Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen"

Transkriptio

1 Tiivistelmä 1/1 Julkaisuvapaa Lounais-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Turku , Kristillinen Opisto / Pori , Liisanpuisto Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin tulokset Lounais-Suomen osalta ovat valmistuneet. Tuoreimpien mittausten mukaan puuston määrä on Metsäkeskus Lounais-Suomen alueella 150 miljoonaa kuutiometriä ja vuotuinen kasvu 6,7 miljoonaa kuutiometriä lukuun verrattuna puuston määrä on 1,6-kertaistanut ja kasvu on 1,7-kertaistunut. Viime vuosikymmenet puuston poistuma on ollut kasvua pienempi kaikilla puulajeilla lukuun ottamatta vuosituhannen vaihdetta, jolloin kuusen poistuma ylitti kasvun. Edelliseen inventointiin verrattuna varttuneiden kasvatusmetsien osuus on kasvanut. Voimassa olevien metsänhoitosuositusten mukaan arvioituna Metsäkeskus Lounais-Suomen alueella taimikonhoitoja on myöhässä hehtaarilla ja ensiharvennuksia hehtaarilla. Tulevalla 5-vuotiskaudella metsänhoitosuositusten mukaiset työmäärät ovat taimikonhoidossa noin kaksinkertaisia ja ensiharvennuksissa noin 1,5-kertaisia viimeisen 5 vuoden aikana tehtyyn työhön verrattuna. Metsän monimuotoisuuden kannalta tärkeän lahopuuston kokonaismäärä on Metsäkeskus Lounais-Suomen alueella keskimäärin 3,1 m³/ha metsä- ja kitumaalla, mikä on vähemmän kuin Etelä-Suomessa keskimäärin (3,7 m³/ha), mutta enemmän kuin Metsäkeskus Lounais-Suomen alueella 1990-luvun lopussa (alle 2 m³/ha). Kansallisen metsästrategian mukaisesti Suomeen tehdään vuoden 2015 aikana 14 alueellista metsäohjelmaa (AMO) maakuntajaon mukaisesti. Lounais-Suomen AMO-alueelle laskettu suurin kestävä ainespuun hakkuukertymä seuraaville 30 vuodelle ( ) on 5,7 milj. m³/v, joka on 2,1 milj. m³/v suurempi kuin vuosien toteutunut kertymä (3,6 milj. m³/v). Suurimman kestävän kertymän arvio on noin 7 % vastaavasta koko Suomen arviosta: osuus on vain hieman suurempi kuin alueen osuus puustosta ja metsäpinta-alasta. Lounais-Suomen AMO-alueen suurimman kestävän hakkuukertymän arviosta Varsinais-Suomen osuus on 3,0 milj. m³/v ja Satakunnan osuus 2,7 milj. m³/v. Vastaava metsähakkeeksi käytettävissä olevan puun kokonaismäärä on sekä Varsinais-Suomessa että Satakunnassa noin 0,8 milj. m³/v yhteensä 1,6 milj. m³/v, josta kolme neljäsosaa hakkuutähdettä tai kantoja ja loput runkopuuta. Lounais-Suomen alueen metsähakkeen ja kotitalouksien polttopuun käytön arvioitiin olleen vuosina yhteensä noin 1,45 milj. m³/v., josta runkopuuta 1 milj. m³/v. Lisätietoja: Valtakunnan metsien inventointi, Kari T. Korhonen, puh , kari.t.korhonen(a)luke.fi Hakkuumahdollisuudet, Olli Salminen, puh , olli.salminen(a)luke.fi

2 Lounais-Suomen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet - Satakunnan maakunta Pori Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Luonnonvarakeskus Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

3 Lounais-Suomi AMO-alue ja Metsäkeskus Varsinais-Suomi: Aura Kaarina Koski Tl Kustavi Kemiönsaari Laitila Lieto Loimaa Parainen Marttila Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Oripää Paimio Pyhäranta Pöytyä Raisio Rusko Salo Sauvo Somero Taivassalo Tarvasjoki Turku Uusikaupunki Vehmaa Satakunta: Eura Eurajoki Harjavalta Honkajoki Huittinen Jämijärvi Kankaanpää Karvia Kokemäki Köyliö Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Rauma Siikainen Säkylä Ulvila AMO Lounais-Suomi: Varsinais-Suomi + Satakunta Metsäkeskus Lounais-Suomi: Varsinais-Suomi pl. Kemiönsaari ja Parainen + Satakunta Maakuntatulokset alueellisen metsäohjelman (AMO) kannalta keskeiset. Entisen metsäkeskusaluejaon mukaiset tulokset ovat mukana esityksessä aikasarjatarkastelun vuoksi

4 Metsäkeskus Lounais-Suomi (MK) - pinta-alatietoa Maapinta-ala 1,691 milj. ha Metsätalousmaata 1,085 milj. ha eli 64 % maa-alasta Sisältää suojelualueet Metsämaata ha, josta puuntuotantoon käytettävissä 97 % Koko maa 84,4 6,5 9,1 Lounais Suomi 90,9 3,0 6,2 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Puuntuotannossa Rajoitetusti puuntuotannossa Ei puuntuotannossa

5 AMO Lounais-Suomi (AMO) - pinta-alatietoa Maapinta-ala 1,848 milj. ha Varsinais-Suomi ha Satakunta ha Metsätalousmaata ha (65 %) Varsinais-Suomi ha (59 %) Satakunta ha(73 %) Sisältää suojelualueet Metsämaata ha, josta puuntuotantoon käytettävissä 97 % Varsinais-Suomi ha (96 %) Satakunta ha (97 %) Koko maa Lounais Suomi 84,8 90,0 6,2 9,1 3,3 6, Puuntuotannossa Rajoitetusti puuntuotannossa Ei puuntuotannossa

6 Puuston tilavuus ja kasvu metsä- ja kitumaalla Metsäkeskus Lounais-Suomi Tilavuus VMI : 144 milj. m 3, 137 m 3 /ha Tilavuus VMI : 150 milj. m 3, 144 m 3 /ha 1960-lukuun (VMI5) verrattuna puuston määrä 1,6-kertaistunut Kasvu VMI10: 6,13 milj. m 3 /v, 5,8 m 3 /ha/v Kasvu VMI11: 6,67milj. m 3 /v, 6,4 m 3 /ha/v 1960-lukuun verrattuna kasvu 1,7-kertaistunut Puuston tilavuus puulajeittain milj. m ,9 68,9 51,4 53,3 6,5 7,3 VMI10 VMI11 13,5 14,0 Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Muu lehtipuu 5,5 6,0 5

7 Puuston tilavuus ja kasvu metsä- ja kitumaalla AMO Lounais-Suomi: 164 milj. m 3, 144 m 3 /ha - Varsinais-Suomi: 88 milj. m 3, 147 m 3 /ha - Satakunta: 76 milj. m 3, 140 m 3 /ha AMO Lounais-Suomi: 7,3 milj. m 3 /v, 6,3 m 3 /ha/v - Varsinais-Suomi: 3,7 milj. m 3 /v, 6,1 m 3 /ha/v - Satakunta: 3,6 milj. m 3 /v, 6,6 m 3 /ha/v milj. m Varsinais Suomi Puuston tilavuus puulajeittain Satakunta Mänty Kuusi Koivu Muu lehtipuu 6

8 Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma (MK) Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Lounais-Suomi mill.m3/v Kasvu Poistuma Viimeisen 5 vuoden aikana hakkuut ja luontainen poistuma on ollut noin 75 % kasvusta, vuonna % kasvusta

9 Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma, mänty (MK) Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Lounais- Suomi, Mänty mill.m3/v 3 2,5 2 1,5 1 0, Kasvu Poistuma Viimeisen 5 vuoden aikana hakkuut ja luontainen poistuma on ollut noin 66 % kasvusta, vuonna %

10 Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma, kuusi (MK) Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Lounais-Suomi, Kuusi 3 2,5 2 1,5 1 0, mill.m3/v Kasvu Poistuma Viimeisen 5 vuoden aikana hakkuut ja luontainen poistuma on ollut keskimäärin 81 % kasvusta, vuonna % kasvusta

11 Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma, lehtipuut (MK) Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Lounais-Suomi, Lehtipuut 1,5 1 0, mill.m3/v Kasvu Poistuma Viimeisen 5 vuoden aikana hakkuut ja luontainen poistuma on ollut keskimäärin noin 83 % kasvusta, kuten myös vuonna

12 Kehitysluokkien osuudet % VMI10 VMI11 38,7 36,2 25,7 23,7 18,4 16,6 17,6 18,3 3,2 1,7 Uudistusalat Taimikot Nuoret kasvatusmetsiköt Varttuneet kasvatusmetsiköt Uudistuskypsät metsiköt Osuus, % ,4 38,4 Varsinais Suomi Satakunta 25,6 22,2 20,7 17,0 17,9 16,5 1,7 1,6 Uudistusalat Taimikot Nuoret kasvatusmetsiköt Varttuneet kasvatusmetsiköt Uudistuskypsät Uudistusalat ja nuoret kasvatusmetsät vähentyneet, varttuneet kasvatusmetsät lisääntyneet (MK) Satakunnassa enemmän nuoria kasvatusmetsiä, vähemmän uudistuskypsiä

13 Metsänhoidollinen tila (MK) ha Taimikonhoito Ensiharvennus Muu harvennus 5 vuotiskauden tehdyt Lähin 5 vuotiskausi, muut Lähin 5 vuotiskausi, myöhässä Taimikonhoitotarve tulevalla 5-vuotiskaudella yli 2-kertainen ja ensiharvennustarve noin 1,5-kertainen viimeisen 5 vuoden aikana tehtyyn taimikonhoitoon/ensiharvennukseen verrattuna Ei kovin suurta eroa Varsinais-Suomen ja Satakunnan välillä Jo myöhässä olevia taimikonhoitoja hehtaaria ja ensiharvennuksia hehtaaria

14 Laatua alentavat tuhot puuntuotannon metsämaalla aiheuttajaryhmittäin (1000 ha) AMO Lounais-Suomi Abioottiset tuhot 48 Ihmisen toiminta Hirvi Muut selkärankaiset Hyönteiset 27 Sienet Kilpailu Tunnistamaton Laatua alentaneita tuhoja yhteensä ha, 23 % puuntuotannon metsämaan alasta Yleisimmät tuhon tunnistetut aiheuttajat: abioottinen (myrsky, lumi), hirvieläimet ja sienitaudit

15 4 Lahopuustoa seurattu 1990-luvulta lähtien Metsäkeskus Lounais-Suomi 3 m 3 /ha 2 Maapuu Pystypuu 1 0 VMI9 VMI10 VMI11 Lahopuuston määrä ei ole kovin suuri, mutta kasvanut viimeisen 15 vuoden aikana Nyt 3,1 m 3 /ha metsä- ja kitumaalla (Metsäkeskus Lounais-Suomi) AMO Lounais-Suomen alueella 3,3 m 3 /ha Varsinais-Suomessa 3,3 m 3 /ha Satakunnassa 3,0 m 3 /ha

16 Hakkuumahdollisuusarvioiden taustaoletukset - Käsittelyvaihtoehtojen simuloinnissa sovellettiin metsien käsittelyohjeita (Äijälä ym. 2014) olettaen tällä hetkellä vallitsevan metsien käsittelyn jatkuvan - Laskelmissa on otettu huomioon tehdyt päätökset metsien suojelusta ja muista käyttömuodoista sekä niistä aiheutuvat metsien käytön rajoitukset - Ilmaston ja puiden kasvuntason oletetaan pysyvän kuluneen 30 vuoden keskimääräisellä tasolla Laskelma NT SK Teknistaloudelliset oletukset alueellisten (tasoitusalue koko Lounais-Suomen alue: Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat) hakkuumahdollisuuksien määrityksessä Tavoitteena suurin puuntuotannosta saatava nettotulo (ilman kertymä- tai tulorajoitteita). 5 % tuottovaatimus Tavoitteena suurin teknistaloudellisesti kestävä aines- ja energiapuun hakkuukertymä. 4 % tuottovaatimus. TH (TH+) Laskelma tehtiin olettaen, että tulevaisuuden hakkuukertymät noudattavat Lounais- Suomen alueella vuosina toteutuneeksi arvioitua ainespuukertymän ja energiapuun käytön tasoa (arvio perustuu maakunnallisiin markkinahakkuutilastoihin ja metsäkeskuksittaisiin kertymätilastoihin). 4 % tuottovaatimus Laskelma tehtiin koko Etelä-Suomen alueelle. Vuosien Etelä-Suomen alueen toteutuneeseen kertymätasoon lisättiin vuosille havukuitupuu 6 milj.m³ ja vuodesta 2021 eteenpäin 12 milj. m³/v ja energiapuuta vuosille ,5 milj. m³/v ja vuodesta 2021 eteenpäin 5 milj. m³/v. Laskelmassa ei edellytetty alueittaista tasaisuutta. Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

17 AMO Lounais-Suomi - ainespuun ja ainespuukokoisen energiapuun hakkuumahdollisuusarviot milj. m³/v 16 Taloudellisesti ei hakkuukypsää 14 Kestävyystavoitteiden vaikutus 12 Hakkuumahto Ainespuureservi Ainespuukokoinen energiapuu Kuitu Tukki 2 0 NT SK TH TH+ NT SK TH TH+ NT SK TH TH SK: Varsinais-Suomen osuus on 3,0 milj. m³/v ja Satakunnan osuus 2,7 milj. m³/v. - SK: noin 7 % vastaavasta koko Suomen arviosta. Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

18 Lounais-Suomen alueella vuosina toteutunut hakkuukertymä vs. SK vuosille (maakunnat osuuksina AMO Lounais-Suomen ratkaisusta) milj. m³/v 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 +0,39 +0,21 +0,17 +0,62 +0,31 +0,43 0,00 Mät Kut Let Mäk Kuk Varsinais Suomi 0,61 0,68 0,12 0,75 0,48 0,40 Satakunta 0,55 0,58 0,09 0,63 0,47 0,34 Tot ,77 1,05 0,03 0,77 0,63 0,31 Lek AMO Lounais-Suomen alueelle laskettu suurimman kestävän ainespuun kertymäarvio (SK) seuraavan 30 vuoden ( ) ajalle on 2,1 milj. m³/v suurempi kuin vuosien toteutunut ainespuukertymä (3,6 milj. m³/v). Ainespuukokoista energiarunkopuuta (ei sis. yo. lukuihin) on SK-ratkaisussa lisäksi 0,49 milj. m³/v. Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

19 Suurimman kestävän (SK) hakkuukertymäarvion ( ) ja toteutuneiden hakkuiden ( ) ero TH+-laskelma: Etelä-Suomi +15,5 Pohjois-Suomi + 6,5 22,0 Lounais-Suomen Amo-alue 2,12 18 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

20 AMO Lounais-Suomen alueelle lasketun SK-ratkaisun ainespuukertymä hakkuutavoittain ja kasvupaikoittain Satakunnan maakunnan alueella milj. m³/v 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Uh Kh Uh Kh Uh Kh Kangas 1,59 0,41 1,50 0,68 1,75 0,61 Turve 0,24 0,11 0,32 0,14 0,46 0,15 Uh = uudistushakkuu, Kh = kasvatushakkuu uudistushakkuiden osuus kertymästä keskimäärin 73 % turvemaiden osuus kertymästä 18 % (Uh: 17 % ja Kh: 19 %) Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

21 Metsänkäsittelyoletusten vaikutus Satakunnan maakunnan kertymäosuuksissa Aines- ja energiapuukertymän (sis. myös pienpuun) runkotilavuus - olettaen, että nykyisin vallitseva metsien käsittely jatkuu - olettaen mahdollisiksi myös nykyistä käytäntöä aiempi uudistaminen ja ns. väljennyshakkuut milj. m³/v NT milj. m³/v SK 6,0 6,0 5,0 5,0 4,0 4,0 3,0 3,0 2,0 2,0 1,0 1,0 0, , Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

22 Metsähake- ja polttopuukertymä Satakunnan maakunnan alueella (osuudet AMO Lounais-Suomen ratkaisusta) milj. m³/v 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 Kannot Hakkuutähde Harvennuspuu 0,40 0,20 0,00 Lounais Suomi NT SK TH TH+ NT SK TH TH+ NT SK TH TH+ yhteensä Tot uudistushakkuiden ainespuukertymän kasvaessa energiapuuta korjataan enemmän hakkuutähteestä ja kannoista ja toisaalta kuitupuukokoinen puu kannattaa käyttää ainespuuna Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

