Luovat ero -verkosto 17 Erityistaide 19 Tietokirjasuunnitelma erityistaidetoiminnasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luovat ero -verkosto 17 Erityistaide 19 Tietokirjasuunnitelma erityistaidetoiminnasta"

Transkriptio

1

2 2 Minna Haveri Sisällys JOHDANTO 3 I KOKKOLAN ERITYISSTUDIO 3 Tavoitteet 4 Toteutus 5 Toimijat 7 Aikataulu 9 Käytännön tavoitteet ja jatkosuunnitelmat 10 II KANSAINVÄLISET ESIKUVAT 12 Linnea ja INUTI 12 Herenplaats 13 Richard Bennaars: 4 -pilaria 14 III KANSALLINEN VERKOSTOITUMINEN 17 Luovat ero -verkosto 17 Erityistaide 19 Tietokirjasuunnitelma erityistaidetoiminnasta 21 kuvatiedot 23

3 3 JOHDANTO Tämä raportti esittelee Kokkolan eritystaidestudion kehityshankkeen ensimmäistä vaihetta syksyllä Kyseessä on väliraportti ITE-museon erityistaidetoiminnan suunnitteluvaiheesta. Kokonaisuutena suunnitteluraportti on sirpaleinen, mutta sisällöt tulevat täsmentymään studiotoiminnan ja siihen liittyvän kehitystyön edetessä. I KOKKOLAN ERITYISTAIDESTUDIO Erityistaidestudiohanke liittyy K.H.Renlundin museon ITE-taidekeskuksen jatkokehityshankkeeseen vuosille , jossa suunnitellaan ITE-taidekeskuksen palvelukonsepteja. Palvelujen kehittäminen pohjautuu ITE-taiteen sisältöihin sekä kulttuuria ja hyvinvointia yhdistävien toimintojen käytännönläheiseen tuottamiseen. Merkittävä palvelukonsepti tulee olemaan kehitysvammaisille suunnattavan taidestudiotoiminnan käynnistäminen Kokkolassa. ITE-museon yleisenä toimintatavoitteena on lisätä tasa-arvoisuutta taiteen kentällä. Erityisstudiohankkeen perustana on ajatus taiteen tekijyyden tasa-arvoisuudesta eli kehitysvammaisten oikeudesta tekijöiden lähtökohdat huomioonottavaan taidetoimintaan, johon kuuluvat mahdollisuus laadukkaaseen taidekasvatukseen ja myöhemmin taiteilijuutta tulevat toimet. Työpajamuotoinen taidetoiminta alkaa kokeilujaksolla keväällä Varsinaisen studiotoiminnan on suunniteltu käynnistyvän syksyllä 2013.

4 4 Tavoitteet Kehitysvammaiset ovat yksi yhteiskuntamme voimakkaimmin syrjäytymisuhan alainen ryhmä, joka jää helposti monien palvelujen ulkopuolelle. Heidän lahjakkuuttaan ja potentiaaliaan ei useinkaan tunnisteta ja tueta, eikä siten osata käyttää voimavarana. Taidestudiotoiminnan tavoitteena on tarjota visuaalisiin taiteisiin suuntautuneille kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville mahdollisuus tasa-arvoiseen taidetoimintaan, jopa ammattimaiseen taiteilijuuteen. Tavoitteena on kehittää osallistava ja monimuotoinen oppimisen ja taiteenteon malli, joka perustuu yksilöllisten vahvuuksien tukemiseen ja toimintaan aidossa taide- ja opiskelukontekstissa. Projekti pyrkii lisäämään kehitysvammaisten ihmisten hyvinvointia ja omanarvontuntoa taiteen avulla sekä parantaa heidän elämänlaatuaan ja mahdollisuuksiaan tavoitteelliseen ja luovaan taiteelliseen toimintaan Kokkolassa. Tärkeää on myös herättää alueella tietoisuus ja kiinnostus kehitysvammaisten taidetoimintaa kohtaan. Museolla on arvostettuna kulttuurialan toimijana mahdollisuus edistää tämän erityisryhmän asemaa taiteen kentällä. Käytännön tavoitteena on käynnistää pysyvät sektorien väliset yhteistyökumppanuudet ITEmuseon, paikallisten oppilaitosten ja kehitysvamma-alan toimijoiden välillä sekä löytää ja kouluttaa osaava paikallisten ammattitaitelijoiden ryhmä erityistaiteen studiotoimintaa ohjaamaan. Kiteyttäen: ITE-toiminnan sloganina on jokaisen ihmisen oikeus taiteeseen. Yhdenvertaisuus paitsi taiteen vastaanottajana myös sen tekijänä. Erityistaidetoiminta sopii siksi hyvin ITE-museon palvelukonseptiin. Erityistaidehankkeen perustana on ajatus taiteen tekijyyden tasa-arvoisuudesta eli kehitysvammaisten oikeudesta tekijöiden lähtökohdat huomioonottavaan taidetoimintaan, johon kuuluvat mahdollisuus laadukkaaseen taidekasvatukseen ja myöhemmin taiteilijuutta tulevat toimet. Kokeilujakson tarkoituksena on tarjota kokemuksia siitä, miten erityistaidetoimintaa voitaisiin järjestää ja tukea ITE-museon toimialueella.

5 5 Toteutus Erityistaidetoiminnan mahdollistamiseksi Kokkolassa tarvitaan tiimi, joka koostuu taidekasvattajista, ammattitaiteilijoista ja kehitysvamma-alan osaajista sekä taidetyöskentelystä kiinnostuneista erityistuen tarvitsijoista. Käynnistämisvaiheessa pääpaino on taidekasvatuksessa ja toimintakäytäntöjen kehittämisessä. Erityistaidetyöskentely käynnistyy taidekasvattajavetoisesti Keski-Pohjanmaan opistolla maalis toukokuussa järjestettävällä OTE-kokeilujaksolla. OTE-toiminta keskittyy osallistavaan työpajamuotoiseen erityistaiteeseen. Osallistava ja taidekasvatuksellinen työpajatoiminta ei edellytä kehitysvammaisilta aiempaa kokemusta tai harjaantuneisuutta taiteen tekemiseen. OTE-työpaja toimii kiinteässä yhteistyössä nuorille kehitysvammaisille suunnatun Keski-Pohjanmaan Opiston Eväitä itsenäiseen elämään -linjan kanssa. Kokeilujakson aikana järjestetään taidetoimintaa yhtenä päivänä viikossa, 5 tuntia kerrallaan. Kokeilun tarkoituksena on näyttää konkreettisesti, mitä tukitoimia erityistaidetoiminta vaatii ja miten näihin tarpeisiin pysytään vastaamaan. OTE-työpajan vastuuopettajana toimii taidekasvat-

6 6 taja, tutkija Minna Haveri (TaT). Haverilla on keskeinen rooli studiotoiminnan sisällön ja rakenteen suunnittelussa. Yhtäaikaisesti OTE-jakson kanssa alkaa 2 3 paikallisen ammattitaiteilijan perehdyttäminen taidetoiminnan ohjaamiseen sekä opiston kehitysvamma-alan toimijoiden tutustuttaminen erityistaidetoiminnan käytäntöihin. Tämä perehdyttämisvaihe sisältää tarpeen mukaan tutustumismatkoja erityistaidestudioihin sekä verkostotapaamisia. Keväällä K.H.Renlundin museolla on näyttelyohjelmassa ruotsalaisen INUTI-säätiön erityistaitelijoiden näyttely, mikä toimii innokkeena hankkeen työpajan osallistujille ja heidän ohjaajilleen. Tulevat ohjaajat valmennetaan erityistaiteen lisäksi ymmärtämään myös ITE-taiteen käytäntöjä, koska ITE-taide ja yhteys ITE-museoon tulevat jatkossakin olemaan yksi erityistaidetyöpajan keskeisistä sisällöistä ja inspiraation lähteistä. Käynnistysvaiheessa on syytä kiinnittää erityistä huomiota studion toiminnasta myöhemmin vastaavien paikallisten ammattitaiteilijoiden valintaan ja perehdyttämiseen. Aiemmasta opetuskokemuksesta huolimatta eritystaideohjaus asettaa nimensä mukaisesti erityishaasteita. Ohjaajien tulee omaksua lähestymistapa, jonka mukaan erityistaiteilijaa tulee ohjata yksilöllisesti, mutta kahlitsematta liikaa hänen omaperäistä ilmaisutapaansa ja luovuuttaan. Erityistaidetoiminnassa haasteena on löytää ohjaustapa, joka kannustaa jokaista löytämään omat vahvuutensa ja ilmaisutapansa, ilman että ohjaaja itse tuo mukaan liikaa omia käsityksiään oikeaoppisesta toteutustavasta ja lopputuloksesta. Erityistaiteilijoille tulee antaa mahdollisuus tehdä taidetta ja kehittyä taiteilijana omalla tavallaan, omista tarpeistaan, havainnoistaan ja tulkinnoistaan käsin, eikä ulkopuolisten taidekäsitysten määräämistä lähtökohdista. Näin varmistetaan paitsi yksilöä kunnioittava työskentelyilmapiiri myös tuotosten taiteellinen kiinnostavuus.

7 7 Toimijat Erityistaidehankkeessa K.H.Renlundin museon/ite-museon paikallisina yhteistyökumppanina toimii ensisijaisesti Keski-Pohjanmaan Opisto. Myös Lasten- ja nuorten kuvataidekoulu Kokkolassa on keskusteluissa osoittanut kiinnostusta yhteistyöhön. K.H.Renlundin museo/ite-museo K.H.Renlundin museo perustettiin vuonna 1909 mesenaatti ja liikemies Karl Herman Renlundin Kokkolan kaupungille testamenttaaman arvokkaan taidekokoelman ympärille. K.H.Renlundin museo toimii Kokkolan kaupungin museona ja vuodesta 2008 myös Keski- Pohjanmaan maakuntamuseona. Seuraavana vuonna yhdistettiin Kaustisella toiminut ITEmuseo 1 osaksi Keski-Pohjanmaan maakuntamuseota. ITE Nykykansantaiteen museo 1 https://www.kokkola.fi/kulttuuri/museot/ite/

8 8 perustettiin vuonna 2001 ensimmäisen ITE-taiteen näyttelykiertueen jälkeen hallinnoimaan saatuja lahjoituksia ja teosostoja. Vuonna 2008 Maaseudun Sivistysliitto, Kansanmusiikkisäätiö ja Kaustisen kunta tekivät kolmivuotisen yhteistyösopimuksen K.H.Renlundin museon Keski-Pohjamaan maakuntamuseon kanssa. Sen johdosta vuoden 2009 alusta ITE-museo siirtyi hallinnollisesti maakuntamuseon alaisuuteen ja sopimuskauden loputtua on siinä vieläkin. Kokoelmien omistus säilyi ennallaan eli yksityisomistuksessa, mutta museon tehtävänä on yhteistyössä Maaseudun sivistysliiton kanssa edistää ja kehittää ITEtaiteeseen liittyvää näyttely-, kokoelma-, tutkimus- ja projektitoimintaa. K.H. Renlundin museolla on merkittävä alueellinen rooli erilaisten kävijäryhmien palvelemisessa, ei pelkästään museotiloissa, vaan laajemmaltikin. Museon rooli on toimia paikallisena muistina ja arvokkaan kulttuuriperinnön säilyttäjänä, mutta myös alueen aktiivisena kulttuurivaikuttajana ja uusien kulttuurimuotojen esittelijänä. Kehitysvammaisten taidetoiminnan yhteydessä museoyhteistyö rakentaa erityistä tukea tarvitseville taiteilijoille konkreettisen sillan taidemaailmaan ja sen käytäntöihin. Keski-Pohjanmaan opisto Vuonna 1948 toimintansa aloittanut Keski-Pohjanmaan Opisto 2 sijaitsee Kokkolassa Kälviän kirkonkylän kupeessa. Opistossa on tarjolla mm. ammatillisia perustutkintoja, ammattija erikoisammattitutkintoja, kansanopistolinjoja, leirejä, lyhytkursseja sekä monipuolisesti erilaista lisä- ja täydennyskoulutusta. Koulutuspalvelujen rinnalla opisto tarjoaa hyvinvointipalveluja sekä kokous- ja tapahtumatiloja. Keski-Pohjanmaan Opistolla löytyy sekä kehitysvamma-alan että luovien alojen vahvaa osaamista. Opistolla järjestetään mm. kehitysvamma-alan ammattitutkintoon johtavaa koulutusta. Opistolla toimii Eväitä itsenäiseen elämään -linja, joka on tarkoitettu kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille. OTE-kokeilujakson työpajalaiset ovat oman kiinnostuksensa perusteella valikoituneet kyseisen linjan opiskelijoista. Jatkossakin toiveena olisi jatkaa ja kehit- 2

