TURVAPAIKANHAKIJAT JA PAKOLAISET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TURVAPAIKANHAKIJAT JA PAKOLAISET"

Transkriptio

1 TURVAPAIKANHAKIJAT JA PAKOLAISET SISÄLTÖ Tietopaketti vihreille toimijoille 1. Pakolaisuus ja kansainväliset sopimukset 2 2. Maailman pakolaistilanne 3 3. Turvapaikan hakeminen Suomessa 5 A. Hakeminen, tutkimatta jättäminen, nopeutettu ja normaali menettely 5 b. Turvapaikka, toissijainen suojelu ja humanitaarinen suojelu 6 4. Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen 8 A. Vastaanottokeskukset 8 B. Vastaanottoraha Kiintiöpakolaiset ja perheenyhdistäminen Turvapaikkapäätöksen jälkeen 13 A. Oleskelulupa: itsenäinen ja omaehtoinen muutto, kuntapaikat 13 b. Kielteinen: käännytys, karkotus, vapaaehtoinen paluu ja säilöönotto 15 1

2 1. PAKOLAISUUS JA KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET Pakolaisuus määritellään kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa Suomi on sitoutunut sekä Euroopan että YK:n sopimuksiin Ihmisellä on aina laillinen oikeus hakea turvapaikkaa Turvapaikanhakija ei ole laiton eikä laittomasta rajanylityksestä rangaista turvapaikkaa hakevia Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1951 erityisesti juutalaisvainon vuoksi laadittiin YK:n pakolaissopimus. Tätä nk. Geneven sopimusta täydennettiin lisäpöytäkirjalla vuonna 1967, koska tarve pakolaisuuden ja pakolaisten oikeuksien määrittelylle jatkui. YK:n 193 jäsenvaltiosta 145 on allekirjoittanut pakolaissopimuksen. Suomi ratifioi sopimuksen Pakolaissopimuksen mukaisesti pakolainen on henkilö, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta, joka oleskelee ulkomailla, eikä pysty turvautumaan kotimaansa turvaan. Pakolaisstatus ja turvapaikka voidaan myöntää vain vainotulle henkilölle. Esimerkiksi sotaa tai ympäristökatastrofeja maastaan pakenevat ihmiset eivät YK:n määritelmän mukaan ole pakolaisia, eikä heille myönnetä turvapaikkaa. He voivat kuitenkin turvautua muuhun kansainväliseen suojeluun. Yleiskielessä usein kaikkia kansainvälistä suojelua saavia kutsutaan pakolaisiksi. Maan sisäisiksi pakolaisiksi kutsutaan ihmisiä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa, mutta eivät ole lähteneet kotimaastaan. Heitä on huomattavasti enemmän kuin kansainvälistä suojelua hakevia, lähes 40 miljoonaa. Suomi on sitoutunut myös Euroopan ihmisoikeussopimukseen, YK:n kidutuksen vastaiseen sopimukseen sekä Eurooppalaiseen yleissopimukseen kidutuksen ja epäinhimilli- 2 sen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen estämiseksi. Nämä sopimukset vaikuttavat Suomen kansainvälisen oikeuden alaisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Sopimusten lisäksi EU:n direktiivit (esim. pakolaisasema, turvapaikkamenettely) säätelevät pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin liittyviä asioita Suomessa. Kansainvälisten sopimusten mukaan ihmisellä on aina oikeus hakea turvapaikkaa. Vaikka hakijalla ei olisi henkilöllisyystodistusta, passia, viisumia tai muuta maahantuloon oikeuttavaa asiakirjaa, hänellä on laillinen oikeus hakea turvapaikkaa. Vaikka turvapaikanhakija siis saapuisi maahan laittomasti ja luvattomasti ilman asiakirjoja, siitä ei voida rangaista. Maahansaapumiskeinoista huolimatta turvapaikanhaku on laillista, eikä turvapaikanhakija oleskele maassa laittomasti. Asiakirjojen puutteellisuus ei vaikuta myöskään turvapaikan myöntämiseen, koska lähtömaan tilanne voi olla niin epävakaa, ettei asiakirjoja ole mahdollista saada. Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanotto perustuu paitsi kansainväliseen oikeuteen, myös inhimillisyyteen ja solidaarisuuteen. Vihreät ovat sekä kansainvälisesti että Suomessa puolustaneet ihmisoikeuksia peräänantamattomasti. Erityisesti nykyisen pakolaiskriisin keskellä parempiosaisilla on auttamisen velvollisuus. Pakolaiset ja turvapaikanhakijat tulee nähdä massan ja virtojen sijasta ainutlaatuisina ihmisinä, joilla on oikeus turvaan, rauhaan ja parempaan elämään. Lisätietoa: YK:n pakolaissopimus ja lisäpöytäkirja UNHCR, the UN Refugee Agency UNHCR: Global trends, Forced Displacement in 2014 Euroopan ihmisoikeussopimus YK:n kidutuksen vastainen sopimus ja Euroopan yleissopimus EU:n pakolaisdirektiivi ja turvapaikkadirektiivi

3 2. maailman pakolaistilanne MAAILMASSA ON ENEMMÄN PAKOLAISIA KUIN KOSKAAN JA KRIISI PAHENEE KOKO AJAN SUURIN OSA PAKOLAISISTA ON KEHITYSMAISSA, PAKENEE KOTIMAASSAAN TAI NAAPURIMAIHIN kehitysyhteistyö ON TÄRKEÄ VÄLINE PAKOLAIS- KRIISIEN EHKÄISEMISEKSI JA LIEVENTÄMISEKSI VÄLIMEREN HUMANITAARINEN KRIISI VAATII LAILLISIA JA TURVALLISIA REITTEJÄ EUROOPPAAN SUURIN OSA MAAHANMUUTTAJISTA ON TÄHÄN ASTI SAAPUNUT SUOMEEN PERHEEN, OPISKELUN TAI TYÖNTEON VUOKSI Pakolaisten määrä ylitti 50 miljoonan rajan ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen viime vuonna. Pakolaiskriisi pahenee jatkuvasti ja tilanne on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan pahempi kuin koskaan. Maansa sisällä sotaa ja vainoa paenneita, pakolaisia ja turvapaikanhakijoita oli viime vuonna yhteensä lähes 60 miljoonaa: maansa sisällä paenneita 38,2 miljoonaa, pakolaisia 19,5 miljoonaa ja turvapaikanhakijoita vain 1,8 miljoonaa. Ihmiset pakenevat sodan, vainon ja huonon turvallisuustilanteen lisäksi muun muassa nälkää, ympäristömuutoksia, ihmisoikeusloukkauksia sekä autoritaarista hallintoa. Suurin osa kodistaan pakenevista jää oman maansa sisälle ja 86 prosenttia pakolaisista oleskelee kehitysmaissa, yksi neljäsosa maailman köyhimmissä maissa. Eniten pakolaisia oli Turkissa (1,59 miljoonaa), Pakistanissa (1,51 miljoonaa), Libanonissa (1,15 miljoonaa), Iranissa, Etiopiassa ja Jordaniassa. Yli puolet pakolaisista on kotoisin kolmesta maasta: Syyriasta, Afganistanista ja Somaliasta. Pakolaisista yli puolet on lapsia, vain muutama prosentti yli 60-vuotiaita, ja sukupuolijakauma on hyvin tasainen. Välimerellä on humanitaarinen kriisi. Viime vuonna noin siirtolaista saapui Välimeren yli Etelä-Eurooppaan ja yli 3500 menetti henkensä. Elokuun lopussa tänä vuonna hukkuneita oli Maailmanlaajuiseen pakolaiskriisiin verrattuna Välimeren yli pyrkivien ja Euroopan vastaanottamien pakolaisten määrä on pieni, mutta voimakkaassa kasvussa (varsinkin jos Turkki lasketaan Eurooppaan). Laillisten ja turvallisten reittien puute Eurooppaan on ajanut ihmisiä ylittämään Välimerta henkensä uhalla. Myös meripelastusoperaatioiden puute lisää kuolemia Välimerellä. Kansainvälinen yhteistyö pakolaiskriisissä toimii pääasiassa YK:n ja sen pakolaisjärjestö UNHCR:n kautta. Useat maat tekevät kriisialueilla kehitysyhteistyötä ja alueilla toimii järjestöjä, kuten Punainen Risti/Puolikuu. EU:n merkitys on lisääntynyt Välimeren kriisin vuoksi. EU on pyrkinyt hallitsemaan maahanmuuttovirtoja muun muassa rajavalvontaa vahvistamalla, mikä on saanut useat järjestöt kritisoimaan unionia ihmisoikeuksien unohtamisesta. Järjestöjen mukaan EU:n tulisi keskittyä luomaan turvallisia reittejä Eurooppaan esimerkiksi pakolaiskiintiöiden, perheenyhdistämisen ja humanitaaristen viisumien avulla. EU:n rajavalvontaa toteuttaa Frontex, jota myös on kritisoitu turvapaikanhakijoiden oikeuksien laiminlyömisestä estämällä pääsyn Eurooppaan. Useat tahot, kuten YK:n pääsihteeri, ovat vaatineet EU:lta tiukempia toimia ihmishenkien pelastamiseksi. Tällä hetkellä pakolaiskriisi on EU-politiikan keskiössä. Kehitysyhteistyö on erittäin tärkeä väline myös pakolaiskriisien ennaltaehkäisemiseksi ja lievittämiseksi. Suomen suuret kehitysyhteistyön leikkaukset kohdistuvat muun muassa YK:n pakolaisia auttavaan työhön ja ennaltaehkäisevään työhön esimerkiksi terveydenhuollossa ja koulutuksessa. Kriisien alkusyiden analysoiminen olisi tärkeää, jotta kehitysyhteistyöllä voitaisiin puuttua niihin monipuolisesti. Kriisialueilla tulisi esimerkiksi tukea demokratiaa, puolustaa ihmisoikeuksia, edesauttaa kestävää kehitystä, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja elintarviketurvallisuutta sekä panostaa kriisihallintaan ja rauhanneuvotteluihin. 3

4 Aiempina vuosina vain hieman yli 10 prosenttia maahanmuutosta Suomeen on tapahtunut humanitaarisin perustein. Suurin osa maahanmuuttajista on saapunut Suomeen perheen, opiskelun tai työnteon vuoksi, mutta nykyinen pakolaiskriisi voi muuttaa tilannetta. Lisätietoa: UNHCR: Refugee numbers reach highest ever recorded International Committee of the Red Cross: Syria Global Humanitarian Assistance: Syria Euroopan parlamentti: pysyvä pelastusoperaatio Välimerelle IOM Continues to Monitor Mediterranean Migrant Arrivals and Deaths UNHCR - New Mediterranean boat tragedy may be biggest ever, urgent action is needed now Frontex ja Miehemme rajalla -artikkeli Järjestöt arvostelevat EU:n toimia Välimeren siirtolaisongelman ratkaisemiseksi Suomi valmistautuu turvapaikanhakijan vastaanottoon tänä vuonna Suomen maahanmuutto tilastokuvina 2014 Suomen maahanmuuton tunnusluvut

5 3. turvapaikan hakeminen suomessa Turvapaikkakäsittelystä säädetään pääosin Ulkomaalaislaissa. Maahanmuuttoviraston sivuilta löytyy myös lista muusta maahanmuuttoon liittyvästä lainsäädännöstä. Turvapaikka-asioista vastaavat Sisäministeriö ja Maahanmuuttovirasto sen alaisuudessa yhteistyössä Poliisin ja Rajavartiolaitoksen kanssa. Sisäministeriö ja Maahanmuuttovirasto, sekä eduskunnan ja valtioneuvoston ohjauksessa, että itsenäisemmin, ovat pyrkineet tehostamaan maahanmuuttokäytäntöjä, mutta ovat myös saaneet paljon kritiikkiä osakseen, erityisesti ihmisoikeuksia puolustavilta ja pakolaisten kanssa käytännön työtä tekeviltä järjestöiltä. Lisätietoa: Ulkomaalaislaki Maahanmuuttoasioihin liittyvää lainsäädäntöä Maahanmuuttohallinnon tuloksellisuuden parantaminen vuonna 2012 Järjestöt: Perheenyhdistäminen hankaloitunut, lapset kärsivät A. HAKEMINEN, TUTKIMATTA JÄTTÄMINEN, NOPEUTETTU JA NORMAALI MENETTELY turvapaikkahakemus voidaan jättää tutkimatta esim. hakijan tuloreitin perusteella hakemus käsitellään nopeutetusti, jos hakija esim. on turvallisesta maasta normaali paikkakäsittely kestää noin puoli vuotta (2014) Turvapaikkaa voi hakea vain maassa tai sen rajalla henkilökohtaisesti. Suomessa turvapaikkahakemus jätetään rajaviranomaisille tai poliisille, joka selvittää turvapaikkakuulustelun ja -tutkinnan avulla turvapaikanhakijan henkilöllisyyden, tuloreitin ja omaisten tietoja. Tutkinnan perusteella Maahanmuuttovirasto päättää ensin, jätetäänkö hakemus tutkimatta. Turvapaikanhakijoiden lisääntyessä huomattavasti heidän rekisteröintiään nopeuttamaan voidaan perustaa järjestelykeskuksia, joissa poliisi voi puhutella ja rekisteröidä hakijat. Turvapaikanhakija ei saa poistua järjestelykeskuksesta ennen rekisteröintiä ja häntä voidaan pitää keskuksessa enintään kahdeksan päivää. Järjestelykeskukseen sulkeminen rajoittaa hakijan liikkumisvapautta ja ihmisoikeuksia. Turvapaikkahakemus jätetään tutkimatta, jos käy ilmi, että hakija on saapunut turvallisesta turvapaikkamaasta tai voidaan lähettää toiseen valtioon, joka on vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä. Vastuuvaltio määritellään ns. Dublin II -asetuksen eli vastuunmäärittämisasetuksen perusteella. Dublin-menettelyn mukaan hakemus käsitellään vain yhdessä EU-maassa, jossa hakijalla on perheenjäseniä, joka on myöntänyt hakijalle oleskeluluvan tai viisumin, jonka kautta hakija on saapunut Suomeen (esim. sormenjälkirekisterin mukaan) tai josta hän on aiemmin hakenut turvapaikkaa. Hakemus jätetään tutkimatta myös, jos hakija on tehnyt uusintahakemuksen ilman uusia asiaan vaikuttavia perusteita. Jos hakemus päätetään käsitellä, Maahanmuuttovirasto puhuttelee hakijaa. Puhuttelussa käytetään tarvittaessa tulkkia, siitä tehdään pöytäkirja ja sen tiedot ovat salassapidettäviä. Hakemukset käsitellään aikajärjestyksessä, poikkeuksena yksin saapuneet alaikäiset hakijat. Dublin-tapauksia voidaan käsitellä myös Suomessa, vaikka vastuu kuuluisi toiselle valtiolle. Hakemuksia on käsitelty esimerkiksi hakijan heikon terveydentilan tai maassa olevien perhesiteiden vuoksi. Myös Kreikan vastuulla olevat hakemukset (ja Italian vastuulla olevien lapsiperheiden hakemukset) on käsitelty Suomessa, sillä hakemuksia ei pystytä käsittelemään asianmukaisesti. Mm. Pakolaisneuvonta on ehdottanut kaikkien Dublin-palautusten lopettamista muihinkin ylikuormittuneisiin maihin, kuten Italiaan ja Unkariin. Saksa lopetti Dublin-asetuksen soveltamisen syyrialaisiin, jotta heidän hakemuksensa eivät palautuisi jo valmiiksi 5

6 pakolaiskriisin erityisesti rasittamiin Etelä- Euroopan maihin ja EU:n rajavaltioihin. Vuonna 2014 Suomi pani täytäntöön 590 maastapoistamista Dublin-palautuksena, joista eniten Italiaan (119), Saksaan (54), Ruotsiin, Norjaan ja Ranskaan. Palautetuista 65 oli alle 13-vuotiaita, seitsemän vuotiasta ja seitsemän yli 65-vuotiasta. Tänä vuonna Italiaan on elokuun loppuun mennessä palautettu 53 ihmistä, Unkariin kymmenen (lähde: Poliisihallituksen Tilastopalvelu). EUlainsäädännön mukaan Suomi voisi minä tahansa hetkenä päättää, ettei ihmisiä palauteta enää lainkaan Dublin-asetuksen nojalla. Turvapaikkahakemus käsitellään nopeutetussa menettelyssä, jos hakemus on ilmeisen perusteeton, uusintahakemus tai hakija on saapunut turvallisesta alkuperämaasta. Hakemus on ilmeisen perusteeton, esimerkiksi kun se sisältää selvästi epäuskottavia, tahallisesti vääriä tai puutteellisia tietoja tai tarkoituksena on järjestelmän väärinkäyttö. Turvalliset alkuperämaat, esimerkiksi muut EUvaltiot, määritellään oikeuskäytännön kautta, eikä niistä ole valmiita luetteloita. Nopeutetun menettelyn tarkoitus on lyhentää käsittelyaikoja ja menettely on ollut noin puolet nopeampi kuin normaali (keskimäärin 3 kk). Nopeutetussa menettelyssä hakemukset useimmiten hylätään. Oleellisin ero nopeutetun ja normaalin menettelyn välillä on käännyttämispäätöksen toimeenpanossa: hakija voidaan käännyttää nopeutetun menettelyn jälkeen heti (tai 8 päivän kuluessa), vaikka päätöksestä valitettaisiin hallinto-oikeuteen. Jos ei ole syitä jättää hakemusta käsittelemättä tai käsitellä sitä nopeutetussa menettelyssä, turvapaikkahakemus käsitellään normaalilla menettelyllä, jossa ensin tutkitaan edellytykset turvapaikkaan ja sen jälkeen edellytykset oleskelulupaan muilla perusteilla. Turvapaikkahakemuksen käsittelyaika vuonna 2014 oli keskimäärin 170 vuorokautta eli lähes puoli vuotta. Hakijamäärän lisääntyessä radikaalisti tänä vuonna, uusimpien arvioiden mukaan henkilöön, hakemusaikojen odotetaan työntekijäresurssien lisäämisestä huolimatta venyvän. Maahanmuuttovirasto ei arvioi turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja etukäteen, viivästyksestä ilmoitetaan hakijalle puolen vuoden jälkeen. 6 Lisätietoa: Järjestelykeskus perustetaan vanhaan lukioon Tornion keskustassa Maahanmuuttovirasto: Tutkimatta jättäminen EU: Vastuunmäärittämisdirektiivi (Dublin II) Eurodac-järjestelmän avulla määritetään turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastaava valtio Pakolaisneuvonta: Dublin-palautukset lopetettava ylikuormittuneisiin EU-maihin Germany drops EU rules to allow in Syrian refugees Maahanmuuttovirasto: Nopeutettu menettely ja Opinnäytetyö: Nopeutettu menettely. Maahanmuuttovirasto: Hakemuksen käsittely ja Opinnäytetyö: Normaali menettely Maahanmuuttovirasto: Keskimääräiset käsittelyajat Maahanmuuttovirasto: Tietoa turvapaikanhakijalle b. turvapaikka, toissijainen suojelu ja humanitaarinen suojelu kansainvälistä suojelua myönnetään suomessa: turvapaikkana yk:n pakolaismääritelmän täyttäville toissijaisena suojeluna esim. konfliktimaista saapuville humanitaarisena suojeluna esim. ympäristökatastrofin uhreille muilla yleensä yksilöllisillä perusteilla Kansainvälistä suojelua myönnetään Suomessa turvapaikkoina, toissijaisena suojeluna tai humanitaarisena suojeluna. Jos pakolainen ei voi saada turvapaikkaa, koska ei Maahanmuuttoviraston arvion mukaan täytä YK:n pakolaismääritelmää, mutta häntä ei voida palauttaa paikkaan, jossa joutuisi kidutuksen, epäinhimillisen kohtelun tai rangaistuksen kohteeksi, hänelle

7 myönnetään oleskelupaikka toissijaisen suojelun perusteella. Toissijaista suojelua myönnetään myös konfliktimaista saapuville. Jos hakijalle ei voida myöntää turvapaikkaa tai toissijaista suojelua, mutta hän ei voi palata kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa ympäristökatastrofin tai huonon turvallisuustilanteen takia, hänelle voidaan myöntää oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella, jota kuitenkin on myönnetty Suomessa harvoin (4 kpl vuonna 2014). Myös muut perusteet oleskelulupaan käydään turvapaikkahakemuskäsittelyssä läpi (353 kpl myönteistä päätöstä muilla perusteilla vuonna 2014). Kansainvälistä suojelua ei myönnetä, jos hakija on tehnyt törkeän rikoksen tai todetaan vaaraksi yhteiskunnalle. Vaikka rikos olisi tuomittava Suomessakin, hakijaa ei voida palauttaa maahan, jossa häntä odottaa siitä epäinhimillinen kohtelu, kuten kuolemanrangaistus (tai maa ei suostu häntä ottamaan vastaan). Tällöin hän voi saada vuoden määräaikaisen oleskeluluvan ja kärsiä rangaistustaan Suomessa. Pakolaisen määritelmän soveltaminen vaihtelee maittain ja on Suomessa ollut verrattain tiukkaa. Vuonna 2014 turvapaikkahakemuksia jätettiin 3706, joista yhteensä 1346 sai myönteisen ratkaisun, 501 turvapaikan eli pakolaisstatuksen. Kielteisiä ratkaisuja oli yhteensä 2050, joista nopeutetussa menettelyssä 1312 kappaletta: 861 Dublin-tapausta, 378 ilmeisen perusteetonta, 73 turvallisesta alkuperä- tai turvapaikkamaasta. Maahanmuuttovirasto julkaisee tilastoja turvapaikkahakemuksista ja päätöksistä. Tänä vuonna hakemuksia ollaan jättämässä ennätyksellinen määrä, jopa Suurin osa hakijoista saapuu maahan itsenäisesti, osa EU:n vastuunjaon seurauksena. Lisätietoa: Maahanmuuttovirasto: Alueet joilta tuleville myönnetään suojelua Maahanmuuttovirasto: Turvapaikka ja kansainvälinen suojelu Maahanmuuttovirasto: Turvapaikan hakeminen Turvapaikka- ja pakolaistilastot Turvapaikkapäätökset 2014 KHO: Lastaan pahoinpidellyt isä ei saa oleskelulupaa Suomeen 7

8 4. turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen Maahanmuuttajien kotoutumisesta, kotouttamisesta sekä kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneiden kuntiin sijoittamisesta vastaa Työ- ja elinkeinoministeriö. Turvapaikanhakijoiden vastaanotosta ja maahanmuuttajien kotoutumisesta määrätään laissa kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta ja laissa kotoutumisen edistämisestä. Lisätietoa: Työ- ja elinkeinoministeriön palvelu: Kotouttaminen.fi Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta Laki kotoutumisen edistämisestä a. vastaanottokeskukset useimmat turvapaikanhakijat asuvat vastaanottokeskuksissa vastaanottokeskusten kustannukset maksaa valtio vastaanottokeskus tarjoaa mm. sotepalveluita ja opintotoimintaa vastaanottokeskus voi tuoda kuntaan työpaikkoja ja kysyntää, rikollisuus keskusten ympärillä ei ole lisääntynyt Suurin osa turvapaikanhakijoista majoittuu vastaanottokeskuksiin. Turvapaikanhakija voi hakemuksensa käsittelyn ajan asua missä haluaa, mutta vastaanottokeskuksen ulkopuolella asumiseen ei voi saada tukea. Turvapaikanhakijalla saattaa olla aiempia kontakteja maahan tai muita edellytyksiä hankkia asuinpaikka itsenäisesti, jolloin hän ei välttämättä asu keskuksessa. Vaikka hakija asuisi yksityismajoituksessa, hän on silti tietyn keskuksen asiakas ja käyttää sen palveluita sekä osallistuu työ- ja opintotoimintaan. Vuonna 2013 vastaanottokeskusjärjestelmässä oli kirjoilla noin turvapaikanhakijaa, joista alaikäisiä oli 95. Hakijoista 2570 asui vastaanottokeskuksissa tai ryhmäkodeissa ja 966 yksityismajoituksessa. Vastaanottokeskuksessa asuessaankin turvapaikanhakijalla on oikeus liikkua Suomessa vapaasti, ellei häntä erityissyistä oteta säilöön. Vastaanottokeskuksista vastaa viime kädessä valtio ja niiden koordinaatio on Sisäministeriön ja Maahanmuuttoviraston alaisuudessa. Usein alkuvaiheen keskukset ovat lähempänä Maahanmuuttoviraston toimipisteitä (Helsinki, Turku, Lappeenranta ja Oulu), odotusajan keskukset eri puolilla Suomea. Tällä hetkellä vastaanottokeskusten ja niiden paikkojen lisäämiseen on kovia paineita. Vastaanottokeskuksen ylläpidosta voi olla vastuussa valtio, kunta tai Suomen Punainen Risti, mutta kustannukset maksaa valtio. Maahanmuuttovirasto tekee sopimuksen vastaanottokeskuksesta ylläpitäjän kanssa. Vastaanottokeskukset voivat olla laitosmaisia yksiköitä tai keskuksen lähistöllä sijaitsevia erillisiä asuntoja. Kustannussyistä Maahanmuuttovirasto etsii lähinnä isoja noin hengen majoitukseen sopivia tiloja, mutta myös yksityisiä vuokra-asuntoja voi tarjota. Esimerkiksi Kotkan vastaanottokeskuksen johtaja pitää hajautettuja asuntoja parempana kuin laitosta. Ilman huoltajaa saapuvat alaikäiset turvapaikanhakijat sijoitetaan alaikäisille tarkoitettuihin ryhmäkoteihin tai tukiasumisyksiköihin, missä he voivat tarvittaessa asua myös oleskeluluvan saatuaan. Aikuistuville nuorille voidaan tarjota myös tukiasuntoja ryhmäkotien läheisyydessä itsenäistymisen tukemiseksi. Vastaanottokeskus tarjoaa turvapaikanhakijoille majoituksen. Perheet majoittuvat yhdessä mahdollisuuksien mukaan. Yksin saapuneet majoittuvat keskuksissa samaa sukupuolta olevien kanssa ja heillä on käytössään lukittava kaappi. Muita huonekaluja on sen mukaan, mitä keskuksella on tarjota. Keittiöt ja pesutilat ovat yhteisiä. Keskukseen saapuessaan asukas saa tarvikepaketin, jossa on patja, peitto, tyyny, lakana, pussilakana ja tyynyliina, astioita (muki, lasi, lautanen, aterimet) ja keittiötarvikkeita

9 (kattila, paistinpannu, paistinlasta, kauha ja purkinavaaja). Paketit voivat olla erilaisia keskuksesta riippuen ja niissä saattaa olla myös esim. pesusieni ja pesuainetta. Varattomille turvapaikanhakijoille voidaan tarjota hätämuonaa, joka vähennetään ensimmäisestä toimeentulotuesta. Hätämuona on yleensä riisiä tai makaronia, tonnikalaa, tomaattimurskaa, suolaa, öljyä, sokeria, teetä ja mahdollisesti leipäpaketti. Keskuksen kautta tarjotaan hakijoille välttämättömiä sosiaali- ja terveyspalveluita. Palvelutarve arvioidaan yksilöllisesti. Keskuksesta välitetään tarvittaessa myös tulkkausapua ja oikeusneuvontaa, ja vastaanottorahaa haetaan keskuksen kautta. Vastaanottokeskukset voivat periä palveluistaan maksuja, enintään kustannusten verran ja niistä voidaan luopua, jos ne vaarantavat hakijan toimeentulon. Keskuksissa järjestetään työ- ja opintotoimintaa, johon vastaanottorahaa saavien turvapaikanhakijoiden on osallistuttava. Työtoiminta voi olla esim. vastaanottokeskuksen siivoamista, mutta vastaanottokeskuksilla ei välttämättä riitä järkeviä tehtäviä turvapaikanhakijoille. Opintotoiminta vaihtelee vastaanottokeskuksittain ja eri tasoisia kielen, kulttuurin ja yhteiskuntatiedon opetusta on muutamia tunteja päivässä. Kielenopetusta voi esimerkiksi olla muutama tunti kolmena päivänä viikossa. Jos turvapaikanhakija kieltäytyy osallistumasta työ- ja opintotoimintaan, vastaanottorahaa voidaan vähentää (enintään 20 prosenttia kahden kuukauden ajan). esimerkiksi lahjoituksia saatetaan ottaa mielellään vastaan. Rikollisuus ei ole lisääntynyt vastaanottokeskusten läheisyydessä. Vastaanottopalveluiden tarjoamiselle on lakisääteiset aikarajat hakemuksen käsittelyn päätyttyä. Mitä kauemmin hakijat joutuvat odottamaan hakemustensa käsittelyä ja asumaan vastaanottokeskuksissa, sitä hankalampaa on kotoutua. Pitkät odotusajat tulevat myös kalliiksi valtiolle. Lisätietoja: Vastaanottokeskusten yhteystiedot Maahanmuuttovirasto: Vastaanottopalvelut turvapaikanhakijoille Kotouttaminen.fi: Vastaanottokeskukset ja niiden palvelut SPR: Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanotto Maahanmuuttoviraston ja Espoon sopimus turvapaikanhakijoiden vastaanotosta Millainen vastaanottokeskuksen pitää olla? Kotkassa vastaanottokeskus on hajautettu vuokra-asuntoihin ympäri kaupunkia Vapaiden tilojen tarjoaminen turvapaikanhakijoiden majoittamiseen (Maahanmuuttovirasto) Kunnat uhkaavat jäädä ilman korvauksia turvapaikanhakijalasten opettamisesta Kunnat kaipaavat muutosta turvapaikanhakijoita valmistavan opetuksen maksujärjestelmään Totta vai tarua? Yle selvitti turvapaikanhakijoihin liittyvien väittämien todenperäisyyden Lapsilla on oikeus maksuttomaan koulunkäyntiin. Peruskoulu ja siihen valmistava koulutus on ainoa turvapaikanhakijoille annettava palvelu, jonka kunta kustantaa. Kunta saa kuitenkin korvausta opetuksen järjestämisestä valtiolta turvapaikanhakijakoululaisten määrän mukaan ja kunnat peräänkuuluttavat muutosta korvausjärjestelmään. Vastaanottokeskus voi tuoda lisää työpaikkoja ja palveluiden kysyntää kuntaan. Monet järjestöt ja vapaaehtoiset tekevät yhteistyötä vastaanottokeskusten kanssa. Yhteydet paikallisiin paranevat yleensä viestinnällä ja erilaisilla yhteistyömuodoilla, kuten harrastuskerhoilla. Vastaanottokeskuksiin pääsee usein helposti vierailulle, jotkut järjestävät avointen ovien päiviäkin, ja 9

