tehokkaasti raaka-aineita, teknologiaa, palveluja ja energiaa. Toisen jäte tai sivuvirta voi olla toisen raaka-aine. Vihreän talouden toimintamallin kokeiluhankkeessa testataan ja kehitetään malliin liittyviä ideoita muutamissa kokeilukylissä. Hankkeessa mukana oleviin kyliin muodostetaan verkostomaisesti toimivia agrokeskuksia, joissa paikallinen tuotanto, jalostus, energiantuotanto ja markkinat 10

11 kohtaavat. Hankkeessa testataan ja tarkennetaan myös uusia yhteistyön ja omistajuuden muotoja sekä luodaan konkreettisia ja digitaalisia verkostoja. Lisäksi mallintamisen avulla selvitetään vihreän talouden toimintamallin kriittisiä kohtia ja etsitään ratkaisuja niihin. Tarkoituksena on, että Lapissa kehitettävää toimintamallia voidaan soveltaa tulevaisuudessa myös muualla Suomessa. Esitys: Hankkeelle annetaan hallituksen kärkihankkeen status ja sille turvataan hallituskauden mittainen MMM:n kautta tuleva kehittämisrahoitus. Vastuutaho ja yhteyshenkilö(t): ProAgria lappi (Keijo Siitonen) 3.4. Rovaniemi arktisen kiertotalouden mallikaupunki Napapiirin Energia ja Vesi Oy on aktiivisesti toteuttanut kiertotalouteen liittyviä investointeja. Esimerkiksi kesällä 2013 valmistunut tuhkarakeistamo jalostaa energiantuotannossa poltetun puun ja turpeen tuhkan metsien kasvu- ja terveyslannoitteeksi, joka on valmis myytävä tuote. Suosiolan lämpövoimalaitokseen vuonna 2014 käyttöönotettu savukaasupesuri ehti jo vajaan vuoden 2014 aikana korvaamaan noin 56 GWh polttoaineita hukkalämpöä hyödyntämällä. Paikalliset polttoaineet, turve ja puu kattoivat Rovaniemen Energia -konsernin polttoainekäytöstä vuonna 2014 yhteensä noin 97,8 %. Mustikkamaan polttoaineterminaalin edelleen kehittäminen on tulevaisuudessa yksi painopistealueista. Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n tavoitteena tehdä Rovaniemestä arktisen kiertotalouden mallikaupunki. Hankkeen vaikuttavuus perustuu jo tehtyihin kehittämistoimenpiteisiin ja niiden edelleen jatkamiseen. Tavoitteena on myös se, että energiaan, veteen ja jätteisiin liittyvästä liiketoiminnoista osa siirtyy ulkopuolisten yritysten ja aloittavien start-up yritysten hoidettavaksi. Samoin tavoitteena on edelleen tiivistää yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa. Arktisesta kiertotalousmallista on tarkoitus tehdä kehittämissuunnitelma välisenä aikana. Tämän suunnitelman mukaisesti aloitetaan yhteistyössä yritysten ja alueen sidosryhmien kanssa varsinaisen arktisen kiertotalouskonseptin toteutus. Tavoitteena on, että kiertotalouskonseptin toteutuksessa on alusta saakka mukana kansainvälisiä kumppaneita esimerkiksi talvikaupunkien verkostosta. Kokemuksia kiertotalousmallista voidaan käyttää koko Suomen kiertotalouden kehittämiseksi. Esitys: Arktisen kiertotalouden mallia kehitetään Rovaniemellä Sitran kansallisena kokeiluna ja Sitran osarahoituksella. Vastuutaho ja Yhteyshenkilö(t): Napapiirin Energia ja Vesi Oy (Markus Tykkynen) 11

