Seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan tunnistaminen ja puheeksi ottaminen. Elisa de Boer VIOLA väkivallasta vapaaksi ry

Transkriptio

1 Seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan tunnistaminen ja puheeksi ottaminen VIOLA väkivallasta vapaaksi ry

2 VIOLA väkivallasta vapaaksi ry Etelä-Savon alueella toimiva perhe- ja lähisuhdeväkivallan avopalveluyksikkö Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Tarjoaa palveluja väkivallan tekijöille ja uhreille matalan kynnyksen periaatteella Koulutusta, konsultaatiota ja työnohjausta viranomaisille, järjestöille ja muille yhteisöille, jotka työnsä puitteissa kohtaavat lähisuhdeväkivaltaa Mukana väkivaltatyön alueellisessa ja valtakunnallisessa kehittämisessä erilaisten hankkeiden sekä koulutus- ja viranomaisyhteistyön muodossa Toimintoja: Miesten asema, Kieppi, Saumuri, Varjo, avotyö, My Space, Not Yours! 2017

3 My Space, Not Yours! -hanke Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulosten perusteella nuoret kohtaavat erityisen paljon seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa ja selkeästi myös väkivallan uhkaa. Hankkeen myötä Mikkelissä kehitetään toimintamallia, jonka avulla pyritään ennaltaehkäisemään väkivallan uhkaa ja seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa. Hankkeessa viedään seksuaalista häirintää, seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa ja seurusteluväkivaltaa käsitteleviä menetelmiä osaksi yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten opetusta. 2017

4 My Space, Not Yours - hanke Koulutusta aiheiden tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen järjestetään mm. koulujen monialaiselle henkilökunnalle sekä opiskelijahuollon toimijoille. Oppilaat ja opiskelijat ovat vaikuttamassa menetelmien käyttöönottamiseen sekä osallistuvat vaikuttamistyöhön kouluympäristössä. Yhteistyössä mm. Mikkelin kaupunki, Ohjaamo Olkkari, Mikkelin Teatteri

5 Kouluterveyskysely 2013 Mikkeli 35% 30% 25% 20% 15% fyysinen uhka seksuaalinen väkivalta 10% 5% 0% Pojat lk Tytöt lk Pojat lukio Tytöt lukio Pojat ammattiopisto Tytöt ammattiopsto 2017

6 Tilastokeskuksen mukaan perhe- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli vuonna 2015 noin uhria, joista suurin osa (67,9%) oli naisia - Kuitenkin yli puolet törkeistä pahoinpitelyistä ja henkirikoksen yrityksistä kohdistui miehiin Uhreista neljännes oli alaikäisiä Epäillyistä 77,8% oli miehiä 40,7% oli avo- ja aviopuolisoiden välistä väkivaltaa - uhri oli nainen n. 80%:ssa tapauksista Perhe- ja lähisuhdeväkivaltarikosten määrä oli kasvanut 6,7% vuoteen 2014 nähden 2017

7 Turvallisuus Mikä toi turvaa lapsuuden perheessäsi? Mikä tuo turvaa nykyhetkessä, perheessä, parisuhteessa? 2017

8 Pelko Palauta mieleesi tilanne tai hetki jolloin pelkäsit? Miten reagoit sillä hetkellä? 2017

9 Toimintamalli Ammatillisen osaamisen lisääminen Hankkeen teemojen kiinnittäminen keskeisiin opetussisältöihin yläkouluilla, lukiossa Aiheen käsittely teatterin keinoin Koulujen terveydenhoitajat, kuraattorit, opettajat sekä oppilaat, opiskelijat toimijoina alusta alkaen /Arja Väänänen

10 Avainhenkilökoulutus: terveydenhoitajat, kuraattorit Avainhenkilöt huolehtivat menetelmien juurruttamisesta ja muiden kouluttamisesta Ohjauspolun muotouttaminen Opettajille oppimiskahvilat: neljä aihekokonaisuutta Ammattiopistolla teeman käsittely forum teatterin avulla Lukiolle aihe terveystiedon kokonaisuuteen Opiskelijat ja vanhemmat mukaan suunnittelemaan, miten he haluavat teemaa käsiteltävän Bella tyttöryhmät kaikille kouluille, ryhmät pojille suunnitteilla 2017

11 Mitä on väkivalta? Milloin pitäisi huolestua? 2017

12 Väkivallan kierre 2017

13 Seksuaalisen väkivallan tunnistaminen ja puheeksi ottaminen edellyttää tuntemusta siitä: mitä kaikkea seksuaalisella väkivallalla tarkoitetaan mitä oireita ja seurauksia seksuaalisella vakivallalla on halua olla ihmisenä ihmiselle ja kuulla kertojan tarina sellaisenaan arvottamatta, syyllistämättä ja empatiaa osoittaen (Hannila, K ) 2017

14 Mitä on seksuaalinen häirintä? Milloin pitäisi huolestua? 2017

15 2017

16 Häirinnän myytit 2017

17 Miten väkivalta ja seksuaalinen häirintä ja niihin suhtautuminen näkyvät työssäsi ja työyhteisössäsi? 2017

18 Oikeuksia ja lakeja Seksuaalioikeudet Ihmisoikeudet Suojaikäraja Lastensuojelulaki Rikoslaki Tasa-arvolaki 2017

19 Rikoslaki määrittää mitä on seksuaalinen väkivalta Alaikäisen pakottaminen seksuaaliseen tekoon on aina törkeä raiskaus (RL 20:2) Seksuaalinen häirintä (RL 20:5) Lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin (RL 20:8 b) Seksuaalipalvelun osto ja oston yritys nuorelta (RL 20:8 a) Raiskaus, törkeä raiskaus (RL 20: 1 & 2) Seksuaalinen hyväksikäyttö (RL 20: 5) 2017

20 Mitä on seksuaalinen väkivalta? Vallan käyttämistä niin, että loukataan seksuaalista koskemattomuutta Seksualisoituneen ilmapiirin luominen, viettely Puheen, katseiden, eleiden ja virikkeiden (visuaalinen, audiovisuaalinen materiaali) kautta Internetin kautta tapahtuva kontakti, seksuaalisesti virittyneet viestit, chatit, kuvat, videot, video-chat ym. Seksuaalinen koskettelu puolin tai toisin Paljastelu tai toisen riisuminen Käsin tai suulla kajoaminen puolin tai toisin Yhdyntä mihin tahansa kehon osaan Seksuaaliseen tekoon houkutteleminen Huom: voi sisältää tai olla sisältämättä voimakasta fyysistä ja/ tai henkistä väkivaltaa (Hannila, K ) 2017

21 Työntekijänä tarpeellista tietää ja muistaa o Lastensuojelulain 25 :n velvoite o Oman organisaation ohjeet, toimintamallit, palvelupolut o Verkostotyöskentely, kuka, mitä, kenellä kokonaisuus ja ohjat käsissä, tarpeellinen tiedonsiirto o Konsultointimahdollisuus o Koko perheen avun tarve: kokija, tekijä, altistuneet 2017

22 Mitä oireita ja seurauksia seksuaalisella väkivallalla on? 2017

23 Oireita: Tunteita: Masennus Syömishäiriöt Mielialanvaihtelut Vetäytyminen sosiaalisista suhteista Ihmissuhdevaikeudet Koulunkäyntivaikeudet Päihteidenkäyttö Itsestä huolehtimisen laiminlyönti Ylivirkeys yliväsymys Univaikeudet Viiltely Seksuaalisuudella oireilu Epämääräiset fyysiset kivut Dissosiointi Raskaus Takaumat Kostofantasiat Syyllisyys Likaisuus Suru Häpeä Katkeruus Viha, aggressiivisuus Pettymys Luottamuksen puute Epäluuloisuus Pelko, ahdistus Turvattomuus Näköalattomuus Outouden ja vierauden tunteet Ja paljon paljon muuta. (Hannila, K ) 2017

24 Seksuaalisen väkivallan tekijä Voi olla kuka tahansa ikään, sukupuoleen ja asemaan katsomatta: tuttu, tuntematon lähipiirin luottohenkilö, sukulainen, ammattihenkilö, huomattavasti vanhempi, nuorempi, samanikäinen, oma seurustelukumppani jne Mitä tutumpi ja turvallisempi sitä vaikeammat seuraukset väkivallan uhrille on. (Hannila, K ) 2017

25 Seksuaalinen väkivalta koskettaa kaikkia Omakohtaiset väkivallan tai kaltoinkohtelun kokemukset tai tieto läheisen ihmisen kokemuksista voivat vaikuttaa puheeksi ottoon ja käsittelyyn Millaisia tarinoita on kerrottu ja miten tarinat on kerrottu Vastuun, häpeän ja syyllisyyden tunteet, eivät rajoitu vain asianosaisiin (kollektiivinen häpeä) Vaikea teema helpompi sivuuttaa kuin kohdata Väkivalta koskettaa koko uhrin elinpiiriä sekä ilmi tullessa tekijän elinpiiriä laajalti (koulu, toverit, sukulaiset, läheiset) 2017 (Hannila, K )

26 Millaisia väkivaltaan tai seksuaaliseen häirintään liittyviä puuttumisen pulmia olet havainnut työssäsi? Millaisia ratkaisuja olet näihin löytänyt? 2017

27 Puheeksi ottaminen Seksuaalisuus ja seksuaalinen väkivalta ovat sallittuja puheeksi ottamisen teemoja muiden joukossa. Seksuaalista väkivaltaa pitää uskaltaa epäillä yhtenä asiakkaan pahoinvoinnin tai elämänvaikeuksien syynä. Asiasta pitää kysyä osana muita kysymyksiä. Puheeksi ottaminen nuorelle itselleen todella vaikeaa Pelko työntekijän reaktiosta, oma häpeä, syyllisyys, suru, halu suojella läheisiä. Asiakas saattaa tarvita työntekijän aloitetta voidakseen puhua asiasta. Haasteena voi olla myös se, ettei väkivaltaa kokenut tiedosta joutuneensa rikoksen uhriksi (Hannila, K )

28 Puheeksi ottaminen asiakkaan aloitteesta Asiakkaan aloite asiasta kertomiseen voi olla vain pieni viittaus johonkin juttuun, johon tarttuminen on tärkeää. Tapahtuman nimeäminen suoraan seksuaalisen väkivallan termein ei ole itsestään selvää. Tarina on tärkeää ottaa vastaan asiallisesti ja rauhallisesti. Asiasta kertominen on suuri luottamuksen osoitus ja vaatii asiakkaalta aina paljon. Asiakasta on hyvä kiittää luottamuksesta, luoda uskoa tulevaan ja ohjata asiakas sopivan avun piiriin. Huom. Jos tapaus on tuore, rikostutkinta olisi hyvä saada mahdollisimman nopeasti käyntiin (poliisilta lähete oikeuslääketieteelliseen tutkimukseen) ja asiakkaalle pitää aktiivisesti tarjota tukea myös tähän (Hannila, K )

29 Puheeksi ottaminen asiakkaan aloitteesta Rohkaise kertomaan, älä painosta. Kerro, että vaikeiden kokemusten purkaminen ja käsittely auttaa kokemuksesta toipumisessa. Kertomus voi olla pirstaleinen tai epäjohdonmukainen. Se kertoo kokemuksen traumaattisuudesta, ei tarinan epäuskottavuudesta. Auta kertomaan tarvittaessa: kysy lyhyitä yksinkertaisia kysymyksiä, mutta älä johdattele. Anna käsitteitä ja nimiä tapahtuneelle. Älä tee päätelmiä, kysy tarkennusta tarpeen mukaan. Tehtäväsi on kuulla ja ottaa vastaan, ei aloittaa rikostutkintaa. Ole empaattinen, älä sääli. Usko ja kestä, pysy rauhallisena (Hannila, K )

30 Kun epäilet asiakkaan joutuneen kaltoinkohdelluksi ja otat asian hänen kanssaan puheeksi Rauhoitu hetki ja mieti miten aloitat. Varmista, ettei mahdollinen tekijä ole paikalla. Ota katsekontakti ja kysy mahdollisesta kaltoinkohtelusta suoraan. Kysy selkeitä kysymyksiä, esimerkiksi onko sinua lyöty tai tukistettu. Tee tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä, esimerkiksi kuka, millä, miten tai kuinka monta kertaa sinua lyötiin tai mitä muuta tapahtui. Kuuntele, ole avoin ja rehellinen. Kerro miksi esität kysymyksiä, esimerkiksi huolen kautta Olen huolestunut 2017

31 Kerro, että kaltoinkohtelu on väärin ja se voi olla rikos. Kerro, että sinulla on tietynlaisista rikoksista ilmoitusvelvollisuus joko lastensuojeluun tai poliisille. Kerro, että kaltoinkohtelu yleensä jatkuu ja raaistuu, ellei siihen puututa. Väkivalta ei lopu itsestään. Huolehdi, että asiakas ymmärtää, mitä puhut Kartoita asiakkaan kokonaistilannetta. Arvioi välitön turvallisuuden tarve ja onko turvallista palata kotiin. Lähde:

32 Puhumaan pakottaminen on viimeinen keino, se ainakin veti minut lukkoon. Yleisesti olisin tapahtumien aikaan toivonut, että joku, kuka vain: perheenjäsen, opettaja, terveydenhoitaja, olisi nähnyt minussa muutoksen ja ymmärtänyt kysyä miten voin ja onko jotain tapahtunut. Saattaa olla, että olisin varmasti ainakin ensimmäisellä kysymisellä valehdellut, mutta tieto siitä, että on olemassa joku joka välittää ja on kiinnostunut ja jolle voisi ehkä asiasta kertoa, olisi varmasti auttanut paljon. Tärkeintä oli pohjaton usko siihen, että puhun totta ja että he uskoivat mun toipuvan. Pahimpia olivat ihmiset jotka epäilivät, väheksyivät tai menivät liiaksi pois tolaltaan asian takia. En halunnut joutua itse lohduttelemaan heitä. Tärkeää oli myös se, että he jaksoivat kuunnella loputtomasti puheitani, auttoivat näkemään valoa tunnelin päässä aina kun se oli itseltä hukassa. Maaret Kallion kirjasta Oon siellä jossain mun 2017

33 AUTA OIVALTAMAAN Mun kroppa, mä päätän! Otan vastuun itsestä ja muista Tiedostan omat ja muiden rajat Arvostan itseäni ja muita Luotan omiin tunteisiini ja osaan sanoittaa niitä Osaan sanoa EI! Uskallan kertoa kokemuksista, jotka aiheuttavat ei-toivottuja tunteita Asennekulttuuri! 2017

34 Materiaaleja Tässä linkki peda.netiin: Kts. yst. sivun oikea laita, kohta Materiaalia terveystietoon esim. Hankkeen sivu: Video teemasta Right to Choose -sivustolla: THL:n sivulta löytyy hyvät, valmiit kyselylomakkeet. Löytyvät osoitteesta: Tässä myös muutama muu hyvä linkki aiheeseen liittyen: n_siella%25cc%2588_jossain_mun_final_low.pdf

35 Kiitos! Linkkejä:

36 KIITOS!

37 Lähteinä myös Hannila, K Seksuaalinen väkivaltatyö. Helsingin tyttöjen talo. Luentomateriaali. Kalliolan nuoret ry. Kallio, M Oon siellä jossain mun. Seksuaalisesta väkivallasta toipuminen. Väestöliitto. f/ /oon_siella%25cc%2588_jossain_mun_final_low.pdf 2017

38 Hankevastaava My Space, Not Yours! -hanke Savilahdenkatu Mikkeli puh