10 b. vastaanottoraha turvapaikanhakija voi hakea vastaanottorahaa toimeentulonsa turvaamiseen valtio maksaa vastaanottorahan vastaanottokeskuksen kautta vastaanottoraha on maksimissaan 316,07 euroa/ hlö/kk eivät kuitenkaan saa työskennellä 3 kuukauteen hakemuksen jättämisestä. Jos heillä ei ole rajanylitykseen oikeuttavia asiakirjoja, töitä voi tehdä aikaisintaan 6 kuukauden päästä. Erillistä työlupaa ei tarvita. Lisätietoja: Maahanmuuttovirasto: Vastaanottoraha Turvapaikanhakijan työnteko-oikeus vastaanottorahalla katetaan kaikki eläminen asumista lukuunottamatta Turvapaikanhakijan välttämätön toimeentulo turvataan tarvittaessa vastaanottorahalla, jota vastaanottokeskus myöntää hakemuksesta. Vastaanottorahaa ei myönnetä, jos hakijalla tai hänen perheellään on riittävästi tuloja tai varoja. Valtio korvaa vastaanottokeskuksen maksamat vastaanottorahat, kuten muutkin keskusten kulut ja vastaanottorahan suuruus määrätään laissa. Vastaanottorahan määrä riippuu siitä, tarjotaanko vastaanottokeskuksessa ateriat ja onko hakija saapunut yksin vai perheensä kanssa. Useimmissa keskuksissa ei tarjota aterioita, vaan asiakkaat hoitavat ruokailunsa itse. Aterioiden kanssa vastaanottorahan suuruus on 92,64 euroa kuukaudessa yksin asuvalle aikuiselle tai yksinhuoltajalle vuonna Vastaanottorahalla turvapaikanhakijan tulisi selviytyä vaatekuluista, vähäisistä terveydenhuoltomenoista, paikallisliikenteen ja puhelimen käyttömaksuista, hygieniasta ja muista jokapäiväisen elämän kuluista. Jos vastaanottokeskus ei tarjoa aterioita, vastaanottoraha on 316,07 euroa kuukaudessa yksin asuvalle turvapaikanhakijalle. Erityistarpeisiin kuten pitkäaikaissairauksiin voi saada hakemuksesta täydentävää vastaanottorahaa. Yksintulleet alaikäiset turvapaikanhakijat saavat vastaanottorahan sijasta käyttörahaa ja heille tarjotaan vastaanottokeskuksissa ateriat. Jos turvapaikanhakija käy töissä, hän ei saa vastaanottorahaa. Turvapaikanhakijat 10

11 5. kiintiöpakolaiset ja perheenyhdistäminen kiintiöpakolaisilla on turvapaikka ja oleskelulupa suomeen saapuessaan suomi on viime vuosina vastaanottanut vuosittain valitsemaansa kiintiöpakolaista pakolaisilla on oikeus perhe-elämään ja perheenyhdistämiseen perheenyhdistämisestä on tehty viime vuosien lakimuutoksilla hyvin vaikeaa Turvapaikanhakijoiden lisäksi Suomeen saapuu pakolaisia kiintiöpakolaisjärjestelmän ja perheenyhdistämisen kautta. Kiintiöpakolaisia ja perheenyhdistämisen kautta saapuvia pakolaisia eivät koske turvapaikanhakuprosessi, vastaanottokeskukset, vastaanottoraha tai turvapaikanhakijoihin liittyvät käännytys- ja säilöönottokysymykset. Turvapaikanhakijat saapuvat Suomeen hakemaan oleskelulupaa, maahan saapuessaan kiintiöpakolaisilla ja perheenyhdistämisen kautta saapuvilla on jo oleskelulupa Suomeen kansainvälisen suojelun perusteella. Suomessa on käytössä kansainvälisesti melko harvinainen kiintiöpakolaisjärjestelmä, keskimäärin 25 maata ottaa vastaan kiintiöpakolaisia, Euroopassa noin 15 maata. Järjestelmä luotiin Ruotsin mallin perusteella luvuilla, kun haluttiin auttaa tiettyjen kriisien uhreja, ensimmäisinä Chilen sotilasjunttaa pakenevia. Pakolaiskiintiö päätetään vuosittain valtion budjetissa ja sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon ministerityöryhmä päättää UNHCR:n esityksestä mihin kansallisuuksiin ja vastaanottoalueisiin Suomen kiintiö kohdennetaan. Vuodesta 2001 lähtien pakolaiskiintiö on ollut 750 henkilöä. Syyrian kriisin takia tänä ja viime vuonna kiintiö nostettiin 1050 pakolaiseen ja vuonna 2014 suurin osa kiintiöpakolaisista oli syyrialaisia. Nykyinen hallitusohjelma on jättänyt pakolaiskiintiön tarkan määrän auki ( pakolaista). YK:n pakolaisjärjestö UNHCR rekisteröi pakolaisia muun muassa pakolaisleireillä 11 ympäri maailman. Kun UNHCR on todennut että henkilölle myönnetään pakolaisstatus, järjestö selvittää vaihe vaiheelta voisiko pakolainen palata kotimaahansa 5-10 vuoden sisällä, voisiko hän jäädä maahan, jossa nyt oleskelee, onko hän halukas uudelleensijoitukseen ja mikä vastaanottavista maista olisi henkilön kannalta paras vaihtoehto. Vastaanottavaa maata arvioidaan esimerkiksi sukulaissuhteiden, kuntoutus- ja terveysvaatimusten sekä kiireellisyyden perusteella. UNHCR ehdottaa Suomelle pakolaiskiintiön mukaisesti pakolaisia sijoitettavaksi. Yleensä suomalaiset viranomaiset, mm. Suojelupoliisi, käyvät Maahanmuuttoviraston johdolla haastattelemassa ehdotetut kiintiöpakolaiset paikan päällä. Kiintiövalintamatkan jälkeen tehdään päätökset vastaanotettavista kiintiöpakolaisista ja heille myönnetään oleskelulupa kiintiöpakolaisuuden perusteella ja määräaikainen jatkuva oleskelulupa (A), jolle haetaan 4 vuoden jälkeen jatkoa. Kymmenesosa kiintiöstä on varattu kiireellisille tapauksille, jotka vastaanotetaan ilman haastatteluja. Kiintiöpakolaiset pääsevät yleensä saapumaan Suomeen vasta, kun joku kunta on myöntänyt heille kuntapaikan, joista on ollut pulaa jo vuosia. Kuntapaikkojen puute hankaloittaa pakolaiskiintiön toteutumista ja pakolaisten nopeaa auttamista ja kotoutumista merkittävästi. Suomessa pakolaisena olevan perheenjäsenet määritellään kansainvälisen oikeuden mukaan myös pakolaisiksi. Kansainvälistä suojelua saavalla on oikeus perhe-elämään, minkä vuoksi perheenyhdistämisen tulisi olla mahdollista, vaikka pakolainen olisi saapunut yksin maahan. Saatuaan oleskeluluvan Suomesta (turvapaikkaprosessin jälkeen tai kiintiöpakolaisena), voidaan hakea perheenyhdistämistä. Perheeksi lasketaan aviopuoliso, alle 18-vuotiaat lapset ja lapsen huoltaja. Joissakin tapauksissa perheenyhdistäminen voidaan myöntää muillekin omaisille. Vuodesta 2012 lähtien perheenyhdistämistä on voinut hakea vain ulkomailla oleva perheenjäsen, ei Suomessa oleskeluluvan saanut. Tämä

12 hankaloittaa mm. oleskeluluvan saaneiden neuvontaa perheenyhdistämisessä, sillä käytännöt voivat vaihdella maittain. Käytännössä perheenyhdistämisestä on tullut hyvin vaikeaa mm. lakimuutosten ja hallinnollisten käytäntöjen vuoksi. Hakemusten määrä on romahtanut, sillä hakemuksen jättäminen voi pakolaiselle olla jopa mahdotonta perhesiteistä huolimatta. Vuonna 2014 myönnettiin 1094 oleskelulupaa kansainvälistä suojelua saavien perheenjäsenille, suurin osa lapsille ja puolisoille. Kaikkien perheenyhdistämistä hakevien on matkustettava lähimpään Suomen lähetystöön tai edustustoon laillisesti ja jätettävä hakemus todisteineen henkilökohtaisesti (mukana myös alaikäiset lapset). Edustustoverkon supistumisen vuoksi lähin edustusto voi olla toisessa maassa, johon matkustaminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta, varsinkin jos rajan ylittämiseen on vaikeaa saada asiakirjoja. Myöhemmin koko perheen on myös palattava lähetystöön haastatteluja ja mahdollisia DNA-testejä varten. Hakemusten käsittelyssä lakitulkinnat ovat myös kiristyneet Maahanmuuttovirastossa. Jos perheenyhdistäminen ja oleskeluluvat perheenjäsenille myönnetään, SPR kansainvälisessä yhteistyössä järjestelee matkoja, mutta ne korvataan vain kiintiöpakolaisten perheenjäsenille, ei turvapaikkaprosessin jälkeen oleskeluluvan saaneille, mikä asettaa pakolaiset keskenään eriarvoiseen asemaan. Lisätietoja: Maahanmuuttovirasto: Kiintiöpakolaiset ja Tilastot kiintiöpakolaisista maittain Ensimmäiset pakolaiset tulivat Suomeen Chilestä 1970-luvulla Maahanmuuttovirasto: Kansainvälistä suojelua saaneen perheenjäsen Kotouttaminen.fi: Pakolaisten perheenyhdistäminen Maahanmuuttovirasto: Ratkaisut oleskelulupiin, perheenyhdistäminen 2014 SPR: Pakolaisten perheenyhdistämisen vaikeutuminen Pakolaisapu: Perheiden yhdistäminen ja Kommentti hallituksen toimenpiteisiin Pakolaisapu: Pakolaisten perheenyhdistäminen palautettava Isis haluaisi minut Uutuuskirja turvapaikoista murtaa myyttejä ja valaisee vallankäyttöä Maahanmuuttovirasto: Toimeentuloedellytys Hallitus aikoo tiukentaa perheenyhdistämisen kriteerejä ja pohtii muun muassa toimeentuloedellytyksen lisäämistä myös pakolaisten perheenyhdistämiseen. Perheenyhdistäminen on jo nyt hyvin hankalaa, eikä perheenjäsenten ihmisoikeuksia voida hyvin tiukoilla kriteereillä taata. Prosessit ovat myös hyvin pitkiä, joten esimerkiksi 16-vuotiaina perheenyhdistämistä hakeneet ovat saattaneet täyttää 18 ennen kuin hakemusta on käsitelty, jolloin hakemus saattaa raueta kesken käsittelyn. Perheenyhdistämisen hitaus ja vaikeus hidastaa merkittävästi myös Suomessa olevan henkilön kotoutumista ja saattaa altistaa jopa äärijärjestöjen värväykselle. Maahanmuuttovirastoa on kritisoitu tiukoista lakitulkinnoista sekä lakien tiukennusten vaatimisesta ihmisoikeuskysymykset unohtaen. 12

13 6. turvapaikkapäätöksen tai oleskeluluvan myöntämisen jälkeen Turvapaikanhakija saa myönteisen turvapaikkapäätöksen tai toissijaisen suojelun perusteella 4 vuoden määräaikaisen jatkuvan oleskeluluvan (A) kuten kiintiöpakolainenkin. Määräaikaisuuden jälkeen voi hakea pysyvää oleskelulupaa. Humanitaarisen suojelun tai muulla perusteella kansainvälistä suojelua saavan oleskelulupa on vuoden määräaikainen tilapäinen oleskelulupa B ja jatkuvan luvan voi saada kolmen vuoden jälkeen. a. oleskelulupa: kuntapaikat, itsenäinen ja omaehtoinen muutto kunnat tarjoavat kuntapaikkoja ensisijaisesti kiintiöpakolaisille, mutta myös oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille valtio antaa kunnille korvauksia sekä vastaanotettujen määrän että kulujen perusteella valtaosa oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista muuttaa kuntiin itsenäisesti tai omaehtoisesti, koska kuntapaikkoja ei ole kuntaan muutettuaan kansainvälistä suojelua saavilla on samat oikeudet kuin muillakin kuntalaisilla oleskeluluvan saanut ihminen voidaan karkottaa Oleskeluluvan saatuaan turvapaikkaa hakenut voi järjestää asumisensa itsenäisesti tai omaehtoisesti eli vastaanottokeskuksen avulla. Jos itsenäinen tai omaehtoinen järjestely ei onnistu esimerkiksi hakijan vaikean tilanteen takia (esim. mielenterveyskuntoutujat, vammaiset, isot perheet), haetaan kuntapaikkaa ELY-keskukselta. Kuntapaikoista on ollut pulaa jo vuosia. Kiintiöpakolaiset ovat etusijalla kuntapaikoille, mutta paikkoja ei ole riittävästi tarjolla edes heille. Varsinkin kuntapaikkojen puutteen takia valtio ja vastaanottokeskukset ovat lisänneet omaehtoisiin ja itsenäisiin muuttoihin kannustamista turvapaikkahaun kautta oleskeluluvan saaneille. Vuonna 2013 vastaanottokeskuksista muutti kuntiin itsenäisesti tai omaehtoisesti 1502 oleskeluluvan saanutta. ELY-keskukset sijoittivat samana vuonna kuntapaikoille 1196 henkilöä: 707 kiintiöpakolaista ja 489 oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa. Kuntapaikkojen koordinoinnista vastaa Työ- ja elinkeinoministeriö, joka jakaa vuositavoitteet paikoista alueellisille ELYkeskuksille. Keskukset neuvottelevat alueensa kuntien kanssa pakolaisten vastaanotosta, josta kunta päättää budjetissaan. Kun kunta päättää vastaanottaa pakolaisia, se tarjoaa kuntapaikkoja ensisijaisesti kiintiöpakolaisille, joiden vastaanottoon Suomi on jo sitoutunut, ja toissijaisesti oleskeluluvan turvapaikkahaun kautta saaneille. Kuntien vastaanotossa ei siis ole kyse turvapaikanhakijoista, vaan oleskeluluvan jo saaneista, useimmin kiintiöpakolaisista. Päätettyään vastaanotettavien pakolaisten määrästä, kunta solmii monivuotisen sopimuksen vastaanotosta ELY-keskuksen kanssa. Sopimuksissa on kunta- ja aluekohtaisia eroja, esimerkiksi suurkaupungeilla on usein ns. avoin sopimus ilman vuosittaista kuntapaikkamäärää. Vastaanottaakseen pakolaisia, kunnalla tulee lisäksi olla kotouttamisohjelma. Sopimukseen perustuen ELY-keskus välittää kunnalle Maahanmuuttoviraston tekemän esityksen vastaanotettavista kiintiöpakolaisista. Esityksestä ilmenee esim. pakolaisen ikä, sukupuoli, koulutus, tausta ja perhesiteet. Kunta voi hyväksyä ehdotuksen ja päättää vastaanottaa pakolaiset, jotka saapuvat kuntaan, kun kunta on pystynyt järjestämään muun muassa asumisen ja vastaanoton esimerkiksi SPR:n kanssa. Vastaanotettavien pakolaisten valinnassa voidaan huomioida esimerkiksi 13

14 kuntaan aiemmin muuttaneiden etninen tausta tai kunnassa tarjolla olevat kielipalvelut. Kunta tarjoaa vastaanottamalleen pakolaiselle asunnon esimerkiksi kunnan vuokra-asunnossa ja vastaa pakolaisen tarvitsemista palveluista. Työ- ja elinkeinoministeriön kotoutumissivustolla on kerrottu kokemuksia eri kunnista. Valtio korvaa kunnalle pakolaisten vastaanoton järjestelyjä sekä pakolaisten kotoutumista edistävää ohjausta ja palveluita. Kunta saa laskennallista korvausta jokaisesta vastaanotetusta pakolaisesta: 2300 /vuosi yli 7-vuotiaista ja 6845 /vuosi alle 7-vuotiaista. Korvausta maksetaan kiintiöpakolaisista 4 vuotta, turvapaikkaprosessin kautta vastaanotetuista 3 vuotta. Lisäksi kunnalle korvataan todellisten kulujen mukaan sosiaalija terveydenhuollon erityiskustannuksia (enintään 10 vuodelta), tulkkauspalveluita sekä toimeentulotukikustannuksia. Pakolaiset myös huomioidaan kunnan valtionosuuksissa, joita kunnille maksetaan oppivelvollisuusikäisten maahanmuuttajalasten määrän mukaan. Työ- ja elinkeinohallinto rahoittaa lisäksi kotoutumiskoulutusta ja opetushallinto valmistavaa opetusta. Vuonna 2015 työja elinkeinoministeriö maksaa lisäksi kunnille, jotka tekevät sopimuksen vähintään 20 pakolaisen vastaanotosta ensimmäistä kertaa tai 4 vuoden tauon jälkeen. Kuntiin sijoittaminen on hidasta ja byrokraattista, eikä pakolaisiin tai heidän vastaanottamiseensa välttämättä suhtauduta positiivisesti yleisesti tai kuntapäättäjien joukossa. Kuntapaikkojen vähäisyys johtuu kuntien mukaan yleisen taloustilanteen lisäksi valtion korvausten alhaisesta tasosta, lyhyestä korvausajasta, kankeasta ja epäyhdenmukaisesta korvausjärjestelmästä, henkilöstö- ja asuntoresurssien puutteesta sekä kotoutumiskoulutuksen vähäisyydestä. Myös lisää tietoa pakolaisista ja turvapaikanhakijoista kaivataan ja pankkitilien avaamisen hankaluus on mainittu merkittävänä kotoutumisen esteenä. Varaukselliset asenteet ja tiedon puute, myös tarjolla olevista korvauksista, saattavat olla taloudellista tilannetta merkittävämpiä kuntapaikkojen puutteen syitä. halukkuutta sijoittaa kiintiöpakolaisia. Itsenäinen ja omaehtoinen muutto vastaanottokeskuksista on kuitenkin välttämätöntä, jos kuntapaikkoja on tarjolla liian vähän jopa kiintiöpakolaisille. Jos oleskeluluvan saanut odottaa kuntapaikkaa vastaanottokeskuksessa, se haittaa merkittävästi kotoutumista ja tulee valtiolle kalliiksi. Oleskeluluvan saamisen ja kuntaan muuttamisen jälkeen pakolaisilla on samat oikeudet kuin muillakin kuntalaisilla. Kansainvälistä suojelua saavilla eli oleskeluluvan saaneilla pakolaisilla on oikeus mm. samaan sosiaaliturvaan ja Kelan etuuksiin kuin muillakin Suomessa vakinaisesti asuvilla. Pakolaisille, kuten muillekin maahanmuuttajille voidaan tehdä kotoutumissuunnitelma. Oleskeluluvan saaneita ihmisiä voidaan karkottaa, jos jatkolupaa ei myönnetä. Myös rikoksiin syyllistyneitä oleskeluluvalla Suomessa olevia henkilöitä voidaan karkottaa. Lisätietoa: Oleskeluluvan voimassaolo ja lupatyypit Kotouttaminen.fi Kuntien kotouttamisohjelmia Sopimusluonnos kuntaan osoittamisesta: Kauniainen Kuntaliitto: Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Kuntia kannustetaan yhteistyöhön pakolaisten vastaanottamisessa Kunnille maksettavia tukia pakolaisten vastaanotosta Kela: Etuudet myönnetään kaikille samoin ehdoin Maasta karkottaminen rikoksen seurauksena Kunnat ovat kritisoineet lisääntynyttä itsenäistä muuttoa listaten ongelmiksi mm. palveluiden ja asumisen järjestämisen tulijoille, joista kunta ei välttämättä tiedä lainkaan. Kuntien mukaan lisääntynyt hallitsematon muutto vähentää 14

15 b. kielteinen: käännytys, karkotus, vapaaehtoinen paluu ja säilöönotto kielteisen päätöksen jälkeen turvapaikanhakijan tulee poistua maasta eli käännytetään vapaaehtoista paluuta voidaan tukea turvapaikanhakijoita, käännytettäviä ja karkotettavia voidaan ottaa säilöön eli käytännössä vangita Kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen turvapaikanhakijan tulee poistua maasta eli hänelle annetaan käännytyspäätös. Hänellä on aikaa poistua maasta vapaaehtoisesti (yleensä 30 vuorokautta) tai hänet käännytetään poliisin toimesta. Käännyttäminen koskee henkilöitä, joilla ei ole ollut oleskelulupaa Suomessa. Karkottaminen ei koske turvapaikanhakijoita vaan ainoastaan henkilöitä, joilla on tai on ollut oleskelulupa Suomessa. Käännyttämisja karkottamispäätöksiin voidaan liittää myös maahantulokielto Schengen-alueelle. Kielteisen turvapaikkapäätösten saaneet tai hakemuksensa peruuttaneet voivat saada tukea palatakseen kotimaahansa vapaaehtoisesti. Vapaaehtoisesta paluusta vastaa Sisäministeriö, sen taustalla on EU:n paluudirektiivi ja käytännön toteutuksesta on vastannut Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM. Viime vuonna vapaaehtoisesti palasi 318 henkilöä ja lakimuutosten takia tulevina vuosina palaajia voi olla enemmän. Vapaaehtoisen paluun laissa on kuitenkin ongelmia, erityisesti ihmisoikeusnäkökulmasta: vapaaehtoisesta paluusta on tehty käytännössä pakollista, sillä henkilöltä, joka ei määräajassa ilmoittaudu vapaaehtoisen paluun piiriin viedään mahdollisuus oleskelulupaan ja vastaanottopalveluihin. Käännyttämistä tai karkottamista ei aina voida laittaa täytäntöön, esimerkiksi jos valtio, johon henkilö palautettaisiin ei suostu ottamaan häntä vastaan tai jos karkotus rikoksen vuoksi ei ole mahdollista alueen turvallisuustilanteen takia. Jos palauttaminen on käytännössä ollut mahdotonta kielteisestä turvapaikkapäätöksestä huolimatta, henkilölle myönnettiin aiemmin oleskelulupa, vuodeksi kerrallaan ja pysyvästi kahden vuoden kuluttua. Heinäkuussa 2015 muuttuneen lainsäädännön mukaan tällainen henkilö voi kuitenkin palata maahansa vapaaehtoisesti, joten oleskelulupaa ei myönnetä. Vapaaehtoisen paluun laajentaminen ja vakiinnuttaminen on ollut poliittinen kiistakapula, jota myös Vihreät ovat kritisoineet, koska vapaaehtoisen paluun pitäisi aina olla tosiasiallisesti vapaaehtoista. Lakimuutokset saattavat lisätä paperittomien siirtolaisten määrää Suomessa. Turvapaikanhakijalla on oikeus valittaa saamastaan turvapaikkamenettelyn päätöksestä. Valituksen voi tehdä ensin hallinto-oikeuteen, tämän jälkeen luvanvaraisesti korkeimpaan hallintooikeuteen ja tarvittaessa vielä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Normaalissa menettelyssä kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta ei voida käännyttää, jos päätöksestä on valitettu. Vaikka nopeutetun menettelyn päätöksestä olisi valitettu, käännytys voidaan toimeenpanna heti tai 8 päivän kuluessa. Turvapaikanhakija voidaan Ulkomaalaislain mukaisesti ottaa säilöön jo hakemusta käsiteltäessä, esimerkiksi jos hänen henkilöllisyytensä on epäselvä, hän on kieltäytynyt antamasta tietoja tai tietoja pidetään epäluotettavina. Turvapaikanhakija voidaan ottaa säilöön myös, jos hänen oletetaan vaikeuttavan tai estävän päätöksentekoa oleskeluunsa liittyen tai hänen oletetaan taustansa vuoksi syyllistyvän rikokseen. Säilöönotosta säädetään Ulkomaalaislain lisäksi Säilöönottolaissa. Suomessa on kaksi säilöönottokeskusta, joissa on 70 paikkaa. Säilöön otettuja voidaan poikkeuksellisesti sijoittaa myös poliisin pidätystiloihin, jos säilöönottoyksikkö on täynnä. Vuosittain noin 1500 ihmistä on pidetty säilöönottoyksikössä, osa myös lapsia. Muun muassa Amnesty on kritisoinut säilöönottoa vahvasti. Säilöönottoon on tullut lakimuutoksia heinäkuun alusta 2015, mutta alaikäisten säilöönottoa ei kielletty kokonaan, vaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen yli 15-vuotiaan voi edelleen ottaa säilöön. Lapsiperheitä voidaan pitää säilössä enimmillään vuosi. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n ohjeistuksen lähtökohtana on, että turvapaikanhakijoiden säilöönoton tulisi olla aina viimesijainen vaihtoehto ja kestoltaan 15

16 mahdollisimman lyhyt. Yksin tulleita lapsia ei tulisi ottaa säilöön lainkaan, vaan heidät tulisi sijoittaa esimerkiksi lastensuojelun yksiköihin. Lisätietoja: IOM: Vapaaehtoinen paluu Maahanmuuttovirasto: Vapaaehtoinen paluu ja Poistuminen Suomesta Sisäministeritö: Vapaaehtoisen paluun järjestelmä vakiinnutetaan Sisäministeriö kiristäisi tilapäisen oleskeluluvan myöntämisen ehtoja Alanko-Kahiluoto: Turvapaikanhakijoiden asemaa ei saa heikentää Pakolaisapu: Hallitus pakottaa siirtolaiset maan alle Säilöönottolaki Lainvalmistelu: Ulkomaalaisten säilöönotto Amnesty: Lukkojen takana Alanko-Kahiluoto: Lapset eivät kuulu vankilaan 16

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun

Lisätiedot

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA Pakolaiset tarvitsevat kodin. Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan työn, opiskelun, ihmissuhteen tms. perusteella tavoitteena parempi elämä, uudet kokemukset, avioliitto

Lisätiedot

Mitä on vastaanottotoiminta? Vastaanottokeskukset pähkinänkuoressa

Mitä on vastaanottotoiminta? Vastaanottokeskukset pähkinänkuoressa Mitä on vastaanottotoiminta? Vastaanottokeskukset pähkinänkuoressa Mikä vastaanottotoiminta? Lakisääteisten palvelujen järjestämistä turvapaikanhakijalle. 17.6.2011/746: Laki kansainvälistä suojelua hakevan

Lisätiedot

Tervetuloa Helsingin- (Kaarlenkadun ja Punavuoren) ja Metsälän vastaanottokeskuksien esittelyyn

Tervetuloa Helsingin- (Kaarlenkadun ja Punavuoren) ja Metsälän vastaanottokeskuksien esittelyyn Tervetuloa Helsingin- (Kaarlenkadun ja Punavuoren) ja Metsälän vastaanottokeskuksien esittelyyn Asiaankuuluvia käsitteitä maahanmuuttaja - yleiskäsite, joka koskee eri perustein maasta toiseen muuttavia

Lisätiedot

2. Turvapaikanhakijoiden määrä vaikuttaa majoituspaikkojen määrään. Turvapaikanhakijat vuosina 2011 2013 ja 1.1.-30.6.2014

2. Turvapaikanhakijoiden määrä vaikuttaa majoituspaikkojen määrään. Turvapaikanhakijat vuosina 2011 2013 ja 1.1.-30.6.2014 TILASTOKATSAUS 2014/1 Vastaanottoyksikkö 15.7.2014 VASTAANOTTOASIAT 1.1. 30.6.2014 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmän vuoden 2014 ensimmäisen puolivuotiskauden

Lisätiedot

INFOA PAKOLAISKRIISISTÄ

INFOA PAKOLAISKRIISISTÄ INFOA PAKOLAISKRIISISTÄ K eskustanuoret on huolissaan käynnissä olevasta pakolaiskeskustelusta. Keskustelu itsestään on hyvästä ja tervetullutta, mutta useat väärät käsitykset ja väärinymmärrykset värittävät

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

2. Turvapaikanhakijoiden määrä vaikuttaa majoituspaikkojen määrään

2. Turvapaikanhakijoiden määrä vaikuttaa majoituspaikkojen määrään TILASTOKATSAUS 2012 Vastaanottoyksikkö 8.3.2013 VASTAANOTTOYKSIKÖN TILASTOKATSAUS 2012 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmän vuoden 2012 tunnuslukuja. Katsauksessa

Lisätiedot

Kunnanhallitus 187 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 73 26.10.2015. Kiintiöpakolaisten vastanottaminen Pihtiputaalla 557/042/2015

Kunnanhallitus 187 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 73 26.10.2015. Kiintiöpakolaisten vastanottaminen Pihtiputaalla 557/042/2015 Kunnanhallitus 187 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 73 26.10.2015 Kiintiöpakolaisten vastanottaminen Pihtiputaalla Kunnanhallitus 19.10.2015 187 557/042/2015 Sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja Suomen

Lisätiedot

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 Termistö Siirtolainen/maahanmuuttaja Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUS 14.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN?

KAUPUNGINHALLITUS 14.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? KAUPUNGINHALLITUS 14.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? TURVAPAIKANHAKIJOIDEN MÄÄRÄ KASVAA NOPEASTI Euroopassa on meneillään suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan. Suomeen arvioidaan tulevan

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Sopimus SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Kauhavan kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kemin kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ X:n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

2. Turvapaikanhakijoiden määrä vaikuttaa majoituspaikkojen määrään

2. Turvapaikanhakijoiden määrä vaikuttaa majoituspaikkojen määrään TILASTOKATSAUS 2013/1 Vastaanottoyksikkö 3.2.2013 VASTAANOTTOASIAT VUONNA 2013 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmän vuoden 2013 tunnuslukuja. Katsauksessa

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ [Diaarinumero] SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kouvolan kaupunki (jäljempänä kaupunki) sopivat

Lisätiedot

HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN?

HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? TURVAPAIKANHAKIJOIDEN MÄÄRÄ KASVAA NOPEASTI Euroopassa on meneillään suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan.

Lisätiedot

Kauniaisten kaupungin kotouttamisohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.10.2013.

Kauniaisten kaupungin kotouttamisohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.10.2013. SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kauniaisten kaupunki (jäljempänä kaupunki) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ KASELY 1306/05.13.05/2013 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Luumäen kunta (jäljempänä kunta)

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Luonnos/Malli POPELYXXXXXXXX SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja ---- kunta/kaupunki (jäljempänä

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 1. KOTOUTUMISEN EDISTÄMINEN PAIKALLISTASOLLA

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 1. KOTOUTUMISEN EDISTÄMINEN PAIKALLISTASOLLA HAMELY/195/05.13.05/2010 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Heinolan kaupunki sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

2. Turvapaikanhakijoiden määrä vaikuttaa majoituspaikkojen määrään. Turvapaikanhakijat ja majoituspaikat vuosina 2008 2011

2. Turvapaikanhakijoiden määrä vaikuttaa majoituspaikkojen määrään. Turvapaikanhakijat ja majoituspaikat vuosina 2008 2011 TILASTOKATSAUS 2011 Vastaanottoyksikkö 29.2.2012 VASTAANOTTOYKSIKÖN TILASTOKATSAUS 2011 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmän vuoden 2011 tunnuslukuja.

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, ulkomaalaislain muuttamisesta annetun lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Monikulttuurinen Lapsen Etu -verkoston kannanotto hallitusohjelmaan 2011

Monikulttuurinen Lapsen Etu -verkoston kannanotto hallitusohjelmaan 2011 Monikulttuurinen Lapsen Etu -verkoston kannanotto hallitusohjelmaan 2011 Monikulttuurinen Lapsen Etu verkostossa mukana olevat järjestöt haluavat kiinnittää huomiota pakolais- ja turvapaikanhakijalasten

Lisätiedot

Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016

Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016 Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016 Mikä käynnisti vuoden 2015 maahantuloaallon EU:iin? Afrikan pohjoisosien ja Lähi-idän maiden sisäinen kehitys. Koulutettuja nuoria ilman töitä ja tiedonsaannin

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 668/2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 668/2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 2013 668/2013 Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2013 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012

Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012 Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012 Maahanmuuton tilannekuva (1) Ennätysmäärä kansainvälistä suojelua hakevia; 32 400 saapui 2015 Valtaosa Irakista

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja kunta/kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa

Lisätiedot

Suomeen tulleiden määrä vuoden alusta. Tilanne viikolla 37 : Turvapaikanhakijoita yhteensä 9 657

Suomeen tulleiden määrä vuoden alusta. Tilanne viikolla 37 : Turvapaikanhakijoita yhteensä 9 657 Suomeen tulleiden määrä vuoden alusta Tilanne viikolla 37 : Turvapaikanhakijoita yhteensä 9 657 Pakolaiset tarvitsevat kodin. Usein on kysytty miksi pakolaiset eivät palaa omiin koteihinsa? Kuva Homsin

Lisätiedot

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA Pakolaiset tarvitsevat kodin. Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan hakija Henkilö, joka

Lisätiedot

Turvapaikkaprosessin eteneminen

Turvapaikkaprosessin eteneminen Turvapaikkaprosessin eteneminen Asianajajapäivät 15.1.2016 Asianajaja Ville Punto Turvapaikkahakemus Haetaan rajalla rajavartijoilta tai sisämaassa poliisilaitokselta. Rekisteröinti ja alustava puhuttelu

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

TIETOA TURVAPAIKANHAKIJALLE

TIETOA TURVAPAIKANHAKIJALLE TIETOSIVU TIETOA TURVAPAIKANHAKIJALLE HYVÄ TURVAPAIKANHAKIJA Olet hakenut Suomesta kansainvälistä suojelua, mikä tarkoittaa turvapaikkaa sekä oleskelulupaa toissijaisen suojelun ja humanitaarisen suojelun

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Amnestyn päivätyökeräys 2013

Turvallista matkaa? Amnestyn päivätyökeräys 2013 Muistiinpanot opettajille Turvallista matkaa? Amnestyn päivätyökeräys 2013 Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, joka nauttii kansainvälistä suojelua oman kotimaansa ulkopuolella. Hänelle on voitu

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 47 20.05.2010 Kunnanhallitus 206 31.05.2010. Pakolaisten ottaminen kuntapaikalle 2075/08/082/2010

Perusturvalautakunta 47 20.05.2010 Kunnanhallitus 206 31.05.2010. Pakolaisten ottaminen kuntapaikalle 2075/08/082/2010 Perusturvalautakunta 47 20.05.2010 Kunnanhallitus 206 31.05.2010 Pakolaisten ottaminen kuntapaikalle 2075/08/082/2010 PERUST 47 Pohjois-Pohjanmaalla on pulaa pakolaisten kuntapaikoista. Vastaanottavia

Lisätiedot

OLESKELULUPA SUOMEEN TIETOSIVU MUUT KUIN EU/ETA-KANSALAISET

OLESKELULUPA SUOMEEN TIETOSIVU MUUT KUIN EU/ETA-KANSALAISET TIETOSIVU OLESKELULUPA SUOMEEN MUUT KUIN EU/ETA-KANSALAISET Suomeen tulevat ulkomaalaiset tarvitsevat yleensä oleskeluluvan pitkäaikaista oleskelua varten Suomessa. Tässä tietosivussa selostetaan yleisluonteisesti

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tervehdys

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tervehdys Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tervehdys Siirtolaisuusinstituutti 23.4.2014 Maahanmuuttopäällikkö Varsinais-Suomi pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Eduskunnan hallintovaliokunnalle

Eduskunnan hallintovaliokunnalle Eduskunnan hallintovaliokunnalle AMNESTY INTERNATIONAL SUOMEN OSASTO Hietaniemenkatu 7 A 00100 Helsinki P: 09 5860 440 F: 09 5860 4460 E: amnesty@amnesty.fi W: www.amnesty.fi Amnesty Internationalin lausunto

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

MAAHANMUUTON TUNNUSLUVUT

MAAHANMUUTON TUNNUSLUVUT MAAHANMUUTON TUNNUSLUVUT 2013 Euroopan muuttoliikeverkosto Euroopan unionin osarahoittama Julkaisusta vastaa: Euroopan muuttoliikeverkosto Maahanmuuttovirasto Panimokatu 2a 00580 Helsinki Tel. 0295 430

Lisätiedot

EU-Turkki pakolaissopimus

EU-Turkki pakolaissopimus EU-Turkki pakolaissopimus 18.3.2016 sopimuksen pääkohdat & arviointia Toni Alaranta/Ulkopoliittinen instituutti Sopimuksen pääkohdat: 1) Yksi yhdestä periaate: jokainen Kreikkaan saapuva pakolainen (koskee

Lisätiedot

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016. Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016. Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016 Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Jouni Vataja, Satakunnan ELY-keskus 4.3.2016 1 Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu

Lisätiedot

Amnesty kampanjoi pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta maailman laajuisesti

Amnesty kampanjoi pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta maailman laajuisesti 1 Amnesty kampanjoi pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta maailman laajuisesti Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen turvaa. Noin 80 prosenttia

Lisätiedot

Ulkomaalaisten lupa-asiat. Ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö 21.5.2012

Ulkomaalaisten lupa-asiat. Ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö 21.5.2012 Ulkomaalaisten lupa-asiat Ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö 21.5.2012 Viisumi vai oleskelulupa? Viisumi on maahantulolupa lyhytaikaista ja tilapäistä, enintään kolme kuukautta

Lisätiedot

Turvapaikanhakija: Perheen pitkä matka uuteen kotimaahan Spirit-hanke

Turvapaikanhakija: Perheen pitkä matka uuteen kotimaahan Spirit-hanke Turvapaikanhakija: Perheen pitkä matka uuteen kotimaahan Afganistanissa on käyty sisällissotaa vuodesta 1978 lähtien. Vuosien saatossa konfliktin osapuolet ovat vaihdelleet, ja siihen on osallistunut myös

Lisätiedot

EI VIRANOMAINEN EIKÄ OMAINEN

EI VIRANOMAINEN EIKÄ OMAINEN EI VIRANOMAINEN EIKÄ OMAINEN Selvitys ilman huoltajaa tulleen lapsen edustamisjärjestelmästä L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim

Lisätiedot

Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta maahan saapuessaan.

Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta maahan saapuessaan. Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta maahan saapuessaan. Hänen suojelun tarpeensa todetaan hakemukseen annetulla päätöksellä. Turvapaikkahakemus käsitellään joko normaalissa

Lisätiedot

Kantelun kohde Turvapaikka- ja oleskelulupapäätökset tekevä sisäministeriön alainen maahanmuuttovirasto (Migri).

Kantelun kohde Turvapaikka- ja oleskelulupapäätökset tekevä sisäministeriön alainen maahanmuuttovirasto (Migri). 1 Oikeuskansleri Kantelu 16.7.2015 Kantelija Pauli Vahtera Oikeuskanslerille Arvoisa oikeuskansleri Kantelun kohde Turvapaikka- ja oleskelulupapäätökset tekevä sisäministeriön alainen maahanmuuttovirasto

Lisätiedot

TURVAPAIKKA-ASIAT 2013. 1. Johdanto

TURVAPAIKKA-ASIAT 2013. 1. Johdanto TILASTOKATSAUS 213/2 Turvapaikkayksikkö 27.1.214 TURVAPAIKKA-ASIAT 213 1. Johdanto 2. Turvapaikanhakijat Tilastokatsaus jakaantuu hakemus-, päätös- sekä Dublin-prosessiin. Katsaus kuvaa pääosin kehitystä

Lisätiedot

LAUSUNTO 16.11.2015. Hallintovaliokunnalle. Suomen Punaisen Ristin lausunto maahanmuuttotilanteesta

LAUSUNTO 16.11.2015. Hallintovaliokunnalle. Suomen Punaisen Ristin lausunto maahanmuuttotilanteesta Hallintovaliokunnalle Suomen Punaisen Ristin lausunto maahanmuuttotilanteesta Suomen Punainen Risti kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto Suomen maahanmuuttotilanteesta, sekä asioista U 14/2015, U 15/2015,

Lisätiedot

+ + JATKOLUPAHAKEMUS; MÄÄRÄAIKAINEN OLESKELULUPA JATKUVALLA PERUSTEELLA

+ + JATKOLUPAHAKEMUS; MÄÄRÄAIKAINEN OLESKELULUPA JATKUVALLA PERUSTEELLA OLE_JATKO_A 1 *1269901* JATKOLUPAHAKEMUS; MÄÄRÄAIKAINEN OLESKELULUPA JATKUVALLA PERUSTEELLA Tämä oleskelulupahakemuslomake on tarkoitettu sinulle, jolle on myönnetty jatkuva määräaikainen oleskelulupa

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

SPR Hämeen piirin vastaanottokeskustoiminta. Forssa 17.9.2015. Ari Saarinen Valmiuspäällikkö

SPR Hämeen piirin vastaanottokeskustoiminta. Forssa 17.9.2015. Ari Saarinen Valmiuspäällikkö SPR Hämeen piirin vastaanottokeskustoiminta Forssa 17.9.2015 Ari Saarinen Valmiuspäällikkö Tilanne Suomessa Turvapaikanhakijoita tuli vuonna 2014 Suomeen 3651, vuonna 2015 tilanne 6.9. mennessä 7974 hakijaa

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

LIIKKUVUUS TÄMÄN OSION SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ. TAUSTAPAPERI - Osio 5

LIIKKUVUUS TÄMÄN OSION SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ. TAUSTAPAPERI - Osio 5 TAUSTAPAPERI - Osio 5 LIIKKUVUUS TÄMÄN OSION SISÄLTÖ Keskeiset käsitteet: pakolainen, turvapaikanhakija, siirtolainen 10 väitettä ja faktaa turvapaikanhakijoista ja pakolaisista Tilastoja Ihmiskauppa Paperittomat

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

HE 23/2001 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 23/2001 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi ulkomaalaislakiin säännökset tilapäisen suojelun antamisesta. Samalla

Lisätiedot

Maahanmuuttovirasto. Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. www.migri.fi

Maahanmuuttovirasto. Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. www.migri.fi Maahanmuuttovirasto Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja www.migri.fi Rajavartiolaitos Organisaatio Ylijohtaja Maahanmuuton johtava asiantuntija Maahanmuuttoasioita

Lisätiedot

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat Tilastoliite Sisältö 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 asiat 10 Karkotusasiat Avainluvut Toimintamenot (1000 e) ja henkilöstö 2009 2010 2011 Nettomenot 17 576 18 326 17 718 Tulot 2 929

Lisätiedot

Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus. Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015

Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus. Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015 Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015 Hallitusohjelma keskeiset maahanmuuttopolitiikan linjaukset Hallitus kannustaa avoimeen

Lisätiedot

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Työelämän kansanopisto Nuoret turvapaikan hakijat kansanopistossa Sivistystyön Vapaus ja Vastuu Pirkanmaa Studia Generalia Murikka 12.11.2015 1 Vapaa sivistystyö Suomessa

Lisätiedot

LIIKKUVUUS TÄMÄN OSION SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ. TAUSTAPAPERI - Osio 5

LIIKKUVUUS TÄMÄN OSION SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ. TAUSTAPAPERI - Osio 5 TAUSTAPAPERI - Osio 5 LIIKKUVUUS TÄMÄN OSION SISÄLTÖ Liikkumisen vapaus ihmisoikeussopimuksissa Keskeiset käsitteet: pakolainen, turvapaikanhakija, siirtolainen, Frontex, palautuskielto 10 väitettä ja

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

Ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle maksettava palkkio ja kulukorvaus. Lainsäädäntöneuvos Jutta Gras SM/MMO

Ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle maksettava palkkio ja kulukorvaus. Lainsäädäntöneuvos Jutta Gras SM/MMO Ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle maksettava palkkio ja kulukorvaus Lainsäädäntöneuvos Jutta Gras SM/MMO 23.7.2012 Taustaksi Sisäasiainministeriön asetus ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano 26.5.2016 Hallituksen hyväksymät linjaukset Maahanmuuttopoliittiset toimenpiteet 11.9.2015 Turvapaikkapoliittinen

Lisätiedot

OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN

OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN Yleiset säännökset Puolan tasavallassa Euroopan unionin kansalaisen oleskelua koskeva asia on hoidettava välittömästi, kun taas sellaisen

Lisätiedot

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. Soveltamisala, vireille tulo, päätökset ja moniammatillinen arviointiryhmä

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. Soveltamisala, vireille tulo, päätökset ja moniammatillinen arviointiryhmä Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä Soveltamisala, vireille tulo, päätökset ja moniammatillinen arviointiryhmä Vastaanottokeskukset Auttamisjärjestelmän koordinointi, ylläpito ja kehittäminen on annettu

Lisätiedot

Hallintovaliokunnalle 27.1.2015

Hallintovaliokunnalle 27.1.2015 Hallintovaliokunnalle 27.1.2015 Suomen Punaisen Ristin lausunto hallituksen esityksestä vastaanottolain ja ulkomaalaislain muuttamisesta (HE 170/2014 vp) Vapaaehtoinen paluu Suomen Punainen Risti kiittää

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamiseen ja sitä edeltävän hätämajoituksen järjestämiseen liittyvä tausta-aineisto

Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamiseen ja sitä edeltävän hätämajoituksen järjestämiseen liittyvä tausta-aineisto Kouvolan kaupunki Oheismateriaali nro 1 Kaupunginhallitus 31.08.2015 Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamiseen ja sitä edeltävän hätämajoituksen järjestämiseen liittyvä tausta-aineisto 1.

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Rovaniemen MAKO-verkosto 22.2.2012 ja Meri-Lapin MAKO-verkosto 23.2.2012 Anne-Mari Suopajärvi/ Lapin ELY-keskus

Lisätiedot

Pakolaisten vastaanottaminen Lohjalle

Pakolaisten vastaanottaminen Lohjalle Kaupunginhallitus 144 04.04.2016 Kaupunginvaltuusto 34 13.04.2016 Pakolaisten vastaanottaminen Lohjalle 978/05.11.00/2013 KH 04.04.2016 144 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat kuukausittain vuosina 2010 2012

Turvapaikanhakijat kuukausittain vuosina 2010 2012 TILASTOKATSAUS 2012/3 Turvapaikkayksikkö 13.2.2013 TURVAPAIKKAYKSIKÖN TILASTOKATSAUS 2012 1. Johdanto 2. Turvapaikanhakijat Tilastokatsaus jakaantuu hakemus-, päätös- sekä Dublin-prosessiin. Katsaus kuvaa

Lisätiedot

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AvainluVUT nyckeltal key figures Toimintamenot (1000 e) ja henkilöstö Verksamhetskostnader (1000

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Pakkomuuttajat turvaa hakemassa Tehtävät

Pakkomuuttajat turvaa hakemassa Tehtävät Pakkomuuttajat turvaa hakemassa Tehtävät TIEDÄ 1. Mitä tarkoittaa vapaaehtoinen muutto? Entä pakkomuutto? 2. Mikä on pakkomuuttajan, turvapaikanhakijan ja pakolaisen välinen ero? 3. Millä eri perusteilla

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA

PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA Helsinki, 7.1.2016 Sisältö PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA...3 Uusien vastaanottokeskusten perustaminen... 3 Turvapaikanhakijalasten opetuksen järjestäminen... 4 Oleskeluluvan

Lisätiedot

Oleskelulupapäätöksiin liitettävä ohjeistus perheenjäsenen matkakulujen korvaamisesta ja matkan järjestämisestä

Oleskelulupapäätöksiin liitettävä ohjeistus perheenjäsenen matkakulujen korvaamisesta ja matkan järjestämisestä OHJE MIGDno/2011/24 1 (6) 11.1.2011 Voimassaoloaika 11.1.2011 11.1.2016 Kohderyhmä Maahanmuuttovirasto Säädösperusta Laki Maahanmuuttovirastosta (1344/2009) 2.1 MAAHANTULOMATKOJEN KUSTANNUSTEN KORVAAMINEN

Lisätiedot

SELVITYS KIINTIÖPAKOLAISTEN VASTAANOTOSTA 9.2.2014

SELVITYS KIINTIÖPAKOLAISTEN VASTAANOTOSTA 9.2.2014 SELVITYS KIINTIÖPAKOLAISTEN VASTAANOTOSTA 9.2.2014 Siilinjärvi päätti 1990-luvun alussa ottaa vastaan noin 10 pakolaista vuoden 1992 aikana (kv 22.10.1990 68). Siilinjärvellä asuu edelleen yksi pakolaisperhe

Lisätiedot

Ajankohtainen pakolaistilanne Suomessa

Ajankohtainen pakolaistilanne Suomessa Ajankohtainen pakolaistilanne Suomessa Pakolaiskriisin juurilla seminaari Siirtolaisuusinstituutti 29.10.2015 Ylitarkastaja Juho Repo Maahanmuuttovirasto Turvapaikanhakijamäärien kehitys EU+-maissa 123

Lisätiedot

Maahanmuuton vuosikatsaus 2009

Maahanmuuton vuosikatsaus 2009 Maahanmuuton vuosikatsaus 2009 2 MAAHANMUUTTO VÄHENI VUONNA 2009 Tämän tilastokatsauksen tavoitteena on kuvata maahanmuuttoa vuoden 2009 aikana. Muuttoliikettä on tapahtunut Suomessa läpi historian. Maasta

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (5) 11.6.2007 Taltionumero 1597 Diaarinumero 1690/3/06

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (5) 11.6.2007 Taltionumero 1597 Diaarinumero 1690/3/06 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (5) 11.6.2007 Taltionumero 1597 Diaarinumero 1690/3/06 Asia Valittaja Kansalaisuutta koskeva valitus Iranin kansalainen A Päätös, josta valitetaan Asian

Lisätiedot

Olen hakenut turvapaikkaa EU:sta mikä maa käsittelee hakemukseni?

Olen hakenut turvapaikkaa EU:sta mikä maa käsittelee hakemukseni? FI Olen hakenut turvapaikkaa EU:sta mikä maa käsittelee hakemukseni? A Tietoja Dublin-asetuksesta kansainvälistä suojelua hakeville (asetuksen (EU) N:o 604/2013 4 artikla) 1 Olet pyytänyt suojelua, koska

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 631/2011 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 631/2011 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 631/2011 Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Kotouttaminen. Syyskuu 2014 / Merja Heino-Kukkurainen Palveluesimies / Maahanmuuttopalvelut

Kotouttaminen. Syyskuu 2014 / Merja Heino-Kukkurainen Palveluesimies / Maahanmuuttopalvelut Kotouttaminen Syyskuu 2014 / Merja Heino-Kukkurainen Palveluesimies / Maahanmuuttopalvelut Yleistä Etelä-Karjalaan muutetaan eri syistä: pakolaiset (kiintiöpakolaiset, myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat)

Lisätiedot

KHO:2013:180. Antopäivä: 22.11.2013 Taltionumero: 3632 Diaarinumero: 2262/1/13

KHO:2013:180. Antopäivä: 22.11.2013 Taltionumero: 3632 Diaarinumero: 2262/1/13 KHO:2013:180 Ulkomaalaisasia - Käännyttäminen - Maasta poistamisen estyminen Vuosikirjanumero: - Ns. tekninen este - Esteen selvittäminen - Tilapäinen oleskelulupa - KHO:2013:180 Irak Antopäivä: 22.11.2013

Lisätiedot

*1409901* A-OSA + + PH4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1409901* A-OSA + + PH4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PH4_plus 1 *1409901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä perheselvityslomake on tarkoitettu sinulle, joka olet ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella hakevan alle 18

Lisätiedot

PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA

PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA Helsinki, 16.9.2015 Sisältö PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA...3 Uusien vastaanottokeskusten perustaminen... 3 Turvapaikanhakijalasten opetuksen järjestäminen... 4 Oleskeluluvan

Lisätiedot

Valtuustoaloitteessa esitetään seuraavaa:

Valtuustoaloitteessa esitetään seuraavaa: Valtuustoaloite: Kiintiöpakolaisille apua myös Riihimäeltä Kaupunginhallitus on pyytänyt sosiaali- ja terveystoimen lausuntoa Riihimäen Kristillisdemokraattien ja Riihimäen Vihreitten valtuustoryhmien

Lisätiedot

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet EMN-seminaari 17.12.2013 Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto 30.1.2014 Korkean tason toimintaryhmä (TFM) Perustettiin OSA-neuvostossa 8.10.2013

Lisätiedot

Tietoa paperittomuudesta Meri Korniloff 27.5.2015

Tietoa paperittomuudesta Meri Korniloff 27.5.2015 Tietoa paperittomuudesta Meri Korniloff 27.5.2015 Tässä koulutuksessa käsitellään Paperittomat -hanke Ketkä ovat paperittomia Suomessa Paperittomien perusoikeudet Mikä on paperittoman oikeudellinen asema

Lisätiedot