9 9 tää kehitysvammaisille suunnattua taidetoimintaan kiinteässä yhteistyössä Keski- Pohjanmaan Opiston kanssa. Aikataulu Kevään 2013 OTE-työpajajakson perusteella saadaan tärkeää toimintatietoa myöhempää studiotoimintaa varten. Käynnistysvaiheessa painopiste on ammattitaiteilijoiden perehdyttämisessä, kehitysvammaisten henkilöiden yksilöidyssä taidekasvatuksessa sekä tulevaa toimintaa turvaavien kontaktien luomisessa. Yhteisten työskentelytapojen ja rutiinien löytäminen vie aikaa. OTE-kokeilu- ja kehittämisjakso keväällä 2013 Keski-Pohjanmaan opistolla: Työpajaopetus alkaa maaliskuun 8. ja loppuu toukokuun 17. Toukokuussa järjestetään työpajan töistä pienimuotoinen näyttely. Erityistaidetoiminnan esittely Keski-Pohjanmaan opiston henkilökunnalle 8.3. Työpajaohjaajienperehdytys: maaliskuu-toukokuu Ammattitaiteilijat tulevat mukaan taidetyöskentelyyn heti työpajan käynnistyttyä. Varsinaisen taidestudiotoiminnan on suunniteltu käynnistyvän syksyllä Käynnistys aikataulu ja toiminnan laajuus määräytyvät hankkeelle saatavan rahoituksen myötä. Rahoitushakuja hankkeelle on meneillään ja uusia anomuksia tehdään aktiivisesti kevään 2013 aikana.

10 10 Käytännön tavoitteet ja jatkosuunnitelma ITE-museon taidestudiohanke tähtää monimuotoiseen eri sektorien väliseen yhteistyöhön. Erityistaidetoiminnan mahdollistavassa rakenteessa yhdistyvät kehitysvamma-alan toimijoiden erityistietämys, kuvataidekasvatus ja museotoiminta ITE-taiteen erityissisältöineen. Käynnistämishankkeeseen osallistuvien kokemukset raportoidaan ja niiden perusteella luodaan toimintamalli ja suunnitelma studiotoiminnan jatkokehittämisestä. Tavoitteen on rakentaa erityistaidetoiminnasta vakiintunut ja jatkuva toimintamuoto. Tämä on realistinen tavoite samansuuntaisia intressejä omaavien yhteistyökumppanien tukemana. ITEmuseon hankkeella on tukenaan vahvaa alan osaamista Luovat erot -verkostoyhteistyön muodossa sekä hyvät yhteistyösuhteet paikallisten toimijoiden kanssa. Keski-Pohjanmaan opistolla on intoa ja visioita luovien alojen erityisopetuksen kehittämiseen, ja toivommekin erityistaidetoiminnan myöhemmin integroituvan luontevaksi osaksi opiston opintopalettia. Lisäksi toiveenamme on, että Kokkolan Lasten ja nuorten kuvataidekoulu alkaisi jossain vaiheessa tukea paikallista erityistaidetoimintaa järjestämällä taideopetusta myös alueen erityistukea tarvitseville lapsille. ITE-museon innostamana ja tukemana olisi mahdollista luoda alueellinen erityistaidetoimijoiden yhteistyöverkko, jonka toiminta tähtäisi taidetoiminnan tasa-arvoon ja saavutettavuuteen myös erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden kohdalla. Tämä asettaa luonnollisesti haasteita myös paikallisten työtoiminnan käytäntöjen kehittämiseksi. Monesti kulttuurialoilla esteettömyydellä ja saavutettavuudella viitataan kulttuuripalvelujen kuluttamiseen ja vastaanottoon. ITE-ideologian mukaisesti katsomme kuitenkin myös oikeuden luovaan toimintaan kuuluvan jokaiselle. Emme näe erityistuen tarvitsijoita taiteen kentällä vain vastaanottajan roolissa, vaan myös aktiivisina taiteen tekijöinä. Taidestudiotoiminta tukiverkostoineen voi tarjota näille henkilöille taiteen tekemisen taitojen lisäksi tilaisuuden verkostoitua muiden tekijöiden kanssa sekä mahdollisuuden saada arvostusta taiteen alan sisällä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että erityistaidetyöpajoissa työskentelevistä kehitysvammaisista voi kehittyä yksilöllisiä ja itsenäisiä taiteilijoita, joiden teokset löytävät tiensä gallerioihin ja museoihin. Näin toiminnalla on hyvin pitkälti syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus.

11 11 Päämäärään pyritään ottamalla oppia muista Suomessa ja ulkomailla toimivista erityistaidestudioista. ITE-museon erityistaidestudiohankkeessa erityisenä rikkautena on mahdollisuus hyödyntää museon näyttely- ja tapahtumatarjontaa sekä opetus- ja kasvatustoimintaa osana studion taidekasvatusta. ITE-museolla on myös valmiiksi erityistietoa taidemaailman marginaaliin lukeutuvien taidemuotojen luonteesta, sekä kansallisten ja kansainvälisten outsider-taidekenttien kontakti- ja yhteistyöverkostot. Erityistaidetoiminnan tukeminen sopii hyvin jokaisen oikeutta luovuuteen noudattavaan ideologiaan. ITE-museon kontekstissa on kuitenkin syytä huomata, että erityistaide ei ole ITE-taidetta, vaan aivan omanlaisensa taidemuoto, vaikka molemmat outsider-taidekentälle asemoituvatkin. ITE-taiteilijat ovat itseoppineita taidemaailman ulkopuolisia, kun taas eritystaiteessa korostuvat ammattimaiset taidekäytännöt ja taidekasvatuksen merkitys. Erityistaide = erityistä tukea tarvitsevien taide ITE-taide = itseoppineiden kansantaiteilijoiden taidetta EROT Erityistaide perustuu tuen tarpeeseen >< ITE-taide muista riippumattomaan luovuuteen Erityistaiteessa koulutus ja taidekasvatus >< ITE-taiteilijat itseoppineita YHTÄLÄISYYDET Molemmat virallisen taidemaailman silmissä toisia Kansainvälisestä perspektiivistä edustavat outsider-taidetta Tyylilliset yhtäläisyydet: epäkonventionalisuus, aitous, raakuus jne.

12 12 II KANSAINVÄLISET ESIKUVAT ITE-museon erityistaidetoiminnan suunnittelu alkoi siitä, että toimijat hakivat vaikutteita ja esikuvia tutustumalla erityistaiteen kansainvälisiin huipputoimijoihin. Mallia alkavalle erityistaidetoiminnalle on otettu erityisesti ruotsalaisista taidekoulu Linneasta ja taidestudio INUTIsta sekä näillekin esikuvana toimivasta hollantilaisesta ateljee Herenplaatsista. Seuraavassa lyhyet esittelyt kyseisistä toimijoista sekä huomioita toimitapojen erityispiirteistä. INUTI ja Konstskolan Linnea Tukholman keskustassa sijaitseva INUTI 3 noudattelee Herenplaatsin toimintaperiaatteita. Lahjakkuudelle perustuva työskentely on ammattimaista, kokopäiväistä ja motivoitunutta. Vuonna 2000 perustettu INUTI rakentuu kahdesta erillisestä studiosta, josta toinen on suunnattu erityisesti autistisille erityistaiteilijoille. Erikoiseksi INUTIN tekee se, että kyseessä on osuuskunta, jonka osakkaina toimivat niin studiossa työskentelevät erityistaiteilijat kuin heidän ohjaajansa. Yhteistoiminnallisuus ja - vastuu näkyvät jokapäiväisessä toiminnassa esimerkiksi runsaina kokouksina, joissa yhdessä ja demokraattisesti päätetään niin pienistä kuin suuristakin asioista. INUTIssa työskentelyn pääpaino on taiteellisesti erittäin korkeatasoisessa kaksiulotteisessa taideilmaisussa, mutta tekniikkojen kirjo on selvästi esikuvaansa Herenplaatsia laajempi. Edustettuina ovat kollaasi- ja kasaamatekniikat, tekstiilityö, mosaiikki, pienimuotoinen kuvanveisto, keramiikka ja grafiikka. Näiden tekniikoiden suhteen ei välttämättä pyritä noudattamaan kaksiulotteisesta ilmaisusta tuttuja ammattimaisia kriteerejä, vaan lähestymistapa on kokeilevampi. Esimerkiksi grafiikka- ja tekstiilitekniikoissa ei pyritä välttämättä oikeaoppisiin työtapoihin ja kuvanveistossa käytetään tavallisuudesta poikkeavia materiaaleja ja tekniikoita, kuten kierrätysmateriaaleja ja betonia. 3

13 13 Siinä missä INUTI edustaa itseohjautuvien ammattilaisten erityistaidestudiota, Linnea 4 puolestaan on selkeästi taidekoulu, jossa taideopetuksella on tärkeä rooli. Monet Taidekoulu Linnean opiskelijat hakeutuvatkin opintojensa päätteeksi INUTIin työskentelemään. Linneassa käytetyt tekniikat noudattelevat INUTIsta tuttua rikasta, mutta kaksiulotteiseen ilmaisuun keskittynyttä linjaa. Koska Linneassa toimivat erityistä tukea tarvitsevat henkilöt ovat vasta opiskelemassa taiteilijan ammattiin, korostuu Linnean opettajakunnassakin vahva taidekasvatuksellinen osaaminen. Monet kehitysvammaisista kärsivät havainnon vaikeuksista, joten havaintojen tekoa auttavat pienet pedagogiset oivallukset ovat taideopetuksessa keskeisiä. Linnean opetussuunnitelma rakentuu taideopetuksesta tuttujen perustaitojen varaan. Eri tekniikoiden opetuksen lisäksi opintoihin kuuluu väriopin ja sommittelun perusteita, elävän mallin piirustusta ja taidehistoriaa. Herenplaats Maineikas, vuonna 1991 perustettu Galerie Atelier Herenplaats 5 on vuosien varrella toiminut monien hollantilaisten ja kansainvälisten erityistaidestudioiden mallina ja innoittajana. Rotterdamin keskustassa toimiva taidekeskus on maansa ensimmäinen päivätoimintakeskuksista riippumaton kehitysvammaisten taidestudio. Herenplaatsin toiminnan perustana ovat erityistaidestudiot, teoksia taidemaailmalle esittelevä näyttelytoiminta, ulospäin verkostoja luova projektitoiminta, teosten taidelainaamo ja erityistukea tarvitseville tarjottu ammattitaiteilijuuteen tähtäävä taideopetus. Herenplaatsin mallin pohjalta kyseisen taidekeskuksen perustaja ja johtaja Richard Bennaars esitteli 4 pilarin -rakenteen, jonka varaan erityistaidestudion voi perustaa. 6 Seuraavassa rakenne muutamilla kommenteilla täydennettynä: Lounastapaaminen Richard Bennaarsin kanssa Helsingissä

14 14 Richard Bennaars: 4 PILARIA Neljä peruspilaria, joiden varaan erityistaidestudion voi rakentaa 1. Erityistaiteilijat a) motivaatio b) lahjakkuus c) aika Bennaars painottaa, että lahjakkuuksien löytäminen on taiteessa aina tärkeää, ilman sitä ei synny taiteellisesti merkittäviä tuloksia. Hänen mukaansa on tärkeää huomata, etteivät kaikki kehitysvammaiset eivät tee luonnostaan mielenkiintoisia kuvia, eivätkä ole visuaalisesti suuntautuneita. Myöskään ilman motivaatiota ei synny tuloksia. Kehitysvammaiset kyllästyvät helposti, jos heillä ei ole sisäistä tarvetta taiteen tekemiseen. Myös erityisryhmien edustajilla kuvallisen ilmaisun tarve liittyy visuaaliseen lahjakkuuteen ja luovuuteen. Herenplaatsin erityistaiteilijavalinnoissa korostetaan kuvallisen lahjakkuuden merkitystä, Bennaars kertoo, että he ovat joskus hyväksyneet koulutusjaksolle erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä, joiden kuvalliset kyvyt ovat vaikuttaneet heikoilta, mutta halu kuvalliseen työskentelyyn on ollut suuri. Jossain tapauksissa seurauksena on ollut väsyminen ja taidetyöskentelystä pois jättäytyminen alkuinnon laannuttua, mutta on myös tapauksia, joissa sisäinen motivaatio on johtanut nopeaan taiteelliseen kehitykseen ja oman ilmaisutavan löytymiseen. Siksi motivaatio on viime kädessä lahjakkuutta tärkeämpää henkilövalinnoissa. Huonosti motivoituneet henkilöt voivat mahdollisesta taiteellisesta lahjakkuudesta huolimatta haitata yhteisön toimintaa. Yleensä huonosti motivoituneet karsiutuvat oma-aloitteisesti joukosta kolmisen kuukautta kestävän intensiivisen kokeilujakson aikana. Bennaars painotti erityisesti ajan merkitystä. Mikään taiteilijuus ei synny ilman intensiteettiä (vrt. myös aiemmat kohdat). Omistautuminen ja taiteen tekemiseen sisälle pääsy vaativat aikaa. Hänen näkemyksensä mukaan pari kertaa viikossa tapahtuva taidetoiminta ei johda taiteilijuuteen kehitysvammaisten, kuten ei muidenkaan kohdalla, vaan tekemisen täytyy ottaa valta taiteilijaksi pyrkivän arjesta. Tämä intensiteetti tekee eron harrastajuuden ja taiteilijuuden välille. Huomiona kuitenkin, että esimerkiksi Taidepesulassa erityistaiteilijat ovat yltäneet taiteellisesti korkealuokkaiseen työskentelyyn harvemmalla työskentely välillä. 2.Henkilökunta a) Koulutetut taiteilijat b) Taidekasvattajat c) Sosiaalityöntekijät Bennaarsin mukaan ammattitaiteilijoiden, taidekasvattajien ja sosiaalitoimijoiden muodostama kolmikanta tuottaa erityistaidetoiminnan ohjauksessa parhaan tulok-

15 15 sen. Ohjaajiksi valittavilta ammattitaiteilijoilta vaaditaan hyviä vuorovaikutustaitoja ja kiinnostusta kehitysvammaisten taiteeseen. Taidekasvatus ja pedagogiset taidot ovat perusteiden opetuksessa keskeisiä. Sosiaalialan ammattilaisen puolestaan ei tarvitse olla ennestään taidetta tunteva, mutta hänen tulee tuntea kehitysvammaisten erityistarpeet. 3. Työskentelymateriaalit ja -ympäristö a) Korkealaatuiset taidemateriaalit ja -tarvikkeet b) Ateljeetila Bennaars painottaa, että käytettävien materiaalien ja välineiden tulee olla taiteilijalaatua, jotta tuloksena syntyy taideteoksia. Taitojen harjoitteleminen on asia erikseen. Herenplaats on keskittynyt kaksiulotteiseen ilmaisuun, käytännössä piirustus- ja maalaustekniikoihin, eikä siellä painoteta kuvanveistoa, vaikka kolmiulotteisia kokeiluita ja työpajoja onkin. Valinta on osin tilakysymys, sillä jo nykyisellään teosten varastointi asettaa suuria haasteita. Pääasiassa materiaalit ovat vesiliukoisia ja nopeasti kuivuvia. Maalauksissa akryyli on päätekniikka, joko paksulle paperille tai kiilapohjille. Kovin sotkevia piirustustekniikoita, kuten pastelli ja hiili, ei suosita. Tekniikkavalinnat ovat käytännöllisiä niin nopean työskentelytavan kuin säilytyksenkin kannalta. Huomiona: esimerkiksi INUTISSA ja Linneassa osittain erilainen, kokeilevampi linja materiaalien suhteen. Heidän erityistaidetoiminnassaan käytetään laadukkaita taidekauppamateriaaleja (esim. Galleria akryylivärejä), mutta myös käsityö- ja askartelukauppamateriaaleja (mosaiikkipalat, huovutusvilla, kankaat ja kirjontalangat sekä helmet jne.) sekä näiden ohella vaihtoehtoisempia materiaaleja (kuten betonia ja paperimassaa) ja kirpputoreilta yms. kerättyä kierrätysmateriaalia (posliinipalat ja kasaamateosten materiaalit). Tällainen ITE-henkinen lähestymistapa näyttää sopivan hyvin erityistaiteilijoiden omaääniseen ilmaisutapaan, varsinkin kuvanveistossa. Myös Linneassa tehty kokeellinen grafiikka on upeaa, vaikka pahvilaatat eivät kestäkään montaa vedostuskertaa. Tulokset ovat ehdottomasti taiteellisesti kiinnostavia, eivät pelättyä askartelua. Suomessa ja muualla Skandinaviassa emme ole taidekasvatuksessa kovin piirustus- ja maalauskeskeisiä, vaan myös muut tekniikat ovat mahdollisuuksien mukaan edustettuina. Näkökulman voisi katsoa olevan nykytaiteellista tekniikkakirjoa vastaava. Keskustelussa Bennaars myönsi tämä eron, ja epäili suomalaisten olevan keskimääräisesti kädentaidoiltaan harjaantuneempia kuin esim. hollantilaiset. Tämä kätevyydenkulttuuri koskee epäilemättä myös erityisryhmiämme. Laadukkaiden taidemateriaalien ohella olosuhteiden pitää olla ammattimaiset ja työskentelyyn soveltuvat. Huomioitavia asioita ovat luonnollisesti vesipisteet, ilmastointi ja työergonomia. Huomion arvoista on, että eri taiteilijat kaipaavat erilaisia tiloja. Varsinkin koulutusvaiheessa ryhmässä työskentely on yhteisöllisyyden kannalta tärkeää, mutta edistyneet erityistaiteilijat kaipaavat usein omaa rauhaa.

16 16 4. Taidekoulutus a) ryhmäopetus b) yksilöllinen työskentely Bennaars näkee Herenplaatsin roolin taideakatemiana erityistaiteilijoille, joilla ei olisi muutoin mahdollisuutta kouluttautua ammattitaiteilijaksi. Hän painottaa, ettei visuaalisesti lahjakaskaan kehitysvammainen ei ole yleensä valmis taiteilija ilman taidekoulutusta. Joskus kehitysvammaisten parista löytyy sattumalta itseoppineita taiteilijoita, mutta useimmiten tarvitaan taidekoulutusta, ihan kuten ammattitaiteilijoilla yleensäkin. Kehitysvammaisia ei hyväksytä tavallisiin taidekouluihin, joten Herenplaatsin oma taideakatemia antaa heille mahdollisuuden kouluttautua ammattitaiteilijaksi. Kun henkilö hyväksytään kokeilu- ja koulutusjaksolle Herenplaatsiin, työskentely on aluksi koulumaisempaa ryhmäopetusta, jossa opetetaan kuvanteon perustaitoja. Opetus aloitetaan aivan perusteista, kuinka kynästä jää voimakkaampi jälki kun painaa kovempaa tyyppisesti. Tässä vaiheessa painottuu taidekasvattajan pedagoginen osaaminen. Vasta kun kuvantekemisen perustaidot ovat halussa, voidaan kehittää yksilöllistä tyyliä. Silloin yksilöllinen ja syventyvä ohjaus on tärkeää ja henkilökohtainen ohjaussuhde ammattitaiteilijan kanssa voi muodostua. Taiteilijatason saavuttaneet toimivat studiossa pitkälle itseohjautuvasti. Herenplaatsin rooli on taata puitteet taidetyöskentelyn jatkuvuudelle sekä organisoida näyttelyitä yms. muita tukitoimia ammattimaiselle taiteilijuudelle.

17 17 III KANSALLINEN VERKOSTOITUMINEN ITE-museon erityistaidestudiohankkeessa on alusta asti pyritty verkostoitumaan niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Erityisesti kansallisen Luovat Erot -verkoston myötä syntyvää tietoa ja osaamista toimintamallin parhaista käytännöistä tullaan soveltamaan Kokkolan työpajatoiminnassa. Luovat erot -verkosto Luovat erot -verkostossa on eri puolilta Suomea toimijoita, joilla on kokemusta erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden kanssa työskentelemisestä. Verkoston kehittämishanke on saanut alkunsa Vaalijalassa Pohjois-Savon Ely-keskuksen myöntämällä rahoituksella. Verkosto tähtää toimiin, joilla erityistä tukea tarvitsevia taiteilijoita voidaan työllistää ja heidän osallisuuttaan tukea yhteiskuntatakuun hengessä. Samalla etsitään uusia yhteistyön

18 18 muotoja, joissa verkoston toimijat voivat hyödyntää toistensa erityisosaamista ja hankkia yhteisiä kehittämisen resursseja. Erityistaiteen alalla aloittava ITE-museo saa verkostossa kumppanikseen alan parhaan tietämyksen maassamme. Kokeneita verkostopartnereita ovat Maaseudun Sivistysliitto, Vaalijalan kuntayhtymä ja Kaarisilta ry Nastolassa: Maaseudun Sivistysliiton on ennestään K.H.Renlundin museon yhteistyökumppani ITEmuseon osalta. MSL:n kulttuuritoiminnan kantaviin ajatuksiin kuuluu "jokaisen oikeus luovuuteen". Tältä pohjalta liitto on tehnyt ITE-taiteilijoiden kartoitusta ja julkisuuteen nostamista jo toistakymmentä vuotta. Yhdessä Vaalijalan kanssa MSL on useissa hankkeissa kehittänyt erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden työskentelymahdollisuuksia. Liiton kansainväliset erityistaiteen verkostot ovat laajat. Vaalijalan kuntayhtymässä kehittämishankkeelle luovat lujan pohjan Pieksämäellä toimiva kuntouttava työpaja Taidepesula sekä Kuopiossa, Varkaudessa ja Mikkelissä kerran viikossa toimivat Taidemyrsky-studiot. Kuopion pilottistudiosta Vaalijala saa konkreettisen taidetyötoiminnan mallin tarjottavaksi asiakaskuntiensa käyttöön, ja ehkä myöhemmin valtakunnallisestikin hyödynnettäväksi malliksi. Verkostoon kuuluva Kaarisilta ry on toteuttanut kehitysvammaisten taidetoimintaa jo 25 vuoden ajan. Yhdistyksen toimintaan kuuluu mm. sisältöjen tuottamista tutkintotavoitteiseen taidekoulutukseen, taidetyötoimintaa, näyttelyvaihtoa ja galleriatoimintaa. Kaarisilta on alan edelläkävijä Suomessa ja kansainvälisesti arvostettu toimija. Luovat erot -kehittämishanke aloittaa erityistaiteilijoiden pilottistudioon Kuopiossa keväällä Erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden ryhmä saa kolmen kuukauden ajaksi mahdollisuuden taiteentekoon jopa kolmena päivänä viikossa. Pilottistudio tarjoaa mielekästä työskentelyä taidekoulutuksesta valmistuneille nuorille tai muuten lahjakkaille taiteentekijöille. Pilottistudion myötä konkretisoituu myös yhteistyö ITE-museon ja Vaalijalan erityistaidetoiminnan välillä. Kokkolan toimintaa organisoiva Minna Haveri tuo ITE-taiteen sisältöjä Kuopion studiotoimintaan pitämällä aiheesta workshopin keväällä Lisäksi selvitetään mahdollisuutta tuoda Keski-Pohjanmaalta mediaosaamista Kuopion pilotin tarpeisiin.

19 19 Haveri oli mukana myös pilottistudiossa työskentelevien erityistaiteilijoiden valinnassa. Tätä yhteistyössä välittynyttä tietämystä tullaan hyödyntämään ITE-museon studiohankkeen edetessä. Yleisellä tasolla pilotista haetaan mallia ja kokemusta, miten taidesisällöt voisivat istua osaksi työtoiminnan rakenteisiin. Pilotti tuottaa tietoa taidetyötoiminnan järjestämisen tavoista, kustannuksista, työllistämisen ja yrittäjyyden mahdollisuuksista sekä syrjäytymistä estävistä vaikutuksista koko verkoston tarpeisiin. Tarve ja kysyntä uusille toimintamuodoille on heräämässä, kun osa perinteisistä työtoiminnan sisällöistä on tullut tiensä päähän. Myös vammaispalvelulain ja nuorten yhteiskuntatakuun haasteisiin taidetyötoiminnan toivotaan tarjoavan yhden ratkaisumallin. Erityistaide Ensimmäisessä Luovat erot -verkostotapaamisessa käytiin keskustelua kehitysvammaisten taiteeseen liittyvästä terminologiasta. Yhteispäätöksellä päädyttiin jatkossa käyttämään erityistukea tarvitsevien taiteilijoiden taiteesta pääasiassa käsitettä erityistaide. Kyseinen käsite koettiin riittävän laajaksi kattamaan erilaiset erityistuen tarvitsijat kehitysvammaisista autistisiin henkilöihin, mielenterveyskuntoutujiin ja laaja-alaisia oppimisvaikeuksia omaaviin henkilöihin. Yhteisenä mielipiteenä todettiin, että verkoston edustamalla taidemuodolla on käytännön syistä tärkeää olla oma nimitys, pelkkä kuvataide ei riitä, mutta erityistaideteoksiin tulisi suhtautua ensisijaisesti taiteena, eikä taiteilijan erityistuen tarpeen kautta. Suomessa on erityistaidetoiminnan tuloksena noussut taidemaailman tietoisuuteen monia hienoja taiteilijoita, joiden teokset täyttävät ammattitaiteen kriteerit. On kuitenkin muistettava, että lahjakkuudestaan huolimatta nämä taiteen tekijät tarvitsevat erityisiä tukitoimia taiteilijuutensa mahdollistamiseksi. Paitsi konkreettiseen taiteen tekemiseen, erityistaiteilija tarvitsee tukea teostensa esilletuomiseen ja myyntiin. Erityistaide voidaan nähdä omana lajinaan, omanlaisena näkökulmana maailmaan ja luovaan itseilmaisuun. Erityistaide on omaperäistä ilmaisua, usein värikästä ja ilmeikästä, koska taiteilija ei ole kahlittu sommittelun ja väriopin teoriaan, taidehistoriaan tai taidekentän senhetkisiin trendeihin. Kansainvälisissä yhteyksissä erityisstudioiden taidetta on omaäänisyytensä. valtavirtanäkökulmasta tekijöiden toiseuden, vuoksi alettu yhä enenevissä

20 20 määrin esittelemään yhtenä outsider-taidemuotona. Suomessa toimii ainakin kaksi sellaista ammatillista oppilaitosta, Kaarisilta Nastolassa ja Bovallius ammattiopisto Laukaalla, jossa kehitysvammaisten ja muiden erityistuen tarvitsijoiden on mahdollista suorittaa kuva-artesaanin tutkinto. Lieksassa on kehitysvammaisten taiteilijoiden ateljeekoti Kirsikoti, jossa opetetaan ja tehdään kuvataidetta ammattimaisella otteella. Vaalijalan kuntoutuskeskuksen Taidepesulassa järjestetään taiteellisesti korkeatasoista kokemuksellista, kuntoutusta tukeva taidetoimintaa. Myös muutamassa muissa toimintakeskuksissa löytyy kehitysvammaisten taidetoimintaa ylläpitäviä tahoja. Kattava, ajankohtainen lista löytyy Kettuki ry:n nettisivuilta 7. Lisäksi monissa päivätoimintakeskuksissa on viriketyypistä taidetoimintaa, ei kuitenkaan ammattimaista taidetyöskentelyä. Kettuki on Iittalan taidetalolla Iittalassa toimiva kehitysvammaisten valtakunnallinen taidekeskus, jonka toiminnan tavoitteena on tehdä kehitysvammaisten taidetta tunnetuksi ja kohottaa taiteenalan arvostusta. Kettuki järjestää taidenäyttelyitä, koulutusta ja ylläpitää val- 7

21 21 takunnallista verkostoa. Toinen erityistaiteen näyttelytoiminnan kannalta huomattava toimija on Galleria Art Kaarisilta 8, joka aloitti toimintansa Sanomatalossa Helsingissä helmikuussa Galleria tekee erityistukea tarvitsevia taiteilijoita tunnetuksi tasaveroisesti muiden taiteilijoiden rinnalla. Kansainvälisien erityistaidestudioiden esittelyjä ja yhteystietoja puolestaan löytyy European Outsider Art Associationin (EOA) verkkosivuilta 9. EOA on verkostojärjestö, joka pyrkii edistämään outsider-taiteen ja sen tekijöiden asemaa ja arvostusta Euroopan maissa. Tietokirja erityistaiteesta Verkostoitumisen tuloksena suunnitteilla on tietokirja erityistaidetoiminnasta. Kirjan tavoitteena on edistää kulttuurin saavutettavuutta jakamalla tietoa kehitysvammaisten ja muiden erityistukea tarvitsevien taidetoiminnan hyväksi havaituista työtavoista ja toimintamalleista. Kuvataiteen ja taidekasvatuksen piirissä suurin este kehitysvammaisten taidetoiminnan tiellä on tiedon puute. Taide ja taidekasvatus on tasa-arvoista vain silloin, kun taideopettajalla on keinot ja erityistietämys opettaa kaikkia. Kirjassa pedagoginen osaaminen yhdistyy käytännönläheisellä tavalla kohderyhmän tuntemukseen. Valmiit toimintamallit parantavat taiteen saavutettavuutta erityisryhmille. Julkaisun artikkeleissa tarkastellaan erityistaiteen ja sen ohjauksen erityislaatua ja haasteita suomalaisten ja ruotsalaisten erityistaiteen sektorilla toimivien asiantuntijoiden voimin. Kirjan on määrä valottaa laajasti erityistaiteen olemusta ja antaa käytännöllistä tietoa erityistaiteilijoiden taideohjauksesta ja työpajatyöskentelyn malleista sekä tuoda kehitysvammaisten taidetoimintaan ja sen ohjaukseen liittyvää erityistietoa käytännönläheisesti taideja kulttuuri- sekä sosiaali- ja terveysalan toimijoiden ulottuville ja sovellettavaksi omassa työssä. Kirjahankkeen merkittävyyttä perustelee toimijoiden pyrkimys verkostoitumiseen ja tarjoamiensa toimintojen sisällölliseen kehittämiseen. Tärkeä syy julkaisun tekemiselle on myös ajanmukaisen erityistaidetta käsittelevän tietokirjallisuuden puute. Kirja ei voi korvata 8 9

22 22 kokemustietoa, mutta se voi antaa lähtökohdat ja rohkaisun erilaisten ja erityistukea tarvitsevien henkilöiden kohtaamiseen taidekontekstissa. Kirjassa pohditaan ja esitellään kehitysvammaisten taidetyöpajatoiminnan rakenteita (parhaita käytäntöjä) ja erityistaidekasvatuksen pedagogisia kysymyksiä. Käytäntöjen ja toimintatapojen käytännönläheisen kuvailun rinnalla käydään myös tärkeää keskustelua taiteen arvosta hyvinvoinnin lähteenä. Kirja jakautuu näiden painotusten pohjalta kolmeen pääteemaan: 1. Erityistaiteen studiomalli ja taidetyötoiminta. Erityistaiteen asema ja mahdollisuudet taidekentällä sekä sosiaali- ja terveysalan järjestelmissä. 2. Erityistaidekasvatus ja kehitysvammaisten erityisyys. Miten erityistiedolla ja kohderyhmän huomioonottavalla opetuksella voidaan parantaa taidetoiminnan saavutettavuutta erityistä tukea tarvitsevien osalta. 3. Erityistaide hyvinvoinnin näkökulmasta. Taidepoliittista pohdintaa jokaisen ihmisen oikeudesta taiteeseen. Kirja toteutetaan suomalaisten ja ruotsalaisten kehitysvammaisten taidetoiminnan asiantuntijoiden yhteistyönä ja se tulee ilmestymään kaksikielisenä. Suomalaisen osapuolen kannalta suomi ruotsi -kielivalinta laajentaa kirjan kohdeyleisöksi myös suomenruotsalaisen väestön, ja edistää näin tiedon saavutettavuutta myös kielivähemmistölle. Suomalaisten ja ruotsalaisten toimijoiden kiinteät yhteistyösuhteet ja maiden yhteiskuntajärjestelmien samankaltaisuus tekevät perustelluksi tuottaa sisältö yhteistyössä.

23 23 RAPORTIN KUVAT: Kansilehti: Maalikaappi Herenplaatsissa. Kuva Minna Haveri. Sivu 5. Kuva Kalle Pakarisen näyttelystä Vaalijalan Taidepesulan tiloissa. Kuva Minna Haveri. Sivu 7. ITE-museo. Kuva Minna Haveri. Sivu 17. Liisa Kauppinen esittelee Taidepesulaan verkostotapaamisessa Kuva Minna Haveri. Sivu 20. Mikael Valjakan Puunveistäjä. Taidepesula. Kuva Minna Haveri

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET 2017-2018 Taide- ja kulttuuriavustukset Kehittämisavustukset Taide- ja kulttuuripalkinnot Helsingin kulttuuripalkinto Helsingin

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT TYÖPAJAT 2016-2017 KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti perusopinnot

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

taideteosten, visuaalisten viestien sekä omien ja toisten töiden tulkinnassa, arvioinnissa ja työskentelyprosessin kuvailussa arviointiin

taideteosten, visuaalisten viestien sekä omien ja toisten töiden tulkinnassa, arvioinnissa ja työskentelyprosessin kuvailussa arviointiin KUVATAIDE Lukion kuvataideopetuksen tarkoituksena on kehittää opiskelijan ymmärrystä yhteiskunnan ja ympäristön visuaalisista ilmiöistä ja niiden merkityksistä. Omakohtainen taiteellinen työskentely antaa

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella Laatua kaikille, omat polut huippuosaajille! Miten vastata lahjakkaiden ja motivoituneiden nuorten tarpeisiin? Miten

Lisätiedot

Jatko-opintosuunnitelman ohjaaminen

Jatko-opintosuunnitelman ohjaaminen Jatko-opintosuunnitelman ohjaaminen 19.4.2013 Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät Anu Turunen Lyseonpuiston lukio Taustaa Syksyllä 2010 OKM myönsi rahoituksen lukioiden opintoohjauksen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutusohjauksen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä

Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä Työpaja 36. Peda-Forum -päivät 24.8.2011 Laura Heinonen, Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Suomen ylioppilaskuntien liitto Ann-Marie

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Mai Salmenkangas, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu KANTU-päivät 13.2.2015 Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Museoista hyvinvointia ja terveyttä Vava Lunabba Suunnittelija Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuribudjetin jakautuminen 2011

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Mikä on Taikalamppu? Lasten- ja nuortenkulttuurikeskusten verkosto Perustettu

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Harppaa elämäsi muutokseen!

Harppaa elämäsi muutokseen! Bongaa putoava Harppaa elämäsi muutokseen! Miksi en juuri minä? Odotatko ihmettä? Toiveista todeksi? KEVÄÄN 2012 TOIMINTA OSAAVA OHJAUS KEVÄÄN 2012 UUDET RYHMÄT Tietokone tutuksi, opiskelutaidot käyttöön!

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Anu Turunen TYÖELÄMÄTAIDOT

Anu Turunen TYÖELÄMÄTAIDOT Anu Turunen 24.8.2016 TYÖELÄMÄTAIDOT ERI HANKKEISIIN OSALLISTUMINEN Tulevaisuutta koulutusneuvonnalla 2003-2006 Opinto-ohjauksen kehittämishanke 2004-2006 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämishanke

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Kuvataiteen perusopinnot (25 op) - ayukuv1700

Kuvataiteen perusopinnot (25 op) - ayukuv1700 Kuvataiteen perusopinnot (25 op) - ayukuv1700 Opetus toteutetaan vuonna 2016 Riihimäellä yhteistyössä Riihimäen kansalaisopiston kanssa. Ajankohta Kevät 2016 - Syksy 2016 Opiskelijan tulee omata riittävät

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Helsingin osallistavan kulttuurityön malli

Helsingin osallistavan kulttuurityön malli Helsingin osallistavan kulttuurityön malli Helsingin mallin tavoitteet vahvistaa kaupunginosien yhteisöllisyyttä ja myönteistä profiloitumista alueiden tasapainoinen kehitys, osallisuus, yhteisöllisyys

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA

RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA Visuaalisten taiteiden yleinen oppimäärä OSA A: KUVATAIDE Sisällys RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA... 1 Visuaalisten

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2015 TIEDOTUSTILAISUUS 6.2.2015 Ryhmä 2 Opetushallituksen valtionavustustoiminta Ammatillisen koulutuksen valtionavustushankkeet tukevat kansallisen

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot