Lonkkamurtumien ilmaantuvuus Suomessa
|
|
- Sanna Manninen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alkuperäistutkimus Reijo Sund Lonkkamurtumien ilmaantuvuus Suomessa Väestön ikääntyessä lonkkamurtumat ovat merkittävä terveydenhuollon haaste Suomessa. Lonkkamurtumien määrä on pitkän aikaa kasvanut suhteessa nopeammin kuin vastaava riskiväestö, mutta viime vuosina vakioidun ilmaantuvuuden kasvun on raportoitu tasaantuneen monissa maissa. Ikääntymiseen liittyvien lonkkamurtumien ilmaantuvuus ei kasvanut Suomessa vuosina Talvisin murtumia tapahtui enemmän kuin muina aikoina, poikkeuksena pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa tapahtuneiden lonkkamurtumien ilmaantuvuudessa ei ollut sukupuolten välisiä eroja. Lonkkamurtumia ilmeni poikkeuksellisen paljon Helsingissä, mutta muuten sairaanhoitopiirien väliset ilmaantuvuuserot olivat varsin pieniä. Koska lonkkamurtuman ilmaantuvuus heijastaa väestön toimintakykyä, on vakioidun ilmaantuvuuden tasaantuminen selitettävissä väestön odotetun eliniän ja toimintakyvyn muutosten yhteisvaikutukset huomioon ottavalla yleisellä ikääntymisteorialla. Väestön ikääntyessä reisiluun yläosan murtumat eli lonkkamurtumat ovat merkittävä terveydenhuollon haaste Suomessa, koska lonkkamurtuman ilmaantuvuus kasvaa eksponentiaalisesti suhteessa ikään (Melton 1996, Brody ja Grant 2001). Lonkkamurtumien ilmaantuvuudessa on suuria eroja eri maiden välillä (Kanis ym. 2002), ja lonkkamurtumien määrän on havaittu kasvavan nopeammin kuin riskiväestön (Kannus ym. 1999). Ikävakioidun ilmaantuvuuden kasvun on kuitenkin viime vuosina raportoitu tasaantuneen monissa maissa, ja syiden on arvailtu liittyvän murtumien onnistuneeseen ehkäisyyn tai ikääntyneiden kohentuneeseen terveydentilaan (Rogmark ym. 1999, Boufous ym. 2004). Lonkkamurtumien ilmaantuvuudesta Suomessa ei ole julkaistu koko maan kattavia alueellisia tietoja ja koko maan tiedotkin ovat usean vuoden takaa (Kannus ym. 1999, Lüthje ym. 2001). Lisäksi näiden rekisteritietoihin perustuvien tutkimusten tulokset eivät ole yhdenmukaisia Keski Suomen tilannetta kuvaavan tutkimuksen kanssa; viimeksi mainitussa tutkimuksessa ei havaittu ikävakioidun ilmaantuvuuden kasvua ajanjaksojen ja välillä (Huusko ym. 1999). Suomessa ei ole tutkittu lonkkamurtumien ilmaantuvuutta pitkäaikaisessa laitoshoidossa eikä myöskään murtumiin liittyvää kausivaihtelua. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ikääntymiseen liittyvien lonkkamurtumien ilmaantuvuutta Suomessa vuosina edellä mainittujen tiedon tarpeiden tyydyttämiseksi. Aineisto ja menetelmät Stakesin ylläpitämästä valtakunnallisesta hoitoilmoitusrekisteristä poimittiin vuosien lonkkamurtumatapaukset käyttäen rajauskriteerinä ICD 10:n pää tai sivudiagnooseja S72.0, S72.1 ja S72.2. Rekisteristä poimittiin henkilötunnusta käyttäen tiedot kaikista näiden potilaiden hoitojaksoista vuosilta Hoitojakso Duodecim 2006;122:
2 luokiteltiin lonkkamurtumaan liittyväksi, jos sen pää tai sivudiagnoosina oli lonkkamurtuma (ICD 9: 820, ICD 10: S72.0 2), ja vuosien hoitojaksojen osalta edelleen leikkaushoitojaksoksi, jos rekisteristä löytyi merkintä lonkkaleikkauksesta (Nomeskon toimenpideluokituksen suomalainen versio: NFB10 99, NFJ42 64). Saman henkilön lonkkamurtumaan liittyvien hoitojaksojen väliset erot laskettiin päivän tarkkuudella rekisteriin kirjattujen tulo ja poistopäivien perusteella. Koska tässä tutkimuksessa ensisijaisena kiinnostuksen kohteena olivat ikääntymisen seurauksena ilmenevät lonkkamurtumat, rajoituttiin tarkastelemaan 50 vuotta täyttäneitä henkilöitä. Murtuman luokiteltiin tapahtuneen pitkäaikaisessa laitoshoidossa, jos murtuma rekisteritietojen perusteella tapahtui laitoshoidossa (henkilö tuli sairaalaan pitkäaikaista hoitoa antavasta laitoksesta) ja henkilö täytti murtuman tapahtumahetkellä väljennetyt pitkäaikaishoidon kriteerit (yli kolme kuukautta yhtäjaksoista laitoshoitoa tai yli kuusi kuukautta laitoshoitoa murtumaa edeltäneen vuoden kuluessa). Vuosien aikana tapahtunutta lonkkamurtumaa pidettiin henkilön ensimmäisenä lonkkamurtumana, jos hänellä ei edellisen kymmenen vuoden aikana ollut lonkkamurtumaan liittyviä hoitojaksoja. Näin määritelty lonkkamurtuman tapahtumahetki ilmaisee samalla myös sen, mihin mennessä ikääntymiseen liittyvät lonkkamurtuman riskitekijät ovat kullakin potilaalla viimeistään ylittäneet kriittisen rajan, jos kyse on vähäenergiaisesta murtumasta. Riskiväestön laskemiseen käytettiin virallisia ikä ja sukupuoliryhmittäisiä väestötietoja. Pitkäaikaispotilaiden riskiväestötiedot muodostettiin rekisteritietojen avulla (ks. Sund ja Kauppinen 2005). Ilmaantuvuusluvut saatiin jakamalla lonkkamurtumien lukumäärä vastaavalla riskiväestön henkilövuosina mitatulla seuranta ajalla. Vertailuihin sopivat vakioidut ilmaantuvuusluvut laskettiin suoraa vakiointia käyttäen. Ne kertovat, mikä on kokonaisilmaantuvuus vakioväestössä, jos ryhmittäiset ilmaantuvuudet oletetaan samoiksi kuin tarkastelun kohteena olevassa väestössä. Vakioväestönä käytettiin Suomen keskimääräistä väestöä vuosina Vakioidut ilmaantuvuusluvut laskettiin myös sairaanhoitopiireittäin (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri jaettiin edelleen