Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen"

Transkriptio

1 Tiivistelmä 1/1 Julkaisuvapaa Lounais-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Turku , Kristillinen Opisto / Pori , Liisanpuisto Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin tulokset Lounais-Suomen osalta ovat valmistuneet. Tuoreimpien mittausten mukaan puuston määrä on Metsäkeskus Lounais-Suomen alueella 150 miljoonaa kuutiometriä ja vuotuinen kasvu 6,7 miljoonaa kuutiometriä lukuun verrattuna puuston määrä on 1,6-kertaistanut ja kasvu on 1,7-kertaistunut. Viime vuosikymmenet puuston poistuma on ollut kasvua pienempi kaikilla puulajeilla lukuun ottamatta vuosituhannen vaihdetta, jolloin kuusen poistuma ylitti kasvun. Edelliseen inventointiin verrattuna varttuneiden kasvatusmetsien osuus on kasvanut. Voimassa olevien metsänhoitosuositusten mukaan arvioituna Metsäkeskus Lounais-Suomen alueella taimikonhoitoja on myöhässä hehtaarilla ja ensiharvennuksia hehtaarilla. Tulevalla 5-vuotiskaudella metsänhoitosuositusten mukaiset työmäärät ovat taimikonhoidossa noin kaksinkertaisia ja ensiharvennuksissa noin 1,5-kertaisia viimeisen 5 vuoden aikana tehtyyn työhön verrattuna. Metsän monimuotoisuuden kannalta tärkeän lahopuuston kokonaismäärä on Metsäkeskus Lounais-Suomen alueella keskimäärin 3,1 m³/ha metsä- ja kitumaalla, mikä on vähemmän kuin Etelä-Suomessa keskimäärin (3,7 m³/ha), mutta enemmän kuin Metsäkeskus Lounais-Suomen alueella 1990-luvun lopussa (alle 2 m³/ha). Kansallisen metsästrategian mukaisesti Suomeen tehdään vuoden 2015 aikana 14 alueellista metsäohjelmaa (AMO) maakuntajaon mukaisesti. Lounais-Suomen AMO-alueelle laskettu suurin kestävä ainespuun hakkuukertymä seuraaville 30 vuodelle ( ) on 5,7 milj. m³/v, joka on 2,1 milj. m³/v suurempi kuin vuosien toteutunut kertymä (3,6 milj. m³/v). Suurimman kestävän kertymän arvio on noin 7 % vastaavasta koko Suomen arviosta: osuus on vain hieman suurempi kuin alueen osuus puustosta ja metsäpinta-alasta. Lounais-Suomen AMO-alueen suurimman kestävän hakkuukertymän arviosta Varsinais-Suomen osuus on 3,0 milj. m³/v ja Satakunnan osuus 2,7 milj. m³/v. Vastaava metsähakkeeksi käytettävissä olevan puun kokonaismäärä on sekä Varsinais-Suomessa että Satakunnassa noin 0,8 milj. m³/v yhteensä 1,6 milj. m³/v, josta kolme neljäsosaa hakkuutähdettä tai kantoja ja loput runkopuuta. Lounais-Suomen alueen metsähakkeen ja kotitalouksien polttopuun käytön arvioitiin olleen vuosina yhteensä noin 1,45 milj. m³/v., josta runkopuuta 1 milj. m³/v. Lisätietoja: Valtakunnan metsien inventointi, Kari T. Korhonen, puh , kari.t.korhonen(a)luke.fi Hakkuumahdollisuudet, Olli Salminen, puh , olli.salminen(a)luke.fi

2 Lounais-Suomen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet - Satakunnan maakunta Pori Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Luonnonvarakeskus Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

3 Lounais-Suomi AMO-alue ja Metsäkeskus Varsinais-Suomi: Aura Kaarina Koski Tl Kustavi Kemiönsaari Laitila Lieto Loimaa Parainen Marttila Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Oripää Paimio Pyhäranta Pöytyä Raisio Rusko Salo Sauvo Somero Taivassalo Tarvasjoki Turku Uusikaupunki Vehmaa Satakunta: Eura Eurajoki Harjavalta Honkajoki Huittinen Jämijärvi Kankaanpää Karvia Kokemäki Köyliö Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Rauma Siikainen Säkylä Ulvila AMO Lounais-Suomi: Varsinais-Suomi + Satakunta Metsäkeskus Lounais-Suomi: Varsinais-Suomi pl. Kemiönsaari ja Parainen + Satakunta Maakuntatulokset alueellisen metsäohjelman (AMO) kannalta keskeiset. Entisen metsäkeskusaluejaon mukaiset tulokset ovat mukana esityksessä aikasarjatarkastelun vuoksi

4 Metsäkeskus Lounais-Suomi (MK) - pinta-alatietoa Maapinta-ala 1,691 milj. ha Metsätalousmaata 1,085 milj. ha eli 64 % maa-alasta Sisältää suojelualueet Metsämaata ha, josta puuntuotantoon käytettävissä 97 % Koko maa 84,4 6,5 9,1 Lounais Suomi 90,9 3,0 6,2 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Puuntuotannossa Rajoitetusti puuntuotannossa Ei puuntuotannossa

5 AMO Lounais-Suomi (AMO) - pinta-alatietoa Maapinta-ala 1,848 milj. ha Varsinais-Suomi ha Satakunta ha Metsätalousmaata ha (65 %) Varsinais-Suomi ha (59 %) Satakunta ha(73 %) Sisältää suojelualueet Metsämaata ha, josta puuntuotantoon käytettävissä 97 % Varsinais-Suomi ha (96 %) Satakunta ha (97 %) Koko maa Lounais Suomi 84,8 90,0 6,2 9,1 3,3 6, Puuntuotannossa Rajoitetusti puuntuotannossa Ei puuntuotannossa

6 Puuston tilavuus ja kasvu metsä- ja kitumaalla Metsäkeskus Lounais-Suomi Tilavuus VMI : 144 milj. m 3, 137 m 3 /ha Tilavuus VMI : 150 milj. m 3, 144 m 3 /ha 1960-lukuun (VMI5) verrattuna puuston määrä 1,6-kertaistunut Kasvu VMI10: 6,13 milj. m 3 /v, 5,8 m 3 /ha/v Kasvu VMI11: 6,67milj. m 3 /v, 6,4 m 3 /ha/v 1960-lukuun verrattuna kasvu 1,7-kertaistunut Puuston tilavuus puulajeittain milj. m ,9 68,9 51,4 53,3 6,5 7,3 VMI10 VMI11 13,5 14,0 Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Muu lehtipuu 5,5 6,0 5

7 Puuston tilavuus ja kasvu metsä- ja kitumaalla AMO Lounais-Suomi: 164 milj. m 3, 144 m 3 /ha - Varsinais-Suomi: 88 milj. m 3, 147 m 3 /ha - Satakunta: 76 milj. m 3, 140 m 3 /ha AMO Lounais-Suomi: 7,3 milj. m 3 /v, 6,3 m 3 /ha/v - Varsinais-Suomi: 3,7 milj. m 3 /v, 6,1 m 3 /ha/v - Satakunta: 3,6 milj. m 3 /v, 6,6 m 3 /ha/v milj. m Varsinais Suomi Puuston tilavuus puulajeittain Satakunta Mänty Kuusi Koivu Muu lehtipuu 6

8 Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma (MK) Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Lounais-Suomi mill.m3/v Kasvu Poistuma Viimeisen 5 vuoden aikana hakkuut ja luontainen poistuma on ollut noin 75 % kasvusta, vuonna % kasvusta

9 Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma, mänty (MK) Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Lounais- Suomi, Mänty mill.m3/v 3 2,5 2 1,5 1 0, Kasvu Poistuma Viimeisen 5 vuoden aikana hakkuut ja luontainen poistuma on ollut noin 66 % kasvusta, vuonna %

10 Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma, kuusi (MK) Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Lounais-Suomi, Kuusi 3 2,5 2 1,5 1 0, mill.m3/v Kasvu Poistuma Viimeisen 5 vuoden aikana hakkuut ja luontainen poistuma on ollut keskimäärin 81 % kasvusta, vuonna % kasvusta

11 Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma, lehtipuut (MK) Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Lounais-Suomi, Lehtipuut 1,5 1 0, mill.m3/v Kasvu Poistuma Viimeisen 5 vuoden aikana hakkuut ja luontainen poistuma on ollut keskimäärin noin 83 % kasvusta, kuten myös vuonna

12 Kehitysluokkien osuudet % VMI10 VMI11 38,7 36,2 25,7 23,7 18,4 16,6 17,6 18,3 3,2 1,7 Uudistusalat Taimikot Nuoret kasvatusmetsiköt Varttuneet kasvatusmetsiköt Uudistuskypsät metsiköt Osuus, % ,4 38,4 Varsinais Suomi Satakunta 25,6 22,2 20,7 17,0 17,9 16,5 1,7 1,6 Uudistusalat Taimikot Nuoret kasvatusmetsiköt Varttuneet kasvatusmetsiköt Uudistuskypsät Uudistusalat ja nuoret kasvatusmetsät vähentyneet, varttuneet kasvatusmetsät lisääntyneet (MK) Satakunnassa enemmän nuoria kasvatusmetsiä, vähemmän uudistuskypsiä

13 Metsänhoidollinen tila (MK) ha Taimikonhoito Ensiharvennus Muu harvennus 5 vuotiskauden tehdyt Lähin 5 vuotiskausi, muut Lähin 5 vuotiskausi, myöhässä Taimikonhoitotarve tulevalla 5-vuotiskaudella yli 2-kertainen ja ensiharvennustarve noin 1,5-kertainen viimeisen 5 vuoden aikana tehtyyn taimikonhoitoon/ensiharvennukseen verrattuna Ei kovin suurta eroa Varsinais-Suomen ja Satakunnan välillä Jo myöhässä olevia taimikonhoitoja hehtaaria ja ensiharvennuksia hehtaaria

14 Laatua alentavat tuhot puuntuotannon metsämaalla aiheuttajaryhmittäin (1000 ha) AMO Lounais-Suomi Abioottiset tuhot 48 Ihmisen toiminta Hirvi Muut selkärankaiset Hyönteiset 27 Sienet Kilpailu Tunnistamaton Laatua alentaneita tuhoja yhteensä ha, 23 % puuntuotannon metsämaan alasta Yleisimmät tuhon tunnistetut aiheuttajat: abioottinen (myrsky, lumi), hirvieläimet ja sienitaudit

15 4 Lahopuustoa seurattu 1990-luvulta lähtien Metsäkeskus Lounais-Suomi 3 m 3 /ha 2 Maapuu Pystypuu 1 0 VMI9 VMI10 VMI11 Lahopuuston määrä ei ole kovin suuri, mutta kasvanut viimeisen 15 vuoden aikana Nyt 3,1 m 3 /ha metsä- ja kitumaalla (Metsäkeskus Lounais-Suomi) AMO Lounais-Suomen alueella 3,3 m 3 /ha Varsinais-Suomessa 3,3 m 3 /ha Satakunnassa 3,0 m 3 /ha

16 Hakkuumahdollisuusarvioiden taustaoletukset - Käsittelyvaihtoehtojen simuloinnissa sovellettiin metsien käsittelyohjeita (Äijälä ym. 2014) olettaen tällä hetkellä vallitsevan metsien käsittelyn jatkuvan - Laskelmissa on otettu huomioon tehdyt päätökset metsien suojelusta ja muista käyttömuodoista sekä niistä aiheutuvat metsien käytön rajoitukset - Ilmaston ja puiden kasvuntason oletetaan pysyvän kuluneen 30 vuoden keskimääräisellä tasolla Laskelma NT SK Teknistaloudelliset oletukset alueellisten (tasoitusalue koko Lounais-Suomen alue: Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat) hakkuumahdollisuuksien määrityksessä Tavoitteena suurin puuntuotannosta saatava nettotulo (ilman kertymä- tai tulorajoitteita). 5 % tuottovaatimus Tavoitteena suurin teknistaloudellisesti kestävä aines- ja energiapuun hakkuukertymä. 4 % tuottovaatimus. TH (TH+) Laskelma tehtiin olettaen, että tulevaisuuden hakkuukertymät noudattavat Lounais- Suomen alueella vuosina toteutuneeksi arvioitua ainespuukertymän ja energiapuun käytön tasoa (arvio perustuu maakunnallisiin markkinahakkuutilastoihin ja metsäkeskuksittaisiin kertymätilastoihin). 4 % tuottovaatimus Laskelma tehtiin koko Etelä-Suomen alueelle. Vuosien Etelä-Suomen alueen toteutuneeseen kertymätasoon lisättiin vuosille havukuitupuu 6 milj.m³ ja vuodesta 2021 eteenpäin 12 milj. m³/v ja energiapuuta vuosille ,5 milj. m³/v ja vuodesta 2021 eteenpäin 5 milj. m³/v. Laskelmassa ei edellytetty alueittaista tasaisuutta. Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

17 AMO Lounais-Suomi - ainespuun ja ainespuukokoisen energiapuun hakkuumahdollisuusarviot milj. m³/v 16 Taloudellisesti ei hakkuukypsää 14 Kestävyystavoitteiden vaikutus 12 Hakkuumahto Ainespuureservi Ainespuukokoinen energiapuu Kuitu Tukki 2 0 NT SK TH TH+ NT SK TH TH+ NT SK TH TH SK: Varsinais-Suomen osuus on 3,0 milj. m³/v ja Satakunnan osuus 2,7 milj. m³/v. - SK: noin 7 % vastaavasta koko Suomen arviosta. Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

18 Lounais-Suomen alueella vuosina toteutunut hakkuukertymä vs. SK vuosille (maakunnat osuuksina AMO Lounais-Suomen ratkaisusta) milj. m³/v 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 +0,39 +0,21 +0,17 +0,62 +0,31 +0,43 0,00 Mät Kut Let Mäk Kuk Varsinais Suomi 0,61 0,68 0,12 0,75 0,48 0,40 Satakunta 0,55 0,58 0,09 0,63 0,47 0,34 Tot ,77 1,05 0,03 0,77 0,63 0,31 Lek AMO Lounais-Suomen alueelle laskettu suurimman kestävän ainespuun kertymäarvio (SK) seuraavan 30 vuoden ( ) ajalle on 2,1 milj. m³/v suurempi kuin vuosien toteutunut ainespuukertymä (3,6 milj. m³/v). Ainespuukokoista energiarunkopuuta (ei sis. yo. lukuihin) on SK-ratkaisussa lisäksi 0,49 milj. m³/v. Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

19 Suurimman kestävän (SK) hakkuukertymäarvion ( ) ja toteutuneiden hakkuiden ( ) ero TH+-laskelma: Etelä-Suomi +15,5 Pohjois-Suomi + 6,5 22,0 Lounais-Suomen Amo-alue 2,12 18 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

20 AMO Lounais-Suomen alueelle lasketun SK-ratkaisun ainespuukertymä hakkuutavoittain ja kasvupaikoittain Satakunnan maakunnan alueella milj. m³/v 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Uh Kh Uh Kh Uh Kh Kangas 1,59 0,41 1,50 0,68 1,75 0,61 Turve 0,24 0,11 0,32 0,14 0,46 0,15 Uh = uudistushakkuu, Kh = kasvatushakkuu uudistushakkuiden osuus kertymästä keskimäärin 73 % turvemaiden osuus kertymästä 18 % (Uh: 17 % ja Kh: 19 %) Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

21 Metsänkäsittelyoletusten vaikutus Satakunnan maakunnan kertymäosuuksissa Aines- ja energiapuukertymän (sis. myös pienpuun) runkotilavuus - olettaen, että nykyisin vallitseva metsien käsittely jatkuu - olettaen mahdollisiksi myös nykyistä käytäntöä aiempi uudistaminen ja ns. väljennyshakkuut milj. m³/v NT milj. m³/v SK 6,0 6,0 5,0 5,0 4,0 4,0 3,0 3,0 2,0 2,0 1,0 1,0 0, , Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

22 Metsähake- ja polttopuukertymä Satakunnan maakunnan alueella (osuudet AMO Lounais-Suomen ratkaisusta) milj. m³/v 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 Kannot Hakkuutähde Harvennuspuu 0,40 0,20 0,00 Lounais Suomi NT SK TH TH+ NT SK TH TH+ NT SK TH TH+ yhteensä Tot uudistushakkuiden ainespuukertymän kasvaessa energiapuuta korjataan enemmän hakkuutähteestä ja kannoista ja toisaalta kuitupuukokoinen puu kannattaa käyttää ainespuuna Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

23 Puuston tilavuuden kehitys Satakunnan maakunnan alueella milj. m³ 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 VMI11 NT SK TH TH Lehtipuu 14,0 13,4 12,3 18,2 12,0 Kuusi 26,2 18,3 27,2 35,6 19,8 Mänty 34,5 22,6 29,1 45,8 32,1 Puuston keskitilavuus: 2011: 138 m³/ha (puuntuotannon metsämaa 141 m³/ha) 2041: NT 100 (95) SK 127 (123) TH 184 (184) m³/ha Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

24 Metsien ikärakenteen kehitys Satakunnan maakunnan alueella Ikäluokan osuus (%) metsämaan pinta-alasta 2011 ja 2041 NT SK TH TH-ratkaisu johtaa puuston ikärakenteen vanhenemiseen SK-ratkaisu pyrkii kohti puuntuotannollista tavoiterakennetta, jossa taimikoita 25 %, kasvatusmetsiä 60 % ja uudistuskypsiä 15 % Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

25 Yhteenveto Metsäkeskus Lounais-Suomi: Puuston tilavuuden lisäys 1960-luvulta yli 60 %, kasvun lisäys yli 70 % lisäys erityisesti mäntyä ja lehtipuuta. Poistuma 2000-luvulla noin % kasvusta. Lahopuuston määrä on kasvanut viimeisen 15 vuoden aikana vajaasta kahdesta yli kolmeen m 3 /ha. AMO Lounais-Suomi: Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 164 milj. m 3 (144 m 3 /ha) ja kasvu 7,3 milj. m 3 /v (6,3 m 3 /ha/v); VMI11-kasvunmittausjakson aikaan hyvät kuusen kasvuolosuhteet Taimikonhoitotöiden metsänhoidollinen lisäystarve yli 100 % ja ensiharvennusten lisäystarve 50 %, lahopuuta metsä- ja kitumaalla keskimäärin 3,3 m 3 /ha Suurin kestävä hakkuukertymä seuraaville 30 vuodelle ( ) on 5,7 milj. m³/v, joka on 2,1 milj. m³/v suurempi kuin vuosien toteutunut kertymä (3,6 milj. m³/v). Satakunnan maakunnan osuus on 2,7 milj. m³/v. Energiapuuta SK-ratkaisussa Satakunnan maakunnan alueella on 0,77 milj. m³/v, josta hakkuutähdettä 0,31, kantoja 0,26 ja runkopuuta 0,23 milj. m³/v. Metsien rakenteen vuoksi SK-ratkaisu on hieman puuvarantoa pienentävä. Jos jatketaan vuosien hakkuukertymätasolla, niin puuston kokonaismäärä ja keskitilavuus suurenevat yli 30 % ja metsien ikärakenne vanhenee. Jos maata siirtyy pois puuntuotannosta tai rajoitettuun käyttöön, niin hakkuumahdollisuudet vastaavasti pienenevät. Hakkuumahdollisuusarviot on laskettu taloudellisen kannattavuuden mukaisesti ottamatta kuitenkaan huomioon - hintaa lukuun ottamatta - puumarkkinoita tai niiden toimijoita. 24 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

26 Jakeiden ohjautumiseen vaikuttavia tekijöitä Keskimääräiset korjuu- ja kuljetuskustannukset? Tukkirunkojen keskijäreys? Raaka-ainetarve ja sivutuotteet per sahatavara-m³? Tukkipuu Saha Metsä Kuitupuu Sellutehdas Metsähake Energialaitos 25 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

27 Lounais-Suomen tuloksista enemmän: Luke Metsät Valtakunnan metsien inventointi (VMI) Alueelliset hakkuumahdollisuusarviot MELA Tulospalvelu Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

28 Kiitos!

29

30 Metsäkeskuksen metsävaratietojen yhteenveto ja Metsään.fi Elinkeinopäällikkö Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

31 Metsäkeskuksen metsävaratieto Perustuu 70 %:sti v aloitettuun kaukokartoitusperusteiseen metsävaratiedonkeruuseen Loput vanhaa aluesuunnittelua Metsävaratiedot julkaistaan kuntakohtaisena osoitteessa: kohdassa Tilastot ja kartat Suomen metsäkeskus 3

32 VERTAILUA Metsätalousmaa (kaikki omistajat) VMI, Kaikki omistajat SMK, yksityismaat Ha Metsämaa Ha Puusto Hakkuusuunnite (SK) M3/ha metsäja kitumaa M3/ha metsäja kitumaa ,0 5,5 Hakkuusuunnite (SK) Milj. m3/v 2,7 2,9 Toteutuneet hakkuut Milj.m3/v 2, Suomen metsäkeskus 4

33 Metsään.fi-palvelu Metsänomistaja voi tutkia tilansa metsävaratietoa ja luontokohteita, tehdä päivityspyyntöjä, metsänkäyttöilmoituksia ja Kemera-rahoitushakemuksia sekä pyytää tarjouksia hakkuista ja metsänhoitotöistä Metsänomistajalle ilmainen Metsäalan toimijat voivat selata tai siirtää heille luvan antaneiden metsänomistajien metsänomistajien tietoja Maksaa toimijoille 60 /kunta/v Suomen metsäkeskus 5

34 Satakunnan erityispiirteitä Maanviljelijöiden osuus metsänomistajista suuri Asutaan yleisemmin metsätilan lähellä Teollisuuden puunkäyttö kaksinkertainen hakkuumahdollisuuksiin nähden Hakkuumahdollisuudet hyödynnetty Varsinais- Suomea paremmin, noin 80 %:sti Puun kysyntä lisääntymässä Äänekosken ja Naantalin investointien johdosta. Koskee kaikkia puutavaralajeja, mutta painottuu pieniläpimittaiseen puuhun Suomen metsäkeskus 6

35 Satakunnan yleiskaavatilanne Suomen metsäkeskus 7

36 Miten metsistä lisää hyvinvointia? Hakkuita voidaan lisätä ja saada samalla tuloja ja työpaikkoja Ekosysteemipalveluiden arvottaminen ja maksimointi Metsien monimuotoisuus tulee säilyttää Paljon voidaan tehdä hakkuista tinkimättä Pienipiirteisyys Maiseman huomiointi Puulajivalinta Lahopuun määrän lisäys Suomen metsäkeskus 8

37 Miten metsistä lisää hyvinvointia? Suurimmasta kestävästä hakkuumahdollisuudesta on mahdollista tinkiä muiden käyttömuotojen hyväksi Kiertoaika, ulkoilureitit, marja- ja sienimetsät, uudet suojelualueet Onko käyttäjillä ja yhteiskunnalla maksuhalukkuutta? Yhteensovittaminen parhaillaan käynnissä olevassa metsäohjelmatyössä Yhteensovittaminen pääosin vapaaehtoisin keinoin Metsien taloudellisen, kestävän käytön edistäminen siten, että talousmetsien tuottamat ekosysteemipalvelut ja luonnon monimuotoisuus samalla säilyy ja lisääntyy (vastaus metsäohjelman nettikyselyyn) Suomen metsäkeskus 9

38 AMO-työpaja Pori

39 Wood-taustakeskustelu Toimintaympäristö Satakunnan alueella keskustelua siitä: Satakunnassa käyttöpisteitä paljon, iso asia puun käytön kannalta. Mahdollista toteuttaa sekä teollista puolta että luonnonsuojelu Äänekosken laitos hyvä juttu, lisää kuitupuun kilpailua Länsi-Suomen alueella. Energiapuolella Naantali, Uusikaupunki ja Nokia. Metsänomistajilla hyvä hyrinä päällä. Henkilökohtainen toive pohjoiseen vielä yksi sellutehdas. Kilpailutilanne mennyt eri toimijoiden kesken repiväksi. Mahdollisesti yhteistyö eri toimijoiden kesken hankaloituu. Pienet sahat eivät hae CE-merkintöjä, katsovat sen liian kalliiksi tai turhaksi. Sahaavan teollisuuden tuotekehitykseen pitäisi satsata lisää. Puurakentamista tulisi lisätä. Sukupolvenvaihdokset lisääntyvät ja metsänomistajakunta ei enää todennäköisesti vanhene. Hallitusohjelman painopisteet ja rahoitusmahdollisuudet lisäävät aktiivisuutta. Hankkeita ja suunnitelmia on runsaasti vireillä. Toimnitakentässä tapahtunut suuria muutoksia, MHY:t kasvaneet, rahoituskuviot muuttuneet. Lisäksi metsäyhtiöiden organisaatiossa usein muutoksia. Aiheuttaa metsänomistajapäässä ongelmia. Metsänomistajakunnan muutos aiheuttaa sen, että tiedon lisäämistä omista metsistä tarvitaan. Metsän käytön hyväksyttävyys on lisääntynyt. Alalla positiivinen vire, odotus että metsäala vetää yhteiskuntaa ylös. Satakunnassa oltava hereillä vastata kysyvään tarpeeseen. Metsähakkeen toimituskohteita tulossa lisää mikä on hyvä asia. Yleistä keskustelua: Metsätoimihenkilöiden tavoitettavuus ja yhteystiedot paremmin saataville nettisivuille. Osittain tietojen saamista voi rajoittaa tietosuoja. Metsänhoitoyhdistysten kilpailu vapailla markkinoilla saattaa vaarantaa perinteisiä neuvontehtäviä tai metsänhoitotöiden tekemisiä.

40 Wood-Avaintavoitteet Metsät täyskäyttöön Hyöty tulee koko yhteiskunnalle, hyödyttää kaikkia metsäalan toimijoita ja lisää panostusta esim metsäteiden parantamiseen Kysyntä, tarjonta ja hinta ratkaisee Metsänhoidon kehittäminen Puulajivalinnan strategiaan lisämietintää 80% kuusta, pääsyynä hirvituhot Tuhojen kannaltakin riski Koivun istuttamisen kulttuuri ei ole vahva Satakunnassa Metsänhoidon laadun ja tuottavuuden parantaminen Metsäpalveluja pitää kehittää (esim avohakkuun yhteydessä sovitaan taimikonhoidosta) Metsään.fi-palveluun järjestelmä, joka ilmoittaa mahdollisista rästeistä ja tehtyjen töiden ilmoittamisesta

41 Wood-Avaintavoitteet Tehdään Lounais-Suomesta houkutteleva puun ostajille / investoinneille Digitalisointi mahdollistaa mm. valokuvien ja muiden tietojen avulla tarkan kuvauksen myytävästä puusta. Alan toimijat houkuttelevat toisia saman alan toimijoita Metsänomistajan ja alan toimijoiden välistä rajapinta pitää kehittää Esim metsään.fi hyvä väline, edelleen tarvitaan kuitenkin henkilökohtaista kontaktia metsänomistajien ja alan toimijoiden kesken Logistiikka kuntoon Alemman tieverkoston ylläpitäminen ja kehittäminen Rautatiekuljetusten kehittäminen Metsänomistus kehittyy ja metsänomistajan tietämys ja osaminen kehittyy Yhteismetsät yhtenä vaihtoehtona? Vapaaehtoiset tilusvaihdot Paikalliset kyläyhdistykset ohjaamassa tai neuvomassa metsien käyttöä

42 Non-wood Riistatalouden aineelliset (riistamatkailu) ja aineettomat hyödyt paremmin esiin Talousmetsien tila kehittyy paremmin riistan elinolosuhteita paremmin huomioivaan suuntaan Monivaikutteiset kosteikot; palvelevat myös vesiensuojelua Soiden ennallistaminen Metsien hyvinvointivaikutukset (green care, terveys, oma työ) Metsien monikäyttömahdollisuudet säilytetään Mittariehdotus: Metsäkanalinnut riistakolmiolaskennoissa

43 Environment räätälöity koulutus ja neuvonta monimuotoisuuden ja vesien suojeluun toteutetaan suunnitelmia, joita seurataan varmistetaan tiedonkulku uhanalaisista lajeista ja kaavoituksesta maanomistajille ja toimijoille tuotetaan paremmin tietoa paikallisille asukkaille alueella tehtävistä metsätalouden toimista, vaikuttamismahdollisuuksista, lähiluonnosta ja kaavoituksesta luovutaan ympäristölle haitallisista metsätalouden tuista sekä niiden markkinoinnista luonnoltaan herkille alueille hakkuu- ja metsätaloustoimien markkinointia kehitetään luontoa paremmin huomioivaksi metsään.fi vuorovaikutteiseksi ja luontoarvojen tulisi näkyä metsänomistajalle sekä vaikuttaa hakkuisiin vesiensuojeluun kokonaisvaltainen tarkastelu: turvetuotannon, metsätalouden ym. Yhteisvaikutukset ekologisesti tärkeillä alueilla pyritään lisäämään lahopuuta ja säilyttämään metsän peitteisyys, mm. ympäristötuen ja luonnonhoidon avulla (zonation) monimuotoisuustiedon keruuseen resursseja hyödynnetään EU:n aluekehityshankkeiden rahoitusmahdollisuudet

Pohjois-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Pohjois-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Oulu Antti Ihalainen Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen

Lisätiedot

Uudenmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Uudenmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Uudenmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Vantaa 17.8.2015 Antti Ihalainen ja Olli Salminen Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu

Lisätiedot

Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen

Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Tiivistelmä 1/1 Julkaisuvapaa 31.8.2015 Lounais-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Turku 31.8.2015, Kristillinen Opisto / Pori 1.9.2015, Liisanpuisto Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus

Lisätiedot

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Uusimmat metsävaratiedot

Uusimmat metsävaratiedot Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.

Lisätiedot

Suomen metsävarat 2004-2005

Suomen metsävarat 2004-2005 Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN

Lisätiedot

Väestönmuutos Pohjolassa

Väestönmuutos Pohjolassa Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 16.5.2014 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila 12.4.2011 Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston

Lisätiedot

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Hannu Sulin Pyhäranta Varsinais-Suomi Laitila Loimaa Uusikaupunki Oripää Vehmaa E Taivassalo Mynämäki Nousiainen Aura Pöytyä Koski Tl Somero Kustavi

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen,

Lisätiedot

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Metla Metsäenergia nyt ja 2030 - teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 -seminaari 8.-9.10.2014 Jyväskylä Alustuksen sisältö:

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 21.5.2015 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi

Varsinais-Suomen ELY-keskus Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Jätevedenkäsittelyn vyöhykkeet vyöhykkeissä LIITE 3 (1/7) Vyöhykkeet A Viemäröity alue B Viemäröitävä alue E Peruskäsittelyn alue F Maahan imeytykseen soveltumaton alue G1 Vesistön rantavyöhyke 100 m G2

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 50230K TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 1-9 2 015 SU34L 01 PKLKÄYNTI 03 ETÄHOITO 04 MUU KÄYNTI 06 VARAUS Summa: Akaa Akaa Summa:

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006

Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi / 9.8.2007 1 Maastotyöt 2004 2008 Otantamittauksia

Lisätiedot

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km) Pirkkala Nakkila Harjavalta ssa työssäkäyvienkokemäki asuinpaikat vuonna 2007 Eurajoki Le Vesilahti Rauma Köyliö Eura Pyhäranta Säkylä Akaa Punkalaidun Urjala Laitila Kustavi Vehmaa Naantali Ta Taivassalo

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Pirkanmaan metsien tila infotilaisuus 19.8. UKK-instituutti

Pirkanmaan metsien tila infotilaisuus 19.8. UKK-instituutti Pirkanmaan metsien tila infotilaisuus 19.8. UKK-instituutti klo 9.30 Avaus; Jorma Vierula, aluejohtaja Suomen metsäkeskus klo 9.45 Pirkanmaan hakkuumahdollisuudet ja metsien tila, Pirkanmaan metsien inventointitulosten

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Sisältö Suunnitteluperusteet Vyöhykejako Kustannuslaskentaperusteet Alustava suunnitteluaikataulu

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022

Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Sivu 1 Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Omistaja Metsänomistaja Malli Osoite Metsätie 1, 00100 HELSINKI Puhelin 050-1234567 Sähköposti matti.metsanomistaja@metsa.fi Metsäsuunnitelman pinta-alat: Metsämaa

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Metsäsektori Suomessa

Metsäsektori Suomessa Metsäsektori Suomessa Metsävarat ja niiden kehitys Metsien omistus ja sen kehitys Metsien käyttöä ohjaavat tekijät Metsätalous ja metsäteollisuus Metsäohjelmat Metsävarat Metsätalousmaata 26 milj. ha,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat

Lisätiedot

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009. - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut

KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009. - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut Satakunnan sairaanhoitopiiri Kumppanuudella terveyttä KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009 - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut

Lisätiedot

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä! Hallitusohjelman terveiset

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä! Hallitusohjelman terveiset Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä! Hallitusohjelman terveiset Rovaniemi 15.9.2015 Pirkko Saarela, Lapin ELY-keskus 15.9.2015 Sisältö Hallitusohjelmasta Kärkihankkeista Raaka-aineen riittävyydestä

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Metsät muutakin kuin puuta Tavoite: Antaa kuva Suomen metsien omistuksesta ja metsien muusta kuin puuntuotannollisesta merkityksestä

Lisätiedot

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät Metsien käytön aktiivisuudessa suurta alueellista vaihtelua vuonna 2013 Vuoden 2013 seurantatilastot osoittavat, että metsien käytön aktiivisuudessa oli huomattavia eroja eri osissa maata. Itäisessä Suomessa

Lisätiedot

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus Keski-Suomi on metsämaakunta! Hyvät metsävarat Aktiivinen toimintaympäristö Merkittävää taloudellista hyvinvointia Moni-ilmeinen luonto 31.8.2012 Sisä-Suomen metsäpäivä Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Kehittyvä metsäenergia seminaari 18.11.2009 Jarmo Sinko Suunnittelupäällikkö Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Esityksen sisältö Energiapuu metsävaratiedoissa

Lisätiedot

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke Havaintoja korvausvaatimuksista ja halukkuudesta korvata maisemanhoidon kustannuksia maanomistajille Rukan matkailualueella ja hinnan / kustannuksen laskentaa Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa

Lisätiedot

Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos?

Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos? Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos? Riittävätkö tiedot metsien kestävän käytön määrittämiseen? Metsätieteen päivä 2015, Taksaattoriklubi Tuula Packalen, Luonnonvarakeskus 1

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005 Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2 25 25 Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Kalle Kärhä 1 Ensiharvennustavoite jäänyt saavuttamatta 2-luvulla ensiharvennuksia on tehty vuosittain 17 19 ha I VII. Asetettu

Lisätiedot

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT

KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.7.2014 - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut www.satshp.fi 050 Eura KONSERVATIIVISEN HOIDON TOIMIALUE

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan

Lisätiedot

7.6.2013. Kuhmon kaupunki PL 15 88901 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 044 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS

7.6.2013. Kuhmon kaupunki PL 15 88901 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 044 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS 7.6.213 Kuhmon kaupunki PL 15 8891 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 44 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS Myyntitarjoukseni Metsähallituksen puolesta Kuhmon kaupungissa

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus Metsään perustuvien elinkeinojen edistäjä

Suomen metsäkeskus Metsään perustuvien elinkeinojen edistäjä Suomen metsäkeskus Metsään perustuvien elinkeinojen edistäjä Ennen Julkiset palvelut Metsäpalvelut Keskusyksikkö Lahti liiketoimintayksikkö 13 aluetta 13 aluetta 6 aluetta 143 toimistoa 145 toimistoa tiimiä

Lisätiedot

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus 1 Metsäinventointi uudistuu Vanha tapa: aluesuunnittelu kuljetaan jalkaisin

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuus ja laatu. Lappi

Metsätalouden kannattavuus ja laatu. Lappi Metsätalouden kannattavuus ja laatu Lappi 2012-2015 seuranta Lappi Metsätalouden kannattavuus ja laatu 2013 Metsätalouden kannattavuus ja laatu Yksityismetsätalouden nettotulos (15 /ha) oli edellisen vuoden

Lisätiedot

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Porin kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Työvaliokunta ja ohjausryhmä 14.3.2014 Nakkila Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen 19.3.2014 Page 1 Porin

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

Suomen metsävarat metsäkeskuksittain

Suomen metsävarat metsäkeskuksittain Metsätieteen aikakauskirja m e t s ä v a r a t Kari T. Korhonen, Antti Ihalainen, Juha Heikkinen, Helena Henttonen ja Juho Pitkänen Suomen metsävarat metsäkeskuksittain 24 26 ja metsävarojen kehitys 1996

Lisätiedot

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos 1 Kuva: Juha Laitila Metsissä riittää puuta 2 Puupolttoaineet 2007 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet,

Lisätiedot

Metsään peruskurssi. Sisältö

Metsään peruskurssi. Sisältö Laserkuva Metla Metsään peruskurssi Metsäomaisuuden hoito 19.3.2013 Metsävaratieto ja sen hyödyntäminen Marko Mustonen Metsäneuvoja Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut / Keski-Suomi Sisältö 1. Yleistä

Lisätiedot

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha RN:o 2:95 2,5 ha RN:o 2:87 n.19,3 ha Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014 2,5 ha Palonen 595-427-2-95 Raimola 595-427-2-87 Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus

Lisätiedot

Metsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus

Metsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus ~ metsänhoitoyhdistys Metsäarvio 1(2) Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus Pinta-ala ja tietolähde Maaperätiedot Kasvupaikat Arviokäynti Kuvaus arviomenetelmästä Kehitysluokkien rakenne Puustotiedot

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014 Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien

Lisätiedot

TIESTÖPALVELU SEPPÄLÄN REFERENSSIT JOULUKUU 2013 www.tiestopalvelu.fi 040-5463062 sakarit.seppala@dnainternet.net

TIESTÖPALVELU SEPPÄLÄN REFERENSSIT JOULUKUU 2013 www.tiestopalvelu.fi 040-5463062 sakarit.seppala@dnainternet.net TIESTÖPALVELU SEPPÄLÄN REFERENSSIT JOULUKUU 2013 www.tiestopalvelu.fi 040-5463062 sakarit.seppala@dnainternet.net Valmistuneet/valmistuvat kohteet: Vaihe Ka Toteutus v.2007 1. Sadonmaan silta, Loimaa liimapalkkisilta

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Ahvenanmaa Metsämaa Mänty 316,8 35,2 113,0 12,6 187,7 20,9 101,1 11,2 66,5 7,4 47,4 5,3 30,0 3,3 19,2 2,1 10,2 1,1 8,2 0,9 900,0 Kuusi 189,6 31,9

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi

METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi METSÄSUUNNITTELU Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi 1 SISÄLTÖ metsäsuunnitelman sisältö metsävaratiedon keruu Muut tuotteet / palvelut Metsävaratiedon keruu tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Ajankohtaista metsäpolitiikassa. Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 25.11.2015

Ajankohtaista metsäpolitiikassa. Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 25.11.2015 Ajankohtaista metsäpolitiikassa Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 25.11.2015 1 Taustaa Jo tehdyt uudistukset Hallitusohjelma ja KMS 2025 Muuta 2 Puuston kasvun

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Suomen metsäenergiapotentiaalit Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet

Lisätiedot

METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023

METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023 METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023 Tilojen nimet ja Savinala, Mekrinniemi 146-420-1-63 kiinteistönumerot Ahola, Molssi 146-420-1-6 Viitalaidun, Parissavaara 146-430-1-64 Suotalo, Sonkaja 146-432-30-14

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

PALVELURAKENNE- UUDISTUS

PALVELURAKENNE- UUDISTUS PALVELURAKENNE- UUDISTUS IHANTEISTA TODELLISUUTEEN SELVITYSMIESTEN TYÖ Göran Honga 22.08.2013 HISTORIA 10 VUOTTA 3 HALLITUSTA TYÖRYHMIÄ SELVITYSMIEHIÄ ASIANTUNTIJASELVITYKSIÄ NYKYHALLITUS KUNTARAKENNEUUDISTUS

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022

Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022 Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022 Tiivistelmä Metsäsuunnitelma antaa vankan pohjan metsäomaisuuden hoitoon ja sen arvonmääritykseen. Suunnitelma tehdään metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Taustaa Nykyinen

Lisätiedot

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Metsäsuunnittelu Annika Kangas 2.10.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Mitä metsäsuunnittelu on? Esitetään metsänomistajille vaihtoehtoisia tapoja käyttää ja käsitellä metsiään

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot