TUOTANTOTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN TUOTANTOTALOUDEN SUUNNAN OPINTO-OPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUOTANTOTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN TUOTANTOTALOUDEN SUUNNAN OPINTO-OPAS"

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU TUOTANTOTALOUDEN OSASTO TUOTANTOTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN TUOTANTOTALOUDEN SUUNNAN OPINTO-OPAS OPAS TUOTANTOTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN TUOTANTOTALOUDEN OPINTOSUUNNAN OPISKELIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN Toimittanut: Eveliina Koski, Pia Dahlin ja Nina Suni Helsinki 2005

2 Hyvä Tuotantotalouden Opiskelija, Tuotantotalouden opinnot palvelevat kolmea tavoitteiltaan erilaista opiskelijaryhmää: pääaineopiskelijat, sivuaineopiskelijat ja täydentäjät. Tuotantotalouteen syventyy kultakin TKK:n vuosikurssilta pari sataa opiskelijaa suorittaen pää- tai sivuaineen Tutalla. Valtaosalla tuotantotaloutta opiskelevista on kuitenkin pää- tai sivuaineet muualla. Tehtävämme on palvella kaikkia teitä, noin tuhatta opiskelijaa siten, että kukin mahdollisimman hyvin pääsee tavoitteisiinsa. Tätä varten meillä on opintojaksojen portfolio, josta voitte valita sekä syvyyttä että laajuutta. Syvyyssuunnassa osa opintojaksoista on rakennettu kaksitasoisiksi - laaja ja suppeampi versio, toinen erikoistujille ja toinen perustietojen hakijoille. Samoin useimmista teemoista tarjotaan perus- ja jatko-opintojaksoa. Laajuussuunnassa tuotantotalouden tietämystä tarjotaan kolmentoista professorin ja vielä laajemman muun opettajajoukon voimin. Tiedeyliopiston periaatteiden mukaisesti opetamme mitä olemme tutkineet. Perustamme opetuksen omaan, kansainvälistä huipputasoa edustavaan tutkimukseemme, jota harjoitetaan noin 200 tutkijaopettajan voimin. Opetuksemme on elävästi yhteydessä elinkeinoelämään. Useimmilla opintojaksoillamme tehdään harjoitustöitä yritysten ja organisaatioiden todellisista ongelmista ja haasteista, useimmiten suoraan yritysten toimeksiannoista. Tällaisesta opetuksesta on tullut erittäin positiivista palautetta sekä opiskelijoilta että yrityksiltä. Harjoitamme tiivistä opetusyhteistyötä maailman johtavien alan opetusyksiköiden kanssa sekä tutkinto-opetuksessa että yritysjohdon kompetenssien kehitysohjelmissa. Teekkareille tämä yhteistyö näkyy parhaiten uusien, ajankohtaisten teemojen nopeana esille tuomisena opintojaksoillamme. Elinkeinoelämä kehittyy nopeasti ja sen mukana oppimistarpeet muuttuvat jatkuvasti. Suhtaudumme nöyrästi oppimisen ja opettamisen haasteisiin. Pyrimme pysymään muutoksen tahdissa mieluummin sen edellä. Onnistumisesta toivomme saavamme edelleenkin jatkuvaa palautetta teiltä ja teidän tulevilta työnantajiltanne. Tervetuloa tuotantotalouden opiskelijaksi! Teemme parhaamme, että oppisit huippuammattilaiseksi ja pystyisit tehokkaasti ja viisaasti kartuttamaan varallisuutta, missä roolissa sitten jatkossa toimitkaan! Paul Lillrank Tuotantotalouden osastonjohtaja

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 OSASTON ESITTELY Yleistä Hallinto ja yhteystiedot Toimikunnat ja työryhmät Laboratoriot Muut yksiköt Osaston kirjasto Osaston yhteystiedot: Osaston johto: Opintopalvelut: Kirjastopalvelut: Vahtimestaripalvelut: 6 2 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Alempi perustutkinto Ylempi perustutkinto 13 3 TUOTANTOTALOUDEN OSASTON TUTKINTO-OHJELMA Tuotantotalouden tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Tuotantotalouden kandidaatin tutkinnon rakenne Tuotantotalouden kandidaatin tutkinto Kandidaatti tutkinnon mallilukujärjestys Tuotantotalouden diplomi-insinöörin tutkinto 31 4 FRAMTIDENS INDUSTRIFÖRETAG (FIF) 43 5 INTERNATIONAL DESIGN BUSINESS MANAGEMENT (IDBM) 45 6 OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus- ja tenttijaksot Luku- ja tenttijärjestykset HOPS Kurssit ja opintojaksot Tentit ja välikokeet Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Tutkinto-ohjelman vaihto ja koulutusohjelman vaihto Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Tutkintotodistukset Kirjastot 54 7 OHJAUS JA OPINTONEUVONTA Tuutorointi Opintojen suunnittelu ja HOPS Anojan opas: Mitä muutoksia voin anoa tutkintoon ja miten? Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus 61 8 OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE Opetusmenetelmät Arviointi ja arvostelu Palaute 64 9 HARJOITTELU Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla Harjoittelun tavoitteet 65

4 9.3 Harjoittelua koskevat ohjeet Harjoittelupaikan hakeminen Kansainvälinen harjoittelu Ulkomaan harjoittelun apurahat OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA Valtakunnallinen JOO-sopimus Kansainvälinen opiskelu Suomen virtuaaliyliopisto TEKNISET SIVUAINEET Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Kemian tekniikan osasto Konetekniikan osasto Puunjalostustekniikan osasto Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto Tietotekniikan osasto KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Kandidaattiseminaarin toteutus DIPLOMITYÖ Ennakkoilmoitus diplomityön aloittamisesta Aiheen anominen Diplomityö Kypsyysnäyte Diplomityön hyväksyttäminen erillisenä opintosuorituksena VALMISTUMINEN Todistusten jakotilaisuus TÄYDENTÄVÄT OPINNOT JA AVOIN YLIOPISTO-OPETUS Avoin yliopisto-opetus STUDIERÅDGIVNING Avdelningen för produktionsekonomi Examensstruktur och målsättning Att studera vid Tekniska högskolan Studier vid andra högskolor Studiehandledning 114

5 1 OSASTON ESITTELY 1.1 Yleistä Tuotantotalouden osasto on yksi Teknillisen korkeakoulun kahdestatoista osastosta. Osasto suorittaa tutkimusta ja antaa opetusta tuotantotalouden alalla. Osasto vastaa tuotantotalouden koulutusohjelmasta, joka on jaettu kahteen opintosuuntaan: tuotantotalouden opintosuuntaan sekä liiketoiminnan kehittämisen ja johtamisen opintosuuntaan. Liiketoiminnan kehittämisen ja johtamisen opintosuunta perustettiin joulukuussa 1998 vastaamaan insinööristä diplomiinsinööriksi tarvittavan koulutuksen haasteisiin. Osasto on jaettu 4 vastuualueeseen, joista kukin muodostaa oman yksikkönsä. Osaston yksiköt ovat: Teollisuustalouden laboratorio, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio, Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorio ja Lahden keskus. Tuotantotalouden osasto toimii läheisessä yhteistyössä BIT-Tutkimuskeskuksen sekä ExiMa (Executive School of Industrial Management) kanssa. Tuotantotalouden osaston visiona on kuulua globaalisti johtavien akateemisten asiantuntijaorganisaatioiden joukkoon osaamisalueellaan. Osaston Missiona on myötävaikuttaa siihen, että Suomi kehittyy varallisuuden luontiyhteiskuntana globaalisti menestyvän elinkeinoelämän siivittämänä. Osaston strategia: Tuotantotalous tutkii arvoa tuottavia prosesseja ja organisaatioita erityisesti tekniseen, taloudelliseen, yksilölliseen ja sosiaaliseen käyttäytymiseen paneutuen. Arvoa tuottavat prosessit voivat olla teollista tuotantoa, palveluja ja erilaisia arvoa lisääviä tukitoimia, kuten suunnittelua, kuljetusta ja hallintoa. Tuotantotalouden tieteenala on laaja. TKK:n tuotantotalouden osaston toiminta täsmentyykin sen yksiköiden tutkimus- ja opetusalojen ympärille. Asiakkaita ovat elinkeinoelämä ja opiskelijat. Asiakkaiden tarpeita tyydytetään opetusja tutkimuspalveluilla. Tuotantotalouden osastolla on 17 professuuria, joista 13 on täytetty, TU-22, TU-53, TU-91 ja TU-117. Osaston hallintohenkilökuntaan kuuluvat hallintopäällikkö, opintojen suunnittelija, opintosihteeri, toimistosihteeri, osastosihteeri, opinto-, harjoittelu- ja kv-neuvoja, laboratorioiden sihteerit ja hankinta-asianvastaava sekä mikrotukihenkilöt. Lisätietoja henkilökunnasta saat tuotantotalouden osaston kotisivuilta Tuotantotalouden koulutusohjelmassa on perusopiskelijoita noin 480, joiden lisäksi noin 300 jatko-opiskelijaa. Lisäksi osastolla opiskelee ulkomaalaisia opiskelijoita sekä ns. JOOopiskelijoita erityisesti Helsingin yliopistosta. Ulkomaalaisten osuus koulutusohjelman opiskelijoista on nopeasti kasvamassa, ja tuotantotalouden koulutusohjelma pyrkii jatkuvasti kehittämään kansainvälistä opiskelukulttuuriaan. Tuotantotalouden alan opinnot ovat suosittuja myös muiden koulutusohjelmien opiskelijoiden keskuudessa, juuri heille on tehty TUTA-opas