12 3.5. Logistiikkatuki Kuljetusetäisyydet ovat pohjoisessa pysyvä haaste, jonka merkitys on korostunut rikkidirektiivin vaikutusten tultua täysimääräisenä yritysten kustannuksiin. Kuljetustuen tarkoitus on vähentää syrjäisemmästä sijainnista yrityksille aiheutuvaa haittaa. Tuella kannustetaan myös pääomien hakeutumista alueille, missä muut luontaiset kilpailuedellytykset ovat kunnossa. Se on ainoa Suomen EU-liittymissopimuksessa hyväksytty suora yritystuki harvaan asutulle pohjoiselle alueelle. Suomessa kuljetustukia on varattu 10 M / vuosi. Ruotsissa kuljetustukia maksetaan kymmenen kertaa enemmän, noin 50M vuodessa. Tämä on saanut vuosien mittaan myös suomalaisia yrityksiä siirtämään liiketoimintansa ja näin ollen myös verotulonsa Ruotsin puolelle. Nykyinen kuljetustukilaki on voimassa vuoden 2017 loppuun asti. Kuljetustukea tulisi kehittää uudeksi logistiikkatueksi niin, että tuen piiriin pääsevät kaiken kokoiset yritykset, ulkomaankuljetukset ja myös paluukuljetukset. Logistiikkatuki voitaisiin toteuttaa ensivaiheessa nelivuotisena kokeiluna. Esitys: Hallitus selvittää uusimuotoista logistiikkatuen hyväksyttävyyden EU:ssa ja kokeilee sitä vuosien ajan. Kokeilun pohjalta päätetään tuen pysyvästä käyttöönotosta. Vastuutaho ja Yhteyshenkilö(t): Lapin Kauppakamari 12

13 4. Infrastruktuuri ja saavutettavuus Lapin liikennejärjestelmää kehitetään osana arktisen Euroopan liikennejärjestelmää, organisaatioiden, kulkumuotojen ja valtioiden rajat ylittävällä yhteistyöllä. Tavoitteena on mahdollistaa kaikille väestöryhmille turvalliset ja sujuvat matkat, tukea maakunnan vetovoimaisuutta ja vahvistaa Lapin ja koko Suomen kilpailuasemaa yritysten toiminta ja investointiympäristönä Valtatie 4 välillä Oulu-Kemi ja Valtatiet 21 välillä Kolari-Muonio Valtatie 4 on tärkein maantieyhteys etelästä Lappiin ja osa Perämerenkaarta. Yhteysvälin liikenne on kasvanut voimakkaasti. Raskaan liikenteen osuus on suuri ja tie on keskeinen kuljetusreitti. Liikenne jonoutuu ajoittain ja pitkämatkaisen liikenteen osuus on huomattava. Lapin kaivostoiminnan ja matkailun kehittyminen korostavat yhteysvälin merkitystä. Vt 21 tieyhteys on merkittävä yhteys Suomesta Norjaan ja sen merkitys on kasvussa. Tie on rakenteelliselta kunnoltaan heikko ja se on ainoita vielä rakenteeltaan puutteellisia valtatieyhteyksiä Suomessa. Tiellä on norjalaista ja ruotsalaista liikennettä eikä korvaavaa yhteyttä ole. Tieosuuden peruskorjaus ja väylärakenteen digitalisointi on edellytys Aurora-hankkeen (älyliikenteen testausalustan) totuttamiselle. Esitys: vt 21:n kunnostaminen sekä varustaminen moderneilla tietoliikenneyhteyksillä ja mittauslaitteille välillä Kolari - Muonio toteutetaan nopeutetussa aikataulussa vuodesta 2016 alkaen. Lapin ELY-keskukselle osoitetaan tarvittava määräraha 35 meur. Vastuutaho ja yhteyshenkilö(t): Lapin ELY-keskus (Jaakko Yli-Nampa) 4.2. Laajakaista Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta, jonka tavoitteena on, että vuoden 2015 loppuun mennessä yli 99 % vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista on enintään kahden kilometrin etäisyydellä 100 Mbit/s nopeudella toimivasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Lapissa kattavuudessa päästään vain noin puoleen tavoitteesta. Lapin tavoitteena laajakaistan osalta on: a) Rahoituksen ja jatkuvuuden turvaaminen b) Erillisratkaisu erityisen haasteellisille alueille c) Taajama-alueiden laajakaistapalveluiden varmistaminen d) Kaiken markkinapotentiaalin hyödyntäminen huomioimalla vapaa-ajanasunnot 13

14 Esitys: Hallitus sitoutuu viemään loppuun laajakaista kaikille-hankkeen rahoitustarve on 27,0 M. Erityisen haastaville alueille luodaan oma erillisratkaisunsa, rahoituksen tarve 8 Meur. Hallitus varmistaa mahdollisuuden osoittaa Kestävää kasvua ja työtä - ohjelmaan varattuja Euroopan aluekehitysrahaston varoja laajakaistarakentamiseen. Vastuutaho ja Yhteyshenkilö(t): Lapin liitto (Päivi Ekdahl, Ritva Kauhanen) 4.3. Lentoliikenne Suomen lentoliikennestrategiasta puuttuu kehittämisnäkökulma, eikä se huomioi vientiteollisuuden ja matkailun tarpeita. Suomeen tarvitaan lentoliikenteen kehittämisstrategia, joka perustuu kansantaloudelliseen hyödyn maksimointiin ja edistää suorien kansainvälisten yhteyksien syntyä. Ulkomaankaupan ja kansainvälistymisen näkökulmasta lentoliikenne on välttämättömyys. Yritysten kilpailukyvyn näkökulmasta saavutettavuus on toiseksi tärkein kilpailutekijä. Laajojen kansainvälisten tutkimusten mukaan 10 % lisäys lentoyhteyksissä kasvattaa BKT:ta 0,5 %. Suomen nykyisen lentoliikennestrategian positiivisin skenaario on nykytila ja muut skenaariot perustuvat lentoasemien lakkauttamisiin. Lentoasemien lakkauttamisen kansantaloudelliset vaikutukset ovat ristiriidassa muiden tutkimustulosten ja kansainvälisten trendien kanssa. Esitys: Lentoliikennestrategia tulee uudistaa ja laatia kasvua, kilpailukykyä ja kehitystä tukevaksi. Valtio vaikuttaa omistajaohjauksellaan niin, että kilpailua estävät sidokset valtioomisteisissa yhtiöissä ja niiden välillä puretaan. Vastuutaho ja yhteyshenkilö(t): Lapin liitto (Mika Riipi, Hanne Junnilainen) 4.4. Kemin sataman väylän syventäminen Kun Soklin fosfaattikaivoksen avautuminen varmistuu vuoden 2015 syksyllä, realisoituvat Kemin sataman investointitarpeet; Ajoksen väylän syventäminen 14 metriin. Kustannusarvio on n. 30 M. Pohjoiskalotin ainoana kaupallisena satamana Kemin sataman kilpailukyvyn parantaminen tukee koko maakunnan saavutettavuutta ja alueen taloudellista asemaa. Esitys: Kemin sataman väylän syventäminen 30 Meur sisällytetään valtion vuoden 2016 talousarvioon. Vastuutaho ja yhteyshenkilö(t): Kemin Satama Oy (Reijo Viitala) 14

15 4.5. Arktinen merikaapeli Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta avautuvaa Koillisväylää voidaan meriliikenteen lisäksi hyödyntää myös tietoliikenteessä. Kun Itämeren kaapeli yhdistetään Suomen kautta Koillisväylän merikaapeliin, syntyy uusi nopea yhteys Keski-Euroopasta Aasiaan. Koillisväylän arktinen kaapelisi lyhentäisi yhteyttä merkittävästi. Suomen kautta kulkiessaan kaapeli mahdollistaisi datakeskusten syntymisen Suomeen, erityisesti Lappiin. Yhtiöitä houkuttelee viileä ilmasto, toimiva moderni yhdyskuntarakenne ja alhainen energiavero. On arvioitu, että Suomen kautta kulkeva kaapeli voi edesauttaa teollisen työpaikan syntymistä (Cinia Group Oy). Kemin Digipolis Oy on selvittänyt Lapin parhaat sijoituspaikat datakeskustoiminnalle. Soveltuvat alueet asteikolla erinomaisesta-heikkoon on esitetty karttapohjalla. Samassa yhteydessä selvitettiin toimintaan liittyviä koulutustarpeita ja Lapin ammattikorkeakoulussa suunnitellaan datakeskustoiminnasta johtuvat koulutustarpeet huomioivaa koulutusohjelmaa. Esitys: Hallitus vaikuttaa vahvasti ja aktiivisesti arktisen datakaapelin sijoittumiseen niin, että se linjataan kulkemaan Suomen ja Lapin kautta. 15

16 5. Normien purkaminen Lappilaiset elinkeinotoimijat painottavat normien purkamisessa erityisesti niiden säännösten perkaamista, jotka haittaavat yritysten toimintaa, investointeja ja rakentamisesta. Hallitus on jo omassa ohjelmassaan ja pääministerin ilmoituksessa nostanut esille monta kannatettavaa asiaa. Näistä Lapissa priorisoidaan seuraavia: 1. Isojen teollisten hankkeiden osalta lupaprosessien kiirehtimismenettelyn käyttöön ottaminen ja rutiinilupa-asioiden siirtäminen ilmoitusmenettelyyn. 2. Valitusluvan edellyttäminen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen valittamiselta. 3. Lupa- ja valitusprosessien sujuvoittaminen ja viranomaisten keskinäisten valitusten määrä minimoiminen esimerkiksi ennakkoneuvontamenettelyllä. 4. Puun käyttämistä estävien rakentamismääräysten purkaminen. 5. Sääntelyn uudistaminen niin, että edistetään pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia hankintaprosesseihin. 6. Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen. 7. Oppisopimuskoulutuksesta työnantajille aiheutuvan hallinnollisen ja taloudellisen taakan keventäminen. Lappi on maakunta, jolla on pitkästi maarajaa kolmen naapurivaltion kanssa. Pohjoismaista kanssakäyntiä vaikeuttaa ylisäätely Suomessa ja säädösten poikkeavuus eri maissa. Kehittyvän pohjoisen mahdollisuudet saattavat jäädä suomalaisten yritysten ja työntekijöiden ulottumattomiin, ellei rajaesteitä voimallisesti ja systemaattisesti poisteta. Tämän vuoksi lappilaiset lisäävät listaan vielä kahdeksannen tärkeän kohdan: 8. Rajaesteiden purkaminen. Suurimmiksi rajaongelmiksi pk-yrittäjät Pohjoiskalotilla ovat kokeneet erilaisuudet säädöksissä, jotka liittyvät tulliin, arvolisäveroon, julkisiin hankintoihin, lupiin, kirjanpitoon, yrityksen perustamiseen ja yritysverotuksen. Myös rajatyöntekijöihin liittyvää normisto (verotus, sosiaaliturva) tulee selkiinnyttää. 16

Lappi vastaa hallitusohjelman haasteeseen. Lapin kuntapäivä

Lappi vastaa hallitusohjelman haasteeseen. Lapin kuntapäivä Lappi vastaa hallitusohjelman haasteeseen Lapin kuntapäivä 25.9.2015 Ratkaisujen Suomi Strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Työllisyys ja kilpailukyky 1. Kilpailukyvyn vahvistaminen yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Lapin tavoitteet. ja hallitusohjelma?

Lapin tavoitteet. ja hallitusohjelma? Lapin tavoitteet. ja hallitusohjelma? Ratkaisujen Suomi Strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Työllisyys ja kilpailukyky 1. Kilpailukyvyn vahvistaminen yrittäjyyden ja elinkeinoelämän edellytyksiä parantamalla

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Laajakaistahankkeen toteuttaminen Lapissa Ritva Kauhanen

Laajakaistahankkeen toteuttaminen Lapissa Ritva Kauhanen Laajakaistahankkeen toteuttaminen Lapissa Ritva Kauhanen 12.2.2016 Laajakaista kaikille hanke pyrkii turvaamaan tehokkaat tietoliikenneyhteydet kaikille Vuoteen 2015 mennessä lähes kaikki (yli 99 % väestöstä)

Lisätiedot

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio,

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, normit ja kokeilut 1.9.2015 STRATEGINEN PAINOPISTEALUE:

Lisätiedot

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Susanna Metsälampi 29.10.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kärkihankkeet esityksessä Norminpurku http://www.lvm.fi/web/hanke/nor minpurku

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Teollisuuden uusiutuminen on Satakunnan maakunnan kärkitavoite Teollisuuden uusiutumisen edistäminen on keskeinen Satakunnan

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

ÄLYKKÄÄN LIIKENTEEN ARKTINEN TESTAUSEKOSYSTEEMI. Lapin Liikenneturvallisuusfoorumi Reija Viinanen

ÄLYKKÄÄN LIIKENTEEN ARKTINEN TESTAUSEKOSYSTEEMI. Lapin Liikenneturvallisuusfoorumi Reija Viinanen ÄLYKKÄÄN LIIKENTEEN ARKTINEN TESTAUSEKOSYSTEEMI Lapin Liikenneturvallisuusfoorumi Reija Viinanen LIIKENTEEN TULEVAISUUS Volvo Here FROM AUTONOMOUS DRIVING TO SNOWTONOMOUS DRIVING MIKSI AURORA? Automaattiajaminen

Lisätiedot

Liikenteen palvelut, digitalisaatio ja automaatio. Johanna Särkijärvi, , ELY-keskus, Jyväskylä

Liikenteen palvelut, digitalisaatio ja automaatio. Johanna Särkijärvi, , ELY-keskus, Jyväskylä Liikenteen palvelut, digitalisaatio ja automaatio Johanna Särkijärvi, 10.3.2016, ELY-keskus, Jyväskylä Liikenne- ja viestintäpolitiikka kohtaavat kärkihankkeissa Normien purkaminen Digitaalisen liiketoiminnan

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Lapin liikennepäivä 29.11.2016 Timo Mäkikyrö Strategiayhteistyö Lapin liitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Kainuun liitto Keski-Pohjanmaan liitto

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Hankkeen tausta Järjestöt ja yhdistykset tarjoavat palveluita kylissä enemmän kuin kuntaorganisaatiossa on yleensä tiedetty. Palvelut ovat usein kohderyhmiltään

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2015 2020 Eeva-Liisa Repo Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Oulun Seudun biotalous- ja energiatehokkuustoimijoiden kesätapaaminen Torstai 16.6.2016

Lisätiedot

Mahdollistamme hyvinvointia ja kilpailukykyä liikenteestä.

Mahdollistamme hyvinvointia ja kilpailukykyä liikenteestä. Mahdollistamme hyvinvointia ja kilpailukykyä liikenteestä. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Hallituksen kärkihankkeet: DIGITALISAATIO, KOKEILUT JA NORMIEN

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Hyvinvointi ja terveys sekä

Hyvinvointi ja terveys sekä Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka Kärkihankkeet: Hyvinvointi

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Maakuntahallitus 32 14.03.2016

Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

1(6) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY SELVITYS-/TUTKIMUSTEEMA

1(6) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY SELVITYS-/TUTKIMUSTEEMA VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY 1.1 Asuntomarkkinoiden toimivuus A) Varainsiirtoveron asuntomarkkinavaikutukset B) Vuokra-asuntosijoitusalan

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Poimintoja hallitusohjelmasta

Poimintoja hallitusohjelmasta Joukkoliikenteen kehittäminen kaupunkiseuduilla mitä edellytyksiä valtio luo? Jenni Eskola, Liikennevirasto Iida Huhtanen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne ja maankäyttö 2015 8.10.2015 1 Poimintoja

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

- Potentiaalia innovaatioiksi

- Potentiaalia innovaatioiksi - Potentiaalia innovaatioiksi Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon,

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Kohti Alueiden Suomea. Hanna Huttunen

Kohti Alueiden Suomea. Hanna Huttunen Kohti Alueiden Suomea Hanna Huttunen 11.11.2015 Itsehallintoalue Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelma (s. 30): Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö Suomi tarvitsee kansainvälisen mittaluokan hiilineutraalin kiertotalouden referenssialueita

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi Rovaniemi 7.6.2011 Laajakaistahankkeet EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat laajat hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet - Pilottihankkeet Pertunmaa

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5. Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040 LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Aluehallinto muutoksessa

Aluehallinto muutoksessa Aluehallinto muutoksessa Ihmisellä on vapaus ja vastuu rakentaa omaa, perheensä ja läheistensä elämää. Luotamme toisiimme. Kunnioitamme toisiamme. Sovimme asioista. Pärjäämme vähemmällä sääntelyllä. MRL-päivät,

Lisätiedot

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11. Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.2015 Saariston liikennepalvelujen kehittäminen missä mennään? Selvitetty

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Martti Ahokas kehittämisjohtaja Keski-Suomen liitto MAAKUNTATASON YHTEISTYÖ ylimaakunnallinen yhteistyö & strateginen liittoutuminen: WFA ykköshankkeessa: Päijät-Häme

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluhanke

Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluhanke Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluhanke Kestävää kasvua ympäristönkunnostuksesta Jarno Laitinen Projektipäällikkö Pirkanmaan ELY-keskus Tampere Pilaantuneet maa-alueet Suomessa Maaperän tilan tietojärjestelmässä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot