<O1>Yritysvastuun yhteiskuntafilosofiaa
|
|
- Petteri Kinnunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 <O1>Yritysvastuun yhteiskuntafilosofiaa <OT>Jukka Mäkinen & Arno Kourula Yritysten yhteiskuntavastuuta on lähestytty voittopuolisesti taloudellisena kysymyksenä. On ajateltu, että liikeyritysten vastuutoimien ja -ohjelmien tulee olla liiketaloudellisesti perusteltuja eli yritykselle taloudellisesti järkeviä. Taloudellisen ja eettisen näkökulman on katsottu yhdistyvän luontevasti, kun liikeyritykset omaksuvat taloudellisesti kannattavia vastuutehtäviä ja kun yritysvastuu on olennainen osa niiden kilpailustrategiaa. Tämä hallitseva lähestymistapa pitää liikeyrityksiä yhteiskunnassa talouden piiriin kuuluvia toimijoina, jotka eivät ole suoraan vastuussa esimerkiksi yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta. Valtavirtaisen yritysvastuulähestymistavan taustalla on perinteinen klassisen liberalismin mukainen ymmärrys sopivasta tavasta jakaa vastuut valtiovallan ja yritysten välillä. Klassisessa liberalismissa talouden ja politiikan välille on luotava suhteellisen selkeät raja-aidat ja liikeyritysten tehtävä on keskittyä taloudellisiin päämääriin rajoitetun valtiovallan instituutioiden ja normien puitteissa. Poliittiset tehtävät kuuluvat tässä katsantokannassa valtiovallan instituutioille, joita kansalaiset ohjaavat demokraattisten prosessien välityksellä. Globalisaatioprosessien myötä liikeyrityksistä on kuitenkin tullut yhä merkittävämpiä poliittisia toimijoita. Kun alueellisesti rajoittuneet kansallisvaltiot menettävät globaalissa taloudessa valtaansa ja kykyjään säädellä taloudellisia toimijoita, monikansallisille yrityksille avautuu tilaa osallistua perinteisesti valtiovallan alaan kuuluvien poliittisten tehtävien hoitoon. Samalla kun valtiovallan tehtäviä siirtyy liikeyritysten tontille, yhteiskunnan poliittisten ja taloudellisten piirien klassiset rajat hämärtyvät. Suuryritysten poliittisen esiinmarssin myötä yhteiskunnan perinteinen moraalinen työnjako - valtion, yritysten, järjestöjen ja kansalaisten vastuuroolit sekoittuu ja klassisen liberalismin yhteiskuntakäsityksen pohjalle rakentuvan taloudellisen yritysvastuukäsitys kohtaa haasteita. Yritysten kasvaneeseen poliittiseen valtaan ja vastuuseen liittyvien kysymysten yhteiskuntafilosofinen tarkastelu on olennaista, jotta olisi mahdollista tehdä harkittuja päätöksiä näissä yhteyksissä. Globalisaatiota koskevat empiiriset näkökannat ja tulkinnat tuskin riittävät poliittisiksi ja eettisiksi perusteiksi päätettäessä yhteiskunnallisen järjestyksen kehityssuunnista. Taloudellisissa 110
2 kysymyksissä poliittinen lähestymistapa ei kuitenkaan ole ollut vähään aikaan hallitsevin keskustelun muoto. Kylmään sotaan liitettyjen ideologisten vastakkainasettelujen rauettua, talouspoliittista keskustelua on käyty melko epäpoliittisista lähtökohdista. Vallitsevaksi on tullut taloudellinen käytännöllisyysoppi, jossa ei keskitytä kapitalismin poliittisten muunnelmien suhteellisen paremmuuden arviointiin vaan lähestytään taloutta laskennallisena yhteiskunnallisen insinööritaidon alana. Tarkasteltaessa viimeaikaista keskustelua yritysten yhteiskuntavastuusta voidaan tutkimuksen kentällä havaita kuitenkin kiinnostava politiikan paluu. Yritysvastuututkimuksen klassiset ja luvuille sijoittuneet keskustelut olivat luonteeltaan poliittisia siten, että yritysten yhteiskunnallinen asema yhdistettiin niissä selkeästi erilaisiin poliittisiin yhteiskuntakäsityksiin. Klassinen yritysvastuukeskustelu jäi kuitenkin ja 1990-luvuille tultaessa alaa nykyisinkin hallitsevan taloudellisen ja vähemmän politiikkaa korostavan lähestymistavan varjoon. Viime aikoina yritysvastuututkimuksen ehkäpä näkyvin muoto on ollut poliittinen yritysvastuukeskustelu (political CSR). Sen kriittinen väite on, että vallitseva taloudellinen yritysvastuulähestymistapa tarjoaa liikeyritysten yhteiskunnallisista vastuista globaalin talouden oloihin sopimattoman epäpoliittisen käsityksen. Tämän käsityksen tilalle poliittinen yritysvastuukeskustelu tarjoaa vaihtoehtoa, jossa etenkin monikansalliset suuryritykset katsotaan vastuullisiksi perinteisesti valtiovallan alaan kuuluvista poliittisista ja sosiaalisista tehtävistä. Keskeisten poliittisten kysymysten kriittinen tarkastelu on kuitenkin poliittisessa yritysvastuukeskustelussa vielä alkutekijöissään. Erityisesti taloudellisen vallan muuntumista epätasa-arvoiseksi poliittiseksi vallaksi ei ole kyetty riittävästi hahmottamaan ja haastamaan. Yritysten poliittisen roolin ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden välinen suhde näyttäisi olevan yksi poliittisen yritysvastuututkimuksen tärkeä kysymys. Yritysvastuukeskustelussa tapahtuneita historiallisia muutoksia on kiintoisaa tarkastella amerikkalaisen yhteiskuntafilosofi John Rawlsin ( ) poliittisen filosofian näkökulmasta. Rawls on muovannut yhteiskunnan moraalisesta työnjaosta käytyä keskustelua merkittävästi. Hänen mukaansa yhteiskunnan moraalinen työnjako liittyy käsitykseen sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Siten yhteiskunnallisten instituutioiden ja toimijoiden välinen vastuiden jako vaikuttaa siihen, miten vapaita ja tasa-arvoisia ihmiset ovat ja miten demokraattisesti yhteiskunnallista elämää voidaan hallita. Rawlsin moraalisen työnjaon näkökulman esittelyn jälkeen keskeisten yritysvastuukeskustelujen poliittisen luonteen esittelyyn ja arviointiin. 111
3 <O2>Moraalisen työnjaon poliittiset muunnelmat Rawlsin yhteiskuntafilosofiassa moraalisen työnjaon käsite viittaa erilaisiin tapoihin, joilla yhteiskunnassa (tai yhteiskuntasopimuksessa ) vastuut on jaettu yhteiskunnan poliittisten ja sosioekonomisten instituutioiden (perustuslain, lainsäädäntöjärjestelmän, koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmän, omistus- ja verotusrakenteen, markkinoiden) ja niiden puitteissa toimivien kansalaisten, yhdistysten, järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden kesken. Teoksessaan Political Liberalism (1993) Rawls ilmaisee moraalisen työnjaon perusidean sanomalla, että pyrkimyksenä hänen oikeudenmukaisuuskäsityksessään on hahmotella yhteiskunnallinen perusrakenne, joka turvaa taustaolosuhteet, joiden puitteissa yksilöt ja yhdistykset voivat tavoitella vapaammin ja tehokkaammin omia päämääriään luottaen siihen, että toisaalla sosiaalisessa rakenteessa on tehty riittävät taustaoikeudenmukaisuutta ylläpitävät toimet. Rawlsilaisen yhteiskuntafilosofian näkökulmasta poliittiset opit voidaan nähdä erilaisina käsityksinä sopivasta tavasta jakaa moraalista työtä yhteiskunnan julkisten perusrakenteiden ja yksityisten elämänpiirien välillä. (1) Libertarismissa tavoiteltava yhteiskunta on yksityisten sopimusten verkosto. Tämän poliittisen opin näkökulmasta menestyksekkäät yritykset voivat aivan luontevasti ottaa hoitaakseen valtiovallan perinteiset roolit. Libertarismin näkökulmasta yhteiskunnassa tarvitaan ainoastaan minimaaliset julkiset rakenteet, joiden tehtävänä on suojata kapitalistisia omistusoikeuksia ja sopimusvapautta. Loput vastuut voidaan jättää yhteiskunnassa vapaaehtoisen liike- ja kansalaistoiminnan piiriin. (2) Myös klassinen liberalismi suosii vapaaehtoista yhteistoimintaa, yksityistä yrittäjyyttä ja markkinavaihtoa. Klassisessa liberalismissa nähdään kuitenkin tarve rajoitetulle valtiovallalle sekä selkeille talouselämän ja politiikan välisille raja-aidoille. Klassinen liberalismi on myös libertarismia huomattavasti halukkaampi käyttämään valtion kollektiivista valtaa, jos tämän käyttöä tukevat selkeät taloudelliseen tehokkuuteen ja yksilönvapauteen liittyvät syyt. (3) Liberaali tasa-arvo on puolestaan huolissaan vapaiden markkinavaihtojen kasautuvista vaikutuksista ihmisten yhtäläisiin mahdollisuuksiin elämässä. Se on halukas asettamaan markkinat sellaisten sosiaalisten rakenteiden puitteisiin, joiden tehtävä on yli 112
4 ajan taata mahdollisuuksien tasa-arvo ihmisten välillä. Ajatuksena on, että ihmisten elämännäkymiin eivät saa vaikuttaa heidän lähtökohtaiset asemansa yhteiskunnassa vaan pelkästään heidän kykynsä ja tahtonsa pyrkiä elämässä eteenpäin. (4) Yleisen hyvinvoinnin edistämisen nimissä hyvinvointikapitalismi sallii merkittävät julkisen vallan puuttumiset markkinoiden tuottamiin resurssien ja yhteiskunnallisten hyvien kohdennuksiin. Tämä järjestelmä pyrkii nostamaan hyvinvoinnin tasoja yhteiskunnassa, pienentämään epätasa-arvoisuuksia ihmisten välillä sekä auttamaan niitä, jotka eivät pärjää taloudellisessa kilpailussa taannehtivilla ja resursseja uudelleenjakavilla (progressiivisilla) verorakenteilla ja tulonsiirtojärjestelmillä. (5) Omistusdemokratian näkökulmasta taloudellisen vallan kasaantuminen heikentää ihmisten demokraattista otetta yhteiskuntaelämästä. Kun hyvinvointikapitalismi pyrkii jakamaan tuloja uudelleen taannehtivasti, omistustasa-arvo pyrkii takaamaan tuottavan pääoman omistusten laaja-alaisen jakautumisen ennakoivasti. Se hyödyntää näissä yhteyksissä vahvoja ja tasaarvoa edistäviä perintöveroja, progressiivista lahjaverotusta, heikompiosaisten säästämistä edistäviä politiikkaohjelmia, julkisen vallan toimia, jotka tähtäävät koulutukselliseen ja terveydelliseen tasa-arvoon, sekä poliittisten puolueiden julkista rahoitusta. (6) Markkinasosialismi pyrkii yhdistämään sosialistisen käsityksen tasa-arvosta ja markkinoiden tehokkuuden. Se käyttää markkinoita pelkästään tuotannollisten resurssien tehokkaaseen kohdennukseen mutta ei tulojen ja varojen jakoon. Hävittääkseen taloudellisen epätasa-arvon keskeiset lähteet se sosialisoi tuottavan pääoman. Sen puitteissa toimittaessa tuotantovälineet ovat siis julkisessa omistuksessa ja resurssien jakoon liittyvät asiat päätetään demokraattisesti. Tuotantovälineet voidaan kuitenkin vuokrata kilpailevien ja työntekijöiden omistamien yritysten käyttöön. Lähestyttäessä merkittäviä akateemisia keskusteluja yritysvastuusta tutkimuksen kentällä on tältä pohjalta mahdollista havaita kiinnostavia painopisteen muutoksia. <O2>Klassinen moniarvoisuus 113
5 Poliittista keskustelua yritysten yhteiskuntavastuusta on käyty suhteellisen pitkään. Akateemisessa tutkimuksessa yritysten yhteiskuntavastuun poliittisten ulottuvuuksien tarkastelut virisivät laajemmin 1950-luvulla. Klassiseksi yritysvastuukeskusteluksi voikin kutsua ja 1970-lukujen amerikkalaista akateemista keskustelua aiheesta. Tämän klassisen lähestymistavan ehkäpä merkittävimpiä 1950-luvulle sijoittuneita puheenvuoroja esittivät yhdysvaltalaiset taloustieteilijät Howard Bowen teoksessaan Social Responsibilities of the Businessman (1953) ja Theodore Levitt artikkelissaan The Dangers of Social Responsibility (1958). Myös Louis Kelson ja Mortimer Adlerin teoksessa The Capitalist Manifesto (1958) esittämä ohjelma, jossa talouden demokratisoimiseen pyritään yritysten omistusten hajautuksella, on syytä ottaa huomioon luvulla Kenneth Walters puolestaan tarkasteli yritysvastuuta poliittisesta näkökulmasta artikkelissaan Corporate Social Responsibility and Political Ideology (1977). Myös L. E. Prestonin ja J. E. Postin teos Private Management and Public Policy: The Principle of Public Responsibility (1975) edustaa klassista poliittista lähestymistapaa yritysvastuuseen. Olennainen piirre klassisessa yritysvastuulähestymistavassa on se, että keskustelu on hyvin elimellisesti sidoksissa eri poliittisiin teorioihin ja ideologioihin. Klassisissa puheenvuoroissa pohdittiin laajasti sitä, miten eri yhteiskunnallisten instituutioiden ja toimijoiden tehtävät tulisi suhteuttaa toisiinsa, jotta parhaiten taattaisiin kansalaisten taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset oikeudet. Toisin sanoen oltiin kiinnostuneita siitä, miten näiden instituutioiden ja toimijoiden välinen työnjako tulisi määritellä. Erilaisten moraalisten työjakojen arviointiperusteet eivät myöskään rajoittuneet taloudellisen tehokkuuden näkökantoihin, vaan mukana tarkasteluissa olivat vahvasti myös yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja demokratian ulottuvuudet. Klassinen keskustelu yritysten poliittisesta yhteiskuntavastuusta oli paitsi poliittista myös poliittisesti moniarvoista. Tutkijat kytkivät avoimesti näkemyksensä oikeudenmukaisimmasta ja toimivimmasta yhteiskunnallisesta työnjaosta kannattamaansa poliittiseen ideologiaan. Keskusteluun osallistuivat niin libertaristisen yhteiskuntakäsityksen ja klassisen liberalismin kuin kapitalistisen hyvinvointivaltionkin kannattajat. Tutkijat pohtivat, saavutetaanko paras yhteiskunnallinen järjestys yksilöiden ja yhteisöjen vapaaehtoisten sopimusten turvin vai taattaisiinko kenties oikeudenmukaisen yhteiskunnan toteutuminen kollektiivisempien sosiaalisten vastuunkannon mekanismien avulla. Keskusteluun mahtuivat mukaan myös ne, joille kapitalistisen yhteiskunnan keskeiset omistusrakenteet eivät ole pyhiä kriittisen tarkastelun ulkopuolelle 114
6 jätettäviä aiheita. Joidenkin keskustelijoiden mukaan epätasa-arvoinen yhteiskunta oli myös epäoikeudenmukainen, ja yhteiskunnan tuli verotuksen, tulonsiirtojen ja muiden sosiaalisten toimenpiteiden avulla pyrkiä edistämään yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta sekä puuttua aktiivisesti markkinoiden pohjalta rakentuviin valta-asetelmiin. Klassinen keskustelu näyttäytyy siis poliittisesti moniarvoisena. <O2>Taloudellinen yritysvastuu Tultaessa 1980-luvulle yritysten yhteiskuntavastuusta alettiin kuitenkin keskustella yhä kapeammista poliittisista lähtökohdista käsin. Keskustelun sävy muuttui samoihin aikoihin, kun ylikansallisten suuryritysten yhteiskunnallinen vaikutusvalta alkoi ennennäkemättömällä tavalla kasvaa. Hallitsevaksi tuli suuntaus, jossa korostuu yritysten taloudellinen rooli, samalla kun niiden yhteiskunnalliseen valtaan liittyvästä kysymyksistä ei juurikaan puhuta. Keskustelussa alettiin korostaa yritysten vapaaehtoisen toiminnan lisäämistä yhteiskunnan moraalisessa työnjaossa liiketaloudellisilla näkökohdilla perusteltuina. Näennäisesti epäpolitisoituneen yritysvastuukeskustelun taustalla voidaan kuitenkin nähdä uusliberalistisen poliittisen ideologian vaikutus. Valtavirtaisesta taloudellisesta yritysvastuukeskustelusta on tunnistettavissa kaksi merkittävää poliittista käsitystä, jotka koskevat sopivaa moraalista työnjakoa yhteiskunnassa. Ensimmäinen on klassisen liberalismin mukainen käsitys, jonka merkittäviä edustajia ovat muun muassa yhdysvaltalaiset taloustieteilijät Milton Friedman ja Michael C. Jensen. Klassisen liberalismin moraalisen työnjaon mallissa poliittiset ja sosiaaliset vastuut yhteiskunnassa kuuluvat toimivaltuuksiltaan rajoitetulle valtiovallalle, ja talouselämän ja politiikan välille tarvitaan selkeät raja-aidat. Tässä mallissa liikeyritykset puolestaan ovat taloudellisiin tehtäviin keksittyviä (epäpoliittisia) toimijoita, joilla ei ole välineelliset hyvätynäkökohdat ylittäviä sosiaalisia vastuita. Yrityksen yhteiskunnallinen vastuu kytketään siis tiukasti yrityksen taloudelliseen etuun, jota pidetään yritysvastuun ainoana merkityksellisenä perusteluna. Siten ei yllättäne, että valtavirtaisen yritysvastuututkimuksen tarkastelun keskiössä on ollut ja on edelleenkin kysymys yritysvastuutoimien taloudellisesta kannattavuudesta. Toinen merkittävä taloudellisen yritysvastuukeskustelun poliittinen suuntaus on libertaristinen. Tämän suuntauksen tunnetuin edustaja on yhdysvaltalainen organisaatiotutkija ja liike-elämän etiikan teoreetikko Edward R. Freeman. Freeman linkittää kuuluisaan sidosryhmäteoriaansa liitetyt yritysten laajenevat yhteiskunnalliset vastuut libertaristiseen poliittiseen teoriaan. 115
7 Libertarismin näkökulmasta yritykset siis voivat ottaa hoitaakseen valtiovallan perinteiset roolit, ja sen mukaan yhteiskunnassa tarvitaan ainoastaan suppeimmat mahdolliset julkiset rakenteet, joiden tehtävänä on suojata kapitalistisia omistusoikeuksia ja sopimusvapautta. Loput vastuut voidaan jättää vapaaehtoisen liike- ja kansalaistoiminnan piiriin. Toisin kuin klassinen liberalismi, libertaristinen moraalisen työnjaon oppi ei vaadi mitään raja-aitoja politiikan ja talouden välille ja sen puitteissa voidaan melko estoitta jakaa moraalista työtä yksityisille yrityksille. Näin se sopiikin poliittiseksi opiksi niille, joilla on hyvin vahva epäluulo valtiovaltaa kohtaan ja vakaa usko yksityisten yritysten kykyihin kantaa sidosryhmäsuhteissaan yhteiskunnallisia vastuita. Samalla kun valtavirtainen taloudellinen yritysvastuukeskustelu on omaksunut poliittiseksi taustakseen klassisen liberalismin ja libertarismin, tuo keskustelu on kaventunut poliittisesti. Verrattuna esimerkiksi klassiseen yritysvastuukeskusteluun on ilmeistä, että keskustelun poliittinen moniarvoisuus on vähentynyt. <O2>Politiikan paluu Viime aikoina yritysvastuukeskustelussa näkyvän roolin on puolestaan saanut lähestymistapa, joka korostaa yritysvastuun poliittisia ulottuvuuksia. Tässä keskustelussa on lähdetty kunnianhimoisesti haastamaan taloudellista käsitystä liikeyrityksestä ja yritysvastuusta. Poliittisessa yritysvastuukeskustelussa katsotaan, että perinteisen taloudellisen yritysteorian pohjalle rakentuva välineellinen ja epäpoliittinen yritysvastuukeskustelu on vanhentunut. Pitkälle globalisoituneessa maailmassa se ei kykene tarjoamaan ajantasaista käsitystä liikeyritysten yhteiskunnallisesta asemasta ja vastuista. Tavoitteena uudessa poliittisessa yritysvastuulähestymistavassa onkin paradigman muutos, jossa taloudellinen käsitys yritysvastuusta korvataan poliittisella yritysvastuulla. Uuden poliittisen yritysvastuun hallitsevimmat muotoilut tulevat Euroopasta. Niitä ovat esittäneet erityisesti Sveitsissä työskentelevät liike-elämän etiikan tutkijat Andreas Scherer ja Guido Palazzo. Heidän pyrkimyksenään on ylittää klassisen liberalismin näkemys liike-elämän ja politiikan välisistä suhteista. Tämä onkin ymmärrettävää, koska klassisen liberalismin moraalisen työnjaon malli on keskeinen taloudellisen yritysvastuukäsityksen taustaideologia. Tässä työnjaossa on suhteellisen selkeät talouden ja politiikan väliset rajat, ja siinä liikeyritysten tehtävät ovat taloudellisia ja poliittiset tehtävät kuuluvat rajoitetun valtiovallan instituutioille. 116
8 Uuden poliittisen yritysvastuulähestymistavan mukaan globaalissa taloudessa tällainen politiikan ja talouden välinen erottelu ei ole enää pätevä. Poliittinen yritysvastuu ankkuroituukin näin vahvasti käsitykseen globalisaatiosta prosessina, joka merkittävästi heikentää alueellisesti rajoittuneiden kansallisvaltioiden kykyä säädellä taloudellisia toimijoita ja jonka katsotaan johtavan politiikan ja talouden välisten raja-aitojen murenemiseen. Poliittinen yritysvastuu määrittyy Schererin ja Palazzon lähestymistavassa prosessiksi, jossa liikeyritykset ottavat hoitaakseen perinteiset valtiovallan liike-elämän poliittiseen ja sosiaaliseen sääntelyyn liittyvät tehtävät ja yritykset omaksuvat uuden roolin kansalaisten perusoikeuksien ja julkisten hyödykkeiden tarjoajina. Uusi poliittinen yritysvastuulähestymistapa kohtaa kuitenkin merkittäviä esteitä pyrkimyksissään haastaa ja korvata taloudellinen yritysvastuukäsitys. Ensinnäkin, klassisen liberalismin mukaista normatiivista käsitystä politiikan ja talouden välisistä sopivista suhteista on vaikea kaataa pelkästään empiirisellä (ja melko kiistanalaisella) globalisaation syvyyttä koskevalla näkemyksellä. Ainoa merkityksellinen poliittinen vastaus globalisaatioprosessissa mahdollisesti tapahtuvaan talouden ja politiikan välisten raja-aitojen murenemiseen ei myöskään ole liikeyritysten politisoitumisen hyväksyminen tai sen tukeminen. Tähän globalisaatioon mahdollisesti liittyvään ilmiöön on mahdollista vastata poliittisesti myös siten, että rakennetaan globaalilla tasolla vahvempia raja-aitoja talouden ja politiikan välille. Uusi poliittinen yritysvastuulähestymistapa pyrkii korvaamaan klassisen liberalismin moraalisen työnjaon malli häivyttämällä politiikan ja talouden väliset raja-aidat sekä yksityistämällä keskeiset poliittiset vastuut. Tämä lähestymistapa johtaa kuitenkin libertaristiseen moraaliseen työnjakoon. Ongelmana tässä libertaristisessa poliittisen yritysvastuun suunnassa on se, että se ei tarjoa vaihtoehtoa taloudelliselle yritysvastuuteorialle. Onhan taloudellisessa yritysvastuukeskustelussa jo olemassa libertaristinen poliittinen suuntaus, jonka merkittävin edustaja on Edward R. Freeman. Uusi poliittinen yritysvastuukeskustelu ottaa huomioon myös liian kapean poliittisten yhteiskuntakäsitysten joukon, kun se esittää poliittisen yritysvastuun vaihtoehtona klassisen liberalismin mukaiselle käsitykselle talouden ja politiikan välisistä suhteista. Ehkä tämä on strategisesti ymmärrettävä lähestymistapa, koska klassinen liberalismi ei ole ainut poliittinen oppi, jossa vaaditaan selkeitä talouden ja politiikan välisiä rajoja eikä liikeyrityksiä pidetä kovin uskottavina poliittisten vastuiden kantajina. Olisikin hyvä pyrkiä kohti sellaista poliittista 117
9 yritysvastuukeskustelua, jossa olisivat mukana kaikki merkittävät yhteiskunnalliset näkemykset politiikan ja talouden välisistä suhteista. <O2>Lopuksi Keskustelu liikeyritysten yhteiskuntavastuusta on aina poliittista keskustelua. Se koskee sitä, miten yhteiskunnan poliittiset, sosiaaliset ja taloudelliset ulottuvuudet, toiminnot ja vastuut jakautuvat yhteiskunnallisten instituutioiden, kansalaisten, yhdistysten yritysten ja muiden toimijoiden kesken. Nykyinen yritysten yhteiskuntavastuuta käsittelevä akateeminen tutkimus on rakentunut pitkälti 1980-luvulla yleistyneen, näennäisesti epäpoliittisen lähestymistavan pohjalle. Yritysvastuun poliittisesti moniarvoiset juuret on unohdettu. Akateemisessa keskustelussa yritysten poliittisesta roolista tulisikin palata monipuolisempaan poliittisten teorioiden tarkasteluun. Taloustieteilijöiden ja tutkijoiden tulisi arvioida avoimesti käsityksiään moraalisesta työnjaosta ja oikeudenmukaisuudesta sekä valottaa myös taustalla vaikuttavia poliittisia yhteiskuntakäsityksiä. Akateemisen keskustelun monipuolisuus on edellytys onnistuneelle ja harkitulle yhteiskuntapolitiikalle. Moniäänisellä keskustelulla tulisi pyrkiä kohti yhteiskunnallista rakennetta, jossa julkisen vallan ja yritysten vastuunkannon yhdistelmä on toimiva ja läpinäkyvä ja jossa vastuiden ja vallan jaosta on sovittu avoimesti demokraattisessa keskustelussa. Yhteiskuntafilosofialla voisi olla tässä yhteydessä merkittävä asema. <O2>Lisälukemistoa Banerjee, Subhabrata Bobby (2007). Corporate Social Responsibility: The Good, the Bad and the Ugly. Cheltenham: Edward Elgar. Crane, Andrew, Dirk Matten & Jeremy Moon (2008). Corporations and Citizenship. Cambridge: Cambridge University Press. Crouch, Colin (2011). The Strange Non-Death of Neoliberalism. Cambridge: Polity Press. Fougère, Martin, Györgyi Kovács, Jukka Mäkinen, Marjo Siltaoja & André Sobczak (toim.) (2011). Problematizing the Power of Responsibility. Erikoisnumero: Electronic Journal of Business Ethics and Organization Studies 16: 2. Joutsenvirta, Maria, Minna Halme, Mikko Jalas & Jukka Mäkinen (toim.) (2011). Vastuullinen liiketoiminta kansainvälisessä maailmassa. Helsinki: Gaudeamus. 118
10 Mäkinen, Jukka & Arno Kourula (2012). Pluralism in Political Corporate Social Responsibility. Business Ethics Quarterly 22:4, Mäkinen, Jukka & Arno Kourula (ilmestyy). Globalization, National Politics and Corporate Social Responsibility. Teoksessa R. Tainio, S. Meriläinen, J. Mäkinen & M. Laihonen (toim.): Limits to Globalization: National Borders Still Matter. Kööpenhamina: Copenhagen Business School Press. [onko ilmestynyt jo] Rawls, John (1993). Political Liberalism. New York: Columbia University Press. 119
Yritysvastuun politiikkaa
Yritysvastuun politiikkaa KTT, Dosentti, Jukka Mäkinen, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu 15.6. Yllättävät yritysvastuut Osa 1: Tilannekuvaa Patruunan paluu? Liberaalidemokratia kriisissä? Yhteiskuntaelämän
LisätiedotJukka Mäkinen, Ville-Pekka Sorsa & Eero Kasanen. Poliittisen yritysvastuun normatiivinen perusta
Jukka Mäkinen, Ville-Pekka Sorsa & Eero Kasanen Poliittisen yritysvastuun normatiivinen perusta Ingressi: Viimeaikaisessa yritysten yhteiskuntavastuuta koskevassa tutkimuksessa on tapahtunut kiinnostava
LisätiedotAkateemista keskustelua yritysten yhteiskunnallisesta
Jukka Mäkinen, Ville-Pekka Sorsa & Eero Kasanen Poliittisen yritysvastuun normatiivinen perusta Viimeaikaisessa yritysten yhteiskuntavastuuta koskevassa tutkimuksessa on tapahtunut kiinnostava poliittinen
LisätiedotAsiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus
Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus Liisa Häikiö Kansalaisuus on monitahoinen käsite Yhteiskunnallinen taso Sosiaalinen taso Yksilötaso Tarkastelunäkökulma Rakenteet, kulttuuri, instituutiot
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotVALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP
1 (5) VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP Oletko kiinnostunut politiikan ja vallan tutkimuksesta, poliittisista järjestelmistä ja poliittisen ajattelun kehityksestä? Valtio-opin opinnot tarjoavat perustietoja
LisätiedotTaloussosiaalityö ja toimintamahdollisuuksien näkökulma - Uusia ideoita sosiaalityön kehittämiseen? Katri Viitasalo VTL, yliopistonopettaja
Taloussosiaalityö ja toimintamahdollisuuksien näkökulma - Uusia ideoita sosiaalityön kehittämiseen? Katri Viitasalo VTL, yliopistonopettaja 15.11.2017 Sosiaalityön klubi, Tampere Alustuksen tarkoitus -
LisätiedotDemokratian merkityksen kokonaisuus
Demokratian merkityksen kokonaisuus Asukkaat maakuntauudistuksen keskiöön Maakuntakoulutukset Liisa Häikiö Demokratia: peruslähtökohtia Demokraattinen yhteiskunta on keskeinen, globaalisti jaettu hyvän
LisätiedotPohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin katsotaan
Jukka Mäkinen & Arno Kourula Yritysvastuun politiikkaa Yritysvastuusta on tullut yhteiskunnassamme elävä päivänpoliittisen keskustelun aihe. Akateemisessa maailmassa yritysvastuu nähdään puolestaan epäpoliittisena
LisätiedotPohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin katsotaan. Yritysvastuun politiikkaa. Jukka Mäkinen & Arno Kourula
Jukka Mäkinen & Arno Kourula Yritysvastuun politiikkaa Yritysvastuusta on tullut yhteiskunnassamme elävä päivänpoliittisen keskustelun aihe. Akateemisessa maailmassa yritysvastuu nähdään puolestaan epäpoliittisena
LisätiedotKestävä hyvinvointi ja sen edistäminen
Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä
LisätiedotPolitiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100)
Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100) Opintokokonaisuuden osaamistavoitteet Politiikan ja viestinnän perusopintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija ymmärtää niin politiikan, organisaatioiden,
LisätiedotYHTEISKUNTAOPIN TAITAJA. uusi sarja yläkoulun yhteiskuntaoppiin! Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet
YHTEISKUNTAOPIN TAITAJA uusi sarja yläkoulun yhteiskuntaoppiin! Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet T1 ohjata oppilasta syventämään kiinnostustaan ympäröivään yhteiskuntaan
LisätiedotVastuullisuussuunnitelma 2018
Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen
Lisätiedot6.9 Filosofia. Opetuksen tavoitteet
6.9 Filosofia Filosofinen ajattelu tarkastelee koko todellisuutta ja eri tapoja hahmottaa sitä. Sen kysymyksenasettelujen tunteminen on olennainen osa yleissivistystä. Filosofiassa ongelmia jäsennetään
LisätiedotDemokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos
Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä
LisätiedotYritysvastuu ja etiikka -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu Asmo Kalpala
-kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu 12.4.2017 Asmo Kalpala Vastuullisuus on sydämen sivistystä, tietoa ja tahtoa tuottaa hyvää. Kysymys: Oletteko valinneet kaupalliset opinnot vaikuttaaksenne maailmaan?
LisätiedotCase työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila
Case työpaja: Botnia TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case opetuksen tavoitteet Perustuu keskusteluun: omien näkemysten esittäminen ja toisten kuunteleminen Tiedon soveltaminen
LisätiedotSUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ. Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu
SUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi Näkökulma arviointiin ja tutkimukseen Suomi 100 ei ehkä
LisätiedotMerja Lähdesmäki. Yhteiskuntavastuun käsite maaseudun pienyrityksissä. Yliopistollista maaseudun kehittämistä 25 vuotta Helsinki
Merja Lähdesmäki Yhteiskuntavastuun käsite maaseudun pienyrityksissä Yliopistollista maaseudun kehittämistä 25 vuotta Helsinki 25.04.2013 1 Tutkimuksen tausta Yhä kasvava kiinnostus yritysten yhteiskuntavastuuta
LisätiedotKohti osallistavampaa kehityspolitiikkaa? Vihma, Katri
https://helda.helsinki.fi Kohti osallistavampaa kehityspolitiikkaa? Vihma, Katri 2018-09 Vihma, K 2018, ' Kohti osallistavampaa kehityspolitiikkaa? Diskurssieettiset oikeutukset globaalin kehityksen edistämisessä
LisätiedotOikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä
Oikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä Studia Generalia Argumenta luento 21.10. 2015 Kaisa Herne Käsityksemme oikeudenmukaisuudesta Meillä kaikilla on käsitys siitä, mitä oikeudenmukaisuus on Erityisesti
LisätiedotKANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN
KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA
LisätiedotVapaaehtoinen sääntely, laki ja moraali
Vapaaehtoinen sääntely, laki ja moraali Maarit Laihonen Organisaatiot & johtaminen 32E28100 Markkinoiden juridinen toimintaympäristö Yritysjuridiikka 10.1.2018 1 Session rakenne Yritysten ongelmallinen
LisätiedotMaailmankansalaisuuden filosofian haasteet
Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin
LisätiedotNäkemyksiä eettiseen ennakkoarviointiin
Näkemyksiä eettiseen ennakkoarviointiin Tuija Takala Käytännöllisen filosofian dosentti, HY tuija.takala@helsinki.fi Taustaa Takala, T. ja Häyry, M., Ethics committees in Finland: Their levels, methods
LisätiedotIhmisoikeudet käännekohdassa Suomessa. Kristiina Kumpula
Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa Kristiina Kumpula 30.3.2017 Ihmisoikeudet voivat Suomessa varsin hyvin Paljon hyvää on tapahtunut viime vuosina: - Vammaissopimuksen ratifiointi - Seksuaalivähemmistöjen
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
Lisätiedot1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?
Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2
LisätiedotSuomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa
Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies
LisätiedotVALTIO-OPPI 2015-2017
VALTIO-OPPI 2015-2017 1 HUOM! Tutkintovaatimukset 2015-2017 otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Kesätentissä 8.8.2015 ovat vielä voimassa 2012-2015 vaatimukset. Vanhojen vaatimusten mukaisia esseitä voi
LisätiedotSOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA
SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan
LisätiedotPohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä
Pohjanmaan liitto 16.05.2017 Tasa-arvo työryhmä 1. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma osana kaupungin toimintaa Kaupunginhallitus asetti toimikunnnan 21.3.2016 ( 106) valmistelemaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat
LisätiedotUusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja pitchaus: Osa 1. tunnistaminen
2O16-1-DEO2-KA2O2-003277 Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja pitchaus: Osa 1 Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/1. Tarkistus. Harald Vilimsky, Mario Borghezio ENF-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/1 1 Johdanto-osan G kappale G. ottaa huomioon, että globalisaatio on lisännyt keskinäistä riippuvuutta ja Pekingissä tai Washingtonissa tehdyillä päätöksillä on suora vaikutus elämäämme;
LisätiedotAnonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!
Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa
LisätiedotOECD:n hallintoministerikokous Helsinki
OECD:n hallintoministerikokous Helsinki 28.10.2015 Ensimmäinen Suomessa koskaan järjestetty OECD:n ministeritason kokous Suomi isännöi OECD:n hallintoministerien kokousta Helsingissä 28.10.2015. Kokouksen
LisätiedotVieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu
Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa
Lisätiedot5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET
5.13 FILOSOFIA Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti,
LisätiedotTutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?
Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely
LisätiedotTulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma
Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella
LisätiedotSuomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys. HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, Kristi Raik
Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, 18.11.2017 Kristi Raik Kylmän sodan viimeisiä henkäyksiä: Neuvostotankit matkalla Tallinnaan, 20.8.1991 Geopolitiikan paluu?
LisätiedotHYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion yhteiskuntaopin opetussuunnitelmatyötä varten.
Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry Lukion opetussuunnitelma / yhteiskuntaoppi Tammikuu 2015 HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion yhteiskuntaopin opetussuunnitelmatyötä
LisätiedotPOLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto
POLIITTINEN OSALLISTUMINEN (17.11 2017) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA OSALLISTUMINEN Demokratia ei ole staattinen tila demokratian ja kansalaisten
LisätiedotVantaa ja sen tulevaisuus
Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma
LisätiedotPalveluntuottajien eettinen näkökulma
Palveluntuottajien eettinen näkökulma Pirkanmaan sote-uudistuksen eettiset ulottuvuudet, Tampere 15.3.2017 Hyvinvointialan liitto lyhyesti Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotToimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät
Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen
LisätiedotValtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta. 11/2018 Kaisa Oksanen VNK
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta 11/2018 Kaisa Oksanen VNK Tunnistaa ja nostaa esiin tulevan päätöksenteon kannalta tärkeitä ja huomiota vaativia asioita Rakentaa pitkän aikavälin
Lisätiedotsosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Voitto Kuosmanen
Miten sosiaalialan koulutus vastaa sosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Ajatusleikki 2012 Sosiaalialan koulutus Sosiaalinen Sosiaalisen asiantuntijuus 1) Koulutus tuottaa sosiaalisen asiantuntijuuden.
LisätiedotMAPOLIS toisenlainen etnografia
MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,
LisätiedotLIITE 2: Kyselylomake
LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut
LisätiedotVasemmistoliiton perustava kokous
VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton
LisätiedotYritysten yhteiskunnallinen vastuu ja oikeudenmukaisuus. Professori Minna Halme
Yritysten yhteiskunnallinen vastuu ja oikeudenmukaisuus Professori Minna Halme 2.12.2015 Yritysten yhteiskuntavastuu Yritysten kestävää kehitystä edistävät periaatteet ja toimenpiteet Taloudellinen vastuu
LisätiedotTehokkuuden seurauksia yhteisön sijaan yksinäisyys
Tehokkuuden seurauksia yhteisön sijaan yksinäisyys Leena Eräsaari, Jyväskylän yliopisto leena.erasaari@jyu.fi Tampere Valtakunnalliset päihde ja mielenterveyspäivät Yhteisön määrittelyjä (Raymond Williams,
LisätiedotKysymyksiin on vastattava hyvällä asiasuomella, kokonaisin lausein. Jokaisen kysymyksen yhteydessä on kerrottu maksimipistemäärä.
Sukunimi Etunimet Henkilötunnus VALINTAKOKEEN KYSYMYKSET Vastaa kaikkiin kysymyksiin selkeällä käsialalla käyttäen ainoastaan kysymysten alla olevaa vastaustilaa. Vastausten tulee perustua kunkin kysymyksen
LisätiedotNro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet
YHTEISKUNTAOPPI Oppiaineen tehtävä Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi ja yritteliääksi toimijaksi. Oppilasta ohjataan toimimaan erilaisuutta ymmärtävässä,
LisätiedotPUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA
012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat
LisätiedotAkateeminen työ käytännöllisenä toimintana
Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana Keijo Räsänen www.hse.fi/meri krasanen@hse.fi Alustus seminaarissa EETTINEN KIPU JA RISKI Humanistis yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen riskit, ennakkoarvioinnin
LisätiedotAluekehittämisen tieteellinen perusta
Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista
LisätiedotMiksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla?
Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla? Maija Lanas 3.10.2017 Oulun yliopisto University of Oulu Nuorisotyöllä on paljon annettavaa kouluun. Mitä? Uusille toimijoille ei kuitenkaan
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotOhjaus ja monialainen yhteistyö
Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus
LisätiedotIt s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4
It s As u l Ik t Im n An e El y S E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 FIBS! Perustettu vuonna 2000 Suomen ainoa riippumaton ja voittoa tavoittelematon yritysvastuuverkosto Autamme jäseniämme
LisätiedotSosiaalihuollon lainsäädännön arvolähtökohdat ja arki
Sosiaalihuollon lainsäädännön arvolähtökohdat ja arki Petteri Niemi Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Sosiaalialan palvelujen priorisoinnin mallit ja etiikka -tutkimusprojektin
LisätiedotKohti Suomi strategiaa. Pääjohtaja, OTT/Tuomas Pöysti
Kohti Suomi 2030 -strategiaa Pääjohtaja, OTT/Tuomas Pöysti 15.9.2010 Suomen pirulliset haasteet Valtiontalouden tasapainottaminen ja kestävyys vaatii pidemmän ohjelman Kilpailukyvystä ja osaamisesta huolen
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 5004/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2018 1 (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat 13 19.3.2018 29 Asianro 5004/00.01.02.00/2017 Valtuustoaloite suvaitsevuuden puolesta vihapuhetta ja rasismia vastaan Päätöshistoria
LisätiedotUSKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
LisätiedotJuho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI
Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI KUKA Juho Saari, syntynyt Kalajoella1967. Väitellyt Turussa sosiaalipolitiikasta
LisätiedotVastuu hyvinvointiyhteiskunnasta on hajautunut. Julkishallintokeskeisestä
JOHDANTO Vastuu hyvinvointiyhteiskunnasta on hajautunut. Julkishallintokeskeisestä hyvinvointivaltiosta on siirrytty monitoimijamalliin, jossa suositaan verkostomaista yhteistyötä julkisen, yksityisen
LisätiedotJärjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE
Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa 17.4.2018, Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE Esityksen rakenne Sote-järjestöjen toimintaympäristön muutos Järjestöjen
LisätiedotTUTKIJAN REFLEKSIIVISEN ASEMOITUMISEN VAIKUTUS TUTKIMUSPROSESSIIN
TUTKIJAN REFLEKSIIVISEN ASEMOITUMISEN VAIKUTUS TUTKIMUSPROSESSIIN Sosiaalipedagogiikan päivät 2018, Kemi Kirsi Vaistela Itä-Suomen yliopisto SCE-tohtoriohjelma TUTKIMUKSENI AIHE, TAVOITE JA METODIIKKA
LisätiedotTyön, talouden ja teknologian muutokset Ryhmätyö 4: Finansialisaatio
Työn, talouden ja teknologian muutokset Ryhmätyö 4: Finansialisaatio Pertti Huhtanen 12.11.2008 Pertti Huhtanen 1 Finansialisaation määritelmä is understood to mean the vastly expanded role of financial
LisätiedotOhjelman aihioita Kepan kevätkokous
Ohjelman aihioita 2018-2021 26.4.2017 Kepan kevätkokous Järjestöjen kyky ja tila toimia Kepa vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Kansalaisyhteiskunta tarvitsee toimintavapauden ja mahdollisuuden
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0048/7. Tarkistus. Marco Zanni, Stanisław Żółtek, André Elissen ENF-ryhmän puolesta
8.3.2018 A8-0048/7 7 Marco Zanni, Stanisław Żółtek, André Elissen Johdanto-osan B kappale B. ottaa huomioon, että vuosien 2014 2020 monivuotinen rahoituskehys osoittautui nopeasti riittämättömäksi pyrittäessä
LisätiedotKampanjointi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Vaali-info Katja Hintikainen
Kampanjointi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Vaali-info 22.11.2017 Katja Hintikainen Vaali-infon ohjelma Esittäytymiskierros Kampanjointi osana vaalivaikuttamista Kepan ehdotus kampanjakonseptiksi + keskustelu
LisätiedotNEUVOSTON JA KOMISSION YHTEINEN LAUSUMA KILPAILUVIRANOMAISTEN VERKOSTON TOIMINNASTA
NEUVOSTON JA KOMISSION YHTEINEN LAUSUMA KILPAILUVIRANOMAISTEN VERKOSTON TOIMINNASTA "1. Tänään annetulla asetuksella perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta
LisätiedotFysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet
Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Merkitys, arvot ja asenteet T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa L6, Tutkimisen
LisätiedotJärjestö palveluiden tarjoajana
Järjestö palveluiden tarjoajana Hotelli Arthur 3.11. 2011 - Järjestöhautomo 11.11.2011 Maahanmuuttajien järjestäytyminen Suomessa arviolta 700-900 maahanmuuttajayhdistystä Yhdistykset ovat melko nuoria
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotTalousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara
Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»
LisätiedotHALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)
HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 7.6.2013 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) VALINTAKOKEEN PISTEYTYS Valintakokeesta on mahdollisuus saada maksimissaan 60 pistettä. Tehtävät perustuvat
LisätiedotUusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki
Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki 13.4.2018 17/04/2018 Opetushallitus 2 17/04/2018 Opetushallitus 3 Kulttuurinen osaaminen,
LisätiedotYHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET
YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET 2017 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖ: POHJOISMAISUUS MUUTOKSESSA Asumme maissa, jotka kuuluvat kaikin tavoin maailman hienoimpiin. Olemme vapaita, onnellisia ja
LisätiedotSTRATEGINEN KUMPPANUUS KANSAINVÄLINEN KATSAUS
STRATEGINEN KUMPPANUUS KANSAINVÄLINEN KATSAUS FiBSin ja IBM:n Joulubasaari Yritysten ja järjestöjen yhteistyön arki 13.12.2012 Salla Laasonen KTT, tutkijatohtori Markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan
LisätiedotOulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015
1 Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 HUOM! Tutkintovaatimukset 2012-2015 on otettu käyttöön 1.9.2012 alkaen. Teoksia, jotka ovat poistuneet vaatimuksista ei voi tämän jälkeen enää tenttiä. Vanhojen
LisätiedotMerkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush
Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland
LisätiedotJärjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina
Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt
LisätiedotLeevi Launonen. Arvot ja toiminnan etiikka
Leevi Launonen Arvot ja toiminnan etiikka Suomen Romanifoorumi 23.11.2012 Erilaisia kulttuurin arvoja tiedolliset arvot esteettiset arvot vitaaliset arvot tekniset arvot taloudelliset arvot hedoniset arvot
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotHYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI
VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen
LisätiedotDatapolitiikka Mitä ja miksi?
Datapolitiikka Mitä ja miksi? 16.3.2016 1 Oikeudellinen raami Miten tutkimusdatasta säädetään? 16.3.2016 2 Oikeus tutkimusdataan? Käytännön kontrollin ja laillisten yksinoikeuksien ero? Käytännön kontrollia
LisätiedotMitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa?
Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Yritysten yhteiskuntavastuu: onko sitä ja missä se näkyy? -seminaari Suomen Akatemia 12.6.2007 Ville-Pekka Sorsa assistentti
Lisätiedot6.12 Yhteiskuntaoppi. Opetuksen tavoitteet
6.12 Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijan käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta ja antaa hänelle valmiuksia kasvaa yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneeksi aktiiviseksi ja osallistuvaksi
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotYhteistoiminta saavuttamassa todellista muutosta. Ruth Stark IFSW:n puheenjohtaja
Yhteistoiminta saavuttamassa todellista muutosta Ruth Stark IFSW:n puheenjohtaja Muutos Yhteisön täysivaltaiseen jäsenyyteen Yhteistoiminta johtaa kestävään kehitykseen Käytännön ammatillinen kokemus on
LisätiedotJulkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä
Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija Ikäihmisten liikunnan foorumi. 4.12.2013, Helsinki 2.12.2013 Hätönen 1 Sisältö
Lisätiedot5.15 Yhteiskuntaoppi. Opetuksen tavoitteet
5.15 Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan
LisätiedotASUNNOTTOMUUS HYVINVOINTIVALTIOSSA
ASUNNOTTOMUUS HYVINVOINTIVALTIOSSA Juho Saari, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori, selvityshenkilö (TOIMI-Hanke) Esityksen rakenne Sosiaalisten riskien ja sosiaalisten ongelmien hallinta hyvinvointivaltiossa;
LisätiedotYleistä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry kiittää mahdollisuudesta lausua ehdotuksesta Valtion kiinteistöstrategiaksi.
LAUSUNTO 1 (5) Valtiovarainministeriö Lausuntopyyntö 8.4.2010 EHDOTUS VALTION KIINTEISTÖSTRATEGIAKSI Lausunnon antajasta Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry kokoaa yhteen kiinteistöjen ja
LisätiedotRekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus
Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto UEF // University of Eastern Finland Jukka Mönkkönen 20.12.2016 1 Tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnalliset
Lisätiedot