Lohjan kaupungin matkailun suuntaviivat vuosille Lohjan kaupungin elinkeinopolitiikka on toimintaa, jolla kaupunki edistää yritys- ja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lohjan kaupungin matkailun suuntaviivat vuosille 2007 2013 Lohjan kaupungin elinkeinopolitiikka on toimintaa, jolla kaupunki edistää yritys- ja"

Transkriptio

1 Lohjan kaupungin matkailun suuntaviivat vuosille Lohjan kaupungin elinkeinopolitiikka on toimintaa, jolla kaupunki edistää yritys- ja elinkeinotoiminnan myönteistä kehittymistä, uusien työpaikkojen syntymistä sekä oman taloudellisen perustansa vahvistamista

2 SISÄLLYS 1. Matkailun visio vuoteen Matkailun nykytila ja merkitys Vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkat Matkailun kehittämisen painopisteet Lohja tunnetuksi ja vetovoimaiseksi matkailukaupungiksi Kaupungin infrastruktuuri matkailun tueksi Alueellisen matkailuyhteistyön kehittäminen...11 Liite

3 JOHDANTO Lohjan kaupunginhallitus nimitti kokouksessaan luottamushenkilöryhmän ja yritysjohtajaryhmän valmistelemaan Lohjan matkailun suuntaviivoja vuosille Luottamushenkilöryhmän kokoonpano oli seuraavanlainen: Ilkka Lähteenmäki, puheenjohtaja Leo Rintanen, varapuheenjohtaja Pekka Ilmarinen Tuula Jämsén Matti Pajuoja Leena Salvén Erja Vaarala Yritysjohtajaryhmään kuuluivat: toimitusjohtaja Markku Ignatius St. Laurence Golf Oy toimitusjohtaja Joonas Leikkola Koulutustalo Majakka Oy, Ryhmä X elinkeinonharjoittaja Ritva Patrikainen Huoneistohotelli Pohjolan Tuvat Honkaniemi johtaja Kalevi Rautjoki Vivamon toimintakeskus toimitusjohtaja Sami Seppälä Lohjanjärven Risteilyt Oy rehtori Seija Toivonen ja liikuntapalvelujohtaja Sirpa Arvonen Kisakallion Urheiluopisto Ryhmät kokoontuivat sekä yhdessä että erikseen. Yritysjohtajaryhmä toi valmisteluun näkemyksiä Lohjan matkailun nykytilasta ja kehittämismahdollisuuksista. Luottamushenkilöryhmä ohjasi ohjelman lopulliseen muotoonsa. Lohjan kaupungin matkailun suuntaviivat sisältää vision, nykytilakuvauksen, SWOTanalyysin sekä painopiste- ja toimenpideosan. Ohjelman liitteessä käsitellään taustatietoa Lohjan matkailun kehityksestä. 3

4 1. Matkailun visio vuoteen 2013 Lohjalle on pääkaupunkiseudulta ja Turun seudulta helppo tulla nauttimaan virkistävistä kokous- ja päivämatkailukohteista tai kokemaan mieleenpainuvia luonto-, liikunta- ja kulttuurielämyksiä luvun alussa Lohjalla on käytettävissä myös uuden kaupunkihotellin palvelut. Uudenmaan liiton matkailuvision ydinsanat ovat kulttuuri, kokous, meri ja pääkaupunki. Myös Uudenmaan liiton laatimassa Hiiden seudun matkailustrategiassa ja toimintaohjelmassa 1 painotetaan kokous- ja vapaa-aikamatkailun merkitystä. Työryhmän näkemyksen mukaan ydinsanoja Lohjan matkailustrategiassa sovelletaan muodossa luonto, liikunta, läheisyys ja luovuus. Luonto-, liikunta- kokous- ja kulttuuripalvelut muodostavat Lohjalla osallistuvan elämysmatkailun kehittämisalustan. 2. Matkailun nykytila ja merkitys Pääkaupunki on Lohjalle tärkeä sekä ulkomaisten matkailijoiden ensikohteena että päivämatkailun tärkeänä lähtöalueena. Pääkaupunkiseudulla asuu yli miljoona potentiaalista matkailijaa ja sieltä saapuvat ovat Lohjan matkailun tärkein asiakasryhmä. Pääkaupunkiseudun läheisyydestä johtuen Lohjalla kävijät ovat pääasiassa päivämatkailijoita. Pääkaupunkiseudun asukkaista kolme neljästä tuntee Lohjaa tavalla tai toisella. Parhaiten Lohjalta tunnistetaan Tytyrin kaivos, Lohjan Pyhän Laurin kirkko ja Lohjanharju. Omena ja järvi ovat seuraavaksi tutuimmat. Sen sijaan Lohjan tori, Vironperä, Neidonkeidas, Kisakallio ja Vivamo ovat jo paljon harvempien tuntemia. Lohjan lukuisat tapahtumat eivät ole vielä tavoittaneet tavallista pääkaupunkiseudun asukasta. Tosin tulokset perustuvat pieneen otantaan. 2 Myös Lohjan kesäasukkaat ovat kaupungin näkökulmasta merkittävä matkailijaryhmä. Lohjalla on noin vapaa-ajan asukasta. He ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä Lohjan kaupallisiin palveluihin ja toritarjontaan. Puutteeksi kesäasukkaat kokevat, ettei Lohjanjärveä hyödynnetä enemmän. Eniten odotuksia on Aurlahden rannan ravintola- ja kahvilapalveluille. 3 Lohja on monipuolinen lähimatkailukohde yli miljoonalle matkailijalle Lohjan vahvuutena on sen keskeinen sijainti Uudenmaan metropolialueella. Lohjalle pääsee puolessa tunnissa pääkaupunkiseudulta ja kolmessa vartissa lentoasemalta. Vuonna 2009 moottoritien valmistuttua matka Turusta Lohjalle vie aikaa tunnin verran. Toteutetuista tutkimuksista käy selville, etteivät pääkaupunkiseutulaiset kuitenkaan vielä tunne hyviä moottoritieyhteyksiä Lohjalle, koska antavat liikenneyhteyksistä huonon arvion. Pääkaupunkiseudulla Lohjasta on lapsiystävällinen, muttei erityisen viihtyisä mielikuva. 4 Lohjan markkinointiviestintä on pitkään perustunut omenaimagoon. Lohjan matkailullista imagoa ei ole laajamittaisesti tutkittu, mutta Helsingin keskustassa toteutettu matkailun katugallupin mukaan tämä viesti ei ole tavoittanut toivotussa määrin 1 Hiiden seutu 2013 matkailu, strategia- ja toimintaohjelma, Matkailun katugallup Helsingissä, Mökkiläisten palvelukartoitus, Pääkaupunkiseudun muuttohalukkuus,

5 ulkopaikkakuntalaisia. Tunnettuna matkailukohteena Lohjalla erottuu toistaiseksi vain Tytyri. 5 Matkailutuotteena Tytyrissä on runsaasti kehittämispotentiaalia innovatiivisille matkailuyrityksille. Muita vielä orastavia matkailun kärkikohteita ovat Lohjan kirkko ja Vivamo hengellisenä sekä Kisakallio ja St Laurence Golf liikunnallisina elämysmaailmoina. Lohjanharju ja Lohjanjärvi ovat tunnettuja ja tarjoavat toistaiseksi vielä lähes hyödyntämättömiä mahdollisuuksia matkailukohteina. Yksi kehittämismahdollisuuksia tarjoava on Lempolan vesitorni, josta avatuu erinomainen näkymä niin kaupunkiin kuin Lohjanjärvelle. Myös Porlasta ja Aurlahdesta on mahdollista kehittää kaupunkilaisten olohuone ja vapaa-ajan viettäjälle portti ja ikkuna ainutlaatuiseen, eteläsuomalaiseen järvimaisemaan. Haasteena on kehittää lapsiperheille talvisia elämyskohteista, sillä nykyisellään matkailuyritysten palvelutarjonta on vahvimmillaan kesäisin. Lohjalaiset kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut ovat korkeatasoiset. Lohjan musiikkiopisto ja Lohjan kaupunginorkesteri ovat valtakunnallista huipputasoa. Lohjan Tenoripäivät tunnetaan musiikkipiireissä. Lukuisat tapahtumat, mm. Omenakarnevaalit ja Menneen ajan Joulumarkkinat, vetävät lähialueilta Lohjalle vierailijoita, joita varten tapahtumien ketjuttaminen, palveluiden tuottaminen ja markkinointi ovat tulevaisuuden haaste. Lohjan matkailuilmettä voi parantaa pienin keinoin Työryhmän näkemyksen mukaan Lohjan matkailullisena haasteena on vaatimaton tunnettuus kaupungin rajojen ulkopuolella. Haaste on osittain viestinnällinen ja edellyttää edellä mainittujen Lohjan vahvuuksien esille tuomista nykyistä kohdennetummin. Merkittävä apu viestinnässä tulee olemaan kaupungin yhtenäinen graafinen ohjeistus. Heikkouksina matkailukuvassa ovat toistaiseksi riittämättömät majoitusmahdollisuudet. Kisakallion Urheiluopisto ja Vivamon toimintakeskus ovat parhaillaan investoimassa hotellitasoiseen majoituskapasiteettiin luvun alussa Lohjalla ovat käytettävissä myös uuden kaupunkihotellin palvelut. Ydinkeskustan viihtyisyyden lisäämisen ja ulkoasun parantamisen työryhmä katsoo Lohjan matkailullisen kaupunkikuvan kannalta tärkeäksi. Monet Lohjan matkailukuvan kauneusvirheistä ovat korjattavissa suhteellisen vähällä rahalla. Automatkailijan opastus Lohjalle ei työryhmän mukaan ole riittävän selkeä, onpa sitten kyse viitoituksesta moottoritieltä Lohjalle, Hanko Hyvinkää-tieltä Lohjan keskustaan tai Lohjan keskustassa Suurlohjankadulle, Kauppakadulle, Laurinkadulle tai vaikkapa torille. Myös Lohjan keskustan pienliikenneväylien opasteiden yhtenäistäminen edesauttaa Lohjan kesän helmien harjun, Aurlahden ja Rantaraitin kokemista. Kun Lohja avautuu ulkomaailmalle, on tärkeää, että kaupunkia, väyliä ja reittejä kehitetään myös matkailijan näkökulmasta. Samoin työryhmä näkee tärkeäksi parantaa Lohjan matkailupalvelukeskuksen saavutettavuutta matkailijan näkökulmasta. Lohja voi tarjota edellytykset osallistuvaan elämysmatkailuun Matkailu on Lohjalla suhteellisen pieni toimiala. Matkailun merkitystä arvioitaessa on kuitenkin huomioitava sen välittömien vaikutusten lisäksi myös välilliset vaikutukset. Kaupungissa vieraileva matkailija ostaa matkailupalvelujen ohella tavanomaisia kaupan palveluja ja muita palveluja. 5 Matkailun katugallup Helsingissä,

6 Helsinki, pääkaupunkiseutu ja ympäröivä Uusimaa ovat Suomen vetovoimaisin ympärivuotinen matkailualue. Pieniä, vetovoimaisia kaupunkikohteita on onnistuttu kehittämään myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tästä esimerkkinä on Porvoo. Lohjalla on kaikki edellytykset saavuttaa samaa vetovoimaisuutta omassa matkailussa. Tosin työryhmä katsoo kuntatalouden tulevaisuudessa asettavan haasteita myös matkailuinfrastruktuurin kehittämiseen. Päätöksenteko vaatii pitkäjänteisyyttä ja tulevaisuuden näkemystä siitä, missä matkailun kehittämiskohteissa kaupungin kannattaa olla mukana. Tärkeimpiä ovat ne, joita kehittämällä matkailun ja kaupan yrittäjät voivat lisätä liikevaihtoaan ja samalla myös kaupunkilaiset parantaa vapaaajanviettomahdollisuuksiaan. Kaupungin tuleekin hakeutua aktiivisesti yhteistyöhön alueen suurimpien toimijoiden kanssa. Me tarvitsemme Helsinkiä ja Helsinki tarvitsee meitä Helsingin matkailustrategiassa haetaan seudullisia kumppaneita. Helsingin matkailu- ja kongressitoimisto ja Helsinki Expert Oy ovat kiinnostuneet tuotteistetuista, omaperäisistä ja tasalaadukkaista matkailupalveluista. Helsinki hakee noin tunnin ajomatkan päässä sijaitsevia kohteita, jotka tuovat lisäarvoa Helsingin markkinointiin. Työryhmän mukaan Lohjan tulee hakeutua Helsingin kumppaniksi. Avainasemassa ovat kuitenkin eturivin matkailuyritykset, joilla on mahdollisuus käyttää markkinointivoimaa ja yhdistää omiin palveluihinsa pienten matkailuyritysten ohjelmapalveluja. Lohjan matkailu- ja elinkeinotoimen tulee osaltaan olla aktiivinen yhteistyöketjujen edistäjä ja kehittäjä. Koko läntisen Uudenmaan käsittävässä matkailun seudullisessa klusteriselvityksessä 6 vuonna 2006 todetuista matkailun trendeistä ovat lohjalaisittain mielenkiintoisimpia seuraavat: ihmiset kaipaavat matkailusta elämyksiä, sisältöä ja ohjelmaa. Henkisten, hengellisten ja luonnon kokemiseen liittyvien palvelujen kysyntä kasvaa. Lyhytlomailu lisääntyy. Liikuntamatkailu on osa vapaa-aikaa. Tilojen ja välineiden vuokraustoiminta yleistyy. Wellness-ajattelu sisältyy matkailupalveluihin. Juniori- ja seniorimatkailu kasvaa yhdessä ja erikseen. Venäläisten ja muiden lähialueilta tulevien matkailijoiden määrä moninkertaistuu. Matkailupalvelujen myynti verkostojen ja Internetin kautta valtaa alaa. Matkailu jakautuu tee se itse -matkoihin ja avaimet käteen -matkoihin. Yritysten ketjuuntuminen kiihtyy. Polttoaineiden hinnat kallistuvat. Klusteriselvityksessä tuotteistaminen on koettu yhdeksi tärkeimmistä Länsi-Uudenmaan matkailuyritysten haasteista. Valtakunnallisista matkailuteemoista Lohjalle sopivat kokous-, hyvinvointi-, ostos-, vesi-, golf- ja lumi- ja jäätuotteet. Erityisteemoiksi Lohjalle soveltuvat tarinat, työ, ruoka, pimeys ja joulunaika. Myös reittituotteet sopivat alueelle, onpa sitten kyse pyöräilystä, historiasta, melonnasta, patikoinnista tai luistelusta. Lohjalla on mahdollisuus tarjota matkailijalle tilaisuus osallistua monenlaisiin elämyksiin, joissa yhdistyy upealla tavalla luonto, liikunta, läheisyys ja luovuus. Lohjan seudun matkailuyrityksissä on nyt vahva kehittämisen halu. Parhaillaan on vireillä useita kontakteja ja neuvotteluja, joissa yritykset hakevat innolla yhteisen tekemisen mahdollisuuksia. Matkailun pohjavire on nyt oikeansuuntainen. 6 Länsi-Uudenmaan klusteriselvitys: matkailu,

7 3. Vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkat Lohjan valtteja ovat monipuolinen luonto sekä liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut sekä liikenteellinen saavutettavuus. Lisäetuna Lohjalla on myös se, että mielenkiintoiset matkailukohteet ja vapaa-ajan viettopaikat ovat pienessä kaupungissa suppealla alueella. Vahvuudet Sijainti ja saavutettavuus Järvi-, lehto- ja harjuluonto Kulttuurin eri muodot Liikunta Muutamat kärkikohteet Mahdollisuudet Metropolialueen matkailun tarpeet Matkailun trendien hyödyntäminen Tuotteistaminen Kokousmatkat Osallistuvat elämykset Matkailutarjonta lapsille Yhteistyö ja verkostoituminen Heikkoudet Tunnettuus Kaupunkikuva Majoitusmahdollisuudet Huippukohteen puute Matkailutoimijoiden puute Talvimatkailukohteet Markkinoinnin organisointi Uhkat Muiden matkailualueiden nopeampi kehittyminen Taloudellisten voimavarojen priorisointi muuhun toimintaan kaupungin päätöksenteossa Taloudellinen taantuma 7

8 4. Matkailun kehittämisen painopisteet Kaupungin matkailun kehittämisohjelman valmistelussa päädyttiin kolmeen painopistealueeseen: Lohja tunnetuksi ja vetovoimaiseksi matkailukaupungiksi kaupungin infrastruktuuri matkailun tueksi alueellisen matkailuyhteistyön kehittäminen 4.1. Lohja tunnetuksi ja vetovoimaiseksi matkailukaupungiksi Lohjalla ei ole yhtä ylivoimaisen vetovoimaista matkailukohdetta. Turisteille voidaan tarjota osallistuvia matkailuelämyksiä mm. Kisakalliossa, Karnaistenkorvessa, Tytyrissä, Aurlahti Porlassa, Lohjanjärvellä, golf-kentällä ja Vivamossa. Näissä kohteissa toimivia matkailuyrittäjiä on kannustettava kehittämään alueelle yhteisiä tuotteita ja markkinointikonsepteja. Lohjan kaupungilta oli rohkaiseva ele säästää Karnaistenkorpi voimallisilta metsänhakkuilta. Lohjan kaupungin matkailukuvan rakentaminen Lohjalla on viestintä- ja markkinointiorganisaatio Lohja saadaan erottumaan matkailukohteena sukunäköiset perusviestit ja rekrytointi visuaalinen ilme matkailu-, asukas-, yritys- ja rekrytointiviestinnässä kärkikohteet matkailukuvan osana Lohjan valtuusto ja -hallitus Lohjan viestintä- ja markkinointiorganisaatio Lohjan elinkeinotoimi ja matkailupalvelukeskus Kaupungin markkinointisuunnitelma tehty ja toteutetaan Kaupungin tunnettuus ja kiinnostavuus matkailukohteena Kohderyhmien tunnistaminen lyhytlomalaiset lapsiperheet tapahtumakävijät kokousjärjestäjät luonto- ja liikuntamatkaajat wellness-palvelujen käyttäjät ryhmämatkailijat Matkailuyritykset, Lohjan matkailupalvelukeskus Yritykset ovat markkinoinnissaan valinneet kohderyhmänsä Kaupungin eri toimialat ovat yhdessä valinneet ydintapahtumat ja kohderyhmät 8

9 Matkailu- ja vapaa-ajan palvelujen tuotteistaminen tuotteistaminen valtakunnalliset kärkituotteet tuotteistamisen koordinointi Yritykset Oppilaitokset Jatkuva Yritykset ovat tuotteistaneet ja hinnoitelleet palvelunsa ja keskittyneet ydinliiketoimintaansa Yhteistyön koordinointi Lohjan matkailussa säännölliset ideointitapaamiset alan kehittämiseksi Lohjan elinkeinotoimi ja matkailupalvelukeskus Matkailuyritykset Jatkuva Tapaamisten määrä ja tulokset eri kokoonpanoilla (kaupungin eri toimialat, yritykset keskenään, yritykset ja matkailupalvelukeskus) Yhteismarkkinointi Lohjan matkailussa yhteismarkkinointisuunnitelman laatiminen yritysten keskinäinen yhteismarkkinointi matkailupalvelukeskuksen koordinoima yhteismarkkinointi kaupungin ja kaupallisten toimijoiden yhteistyö Eturivin matkailuyritykset Lohjan matkailupalvelukeskus 2009 Yhteismarkkinointiin osallistuvien toimijoiden määrä ja tulokset eri kokoonpanoilla Länsi-Uudenmaan matkailuklusterin kehitys 9

10 4.2. Kaupungin infrastruktuuri matkailun tueksi Kaupungilla ei ole matkailuinfrastruktuurin kehittämiseen ja ylläpitämiseen korvamerkittyä budjettia. Lohjanjärven ja Lohjanharjun näköala- ja virkistyspaikat ovat huonosti hoidetut. Haikari Liessaari, Aurlahti Porla, Rantaraitti, Karnaistenkorpi, Törmän avolouhos, Torholan luolat ja Karkali eivät nykytilassaan tarjoa matkailijalle sellaisia elämyksiä, joita ne parhaimmillaan voisivat tarjota. Lohjan kaupungin omistamia matkailualueita voidaan kehittää joko pienimuotoisesti tai Lohjan isona juttuna. Matkailun tarpeet huomioidaan kaupungin suunnittelussa Lohjan kaupungin yhteisen tahtotilan määrittäminen matkailussa kaupungin matkailutoimintojen organisointi matkailuinfran kehittämisen budjetointi Lohjan valtuusto ja hallitus 2008 Matkailun organisointi toimialojen yli toteutettu Matkailun infrasruktuurin tarvitsema budjetti eriytetty kaupungin talousarviossa Matkailun pienet jutut matkailuympäristön siisteys ja yleisilme autoilijan opasteet ja tienvarsi-infopisteet näköalapaikat ulkoilureitit ranta-alueet pysäköintikäytännöt kehittämis- ja elinkeinojaoston ja teknisen lautakunnan yhteistyön koordinointi Lohjan valtuusto ja -hallitus Kehittämis- ja elinkeinojaosto Kaupunkisuunnittelukeskus Vuosisuunnitelmissa matkailun pieninfrastuktuurin kehittäminen ja ylläpito 10

11 Matkailun isot jutut Tytyri Lohjanharju Lohjanjärvi Aurlahti Porla Rantabulevardi Lohjansaari Karnaistenkorpi kehittämis- ja elinkeinojaoston ja teknisen lautakunnan yhteistyön koordinointi Lohjan valtuusto ja -hallitus Kehittämis- ja elinkeinojaosto Kaupunkisuunnittelukeskus Investointisuunnitelma tehty ja toteutetaan vuosiohjelmissa Public-private-toteutusten määrä ja tulokset Neuvonta- ja kehittämispalvelut kokonaisvaltaiset neuvontapalvelut matkailijalle kehittämispalvelut yrityksille (toimialan, yrittäjyyden ja tuotteistamisen kehittäminen) ryhmämatkailjoiden palvelun kehittäminen Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy, Lohjan matkailupalvelukeskus ja Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry jatkuva Matkailupalvelun asiakasmäärät Matkailutoimialan kehitys ja kasvu 4.3 Alueellisen matkailuyhteistyön kehittäminen Läntisellä Uudellamaalla on kokemuksia monikuntavetoisesta matkailupalveluyrityksestä. Toimintaa ei ole saatu tulokselliseksi. Lohjan kaupungilla on oma matkailupalveluyksikkö, jonka pääasiallisina asiakkaina ovat päivämatkailijaryhmät. On selvitettävä sellaisen alueellisen matkailun markkinointiyhtiön toimintaedellytykset, jonka enemmistöosakkaina ovat alueen tärkeimmät matkailuyritykset. Tällaisessa yrityksessä Lohjan kaupungilla on vähemmistöosakkuus, jolla varmistetaan, että kaupungin matkailupanostukset palvelevat yhteisiä tavoitteita. Alueellisen markkinointiyhtiön perustaminen on ajankohtainen, kun matkailua on ensin kehitetty yhteistyöpohjalta ja löydetty toimivat yhteistyömallit. Alueellisen markkinointiyrityksen tehtävänä on seudullisen matkailuyhteistyön koordinointi, seudullinen tuotteistus, sähköinen kaupankäynti, puhelinmyynti ja markkinointi. 11

12 Osallistuminen alueellisen matkailun kehittämiseen kestävä kehitys matkailussa ryhmäkehittämishankkeet Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Lohjan matkailupalvelukeskus 2007 jatkuva Kehittämiseen osallistuvien yritysten määrä ja tulokset Asemointi metropolialueella vahvuuksien esilletuominen yhteistyökumppanien valinta Lohjan elinkeinotoimi Lohjan matkailupalvelukeskus 2007 jatkuva Yhteistyön syvyys Helsingin matkailun kanssa: yhteistyöyritysten ja tuotteiden määrä Lohjan alueella Lohjan rooli matkailun seudullisessa yhteistyössä kaupungin rooli, lohjalaisten yritysten rooli Länsi-Uudellamaalla metropolialueella E18-vaikutusalueella yhteistyökumppanien valinnassa Matkailuyritykset Lohjan elinkeinotoimi Lohjan matkailupalvelukeskus 2007 jatkuva Lohja ja Lohjan matkailukohteet profiloituvat asiakaskyselyissä 12

13 Liite Lohjan matkailun kehitys Lohjan kaupungin elinkeinotoiminta on perustunut teollisuuteen ja viime vuosina yhä enemmän palveluihin. Matkailun osuus kaupungin elinkeinotoiminnassa on kuitenkin edelleen vähäinen. Majoitus- ja ravitsemisalalla yritystoimipaikkoja Lohjalla oli vuonna 2004 kaikkiaan 82 ja näissä henkilöstöä yhteensä 285. Toimialan liikevaihto oli 23 miljoonaa euroa. Vuonna 2005 toimipaikkojen määrä oli vähentynyt ja henkilöstön määrä oli 286. Liikevaihto oli vastaavasti noussut hiukan yli 24 miljoonaan euroon. Oheisissa luvuissa on kuitenkin huomioitava, että ne sisältävät ravitsemistoiminnan osalta myös henkilöstö- ja laitosruokalat, joiden myynnin kasvu on ollut huomattavasti ravintoloita ja majoitusliikkeitä suurempaa. Ilmiö on samansuuntainen koko maassa. 7 Seudullisesti tarkasteltuna majoitus- ja ravitsemisalan yritystoiminta on keskittynyt liikevaihdolla mitattuna Lohjalle ja Siuntioon. Toimiala kuuluu hitaan kasvun tai taantuviin toimialoihin. Yritysten kokonaismäärä ei ole enää juurikaan kasvanut 2000-luvulla, vaikka uusia yrityksiä edelleen perustetaan. Syinä on toimintansa lopettaneiden ravintola-alan toimipaikkojen runsaslukuisuus. Toteutunut kehitys on näkynyt henkilöstön määrän vähentymisenä ja reaalisen liikevaihdon supistumisena Lohjaa lukuun ottamatta. Taulukko 1. Majoitus- ja ravitsemisalan toimipaikat Hiiden alueella vuonna 2004 Toimipaikkoja, lkm Henkilöstö, lkm Liikevaihto, milj. euroa Osuus liikevaihdosta, % Lohja ,0 43,1 Vihti ,2 17,2 Karkkila ,4 6,4 Nummi-Pusula ,8 3,4 Siuntio ,7 23,8 Karjalohja ,0 5,6 Sammatti 3 4 0,3 0,1 Yhteensä ,4 100,0 Seudun majoitus- ja ravitsemisalan toimipaikoista melkein puolet sijaitsee Lohjalla, mutta alan henkilöstöstä ja liikevaihdosta Lohjan osuus putoaa 40 prosenttiin. Vuosina toimipaikkojen määrä on lisääntynyt muissa kunnissa paitsi Karkkilassa ja Nummi- Pusulassa. Sen sijaan henkilöstö on kasvanut vain Vihdissä. Liikevaihdon reaalinen kehitys on heikkoa kaikissa muissa Hiiden alueen kunnissa paitsi Lohjalla. Vuonna 2004 kaikkiaan majoitus- ja ravitsemisalalla Lohjalla työssäkäyviä oli 482 henkilöä, mikä on huomattavasti toimipaikkojen henkilöstömäärää suurempi. Syynä on tilastojen työllisyyteen liittyvät erot. Työssäkäyntitilaston mukaan jokainen osapäiväinenkin vastaa yhtä työllistä, mutta yritys- ja toimipaikkarekisterissä lähtökohtana on kokovuosityöllisyys. Toimipaikkarekisteri paljastaa myös Lohjan osalta, että merkittävä osa majoitus- ja ravitsemisalan työpaikoista on miehitetty osa-aikaisella, määräaikaisella ja tarvittaessa työhön kutsuttavalla työvoimalla. Vuonna 2004 Lohjan työllisestä työvoimasta (17 386) majoitus- ja ravitsemisalan osuus oli vähäinen, vain 3,3 %. Joko Lohjalla tai muissa kunnissa Lohjan työvoimasta työskenteli majoitus- ja ravitsemisalalla kaikkiaan 572 henkilöä. Vähennystä vuodesta 2001 on 125 henkilöä. 7 Pekka Lith, Hiiden alueen yritystoiminta ja työpaikat -tilastollinen näkökulma,

14 Tilastokeskuksen mukaan Lohjalla yöpyjien määrä on viimeisten neljän vuoden aikana kasvanut. Viime vuonna yöpyjiä oli , joista noin joka kymmenes oli ulkomainen. Kasvua edelliseen vuoteen on miltei yöpyjää, jotka lähes kaikki olivat kotimaisia. Ulkomaisten yöpyjien määrä kasvoi vain 96:lla. Kaavio 1. Lohjalla yöpyneet matkailijat vuosina Ulkomaiset yöpyjät Kotimaiset yöpyjät Yöpyjät yhteensä Myös Lohjan matkailupalvelukeskus pitää tilastoa sen kautta Lohjalle suuntautuneista ryhmävierailuista sekä Lohjan eri matkailunähtävyyksiin ja tapahtumiin osallistujista. Matkailupalvelukeskuksen kautta tapahtuneiden ryhmävierailujen osalta huippuvuosi oli vuosi Vaikka Vironperän kävijämäärä on vähentynyt, ryhmämatkailijoiden kokonaismäärässä ei välttämättä ole tapahtunut olennaista laskua, sillä ryhmien varauksia on ohjautunut Lohjan matkailupalvelukeskuksen lisäksi yksityisen yrityksen kautta. Vuosi 2002 Vuosi 2003 Vuosi 2004 Vuosi 2005 Vuosi 2006 Ryhmien lkm Henkilömäärä Erilaisissa nähtävyyksissä Lohjalla on ollut vuodesta 2003 lähtien kävijöitä seuraavasti. Vuosi 2003 Vuosi 2004 Vuosi 2005 Vuosi 2006 Neidonkeidas Kisakallio Vivamo Tytyrin kaivos Lohjan museo Vironperä Vivamossa käy vuosittain kaikkiaan henkeä. Kävijät tulevat ympäri Suomea. Vivamon Raamattukylä avattiin uutena Teemapuistona vuonna 2005, jolloin kävijöitä oli yhteensä noin Vuonna 2006 kävijämäärä oli jo lähes

15 Tapahtumakävijöitä Lohjalla on ollut vuodesta 2003 lähtien seuraavasti. Vuosi 2003 Vuosi 2004 Vuosi 2005 Vuosi 2006 Lohjan kesä Laurinpäivä Omenakarnevaalit Menneen ajan Joulumarkkinat Lohjan majoituskapasiteetin käyttöaste on viime vuosina ollut hiukan alle 40 %. Kaavio 2. Majoituskapasiteetin käyttöasteet eri alueilla vuosina Lohja 39,9 39,7 40,4 38,5 38,8 Eteläkärki 45,7 43,4 42,5 43,6 46,8 Uudenmaan maakunta 57,4 56, ,9 63,1 Koko maa 45,3 44,8 45,3 46,4 48,6 15

16 Käyttöaste on pienempi koko maahan verrattuna ja miltei puolta pienempi verrattuna Uudenmaan maakunnan vastaavaan. Toki Helsinki kohottaa maakunnan käyttöastetta, mutta Lohjalla ei majoitustilojen käyttöaste ole noussut, huolimatta siitä, että yöpyjien määrä on kasvanut. Kaavio 3. Majoituskapasiteetin käyttöasteet Lohjalla kuukausittain vuonna ,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Majoitustilojen käyttöaste 36,9 39,8 32,1 39,0 41,4 49,0 43,8 48,3 39,4 38,6 27,7 25,8 Käyttöasteessa on kuukausittain hyvinkin huomattavia vaihteluja. Vaikka loppuvuoteen Lohjalla ajoittuu matkailutapahtumia runsaine kävijämäärineen, ei tämä näy yöpymisluvuissa. Vuonna 2006 Lohjan yöpyjämäärä oli 29. sijalla verrattuna muihin Suomen kaupunkeihin. Uudeltamaalta Porvoon sijoitus oli 21. yöpyjämäärän ollessa yli kaksinkertainen ( ) Lohjaan verrattuna. 16

Minna Ermala 30.11.2011 Hangon, Raaseporin ja Lohjan matkailustrategioiden vertailu (2007-2013) Vertaillut asiat Hanko Raasepori Lohja

Minna Ermala 30.11.2011 Hangon, Raaseporin ja Lohjan matkailustrategioiden vertailu (2007-2013) Vertaillut asiat Hanko Raasepori Lohja Minna Ermala 30.11.2011 Hangon, Raaseporin ja Lohjan matkailustrategioiden vertailu (2007-2013) Vertaillut asiat Hanko Raasepori Lohja Strategiavertailua mitä tehty Sidosryhmät tekemässä Jalkauttamisen

Lisätiedot

Lohjan Järvikeskus liiketaloudellinen tarkastelu 21.1.2010 www.kaukoviisas.fi Jukka Kauko Tehtävän tarkoitus Selvitystyö keskittyy alueen liiketoiminta- mahdollisuuksien selvittämiseen ja alueen toimintojen

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Tytyrin Elämyskaivos

Tytyrin Elämyskaivos Tytyrin Elämyskaivos Mikä on Tytyrin Elämyskaivos? Tytyrin Elämyskaivos Lohjalla on ainutlaatuinen ja kansainvälisesti kiinnostava matkailukohde. Toimivassa kalkkikivikaivoksessa, syvällä maan uumenissa,

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Visioseminaari 17.4.2012 Aineiston keruu Sähköinen kysely laajalla jakelulla Kysely maaliskuussa, täydentävä kierros huhtikuun

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Kimmo Hyrsky vs. elinkeinotoimenjohtaja Kirkkonummi 29.11.2013 4.12.2013 Kimmo Hyrsky 1 Matkailuelinkeinot Kirkkonummella (1) Profiloiduttu entistä enemmän

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1 Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 21.2.2014 Page 1 Tulokset Etelä-Pohjanmaan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo yhteensä 353 miljoonaa euroa Välitön työllisyysvaikutus noin

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008 MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat Toimialaraportti 2002-2008 Culminatum Innovation ja Haaga-Perho tutkimuspalvelut Sivu 1 Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin toimialan määrittely

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Matkailukoordinaattori alueellisen yhteistyön edistäjänä

Matkailukoordinaattori alueellisen yhteistyön edistäjänä Matkailukoordinaattori alueellisen yhteistyön edistäjänä Miksi Länsi-Uusimaa, miksei kaikki kunnat erikseen? Länsi- Uusimaa Lahti Region Lahti, Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola,

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020)

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1 Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailuyrittäjät Kunnat Novago Yrityskehitys Oy Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT VELI-PEKKA PÄIVÄNEN KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti 16.11.2010 1 KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN Matkailuparlamentti

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

gosaimaa yhteismarkkinointi

gosaimaa yhteismarkkinointi gosaimaa yhteismarkkinointi Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta Yhteinen viesti kaikessa markkinoinnissa Syöttöpeliä

Lisätiedot

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys MATKAILU KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys Globaali matkailu 1950 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista 2012 1 miljardi

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Kulttuuritarjonnan tuotteistaminen on ollut vaihtelevaa

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

SALPAUSSELKÄ UNESCO GLOBAL GEOPARK. Visio: Suomen kansainvälisesti merkittävin geologiaan perustuva luontomatkailukohde Pirjo Räsänen

SALPAUSSELKÄ UNESCO GLOBAL GEOPARK. Visio: Suomen kansainvälisesti merkittävin geologiaan perustuva luontomatkailukohde Pirjo Räsänen SALPAUSSELKÄ UNESCO GLOBAL GEOPARK Visio: Suomen kansainvälisesti merkittävin geologiaan perustuva luontomatkailukohde Pirjo Räsänen UNESCOlla on kolme merkittävää matkailua tukevaa ohjelmaa Niistä Geopark

Lisätiedot

Matkailu ja kaupallinen keskusta

Matkailu ja kaupallinen keskusta Matkailu ja kaupallinen keskusta 1. Ydinkeskustan liiketoimintaympäristön kiinteistökannan kehittäminen hankkeen avulla. Vaihtoehtoinen keskustasijainti hotelliravintola-kauppa-vapaa-ajan keskukselle.

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi Visit Finland seminaari

Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi Visit Finland seminaari Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset Ossi Nurmi Visit Finland seminaari 4.5.2017 Alueellinen matkailutilinpito -hanke - Hanke käynnistyi elokuussa 2016 TEM:n ohjauksessa ja rahoittamana - Alueellinen

Lisätiedot

- S E M I N A A R I - 1 3. 3. 2 0 1 3

- S E M I N A A R I - 1 3. 3. 2 0 1 3 - S E M I N A A R I - 1 3. 3. 2 0 1 3 M u u t a m i a f a k t o j a M u u t a m i a f a k t o j a Kokonaisnettomuutto Lahden seudulle 2000-2012 854 919 825 711 705 631 495 493 273 376 363 313 153 0 2000

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Kuntien markkinointitutkimus 2009 vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Toteutus maaliskuussa 2009 Toteutettiin webropol-kyselynä Sähköpostitse kuntien kirjaamojen kautta kuntien markkinointivastaaville

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och 100 kpl/st. Kuntaliitos Sammatin kanssa 1.1.2009 - Kommunsammanslagning med Sammatti 1.1.2009 Kuntaliitos Karjalohjan ja Nummi-Pusulan

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Porvoo. Kuntaraportti

Porvoo. Kuntaraportti Porvoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2012

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2012 NÄKYMIÄ HEINÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jaakko Pesola 040 725 5814 Santtu Sundvall 050 380 6231 Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.8. klo 9.00 Työttömyys jatkaa kasvuaan

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin markkinointiviestintä 2013-2014

Iisalmen kaupungin markkinointiviestintä 2013-2014 Iisalmen kaupungin markkinointiviestintä 2013-2014 26.2.2013 Kaupunkistrategia 2020 Visio: - Korkeatasoinen palveluvarustus - Monipuolinen elinkeinorakenne ja vahva yrittäjyys - Erinomaiset yhteydet -

Lisätiedot

Pornainen. Kuntaraportti

Pornainen. Kuntaraportti Pornainen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 Taustaa Luontomatkailuyrityksiä tutkittu suhteellisen vähän Yleispätevä luontomatkailun määritelmä on puuttunut Ei ole tilastoitu Suppeat ja

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Järvenpää. Kuntaraportti

Järvenpää. Kuntaraportti Järvenpää Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto) YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2016 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen mukaani 17 294. Asukasmäärä kasvoi edellisvuodesta 228 henkilöä eli 1,3 %. Muuttoliike

Lisätiedot

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI paikka sinun yrityksellesi Imatran Ukonniemen alue houkuttelee niin matkailuyrittäjiä kuin matkailijoitakin. Hyväksytty yleiskaava ja valmis kunnallistekniikka

Lisätiedot

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta Tervetuloa Imatralle! Imatra kartalla Helsinki 257 km Joensuu 197 km Jyväskylä 257 km Kotka 145 km Lappeenranta 37 km Oulu 528 km Rovaniemi 748 km Tampere 312 km

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Inkoo. Kuntaraportti

Inkoo. Kuntaraportti Inkoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pukkila. Kuntaraportti

Pukkila. Kuntaraportti Pukkila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Sipoo. Kuntaraportti

Sipoo. Kuntaraportti Sipoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla 51 vuotias, naimisissa, 4 lasta ja 4 lastenlasta harrastuksena golf, penkkiurheilu, kokkailu ja TYÖ kokenut matkailun gona: kapakkatausta Sokos Hotels ketjussa

Lisätiedot

Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa

Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa YRITYSKEHITYS FÖRETAGSUTVECKLING BUSINESS DEVELOPMENT Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa Matkailun rahoitus-yritys tilaisuus Kirkkonummi, 29.11.2013 Carl-Johan Sandström www.novago.fi 1 OPERATIIVINEN

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma SISÄLTÖ Visio & Missio... Elinkeino-ohjelman tavoitteet... Vahvuudet... Painopistealueet... Keskustan kehittäminen Keravasta seudullinen kaupankeskus...

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia (2020) Länsi-Uudenmaan matkailuyrittäjät Kunnat Novago Yrityskehitys Oy

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia (2020) Länsi-Uudenmaan matkailuyrittäjät Kunnat Novago Yrityskehitys Oy Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailuyrittäjät Kunnat Novago Yrityskehitys Oy Alkusanat Käsissäsi on Länsi-Uudenmaan alueen ensimmäinen yhteinen matkailustrategia.

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Ashley Selby, Leena Petäjistö, Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Metla/TUK seminaari 3.9.2010 1 Suojelualueet

Lisätiedot