Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen"

Transkriptio

1 Tiivistelmä 1/1 Julkaisuvapaa Lounais-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Turku , Kristillinen Opisto / Pori , Liisanpuisto Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin tulokset Lounais-Suomen osalta ovat valmistuneet. Tuoreimpien mittausten mukaan puuston määrä on Metsäkeskus Lounais-Suomen alueella 150 miljoonaa kuutiometriä ja vuotuinen kasvu 6,7 miljoonaa kuutiometriä lukuun verrattuna puuston määrä on 1,6-kertaistanut ja kasvu on 1,7-kertaistunut. Viime vuosikymmenet puuston poistuma on ollut kasvua pienempi kaikilla puulajeilla lukuun ottamatta vuosituhannen vaihdetta, jolloin kuusen poistuma ylitti kasvun. Edelliseen inventointiin verrattuna varttuneiden kasvatusmetsien osuus on kasvanut. Voimassa olevien metsänhoitosuositusten mukaan arvioituna Metsäkeskus Lounais-Suomen alueella taimikonhoitoja on myöhässä hehtaarilla ja ensiharvennuksia hehtaarilla. Tulevalla 5-vuotiskaudella metsänhoitosuositusten mukaiset työmäärät ovat taimikonhoidossa noin kaksinkertaisia ja ensiharvennuksissa noin 1,5-kertaisia viimeisen 5 vuoden aikana tehtyyn työhön verrattuna. Metsän monimuotoisuuden kannalta tärkeän lahopuuston kokonaismäärä on Metsäkeskus Lounais-Suomen alueella keskimäärin 3,1 m³/ha metsä- ja kitumaalla, mikä on vähemmän kuin Etelä-Suomessa keskimäärin (3,7 m³/ha), mutta enemmän kuin Metsäkeskus Lounais-Suomen alueella 1990-luvun lopussa (alle 2 m³/ha). Kansallisen metsästrategian mukaisesti Suomeen tehdään vuoden 2015 aikana 14 alueellista metsäohjelmaa (AMO) maakuntajaon mukaisesti. Lounais-Suomen AMO-alueelle laskettu suurin kestävä ainespuun hakkuukertymä seuraaville 30 vuodelle ( ) on 5,7 milj. m³/v, joka on 2,1 milj. m³/v suurempi kuin vuosien toteutunut kertymä (3,6 milj. m³/v). Suurimman kestävän kertymän arvio on noin 7 % vastaavasta koko Suomen arviosta: osuus on vain hieman suurempi kuin alueen osuus puustosta ja metsäpinta-alasta. Lounais-Suomen AMO-alueen suurimman kestävän hakkuukertymän arviosta Varsinais-Suomen osuus on 3,0 milj. m³/v ja Satakunnan osuus 2,7 milj. m³/v. Vastaava metsähakkeeksi käytettävissä olevan puun kokonaismäärä on sekä Varsinais-Suomessa että Satakunnassa noin 0,8 milj. m³/v yhteensä 1,6 milj. m³/v, josta kolme neljäsosaa hakkuutähdettä tai kantoja ja loput runkopuuta. Lounais-Suomen alueen metsähakkeen ja kotitalouksien polttopuun käytön arvioitiin olleen vuosina yhteensä noin 1,45 milj. m³/v., josta runkopuuta 1 milj. m³/v. Lisätietoja: Valtakunnan metsien inventointi, Kari T. Korhonen, puh , kari.t.korhonen(a)luke.fi Hakkuumahdollisuudet, Olli Salminen, puh , olli.salminen(a)luke.fi

2 Lounais-Suomen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet - Satakunnan maakunta Pori Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Luonnonvarakeskus Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

3 Lounais-Suomi AMO-alue ja Metsäkeskus Varsinais-Suomi: Aura Kaarina Koski Tl Kustavi Kemiönsaari Laitila Lieto Loimaa Parainen Marttila Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Oripää Paimio Pyhäranta Pöytyä Raisio Rusko Salo Sauvo Somero Taivassalo Tarvasjoki Turku Uusikaupunki Vehmaa Satakunta: Eura Eurajoki Harjavalta Honkajoki Huittinen Jämijärvi Kankaanpää Karvia Kokemäki Köyliö Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Rauma Siikainen Säkylä Ulvila AMO Lounais-Suomi: Varsinais-Suomi + Satakunta Metsäkeskus Lounais-Suomi: Varsinais-Suomi pl. Kemiönsaari ja Parainen + Satakunta Maakuntatulokset alueellisen metsäohjelman (AMO) kannalta keskeiset. Entisen metsäkeskusaluejaon mukaiset tulokset ovat mukana esityksessä aikasarjatarkastelun vuoksi

4 Metsäkeskus Lounais-Suomi (MK) - pinta-alatietoa Maapinta-ala 1,691 milj. ha Metsätalousmaata 1,085 milj. ha eli 64 % maa-alasta Sisältää suojelualueet Metsämaata ha, josta puuntuotantoon käytettävissä 97 % Koko maa 84,4 6,5 9,1 Lounais Suomi 90,9 3,0 6,2 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Puuntuotannossa Rajoitetusti puuntuotannossa Ei puuntuotannossa

5 AMO Lounais-Suomi (AMO) - pinta-alatietoa Maapinta-ala 1,848 milj. ha Varsinais-Suomi ha Satakunta ha Metsätalousmaata ha (65 %) Varsinais-Suomi ha (59 %) Satakunta ha(73 %) Sisältää suojelualueet Metsämaata ha, josta puuntuotantoon käytettävissä 97 % Varsinais-Suomi ha (96 %) Satakunta ha (97 %) Koko maa Lounais Suomi 84,8 90,0 6,2 9,1 3,3 6, Puuntuotannossa Rajoitetusti puuntuotannossa Ei puuntuotannossa

6 Puuston tilavuus ja kasvu metsä- ja kitumaalla Metsäkeskus Lounais-Suomi Tilavuus VMI : 144 milj. m 3, 137 m 3 /ha Tilavuus VMI : 150 milj. m 3, 144 m 3 /ha 1960-lukuun (VMI5) verrattuna puuston määrä 1,6-kertaistunut Kasvu VMI10: 6,13 milj. m 3 /v, 5,8 m 3 /ha/v Kasvu VMI11: 6,67milj. m 3 /v, 6,4 m 3 /ha/v 1960-lukuun verrattuna kasvu 1,7-kertaistunut Puuston tilavuus puulajeittain milj. m ,9 68,9 51,4 53,3 6,5 7,3 VMI10 VMI11 13,5 14,0 Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Muu lehtipuu 5,5 6,0 5

7 Puuston tilavuus ja kasvu metsä- ja kitumaalla AMO Lounais-Suomi: 164 milj. m 3, 144 m 3 /ha - Varsinais-Suomi: 88 milj. m 3, 147 m 3 /ha - Satakunta: 76 milj. m 3, 140 m 3 /ha AMO Lounais-Suomi: 7,3 milj. m 3 /v, 6,3 m 3 /ha/v - Varsinais-Suomi: 3,7 milj. m 3 /v, 6,1 m 3 /ha/v - Satakunta: 3,6 milj. m 3 /v, 6,6 m 3 /ha/v milj. m Varsinais Suomi Puuston tilavuus puulajeittain Satakunta Mänty Kuusi Koivu Muu lehtipuu 6

8 Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma (MK) Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Lounais-Suomi mill.m3/v Kasvu Poistuma Viimeisen 5 vuoden aikana hakkuut ja luontainen poistuma on ollut noin 75 % kasvusta, vuonna % kasvusta

9 Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma, mänty (MK) Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Lounais- Suomi, Mänty mill.m3/v 3 2,5 2 1,5 1 0, Kasvu Poistuma Viimeisen 5 vuoden aikana hakkuut ja luontainen poistuma on ollut noin 66 % kasvusta, vuonna %

10 Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma, kuusi (MK) Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Lounais-Suomi, Kuusi 3 2,5 2 1,5 1 0, mill.m3/v Kasvu Poistuma Viimeisen 5 vuoden aikana hakkuut ja luontainen poistuma on ollut keskimäärin 81 % kasvusta, vuonna % kasvusta

11 Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma, lehtipuut (MK) Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Lounais-Suomi, Lehtipuut 1,5 1 0, mill.m3/v Kasvu Poistuma Viimeisen 5 vuoden aikana hakkuut ja luontainen poistuma on ollut keskimäärin noin 83 % kasvusta, kuten myös vuonna

12 Kehitysluokkien osuudet % VMI10 VMI11 38,7 36,2 25,7 23,7 18,4 16,6 17,6 18,3 3,2 1,7 Uudistusalat Taimikot Nuoret kasvatusmetsiköt Varttuneet kasvatusmetsiköt Uudistuskypsät metsiköt Osuus, % ,4 38,4 Varsinais Suomi Satakunta 25,6 22,2 20,7 17,0 17,9 16,5 1,7 1,6 Uudistusalat Taimikot Nuoret kasvatusmetsiköt Varttuneet kasvatusmetsiköt Uudistuskypsät Uudistusalat ja nuoret kasvatusmetsät vähentyneet, varttuneet kasvatusmetsät lisääntyneet (MK) Satakunnassa enemmän nuoria kasvatusmetsiä, vähemmän uudistuskypsiä

13 Metsänhoidollinen tila (MK) ha Taimikonhoito Ensiharvennus Muu harvennus 5 vuotiskauden tehdyt Lähin 5 vuotiskausi, muut Lähin 5 vuotiskausi, myöhässä Taimikonhoitotarve tulevalla 5-vuotiskaudella yli 2-kertainen ja ensiharvennustarve noin 1,5-kertainen viimeisen 5 vuoden aikana tehtyyn taimikonhoitoon/ensiharvennukseen verrattuna Ei kovin suurta eroa Varsinais-Suomen ja Satakunnan välillä Jo myöhässä olevia taimikonhoitoja hehtaaria ja ensiharvennuksia hehtaaria

14 Laatua alentavat tuhot puuntuotannon metsämaalla aiheuttajaryhmittäin (1000 ha) AMO Lounais-Suomi Abioottiset tuhot 48 Ihmisen toiminta Hirvi Muut selkärankaiset Hyönteiset 27 Sienet Kilpailu Tunnistamaton Laatua alentaneita tuhoja yhteensä ha, 23 % puuntuotannon metsämaan alasta Yleisimmät tuhon tunnistetut aiheuttajat: abioottinen (myrsky, lumi), hirvieläimet ja sienitaudit

15 4 Lahopuustoa seurattu 1990-luvulta lähtien Metsäkeskus Lounais-Suomi 3 m 3 /ha 2 Maapuu Pystypuu 1 0 VMI9 VMI10 VMI11 Lahopuuston määrä ei ole kovin suuri, mutta kasvanut viimeisen 15 vuoden aikana Nyt 3,1 m 3 /ha metsä- ja kitumaalla (Metsäkeskus Lounais-Suomi) AMO Lounais-Suomen alueella 3,3 m 3 /ha Varsinais-Suomessa 3,3 m 3 /ha Satakunnassa 3,0 m 3 /ha

16 Hakkuumahdollisuusarvioiden taustaoletukset - Käsittelyvaihtoehtojen simuloinnissa sovellettiin metsien käsittelyohjeita (Äijälä ym. 2014) olettaen tällä hetkellä vallitsevan metsien käsittelyn jatkuvan - Laskelmissa on otettu huomioon tehdyt päätökset metsien suojelusta ja muista käyttömuodoista sekä niistä aiheutuvat metsien käytön rajoitukset - Ilmaston ja puiden kasvuntason oletetaan pysyvän kuluneen 30 vuoden keskimääräisellä tasolla Laskelma NT SK Teknistaloudelliset oletukset alueellisten (tasoitusalue koko Lounais-Suomen alue: Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat) hakkuumahdollisuuksien määrityksessä Tavoitteena suurin puuntuotannosta saatava nettotulo (ilman kertymä- tai tulorajoitteita). 5 % tuottovaatimus Tavoitteena suurin teknistaloudellisesti kestävä aines- ja energiapuun hakkuukertymä. 4 % tuottovaatimus. TH (TH+) Laskelma tehtiin olettaen, että tulevaisuuden hakkuukertymät noudattavat Lounais- Suomen alueella vuosina toteutuneeksi arvioitua ainespuukertymän ja energiapuun käytön tasoa (arvio perustuu maakunnallisiin markkinahakkuutilastoihin ja metsäkeskuksittaisiin kertymätilastoihin). 4 % tuottovaatimus Laskelma tehtiin koko Etelä-Suomen alueelle. Vuosien Etelä-Suomen alueen toteutuneeseen kertymätasoon lisättiin vuosille havukuitupuu 6 milj.m³ ja vuodesta 2021 eteenpäin 12 milj. m³/v ja energiapuuta vuosille ,5 milj. m³/v ja vuodesta 2021 eteenpäin 5 milj. m³/v. Laskelmassa ei edellytetty alueittaista tasaisuutta. Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

17 AMO Lounais-Suomi - ainespuun ja ainespuukokoisen energiapuun hakkuumahdollisuusarviot milj. m³/v 16 Taloudellisesti ei hakkuukypsää 14 Kestävyystavoitteiden vaikutus 12 Hakkuumahto Ainespuureservi Ainespuukokoinen energiapuu Kuitu Tukki 2 0 NT SK TH TH+ NT SK TH TH+ NT SK TH TH SK: Varsinais-Suomen osuus on 3,0 milj. m³/v ja Satakunnan osuus 2,7 milj. m³/v. - SK: noin 7 % vastaavasta koko Suomen arviosta. Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

18 Lounais-Suomen alueella vuosina toteutunut hakkuukertymä vs. SK vuosille (maakunnat osuuksina AMO Lounais-Suomen ratkaisusta) milj. m³/v 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 +0,39 +0,21 +0,17 +0,62 +0,31 +0,43 0,00 Mät Kut Let Mäk Kuk Varsinais Suomi 0,61 0,68 0,12 0,75 0,48 0,40 Satakunta 0,55 0,58 0,09 0,63 0,47 0,34 Tot ,77 1,05 0,03 0,77 0,63 0,31 Lek AMO Lounais-Suomen alueelle laskettu suurimman kestävän ainespuun kertymäarvio (SK) seuraavan 30 vuoden ( ) ajalle on 2,1 milj. m³/v suurempi kuin vuosien toteutunut ainespuukertymä (3,6 milj. m³/v). Ainespuukokoista energiarunkopuuta (ei sis. yo. lukuihin) on SK-ratkaisussa lisäksi 0,49 milj. m³/v. Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

19 Suurimman kestävän (SK) hakkuukertymäarvion ( ) ja toteutuneiden hakkuiden ( ) ero TH+-laskelma: Etelä-Suomi +15,5 Pohjois-Suomi + 6,5 22,0 Lounais-Suomen Amo-alue 2,12 18 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

20 AMO Lounais-Suomen alueelle lasketun SK-ratkaisun ainespuukertymä hakkuutavoittain ja kasvupaikoittain Satakunnan maakunnan alueella milj. m³/v 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Uh Kh Uh Kh Uh Kh Kangas 1,59 0,41 1,50 0,68 1,75 0,61 Turve 0,24 0,11 0,32 0,14 0,46 0,15 Uh = uudistushakkuu, Kh = kasvatushakkuu uudistushakkuiden osuus kertymästä keskimäärin 73 % turvemaiden osuus kertymästä 18 % (Uh: 17 % ja Kh: 19 %) Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

21 Metsänkäsittelyoletusten vaikutus Satakunnan maakunnan kertymäosuuksissa Aines- ja energiapuukertymän (sis. myös pienpuun) runkotilavuus - olettaen, että nykyisin vallitseva metsien käsittely jatkuu - olettaen mahdollisiksi myös nykyistä käytäntöä aiempi uudistaminen ja ns. väljennyshakkuut milj. m³/v NT milj. m³/v SK 6,0 6,0 5,0 5,0 4,0 4,0 3,0 3,0 2,0 2,0 1,0 1,0 0, , Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

22 Metsähake- ja polttopuukertymä Satakunnan maakunnan alueella (osuudet AMO Lounais-Suomen ratkaisusta) milj. m³/v 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 Kannot Hakkuutähde Harvennuspuu 0,40 0,20 0,00 Lounais Suomi NT SK TH TH+ NT SK TH TH+ NT SK TH TH+ yhteensä Tot uudistushakkuiden ainespuukertymän kasvaessa energiapuuta korjataan enemmän hakkuutähteestä ja kannoista ja toisaalta kuitupuukokoinen puu kannattaa käyttää ainespuuna Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

23 Puuston tilavuuden kehitys Satakunnan maakunnan alueella milj. m³ 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 VMI11 NT SK TH TH Lehtipuu 14,0 13,4 12,3 18,2 12,0 Kuusi 26,2 18,3 27,2 35,6 19,8 Mänty 34,5 22,6 29,1 45,8 32,1 Puuston keskitilavuus: 2011: 138 m³/ha (puuntuotannon metsämaa 141 m³/ha) 2041: NT 100 (95) SK 127 (123) TH 184 (184) m³/ha Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

24 Metsien ikärakenteen kehitys Satakunnan maakunnan alueella Ikäluokan osuus (%) metsämaan pinta-alasta 2011 ja 2041 NT SK TH TH-ratkaisu johtaa puuston ikärakenteen vanhenemiseen SK-ratkaisu pyrkii kohti puuntuotannollista tavoiterakennetta, jossa taimikoita 25 %, kasvatusmetsiä 60 % ja uudistuskypsiä 15 % Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

25 Yhteenveto Metsäkeskus Lounais-Suomi: Puuston tilavuuden lisäys 1960-luvulta yli 60 %, kasvun lisäys yli 70 % lisäys erityisesti mäntyä ja lehtipuuta. Poistuma 2000-luvulla noin % kasvusta. Lahopuuston määrä on kasvanut viimeisen 15 vuoden aikana vajaasta kahdesta yli kolmeen m 3 /ha. AMO Lounais-Suomi: Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 164 milj. m 3 (144 m 3 /ha) ja kasvu 7,3 milj. m 3 /v (6,3 m 3 /ha/v); VMI11-kasvunmittausjakson aikaan hyvät kuusen kasvuolosuhteet Taimikonhoitotöiden metsänhoidollinen lisäystarve yli 100 % ja ensiharvennusten lisäystarve 50 %, lahopuuta metsä- ja kitumaalla keskimäärin 3,3 m 3 /ha Suurin kestävä hakkuukertymä seuraaville 30 vuodelle ( ) on 5,7 milj. m³/v, joka on 2,1 milj. m³/v suurempi kuin vuosien toteutunut kertymä (3,6 milj. m³/v). Satakunnan maakunnan osuus on 2,7 milj. m³/v. Energiapuuta SK-ratkaisussa Satakunnan maakunnan alueella on 0,77 milj. m³/v, josta hakkuutähdettä 0,31, kantoja 0,26 ja runkopuuta 0,23 milj. m³/v. Metsien rakenteen vuoksi SK-ratkaisu on hieman puuvarantoa pienentävä. Jos jatketaan vuosien hakkuukertymätasolla, niin puuston kokonaismäärä ja keskitilavuus suurenevat yli 30 % ja metsien ikärakenne vanhenee. Jos maata siirtyy pois puuntuotannosta tai rajoitettuun käyttöön, niin hakkuumahdollisuudet vastaavasti pienenevät. Hakkuumahdollisuusarviot on laskettu taloudellisen kannattavuuden mukaisesti ottamatta kuitenkaan huomioon - hintaa lukuun ottamatta - puumarkkinoita tai niiden toimijoita. 24 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

26 Jakeiden ohjautumiseen vaikuttavia tekijöitä Keskimääräiset korjuu- ja kuljetuskustannukset? Tukkirunkojen keskijäreys? Raaka-ainetarve ja sivutuotteet per sahatavara-m³? Tukkipuu Saha Metsä Kuitupuu Sellutehdas Metsähake Energialaitos 25 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

27 Lounais-Suomen tuloksista enemmän: Luke Metsät Valtakunnan metsien inventointi (VMI) Alueelliset hakkuumahdollisuusarviot MELA Tulospalvelu Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

28 Kiitos!

29

30 Metsäkeskuksen metsävaratietojen yhteenveto ja Metsään.fi Elinkeinopäällikkö Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

31 Metsäkeskuksen metsävaratieto Perustuu 70 %:sti v aloitettuun kaukokartoitusperusteiseen metsävaratiedonkeruuseen Loput vanhaa aluesuunnittelua Metsävaratiedot julkaistaan kuntakohtaisena osoitteessa: kohdassa Tilastot ja kartat Suomen metsäkeskus 3

32 VERTAILUA Metsätalousmaa (kaikki omistajat) VMI, Kaikki omistajat SMK, yksityismaat Ha Metsämaa Ha Puusto Hakkuusuunnite (SK) M3/ha metsäja kitumaa M3/ha metsäja kitumaa ,0 5,5 Hakkuusuunnite (SK) Milj. m3/v 2,7 2,9 Toteutuneet hakkuut Milj.m3/v 2, Suomen metsäkeskus 4

33 Metsään.fi-palvelu Metsänomistaja voi tutkia tilansa metsävaratietoa ja luontokohteita, tehdä päivityspyyntöjä, metsänkäyttöilmoituksia ja Kemera-rahoitushakemuksia sekä pyytää tarjouksia hakkuista ja metsänhoitotöistä Metsänomistajalle ilmainen Metsäalan toimijat voivat selata tai siirtää heille luvan antaneiden metsänomistajien metsänomistajien tietoja Maksaa toimijoille 60 /kunta/v Suomen metsäkeskus 5

34 Satakunnan erityispiirteitä Maanviljelijöiden osuus metsänomistajista suuri Asutaan yleisemmin metsätilan lähellä Teollisuuden puunkäyttö kaksinkertainen hakkuumahdollisuuksiin nähden Hakkuumahdollisuudet hyödynnetty Varsinais- Suomea paremmin, noin 80 %:sti Puun kysyntä lisääntymässä Äänekosken ja Naantalin investointien johdosta. Koskee kaikkia puutavaralajeja, mutta painottuu pieniläpimittaiseen puuhun Suomen metsäkeskus 6

35 Satakunnan yleiskaavatilanne Suomen metsäkeskus 7

36 Miten metsistä lisää hyvinvointia? Hakkuita voidaan lisätä ja saada samalla tuloja ja työpaikkoja Ekosysteemipalveluiden arvottaminen ja maksimointi Metsien monimuotoisuus tulee säilyttää Paljon voidaan tehdä hakkuista tinkimättä Pienipiirteisyys Maiseman huomiointi Puulajivalinta Lahopuun määrän lisäys Suomen metsäkeskus 8

37 Miten metsistä lisää hyvinvointia? Suurimmasta kestävästä hakkuumahdollisuudesta on mahdollista tinkiä muiden käyttömuotojen hyväksi Kiertoaika, ulkoilureitit, marja- ja sienimetsät, uudet suojelualueet Onko käyttäjillä ja yhteiskunnalla maksuhalukkuutta? Yhteensovittaminen parhaillaan käynnissä olevassa metsäohjelmatyössä Yhteensovittaminen pääosin vapaaehtoisin keinoin Metsien taloudellisen, kestävän käytön edistäminen siten, että talousmetsien tuottamat ekosysteemipalvelut ja luonnon monimuotoisuus samalla säilyy ja lisääntyy (vastaus metsäohjelman nettikyselyyn) Suomen metsäkeskus 9

38 AMO-työpaja Pori

39 Wood-taustakeskustelu Toimintaympäristö Satakunnan alueella keskustelua siitä: Satakunnassa käyttöpisteitä paljon, iso asia puun käytön kannalta. Mahdollista toteuttaa sekä teollista puolta että luonnonsuojelu Äänekosken laitos hyvä juttu, lisää kuitupuun kilpailua Länsi-Suomen alueella. Energiapuolella Naantali, Uusikaupunki ja Nokia. Metsänomistajilla hyvä hyrinä päällä. Henkilökohtainen toive pohjoiseen vielä yksi sellutehdas. Kilpailutilanne mennyt eri toimijoiden kesken repiväksi. Mahdollisesti yhteistyö eri toimijoiden kesken hankaloituu. Pienet sahat eivät hae CE-merkintöjä, katsovat sen liian kalliiksi tai turhaksi. Sahaavan teollisuuden tuotekehitykseen pitäisi satsata lisää. Puurakentamista tulisi lisätä. Sukupolvenvaihdokset lisääntyvät ja metsänomistajakunta ei enää todennäköisesti vanhene. Hallitusohjelman painopisteet ja rahoitusmahdollisuudet lisäävät aktiivisuutta. Hankkeita ja suunnitelmia on runsaasti vireillä. Toimnitakentässä tapahtunut suuria muutoksia, MHY:t kasvaneet, rahoituskuviot muuttuneet. Lisäksi metsäyhtiöiden organisaatiossa usein muutoksia. Aiheuttaa metsänomistajapäässä ongelmia. Metsänomistajakunnan muutos aiheuttaa sen, että tiedon lisäämistä omista metsistä tarvitaan. Metsän käytön hyväksyttävyys on lisääntynyt. Alalla positiivinen vire, odotus että metsäala vetää yhteiskuntaa ylös. Satakunnassa oltava hereillä vastata kysyvään tarpeeseen. Metsähakkeen toimituskohteita tulossa lisää mikä on hyvä asia. Yleistä keskustelua: Metsätoimihenkilöiden tavoitettavuus ja yhteystiedot paremmin saataville nettisivuille. Osittain tietojen saamista voi rajoittaa tietosuoja. Metsänhoitoyhdistysten kilpailu vapailla markkinoilla saattaa vaarantaa perinteisiä neuvontehtäviä tai metsänhoitotöiden tekemisiä.

40 Wood-Avaintavoitteet Metsät täyskäyttöön Hyöty tulee koko yhteiskunnalle, hyödyttää kaikkia metsäalan toimijoita ja lisää panostusta esim metsäteiden parantamiseen Kysyntä, tarjonta ja hinta ratkaisee Metsänhoidon kehittäminen Puulajivalinnan strategiaan lisämietintää 80% kuusta, pääsyynä hirvituhot Tuhojen kannaltakin riski Koivun istuttamisen kulttuuri ei ole vahva Satakunnassa Metsänhoidon laadun ja tuottavuuden parantaminen Metsäpalveluja pitää kehittää (esim avohakkuun yhteydessä sovitaan taimikonhoidosta) Metsään.fi-palveluun järjestelmä, joka ilmoittaa mahdollisista rästeistä ja tehtyjen töiden ilmoittamisesta

41 Wood-Avaintavoitteet Tehdään Lounais-Suomesta houkutteleva puun ostajille / investoinneille Digitalisointi mahdollistaa mm. valokuvien ja muiden tietojen avulla tarkan kuvauksen myytävästä puusta. Alan toimijat houkuttelevat toisia saman alan toimijoita Metsänomistajan ja alan toimijoiden välistä rajapinta pitää kehittää Esim metsään.fi hyvä väline, edelleen tarvitaan kuitenkin henkilökohtaista kontaktia metsänomistajien ja alan toimijoiden kesken Logistiikka kuntoon Alemman tieverkoston ylläpitäminen ja kehittäminen Rautatiekuljetusten kehittäminen Metsänomistus kehittyy ja metsänomistajan tietämys ja osaminen kehittyy Yhteismetsät yhtenä vaihtoehtona? Vapaaehtoiset tilusvaihdot Paikalliset kyläyhdistykset ohjaamassa tai neuvomassa metsien käyttöä

42 Non-wood Riistatalouden aineelliset (riistamatkailu) ja aineettomat hyödyt paremmin esiin Talousmetsien tila kehittyy paremmin riistan elinolosuhteita paremmin huomioivaan suuntaan Monivaikutteiset kosteikot; palvelevat myös vesiensuojelua Soiden ennallistaminen Metsien hyvinvointivaikutukset (green care, terveys, oma työ) Metsien monikäyttömahdollisuudet säilytetään Mittariehdotus: Metsäkanalinnut riistakolmiolaskennoissa

43 Environment räätälöity koulutus ja neuvonta monimuotoisuuden ja vesien suojeluun toteutetaan suunnitelmia, joita seurataan varmistetaan tiedonkulku uhanalaisista lajeista ja kaavoituksesta maanomistajille ja toimijoille tuotetaan paremmin tietoa paikallisille asukkaille alueella tehtävistä metsätalouden toimista, vaikuttamismahdollisuuksista, lähiluonnosta ja kaavoituksesta luovutaan ympäristölle haitallisista metsätalouden tuista sekä niiden markkinoinnista luonnoltaan herkille alueille hakkuu- ja metsätaloustoimien markkinointia kehitetään luontoa paremmin huomioivaksi metsään.fi vuorovaikutteiseksi ja luontoarvojen tulisi näkyä metsänomistajalle sekä vaikuttaa hakkuisiin vesiensuojeluun kokonaisvaltainen tarkastelu: turvetuotannon, metsätalouden ym. Yhteisvaikutukset ekologisesti tärkeillä alueilla pyritään lisäämään lahopuuta ja säilyttämään metsän peitteisyys, mm. ympäristötuen ja luonnonhoidon avulla (zonation) monimuotoisuustiedon keruuseen resursseja hyödynnetään EU:n aluekehityshankkeiden rahoitusmahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Kuopio 1 Metsäsuunnittelu

Lisätiedot

Lounais-Suomen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet - Varsinais-Suomen maakunta

Lounais-Suomen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet - Varsinais-Suomen maakunta Lounais-Suomen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet - Varsinais-Suomen maakunta Turku 31.8.2015 Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä

Lisätiedot

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Mikkeli 5.6.2015 Etelä-Savon

Lisätiedot

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Joensuu 22.5.2015 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kajaani 16.9.2015 Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Lapin metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Lapin metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Lapin metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen, Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Rovaniemi Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti

Lisätiedot

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Seinäjoki 28.8.2015 Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari

Lisätiedot

Hämeen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Hämeen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Hämeen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Lahti 21.8.2015 Antti Ihalainen Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Pohjois-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Oulu Antti Ihalainen Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen

Lisätiedot

Uudenmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Uudenmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Uudenmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Vantaa 17.8.2015 Antti Ihalainen ja Olli Salminen Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu

Lisätiedot

Suomen puuvarat, metsänkasvu sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset

Suomen puuvarat, metsänkasvu sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset Suomen puuvarat, metsänkasvu sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset Olli Salminen Luke Puunhankinnan ja puuraaka-aineen käytön muutokset Suomessa Mikkelin ammattikorkeakoulu 18.11.2015 Luonnonvarakeskus,

Lisätiedot

Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen

Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Tiivistelmä 1/1 Julkaisuvapaa 31.8.2015 Lounais-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Turku 31.8.2015, Kristillinen Opisto / Pori 1.9.2015, Liisanpuisto Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus

Lisätiedot

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys MetsäBio-seminaari, Kajaani Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Kari T. Korhonen VMI/Luke Metsävarat: Korhonen, K.T. & Ihalainen, A. Hakkuumahdollisuudet: Packalen, T., Salminen O., Hirvelä, H. & Härkönen,

Lisätiedot

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2001-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt 2004 2008

Lisätiedot

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia

Lisätiedot

Uusimmat metsävaratiedot

Uusimmat metsävaratiedot Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Olli Salminen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6. Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu 2007 2036 Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.2008 http://www.metla.fi/metinfo/mela - Tulospalvelu METLA

Lisätiedot

Suomen metsävarat 2004-2005

Suomen metsävarat 2004-2005 Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,

Lisätiedot

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Hannu Salminen, Luke, Rovaniemi Esityksen on koostanut Kari T. Korhonen VMI/Luke Metsävarat: Korhonen, K.T. & Ihalainen, A. Hakkuumahdollisuudet:

Lisätiedot

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen hakkuutavoitteet Helena Reiman, aluejohtaja Metsä tarjoaa ratkaisuja: työtä ja hyvinvointia! Suomen metsäkeskus Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen metsävarat Erilaisia hakkuutavoitteita

Lisätiedot

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Puusta elinvoimaa Pohjoiseen seminaari 12.5.2016 Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Pohjoinen palvelualue Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2016 2017 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1.6.2016 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Lapin alueen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet- Valtakunnan metsien inventoinnin tuloksia

Lapin alueen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet- Valtakunnan metsien inventoinnin tuloksia Lapin alueen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet- Valtakunnan metsien inventoinnin tuloksia Itä-Lapin seutuseminaari Sallan Poropuisto 26.10.2017 Metsävarat: Antti Ihalainen & Kari T. Korhonen Hakkuumahdollisuudet:

Lisätiedot

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Väestönmuutos Pohjolassa

Väestönmuutos Pohjolassa Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Valtakunnan metsien inventointiin perustuvat MELA hakkuumahdollisuusarviot

Valtakunnan metsien inventointiin perustuvat MELA hakkuumahdollisuusarviot Valtakunnan metsien inventointiin perustuvat MELA hakkuumahdollisuusarviot Olli Salminen Luonnonvarakeskus (Luke) Kansallinen metsästrategia 2025:n metsätalous- ja energiaverkosto 12.01.2016 MTK Luonnonvarakeskus,

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 16.5.2014 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2017 2018 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 26.5.2017 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila 12.4.2011 Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston

Lisätiedot

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet 22.6.2010 Metla/MELA-ryhmä http://www.metla.fi/metinfo/mela Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Aines-

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen,

Lisätiedot

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Hannu Sulin Pyhäranta Varsinais-Suomi Laitila Loimaa Uusikaupunki Oripää Vehmaa E Taivassalo Mynämäki Nousiainen Aura Pöytyä Koski Tl Somero Kustavi

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 21.5.2015 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Metla Metsäenergia nyt ja 2030 - teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 -seminaari 8.-9.10.2014 Jyväskylä Alustuksen sisältö:

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi

Varsinais-Suomen ELY-keskus Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Jätevedenkäsittelyn vyöhykkeet vyöhykkeissä LIITE 3 (1/7) Vyöhykkeet A Viemäröity alue B Viemäröitävä alue E Peruskäsittelyn alue F Maahan imeytykseen soveltumaton alue G1 Vesistön rantavyöhyke 100 m G2

Lisätiedot

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet Pohjois-Karjalassa Hannu Hirvelä, Metla Leena Kärkkäinen, Metla Helena Mäkelä, Metla Tuula Nuutinen, EFI/Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006

Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi / 9.8.2007 1 Maastotyöt 2004 2008 Otantamittauksia

Lisätiedot

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet VMI ja VMI maastotyövuodet VMI: alueittain VMI: koko maa vuosittain Puuston kokonaistilavuus kaikki puulajit VMI: milj. m³ VMI: 8 milj. m³ Muutos: +8 milj. m³ (+%) 8 Lappi VMI VMI Lehtipuut Kuusi Mänty

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen

Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen Hannu Hirvelä, Tuula Packalen, Helena Mäkelä Kaavoituksen vaikutukset Etelä-Suomen metsätalouteen seminaari 29.8.2013 Yleiskaavat Metsänomistajien liitto Etelä-Suomen

Lisätiedot

MMM:n IE2016 puunkäytön kehitysskenaariot ja metsiemme hakkuumahdollisuudet

MMM:n IE2016 puunkäytön kehitysskenaariot ja metsiemme hakkuumahdollisuudet MMM:n IE2016 puunkäytön kehitysskenaariot ja metsiemme hakkuumahdollisuudet TEM:n asiantuntijaseminaari 23.03.2016 Olli Salminen, Luke Luonnonvarakeskus (Luke): Aleksi Lehtonen, Maarit Kallio, Olli Salminen,

Lisätiedot

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 50230K TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 1-9 2 015 SU34L 01 PKLKÄYNTI 03 ETÄHOITO 04 MUU KÄYNTI 06 VARAUS Summa: Akaa Akaa Summa:

Lisätiedot

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja niiden

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Häme 11.9.217 Elinkeinopäällikkö, Jouni Rantala Sisältö Metsänhoitotyöt Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt hehtaaria 25 Nuoren metsän hoito,

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...

Lisätiedot

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km) Pirkkala Nakkila Harjavalta ssa työssäkäyvienkokemäki asuinpaikat vuonna 2007 Eurajoki Le Vesilahti Rauma Köyliö Eura Pyhäranta Säkylä Akaa Punkalaidun Urjala Laitila Kustavi Vehmaa Naantali Ta Taivassalo

Lisätiedot

Luke-SYKE selvitystyö metsän käytön kestävyydestä

Luke-SYKE selvitystyö metsän käytön kestävyydestä Luke-SYKE selvitystyö metsän käytön kestävyydestä Päättäjien Metsäakatemia, 26.4.2017 Alustus: Taneli Kolström Projektiryhmä: Korhonen Kari T., Auvinen Ari-Pekka, Kuusela Saija,, Punttila Pekka, Siitonen

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Tietoisku Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen

Tietoisku Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen Työttömyyden kasvun hidastuminen jatkuu Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen työttömyysaste oli syyskuussa 2013 hieman maan keskiarvoa korkeampi. Työttömyysaste oli

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Sisältö Suunnitteluperusteet Vyöhykejako Kustannuslaskentaperusteet Alustava suunnitteluaikataulu

Lisätiedot

Yhteiskäsittelyn alueet Kustannukset

Yhteiskäsittelyn alueet Kustannukset ARX Ympäristö Oy LTE 2 (1/5) Yhteiskäsittelyn alueet Kustannukset mukaan (

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Pirkanmaan metsien tila infotilaisuus 19.8. UKK-instituutti

Pirkanmaan metsien tila infotilaisuus 19.8. UKK-instituutti Pirkanmaan metsien tila infotilaisuus 19.8. UKK-instituutti klo 9.30 Avaus; Jorma Vierula, aluejohtaja Suomen metsäkeskus klo 9.45 Pirkanmaan hakkuumahdollisuudet ja metsien tila, Pirkanmaan metsien inventointitulosten

Lisätiedot

MELA2012. Olli Salminen Metla MELA ryhmä.

MELA2012. Olli Salminen Metla MELA ryhmä. MELA2012 Olli Salminen Metla MELA ryhmä http://www.metla.fi www.metla.fi/metinfo/mela MELA2012 julkistus 27.11.2012 MELA versiohistoria MELA2012 ohjelmiston uudet ominaisuudet http://mela2.metla.fi/mela/julkaisut/oppaat.htm

Lisätiedot

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Metsäsektorin avaintilastoja 2016 18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i -

- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i - -~ "' ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ - jl,, '.:i - Vedenpää Mittakaava 1 :10000 TAPIO. Koordinaatista ETRS-TM35FIN ~ Keskipiste (490822, 7065779) Tulostettu 23.6.2016?()6 26;3.:.i 10-71 1 / 0 A - TAPIO.

Lisätiedot

Pelastaako edunvalvonta?

Pelastaako edunvalvonta? Pelastaako edunvalvonta? PelL 42 seminaari Johanna Saukkonen Lounais Suomen maistraatti Esityksen sisältö Edunvalvontavaltuutus Mitä tarkoitetaan edunvalvonnalla Milloin edunvalvontaa tarvitaan Edunvalvonnan

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022

Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Sivu 1 Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Omistaja Metsänomistaja Malli Osoite Metsätie 1, 00100 HELSINKI Puhelin 050-1234567 Sähköposti matti.metsanomistaja@metsa.fi Metsäsuunnitelman pinta-alat: Metsämaa

Lisätiedot

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0

Lisätiedot

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Tilastokeskuksen tietojärjestelmämuutosten vuoksi maaliskuun väestönmuutostiedot viivästyivät runsaalla kuukaudella. Huhtikuun tilastot valmistuvat 16.6., toukokuun 22.6.

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Metsäsektori Suomessa

Metsäsektori Suomessa Metsäsektori Suomessa Metsävarat ja niiden kehitys Metsien omistus ja sen kehitys Metsien käyttöä ohjaavat tekijät Metsätalous ja metsäteollisuus Metsäohjelmat Metsävarat Metsätalousmaata 26 milj. ha,

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki 24.2.2016 Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö Elinvoimaa etelä- ja keskipohjalaismetsistä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Taustaa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus elokuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja eräiden alueiden väestönkehityksestä tammi-elokuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli elokuun

Lisätiedot

KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009. - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut

KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009. - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut Satakunnan sairaanhoitopiiri Kumppanuudella terveyttä KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009 - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut

Lisätiedot

TYÖIKÄINEN VÄESTÖNMÄÄRÄ KASVAA PÄÄASIASSA TURUN SEUDUN ITÄISISSÄ KUNNISSA KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN

TYÖIKÄINEN VÄESTÖNMÄÄRÄ KASVAA PÄÄASIASSA TURUN SEUDUN ITÄISISSÄ KUNNISSA KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN Tuoreimman tulevaisuuden väestökehitystä arvioivan Tilastokeskuksen trendilaskelman mukaan nykyisten väestöltään kasvavien kuntien väestönkasvu

Lisätiedot

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus heinäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä tammi-heinäkuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.

Lisätiedot

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu  METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta. METSÄVARAT Metsänomistus Puulajien osuus puuston tilavuudesta yksityishenk ilöt 19% kunnat 17% yritykset 3% yhteisöt 1% valtio 6% Lähde:Information on forests and forestry in the Czech Republic by 1 pyökki

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2014, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.1.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä 26.4.2017 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäojitettujen soiden osuus kokonaismaa-alasta Suometsien aluetaloudellinen ja tilakohtainen

Lisätiedot