sairaanhoitoalueiden mukaan neljään osaan). Puutteellisten tietojen takia Ahvenanmaa jätettiin pois tarkasteluista. Koska lonkkamurtumien sairaanhoitopiireittäiset määrät olivat varsin pieniä, käytettiin laskennassa empiiristä Bayes estimointia (Greenland 2000). Tulokset Vuosien aikana lonkkamurtumadiagnoosillisia hoitojaksoja alkoi vuodessa noin (taulukko 1). Alkaneita hoitojaksoja oli keskimäärin noin potilaalla vuodessa. Rekisteriin kirjattuja lonkkamurtumaleikkauksia tehtiin vuosien aikana keskimäärin runsaat vuodessa. Määrä on luultavasti murtumien todellista lukumäärää pienempi. Murtumaleikkauksen lisäksi uudeksi murtumaksi voidaan tulkita lonkkamurtumadiagnoosillinen hoitojakso, jos edeltäneestä lonkkamurtuman hoitojaksosta on kulunut riittävän kauan. Käyttäen kriteerinä kahden vuoden eroa edelliseen lonkkamurtumahoitojaksoon murtumien lukumääräksi saatiin keskimäärin noin vuodessa (taulukko 1). Höllennettäessä aikakriteeriä kahteen kuukauteen murtumien keskimääräiseksi lukumääräksi saatiin noin vuodessa. Vaikka kliiniset kriteerit täyttävien murtumien lukumäärää ei rekisteritietoja käyttäen ole mahdollista yksiselitteisesti laskea, vuosien aikana näyttäisi tapahtuneen keskimäärin noin lonkkamurtumaa vuodessa. Ensimmäisten lonkkamurtumien määrä oli vuosien aikana keskimäärin noin vuodessa (taulukko 1). Näistä runsaat tapahtui vuosittain 50 vuotta täyttäneille. Kyseisistä lonkkamurtumapotilaista valta Taulukko 1. Lonkkamurtumien määrät Suomessa vuosina Alkaneet hoitojaksot, joissa diagnoosina lonkkamurtuma merkintä lonkkaleikkauksesta merkintä lonkkaleikkauksesta tai vähintään 2 vuotta edellisestä hoitojaksosta, jossa diagnoosina lonkkamurtuma merkintä lonkkaleikkauksesta tai vähintään 2 kuukautta edellisestä hoitojaksosta, jossa diagnoosina lonkkamurtuma vähintään 10 vuotta edellisestä hoitojaksosta, jossa diagnoosina lonkkamurtuma kuten edellä, mutta vain 50 vuotta täyttäneet henkilöt R. Sund
3 Kuva 1. Lonkkamurtumien päivittäiset määrät Suomessa Lonkkamurtumien ilmaantuvuus Suomessa osa (72 %) oli naisia. Noin 29 % murtumista tapahtui laitoshoidossa ja 19 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Liukuvalla keskiarvolla tasoitetut lonkkamurtumien päivittäiset määrät on esitetty kuvassa 1. Lonkkamurtumia tapahtui keskimäärin 15,2 päivässä, ja havaittavissa oli pienehköä mutta selkeää kausivaihtelua: noin 54 % murtumista tapahtui marras huhtikuussa ja noin 46 % touko lokakuussa. Aineiston mukaan talvikauden aikana murtumia tapahtui muutamina päivinä poikkeuksellisen paljon. On myös huomion arvoista, että pitkäaikaispotilaiden murtumissa ei ollut havaittavissa kausivaihtelua (kuva 1). Ikä ja sukupuolivakioitu ilmaantuvuus oli vuonna 1998 suurempi kuin muina vuosina, joiden aikana ilmaantuvuus pysyi varsin vakaana (taulukko 2). Tämä on merkki lonkkamurtumien ilmaantuvuuden tasaantumisesta myös Suomessa. Vakioitu ilmaantuvuus oli naisilla suurempi kuin miehillä ja erityisen suuri pitkäaikaisessa laitoshoidossa olleilla (taulukko 2). Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olleiden miesten ja naisten ilmaantuvuusluvuissa ei kuitenkaan ollut merkitsevää eroa. Sairaanhoitopiireittäisissä ikä ja sukupuolivakioiduissa ilmaantuvuuksissa ainoa muista selkeästi poikkeava alue on Helsinki (taulukko 2). Muuten alueittaiset ilmaantuvuuserot ovat varsin pienet. Keskimääräinen ilmaantuvuus vuosien aikana oli suurinta Helsingissä ja Keski Suomessa ja pienintä Etelä Karjalassa, Etelä Pohjanmaalla ja Kainuussa (kuva 2). Etelä ja Pohjois Savossa vakioitu ilmaantuvuus näyttäisi kasvaneen vuosien aikana lineaarisesti ja Kanta Hämeessä sekä Helsingissä taas pienentyneen varsin lineaarisesti (taulukko 2). Muiden alueiden osalta ilmaantuvuuden trendi vuosina oli käyräviivainen tai vakio. Pohdinta Suomessa käytännössä kaikki lonkkamurtumat hoidetaan sairaalassa, joten on odotettavaa, että lonkkamurtumaan liittyvät hoitojaksot kirjautuvat valtakunnalliseen hoitoilmoitusrekisteriin. Lonkkamurtumapotilaiden kattava identifiointi rekisteristä on siis periaatteessa mahdollista sillä oletuksella, että tiedot on kirjattu kattavasti ja luotettavasti rekisteriin. Tuoreen validointitutkimuksen mukaan kattavuus on lonkkamurtuman osalta erittäin hyvä ja vain noin 2 %:iin kirurgian erikoisalan hoitojaksoista on liitetty virheellisesti muu kuin lonkkamurtumadiagnoosi 1087
4 Vakioitu ilmaantuvuus > 320 (2) (5) (5) (6) < 305 (3) Kuva 2. Lonkkamurtumien sairaanhoitopiireittäinen ikä ja sukupuolivakioitu keskimääräinen ilmaantuvuus Suomessa sataatuhatta henkilövuotta kohden (50 vuotta täyttäneiden ensimmäiset murtumat). (Sund ym., julkaisematon käsikirjoitus). Suurempia hankaluuksia kuin tavanomaiset kattavuus ja luotettavuusongelmat aiheuttaa rekisteritietoihin perustuvissa ilmaantuvuuslaskelmissa lonkkamurtuman hoitoepisodin koostuminen useasta toisiinsa liittyvästä hoitojaksosta, joista vain ensimmäinen liittyy uuteen lonkkamurtumaan (Langley ym. 2002). Myös pitkäaikaispotilaiden tunnistamiseen liittyy vastaavankaltaisia ongelmia (Sund ja Kauppinen 2005). Tässä tutkimuksessa käytetyt määritelmät perustuvat teoreettisten lähtökohtien lisäksi lukuisiin alustaviin analyyseihin, ja herkkyysanalyysien perusteella tulokset ovat luotettavia. On kuitenkin huomattavaa, että tässä tutkimuksessa raportoidut lonkkamurtumien määrät ovat merkittävästi pienempiä kuin aikaisemmissa samaan rekisteriin perustuvissa tutkimuksissa (Kannus ym. 1999, Lüthje ym. 2001). Pääasiallinen syy raportoitujen lonkkamurtumien määrien eroon on lonkkamurtuman määritelmien erilaisuus. Aikaisemmista tutkimuksista poiketen tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kaikkien lonkkamurtumien sijaan ensimmäisiä lonkkamurtumia, koska ne pystytään poimimaan rekisteristä huomattavasti yksiselitteisemmin kuin kaikki lonkkamurtumat. Ensimmäisiin lonkkamurtumiin perustuvissa ilmaantuvuuslaskelmissa myöskään saman henkilön toistuvien lonkkamurtumien välinen ilmeinen riippuvuus ei pääse vääristämään tuloksia. Vertailun vuoksi tässä tutkimuksessa arvioitiin lisäksi kaikkien lonkkamurtumien vuosittaiset lukumäärät. Tiedetään, että vuoden aikana alkaneiden lonkkamurtumadiagnoosillisten hoitojaksojen määrä ei vastaa lonkkamurtumien todellista määrää, koska lonkkamurtumapotilaan hoitoepisodi on voinut alkaa edellisen vuoden puolella, sillä se koostuu tyypillisesti useasta hoitojaksosta, ja samalla potilaalla voi olla useita murtumia saman vuoden kuluessa. Käytännössä eri hoitojaksoille kirjautuneita lonkkamurtumaleikkauksia on mahdollista pitää merkkinä uudesta lonkkamurtumasta, vaikka pieni määrä uusintaleikkauksia voidaan tällöin virheellisesti tulkita uusiksi murtumiksi ja toisaalta esimerkiksi konservatiivisesti hoidetut kiilautuneet murtumat ja sellaiset murtumat, joiden jälkeen potilas menehtyy ennen leikkausta, jäävät havaitsematta. Lisäksi puutteet leikkausten kirjaamisessa rekisteriin voivat aiheuttaa harhaa. Esimerkiksi vuonna 1998 lonkkamurtumaleikkauksia ei muutamissa sairaaloissa kirjattu lainkaan rekisteriin. Tässä tutkimuksessa saatu kaikkien lonkkamurtumien lukumäärä vastaa sellaisten tarkasteluvuonna alkaneiden lonkkamurtumadiagnoosillisten hoitojaksojen lukumäärää, joiden osalta oli merkintä lonkkaleikkauksesta tai joita edelsi kahden kuukauden tai kahden vuoden lonkkamurtumadiagnoositon aika. Kliinisesti uutena pidettävien lonkkamurtumien lukumäärä on hyvin todennäköisesti edellisillä kriteereillä saatujen arvioiden osoittamalla välillä R. Sund
5 Taulukko 2. Lonkkamurtuman ilmaantuvuus Suomessa vuosina sataatuhatta henkilövuotta kohden (50 vuotta täyttäneiden ensimmäiset lonkkamurtumat) vuotta täyttäneiden ensimmäiset lonkkamurtumat Ikä- ja sukupuolivakioitu ilmaantuvuus Miehet Ikävakioitu ilmaantuvuus Ilmaantuvuus vuotiailla Ilmaantuvuus vuotiailla Ilmaantuvuus vuotiailla Ilmaantuvuus 85 vuotta täyttäneillä Naiset Ikävakioitu ilmaantuvuus Ilmaantuvuus vuotiailla Ilmaantuvuus vuotiailla Ilmaantuvuus vuotiailla Ilmaantuvuus 85 vuotta täyttäneillä Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olleet Ikä- ja sukupuolivakioitu ilmaantuvuus Muut kuin pitkäaikaisessa laitoshoidossa olleet Ikä- ja sukupuolivakioitu ilmaantuvuus Sairaanhoitopiireittäinen ikä- ja sukupuolivaikoitu ilmaantuvuus 3 Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi a Helsinki b Jorvi-Peijas c Hyvinkää-Porvoo d Lohja-Länsi-Uusimaa Näennäisesti samanlaisista määritelmistä huolimatta tämän tutkimuksen arviot lonkkamurtumien lukumääristä ovat selvästi pienempiä kuin aikaisemmissa tutkimuksissa raportoidut (Kannus ym. 1999, Lüthje ym. 2001). Esimerkiksi vuonna 1998 lonkkamurtumien todellinen määrä oli välillä , eli aiemmat arviot ovat noin 6 14 % liian suuria. Aikaisemmissa tutkimuksissa jokaisen henkilön ensimmäinen rekisteristä löytyvä lonkkamurtumadiagnoosilli Lonkkamurtumien ilmaantuvuus Suomessa
6 nen hoitojakso kunakin vuonna on tulkittu liittyvän uuteen lonkkamurtumaan. Näin laskettu lukumäärä kertoo kyllä, kuinka useaa henkilöä kunakin vuonna on lonkkamurtuman takia hoidettu (kuinka monella henkilöllä hoitojakso on alkanut tai päättynyt kyseisenä vuonna). Itse murtumien määrän todentamiseen laskutapa kuitenkin sopii huonosti, sillä uuden murtuman kriteeri vaihtelee henkilöittäin sen mukaan, mihin aikaan vuotta ensimmäinen lonkkamurtumadiagnoosillinen hoitojakso sijoittuu. Jos se sijoittuu vuoden loppuun, on lonkkamurtumadiagnoositon aika noin vuoden pituinen, kun taas vuoden alussa alkaneen hoitojakson osalta diagnoositonta aikaa ei ole välttämättä päivääkään. Tästä seuraa, että vuoden loppupuolella lonkkansa murtaneet henkilöt lasketaan murtumatapauksiksi sekä todellisena murtumavuonna että seuraavana vuonna, vaikka kyse olisikin kiistatta samasta hoitoepisodista. Tässä tutkimuksessa todettiin, että naisilla oli suurempi lonkkamurtuman riski kuin miehillä paitsi pitkäaikaisessa laitoshoidossa, joka oli sukupuoltakin voimakkaammin yhteydessä lonkkamurtuman riskiin. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien osalta ei ollut havaittavissa vuodenaikoihin liittyvää kausivaihtelua lonkkamurtumissa, vaikka muiden osalta talvikausi oli yhteydessä lisääntyneeseen murtumariskiin. Löydöksiä yhdistävä tekijä näyttäisi olevan toimintakyky. Toimintakyky heikkenee iän myötä ja naisilla nopeammin kuin miehillä (Murtagh ja Hubert 2004). Laitoshoitoon joutuminen heijastelee kyvyttömyyttä selviytyä kotona ja kasvanutta palvelujen tarvetta, joten yhteys pitkäaikaisen laitoshoidon ja heikentyneen toimintakyvyn välillä on odotettava (Laukkanen ym. 2001). Lonkkamurtumien ilmaantuvuuksien samanlaisuus miehillä ja naisilla pitkäaikaisessa laitoshoidossa on myös ymmärrettävää, sillä jos laitoshoitoon valikoidutaan hoidon tarpeen perusteella, ei laitoksessa olevien toimintakyvyssä pitäisikään olla eroa sukupuolten välillä. Myös vuodenaikojen välisen kausivaihtelun ilmeneminen vain muilla kuin pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevilla on selitettävissä toimintakyvyn perusteella. Kirjallisuudessa kausivaihtelulle on esitetty syyksi sään aiheuttaman liukkauden lisäksi esimerkiksi kylmyyttä, hitaampia reaktioaikoja ja pimeyttä (Douglas ym. 2000), jotka varmasti myötävaikuttavat kaatumisriskiin ulkona liikkumaan kykenevien osalta. Lopuksi Ulotettaessa toimintakykytulkinta vakioidussa ilmaantuvuudessa havaittuun trendin katkeamiseen ei ole lainkaan yllättävää, että samoihin aikoihin myös toimintakyvyn heikkenemisen on raportoitu tasaantuneen Suomessa (Sulander ym. 2003). Tasaantuminen on sopusoinnussa myös odotetun eliniän ja toimintakyvyn muutosten yhteisvaikutuksia selittävän, väestön ikääntymistä kuvaavan yleisen teorian kanssa, joka kuitenkin ennustaa tasaantumisen olevan vain väliaikainen ilmiö (Robine ja Michel 2004). y d i n a s i a t Suomessa tapahtuu nykyään noin 7000 lonkkamurtumaa vuodessa. Lonkkamurtumien vakioidun ilmaantuvuuden pitkään kestänyt kasvu on tasaantunut samoihin aikoihin kuin väestön toimintakyvyn heikentyminen on pysähtynyt. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien osalta lonkkamurtumien ilmaantuvuudessa ei ole eroa sukupuolten eikä vuodenaikojen välillä. Lonkkamurtumien ilmaantuvuudessa ei ole merkitseviä sairaanhoitopiirien välisiä eroja. Rekisteritietojen huolellinen käyttö tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden lonkkamurtumien (alueellisen) ilmaantuvuuden jatkuvaan seurantaan ja alueellisten ehkäisyprojektien vaikuttavuuden arviointiin R. Sund
7 Jos toimintakykytulkinta pitää paikkansa, kertovat lonkkamurtumien alueelliset ilmaantuvuudet samalla myös väestön toimintakyvyn alueellisista eroista. Tässä tutkimuksessa raportoidut vuosien alueelliset trendit ovat varsin monimuotoisia ja kuvastanevat toimintakyvyn murrosta hiukan kehityksen eri vaiheissa olevien väestöjen osalta. Tässä mielessä on siis liian varhaista tehdä päätelmiä lonkkamurtumien ehkäisyn vaikuttavuudesta. Varsinaisten päätelmien tekoon tarvittaisiin pitempiä alueellisia aikasarjoja lonkkamurtumien ilmaantuvuudesta ja toisaalta tietoa alueellisista murtumienehkäisyprojekteista, joissa on systemaattisesti pyritty soveltamaan käytäntöön tehokkaaksi todennettuja ehkäisykeinoja (Kannus ym. 2005). * * * Tämä tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa projektia. Kirjallisuutta Boufous S, Finch CF, Lord SR. Incidence of hip fracture in New South Wales: are our efforts having an effect? Med J Aust 2004;180: Brody JA, Grant MD. Age-associated diseases and conditions: implications for decreasing late life morbidity. Aging Clin Exp Res 2001;13:64 7. Douglas S, Bunyan A, Chiu KH, Twaddle B, Maffulli N. Seasonal variation of hip fracture at three latitudes. Injury 2000;31:11 9. Greenland S. Principles of multilevel modelling. Int J Epidemiol 2000; 29: Huusko TM, Karppi P, Avikainen V, Kautiainen H, Sulkava R. The changing picture of hip fractures: dramatic change in age distribution and no change in age-adjusted incidence within 10 years in Central Finland. Bone 1999;24: Kanis JA, Johnell O, De Laet C, Jonsson B, Oden A, Ogelsby AK. International variations in hip fracture probabilities: implications for risk assessment. J Bone Miner Res 2002;17: Kannus P, Niemi S, Parkkari J, Palvanen M, Vuori I, Järvinen M. Hip fractures in Finland between 1970 and 1997 and predictions for the future. Lancet 1999;353: Kannus P, Sievänen H, Palvanen M, Järvinen T, Parkkari J. Prevention of falls and consequent injuries in elderly people. Lancet 2005;366: Langley J, Stephenson S, Cryer C, Borman B. Traps for the unwary in estimating person based injury incidence using hospital discharge data. Inj Prev 2002;8: Laukkanen P, Karppi P, Heikkinen E, Kauppinen M. Coping with activities of daily living in different care settings. Age Ageing 2001;30: Lüthje P, Nurmi I, Palvanen M, Kannus P. Reisiluun yläosan murtumien epidemiologia ja ehkäisymahdollisuudet. Suom Lääkäril 2001;56: Melton LJ 3rd. Epidemiology of hip fractures: implications of the exponential increase with age. Bone 1996;18(3 Suppl):121S 125S. Murtagh KN, Hubert HB. Gender differences in physical disability among an elderly cohort. Am J Public Health 2004;94: Robine JM, Michel JP. Looking forward to a general theory on population aging (with discussion). J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2004;59: M Rogmark C, Sernbo I, Johnell O, Nilsson JA. Incidence of hip fractures in Malmo, Sweden, A trend-break. Acta Orthop Scand 1999;70: Sulander TT, Rahkonen OJ, Uutela AK. Functional ability in the elderly Finnish population: time period differences and associations, Scand J Public Health 2003;31: Sund R, Kauppinen S. Kuinka laskea ikääntyneiden pitkäaikaisasiakkaiden määriä rekisteritietojen perusteella? Sosiaalilääk Aikak 2005;42: Reijo Sund, VTM, tilastotieteilijä reijo.sund@stakes.fi Stakes, vaikuttavuuden ja oikeudenmukaisuuden tutkimusryhmä PL 220, Helsinki Lonkkamurtumien ilmaantuvuus Suomessa
LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP
88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT
LisätiedotM058, M059, M060, M068, M069
Taulukko 3. Reumahoidon alueelliset erot v. 1997, 2000 ja 2001 Kaikki nivelreumat M058, M059, M060, M068, M069 Hoitojaksot/10000as 01 Uudenmaan shp 12,8 12,8 0 % 0 15,6-18 % 02 Helsingin shp 13,0 13,3
LisätiedotTerveyskeskusten hammaslääkäritilanne
Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2006 Anja Eerola Tauno Sinisalo 15.12.2006 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2006 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille
LisätiedotHoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto
Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto KUVA-indikaattorit KUVA indikaattorit Osana sote-uudistusta valmistellaan yhtenäistä mittaristoa
LisätiedotHoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa
Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008
LisätiedotLonkkamurtumariski diabetesta sairastavilla
Lonkkamurtumariski diabetesta sairastavilla Tomi Istolainen 1, Reijo Sund 1,2, Toni Rikkonen 1, Heikki Kröger 1,3 1. TULES-tutkimusyksikkö, Itä-Suomen yliopisto 2. Yhteiskuntatieteiden menetelmäkeskus,
LisätiedotHoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa
Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.12.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.12.2009 tilanne 1 Yleistä 31.12.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten
LisätiedotPAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN. Yhteisvoimin pakkoa vähentämään
PAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Koulutuspäivä ja verkostotapaaminen Biomedicum 7.11.2014 J. Moring 1 Muutoksen tarve Suomi ja muut maat Viime vuosien kehitys 15.10.2014
LisätiedotHoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa
Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.8.2010 tilanne 1 Yleistä 31.8.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Tammikuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-1/2019 20 18 16 14 12 11,9 2016 2017 2018 2019 10 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotOnko mikään muuttunut? Sairaaloiden tuottavuusvertailun ennakkotiedot
Onko mikään muuttunut? Sairaaloiden tuottavuusvertailun ennakkotiedot Sote - Tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Joensuu 17.11.2017 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen, THL 17.11.2017 Sairaaloiden tuottavuus
LisätiedotSairaaloiden tuottavuus Pirjo Häkkinen
Sairaaloiden tuottavuus 2015 Pirjo Häkkinen 23.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2015 Tilastoraportti 6/2017 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2015, sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku
LisätiedotYksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset
Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2017 hammaslääkärikohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2017 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner- Suomessa toimiville
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa k 007 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (67 kpl,
LisätiedotMUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA
TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA Tilastokeskus laatii noin kolme vuoden välein ns. trendilaskelman. Laskelmassa arvioidaan väestönkehitystä noin 30 vuotta eteenpäin. Tuoreimman
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2008 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2282 kpl,
LisätiedotYksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset
Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 hammaslääkärikohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner- Suomessa toimiville
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner-Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille (2149 kpl,
LisätiedotMAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain
MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain Suhdanteen alueellisia työllisyysennusteita voi tulkita tähän liitteeseen tuotettujen tietojen avulla. Prosenttimuutokset työllisyydestä voi suhteuttaa
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2308 kpl, 79 vähemmän kuin 2005) Tutkimuksen
LisätiedotYKSITYISEN SEKTORIN TYÖVOIMASELVITYS 2018 HAMMASLÄÄKÄRIKOHTAISET TULOKSET
YKSITYISEN SEKTORIN TYÖVOIMASELVITYS 2018 HAMMASLÄÄKÄRIKOHTAISET TULOKSET YKSITYISEN SEKTORIN TYÖVOIMASELVITYS LOKA-MARRASKUUSSA 2018 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner- Suomessa toimiville
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner-Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille
LisätiedotHoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa
Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2
LisätiedotHoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa
Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 30.4.2009 tilanne 1 Yleistä 30.4.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten
LisätiedotAlueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista?
Lastensuojelun laatupäivä Tampereella 6.10.2010 Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista? Materiaali paneelia varten Erikoistutkija Tarja Heino, THL Asiantuntija Kaisu Muuronen,
LisätiedotMatkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotTerveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2007
Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 200 Hammaslääkärityövoimatutkimukset lokakuussa 200 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille (234 terveyskeskusta) yhden päivän poikkileikkaustilanne
LisätiedotKatoavat työpaikat. Pekka Myrskylä
Katoavat työpaikat Pekka Myrskylä 13-14.06.2017 Työpaikkamuutos 1987-2014 1987 % 2014 % Erotus Uudenmaan maakunta 675242 29,1 771293 33,9 96051 14,2 Pohjois-Pohjanmaan maakunt 142326 6,1 155246 6,8 12920
LisätiedotIlmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016
Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437
LisätiedotLiekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset
Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus
LisätiedotYKSITYISEN SEKTORIN TYÖVOIMASELVITYS 2018 VASTAANOTTOKOHTAISET TULOKSET
YKSITYISEN SEKTORIN TYÖVOIMASELVITYS 2018 VASTAANOTTOKOHTAISET TULOKSET TUTKIMUKSEN AINEISTO Hammaslääkäriliitto toteutti tutkimuksen yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, THL:n ja KT Kuntatyönantajien
LisätiedotTerveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2009
Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2009 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2009 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille (196 terveyskeskusta) yhden päivän
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2013 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys lokakuussa 2013 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017
KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 Keski-Suomen maakunnan väestörakenne ja väestöennuste vuodesta 2014 vuosiin 2030 ja 2040. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomen maakunnassa vuonna
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille (2148 kpl) Tutkimuksen
LisätiedotSairaalahoidossa olevat influenssa A(H1N1)v-tapaukset Suomessa
Sairaalahoidossa olevat influenssa -tapaukset Suomessa Sairaanhoitopiirit (shp) ilmoittavat joka arkipäivä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkopohjaiseen järjestelmään sairaalahoidossa olevien influenssa
LisätiedotSairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008
Tilastokatsaus Lisätietoja: 16.12.2009 Anu Valle, puh. 020 634 1389, etunimi.sukunimi@kela.fi Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Kela korvasi vuonna 2008 yhteensä 16,3 miljoonaa
LisätiedotHenkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina
A B C D 0 1 Henkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina 2013 2016 Kuolleisuuden vuosittainen henkilövahinkoriski riskiluokan I riskiruudussa Vakavasti loukkantuneiden vuosittainen henkilövahinkoriski
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille (2131 kpl) Tutkimuksen
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Työttömyyskatsaus Syyskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys jatkoi laskuaan syyskuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Marraskuu 2018
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-11/2018 20 18 16 % 2016 14 2017 12 10,9 10 2018 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Marraskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotHoitoonpääsy terveyskeskuksissa
Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille Lokakuu 2012 1 Sidonnaisuudet Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri THL Luennoitsijana lääkeyrityksen tilaisuudessa
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS
LASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS sekä pituus- ja painotietojen kattavuus Avohilmo-rekisterissä (kerätty lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa) 1 AINEISTO JA MENETELMÄT
LisätiedotTyövoimapoliittisia laskelmia. Peruskoulutuksen Lääkärifoorumi Piitu Parmanne, tutkija Suomen Lääkäriliitto
Työvoimapoliittisia laskelmia Peruskoulutuksen Lääkärifoorumi 11.5.2017 Piitu Parmanne, tutkija Suomen Lääkäriliitto Työvoimaennustemalli Koulutus Suomessa Aloituspaikat, OPM:n tilastot, valmistumisaste
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2013
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2013 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2013 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite
LisätiedotPsykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina
Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa vuosina 22-27 Hoitoilmoitusrekisterin pohjalta Osa 1: Yleiskatsaus psykiatristen sairaalapalvelujen käytöstä Suomessa Timo Tuori Johdanto PSYKIATRISTEN
LisätiedotRekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat
Reijo Sund Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä kurssi, Biomedicum, Helsinki 25.05.2009 Kevät 2009 Rekisterit tutkimusaineistona
LisätiedotKymenlaakso Väestö päivitetty
Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2018 Väkiluku yhteensä 175 456 ennakko (1.1.2018) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 175 511 (lopullinen) 3 Kymenlaakson
LisätiedotHämeen liitto / AU Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus
Hämeen liitto / AU 23.3.2011 Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus Väestö ja maapinta-ala Väestönmuuto 1980 1990 2000 2010 1980-1990..Hämeenlinna
LisätiedotYksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset
Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2017 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2017 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotTerveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2008
Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2008 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2008 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille (232 terveyskeskusta) yhden päivän
LisätiedotHarjoitukset 2 : Monimuuttujaregressio (Palautus )
31C99904, Capstone: Ekonometria ja data-analyysi TA : markku.siikanen(a)aalto.fi & tuuli.vanhapelto(a)aalto.fi Harjoitukset 2 : Monimuuttujaregressio (Palautus 24.1.2017) Tämän harjoituskerran tarkoitus
LisätiedotSairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)
Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen
LisätiedotMitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?
Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri
LisätiedotLONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen
LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden
LisätiedotTommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti
Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Toiminnan painoalueet 2009 2013 Väestön liikkumisen ja fyysisen kunnon seuranta Liikkumisen turvallisuus Terveysliikunnan edistäminen Liikuntavammat Suomessa
LisätiedotSomaattinen erikoissairaanhoito 2006
Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 7/2008 Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 15.2.2008 Specialiserad somatisk vård 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356 S-posti: etunimi.sukunimi@stakes.fi
LisätiedotYhteisvoimin pakkoa vähentämään
Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja Helsinki 6.11.2014 kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Pohjoismaiden ministerineuvoston suositukset 2011 Työryhmän loppuraportti asetti
LisätiedotMaakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2
LisätiedotMaakuntien digitalisoitumista kuvaava indikaattori ensimmäinen versio. Rauli Kohvakka VM
Maakuntien digitalisoitumista kuvaava indikaattori ensimmäinen versio Rauli Kohvakka VM 7.2.2019 Maakuntien digitalisoitumisindikaattori Lähtökohtana on DESI mutta siitä poikettiin, koska: DESI kuvaa maiden
LisätiedotVäestöryhmittäiset ja alueelliset erot palvelujen saatavuudessa
Väestöryhmittäiset ja alueelliset erot palvelujen saatavuudessa Terveysfoorumi 2011 Terveydenhuollon valinnat Hanasaari 3.-4.2.2011 Ilmo Keskimäki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terveydenhuollon tutkijan
LisätiedotYmpärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella
1.4.2 Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat Tausta ja
LisätiedotKoko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %
Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, % Maakunta Osuus arvon- Arvonlisäys lisäyksestä, % mrd. euroa KOKO MAA 100,0 185,5 Uusimaa 39,0 72,3 Pirkanmaa 8,4 15,6 Varsinais-Suomi
LisätiedotSOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2003
Kela Aktuaari- ja tilasto-osasto, tilastoryhmä Mikko Muurinen, puh. 020 434 1728 S-posti mikko.muurinen@kela.fi Tilastot Internetissä www.kela.fi/tilasto 23.1.2004 SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2003 Lkm
LisätiedotAlkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto
Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Huhtikuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-4/2019 20 18 16 14 12 2016 2017 2018 2019 10 10,5 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotTYÖVOIMASELVITYS 2018 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRITILANNE LOKAKUUSSA
TYÖVOIMASELVITYS 2018 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRITILANNE LOKAKUUSSA TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRITILANNE LOKAKUUSSA 2018 Työvoimaselvitys toteutettiin Suomen Hammaslääkäriliiton, sosiaalija terveysministeriön,
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotYksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset
Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotMääräys toimiluvanvaraiseen radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä
1 (6) Määräys toimiluvanvaraiseen radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 15. päivänä heinäkuuta 2019 määrää 7. päivänä marraskuuta 2014 annetun sähköisen viestinnän palveluista
LisätiedotSUKELLUS LASTENSUOJELU- REKISTERIIN
SUKELLUS LASTENSUOJELU- REKISTERIIN Sijoitettujen lasten ja psykiatrian yhteiset asiakkaat Martta Forsell Tilastot ja rekisterit yksikkö 20.11.2018 Sukellus lastensuojelurekisteriin / Martta Forsell 1
LisätiedotMaakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1
LisätiedotAlueelliset työmarkkinat luvulla. Pekka Myrskylä
Alueelliset työmarkkinat 2010- luvulla Pekka Myrskylä Miesten ja naisten työllisyys koulutusasteen ja iän mukaan 2009, erikseen ulkomaalaiset 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Ulkom. naiset Ulkom.miehet Per
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Eero Siljander Diplomi-insinööri ja arkkitehtikunnan työllisyys on kasvanut ja työttömyys vähentynyt 0,2
LisätiedotPienyritykset taantumassa. Ville Koskinen
Pienyritykset taantumassa Suomalaiset yritykset vuosiliikevaihdon mukaan Kumulatiivinen osuus 100,00 % 90,00 % 80,00 % 70,00 % 60,00 % 50,00 % 40,0000 % 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % Noin 95:llä prosentilla
LisätiedotTerveyskeskusten hammaslääkäritilanne. lokakuussa 2011
Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2011 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2011 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkäritilanteesta
LisätiedotPiirtola Maarit 4.7.2012
Piirtola Maarit 4.7.2012 PUBLICATIONS I a Scientific publications: original publications and reviews (14) (Explanatory translations are given below the Finnish titles) 1. Piirtola M, Hartikainen S, Akkanen
LisätiedotAutotalli.com kävijäprofiili. Tavoita ostovoimaiset, autoa aktiivisesti etsivät ostajat
Autotalli.com kävijäprofiili Tavoita ostovoimaiset, autoa aktiivisesti etsivät ostajat Autotalli.comin tyypillinen kävijä 8 % 76 % Mies 0-69-vuotias Selvästi keskimääräistä hyvätuloisempi 9 % Asuu puolison
LisätiedotLuuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti: harri.sievanen@uta.
Osteoporoosifoorumi, Helsinki 22.05.2014 Luuntiheysmittaus Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry S-posti: harri.sievanen@uta.fi 1 Johdannoksi Evidence-based
LisätiedotMatkailun kehitys maakunnissa
Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotSosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus
Sosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus Mahdollisuus käyttää terveydenhuollon palveluita maksukyvystä riippumatta on tärkeä terveyspoliittinen tavoite. Terveyspalvelujen saatavuutta on usein
LisätiedotTerveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2017
Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2017 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2017 Kysely kohdistettiin terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille, joilta tiedusteltiin terveyskeskusten
LisätiedotMatkailun kehitys maakunnissa
Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-
LisätiedotMiesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten
NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2015 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sote-uudistus ja muuta ajankohtaista Merja Tepponen, kehitysjohtaja,
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sote-uudistus ja muuta ajankohtaista Merja Tepponen, kehitysjohtaja, muutosagentti I&O kärkihanke, Etelä- Karjala 1 30.5.2017
LisätiedotKuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.
Tässä koottuna yleiskuva maakuntien tilanteesta vuonna 2014. Taulukko 1. Huono-osaisuutta kuvaavat osoittimet ja koko maan keskiarvot. Osoitin ikäryhmä Koko maan keskiarvo 1 Työkyvyttömyys.eläkkeet, (mielenterveydens
LisätiedotAuditoinnin tulokset HYKS Erva-alueelta (2012) Kansallinen DRG keskus
Auditoinnin tulokset HYKS Erva-alueelta (2012) Kansallinen DRG keskus Auditoinnit v. 2012 V. 2012 auditoitiin HYKS Erva-alue Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, 1000 hoitojaksoa Kahdessa osassa,
LisätiedotTerveyskeskusten lääkäritilanne Julkaisuvapaa klo 10.00
Terveyskeskusten lääkäritilanne 5.10.2016 Julkaisuvapaa 26.1.2017 klo 10.00 Lisätietoja Tutkija Piitu Parmanne piitu.parmanne@laakariliitto.fi, p 09 3930 832 www.laakariliitto.fi/tutkimus/laakarityovoima
LisätiedotPerustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla
Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.1.2018 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Perustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla Kelan perustoimeentulotuen etuusmenot olivat 722,1
LisätiedotLokakuun työllisyyskatsaus 2014
NÄKYMIÄ LOKAKUU 201 POHJANMAAN ELY-KESKUS Lokakuun työllisyyskatsaus 201 Julkaisuvapaa 25.11.201 klo 9.00 Työttömyys kasvaa nyt Pohjanmaan seudulla koko maan keskiarvoa nopeammin. Nuorisotyöttömyys lisääntynyt
LisätiedotMatkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola
Matkailun merkitys Kymenlaaksolle Matkailuparlamentti 17.10.2017 Kuusankoski Jaakko Mikkola Matkailun kokonaiskysyntä maakunnittain Alueellisesti matkailukysyntä painottuu Uudenmaan lisäksi erityisesti
LisätiedotSOTILASAVUSTUSTILASTOJA 2006
20.4.2007 Aktuaari- ja tilasto-osasto/ tilastoryhmä Petri Roponen, puh. 020 634 1386 Sähköposti petri.roponen@kela.fi Tilastot Internetissä www.kela.fi/tilasto SOTILASAVUSTUSTILASTOJA 2006 Sotilasavustustilastoja
LisätiedotKaikki vastaajat maakunnan mukaan 1
3,05 3,07 3,14 3,02 2,94 3,35 3,21 3,27 3,29 3,18 3,33 3,14 3,49 3,49 3,61 3,57 3,59 3,57 3,27 3,39 3,27 3,14 3,32 3,06 3,26 3,18 3,25 3,18 3,09 3,17 3,11 3,07 3,15 3,44 3,61 3,58 3,58 3,51 3,59 3,43 3,32
Lisätiedot