23 Puuston tilavuuden kehitys Satakunnan maakunnan alueella milj. m³ 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 VMI11 NT SK TH TH Lehtipuu 14,0 13,4 12,3 18,2 12,0 Kuusi 26,2 18,3 27,2 35,6 19,8 Mänty 34,5 22,6 29,1 45,8 32,1 Puuston keskitilavuus: 2011: 138 m³/ha (puuntuotannon metsämaa 141 m³/ha) 2041: NT 100 (95) SK 127 (123) TH 184 (184) m³/ha Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

24 Metsien ikärakenteen kehitys Satakunnan maakunnan alueella Ikäluokan osuus (%) metsämaan pinta-alasta 2011 ja 2041 NT SK TH TH-ratkaisu johtaa puuston ikärakenteen vanhenemiseen SK-ratkaisu pyrkii kohti puuntuotannollista tavoiterakennetta, jossa taimikoita 25 %, kasvatusmetsiä 60 % ja uudistuskypsiä 15 % Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

25 Yhteenveto Metsäkeskus Lounais-Suomi: Puuston tilavuuden lisäys 1960-luvulta yli 60 %, kasvun lisäys yli 70 % lisäys erityisesti mäntyä ja lehtipuuta. Poistuma 2000-luvulla noin % kasvusta. Lahopuuston määrä on kasvanut viimeisen 15 vuoden aikana vajaasta kahdesta yli kolmeen m 3 /ha. AMO Lounais-Suomi: Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 164 milj. m 3 (144 m 3 /ha) ja kasvu 7,3 milj. m 3 /v (6,3 m 3 /ha/v); VMI11-kasvunmittausjakson aikaan hyvät kuusen kasvuolosuhteet Taimikonhoitotöiden metsänhoidollinen lisäystarve yli 100 % ja ensiharvennusten lisäystarve 50 %, lahopuuta metsä- ja kitumaalla keskimäärin 3,3 m 3 /ha Suurin kestävä hakkuukertymä seuraaville 30 vuodelle ( ) on 5,7 milj. m³/v, joka on 2,1 milj. m³/v suurempi kuin vuosien toteutunut kertymä (3,6 milj. m³/v). Satakunnan maakunnan osuus on 2,7 milj. m³/v. Energiapuuta SK-ratkaisussa Satakunnan maakunnan alueella on 0,77 milj. m³/v, josta hakkuutähdettä 0,31, kantoja 0,26 ja runkopuuta 0,23 milj. m³/v. Metsien rakenteen vuoksi SK-ratkaisu on hieman puuvarantoa pienentävä. Jos jatketaan vuosien hakkuukertymätasolla, niin puuston kokonaismäärä ja keskitilavuus suurenevat yli 30 % ja metsien ikärakenne vanhenee. Jos maata siirtyy pois puuntuotannosta tai rajoitettuun käyttöön, niin hakkuumahdollisuudet vastaavasti pienenevät. Hakkuumahdollisuusarviot on laskettu taloudellisen kannattavuuden mukaisesti ottamatta kuitenkaan huomioon - hintaa lukuun ottamatta - puumarkkinoita tai niiden toimijoita. 24 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

26 Jakeiden ohjautumiseen vaikuttavia tekijöitä Keskimääräiset korjuu- ja kuljetuskustannukset? Tukkirunkojen keskijäreys? Raaka-ainetarve ja sivutuotteet per sahatavara-m³? Tukkipuu Saha Metsä Kuitupuu Sellutehdas Metsähake Energialaitos 25 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

27 Lounais-Suomen tuloksista enemmän: Luke Metsät Valtakunnan metsien inventointi (VMI) Alueelliset hakkuumahdollisuusarviot MELA Tulospalvelu Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

28 Kiitos!

29

30 Metsäkeskuksen metsävaratietojen yhteenveto ja Metsään.fi Elinkeinopäällikkö Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

31 Metsäkeskuksen metsävaratieto Perustuu 70 %:sti v aloitettuun kaukokartoitusperusteiseen metsävaratiedonkeruuseen Loput vanhaa aluesuunnittelua Metsävaratiedot julkaistaan kuntakohtaisena osoitteessa: kohdassa Tilastot ja kartat Suomen metsäkeskus 3

32 VERTAILUA Metsätalousmaa (kaikki omistajat) VMI, Kaikki omistajat SMK, yksityismaat Ha Metsämaa Ha Puusto Hakkuusuunnite (SK) M3/ha metsäja kitumaa M3/ha metsäja kitumaa ,0 5,5 Hakkuusuunnite (SK) Milj. m3/v 2,7 2,9 Toteutuneet hakkuut Milj.m3/v 2, Suomen metsäkeskus 4

33 Metsään.fi-palvelu Metsänomistaja voi tutkia tilansa metsävaratietoa ja luontokohteita, tehdä päivityspyyntöjä, metsänkäyttöilmoituksia ja Kemera-rahoitushakemuksia sekä pyytää tarjouksia hakkuista ja metsänhoitotöistä Metsänomistajalle ilmainen Metsäalan toimijat voivat selata tai siirtää heille luvan antaneiden metsänomistajien metsänomistajien tietoja Maksaa toimijoille 60 /kunta/v Suomen metsäkeskus 5

34 Satakunnan erityispiirteitä Maanviljelijöiden osuus metsänomistajista suuri Asutaan yleisemmin metsätilan lähellä Teollisuuden puunkäyttö kaksinkertainen hakkuumahdollisuuksiin nähden Hakkuumahdollisuudet hyödynnetty Varsinais- Suomea paremmin, noin 80 %:sti Puun kysyntä lisääntymässä Äänekosken ja Naantalin investointien johdosta. Koskee kaikkia puutavaralajeja, mutta painottuu pieniläpimittaiseen puuhun Suomen metsäkeskus 6

35 Satakunnan yleiskaavatilanne Suomen metsäkeskus 7

36 Miten metsistä lisää hyvinvointia? Hakkuita voidaan lisätä ja saada samalla tuloja ja työpaikkoja Ekosysteemipalveluiden arvottaminen ja maksimointi Metsien monimuotoisuus tulee säilyttää Paljon voidaan tehdä hakkuista tinkimättä Pienipiirteisyys Maiseman huomiointi Puulajivalinta Lahopuun määrän lisäys Suomen metsäkeskus 8

37 Miten metsistä lisää hyvinvointia? Suurimmasta kestävästä hakkuumahdollisuudesta on mahdollista tinkiä muiden käyttömuotojen hyväksi Kiertoaika, ulkoilureitit, marja- ja sienimetsät, uudet suojelualueet Onko käyttäjillä ja yhteiskunnalla maksuhalukkuutta? Yhteensovittaminen parhaillaan käynnissä olevassa metsäohjelmatyössä Yhteensovittaminen pääosin vapaaehtoisin keinoin Metsien taloudellisen, kestävän käytön edistäminen siten, että talousmetsien tuottamat ekosysteemipalvelut ja luonnon monimuotoisuus samalla säilyy ja lisääntyy (vastaus metsäohjelman nettikyselyyn) Suomen metsäkeskus 9

38 AMO-työpaja Pori

39 Wood-taustakeskustelu Toimintaympäristö Satakunnan alueella keskustelua siitä: Satakunnassa käyttöpisteitä paljon, iso asia puun käytön kannalta. Mahdollista toteuttaa sekä teollista puolta että luonnonsuojelu Äänekosken laitos hyvä juttu, lisää kuitupuun kilpailua Länsi-Suomen alueella. Energiapuolella Naantali, Uusikaupunki ja Nokia. Metsänomistajilla hyvä hyrinä päällä. Henkilökohtainen toive pohjoiseen vielä yksi sellutehdas. Kilpailutilanne mennyt eri toimijoiden kesken repiväksi. Mahdollisesti yhteistyö eri toimijoiden kesken hankaloituu. Pienet sahat eivät hae CE-merkintöjä, katsovat sen liian kalliiksi tai turhaksi. Sahaavan teollisuuden tuotekehitykseen pitäisi satsata lisää. Puurakentamista tulisi lisätä. Sukupolvenvaihdokset lisääntyvät ja metsänomistajakunta ei enää todennäköisesti vanhene. Hallitusohjelman painopisteet ja rahoitusmahdollisuudet lisäävät aktiivisuutta. Hankkeita ja suunnitelmia on runsaasti vireillä. Toimnitakentässä tapahtunut suuria muutoksia, MHY:t kasvaneet, rahoituskuviot muuttuneet. Lisäksi metsäyhtiöiden organisaatiossa usein muutoksia. Aiheuttaa metsänomistajapäässä ongelmia. Metsänomistajakunnan muutos aiheuttaa sen, että tiedon lisäämistä omista metsistä tarvitaan. Metsän käytön hyväksyttävyys on lisääntynyt. Alalla positiivinen vire, odotus että metsäala vetää yhteiskuntaa ylös. Satakunnassa oltava hereillä vastata kysyvään tarpeeseen. Metsähakkeen toimituskohteita tulossa lisää mikä on hyvä asia. Yleistä keskustelua: Metsätoimihenkilöiden tavoitettavuus ja yhteystiedot paremmin saataville nettisivuille. Osittain tietojen saamista voi rajoittaa tietosuoja. Metsänhoitoyhdistysten kilpailu vapailla markkinoilla saattaa vaarantaa perinteisiä neuvontehtäviä tai metsänhoitotöiden tekemisiä.

40 Wood-Avaintavoitteet Metsät täyskäyttöön Hyöty tulee koko yhteiskunnalle, hyödyttää kaikkia metsäalan toimijoita ja lisää panostusta esim metsäteiden parantamiseen Kysyntä, tarjonta ja hinta ratkaisee Metsänhoidon kehittäminen Puulajivalinnan strategiaan lisämietintää 80% kuusta, pääsyynä hirvituhot Tuhojen kannaltakin riski Koivun istuttamisen kulttuuri ei ole vahva Satakunnassa Metsänhoidon laadun ja tuottavuuden parantaminen Metsäpalveluja pitää kehittää (esim avohakkuun yhteydessä sovitaan taimikonhoidosta) Metsään.fi-palveluun järjestelmä, joka ilmoittaa mahdollisista rästeistä ja tehtyjen töiden ilmoittamisesta

41 Wood-Avaintavoitteet Tehdään Lounais-Suomesta houkutteleva puun ostajille / investoinneille Digitalisointi mahdollistaa mm. valokuvien ja muiden tietojen avulla tarkan kuvauksen myytävästä puusta. Alan toimijat houkuttelevat toisia saman alan toimijoita Metsänomistajan ja alan toimijoiden välistä rajapinta pitää kehittää Esim metsään.fi hyvä väline, edelleen tarvitaan kuitenkin henkilökohtaista kontaktia metsänomistajien ja alan toimijoiden kesken Logistiikka kuntoon Alemman tieverkoston ylläpitäminen ja kehittäminen Rautatiekuljetusten kehittäminen Metsänomistus kehittyy ja metsänomistajan tietämys ja osaminen kehittyy Yhteismetsät yhtenä vaihtoehtona? Vapaaehtoiset tilusvaihdot Paikalliset kyläyhdistykset ohjaamassa tai neuvomassa metsien käyttöä

42 Non-wood Riistatalouden aineelliset (riistamatkailu) ja aineettomat hyödyt paremmin esiin Talousmetsien tila kehittyy paremmin riistan elinolosuhteita paremmin huomioivaan suuntaan Monivaikutteiset kosteikot; palvelevat myös vesiensuojelua Soiden ennallistaminen Metsien hyvinvointivaikutukset (green care, terveys, oma työ) Metsien monikäyttömahdollisuudet säilytetään Mittariehdotus: Metsäkanalinnut riistakolmiolaskennoissa

43 Environment räätälöity koulutus ja neuvonta monimuotoisuuden ja vesien suojeluun toteutetaan suunnitelmia, joita seurataan varmistetaan tiedonkulku uhanalaisista lajeista ja kaavoituksesta maanomistajille ja toimijoille tuotetaan paremmin tietoa paikallisille asukkaille alueella tehtävistä metsätalouden toimista, vaikuttamismahdollisuuksista, lähiluonnosta ja kaavoituksesta luovutaan ympäristölle haitallisista metsätalouden tuista sekä niiden markkinoinnista luonnoltaan herkille alueille hakkuu- ja metsätaloustoimien markkinointia kehitetään luontoa paremmin huomioivaksi metsään.fi vuorovaikutteiseksi ja luontoarvojen tulisi näkyä metsänomistajalle sekä vaikuttaa hakkuisiin vesiensuojeluun kokonaisvaltainen tarkastelu: turvetuotannon, metsätalouden ym. Yhteisvaikutukset ekologisesti tärkeillä alueilla pyritään lisäämään lahopuuta ja säilyttämään metsän peitteisyys, mm. ympäristötuen ja luonnonhoidon avulla (zonation) monimuotoisuustiedon keruuseen resursseja hyödynnetään EU:n aluekehityshankkeiden rahoitusmahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

Lounais-Suomen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet - Varsinais-Suomen maakunta

Lounais-Suomen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet - Varsinais-Suomen maakunta Lounais-Suomen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet - Varsinais-Suomen maakunta Turku 31.8.2015 Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä

Lisätiedot

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Joensuu 22.5.2015 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kajaani 16.9.2015 Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Lapin metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Lapin metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Lapin metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen, Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Rovaniemi Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti

Lisätiedot

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Seinäjoki 28.8.2015 Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari

Lisätiedot

Hämeen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Hämeen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Hämeen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Lahti 21.8.2015 Antti Ihalainen Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen

Lisätiedot

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Kari T. Korhonen VMI/Luke Metsävarat: Korhonen, K.T. & Ihalainen, A. Hakkuumahdollisuudet: Packalen, T., Salminen O., Hirvelä, H. & Härkönen,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2016 2017 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1.6.2016 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 16.5.2014 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Puusta elinvoimaa Pohjoiseen seminaari 12.5.2016 Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Pohjoinen palvelualue Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi

Varsinais-Suomen ELY-keskus Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Jätevedenkäsittelyn vyöhykkeet vyöhykkeissä LIITE 3 (1/7) Vyöhykkeet A Viemäröity alue B Viemäröitävä alue E Peruskäsittelyn alue F Maahan imeytykseen soveltumaton alue G1 Vesistön rantavyöhyke 100 m G2

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 21.5.2015 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja niiden

Lisätiedot

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet 22.6.2010 Metla/MELA-ryhmä http://www.metla.fi/metinfo/mela Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Aines-

Lisätiedot

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Metla Metsäenergia nyt ja 2030 - teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 -seminaari 8.-9.10.2014 Jyväskylä Alustuksen sisältö:

Lisätiedot

Valtakunnan metsien inventointiin perustuvat MELA hakkuumahdollisuusarviot

Valtakunnan metsien inventointiin perustuvat MELA hakkuumahdollisuusarviot Valtakunnan metsien inventointiin perustuvat MELA hakkuumahdollisuusarviot Olli Salminen Luonnonvarakeskus (Luke) Kansallinen metsästrategia 2025:n metsätalous- ja energiaverkosto 12.01.2016 MTK Luonnonvarakeskus,

Lisätiedot

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet VMI ja VMI maastotyövuodet VMI: alueittain VMI: koko maa vuosittain Puuston kokonaistilavuus kaikki puulajit VMI: milj. m³ VMI: 8 milj. m³ Muutos: +8 milj. m³ (+%) 8 Lappi VMI VMI Lehtipuut Kuusi Mänty

Lisätiedot

Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen

Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen Hannu Hirvelä, Tuula Packalen, Helena Mäkelä Kaavoituksen vaikutukset Etelä-Suomen metsätalouteen seminaari 29.8.2013 Yleiskaavat Metsänomistajien liitto Etelä-Suomen

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006

Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi / 9.8.2007 1 Maastotyöt 2004 2008 Otantamittauksia

Lisätiedot

MMM:n IE2016 puunkäytön kehitysskenaariot ja metsiemme hakkuumahdollisuudet

MMM:n IE2016 puunkäytön kehitysskenaariot ja metsiemme hakkuumahdollisuudet MMM:n IE2016 puunkäytön kehitysskenaariot ja metsiemme hakkuumahdollisuudet TEM:n asiantuntijaseminaari 23.03.2016 Olli Salminen, Luke Luonnonvarakeskus (Luke): Aleksi Lehtonen, Maarit Kallio, Olli Salminen,

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Yhteiskäsittelyn alueet Kustannukset

Yhteiskäsittelyn alueet Kustannukset ARX Ympäristö Oy LTE 2 (1/5) Yhteiskäsittelyn alueet Kustannukset mukaan (

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i -

- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i - -~ "' ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ - jl,, '.:i - Vedenpää Mittakaava 1 :10000 TAPIO. Koordinaatista ETRS-TM35FIN ~ Keskipiste (490822, 7065779) Tulostettu 23.6.2016?()6 26;3.:.i 10-71 1 / 0 A - TAPIO.

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2014, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.1.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä

Lisätiedot

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden

Lisätiedot

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Metsäsektorin avaintilastoja 2016 18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.6.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki 24.2.2016 Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö Elinvoimaa etelä- ja keskipohjalaismetsistä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Taustaa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2016, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 18.05.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Maanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1: :

Maanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1: : Maanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1:20.000 1916 1932: (Timo Meriluoto) (Päivitetty 7.2.2015) [Huom! Luettelon lähtöoletuksena on, että MMH teki kaikista 1916 1924 laatimistaan pitäjänkartoista

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.

Lisätiedot

Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos?

Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos? Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos? Riittävätkö tiedot metsien kestävän käytön määrittämiseen? Metsätieteen päivä 2015, Taksaattoriklubi Tuula Packalen, Luonnonvarakeskus 1

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi

Lisätiedot

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma UPM Metsäsuunnitelma Tulostettu 20.6.2016 Sivu 1/30 UPM Metsäsuunnitelma 2016-2025 Omistaja Osoite Puhelin 0440187651 Sähköposti Kajaanin Kaupunki PL 132/ metsätoimisto Martti Härkönen 87100 KAJAANI UPM:n

Lisätiedot

Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT

Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 4.6.2014 Kunnan tulevaisuuden haasteita Kestävän kuntatalouden ratkaisut Sopimusohjauksen

Lisätiedot

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Varsinais- Suomessa vuonna 2016 Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Rusko

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Varsinais- Suomessa vuonna 2016 Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Rusko Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Varsinais- Suomessa vuonna 2016 Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Rusko Kalle Myllymäki 21.3.2016 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMESSA 2012

VARSINAIS-SUOMESSA 2012 VARSINAIS-SUOMESSA 2012 Varsinais-Suomen kuntayhtymien poliittiset voimasuhteet vuosina 2013-2017 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland Varsinais-Suomen

Lisätiedot

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT "OTSO POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT Metsätila-arvio 2 5-09- 2014 METSÄSELVITYS 22.9.2014 OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa Pohjois-Karjalan ulosottovirasto

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

PALVELURAKENNE- UUDISTUS

PALVELURAKENNE- UUDISTUS PALVELURAKENNE- UUDISTUS IHANTEISTA TODELLISUUTEEN SELVITYSMIESTEN TYÖ Göran Honga 22.08.2013 HISTORIA 10 VUOTTA 3 HALLITUSTA TYÖRYHMIÄ SELVITYSMIEHIÄ ASIANTUNTIJASELVITYKSIÄ NYKYHALLITUS KUNTARAKENNEUUDISTUS

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Päätös 1 (5)

Päätös 1 (5) Valvira Sosiaali-ja terveysalan lupa-ja valvontavirasto Päätös 1 (5) 9.1.2017 Jaakonkatu 3 B / 3. kerros 00100 Helsinki ASIA Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen HAKIJA/PALVELUJEN

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma UPM Metsäsuunnitelma Tulostettu 20.6.2016 Sivu 1/24 UPM Metsäsuunnitelma 2016-2025 Omistaja Osoite Puhelin 0440187651 Sähköposti Kajaanin Kaupunki PL 132/ metsätoimisto Martti Härkönen 87100 KAJAANI UPM:n

Lisätiedot

Satakunnan maakuntatilaisuus

Satakunnan maakuntatilaisuus Satakunnan maakuntatilaisuus 14.4.2016 Satakunnan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma UPM Metsäsuunnitelma Tulostettu 20.6.2016 Sivu 1/28 UPM Metsäsuunnitelma 2016-2025 Omistaja Osoite Puhelin 0440187651 Sähköposti Kajaanin Kaupunki PL 132/ metsätoimisto Martti Härkönen 87100 KAJAANI UPM:n

Lisätiedot

Lippu- ja maksujärjestelmien kuvaus liikenteenharjoittajan tarjoama lippu- ja maksujärjestelmä

Lippu- ja maksujärjestelmien kuvaus liikenteenharjoittajan tarjoama lippu- ja maksujärjestelmä VARELY/4110/2016 LIITE 5: ELY-KESKUKSEN LIPPU-JA MAKSUJÄRJESTELMÄKUVAUKSET 12.12.2016 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarjouskilpailu 2016/6 reittipohjaisista joukkoliikennepalveluista.

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma UPM Metsäsuunnitelma Tulostettu 20.6.2016 Sivu 1/29 UPM Metsäsuunnitelma 2016-2025 Omistaja Osoite Puhelin 0440187651 Sähköposti Kajaanin Kaupunki PL 132/ metsätoimisto Martti Härkönen 87100 KAJAANI UPM:n

Lisätiedot

Lounais-Suomen Tietojakelu Oy hakee postitoiniilupaa sopimusasiakkaiden postipalveluun

Lounais-Suomen Tietojakelu Oy hakee postitoiniilupaa sopimusasiakkaiden postipalveluun POSTITOIMILUPAHAKBMUS Valtioneuvosto hakee postitoiniilupaa sopimusasiakkaiden postipalveluun Vai'sinais-Suomeen seuraavien kuntien alueelle. Aura, Kaarina, Koski tl, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila,

Lisätiedot

METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023

METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023 METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023 Tilojen nimet ja Savinala, Mekrinniemi 146-420-1-63 kiinteistönumerot Ahola, Molssi 146-420-1-6 Viitalaidun, Parissavaara 146-430-1-64 Suotalo, Sonkaja 146-432-30-14

Lisätiedot

Satakunnan kunnat OHJAAMO SATAKUNTA HANKE VUOSILLE

Satakunnan kunnat OHJAAMO SATAKUNTA HANKE VUOSILLE Perusturva Bia Kaski 27.10.2016 Lausuntopyyntö 1 (2) Satakunnan kunnat OHJAAMO SATAKUNTA HANKE VUOSILLE 2017 2019 Porin perusturva on valmistellut ja toiminut hallinnoijana Ohjaamo Satakunta nimisessä

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Työttömyysaste yhä varsin korkea Varsinais-Suomen työttömyysaste on yhä varsin korkealla tasolla joulukuussa 2013. Työttömyysasteen kasvu on Varsinais-Suomessa kuitenkin koko maan keskiarvoa pienempää,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.11.2014 klo 9.00 Työttömyys yhä kasvussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli lokakuun

Lisätiedot

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO

Lisätiedot

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen

Lisätiedot

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE Osana Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O)- kärkihanketta 1 Helmikuu 2017 Kärkihanke Kehitetään

Lisätiedot

Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy

Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy Metsäalan työvoimatarve Savotta 2025 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy Tausta ja tavoite Tämän työn tavoitteena on tuottaa tietoa metsäalan ammatillisen koulutuksen saaneiden henkilöiden työvoimatarpeesta

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Varsinais-SuomensairaanhoitopiirinkuntayhtymäKeskustelumuistioNro1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Aika:27.4.2016klo8.45-11.00 Paikka:Tyks,T-sairaala,RistoLahesmaaSali Läsnä: Turunkaupunki HonkinenPäivi-Leena,ylilääkäri

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö

1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö TAMMILEIRI 2016 Auto LPK määrä YHTEENSÄ klo osoite Kunta 1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö Purku 59 59 11.20 Rymättylän Märssyvahdit

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 20.9.2016 Kaupungin metsäomaisuus yhteensä 2180 hehtaaria Metsäomaisuus 2016 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa

Lisätiedot

4.1 Skenaarioiden lähtökohdat ja kuvaus

4.1 Skenaarioiden lähtökohdat ja kuvaus 4.1 Skenaarioiden lähtökohdat ja kuvaus Risto Sievänen, Olli Salminen, Kimmo Ruosteenoja Valtakunnan metsien inventoinnit ovat tuottaneet 1920-luvulta lähtien tietoa Suomen metsävaroista. Niiden perusteella

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2015 2020 Eeva-Liisa Repo Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Oulun Seudun biotalous- ja energiatehokkuustoimijoiden kesätapaaminen Torstai 16.6.2016

Lisätiedot

Varsinais-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Varsinais-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Varsinais-Suomen Yrittäjät raportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Työttömyys yhä kasvussa elokuussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Yksityismetsien alueellinen käyttöaste

Yksityismetsien alueellinen käyttöaste Yksityismetsien alueellinen käyttöaste Panu Pingoud, Jarmo Hämäläinen & Heikki Pajuoja, Metsäteho Oy Heimo Karppinen, Helsingin yliopisto Harri Hänninen, Metsäntutkimuslaitos 13/2010 Tutkimuksen tavoite

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 22.7.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu jyrkkeni kesäkuussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2013

Eläkkeelle numeroina 2013 Eläkkeelle numeroina 2013 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.1.2015 klo 9.00 Uusien työpaikkojen määrä kasvussa ja työttömien Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

21.3.2011. Satakunnan seutulipputyöryhmä. Vastauksia. yhteensä 303 Internet 174 paperilomake 129

21.3.2011. Satakunnan seutulipputyöryhmä. Vastauksia. yhteensä 303 Internet 174 paperilomake 129 Satakunnan seutulipputyöryhmä Vastauksia kpl yhteensä 303 Internet 174 paperilomake 129 1 SUKUPUOLI mies 22 % nainen 78 % Turku 2009: - nainen 74 % - mies 26 % 2 1 % 1 % IKÄ 9 % 26 % 15 % 14 % 14 % 20

Lisätiedot

YKSITYISMETSIEN HAKKUUMAHDOLLISUUDET METSÄVEROTUKSEN SIIRTYMÄKAUDEN JÄLKEEN

YKSITYISMETSIEN HAKKUUMAHDOLLISUUDET METSÄVEROTUKSEN SIIRTYMÄKAUDEN JÄLKEEN YKSITYISMETSIEN HAKKUUMAHDOLLISUUDET METSÄVEROTUKSEN SIIRTYMÄKAUDEN JÄLKEEN 1 Yksityismetsien hakkuumahdollisuudet metsäverotuksen siirtymäkauden jälkeen Projektiryhmä Vesa Imponen Tapio Räsänen Rahoittajat

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus 17.3.2016

Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakunnan talous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto Maakuntatalous Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Maanmittauslaitos, lupanro 2879/MML/15, Karttakeskus 2013, 2014

Maanmittauslaitos, lupanro 2879/MML/15, Karttakeskus 2013, 2014 I ' /? Itaudannera ~/~ > Haukineoa. ~ KarJok, va I\ ' \ Kulhunvuori,rä.. ohvanjok1,, //. q. \. 'Korpineva ~ -1.'o,1,. ~, 1-'.t..,"90,{y ~{1//i 'Uflj

Lisätiedot