Lohjan kaupungin matkailun suuntaviivat vuosille Lohjan kaupungin elinkeinopolitiikka on toimintaa, jolla kaupunki edistää yritys- ja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lohjan kaupungin matkailun suuntaviivat vuosille 2007 2013 Lohjan kaupungin elinkeinopolitiikka on toimintaa, jolla kaupunki edistää yritys- ja"

Transkriptio

1 Lohjan kaupungin matkailun suuntaviivat vuosille Lohjan kaupungin elinkeinopolitiikka on toimintaa, jolla kaupunki edistää yritys- ja elinkeinotoiminnan myönteistä kehittymistä, uusien työpaikkojen syntymistä sekä oman taloudellisen perustansa vahvistamista

2 SISÄLLYS 1. Matkailun visio vuoteen Matkailun nykytila ja merkitys Vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkat Matkailun kehittämisen painopisteet Lohja tunnetuksi ja vetovoimaiseksi matkailukaupungiksi Kaupungin infrastruktuuri matkailun tueksi Alueellisen matkailuyhteistyön kehittäminen...11 Liite

3 JOHDANTO Lohjan kaupunginhallitus nimitti kokouksessaan luottamushenkilöryhmän ja yritysjohtajaryhmän valmistelemaan Lohjan matkailun suuntaviivoja vuosille Luottamushenkilöryhmän kokoonpano oli seuraavanlainen: Ilkka Lähteenmäki, puheenjohtaja Leo Rintanen, varapuheenjohtaja Pekka Ilmarinen Tuula Jämsén Matti Pajuoja Leena Salvén Erja Vaarala Yritysjohtajaryhmään kuuluivat: toimitusjohtaja Markku Ignatius St. Laurence Golf Oy toimitusjohtaja Joonas Leikkola Koulutustalo Majakka Oy, Ryhmä X elinkeinonharjoittaja Ritva Patrikainen Huoneistohotelli Pohjolan Tuvat Honkaniemi johtaja Kalevi Rautjoki Vivamon toimintakeskus toimitusjohtaja Sami Seppälä Lohjanjärven Risteilyt Oy rehtori Seija Toivonen ja liikuntapalvelujohtaja Sirpa Arvonen Kisakallion Urheiluopisto Ryhmät kokoontuivat sekä yhdessä että erikseen. Yritysjohtajaryhmä toi valmisteluun näkemyksiä Lohjan matkailun nykytilasta ja kehittämismahdollisuuksista. Luottamushenkilöryhmä ohjasi ohjelman lopulliseen muotoonsa. Lohjan kaupungin matkailun suuntaviivat sisältää vision, nykytilakuvauksen, SWOTanalyysin sekä painopiste- ja toimenpideosan. Ohjelman liitteessä käsitellään taustatietoa Lohjan matkailun kehityksestä. 3

4 1. Matkailun visio vuoteen 2013 Lohjalle on pääkaupunkiseudulta ja Turun seudulta helppo tulla nauttimaan virkistävistä kokous- ja päivämatkailukohteista tai kokemaan mieleenpainuvia luonto-, liikunta- ja kulttuurielämyksiä luvun alussa Lohjalla on käytettävissä myös uuden kaupunkihotellin palvelut. Uudenmaan liiton matkailuvision ydinsanat ovat kulttuuri, kokous, meri ja pääkaupunki. Myös Uudenmaan liiton laatimassa Hiiden seudun matkailustrategiassa ja toimintaohjelmassa 1 painotetaan kokous- ja vapaa-aikamatkailun merkitystä. Työryhmän näkemyksen mukaan ydinsanoja Lohjan matkailustrategiassa sovelletaan muodossa luonto, liikunta, läheisyys ja luovuus. Luonto-, liikunta- kokous- ja kulttuuripalvelut muodostavat Lohjalla osallistuvan elämysmatkailun kehittämisalustan. 2. Matkailun nykytila ja merkitys Pääkaupunki on Lohjalle tärkeä sekä ulkomaisten matkailijoiden ensikohteena että päivämatkailun tärkeänä lähtöalueena. Pääkaupunkiseudulla asuu yli miljoona potentiaalista matkailijaa ja sieltä saapuvat ovat Lohjan matkailun tärkein asiakasryhmä. Pääkaupunkiseudun läheisyydestä johtuen Lohjalla kävijät ovat pääasiassa päivämatkailijoita. Pääkaupunkiseudun asukkaista kolme neljästä tuntee Lohjaa tavalla tai toisella. Parhaiten Lohjalta tunnistetaan Tytyrin kaivos, Lohjan Pyhän Laurin kirkko ja Lohjanharju. Omena ja järvi ovat seuraavaksi tutuimmat. Sen sijaan Lohjan tori, Vironperä, Neidonkeidas, Kisakallio ja Vivamo ovat jo paljon harvempien tuntemia. Lohjan lukuisat tapahtumat eivät ole vielä tavoittaneet tavallista pääkaupunkiseudun asukasta. Tosin tulokset perustuvat pieneen otantaan. 2 Myös Lohjan kesäasukkaat ovat kaupungin näkökulmasta merkittävä matkailijaryhmä. Lohjalla on noin vapaa-ajan asukasta. He ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä Lohjan kaupallisiin palveluihin ja toritarjontaan. Puutteeksi kesäasukkaat kokevat, ettei Lohjanjärveä hyödynnetä enemmän. Eniten odotuksia on Aurlahden rannan ravintola- ja kahvilapalveluille. 3 Lohja on monipuolinen lähimatkailukohde yli miljoonalle matkailijalle Lohjan vahvuutena on sen keskeinen sijainti Uudenmaan metropolialueella. Lohjalle pääsee puolessa tunnissa pääkaupunkiseudulta ja kolmessa vartissa lentoasemalta. Vuonna 2009 moottoritien valmistuttua matka Turusta Lohjalle vie aikaa tunnin verran. Toteutetuista tutkimuksista käy selville, etteivät pääkaupunkiseutulaiset kuitenkaan vielä tunne hyviä moottoritieyhteyksiä Lohjalle, koska antavat liikenneyhteyksistä huonon arvion. Pääkaupunkiseudulla Lohjasta on lapsiystävällinen, muttei erityisen viihtyisä mielikuva. 4 Lohjan markkinointiviestintä on pitkään perustunut omenaimagoon. Lohjan matkailullista imagoa ei ole laajamittaisesti tutkittu, mutta Helsingin keskustassa toteutettu matkailun katugallupin mukaan tämä viesti ei ole tavoittanut toivotussa määrin 1 Hiiden seutu 2013 matkailu, strategia- ja toimintaohjelma, Matkailun katugallup Helsingissä, Mökkiläisten palvelukartoitus, Pääkaupunkiseudun muuttohalukkuus,

5 ulkopaikkakuntalaisia. Tunnettuna matkailukohteena Lohjalla erottuu toistaiseksi vain Tytyri. 5 Matkailutuotteena Tytyrissä on runsaasti kehittämispotentiaalia innovatiivisille matkailuyrityksille. Muita vielä orastavia matkailun kärkikohteita ovat Lohjan kirkko ja Vivamo hengellisenä sekä Kisakallio ja St Laurence Golf liikunnallisina elämysmaailmoina. Lohjanharju ja Lohjanjärvi ovat tunnettuja ja tarjoavat toistaiseksi vielä lähes hyödyntämättömiä mahdollisuuksia matkailukohteina. Yksi kehittämismahdollisuuksia tarjoava on Lempolan vesitorni, josta avatuu erinomainen näkymä niin kaupunkiin kuin Lohjanjärvelle. Myös Porlasta ja Aurlahdesta on mahdollista kehittää kaupunkilaisten olohuone ja vapaa-ajan viettäjälle portti ja ikkuna ainutlaatuiseen, eteläsuomalaiseen järvimaisemaan. Haasteena on kehittää lapsiperheille talvisia elämyskohteista, sillä nykyisellään matkailuyritysten palvelutarjonta on vahvimmillaan kesäisin. Lohjalaiset kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut ovat korkeatasoiset. Lohjan musiikkiopisto ja Lohjan kaupunginorkesteri ovat valtakunnallista huipputasoa. Lohjan Tenoripäivät tunnetaan musiikkipiireissä. Lukuisat tapahtumat, mm. Omenakarnevaalit ja Menneen ajan Joulumarkkinat, vetävät lähialueilta Lohjalle vierailijoita, joita varten tapahtumien ketjuttaminen, palveluiden tuottaminen ja markkinointi ovat tulevaisuuden haaste. Lohjan matkailuilmettä voi parantaa pienin keinoin Työryhmän näkemyksen mukaan Lohjan matkailullisena haasteena on vaatimaton tunnettuus kaupungin rajojen ulkopuolella. Haaste on osittain viestinnällinen ja edellyttää edellä mainittujen Lohjan vahvuuksien esille tuomista nykyistä kohdennetummin. Merkittävä apu viestinnässä tulee olemaan kaupungin yhtenäinen graafinen ohjeistus. Heikkouksina matkailukuvassa ovat toistaiseksi riittämättömät majoitusmahdollisuudet. Kisakallion Urheiluopisto ja Vivamon toimintakeskus ovat parhaillaan investoimassa hotellitasoiseen majoituskapasiteettiin luvun alussa Lohjalla ovat käytettävissä myös uuden kaupunkihotellin palvelut. Ydinkeskustan viihtyisyyden lisäämisen ja ulkoasun parantamisen työryhmä katsoo Lohjan matkailullisen kaupunkikuvan kannalta tärkeäksi. Monet Lohjan matkailukuvan kauneusvirheistä ovat korjattavissa suhteellisen vähällä rahalla. Automatkailijan opastus Lohjalle ei työryhmän mukaan ole riittävän selkeä, onpa sitten kyse viitoituksesta moottoritieltä Lohjalle, Hanko Hyvinkää-tieltä Lohjan keskustaan tai Lohjan keskustassa Suurlohjankadulle, Kauppakadulle, Laurinkadulle tai vaikkapa torille. Myös Lohjan keskustan pienliikenneväylien opasteiden yhtenäistäminen edesauttaa Lohjan kesän helmien harjun, Aurlahden ja Rantaraitin kokemista. Kun Lohja avautuu ulkomaailmalle, on tärkeää, että kaupunkia, väyliä ja reittejä kehitetään myös matkailijan näkökulmasta. Samoin työryhmä näkee tärkeäksi parantaa Lohjan matkailupalvelukeskuksen saavutettavuutta matkailijan näkökulmasta. Lohja voi tarjota edellytykset osallistuvaan elämysmatkailuun Matkailu on Lohjalla suhteellisen pieni toimiala. Matkailun merkitystä arvioitaessa on kuitenkin huomioitava sen välittömien vaikutusten lisäksi myös välilliset vaikutukset. Kaupungissa vieraileva matkailija ostaa matkailupalvelujen ohella tavanomaisia kaupan palveluja ja muita palveluja. 5 Matkailun katugallup Helsingissä,

6 Helsinki, pääkaupunkiseutu ja ympäröivä Uusimaa ovat Suomen vetovoimaisin ympärivuotinen matkailualue. Pieniä, vetovoimaisia kaupunkikohteita on onnistuttu kehittämään myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tästä esimerkkinä on Porvoo. Lohjalla on kaikki edellytykset saavuttaa samaa vetovoimaisuutta omassa matkailussa. Tosin työryhmä katsoo kuntatalouden tulevaisuudessa asettavan haasteita myös matkailuinfrastruktuurin kehittämiseen. Päätöksenteko vaatii pitkäjänteisyyttä ja tulevaisuuden näkemystä siitä, missä matkailun kehittämiskohteissa kaupungin kannattaa olla mukana. Tärkeimpiä ovat ne, joita kehittämällä matkailun ja kaupan yrittäjät voivat lisätä liikevaihtoaan ja samalla myös kaupunkilaiset parantaa vapaaajanviettomahdollisuuksiaan. Kaupungin tuleekin hakeutua aktiivisesti yhteistyöhön alueen suurimpien toimijoiden kanssa. Me tarvitsemme Helsinkiä ja Helsinki tarvitsee meitä Helsingin matkailustrategiassa haetaan seudullisia kumppaneita. Helsingin matkailu- ja kongressitoimisto ja Helsinki Expert Oy ovat kiinnostuneet tuotteistetuista, omaperäisistä ja tasalaadukkaista matkailupalveluista. Helsinki hakee noin tunnin ajomatkan päässä sijaitsevia kohteita, jotka tuovat lisäarvoa Helsingin markkinointiin. Työryhmän mukaan Lohjan tulee hakeutua Helsingin kumppaniksi. Avainasemassa ovat kuitenkin eturivin matkailuyritykset, joilla on mahdollisuus käyttää markkinointivoimaa ja yhdistää omiin palveluihinsa pienten matkailuyritysten ohjelmapalveluja. Lohjan matkailu- ja elinkeinotoimen tulee osaltaan olla aktiivinen yhteistyöketjujen edistäjä ja kehittäjä. Koko läntisen Uudenmaan käsittävässä matkailun seudullisessa klusteriselvityksessä 6 vuonna 2006 todetuista matkailun trendeistä ovat lohjalaisittain mielenkiintoisimpia seuraavat: ihmiset kaipaavat matkailusta elämyksiä, sisältöä ja ohjelmaa. Henkisten, hengellisten ja luonnon kokemiseen liittyvien palvelujen kysyntä kasvaa. Lyhytlomailu lisääntyy. Liikuntamatkailu on osa vapaa-aikaa. Tilojen ja välineiden vuokraustoiminta yleistyy. Wellness-ajattelu sisältyy matkailupalveluihin. Juniori- ja seniorimatkailu kasvaa yhdessä ja erikseen. Venäläisten ja muiden lähialueilta tulevien matkailijoiden määrä moninkertaistuu. Matkailupalvelujen myynti verkostojen ja Internetin kautta valtaa alaa. Matkailu jakautuu tee se itse -matkoihin ja avaimet käteen -matkoihin. Yritysten ketjuuntuminen kiihtyy. Polttoaineiden hinnat kallistuvat. Klusteriselvityksessä tuotteistaminen on koettu yhdeksi tärkeimmistä Länsi-Uudenmaan matkailuyritysten haasteista. Valtakunnallisista matkailuteemoista Lohjalle sopivat kokous-, hyvinvointi-, ostos-, vesi-, golf- ja lumi- ja jäätuotteet. Erityisteemoiksi Lohjalle soveltuvat tarinat, työ, ruoka, pimeys ja joulunaika. Myös reittituotteet sopivat alueelle, onpa sitten kyse pyöräilystä, historiasta, melonnasta, patikoinnista tai luistelusta. Lohjalla on mahdollisuus tarjota matkailijalle tilaisuus osallistua monenlaisiin elämyksiin, joissa yhdistyy upealla tavalla luonto, liikunta, läheisyys ja luovuus. Lohjan seudun matkailuyrityksissä on nyt vahva kehittämisen halu. Parhaillaan on vireillä useita kontakteja ja neuvotteluja, joissa yritykset hakevat innolla yhteisen tekemisen mahdollisuuksia. Matkailun pohjavire on nyt oikeansuuntainen. 6 Länsi-Uudenmaan klusteriselvitys: matkailu,