6 Vuonna 2004 tuotantotalouden osastolta valmistui 8 tohtoria, 3 tekniikan lisensiaattia ja 52 diplomi-insinööriä. Lisäksi vuoden 2004 aikana diplomitöitä valvottiin muille osastolle yhteensä 36 kappaletta. 1.2 Hallinto ja yhteystiedot Tuotantotalouden osaston osastojohtajana toimii professori Paul Lillrank, varaosastonjohtajana professori Hannele Wallenius. Tuotantotalouden osastoneuvosto on osaston ylin päätöksiä tekevä elin. 1.3 Toimikunnat ja työryhmät Osastolla toimii neljä toimikuntaa, joiden tehtävänä on valmistella asioita osastoneuvostolle ja osastonjohtajalle päätettäväksi sekä kehittää osaston toimintaa. Toimikunnat ovat seuraavat: Osaston johtoryhmä puheenjohtajana osastonjohtaja Paul Lillrank Jatko-opintotoimikunta - puheenjohtaja professori Markku Maula Opintotoimikunta - puheenjohtaja professori Kari Tanskanen Osaston kv-toimikunta Osaston johtoryhmään kuuluvat osastonjohtajan lisäksi kunkin laboratorion esimies, hallintopäällikkö sekä BIT tutkimuskeskuksen johtaja. Johtoryhmän tehtävänä on tehdä päätöksiä osaston kaikkia toimijoita koskettavissa, pääsääntöisesti hallinnollisissa asioissa. Johtoryhmä pyytää kokouksiinsa asiantuntijoita mikäli käsiteltävät asiat tätä edellyttävät. Kokoonpano: Paul Lillrank (osastonjohtaja, pj), Hannele Wallenius (varaosastonjohtaja, yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorion esimies, vpj), Veikko Teikari (työpsykologian ja johtamisen laboratorion esimies), Kari Tanskanen (teollisuustalouden laboratorion esimies), Hannu Yrjölä (BIT-tutkimuskeskuksen johtaja), Paula Enström (hallintopäällikkö). 1.4 Laboratoriot Teollisuustalouden laboratorio Teollisuustalouden laboratorion missio on osallistua suomalaisen teollisuuden ja yhteiskunnan kehitykseen luomalla uutta henkistä ja fyysistä varallisuutta. Teollisuustalouden laboratoriolla on neljä professuuria: teollisuustalouden, logistiikan, laadunohjauksen sekä kansainvälisen projektiliiketoiminnan professuurit. Teollisuustalouden laboratorio on keskittynyt näiden aihealueiden opetukseen ja tutkimukseen. Laboratorion toiminnan strateginen tavoite on panostaa erityisesti tulevaisuuden kasvualoihin. Tällaisia aloja ovat mm. informaatio- ja kommunikaatioteknologiasektori. Laboratorion eri professuurit katsovat eri näkökulmista näiden alojen keskeisiä haasteita: miten kehitetään kilpailukykyisesti toimivia globaaleja yritysverkostoja ja miten johdetaan ja ohjataan näiden verkostojen kysyntä- ja toimitusketjuja sekä liiketoiminnan ja tuotteiden kehittämistä verkostoissa

7 Teollisuustalouden laboratorion tutkimustoiminta kanavoidaan pääosin BIT- Tutkimuskeskuksen kautta. BIT-Tutkimuskeskuksen tutkimus rahoitetaan ulkopuolisella, pääosin projektikohtaisella rahoituksella. Tutkimusprojektit hyödyttävät myös laboratorion opetusta uuden opetuksessa käytettävän tiedon tuottamisen kautta, mutta myös tarjoamalla opiskelijoille näkymiä yritysmaailmaan tutkimusprojekteissa olevien työpaikkojen välityksellä. Yrityselämälle tehtävät harjoitustyöt syventävät teollisuustalouden opetusta. Teollisuustalouden laboratoriossa työskentelee 4 professoria, 3 opettavaa tutkijaa, assistentti, toimistosihteeri sekä BIT-Tutkimuskeskuksen puolella noin 60 teollisuustalouden tutkimushenkilökuntaan kuuluvaa henkilöä. Graduate School (Tuotantotalouden valtakunnallinen tohtoriohjelma) Tuotantotalouden tohtoriohjelma on valtakunnallinen tutkijankoulutusohjelma, jossa ovat mukana Suomen viisi tuotantotalouden yksikköä. Tohtoriohjelmalla on kiinteä yhteys korkeakoulujen jatkokoulutukseen ja tutkimustyöhön. Tohtoriohjelman johtoryhmä on määritellyt kaikkien tuotantotaloutta pääaineenaan opiskelevien jatko-opiskelijoiden kuuluvan Tuotantotalouden valtakunnallisen tohtoriohjelman piiriin. Tohtoriohjelman ydinjoukon muodostavat Opetusministeriön ja Suomen Akatemian rahoituksella palkatut jatko-opiskelijat. Kiinteästi tohtoriohjelmassa ovat mukana myös korkeakoulujen rahoituksella palkatut assistentit ja maksullisen palvelutoiminnan varoilla (TEKES, SITRA, EU-tutkimusohjelmat ja teollisuus) palkatut tutkijat sekä ExIMAn InPhD -ohjelmassa opiskelevat tohtoriopiskelijat. Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Työpsykologian ja johtamisen laboratorion opetus- ja tutkimustoiminta keskittyy tarkastelemaan yritysten ja yhteisöjen toiminnan inhimillisiä ja sosiaalisia piirteitä. Arjen johtamistyössä yritysten tekniset, taloudelliset ja inhimilliset osajärjestelmät ovat voimakkaasti kytkeytyneitä toisiinsa, eikä niitä voi erottaa tahi johtaa toisistaan irrallisina. Laboratorion tehtävä on tutkia tätä systeemien kokonaisuutta ja sitä kuinka inhimilliset tekijät ja ilmiöt vaikuttavat organisaatioissa, sekä sitä kuinka syntynyttä tietoa voidaan hyödyntää yritysten kehittämisessä ja johtamisessa. Tällä hetkellä Työpsykologian ja johtamisen laboratorion keskeisiä tutkimusaiheita ovat inhimillinen pääoma, palkitseminen, muutos organisaatioissa, strategian toteuttaminen organisaatioissa sekä hajautuneet organisaatio- ja tiimiratkaisut ja niiden johtaminen. Laboratorion tutkimus- ja opetustoiminnan välillä on vahva yhteys: useat laboratorion tutkijat osallistuvat opetustyöhön ja laboratorion perus- ja jatko-opiskelijat kytkeytyvät laboratoriossa tehtävään tutkimukseen harjoitustöiden, opinnäytetöiden ja tutkimusprojektitehtävien kautta. Laboratoriossa on kolme professuuria, joiden opetusaloja ovat organisaation kehittäminen ja johtajuus, tiedon ja osaamisen johtaminen sekä sosiotekniset työjärjestelmät. Kolmen professorin lisäksi laboratoriossa työskentelee lehtori, kaksi assistenttia, kaksi puolipäiväistä toimistosihteeriä sekä yli 50 projektitutkijaa (osa Työpsykologian tutkimushankkeista on organisoitu BIT-tutkimuskeskuksen kautta) Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorio - 3 -

8 Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorio keskittyy strategian, yrittäjyyden ja kansainvälisen liiketoiminnan ohella teknologian hallinnan, uuden liiketoiminnan kehittämisen, pääomasijoittamisen, kansantaloustieteen ja markkinoinnin opetukseen sekä tutkimukseen. Kansainvälisen ulottuvuuden ohella yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorion toiminnassa tulee vahvasti esille vuorovaikutus opiskelijoiden ja yritysmaailman välillä. Opetukseen sidotut yrityksille tehtävät käytännön harjoitustyöt uudistavat opetusta jatkuvasti yritysten strategisen suunnittelun ja kansainvälisten toimintojen tarpeiden mukaisesti. Toisaalta korkeakoulun puolelta tuleva asioiden syvällisempi systemaattinen tarkastelu on arvokasta yrityksille. Opetuksessa strategisen suunnittelun puolella yritysten teknologisten osaamisalueiden dynaamisen kehittämisen tutkimus kytkee laboratorion toiminnan tiiviisti Teknillisen korkeakoulun vahvimpiin osaamisalueisiin. Tutkimuksessaan laboratorio pyrkii kansainväliseen huippulaatuun, ja tekee tutkimusta yhteistyössä tutkimuspainopistealueiden johtavien tutkimusinstituutioiden ja tutkijoiden kanssa. Laboratorion tutkimusalojen uusimmat löydökset otetaan myös mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan opetukseen. Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratoriossa työskentelee 5 professoria, 3 opettavaa tutkijaa, assistentti, suunnittelija, toimistosihteeri sekä muuta tutkimus- ja opetushenkilökuntaa. Lahden keskus Teknillisen korkeakoulun Lahden keskus tuottaa tiedekorkeakoulun tutkimus-, koulutus- ja kehittämispalvelut Lahden alueelle. Lahden keskuksen ansiosta Lahdessa voi suorittaa diplomiinsinööritutkinnon, lisensiaattitutkinnon tai tohtoritutkinnon siten, että kaikki opiskelu tapahtuu Lahdessa. Suurin osa Lahden keskuksen opiskelijoista ei tähtää tutkintoon. He osallistuvat avoimeen yliopisto-opetukseen sekä erilaisiin täydennyskoulutusohjelmiin. Lisäksi keskuksen erityistehtävänä on edistää paikallisen elinkeinoelämän kehitystä. Teknillisen korkeakoulun Lahden keskus on toiminut vuodesta Vuoden 2005 alussa keskuksessa työskenteli noin 60 henkilöä. Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksessa on kolme professuuria: laatujohtaminen, teollisuuden kehittäminen ja johtaminen sekä ympäristö- ja laatujohtaminen. 1.5 Muut yksiköt Executive School of Industrial Management - ExiMa ExiMan (Executive School of Industrial Management) on teollisuuden jatkokoulutukseen suuntautunut tohtorin valmennusohjelma (Industrial PhD-Program, InPhD). Ohjelma on tarkoitettu teollisuuden ja teknisten palvelualojen tuotannon, tuotekehityksen ja teknologiakehityksen keskijohdossa tai keskeisissä asiantuntijatehtävissä olevien koulutukseen. Tavoitteena on antaa valmiudet ratkaista teollisuuden haasteellisia kehitystehtäviä ja mahdollistaa intensiiviset opinnot osittain työn lomassa. Väitöskirja tehdään oman työnantajan haasteellisiin ja kilpailuedun kannalta merkittäviin kehityskohteisiin liittyen. Oleellista on kolmikantainen sitoutuminen hankkeeseen: opiskelija itse, tutkimusta rahoittava yritys ja ExiMan ohjaava professori. Pääsyvaatimuksena on tuotantotalouden osaston jatko

9 opiskeluvaatimusten täyttäminen, kokemus teollisuuden tai palvelualojen tehtävistä ja työnantajan sitoutuminen kehityshankkeeseen sekä ExiMan hakuprosessin erityisvaatimukset. ExiMassa työskentelee kehitysjohtaja, opettava tutkija sekä ohjelmakoordinaattori. BIT-Tutkimuskeskus Osaston kanssa läheisessä yhteistyössä toimii vuonna 1987 perustettu BIT Tutkimuskeskus (entinen TAI Tutkimuslaitos), joka on TKK:n suurin tutkimusyksikkö. Se toteuttaa suuren osan Tuotantotalouden ja Tietotekniikan osastojen tutkimusprojekteista. BIT:n toimitilat ovat pääosin yhdessä Tuotantotalouden osaston kanssa TUAS-talossa, mutta osa projekteista toimii Tietotekniikan talossa ja Lahdessa. BIT Tutkimuskeskus kehittää suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja tuottavuutta parantavia toimintamalleja, menetelmiä ja teknologiaa. Kehitystyön kohteena ovat tuotantojärjestelmät, joissa inhimillinen toiminta yhdistyy tietotekniikkaan ja tuotantotalouteen. BIT toimii pääosin ulkoisen rahoituksen varassa. Suurimmat rahoittajat ovat TEKES, Suomen Akatemia, yritykset sekä EU-komissio, ESR, Työministeriö ja Työsuojelurahasto. BIT Tutkimuskeskuksessa työskentelee noin 130 tutkimushenkilöstöön kuuluvaa, johtaja, sekä 4 talous- ja henkilöstöhallinnon hoitajaa. 1.6 Osaston kirjasto Teknillisen korkeakoulun pääkirjasto on koko maan teknillinen keskuskirjasto. Se on avoinna lukukausien aikana ma-pe 8-20, la 9-16 ja kesäaikaan ma 8-18, ti-pe Lainaustoimiston puhelinnumero on Teemu-tietokanta sisältää tiedot myös eri osastojen ja laboratorioiden kirjoista ( Tuotantotalouden osaston kirjasto sijaitsee TUAS-talossa, Otaniementie 17, (PL 5500), TKK. Kirjasto on avoinna lukukausien aikana ma-to 9-16 ja pe 9-15 ja kesäaikana ma-pe Kirjaston puhelinnumerot ovat: ja Tuotantotalouden kirjastossa on voimassa rajoitettu lainausoikeus, mikä tarkoittaa sitä, että vain osaston henkilökunnalla ja opiskelijoilla (myös jatko- ja sivuaine-opiskelijoilla) on oikeus lainata tuotantotalouden kirjastosta. Opiskeluoikeudesta vaaditaan todistus, esim. opintosuoritusote, josta näkyy sivuaineoikeutesi tai JOO-/erillisopiskelijaoikeutesi. Lukuoikeus on kaikilla. Samoin tuotantotalouden omia raportteja ja väitöskirjoja lainataan kuitti-lainana kaikille. Diplomitöitä ja lehtiä ei lainata. Tuotantotalouden kirjastoon tulevien paperilehtien lista löytyy kirjaston kotisivuilta Pääkirjasto pitää yllä e-lehtiä. Tuotantotalouteen liittyvää kirjallisuutta on näiden kirjastojen lisäksi Helsingin yliopistolla ja Helsingin kauppakorkeakoululla. Niistä saa tietoa Linda-tietokannasta, TKK:n pääkirjaston henkilökunnalta ja teekkarikalenterista. 1.7 Osaston yhteystiedot Osaston osoite: Otaniementie 17, Espoo (PL 5500, TKK) (TUAS-talo) Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@tkk.fi Osaston kotisivu on:

10 1.7.1 Osaston johto osastonjohtaja, professori Paul Lillrank, , osastonjohtajan sihteeri Pirjo Ruuskanen , osaston varajohtaja, professori Hannele Wallenius, , osaston hallintopäällikkö Paula Enström - yleishallinto, virantäytöt, talous- ja henkilöstöhallinto, , Opintopalvelut opintojen suunnittelija Tarja Timonen - perus- ja jatko-opinnot, kansainväliset asiat, , opintosihteeri Anne Johansson - yleinen opintoneuvonta, opintorekisteri, tutkinnon rakenteet ja tutkintotodistukset, , (tuta.kanslia@tkk.fi) toimistosihteeri Pia Dahlin - yleinen opintoneuvonta, opintorekisteri, JOO/erillisopinnot, , (tuta.kanslia@tkk.fi) opintoneuvoja Eveliina Koski - tuotantotalouden opintosuunta, kv-neuvoja Taija Rajala - kansainvälisten asioiden opintoneuvonta, harjoitteluneuvoja N.N. - harjoitteluneuvonta, Kirjastopalvelut: kirjastoamanuenssi Jaana Vuopala - vuosilomalla ja vuorotteluvapaalla , , Vs. kirjastoamanuenssi Annikki Huttunen - osaston kirjaston toiminnan kehittäminen, asiakaspalvelu, , kirjastosihteeri Leena Mellavuo-Aarnio - osaston kirjaston asiakaspalvelu, julkaisurekisterin ylläpito, , Vahtimestaripalvelut: vahtimestari Mervi Sillman - vahtimestaripalvelut, , vahtimestari Leena Kadenius - vahtimestaripalvelut, , vahtimestari Taina Liukkonen - vahtimestaripalvelut, ,

11 2 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkintoon (alempaan perustutkintoon) vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintoon (ylempään perustutkintoon) vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. 2.1 Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin

12 Alemman tutkinnon rakenne Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P 80 op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Kuva 1 Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); sekä kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op). Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelmissa alempaan perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu kolme laaja-alaista perusmoduulia, jolloin tutkinnossa ei eritellä pää- ja sivuainetta. Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä: Perusopinnot (80 op) antavat kaikissa insinöörialojen tutkinto-ohjelmissa vahvan matemaattisluonnontieteellisen pohjan opinnoille. Teknillisessä korkeakoulussa voi myös suorittaa perusaineissa, matematiikassa, fysiikassa ja tietojenkäsittelyssä normaalia laajemmat opintokokonaisuudet. Nämä perusaineiden laajan oppimäärän opinnot korvaavat tällöin tutkinto-ohjelman tavanomaiset perusopinnot. Ohjelmaan kutsutaan vuosittain 10 % uusista - 8 -

13 opiskelijoista valintamenestyksen perusteella. Ohjelmaan voi lisäksi erikseen hakea. Ks. Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 8. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan tutkintosäännön 9 :n edellyttämän vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe

14 Seuraavat kurssit täyttävät tutkintosäännön vaatimukset pakollisesta vieraasta kielestä. Englanti Kie Englannin kielen tasokoe (2-3 op) Kie Englannin ääntämisharjoituksia (1 op) Kie Aktivoi englantisi (V, 1-3 op) Kie Teknisen englannin luku- ja keskustelukurssi I (3 op) Kie Teknisen englannin luku- ja keskustelukurssi II (2-3 op) Kie Lukemisesta kirjoittamiseen (1 op) Kie Englanniksi kirjoittamisen perusteet 1 (1 op) Kie Englanniksi kirjoittamisen perusteet 2 (1 op) Kie Tieteellisen englannin kirjoituskurssi (2 op) Kie Kokoustekniikka ja neuvottelutaito (1-2 op) Kie Tiedottavat esitelmät (2-3 op) Kie Suostuttelevat esitelmät (2-3 op) Kie Väittelytaito (2-3 op) Kie Työnhaku englanniksi (1 op) Kie Liike-elämän kirjoitusviestintä (2 op) Espanja Kie Espanja 5 A (2 op) Kie Espanja 5 B (2 op) Kie Espanja 6 A (2 op) Kie Espanja 6 B (2 op) Kie Latinalaisen Amerikan kulttuurit 1 (1 op) Kie Latinalaisen Amerikan kulttuurit 2 (1 op) Kie Espanjan keskustelukurssi 1 (1 op) Kie Espanjan keskustelukurssi 2 (1 op) Kie Tekniikan espanja 1 (2 op) Kie Tekniikan espanja 2 (2 op) Kie Espanjaa itsenäisesti 1 (1 op) Kie Espanjaa itsenäisesti 2 (2 op) Kie Espanjankielistä kaunokirjallisuutta 1 (1 op) Kie Espanjankielistä kaunokirjallisuutta 2 (2 op) Kie Espanjankielinen elokuva 1 (2 op) Kie Espanjankielinen elokuva 2 (2 op) Ranska Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Ranska 5A (2 op) Ranska 5B (2 op) Ranska 6A (2 op) Ranska 6B (2 op) Ranska 7A (2 op) Ranska 7B (2 op) Ranska 8A (2 op) Ranska 8B (2 op)

15 Kie Liike-elämän ranskaa 1 (2 op) Kie Liike-elämän ranskaa 2 (2 op) Kie Liike-elämän ranskaa 3 (2 op) Kie Liike-elämän ranskaa 4 (2 op) Kie Tekniikan ranskaa 1 (2 op) Kie Tekniikan ranskaa 2 (2 op) Kie Tekniikan ranskaa 3 (2 op) Kie Tekniikan ranskaa 4 (2 op) Kie Civilisation française 1 (1 op) Kie Civilisation française 2 (1 op) Kie Civilisation française 3 (1 op) Kie Civilisation française 4 (1 op) Kie Français pour les stagiaires 1 (1 op) Kie Français pour les stagiaires 2 (1 op) Kie Français pour les stagiaires 3 (1 op) Kie Français pour les stagiaires 4 (1 op) Kie Ranskaa itsenäisesti 1 (1 op) Kie Ranskaa itsenäisesti 2 (2 op) Kie Grammaire française 1 (2 op) Kie Grammaire française 2 (2 op) Kie Ranskankielistä kaunokirjallisuutta 1 (2 op) Kie Ranskankielistä kaunokirjallisuutta 2 (2 op) Kie Kirjallista viestintää ranskaksi 1 (1 op) Kie Kirjallista viestintää ranskaksi 2 (2 op) Kie Ranskan kielen ääntäminen 1 (2 op) Kie Ranskan kielen ääntäminen 2 (2 op) Kie Francophonie 1 (1 op) Kie Francophonie 2 (1 op) Teknisten alojen erikoiskursseja: Kie Architecture (2 op) Kie Chimie technique (2 op) Kie Génie électrique (2 op) Kie Génie mécanique (2 op) Kie Génie informatique (2 op) Kie Physique et mathématiques (2 op) Kie Transformation du bois (2 op) Japani Kie Japani 5 A (2 op) Kie Japani 5 B (2 op) Kie Japani 6 A (2 op) Kie Japani 6 B (2 op) Kie Tekniikan japani 1 A (1 op) Kie Tekniikan japani 1 B (1 op) Kie Tekniikan japani 2 A (1 op) Kie Tekniikan japani 2 B (1 op) Kie Japanilaista kulttuuria (2 op)

16 Kie Japanilainen yhteiskunta (2 op) Kie Japaninkielistä ammattikirjallisuutta (2 op) Kie Japaninkielistä kaunokirjallisuutta (2 op) Kie Japaninkielinen kirjallinen viestintä (2 op) Kie Joukkoviestintä japania (2 op) Kie Liike-elämän japania (2 op) Kie Tekniikan sanastoa japanin kielessä (2 op) Kie Teknisen japanin lukukurssi (2 op) Kie Vientikaupan japania (2 op) Kie Ympäristöalan japania (2 op) Kie Tutorointi japanin kielellä (1 op) Venäjä Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Venäjä 6B (2 op) Liike-elämän venäjää 1 (2 op) Liike-elämän venäjää 2 (2 op) Liike-elämän venäjää 3 (1 op) Talouselämän venäjää 1 (2 op) Talouselämän venäjää 2 (2 op) Joukkoviestinnän venäjää 1 (2 op) Joukkoviestinnän venäjää 2 (1 op) Tieteen ja tekniikan venäjän tekstikurssi 1 (2 op) Tieteen ja tekniikan venäjän tekstikurssi 2 (1 op) Tekniikan venäjää 1 (2 op) Tekniikan venäjää 2 (1 op) Venäjän kirjallisuutta 1 (1 op) Venäjän kirjallisuutta 2 (2 op) Venäjän maantuntemusta 1 (1 op) Venäjän maantuntemusta 2 (1 op) Venäjää itsenäisesti 2 (2 op) Saksa Kie Saksa 5A (2 op) Kie Saksa 5B (2 op) Kie Saksa 6A (2 op) Kie Saksa 6B (2 op) Kie Median saksaa (2 op) Kie Saksan kirjallinen viestintä (2 op) Kie Landeskunde-kurssi 1 (1 op) Kie Landeskunde-kurssi 2 (1 op) Kie Saksan kaunokirjallisuutta 1 (2 op) Kie Saksan kaunokirjallisuutta 2 (2 op) Kie Liike-elämän saksaa (2 op) Kie Vientikaupan saksaa (2 op) Kie Suullista viestintää (2 op) Kie Saksaa itsenäisesti 1 (1 op) Kie Saksaa itsenäisesti 2 (2 op) Kie Tekniikan saksan tekstikurssi (2-3 op)

17 Kie Tekniikan saksaa 1 (2 op) Kie Tekniikan saksaa 2 (2 op) Kie Arkkitehtien saksaa (2 op) Kie Elektroniikka-alan saksaa (2 op) Kie Energiatekniikan saksaa (2 op) Kie Kemistien saksaa (2 op) Kie Konetekniikan saksaa (2 op) Kie Puunjalostusalan saksaa (2 op) Kie Rakentajien saksaa (2 op) Kie Sähkövoimatekniikan saksaa (2 op) Kie Ympäristötekniikan saksaa (2 op) Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta löydät osoitteesta ja vieraan kielen suorittamisesta osoitteesta Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Harjoittelusta lisää luvussa Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: tieteen metodiikan opinnoista (10 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op). Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin

18 Erikoismoduuli (20 op) voi olla osaston suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön osasto hyväksyy. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2 Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä osasto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä lisää luvussa

19 Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto ) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulu tutkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää kappaleessa

20 3 TUOTANTOTALOUDEN OSASTON TUTKINTO-OHJELMA 3.1 Tuotantotalouden tutkinto-ohjelman tavoitteet Tavoitteet Teknilliselle korkeakoulutukselle on asetettu tavoitteita sekä asetuksessa teknillis-tieteellisestä tutkinnosta että Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä. Seuraavat tavoitelistat on laadittu ohjaamaan opiskelijoiden opiskelua. Näitä tavoitteita olisi hyvä aika ajoin pysähtyä miettimään opintojen edistyessä. Opintojensa aikana tuotantotalouden diplomi-insinöörin tulisi saavuttaa seuraavat valmiudet: 1. Valmiudet teknillis-tieteelliseen toimintaan - teoreettinen, käytännöllinen ja asenteellinen perusvalmius Valmius itsenäiseen tieteellisen tiedon hankintaan Valmius itsenäiseen tieteellisen tiedon arviointiin Valmius tieteellisten ongelmien ratkaisemiseen Valmius tuottaa uutta tietoa Valmius käyttää tieteellistä tietoa yhteiskunnan ongelmien ratkaisemisessa Valmius soveltaa tieteellistä tietoa Valmius tieteellisen ja teknillisen kehityksen seuraamiseen Valmius tutkimustyöhön Teoreettiset ja menetelmälliset valmiudet taloustieteissä, työtieteissä, tietojenkäsittelyssä ja näihin liittyvissä suunnittelumenetelmissä erityisesti tekniikan soveltamiseen ja hyväksi käyttöön liittyvien ongelmien yhteydessä 2. Valmiudet ammatilliseen toimintaan Valmius perehtyä teknillisiin ongelmiin Valmius käyttää tieteellistä tietoa ammatillisessa toiminnassa tekniikan ja teknisten tieteiden alalla esiintyvien ongelmien ratkaisuun Tehdä perusteltuja ratkaisuja tekniikkaa koskevissa yleisissä kysymyksissä Suorittaa tavallisimpia tehtäviä koulutusohjelman perustana olevalla ammatillisella tehtäväalueella Kehittää ammatillista tehtäväaluetta Valmius teknillis-tieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin Valmius monipuolisiin tehtäviin ja näin mahdollisuus siirtyä tehtävistä toiseen Laaja perehtyneisyys yrityksen eri osatoimintoihin, kuten atk, henkilöstöhallinto, tuotantotekniikka, markkinointi ja talous sekä ymmärrys näiden niveltymisestä toisiinsa sekä kytkeytymisestä kansantalouteen Teoreettinen valmius sekä sovellusvalmius sellaisiin tehtäviin, joissa edellytetään tekniikkaan ja tuotantotoimintaan liittyvien markkinointi-, tuotanto-, taloussuunnittelu,

21 henkilöstöhallinto-, organisaatio-, työntutkimus- ja tietojenkäsittelyongelmien käsittelyä ja ratkaisua Syvällinen valmius vaativienkin tehtävien suorittamiseen jollain edellä mainituista aloista 3. Valmiudet yhteiskunnalliseen toimintaan Kokonaiskuva tieteen ja teknologian yhteiskunnallisista tehtävistä, asemasta ja vaikutuksista, yhteiskunnan, tieteellisteknillisen kehityksen ja luonnonvarojen käytön välisistä riippuvuuksista Kokonaiskuva teknisten ratkaisujen vaikutuksista työolosuhteisiin, ympäristöön, sosiaalisiin rakenteisiin, taloudelliseen toimintaan ja koko yhteiskuntaan Kyky arvioida tekniikkaan liittyvien toimenpiteiden vaikutusta ihmisen elinympäristöön ja yhteiskuntaan Valmius toimia kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä sivistystä edistäen ja yksilön perusoikeuksien puolesta 4. Muut valmiudet Kyky ryhmätyöskentelyyn Kyky viestintään Suullinen ja kirjallinen viestintävalmius Tarvittava kielitaito Kyky luovaan toimintaan Teoreettiset ja metodiset perusvalmiudet oman alan jatko-opintojen aloittamiseen Valmius jatkuvaan opiskeluun Valmius yrittäjyyteen Tuotantotalouden koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa yrityselämää kokonaisvaltaisesti ymmärtäviä diplomi-insinöörejä. Tavoitteena on rakentaa vankka tuotantotaloudellinen osaaminen insinööri- ja luonnontieteiden taitojen lisäksi. Tekniikan, talouden ja ihmisosaamisen yhdistäminen antavat mahdollisuuden ymmärtää ja kehittää yrityksen reaaliprosessia sekä strategiaa. Koulutuksen tarkoituksena on lähinnä antaa riittävä valmius monipuolisiin tehtäviin ja näin mahdollistaa myös joustava siirtyminen tehtävästä toiseen. Tuotantotalouden diplomi-insinöörin on perehdyttävä laajasti yrityksen eri osatoimintoihin. Hänen on tunnettava yrityksen tuotanto, markkinointi, talous, henkilöstöhallinto, atk ja muut tukitoiminnot sekä ymmärrettävä näiden niveltyminen toisiinsa ja kytkeytyminen kansantalouteen. Laaja-alaisten ja kokonaisvaltaisten opintojen lisäksi tuotantotalouden opinnoissa korostuvat käytännölliset ja useimmiten yrityselämässä tehdyt harjoitustyöt. Näiden kautta opiskelijat saavat kosketusta tulevaan työelämään sekä tuovat uusinta liiketaloudellista tietoa ja taitoa yritysten jokapäiväisiin ongelmiin. Tyypillisiä myös teknisiä tietoja vaativia tehtäväkenttiä, joihin tuotantotalouden koulutusohjelma tähtää, ovat esimerkiksi:

22 Tuotantojärjestelmien ja tuotannonohjauksen suunnittelu Materiaalihallinto eli logistiikka Laatujohtaminen Markkinointi Kansainväliset operaatiot Organisaation kehittämistehtävät Henkilöstöhallinto Yritystutkimus Laskentatehtävät Informaatiojärjestelmien suunnittelu Konsultointi Kehittäminen ja rationalisointi Projektitoiminta, projektien vetäminen Opetus ja tutkimus Tutkinnon tarkemmasta sisällöstä riippuen saattavat luonnollisesti muunkin tyyppiset tehtäväkentät tulla kysymykseen. Sopiva aineyhdistelmä, johon on sisällytetty teknisiä opintoja yhdeltä tai useammalta alalta, avaa mahdollisuuksia mm. perinteisiin insinööritehtäviin eri aloilta. Koulutusohjelman asettamien yleisten tavoitteiden lisäksi jokaisen opiskelijan olisi hyvä hahmotella omat tavoitteensa. Tämä hahmotelma toimii punaisena lankana esimerkiksi harjoitustyöaiheita valittaessa. Opiskelussaan voi joko keskittyä tietylle alueelle tai pyrkiä monipuoliseen kokonaisuuteen. Oma tietoinen valinta parantaa opintojen laatua ja lisää motivaatiota

23 3.2 Tuotantotalouden kandidaatin tutkinnon rakenne Perusmoduuli: TU901-P Tuotantotalouden perusmoduulin opinnot antavat sekä vahvan matemaattis-luonnontieteellisen pohjan opinnoille että perustiedot tuotantotalouden alueelta. Opinnot sisältävät sekä matematiikan, fysiikan, tietotekniikan ja tuotantotalouden peruskursseja että kielten opintoja. Perusmoduulin opintojaksot ovat yhteisiä kaikille koulutusohjelman opiskelijoille yhteensä 80 opintopistettä. Ohjelman yhteiset opinnot: TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot koostuvat matematiikan viimeisestä pakollisesta kurssista sekä teknisestä kokonaisuudesta. Moduulin kokonaislaajuus on 20 opintopistettä. Tekninen kokonaisuus ja sen valinta Tuotantotalouden opiskelija voi valita erilaisten teknisten kokonaisuuksien välillä, joiden laajuus on vähintään 15 opintopistettä. Nämä kokonaisuudet on tarkoitettu tukemaan myöhemmin luettavan teknisen sivuaineen moduulin kursseja. Kokonaisuuksia on yhteensä seitsemän: 1. Sovelletun matematiikan kokonaisuus 2. Tietotekniikan kokonaisuus 3. Puunjalostustekniikan kokonaisuus 4. Konetekniikan kokonaisuus 5. Sähkötekniikan kokonaisuus 6. Kemian tekniikan kokonaisuus 7. Automaatio- ja systeemitekniikan kokonaisuus On erittäin suositeltavaa opiskella sen alan tekninen kokonaisuus, miltä aikoo lukea teknisen sivuainemoduulin. Monissa teknisissä sivuainemoduuleissa on esitietovaatimuksina saman alan teknisen kokonaisuuden kursseja. Mikäli teknisessä kokonaisuudessa on valinnaisia opintojaksoja kannattaa tarkistaa ajatellun/ajateltujen sivuainemoduulin pakolliset ja suositeltavat esitiedot ja valita teknisen kokonaisuuden valinnaiset kurssit näiden pohjalta. Mikäli luet sivuainemoduulia osastolta, jolta tässä ei tarjota teknistä kokonaisuutta, voit keskustella opintoneuvojan kanssa mahdollisesta henkilökohtaisesta teknisestä kokonaisuudesta. Henkilökohtainen tekninen kokonaisuus voidaan myöntää vain, jos mikään paketti ei todellakaan vastaa sivuainetta. Esimerkiksi sovelletun matematiikan teknistä kokonaisuutta ei saa muokkailla vaihtaen siitä muutamia kursseja toisiin, mutta mikäli opiskelija lukee esim. sivuainetta materiaalitieteiden osastolta, henkilökohtainen kokonaisuus on oikeutettu. Jotkut teknisistä kokonaisuuksista on suunniteltu tietty sivuainekokonaisuus mielessä: sovelletun matematiikan tekninen kokonaisuus valmentaa lähinnä systeemi- ja operaatiotutkimuksen sivuainemoduuleihin ja sähkö- ja tietoliikennetekniikan kokonaisuus vastaavasti tietoliikenteen

24 suuntaan. Mikäli luet Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolta tai Teknillisen fysiikan osastolta jotain täysin muuta sivuainetta, henkilökohtaisesta kokonaisuudesta voidaan keskustella. Henkilökohtainen tekninen kokonaisuus ja kandidaattitutkinnon tekninen sivuainemoduuli hyväksytään yhtä aikaa opintotoimikunnassa. Opiskelijan tulee lukea yksi tekninen kokonaisuus kokonaisuudessaan. Koulutusohjelman malliopinto-ohjelma on suunniteltu siten, että teknistä kokonaisuutta ei ole välttämätöntä valita ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Omien opintojen suunnittelun vuoksi on kuitenkin suositeltavaa harkita teknisen kokonaisuuden valintaa jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Lisätietoja ja neuvoja teknisen kokonaisuuden valintaan saa opintoneuvojalta. Tuotantotalouden perusmoduuli A1: TU100-1 ja Tuotantotalouden jatkomoduuli A2: TU100-2 Tuotantotalouden koulutusohjelmaan valituilla opiskelijoilla kandidaatin tutkinnon pääaine on yhteinen ja sen muodostavat Tuotantotalouden perusmoduuli A1: TU100-1 ja Tuotantotalouden jatkomoduuli A2: TU Kyseisten moduulien tavoitteena on tarjota syvempää tietoa koulutusohjelman keskeisistä aihepiireistä. Molemmat moduulit ovat laajuudeltaan 20 opintopistettä. Koska pääaine on kaikille osastomme opiskelijoille yhteinen kandidaatintutkinnossa ei sitä tarvitse erikseen valita/anoa. Sivuaineen perusmoduuli B1 Tuotantotalouden koulutusohjelman kandidaatin tutkinnossa on suoritettava jonkin teknisen aineen perusmoduuli tai jatkomoduuli, jonka laajuus on 20 opintopistettä. Teknisen perusmoduulin esitietoja on pyritty sijoittamaan teknisiin kokonaisuuksiin. Muiden koulutusohjelmien tarjoamia teknisiä sivuainemoduuleja on kerätty opinto-oppaan lukuun 11. Opiskelijan ei kuitenkaan kannata pelkästään tyytyä tähän, vaan hän voi myös valita oman sivuaineen opetusohjelman tarjoamista teknisistä moduuleista. Mikäli sivuainemoduulia ei ole esitetty tuotantotalouden opinto-oppaassa tai sen rakenne poikkeaa oppaassa esitetystä, opiskelijan tulee hyväksyttää haluamansa sivuainekokonaisuus tuotantotalouden opintohallinnossa. (katso Anojan opas 7.3 ) Henkilökohtaisiin teknisiin sivuainemoduuleihin ei hyväksytä TU-alkuisia kursseja eikä yleensä muiden kuin teknisten korkeakoulujen teknisiä aineita. Ei-tekniset sivuaineet Tuotantotalouden opintotoimikunta on kokouksessaan 9/01 päättänyt, ettei Teknillisen korkeakoulun oikeustieteellisiä sivuaineita voida lukea teknisiksi sivuaineiksi. Samoin Uudet liiketoiminnat digitaalisessa taloudessa ja Ohjelmistoliiketoiminta eivät lukeudu teknisiin sivuaineisiin. Kiinteistöjohtaminen, Kiinteistötalous- ja arviointi sekä Rakentamistalous voidaan laskea teknisiksi sivuaineiksi, jos opiskelija on suorittanut rakennustekniikan teknisen kokonaisuuden. Sivuainerakenne pitää erikseen hyväksyttää opintoneuvojalla ellei sivuainetta ole esitelty tuotantotalouden osaston opinto-oppaassa

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2006-2007

OPINTO-OPAS 2006-2007 Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Espoo 2006 OPINTO-OPAS 2006-2007 Toimittanut: Tuotantotalouden osaston kanslia Opintoimisto 1 1. OSASTON ESITTELY... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Toimikunnat, työryhmät ja henkilöstö...

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne Tutkinnon uudistus Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin tutkintojen tavoitteet ja rakenne HUOM: tämä kalvosarja ei edusta mitään virallista kantaa. Se perustuu Nevanlinnan vetämässä tavoitetyöryhmässä

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tuotantotalouden kandidaattivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tuotantotalouden pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9. Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2005-2006 Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.2006 Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30 op) Tieteen

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2007-2008

OPINTO-OPAS 2007-2008 Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Espoo 2007 OPINTO-OPAS 2007-2008 Toimittanut: Tuotantotalouden osaston kanslia Opintoimisto Hyvä Tuotantotalouden Opiskelija, Tuotantotalouden opinnot palvelevat kolmea

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ 608 PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ TKK:ssa on vuodesta 1995 voinut suorittaa erityisen perusaineiden laajan oppimäärän. Ohjelmassa opiskeleville matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan opetus on laajempaa

Lisätiedot

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2009-2010 Opintoneuvoja Teemu Meronen 10.9.2009 (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 17.6.2013. (Muutokset 4.11.2013 ja 18.5.2015 mukaan lukien) I Yleisiä säännöksiä 1 Tehtävä Aalto-korkeakoulusäätiön

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö 1 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Täydennetty 9.9.2013 ja 2.2.2015 1 Yleisiä säännöksiä 1

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2008-2009 Opintoneuvoja Teemu Meronen 29.10.2008 (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Espoo 2008 OPINTO-OPAS 2008-2009 Toimittanut: Tuotantotalouden tutkinto-ohjelman kanslia Opintotoimisto Rakkaat fuksit, Tervetuloa Teknilliseen korkeakouluun! Tervetuloa

Lisätiedot

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 30.8.2018 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset

Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset 1 Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset (jatkotutkintoja koskevat määräykset löytyvät jatkotutkintojen opetussuunnitelmista) Teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista tutkinnoista ja opinnoista

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Koulutuksen kehittämistyöryhmän tilaisuus 3.6.2013 Marjo Immonen

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Tekniikan alan kieliopinnot

Tekniikan alan kieliopinnot Tekniikan alan kieliopinnot 29.8.2019 HANNA SNELLMAN / OPINTOASIAT KIELIKESKUS Kielikeskus Linginno KIELTEN OPETUSTA KAIKILLE AKATEEMISILLE YKSIKÖILLE suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 34 4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 4.1. DI-koulutusohjelmien rakenne ja tutkinnon suorittaminen Koulutusohjelman opintojen yleinen rakenne on Tampereen teknillisessä

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Janne Käki

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Janne Käki Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2007-2008 Opintoneuvoja Janne Käki 7.5.2007 Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30 op) Tieteen metodiikka M (10 op) Vapaasti valittavat

Lisätiedot

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 31.8.2017 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tietotekniikan kandivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tietotekniikan pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Yli 7 vuotta vanhoilla

Lisätiedot

Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot

Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot Helena Varmajoki Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot 26.8.2015 Teknillinen tiedekunta Materiaali verkossa: Opiskelijat -> Opinnot ja opiskelu -> Uudelle opiskelijalle -> Orientaatiopäivät

Lisätiedot

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Espoo 2009 OPINTO-OPAS 2009-2010 Toimittanut: Tuotantotalouden tutkinto-ohjelman kanslia Opintotoimisto Rakkaat fuksit, Tervetuloa Teknilliseen korkeakouluun! Tervetuloa

Lisätiedot

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma ssa opiskellaan suomea ja ruotsia aidosti kaksikielisessä ympäristössä. Ohjelmaan sisältyy kolme pääainetta: suomenkieliset opiskelevat pääaineenaan ruotsia, ruotsinkieliset joko ruotsia äidinkielenä tai

Lisätiedot

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö Teknillistieteellisen alan kieliopinnot 31.8.2017 Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat

Lisätiedot

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS PL 4600, 90014 Oulun yliopisto p. 029 448 2920 http://www.oulu.fi/kauppakorkeakoulu/ HOPS henkilökohtainen opintosuunnitelma Pelkkää KTM-tutkintoa suorittamaan siirtyvät opiskelijat Nimi: Opiskelijanumero:

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Perustieteiden akateemisessa komiteassa 14. päivänä kesäkuuta 2011. 1 luku Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston perustieteiden

Lisätiedot

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT TEKNILLINEN KORKEAKOULU REHTORIN PÄÄTÖS 15.6.2005 VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT Teknillisen korkeakoulun rehtori on tänään tekemällään päätöksellä hyväksynyt liitteenä olevan tutkintorakennetyöryhmän

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden akateemisessa komiteassa 6. päivänä kesäkuuta 2011. 1 LUKU Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston insinööritieteiden

Lisätiedot

Tutkinnon rakenne. Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Heli Järvelä

Tutkinnon rakenne. Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Heli Järvelä Tutkinnon rakenne Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC 5.9.2017 Heli Järvelä Ohjelma 5.9.2017 9:00 9:30 Tavoitteet /Jouni 9:30 10:15 Tutkinnon rakenne & sisältö 10:30 11:15

Lisätiedot

LUT Highway. Avoimen yliopiston väyläopintojen mukaiset opinnot mennessä. Elokuu 2018 LUT Highway 2

LUT Highway. Avoimen yliopiston väyläopintojen mukaiset opinnot mennessä. Elokuu 2018 LUT Highway 2 Avoimen yliopiston väyläopintojen mukaiset opinnot 31.5.2019 mennessä 2 väyläohjelma Ohjelmassa aloittaa opiskelijoita Kauppatiede 39 Tuotantotalous 26 Tietotekniikka 14 Energiatekniikka 3 Ympäristötekniikka

Lisätiedot

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/5 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTO-OPAS 2003-2004, luvut 1 10 ( (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/estopas2003/index.htm) (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/tltopas2003/index.htm)

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad & opintojen ohjaajat Info

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad & opintojen ohjaajat Info Vaihto-opinnot ulkomailla Mari Trinidad & opintojen ohjaajat Info 10.4.2019 Vaihto-opinnoista yleisesti Vaihdossa suoritetut opinnot hyväksytään joko kandidaatin tai maisterin tutkintoihin (ainakin vähintään

Lisätiedot

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tuotantotekniikan laitos 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA 15.1. Tavoitteet 167 Tietoliikenne-elektroniikan koulutusohjelma tuottaa tietoliikennelaitteistojen ja -järjestelmien kehittämiseen,

Lisätiedot

Tavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet.

Tavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet. 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 365 3234 email: juhani.katainen@cc.tut.fi Osaston

Lisätiedot

Täydennyskoulutusohjelman esittely

Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma 70 op Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 ohjelman Lahdessa klo 15.45 alkaen Koulutuspäällikkö Tuuli Ikäheimonen Ohjelman sisältö KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma

Lisätiedot

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA 164 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Vastuuhenkilö: Markku Renfors, koulutusohjelman johtaja, professori Huone: TG108 Puhelin: 31153937 markku.renfors@tut.fi Päivi Salo, osaston sihteeri

Lisätiedot

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken 25.8.2016 Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman Koulutusohjelman opinnot Amanuenssi Hanna Snellman (Fabriikki F3428B) puh.

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 28 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 email: juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

Alkuorientaatio Orientoivat opinnot Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas (s. 8-18)

Alkuorientaatio Orientoivat opinnot Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas (s. 8-18) Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 24.8.2015 Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas 2015-2016 (s. 8-18) Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences - SIS Opintopäällikkö

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Tutkinnot suoritetaan siten kuin yliopistojen tutkinnoista 19. päivänä elokuuta

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2008 OPINTO-OPAS 2008-2009 Toimittanut: Johanna Mattila Perttu Puska Ville Kivimäki Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1797-674X HELSINKI Edita Prima

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE

KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE 1 T E K N I L L I N E N K O R K E A K O U L U Konetekniikan osasto O P I N T O - O P A S 2 0 0 6-2 0 0 7 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo G-salissa/ TI 4.9. klo G-salissa TERVETULOA!

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo G-salissa/ TI 4.9. klo G-salissa TERVETULOA! PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo 14-15 G-salissa/ TI 4.9. klo 15-16 G-salissa TERVETULOA! Prof. Juhani Pitkäranta (mat.) Prof. Juhani von Boehm (fys.) suunn.

Lisätiedot

O P I N T O - O P A S 2 0 0 7-2 0 0 8

O P I N T O - O P A S 2 0 0 7-2 0 0 8 1 T E K N I L L I N E N K O R K E A K O U L U Konetekniikan osasto O P I N T O - O P A S 2 0 0 7-2 0 0 8 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN

Lisätiedot

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Teknillistieteellisen alan kieliopinnot 30.8.2018 HANNA SNELLMAN / OPINTOASIAT KIELIKESKUS Kielikeskus Linginno KIELTEN OPETUSTA KAIKILLE AKATEEMISILLE YKSIKÖILLE suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2007 OPINTO-OPAS 2007-2008 Toimittanut: Johanna Mattila Eeva Seppä Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1795-844X HELSINKI Picaset Oy Teknillinen korkeakoulu

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo 14.15-16 L-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn. Linda Havola Guru ry. 1 Valintaperusteet

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

Matematiikka. Orientoivat opinnot /

Matematiikka. Orientoivat opinnot / Matematiikka Orientoivat opinnot / 30.8.2011 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot erillisiä

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta.

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta. Tietojenkäsittelytiede Tutkintovaatimukset Perustutkinnot LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (VÄHINTÄÄN 120 OV) 1. Tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärä (vähintään 55 ov) ja kypsyysnäyte

Lisätiedot

O P I N T O - O P A S 2 0 0 8-2 0 0 9

O P I N T O - O P A S 2 0 0 8-2 0 0 9 TEKNILLINEN KORKEAKOULU O P I N T O - O P A S 2 0 0 8-2 0 0 9 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKE- LIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN Toimittanut: Leila Kuusela

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014 282/2014 Valtioneuvoston asetus Poliisiammattikorkeakoulusta Annettu Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN TUOTANTOTALOUDEN SUUNNAN OPINTO-OPAS 2004-2005

TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN TUOTANTOTALOUDEN SUUNNAN OPINTO-OPAS 2004-2005 TEKNILLINEN KORKEAKOULU TUOTANTOTALOUDEN OSASTO TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN TUOTANTOTALOUDEN SUUNNAN OPINTO-OPAS 2004-2005 OPAS TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN TUOTANTOTALOUDEN OPINTOSUUNNAN OPISKELIJOILLE

Lisätiedot

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET 1.10.2010 Sivu 1 / 7 Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

1 OSASTON ESITTELY...

1 OSASTON ESITTELY... 1 1 OSASTON ESITTELY... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 1.3 Osastoneuvosto... 1 1.4 Opintotoimikunta... 2 1.5 Laboratoriot... 2 1.6 Tietotekniikan kirjasto... 3 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET

Lisätiedot

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad Info

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad Info Vaihto-opinnot ulkomailla Mari Trinidad Info 20.4.2017 Vaihto-opinnoista yleisesti Vaihdossa suoritetut opinnot hyväksytään joko kandidaatin tai maisterin tutkintoihin (ainakin vähintään vapaasti valittaviin

Lisätiedot

Tuotantotalouden pääaineinfo

Tuotantotalouden pääaineinfo Tuotantotalouden pääaineinfo 1.4.2014 Klo 9-11 Sali 4301+02 Maija Eronen Opintoneuvoja, LUT Tuotantotalous tuta.opintoneuvoja@lut.fi Agenda 9:15-9:40 Yleisinfo (4301-02) Miksi pääaine valitaan? Miten pääaine

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

V A A S A G A T E W A Y

V A A S A G A T E W A Y V A A S A G A T E W A Y 12.6.2019 Vaasa Gateway 60 op AVOIMEN VÄYLÄ TUTKINTO -OPISKELIJAKSI KAUPPATIETEISSÄ Uusi väylä tutkinto-opintoihin, pilotoidaan lukuvuonna 2019-2020 Väylän kautta avoimen yliopiston

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo L-salissa/ pe 5.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo L-salissa/ pe 5.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo 14-15 L-salissa/ pe 5.9. klo 12-13 L-salissa TERVETULOA! Prof. Juhani Pitkäranta (mat.) Leht. Petri Salo (fys.) suunn. Katriina

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla

Lisätiedot

Ajatuksista, odotuksista ja tavoitteista. Tapani Vuorinen Ohjelmajohtaja

Ajatuksista, odotuksista ja tavoitteista. Tapani Vuorinen Ohjelmajohtaja Ajatuksista, odotuksista ja tavoitteista Tapani Vuorinen Ohjelmajohtaja Koulutusta ohjaavat ajatukset ja tavoitteet Ministeriö Työnantaja Määrälliset tavoitteet Valmiudet Opiskelija Yliopisto Asiantuntija

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikan sivuainekokonaisuudet Matematiikasta voi suorittaa 25, 60 ja 120 opintopisteen opintokokonaisuudet. Matematiikan 25 op:n opintokokonaisuus Pakolliset

Lisätiedot

Tervetuloa johtamiskorkeakouluun! Tilaisuus erillisvalinnassa hyväksytyille ma 2.9. kello Opintokoordinaattori Heli Tontti

Tervetuloa johtamiskorkeakouluun! Tilaisuus erillisvalinnassa hyväksytyille ma 2.9. kello Opintokoordinaattori Heli Tontti Tervetuloa johtamiskorkeakouluun! Tilaisuus erillisvalinnassa hyväksytyille ma 2.9. kello 11-12 Opintokoordinaattori Heli Tontti KTM, tutkinnon rakenne laajuus 120 op tutkinnon suorittamisaika tavoiteaika

Lisätiedot

20. TUTKINTOSÄÄNTÖ. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003)

20. TUTKINTOSÄÄNTÖ. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003) 243 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003) 20. TUTKINTOSÄÄNTÖ PERUSTUTKINNOT 1 Arkkitehdin tutkinto suoritetaan arkkitehtuurin

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo 13.15-15 L-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn. Katriina Korhonen Guru ry. 1

Lisätiedot

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE Sivu 1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Konetekniikan osasto 22.10.2006 LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE 1. OHJEEN TARKOITUS Ohjeen tarkoituksena on antaa jatko

Lisätiedot

Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille

Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen 1.8.2012 aloittaneille opiskelijoille Tampereen yliopiston hallituksen 13.6.2012 hyväksymän ja 1.8.2012 voimaan tulevan tutkintosäännön 33 2 momentin mukaan

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

MONITIETEINEN YLIOPISTO MUUTTAA KOKO ELÄMÄN

MONITIETEINEN YLIOPISTO MUUTTAA KOKO ELÄMÄN MONITIETEINEN YLIOPISTO MUUTTAA KOKO ELÄMÄN Valitse viisaasti valitse oikea tekniikka MIKSI OULUN YLIOPISTO Laajasti vaihtoehtoja Itsesi näköinen kokonaisuus Tiedeyhteisön jäseneksi heti Huippuopetusta

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2006-2007

OPINTO-OPAS 2006-2007 TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2006 OPINTO-OPAS 2006-2007 Toimittanut: Kati Voutilainen Perttu Puska Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1795-844X HELSINKI Picaset Oy Teknillinen korkeakoulu

Lisätiedot

1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT...1 1.1 Tietotekniikan osasto...1 1.1.1 Yleistä...1 1.1.2 Hallinto ja yhteystiedot...

1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT...1 1.1 Tietotekniikan osasto...1 1.1.1 Yleistä...1 1.1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT...1 1.1 Tietotekniikan osasto...1 1.1.1 Yleistä...1 1.1.2 Hallinto ja yhteystiedot...1 1.1.3 Laboratoriot...2 1.2 Automaatio- ja systeemitekniikan

Lisätiedot

TERVETULOA! Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Alansa suunnannäyttäjä

TERVETULOA! Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Alansa suunnannäyttäjä TERVETULOA! Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Alansa suunnannäyttäjä Ingmar Björkman Dekaani Kristiina Mäkelä Varadekaani Aalto-yliopisto Ainutlaatuiseen yhteisöömme kuuluu: 80 000 alumnia 20 000 opiskelijaa

Lisätiedot