Lapin top 5-esitykset hallituksen kärkitavoitteisiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapin top 5-esitykset hallituksen kärkitavoitteisiin"

Transkriptio

1 No ordinary Thinking Lapland Kilpailukyvyn vahvistaminen, yrittäjyyden ja elinkeinoelämän edellytysten parantaminen ja kokeilut Lapin top 5-esitykset hallituksen kärkitavoitteisiin Lapin liitto

2 Sisältö 1. Lapin top 5 2. Pilottihankkeet 3. Kokeilut 4. Infrastruktuuri ja saavutettavuus 5. Normien purkaminen 2

3 1. Lapin top 5 - lähtökohdat Lapin liitto on yhdessä Lapin elinkeinoelämän, kuntien ja Lapin ELY-keskuksen edustajien kanssa koonnut esityksiä, jotka toteuttavat hallituksen asettamia kärkitavoitteita. Erityisesti ja ensisijaisesti Lapin esitykset liittyvät kilpailukyky- ja kokeilukulttuuritavoitteisiin. Esitykset toteuttavat myös bio-ja kiertotalouteen sekä digitalisaaton kärkiä. Johtoajatuksena esityksissä on avoin ja rakentava kumppanuus lappilaisten toimijoiden ja valtion keskus- ja aluehallinnon kesken. Kaikessa toiminnassa pyritään ennakoivaan kehittämisotteeseen, mahdollisimman kevyeen hallinnointiin, toimialat ja hallinnonalat ylittävään yhteistyöhön, ratkaisukeskeisiin toimintatapoihin sekä avoimeen ja selkeään viestintään. Esitykset on ryhmitelty sisältönsä ja tavoitteidensa perusteella 1) pilottihankkeisiin, 2) kokeiluihin sekä 3) perusinfrastruktuuriin ja saavutettavuuteen. Pilottihankkeet ovat uutuusarvoa sisältäviä ainutlaatuisia kehittämishankkeita, joissa hyödynnetään innovatiivisesti alueen ja alan liiketoimintapotentiaalia. Kokeiluissa haetaan uusia toimintamalleja ja menettelytapoja niin kehittämistyössä kuin hallinnossakin. Malleja voidaan ottaa käyttöön myöhemmin muillakin alueilla. Sekä kokeilut että pilottihankkeet toteuttavat Lapin kehittämistavoitteita, mutta niillä kaikilla on kansallista ja useilla jopa kansainvälistä merkitystä. Infrastruktuurihankkeet on otettu mukaan kärkiesityksiin, koska ne ovat perusedellytys muulle kehittämiselle. Kaikista saamistamme ehdotuksista on priorisoitu Lapin top 5 toimenpiteet, jotka esitellään tässä raportissa. Niiden toteuttamista pidetään kaikkein kiireellisimpinä ja vaikuttavimpina. 3

4 Top5:n sisällä hankkeita ei ole asetettu tärkeys- tai kiireellisyysjärjestykseen. Pilottihankkeet Kokeilut Infrastruktuuri/saavutettavuus 1. Kemijärven biotehdas Lapikas uusi kasvun ja kehityksen aluehallintomalli vt 4 Kemi Oulu, peruskorjaus ja Vt 21 Kolari - Kilpisjärvi, peruskorjaus ja digitalisointi 2. Aurora vaativien olosuhteiden älyliikenteen testauskeskus 3. ArcMaTe arktinen meriturvallisuuskeskus 4. Indoor 3 ympärivuotinen talvitestauskeskus Arjen turvaa maaseudun palveluita kunnan ja järjestöjen yhteistyöllä Agrihubit omavaraiset kylät -kokeilu Kuljetustuen uudistaminen logistiikkatueksi -kokeilu Kattava laajakaista lappiin Lentoliikenne kasvuun Kemin Ajoksen sataman väylän syventäminen 5. Matkailun ja liikenteen yhteensovittaminen digitalisaation avulla Rovaniemi - Arktisen kiertotalouden mallikaupungiksi Koillisväylän arktinen datakaapeli Älykäs arktinen erikoistuminen on ollut jo vuosia Lapin aluekehitystyön punainen lanka. Tavoitteena on kehittyä huippuosaajaksi arktisten olosuhteiden hallitsemisessa ja hyödyntämisessä. Lapin esityksen pilottihankkeet painottuvat arktisen osaamisen kartuttamiseen ja kehittämiseen sekä liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseen. Digitalisaatiolla on niissä keskeinen asema. Arktisuus-teema pitää sisällään myös biotalouden ja kiertotalouden teemat. Kemi-Tornio-alueella on panostettu tuloksellisesti arktisen teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen. Työtä jatketaan edelleen. Sodankylän kunta on ollut edelläkävijä vihreän talouden edistämisessä maaseudulla. Siellä luotua vihreän talouden yritystoimintamallia on Lapin proagrian toimesta tarkoitus kehittää edelleen ja kokeilla käytännössä useissa lappilaisissa maaseutukylissä. Rovaniemen kaupunki puolestaan tavoittelee asemaa arktisen kiertotalouden mallikaupunkina. Päähuomio Rovaniemellä on lämmön- ja energiantuotannossa syntyvä jätteen ja yhdyskuntajätteenkaupallisessa uusiokäytössä. Alueiden uudistumisessa Lappi on toiminut proaktiivisesti valmistelemalla uuden kasvun ja kehityksen aluehallintomallin, Lapikkaan. Se pitää sisällään juuri niitä elementtejä, joita hallitus on ohjelmassaan painottanut. Lapikkaan keskeisimmät viestit ovat: 4

5 a) alueellisten kehittämistehtävien keskittäminen suoraan yhden kansanvaltaisen alueellisen organisaation alle, b) alue-valtio suhteen perustuminen sopimuksellisuuteen ja c) lupa- ja palveluprosessien selkiinnyttäminen ja lyhentäminen. Hallituksen päätös ylimitoitetun säätelyn purkamisesta lisää Suomen vetovoimaisuutta investointien kohteena, helpottaa yrittäjyyttä ja myös yksityisten ihmisten elämää. Raportin viimeisessä luvussa on Lapin kannalta kiireellisimmin toteutettavat normienpurkutoimet. 5

6 2. Pilottihankkeet 2.1. Kemijärven biotehdas Kemijärvelle suunnitellaan biojalostamoa, jonka kapasiteetti on tonnia sellua vuodessa. Tehdas tuottaa myös energiaa ja raaka-aineita tekstiiliteollisuudelle miljoonaa euroa maksava jalostamo työllistäisi noin henkeä. Jos investointipäätös tehdään, tehtaan rakentaminen kestäisi 2-3 vuotta. Suomen metsäkeskus on selvittänyt biojalostamon edellytyksiä ja lisäselvitysten on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. Tehtaan toteutuksessa pyritään ottamaan kaikki sidosryhmät huomioon niin, että syntyvät liiketoimintamahdollisuudet tulevat hyödynnetyiksi optimaalisesti. Ehdotus: Hallitus tukee ja edesauttaa aktiivisesti arvovallallaan ja omilla toimillaan investorien saamista ja tehtaan avaamista Kemijärvelle. Vastuutaho ja Yhteyshenkilö(t): Kemijärven kaupunki (Heikki Nivala, Atte Rantanen) 2.2. Aurora älyliikenteen testausalusta vaativissa reaalioloissa Aurora-hanke on liikenteen älykkään automatisaation edistämiseksi kehitetty hankekokonaisuus. Sen tavoitteena on rakentaa Tunturi-Lappiin Snowbox-testiekosysteemi eli autonomisten ajoneuvojen testaustoiminnan aloittaminen ensin suljetulla testialueella ja myöhemmin muun liikenteen seassa yleisillä teillä, kuten kärkiesityksissä olevalla valtatie 21:llä ja tiellä Muoniosta Kittilään. Aurora on useita viranomaisia, sidosryhmiä ja yrityksiä laajapohjaisesti yhdistävä kokonaisuus, joka uutta teknologiaa (muun muassa kylmäteknologia ja tietoliikenne) ja arktisia olosuhteita hyödyntämällä kasvattaa ympärilleen kansainvälisen osaamiskeskittymän, asiantuntijaverkoston ja tietopankin. Aurora-hankekokonaisuus ja osaprojektit koostuvat kolmesta tulokulmasta, jotka ovat 1) ajoneuvojen ja liikenteen automatisaatio, mukaan lukien infrastruktuurin digitalisaation kehittäminen 2) arktisiin olosuhteisiin liittyvät turvaviestit ja 3) MaaS (Mobilitys as a Service) eli joustavat ja käyttäjälähtöiset liikkumisen palvelut. Hanke pureutuu ajoneuvoihin ja liikenteen infraan digitalisaation avulla. Tavoitteena on synnyttää uutta yritystoimintaa ja liiketoimintainnovaatioita. Avoin osaamiskeskittymä mahdollistaa toimijoiden ja tuotekehityksen eri rajapintojen yhteen saattamisen, joka parhaimmillaan toimii alustana uusille liiketoimintakonsepteille. Hankkeen tavoitteena on teollinen liiketoiminta, uusien älyliikenneympäristötuotteiden, -palvelujen ja näiden muodostamien ratkaisujen testaus ja hyväksyntä arktisissa olosuhteissa. Tavoitteena on saavuttaa johtava asema älyliikenneratkaisujen ja robottiajoneuvojen testaamisessa. Esitys: vt 21:n kunnostaminen ja varustaminen moderneilla tietoliikenneyhteyksillä ja mittauslaitteille toteutetaan nopeutetussa aikataulussa vuoden 2016 alusta lähtien. Lapin 6

7 ELY-keskukselle osoitetaan tarvittava määräraha, 35 meur. LVM:lle ja LiVI:lle varataan rahoitusta hankkeen kehitysosioiden toteuttamista varten. Vastuutaho ja yhteyshenkilö(t): Tunturi-Lapin kehitys (Reija Viinanen) 2.3. ArcMaTe - Arktinen meriturvallisuuskeskus ArcMaTe on suunnitelma Perämeren rannikolle sijoittuvasta kansainvälisestä arktisen merenkulun testaus-, harjoitus- ja koulutuskeskuksesta, jonka toteuttajina ovat Kemin, Oulun ja Porin kaupungit kehitysyhtiöineen. Ensivaiheessa toteutetaan koulutuskeskus, joka tarjoaa polaarikoodin tarkoittamaa koulutusta. Seuraavissa vaiheissa keskuksessa tullaan tarjoamaan turvalliseen talvimerenkulkuun, pelastustoimintaan ja öljyntorjuntaan liittyviä harjoituksia, testausta ja standardointia jääpeitteisellä merellä ja myöhemmin mahdollisesti myös koealtaissa. Kylmän ilmanalan laitetestausta ja laajamuotoista tutkimusta on tarkoitus toteuttaa sekä luonnonoloissa että laboratoriossa. Esitys: Valtio tukee ja edesauttaa aktiivisesti omilla toimillaan Arktisen meriturvallisuuskeskuksen syntymistä Perämeren rannikolle. Keskuksen päätoimipaikka sijoitetaan Kemiin. Ensivaiheen investoinnin rahoitustarve on 30 meur. Vastuutaho ja yhteyshenkilö(t): Digipolis Oy, Kimmo Heikka 2.4. Indoor 3 ympärivuotista talvitestausta Osana Test World Oy:n kasvustrategiaa on erikoistuminen sisätiloissa tehtävään ympärivuotiseen talvitestaukseen. Indoor -hankekokonaisuus on jaettu kolmeen eri osaan: Nimi Koko, m2 Investointi, Me Käyttöönotto Pääasiallinen Käyttötarkoitus Indoor Rengastestaus Indoor Rengastestaus Indoor Ajoneuvotestaus Indoor 1 toimii Inarissa nyt kolmatta vuottaan ja Indoor 2 avattiin asiakkaille huhtikuussa Molemmat hankkeet ovat olleet sekä teknisesti että taloudellisesti menestyksekkäitä. Indoor 3 hanke tullaan suunnittelemaan ajoneuvotestauksen lähtökohdista. Tämä tarkoittaa Indoor 1 ja Indoor 2 hankkeita monipuolisempaa ratakokonaisuutta sisältäen suora- ja käsittelyratojen lisäksi myös mäennousu-, heräte-, kitkaero- ja tasanopeusratoja. Indoor 3 mahdollistaa myös kansainvälisen yliopistotasoisen arktisen osaamisen tutkimus- ja koulutuskeskuksen sijoittamisen tilojen yhteyteen. 7

8 Indoor 3 hanke on tällä hetkellä esiselvitystyön alla. Hanke ja siten myös itse rakennuksen muoto ja pinta-ala tarkentuvat esiselvitystyön edistyessä. Meneillään olevan selvitystyön tavoitteena on saada rakentamispäätökseen tarvittava tieto kasaan vuoden 2016 loppuun mennessä. Varsinainen rakentaminen käynnistyy keväällä Arvioitu rakennusaika on noin 18 kk. Esitys: hankkeelle osoitetaan rahoitusta investointiin 10 meur, 20% kokonaiskustannuksista. Vastuutaho ja yhteyshenkilö(t): Tedst World Oy (Harri Eskelinen), Elinkeinot & kehitys Nordica, Inari 2.5. Matkailun ja liikenteen yhteensovittaminen digitalisaation avulla Matkailualan ja liikenteen on kyettävä palvelemaan sekä ryhmämatkailijoita että voimakkaasti kasvavaa yksilömatkailijoiden segmenttejä. Resurssien säästämiseksi liikennepalvelut on mitoitettava yhä tarkemmin kysynnän mukaan unohtamatta asiakkaan näkökulmaa ja sujuvaa matkaketjua. Matkailukysynnän ja liikenteen tiiviimmällä linkittämisellä voidaan tehostaa palvelujen saatavuutta, lisätä myyntiä, kasvattaa matkailijamääriä ja aikaansaada kustannussäästöjä. Digitalisaation täysipainoinen hyödyntäminen matkailussa tuo huomattavia hyötyä esim. asiakaskokemuksen hallinnan, matkailumarkkinoinnin ja (liityntä)liikenteen koordinoinnin näkökulmasta. Asian edistäminen vaatii useiden tahojen (matkailuyritykset, liikenneyhtiöt, markkinointiorganisaatiot, digitaalisten palvelujen tarjoajat ym.) saumatonta yhteistyötä. Kehittämispanostuksia tarvitaan yhteistyön rakentamiseen, digitaalisten palvelujen ja älyliikenteen kokeiluihin (sisältäen mobiilipalvelut), verkkokaupan kehittämiseen ja maakuntatason koordinaatioon. Lapissa halutaan kehittää ja koordinoida palvelukokonaisuutta, joka kulkee tällä hetkellä työnimellä DigiAurora. Kokonaisuus sisältää yllämainittuja toimenpiteitä ja täydentää esim. MaaS-kokonaisuutta ja Aurora älyliikennehanketta. Esitys: Valtio tukee ja edesauttaa Lapissa toteutettavaa kokeilua, jolla edistetään matkailun ja liikenteen yhteensovittamista digitalisaation avulla. Vastuutaho ja yhteyshenkilö(t): Lapin liitto (Satu Luiro, Hanne Junnilainen) 8

9 3. Kokeilut 3.1. Lapikas kasvun ja kehityksen aluehallintomalli Lapikas on Lapin liitossa valmisteltu esitys uudesta kansanvaltaan ja itsehallintoon perustuvasta aluehallinnosta. Sen tarkoituksena on selkiyttää nykyistä sekavaa aluehallintoa ja lisätä alueiden omaa päätösvaltaa. Lapin mallin ydin on oikea työnjako: kansanvaltainen aluehallinto vastaa alueen kehittämisestä, valtion alueviranomaisen vastuulle tulisivat valvonta- ja lupa-asiat sekä vastuu kansalaisten yhdenvertaisesta kohtelusta. Nykyisin aluetasolla toimivat maakuntien liitot, ELY-keskukset, TE-toimistot, maistraatit ja AVIvirastot lakkautettaisiin ja niiden tilalle toteutettaisiin edellä kuvattu kaksinapainen aluehallinto säätämällä kokeilulaki. Kansanvaltainen aluehallinto perustuu kuntavaalien yhteydessä suoritettaviin vaaleihin, joilla valitaan maakuntapäivien edustajat. Lapikas-mallissa on alustavasti esitetty kaksinapaisen hallinnon työnjako ja kansanvaltaisen hallinnon toteuttaminen käytännössä. Mallissa toteutuisi monen luvan osalta yhden luukun periaate ja aluekehityksessä bottom up-toimintatapa. Esitys: Lapikas-mallin sisältö otetaan huomioon luotaessa maahan uusia itsehallintoalueita. aluekehitystehtävät tulee siirtää osaksi itsehallintoalueiden toimialaa. Lisäksi maakunnan liittojen (myöhemmin itsehallintoalueiden) käyttöön palautetaan maakunnan kehittämisrahan kaltainen joustava ja riskien ottoa sietävä kevyen hallinnoinnin rahoitusinstrumentti, joka on tarkoitettu erityisesti innovatiivisten kokeilujen toteuttamiseen. Vastuutaho ja yhteyshenkilö(t): Lapin liitto (Mika Riipi) 9

10 3.2. Arjen turvaa maaseudun palveluverkosto Maaseudun arjen palveluverkosto -hanke pohjautuu Lapissa toteutettuihin turvallisuushankkeisiin. Niissä on todettu, että palveluntarjoajia kylissä on enemmän kuin on kunnissa tiedetty ja palvelut ovat monesti kohderyhmiltään ja ajallisestikin päällekkäisiä. Hankkeissa on myös todettu ja todennettu, että yhteistoiminnan keinoin, yhdistämällä alueelliset ja paikalliset resurssit on mahdollista tuottaa harvaan asutulle maaseudulle nykyisillä resursseilla enemmän hyvinvointia lisääviä palveluja kuin tällä hetkellä kyetään tuottamaan. Sopimuksellisesti toteutettava yhteistoiminta tukee merkittävästi kuntaa ja vahvistaa paikallista järjestö- ja elinkeinoelämää. Hankkeen päätavoite on lisätä harvaan asuttujen alueiden ihmisten hyvinvointia ja arjen turvallisuutta sekä ehkäistä syrjäytymistä vahvistamalla ja monipuolistamalla lähi- ja etäpalveluja laajaalaisen ja eri sektorirajat ylittävän yhteistyöverkoston avulla (paikallinen toimintamalli). Tavoitteena on laajentaa toimintamallia naapurimaakuntiin ja toteuttaa hanke kolmen maakunnan - Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yhteisenä hankkeena. Maaseudun arjen palveluverkosto - hankkeen tuella perustetaan ja vakiinnutetaan arjen turvan - toimintamallin mukainen paikallinen palvelujen yhteistoimintaverkosto kuntaan. Yhteistoimintaverkostossa kunta, paikalliset järjestöt, elinkeinojen edustajat ja Leader toimintaryhmät, seurakunnat, ELY-keskukset, maakuntien liitot sekä muut toimijat mahdollistavat paikallisten resurssien koordinoinnin ja yhteiskäytön. Yhteisesti sovitulla toimintamallilla tuotetaan ennalta ehkäiseviä matalan kynnyksen lähi- ja etäpalveluja maaseudulla. Esitys: valtioneuvosto sitoutuu edistämään ohjeillaan ja kokeilurahoituksella Arjen turvaatoimintamallin edelleen kehittämiseen. Kunnille asetettavissa suunnitteluvelvoitteissa otetaan huomioon Arjen turvaa-hankkeissa esitetyt suositukset. Vastuutaho ja yhteyshenkilö(t): Lapin liitto (Maiju Hyry, Marjo Säärelä) 3.3. Vihreän talouden toimintamalli agrokeskukset Luonnonvarakeskus (Luke) ja ProAgria Lappi kehittävät vihreän talouden toimintamallia Sodankylässä, Posiolla, Sallassa ja Savukoskella. Tavoitteena on vauhdittaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen perustuvaa toimintaa maaseudulla. Vihreä talous käyttää luonnonvaroja ja biomassoja kestävällä tavalla ja pyrkii lisäämään ihmisten hyvinvointia ja huolehtimaan ympäristöstä. Siinä ei synny jätettä, koska kaikki raaka-aine ja energia kiertävät suljetussa järjestelmässä. Tällaisissa järjestelmissä yritykset täydentävät toisiaan ja tuottavat lisäarvoa toisilleen kierrättämällä tehokkaasti raaka-aineita, teknologiaa, palveluja ja energiaa. Toisen jäte tai sivuvirta voi olla toisen raaka-aine. Vihreän talouden toimintamallin kokeiluhankkeessa testataan ja kehitetään malliin liittyviä ideoita muutamissa kokeilukylissä. Hankkeessa mukana oleviin kyliin muodostetaan verkostomaisesti toimivia agrokeskuksia, joissa paikallinen tuotanto, jalostus, energiantuotanto ja markkinat 10

11 kohtaavat. Hankkeessa testataan ja tarkennetaan myös uusia yhteistyön ja omistajuuden muotoja sekä luodaan konkreettisia ja digitaalisia verkostoja. Lisäksi mallintamisen avulla selvitetään vihreän talouden toimintamallin kriittisiä kohtia ja etsitään ratkaisuja niihin. Tarkoituksena on, että Lapissa kehitettävää toimintamallia voidaan soveltaa tulevaisuudessa myös muualla Suomessa. Esitys: Hankkeelle annetaan hallituksen kärkihankkeen status ja sille turvataan hallituskauden mittainen MMM:n kautta tuleva kehittämisrahoitus. Vastuutaho ja yhteyshenkilö(t): ProAgria lappi (Keijo Siitonen) 3.4. Rovaniemi arktisen kiertotalouden mallikaupunki Napapiirin Energia ja Vesi Oy on aktiivisesti toteuttanut kiertotalouteen liittyviä investointeja. Esimerkiksi kesällä 2013 valmistunut tuhkarakeistamo jalostaa energiantuotannossa poltetun puun ja turpeen tuhkan metsien kasvu- ja terveyslannoitteeksi, joka on valmis myytävä tuote. Suosiolan lämpövoimalaitokseen vuonna 2014 käyttöönotettu savukaasupesuri ehti jo vajaan vuoden 2014 aikana korvaamaan noin 56 GWh polttoaineita hukkalämpöä hyödyntämällä. Paikalliset polttoaineet, turve ja puu kattoivat Rovaniemen Energia -konsernin polttoainekäytöstä vuonna 2014 yhteensä noin 97,8 %. Mustikkamaan polttoaineterminaalin edelleen kehittäminen on tulevaisuudessa yksi painopistealueista. Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n tavoitteena tehdä Rovaniemestä arktisen kiertotalouden mallikaupunki. Hankkeen vaikuttavuus perustuu jo tehtyihin kehittämistoimenpiteisiin ja niiden edelleen jatkamiseen. Tavoitteena on myös se, että energiaan, veteen ja jätteisiin liittyvästä liiketoiminnoista osa siirtyy ulkopuolisten yritysten ja aloittavien start-up yritysten hoidettavaksi. Samoin tavoitteena on edelleen tiivistää yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa. Arktisesta kiertotalousmallista on tarkoitus tehdä kehittämissuunnitelma välisenä aikana. Tämän suunnitelman mukaisesti aloitetaan yhteistyössä yritysten ja alueen sidosryhmien kanssa varsinaisen arktisen kiertotalouskonseptin toteutus. Tavoitteena on, että kiertotalouskonseptin toteutuksessa on alusta saakka mukana kansainvälisiä kumppaneita esimerkiksi talvikaupunkien verkostosta. Kokemuksia kiertotalousmallista voidaan käyttää koko Suomen kiertotalouden kehittämiseksi. Esitys: Arktisen kiertotalouden mallia kehitetään Rovaniemellä Sitran kansallisena kokeiluna ja Sitran osarahoituksella. Vastuutaho ja Yhteyshenkilö(t): Napapiirin Energia ja Vesi Oy (Markus Tykkynen) 11

12 3.5. Logistiikkatuki Kuljetusetäisyydet ovat pohjoisessa pysyvä haaste, jonka merkitys on korostunut rikkidirektiivin vaikutusten tultua täysimääräisenä yritysten kustannuksiin. Kuljetustuen tarkoitus on vähentää syrjäisemmästä sijainnista yrityksille aiheutuvaa haittaa. Tuella kannustetaan myös pääomien hakeutumista alueille, missä muut luontaiset kilpailuedellytykset ovat kunnossa. Se on ainoa Suomen EU-liittymissopimuksessa hyväksytty suora yritystuki harvaan asutulle pohjoiselle alueelle. Suomessa kuljetustukia on varattu 10 M / vuosi. Ruotsissa kuljetustukia maksetaan kymmenen kertaa enemmän, noin 50M vuodessa. Tämä on saanut vuosien mittaan myös suomalaisia yrityksiä siirtämään liiketoimintansa ja näin ollen myös verotulonsa Ruotsin puolelle. Nykyinen kuljetustukilaki on voimassa vuoden 2017 loppuun asti. Kuljetustukea tulisi kehittää uudeksi logistiikkatueksi niin, että tuen piiriin pääsevät kaiken kokoiset yritykset, ulkomaankuljetukset ja myös paluukuljetukset. Logistiikkatuki voitaisiin toteuttaa ensivaiheessa nelivuotisena kokeiluna. Esitys: Hallitus selvittää uusimuotoista logistiikkatuen hyväksyttävyyden EU:ssa ja kokeilee sitä vuosien ajan. Kokeilun pohjalta päätetään tuen pysyvästä käyttöönotosta. Vastuutaho ja Yhteyshenkilö(t): Lapin Kauppakamari 12

13 4. Infrastruktuuri ja saavutettavuus Lapin liikennejärjestelmää kehitetään osana arktisen Euroopan liikennejärjestelmää, organisaatioiden, kulkumuotojen ja valtioiden rajat ylittävällä yhteistyöllä. Tavoitteena on mahdollistaa kaikille väestöryhmille turvalliset ja sujuvat matkat, tukea maakunnan vetovoimaisuutta ja vahvistaa Lapin ja koko Suomen kilpailuasemaa yritysten toiminta ja investointiympäristönä Valtatie 4 välillä Oulu-Kemi ja Valtatiet 21 välillä Kolari-Muonio Valtatie 4 on tärkein maantieyhteys etelästä Lappiin ja osa Perämerenkaarta. Yhteysvälin liikenne on kasvanut voimakkaasti. Raskaan liikenteen osuus on suuri ja tie on keskeinen kuljetusreitti. Liikenne jonoutuu ajoittain ja pitkämatkaisen liikenteen osuus on huomattava. Lapin kaivostoiminnan ja matkailun kehittyminen korostavat yhteysvälin merkitystä. Vt 21 tieyhteys on merkittävä yhteys Suomesta Norjaan ja sen merkitys on kasvussa. Tie on rakenteelliselta kunnoltaan heikko ja se on ainoita vielä rakenteeltaan puutteellisia valtatieyhteyksiä Suomessa. Tiellä on norjalaista ja ruotsalaista liikennettä eikä korvaavaa yhteyttä ole. Tieosuuden peruskorjaus ja väylärakenteen digitalisointi on edellytys Aurora-hankkeen (älyliikenteen testausalustan) totuttamiselle. Esitys: vt 21:n kunnostaminen sekä varustaminen moderneilla tietoliikenneyhteyksillä ja mittauslaitteille välillä Kolari - Muonio toteutetaan nopeutetussa aikataulussa vuodesta 2016 alkaen. Lapin ELY-keskukselle osoitetaan tarvittava määräraha 35 meur. Vastuutaho ja yhteyshenkilö(t): Lapin ELY-keskus (Jaakko Yli-Nampa) 4.2. Laajakaista Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta, jonka tavoitteena on, että vuoden 2015 loppuun mennessä yli 99 % vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista on enintään kahden kilometrin etäisyydellä 100 Mbit/s nopeudella toimivasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Lapissa kattavuudessa päästään vain noin puoleen tavoitteesta. Lapin tavoitteena laajakaistan osalta on: a) Rahoituksen ja jatkuvuuden turvaaminen b) Erillisratkaisu erityisen haasteellisille alueille c) Taajama-alueiden laajakaistapalveluiden varmistaminen d) Kaiken markkinapotentiaalin hyödyntäminen huomioimalla vapaa-ajanasunnot 13

14 Esitys: Hallitus sitoutuu viemään loppuun laajakaista kaikille-hankkeen rahoitustarve on 27,0 M. Erityisen haastaville alueille luodaan oma erillisratkaisunsa, rahoituksen tarve 8 Meur. Hallitus varmistaa mahdollisuuden osoittaa Kestävää kasvua ja työtä - ohjelmaan varattuja Euroopan aluekehitysrahaston varoja laajakaistarakentamiseen. Vastuutaho ja Yhteyshenkilö(t): Lapin liitto (Päivi Ekdahl, Ritva Kauhanen) 4.3. Lentoliikenne Suomen lentoliikennestrategiasta puuttuu kehittämisnäkökulma, eikä se huomioi vientiteollisuuden ja matkailun tarpeita. Suomeen tarvitaan lentoliikenteen kehittämisstrategia, joka perustuu kansantaloudelliseen hyödyn maksimointiin ja edistää suorien kansainvälisten yhteyksien syntyä. Ulkomaankaupan ja kansainvälistymisen näkökulmasta lentoliikenne on välttämättömyys. Yritysten kilpailukyvyn näkökulmasta saavutettavuus on toiseksi tärkein kilpailutekijä. Laajojen kansainvälisten tutkimusten mukaan 10 % lisäys lentoyhteyksissä kasvattaa BKT:ta 0,5 %. Suomen nykyisen lentoliikennestrategian positiivisin skenaario on nykytila ja muut skenaariot perustuvat lentoasemien lakkauttamisiin. Lentoasemien lakkauttamisen kansantaloudelliset vaikutukset ovat ristiriidassa muiden tutkimustulosten ja kansainvälisten trendien kanssa. Esitys: Lentoliikennestrategia tulee uudistaa ja laatia kasvua, kilpailukykyä ja kehitystä tukevaksi. Valtio vaikuttaa omistajaohjauksellaan niin, että kilpailua estävät sidokset valtioomisteisissa yhtiöissä ja niiden välillä puretaan. Vastuutaho ja yhteyshenkilö(t): Lapin liitto (Mika Riipi, Hanne Junnilainen) 4.4. Kemin sataman väylän syventäminen Kun Soklin fosfaattikaivoksen avautuminen varmistuu vuoden 2015 syksyllä, realisoituvat Kemin sataman investointitarpeet; Ajoksen väylän syventäminen 14 metriin. Kustannusarvio on n. 30 M. Pohjoiskalotin ainoana kaupallisena satamana Kemin sataman kilpailukyvyn parantaminen tukee koko maakunnan saavutettavuutta ja alueen taloudellista asemaa. Esitys: Kemin sataman väylän syventäminen 30 Meur sisällytetään valtion vuoden 2016 talousarvioon. Vastuutaho ja yhteyshenkilö(t): Kemin Satama Oy (Reijo Viitala) 14

15 4.5. Arktinen merikaapeli Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta avautuvaa Koillisväylää voidaan meriliikenteen lisäksi hyödyntää myös tietoliikenteessä. Kun Itämeren kaapeli yhdistetään Suomen kautta Koillisväylän merikaapeliin, syntyy uusi nopea yhteys Keski-Euroopasta Aasiaan. Koillisväylän arktinen kaapelisi lyhentäisi yhteyttä merkittävästi. Suomen kautta kulkiessaan kaapeli mahdollistaisi datakeskusten syntymisen Suomeen, erityisesti Lappiin. Yhtiöitä houkuttelee viileä ilmasto, toimiva moderni yhdyskuntarakenne ja alhainen energiavero. On arvioitu, että Suomen kautta kulkeva kaapeli voi edesauttaa teollisen työpaikan syntymistä (Cinia Group Oy). Kemin Digipolis Oy on selvittänyt Lapin parhaat sijoituspaikat datakeskustoiminnalle. Soveltuvat alueet asteikolla erinomaisesta-heikkoon on esitetty karttapohjalla. Samassa yhteydessä selvitettiin toimintaan liittyviä koulutustarpeita ja Lapin ammattikorkeakoulussa suunnitellaan datakeskustoiminnasta johtuvat koulutustarpeet huomioivaa koulutusohjelmaa. Esitys: Hallitus vaikuttaa vahvasti ja aktiivisesti arktisen datakaapelin sijoittumiseen niin, että se linjataan kulkemaan Suomen ja Lapin kautta. 15

16 5. Normien purkaminen Lappilaiset elinkeinotoimijat painottavat normien purkamisessa erityisesti niiden säännösten perkaamista, jotka haittaavat yritysten toimintaa, investointeja ja rakentamisesta. Hallitus on jo omassa ohjelmassaan ja pääministerin ilmoituksessa nostanut esille monta kannatettavaa asiaa. Näistä Lapissa priorisoidaan seuraavia: 1. Isojen teollisten hankkeiden osalta lupaprosessien kiirehtimismenettelyn käyttöön ottaminen ja rutiinilupa-asioiden siirtäminen ilmoitusmenettelyyn. 2. Valitusluvan edellyttäminen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen valittamiselta. 3. Lupa- ja valitusprosessien sujuvoittaminen ja viranomaisten keskinäisten valitusten määrä minimoiminen esimerkiksi ennakkoneuvontamenettelyllä. 4. Puun käyttämistä estävien rakentamismääräysten purkaminen. 5. Sääntelyn uudistaminen niin, että edistetään pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia hankintaprosesseihin. 6. Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen. 7. Oppisopimuskoulutuksesta työnantajille aiheutuvan hallinnollisen ja taloudellisen taakan keventäminen. Lappi on maakunta, jolla on pitkästi maarajaa kolmen naapurivaltion kanssa. Pohjoismaista kanssakäyntiä vaikeuttaa ylisäätely Suomessa ja säädösten poikkeavuus eri maissa. Kehittyvän pohjoisen mahdollisuudet saattavat jäädä suomalaisten yritysten ja työntekijöiden ulottumattomiin, ellei rajaesteitä voimallisesti ja systemaattisesti poisteta. Tämän vuoksi lappilaiset lisäävät listaan vielä kahdeksannen tärkeän kohdan: 8. Rajaesteiden purkaminen. Suurimmiksi rajaongelmiksi pk-yrittäjät Pohjoiskalotilla ovat kokeneet erilaisuudet säädöksissä, jotka liittyvät tulliin, arvolisäveroon, julkisiin hankintoihin, lupiin, kirjanpitoon, yrityksen perustamiseen ja yritysverotuksen. Myös rajatyöntekijöihin liittyvää normisto (verotus, sosiaaliturva) tulee selkiinnyttää. 16

Lapin tavoitteet. ja hallitusohjelma?

Lapin tavoitteet. ja hallitusohjelma? Lapin tavoitteet. ja hallitusohjelma? Ratkaisujen Suomi Strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Työllisyys ja kilpailukyky 1. Kilpailukyvyn vahvistaminen yrittäjyyden ja elinkeinoelämän edellytyksiä parantamalla

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Sisältöä ja panostuksia INNOFORUM-yhdessä tekemällä parasta palvelua pk-yrityksille seminaari Hotelli Rosendahl, Tampere 10.11.2015 Erkki Lydén Pirkanmaan

Lisätiedot

Lapin tavoitteet hallitusohjelmaan

Lapin tavoitteet hallitusohjelmaan 8.12.1014 Lapin tavoitteet hallitusohjelmaan Lapin liitto esittää tulevaan hallitusohjelmaan seuraavat seitsemän kokonaisuutta. Esitykset on pyritty laatimaan niin, että niitä on mahdollisimman helppo

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Lapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät. Jaakko Ylinampa, johtaja

Lapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät. Jaakko Ylinampa, johtaja Lapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät Jaakko Ylinampa, johtaja ULKOMAANKAUPAN OSUUS SUOMEN BKT:N ARVOSTA 80% 2/3 SUOMEN VIENNISTÄ SYNTYY UUDENMAAN ULKOPUOLELLA Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1 Laajakaista kaikille Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Haja-asutusalueiden 200 milj. laajakaistahankkeen työllistävyys Vaikutukset työllisyyteen Nopeat laajakaistayhteydet kaikkien ulottuvilla

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010 Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria Oulu 23.2.2015 Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Viestintäviraston puheenvuoro

Viestintäviraston puheenvuoro Viestintäviraston puheenvuoro Maaseudun laajakaistat -seminaari Päivi Peltola-Ojala 3.2.2011 Laajakaistan edistäminen Viestintäviraston toiminnan painopistealue Viestintävirasto huolehtii siitä, että yhteiskunnan,

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Digipolis Oy:n taustaa Kemin Digipolis Oy perustettu 1993 omistus: Kemi, Tornio, Keminmaa,

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Hyvinvointi ja terveys sekä

Hyvinvointi ja terveys sekä Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka Kärkihankkeet: Hyvinvointi

Lisätiedot

Maakuntahallitus 32 14.03.2016

Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Hallitusohjelma aluekehityksen kannalta Keski-Pohjanmaalla Kehittämisjohtaja Kaj Lyyski 5.6.2015 (Yhteenveto, Mkj Jukka Ylikarjula)

Hallitusohjelma aluekehityksen kannalta Keski-Pohjanmaalla Kehittämisjohtaja Kaj Lyyski 5.6.2015 (Yhteenveto, Mkj Jukka Ylikarjula) Hallitusohjelma aluekehityksen kannalta Keski-Pohjanmaalla Kehittämisjohtaja Kaj Lyyski 5.6.2015 (Yhteenveto, Mkj Jukka Ylikarjula) SISÄLLYS 1. Suomen tulevaisuuden visio, Suomi 2025 yhdessä rakennettu

Lisätiedot

Liikkuminen palveluina Mobility as a Service

Liikkuminen palveluina Mobility as a Service Mobility as a Service Suomesta älyliikenteen innovaatioalusta Suomeen kehitetään maailman ensimmäinen avoin innovaatioalusta liikkumisen palveluille. Tekes kokoaa -yhteisön, johon mukaan tulevien yritysten

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Aluehallinto muutoksessa

Aluehallinto muutoksessa Aluehallinto muutoksessa Ihmisellä on vapaus ja vastuu rakentaa omaa, perheensä ja läheistensä elämää. Luotamme toisiimme. Kunnioitamme toisiamme. Sovimme asioista. Pärjäämme vähemmällä sääntelyllä. MRL-päivät,

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen 2 Sisältö Green Fuel Nordic Oy Strateginen näkökulma Taktinen näkökulma

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1. Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.2015 Pauli Pullinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ajankohtaista

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin 29.09.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon ICT-toiminto 2 Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide: Luodaan

Lisätiedot

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi. Jalostus

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi. Jalostus Ajatus innovaatio-ohjelmaksi Tavoite EMKR:n toimintaohjelman tavoitteena on mahdollistaa kalatalouden arvoketjun kestävä kasvu ja uudistuminen. Ohjelman mukaisilla toimenpiteillä poistetaan alan kehittymisen

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) 284 Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee aurinkosähkön edistämistä kaupungissamme HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös Asia tulisi käsitellä kokouksessa 2.10.2012

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö Suomi tarvitsee kansainvälisen mittaluokan hiilineutraalin kiertotalouden referenssialueita

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Hallitusohjelman analysointia lainsäädännön näkökulmasta

Hallitusohjelman analysointia lainsäädännön näkökulmasta Hallitusohjelman analysointia lainsäädännön näkökulmasta Kuntamarkkinoiden lakiklinikka 9.9.2015 lakiasiain johtaja Arto Sulonen Hallinnon rakenteet Sote-uudistuksessa lähtökohtana kuntaa suuremmat itsehallintoalueet

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT

Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT Top-Nest hanke Nordic Energy Research (NER) rahoitteinen

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Lausunto Sivu 1 / 4 Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Pudasjärven kaupunginhallitus lausuntonaan toteaa, että maakuntasuunnitelma 2040 ja

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015

Lisätiedot