7 3. Vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkat Lohjan valtteja ovat monipuolinen luonto sekä liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut sekä liikenteellinen saavutettavuus. Lisäetuna Lohjalla on myös se, että mielenkiintoiset matkailukohteet ja vapaa-ajan viettopaikat ovat pienessä kaupungissa suppealla alueella. Vahvuudet Sijainti ja saavutettavuus Järvi-, lehto- ja harjuluonto Kulttuurin eri muodot Liikunta Muutamat kärkikohteet Mahdollisuudet Metropolialueen matkailun tarpeet Matkailun trendien hyödyntäminen Tuotteistaminen Kokousmatkat Osallistuvat elämykset Matkailutarjonta lapsille Yhteistyö ja verkostoituminen Heikkoudet Tunnettuus Kaupunkikuva Majoitusmahdollisuudet Huippukohteen puute Matkailutoimijoiden puute Talvimatkailukohteet Markkinoinnin organisointi Uhkat Muiden matkailualueiden nopeampi kehittyminen Taloudellisten voimavarojen priorisointi muuhun toimintaan kaupungin päätöksenteossa Taloudellinen taantuma 7

8 4. Matkailun kehittämisen painopisteet Kaupungin matkailun kehittämisohjelman valmistelussa päädyttiin kolmeen painopistealueeseen: Lohja tunnetuksi ja vetovoimaiseksi matkailukaupungiksi kaupungin infrastruktuuri matkailun tueksi alueellisen matkailuyhteistyön kehittäminen 4.1. Lohja tunnetuksi ja vetovoimaiseksi matkailukaupungiksi Lohjalla ei ole yhtä ylivoimaisen vetovoimaista matkailukohdetta. Turisteille voidaan tarjota osallistuvia matkailuelämyksiä mm. Kisakalliossa, Karnaistenkorvessa, Tytyrissä, Aurlahti Porlassa, Lohjanjärvellä, golf-kentällä ja Vivamossa. Näissä kohteissa toimivia matkailuyrittäjiä on kannustettava kehittämään alueelle yhteisiä tuotteita ja markkinointikonsepteja. Lohjan kaupungilta oli rohkaiseva ele säästää Karnaistenkorpi voimallisilta metsänhakkuilta. Lohjan kaupungin matkailukuvan rakentaminen Lohjalla on viestintä- ja markkinointiorganisaatio Lohja saadaan erottumaan matkailukohteena sukunäköiset perusviestit ja rekrytointi visuaalinen ilme matkailu-, asukas-, yritys- ja rekrytointiviestinnässä kärkikohteet matkailukuvan osana Lohjan valtuusto ja -hallitus Lohjan viestintä- ja markkinointiorganisaatio Lohjan elinkeinotoimi ja matkailupalvelukeskus Kaupungin markkinointisuunnitelma tehty ja toteutetaan Kaupungin tunnettuus ja kiinnostavuus matkailukohteena Kohderyhmien tunnistaminen lyhytlomalaiset lapsiperheet tapahtumakävijät kokousjärjestäjät luonto- ja liikuntamatkaajat wellness-palvelujen käyttäjät ryhmämatkailijat Matkailuyritykset, Lohjan matkailupalvelukeskus Yritykset ovat markkinoinnissaan valinneet kohderyhmänsä Kaupungin eri toimialat ovat yhdessä valinneet ydintapahtumat ja kohderyhmät 8

9 Matkailu- ja vapaa-ajan palvelujen tuotteistaminen tuotteistaminen valtakunnalliset kärkituotteet tuotteistamisen koordinointi Yritykset Oppilaitokset Jatkuva Yritykset ovat tuotteistaneet ja hinnoitelleet palvelunsa ja keskittyneet ydinliiketoimintaansa Yhteistyön koordinointi Lohjan matkailussa säännölliset ideointitapaamiset alan kehittämiseksi Lohjan elinkeinotoimi ja matkailupalvelukeskus Matkailuyritykset Jatkuva Tapaamisten määrä ja tulokset eri kokoonpanoilla (kaupungin eri toimialat, yritykset keskenään, yritykset ja matkailupalvelukeskus) Yhteismarkkinointi Lohjan matkailussa yhteismarkkinointisuunnitelman laatiminen yritysten keskinäinen yhteismarkkinointi matkailupalvelukeskuksen koordinoima yhteismarkkinointi kaupungin ja kaupallisten toimijoiden yhteistyö Eturivin matkailuyritykset Lohjan matkailupalvelukeskus 2009 Yhteismarkkinointiin osallistuvien toimijoiden määrä ja tulokset eri kokoonpanoilla Länsi-Uudenmaan matkailuklusterin kehitys 9

10 4.2. Kaupungin infrastruktuuri matkailun tueksi Kaupungilla ei ole matkailuinfrastruktuurin kehittämiseen ja ylläpitämiseen korvamerkittyä budjettia. Lohjanjärven ja Lohjanharjun näköala- ja virkistyspaikat ovat huonosti hoidetut. Haikari Liessaari, Aurlahti Porla, Rantaraitti, Karnaistenkorpi, Törmän avolouhos, Torholan luolat ja Karkali eivät nykytilassaan tarjoa matkailijalle sellaisia elämyksiä, joita ne parhaimmillaan voisivat tarjota. Lohjan kaupungin omistamia matkailualueita voidaan kehittää joko pienimuotoisesti tai Lohjan isona juttuna. Matkailun tarpeet huomioidaan kaupungin suunnittelussa Lohjan kaupungin yhteisen tahtotilan määrittäminen matkailussa kaupungin matkailutoimintojen organisointi matkailuinfran kehittämisen budjetointi Lohjan valtuusto ja hallitus 2008 Matkailun organisointi toimialojen yli toteutettu Matkailun infrasruktuurin tarvitsema budjetti eriytetty kaupungin talousarviossa Matkailun pienet jutut matkailuympäristön siisteys ja yleisilme autoilijan opasteet ja tienvarsi-infopisteet näköalapaikat ulkoilureitit ranta-alueet pysäköintikäytännöt kehittämis- ja elinkeinojaoston ja teknisen lautakunnan yhteistyön koordinointi Lohjan valtuusto ja -hallitus Kehittämis- ja elinkeinojaosto Kaupunkisuunnittelukeskus Vuosisuunnitelmissa matkailun pieninfrastuktuurin kehittäminen ja ylläpito 10

11 Matkailun isot jutut Tytyri Lohjanharju Lohjanjärvi Aurlahti Porla Rantabulevardi Lohjansaari Karnaistenkorpi kehittämis- ja elinkeinojaoston ja teknisen lautakunnan yhteistyön koordinointi Lohjan valtuusto ja -hallitus Kehittämis- ja elinkeinojaosto Kaupunkisuunnittelukeskus Investointisuunnitelma tehty ja toteutetaan vuosiohjelmissa Public-private-toteutusten määrä ja tulokset Neuvonta- ja kehittämispalvelut kokonaisvaltaiset neuvontapalvelut matkailijalle kehittämispalvelut yrityksille (toimialan, yrittäjyyden ja tuotteistamisen kehittäminen) ryhmämatkailjoiden palvelun kehittäminen Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy, Lohjan matkailupalvelukeskus ja Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry jatkuva Matkailupalvelun asiakasmäärät Matkailutoimialan kehitys ja kasvu 4.3 Alueellisen matkailuyhteistyön kehittäminen Läntisellä Uudellamaalla on kokemuksia monikuntavetoisesta matkailupalveluyrityksestä. Toimintaa ei ole saatu tulokselliseksi. Lohjan kaupungilla on oma matkailupalveluyksikkö, jonka pääasiallisina asiakkaina ovat päivämatkailijaryhmät. On selvitettävä sellaisen alueellisen matkailun markkinointiyhtiön toimintaedellytykset, jonka enemmistöosakkaina ovat alueen tärkeimmät matkailuyritykset. Tällaisessa yrityksessä Lohjan kaupungilla on vähemmistöosakkuus, jolla varmistetaan, että kaupungin matkailupanostukset palvelevat yhteisiä tavoitteita. Alueellisen markkinointiyhtiön perustaminen on ajankohtainen, kun matkailua on ensin kehitetty yhteistyöpohjalta ja löydetty toimivat yhteistyömallit. Alueellisen markkinointiyrityksen tehtävänä on seudullisen matkailuyhteistyön koordinointi, seudullinen tuotteistus, sähköinen kaupankäynti, puhelinmyynti ja markkinointi. 11

12 Osallistuminen alueellisen matkailun kehittämiseen kestävä kehitys matkailussa ryhmäkehittämishankkeet Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Lohjan matkailupalvelukeskus 2007 jatkuva Kehittämiseen osallistuvien yritysten määrä ja tulokset Asemointi metropolialueella vahvuuksien esilletuominen yhteistyökumppanien valinta Lohjan elinkeinotoimi Lohjan matkailupalvelukeskus 2007 jatkuva Yhteistyön syvyys Helsingin matkailun kanssa: yhteistyöyritysten ja tuotteiden määrä Lohjan alueella Lohjan rooli matkailun seudullisessa yhteistyössä kaupungin rooli, lohjalaisten yritysten rooli Länsi-Uudellamaalla metropolialueella E18-vaikutusalueella yhteistyökumppanien valinnassa Matkailuyritykset Lohjan elinkeinotoimi Lohjan matkailupalvelukeskus 2007 jatkuva Lohja ja Lohjan matkailukohteet profiloituvat asiakaskyselyissä 12

13 Liite Lohjan matkailun kehitys Lohjan kaupungin elinkeinotoiminta on perustunut teollisuuteen ja viime vuosina yhä enemmän palveluihin. Matkailun osuus kaupungin elinkeinotoiminnassa on kuitenkin edelleen vähäinen. Majoitus- ja ravitsemisalalla yritystoimipaikkoja Lohjalla oli vuonna 2004 kaikkiaan 82 ja näissä henkilöstöä yhteensä 285. Toimialan liikevaihto oli 23 miljoonaa euroa. Vuonna 2005 toimipaikkojen määrä oli vähentynyt ja henkilöstön määrä oli 286. Liikevaihto oli vastaavasti noussut hiukan yli 24 miljoonaan euroon. Oheisissa luvuissa on kuitenkin huomioitava, että ne sisältävät ravitsemistoiminnan osalta myös henkilöstö- ja laitosruokalat, joiden myynnin kasvu on ollut huomattavasti ravintoloita ja majoitusliikkeitä suurempaa. Ilmiö on samansuuntainen koko maassa. 7 Seudullisesti tarkasteltuna majoitus- ja ravitsemisalan yritystoiminta on keskittynyt liikevaihdolla mitattuna Lohjalle ja Siuntioon. Toimiala kuuluu hitaan kasvun tai taantuviin toimialoihin. Yritysten kokonaismäärä ei ole enää juurikaan kasvanut 2000-luvulla, vaikka uusia yrityksiä edelleen perustetaan. Syinä on toimintansa lopettaneiden ravintola-alan toimipaikkojen runsaslukuisuus. Toteutunut kehitys on näkynyt henkilöstön määrän vähentymisenä ja reaalisen liikevaihdon supistumisena Lohjaa lukuun ottamatta. Taulukko 1. Majoitus- ja ravitsemisalan toimipaikat Hiiden alueella vuonna 2004 Toimipaikkoja, lkm Henkilöstö, lkm Liikevaihto, milj. euroa Osuus liikevaihdosta, % Lohja ,0 43,1 Vihti ,2 17,2 Karkkila ,4 6,4 Nummi-Pusula ,8 3,4 Siuntio ,7 23,8 Karjalohja ,0 5,6 Sammatti 3 4 0,3 0,1 Yhteensä ,4 100,0 Seudun majoitus- ja ravitsemisalan toimipaikoista melkein puolet sijaitsee Lohjalla, mutta alan henkilöstöstä ja liikevaihdosta Lohjan osuus putoaa 40 prosenttiin. Vuosina toimipaikkojen määrä on lisääntynyt muissa kunnissa paitsi Karkkilassa ja Nummi- Pusulassa. Sen sijaan henkilöstö on kasvanut vain Vihdissä. Liikevaihdon reaalinen kehitys on heikkoa kaikissa muissa Hiiden alueen kunnissa paitsi Lohjalla. Vuonna 2004 kaikkiaan majoitus- ja ravitsemisalalla Lohjalla työssäkäyviä oli 482 henkilöä, mikä on huomattavasti toimipaikkojen henkilöstömäärää suurempi. Syynä on tilastojen työllisyyteen liittyvät erot. Työssäkäyntitilaston mukaan jokainen osapäiväinenkin vastaa yhtä työllistä, mutta yritys- ja toimipaikkarekisterissä lähtökohtana on kokovuosityöllisyys. Toimipaikkarekisteri paljastaa myös Lohjan osalta, että merkittävä osa majoitus- ja ravitsemisalan työpaikoista on miehitetty osa-aikaisella, määräaikaisella ja tarvittaessa työhön kutsuttavalla työvoimalla. Vuonna 2004 Lohjan työllisestä työvoimasta (17 386) majoitus- ja ravitsemisalan osuus oli vähäinen, vain 3,3 %. Joko Lohjalla tai muissa kunnissa Lohjan työvoimasta työskenteli majoitus- ja ravitsemisalalla kaikkiaan 572 henkilöä. Vähennystä vuodesta 2001 on 125 henkilöä. 7 Pekka Lith, Hiiden alueen yritystoiminta ja työpaikat -tilastollinen näkökulma,

14 Tilastokeskuksen mukaan Lohjalla yöpyjien määrä on viimeisten neljän vuoden aikana kasvanut. Viime vuonna yöpyjiä oli , joista noin joka kymmenes oli ulkomainen. Kasvua edelliseen vuoteen on miltei yöpyjää, jotka lähes kaikki olivat kotimaisia. Ulkomaisten yöpyjien määrä kasvoi vain 96:lla. Kaavio 1. Lohjalla yöpyneet matkailijat vuosina Ulkomaiset yöpyjät Kotimaiset yöpyjät Yöpyjät yhteensä Myös Lohjan matkailupalvelukeskus pitää tilastoa sen kautta Lohjalle suuntautuneista ryhmävierailuista sekä Lohjan eri matkailunähtävyyksiin ja tapahtumiin osallistujista. Matkailupalvelukeskuksen kautta tapahtuneiden ryhmävierailujen osalta huippuvuosi oli vuosi Vaikka Vironperän kävijämäärä on vähentynyt, ryhmämatkailijoiden kokonaismäärässä ei välttämättä ole tapahtunut olennaista laskua, sillä ryhmien varauksia on ohjautunut Lohjan matkailupalvelukeskuksen lisäksi yksityisen yrityksen kautta. Vuosi 2002 Vuosi 2003 Vuosi 2004 Vuosi 2005 Vuosi 2006 Ryhmien lkm Henkilömäärä Erilaisissa nähtävyyksissä Lohjalla on ollut vuodesta 2003 lähtien kävijöitä seuraavasti. Vuosi 2003 Vuosi 2004 Vuosi 2005 Vuosi 2006 Neidonkeidas Kisakallio Vivamo Tytyrin kaivos Lohjan museo Vironperä Vivamossa käy vuosittain kaikkiaan henkeä. Kävijät tulevat ympäri Suomea. Vivamon Raamattukylä avattiin uutena Teemapuistona vuonna 2005, jolloin kävijöitä oli yhteensä noin Vuonna 2006 kävijämäärä oli jo lähes

15 Tapahtumakävijöitä Lohjalla on ollut vuodesta 2003 lähtien seuraavasti. Vuosi 2003 Vuosi 2004 Vuosi 2005 Vuosi 2006 Lohjan kesä Laurinpäivä Omenakarnevaalit Menneen ajan Joulumarkkinat Lohjan majoituskapasiteetin käyttöaste on viime vuosina ollut hiukan alle 40 %. Kaavio 2. Majoituskapasiteetin käyttöasteet eri alueilla vuosina Lohja 39,9 39,7 40,4 38,5 38,8 Eteläkärki 45,7 43,4 42,5 43,6 46,8 Uudenmaan maakunta 57,4 56, ,9 63,1 Koko maa 45,3 44,8 45,3 46,4 48,6 15

16 Käyttöaste on pienempi koko maahan verrattuna ja miltei puolta pienempi verrattuna Uudenmaan maakunnan vastaavaan. Toki Helsinki kohottaa maakunnan käyttöastetta, mutta Lohjalla ei majoitustilojen käyttöaste ole noussut, huolimatta siitä, että yöpyjien määrä on kasvanut. Kaavio 3. Majoituskapasiteetin käyttöasteet Lohjalla kuukausittain vuonna ,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Majoitustilojen käyttöaste 36,9 39,8 32,1 39,0 41,4 49,0 43,8 48,3 39,4 38,6 27,7 25,8 Käyttöasteessa on kuukausittain hyvinkin huomattavia vaihteluja. Vaikka loppuvuoteen Lohjalla ajoittuu matkailutapahtumia runsaine kävijämäärineen, ei tämä näy yöpymisluvuissa. Vuonna 2006 Lohjan yöpyjämäärä oli 29. sijalla verrattuna muihin Suomen kaupunkeihin. Uudeltamaalta Porvoon sijoitus oli 21. yöpyjämäärän ollessa yli kaksinkertainen ( ) Lohjaan verrattuna. 16

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Matkailu ja kaupallinen keskusta

Matkailu ja kaupallinen keskusta Matkailu ja kaupallinen keskusta 1. Ydinkeskustan liiketoimintaympäristön kiinteistökannan kehittäminen hankkeen avulla. Vaihtoehtoinen keskustasijainti hotelliravintola-kauppa-vapaa-ajan keskukselle.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin markkinointiviestintä 2013-2014

Iisalmen kaupungin markkinointiviestintä 2013-2014 Iisalmen kaupungin markkinointiviestintä 2013-2014 26.2.2013 Kaupunkistrategia 2020 Visio: - Korkeatasoinen palveluvarustus - Monipuolinen elinkeinorakenne ja vahva yrittäjyys - Erinomaiset yhteydet -

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Porvoo. Kuntaraportti

Porvoo. Kuntaraportti Porvoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Pornainen. Kuntaraportti

Pornainen. Kuntaraportti Pornainen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Järvenpää. Kuntaraportti

Järvenpää. Kuntaraportti Järvenpää Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Alueiden ennakointiseminaari Rovaniemi 21.3.2014 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

Sipoo. Kuntaraportti

Sipoo. Kuntaraportti Sipoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Halutuin.

Halutuin. Halutuin. www.levi.fi Alueellinen yhteistyö matkailussa Levillä Levin historiaa Ensimmäinen hiihtohissi vuonna 1964 Ensimmäinen hotelli vuonna 1981, Hotelli Levitunturi Kittilän lentokenttä vuonna 1982

Lisätiedot

Maankäytön rakenne Seuranta

Maankäytön rakenne Seuranta Maankäytön rakenne 2013- Seuranta 2013-2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 4.5.2016 ESIPUHE Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön rakenne 2013- rakennemallin kokouksessaan 14.5.2014.

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Jouni Nupponen 050 395 5170 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen viime

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

ELINVOIMASTRATEGIA

ELINVOIMASTRATEGIA Kunta elinvoiman edistäjänä Kunnan rooli on toisaalta järjestää lakisääteiset palvelut tehokkaasti ja taloudellisesti ja toisaalta kunnat ovat merkittävässä asemassa elinkeinojen, työllisyyden ja kehittämisen

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013 NÄKYMIÄ HEINÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 0295 020 914 Jouni Nupponen 0295 021 117 Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia (2020) Länsi-Uudenmaan matkailuyrittäjät Kunnat Novago Yrityskehitys Oy

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia (2020) Länsi-Uudenmaan matkailuyrittäjät Kunnat Novago Yrityskehitys Oy Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailuyrittäjät Kunnat Novago Yrityskehitys Oy Alkusanat Käsissäsi on Länsi-Uudenmaan alueen ensimmäinen yhteinen matkailustrategia.

Lisätiedot

Jukka Ollila 28.1.2016 1. Lähde:

Jukka Ollila 28.1.2016 1. Lähde: Yhteenvetoa Länsi-Uudenmaan työllisyystilanteesta vuonna 2015. Mukana tarkastelussa on seudun 7 kuntaa Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Aiempien vuosien tavoin työttömien määrä

Lisätiedot

Joulukauppa Jaana Kurjenoja

Joulukauppa Jaana Kurjenoja Joulukauppa 2016 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2016. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita kesäkuun lopussa yli 74 000 Uudenmaan

Lisätiedot

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Jykesin palvelut yrittäjille Yrittäjä työllistää seminaari 23.11.2016 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Tiedustelut Timo Partio, puh. 020 434 1382 s-posti timo.partio@kela.fi KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Kaikki Tuki maksun vastaanottajan mukaan, 1 000 euroa 2003 Tammikuu 23 555 2 008 1 156 35 374 23 419

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa perjantaina 20.12. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita vajaa neljännes enemmän

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

Rautjärven sotahistoria- hanke

Rautjärven sotahistoria- hanke Liite 1 74 HANKESUUNNITELMA Laadittu 4.3.2016 Rautjärven sotahistoria- hanke 1. Hakijan yhteystiedot Rautjärven kunta Projektijohtaja, Juha-Pekka Natunen Simpeleentie 12, 56800 SIMPELE 040 581 8040 juha-pekka.natunen@rautjarvi.fi

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.6. klo 9.00 Työttömien määrä pysynyt koko alkuvuoden korkealla tasolla

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013 NÄKYMIÄ JOULUKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Joulukuun työllisyyskatsaus 12/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu on tasaantunut, pitkäaikaistyöttömyys

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014 NÄKYMIÄ TAMMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Tammikuun työllisyyskatsaus 1/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.2. klo 9.00 Avoimia työpaikkoja tammikuun

Lisätiedot

ARCTIC WELLBEING PARK Työn keskeiset kysymykset

ARCTIC WELLBEING PARK Työn keskeiset kysymykset Työn keskeiset kysymykset 1. miten Ounasvaaran alueelle keskitetään hyvinvointi ja liikuntamatkailu liiketoiminnalliseksi kokonaisuudeksi ja 2. miten liikunta sekä sosiaali ja terveysalan koulutus, tutkimus

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

3.1 Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n roolin ja aseman määrittäminen

3.1 Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n roolin ja aseman määrittäminen JOENSUUN KAUPUNGIN MATKAILUPALVELUSOPIMUS 1. Osapuolet Palvelun tuottaja Karelia Expert matkailupalvelu Oy (0932125-7) Koskikatu 5, 80100 Edustaja Toimitusjohtaja Markku Litja Palvelun tilaaja Edustaja

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

Matkailustrategia

Matkailustrategia Matkailustrategia 2017-2020 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. MATKAILUN KEHITTÄMINEN UUDELLAMAALLA... 3 3. MATKAILU LÄNSI-UUDELLAMAALLA... 3 4. LÄNSI-UUDENMAAN MATKAILUSTRATEGIA... 5 5. KARKKILAN

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 27.10.2011 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-30.9.2011

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011 22.4.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Neljä Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (PLJ

Lisätiedot

Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015

Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015 Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015 Länsi-Uudenmaan seitsemän kunnan (Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti) alueella perustettiin viime vuonna 677 yritystä, mikä oli

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen kasvussa

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 26.1.2012 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-2011

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.3. klo 9.00 Nuorisotyöttömyyden kasvu

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,1-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-41 TYÖVOIMA

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus VIRTAIN KAUPUNGIN Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu 2016 1. VIRROILLA VÄLITTYY POSITIIVINEN MIELIKUVA YRITTÄMISESTÄ JA ASUMISESTA. 2. VIRTAIN KAUPUNKISEUTU NÄYTTÄYTYY KIINNOSTAVANA ULKOPAIKKAKUNTALAISILLE.

Lisätiedot

Ravitsemistoiminnan toimialaraportti

Ravitsemistoiminnan toimialaraportti Ravitsemistoiminnan toimialaraportti 22.1.2016 ASIAKAS Liikunta ja urheilu Palvelujen tuotanto Ohjelmapalvelut, aktiviteetit, tapahtumat, käyntikohteet/nähtävyydet Majoituspalvelut Ravitsemuspalvelut Liikennepalvelut

Lisätiedot

Eteläisen Suomen matkailuyhteistyökyselyn tuloksia työpajan taustatiedoksi

Eteläisen Suomen matkailuyhteistyökyselyn tuloksia työpajan taustatiedoksi Eteläisen Suomen matkailuyhteistyökyselyn tuloksia työpajan taustatiedoksi Tourism Development in Co-opetition in Southern Finland and Baltic Region TouNet (Tinnoosahanke) Nina Järveläinen 8.5.2014 Eteläisen

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Areena. Lehdistötilaisuus

Areena. Lehdistötilaisuus Areena Lehdistötilaisuus 26.10.2015 Kestävää hyvinvointia ja vetovoimaa Areenan tehtävänä on tukea ja vahvistaa alueen hyvinvointia, elinvoimaisuutta ja osaamista. Korkeakoulujen rooliin kuuluu oman vaikutusalueensa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.9. klo 9.00 Työttömiä nuoria yli 40 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset syyskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 14,9-0,4 ALLE 25 VUOTIAAT 425-13 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Vihti. Kuntaraportti

Vihti. Kuntaraportti Vihti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/ Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 8,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Espoo. Kuntaraportti

Espoo. Kuntaraportti Espoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet

Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet Tuulikki Becker, Visit Helsinki 10.9.2015 1 I-lupakriteerit Kaikilta i-toimistoilta edellytetään i-kilpi osoittaa selkeästi palvelupisteen sijainnin. Keskeinen sijainti

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot