KAUTTUAN KESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 EURAN KUNTA KAUTTUAN KESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Selostus koskee päivättyä ja tarkistettua asemakaavamuutosta Vireilletulo Luonnos nähtävillä Ehdotus nähtävillä Kunnanvaltuusto

2 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutoksen keskeinen sisältö Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Pohjavesialue Rakennettu ympäristö Maanomistaja Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat kaavat, suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Muut ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUVAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavamuutoksen tavoitteet Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Katu- ja kunnallistekninen järjestely Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavamuutoksen vaikutukset Kaavamerkinnät ja määräykset ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus sekä seuranta...16

3 3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Kunta Eura 050 Kylä Kauttua 406 Kortteli , Rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialuetta (A R), rivitalojen ja erillisten pientalojen korttelialuetta (A OR), pientalojen korttelialuetta (AO 1), puistoaluetta (P), vesialuetta (W), katua. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Kunta Eura 050 Kylä Kauttua 406 Kortteli , Erillispientalojen korttelialuetta (AO), asuinpientalojen korttelialuetta (AP), rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta (AR), puistoa (VP), vesialuetta (W) ja katualuetta. Asemakaavan muutoksen tunnus: Kaavan laatija REJLERS Oy Aloite tai hakija Euran kunta 1.2. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Euran kunnan Kauttuan alueella, MT 2054 pohjoispuolella, Eurajoen ja Maasillantien välissä. Asemakaavan muutos koskee Kauttuan keskuksen asemakaava-aluetta. Alueen pinta-ala on noin 23,9 ha. Suunnittelualueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Kauttuan keskuksen asemakaavan muutos Kauttuan keskuksen rakennuskaava on vuodelta Kaavan määräykset eivät monelta osin vastaa nykyisen pientaloasumisen tarpeita. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tarkistaa voimassa olevan kaavan määräyksiä ja rakennusoikeuksia vastaamaan nykypäivän tarpeita. Tavoitteena on myös säilyttää maakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (Kauttuan omakotitaloalue) arvot.

4 4 2. TIIVISTELMÄ 3. LÄHTÖKOHDAT 1.4. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Seurantalomake 2. Asemakaavan muutoskartta 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4. Asemakaavan poistokartta 5. Luonnosvaiheen lausunnot, mielipiteet ja vastineet 6. Ehdotusvaiheen lausunnot ja vastineet 7. Satakunnan Museo/Kauttuan Omakotialue, inventointiraportti ja osaraportit 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Kaavatoimikunta on päättänyt kaavoituksen käynnistämisestä Kaavamuutos on kuulutettu vireille Kaavamuutoksen luonnos on ollut nähtävillä Kaavamuutosehdotus on ollut nähtävillä Asemakaavan muutoksen keskeinen sisältö Alueiden kaavamääräykset muutetaan vastaamaan nykyisiä kaavoituskäytäntöjä. Erillispientalojen rakennusoikeudet muutetaan tehokkuusluku -pohjaisiksi, jolloin rakennusoikeudet kasvavat tai vähenevät keskimäärin ±50 k-m 2 tontin koosta riippuen. Alueen maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Kauttuan omakotialue, osoitetaan asemakaavassa suojeltavaksi alueeksi, jonka yleispiirteet ja luonne tulee säilyttää. Alue on tärkeää pohjavesialuetta. Asemakaavaan lisätään määräys, jolla kielletään kaikki pohjaveden laatua ja määrää heikentävät toimenpiteet Asemakaavan toteuttaminen Kaavoitustyötä tehdään vuorovaikutteisessa yhteistyössä kunnan eri hallintokuntien ja kaavakonsultin kanssa Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muutosalue sijaitsee Euran Kauttualla. Alueen pinta-ala on n. 23,9 ha. Alue on Eurajoen ja Maasillantien väliin sijoittuvaa pien- ja rivitaloaluetta niihin liittyvine puistoineen. Ilmakuva alueelta Kiinteistöpalvelu.

5 Luonnonympäristö Maa- ja kallioperä Suunnittelualueen maaperä koostuu luoteeseen suuntautuvista maaperävyöhykkeistä: savesta, karkeasta hiedasta ja hiekasta. Alueen eteläosassa esiintyy myös hiekkamoreenia. Suunnittelualueen kallioperä koostuu Satakunnan Jotunialueen hiekkakivestä sekä tasarakeisesta rapakivigraniitista (Lähde: Geologian tutkimuskeskus). Kasvillisuus Suunnittelualue on pääosin rakentunutta, mutta alueen länsiosassa, Eurajoen rannalla on uudehkoa lehtimetsää. Alueen puistot ovat luonteeltaan niittymäisiä. Rantapuistossa, asuinalueen ja Eurajoen välissä on peltoaukea Pohjavesialue Suunnittelualue sijaitsee pohjavesialueella. Pohjavesialueen veden määrällinen tila on hyvä, mutta kemiallinen tila huono. Pohjavesialue kuuluu riskialueisiin, mutta sillä on valmis suojelusuunnitelma. Luokitukseltaan pohjavesialue on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (Lähde: Ympäristötietokanta Oiva) Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva Kauttuan omakotitaloalue on maakunnallisesti merkittävä laaja jälleenrakennuskauden pientaloalue, joka on palstoitettu v ja rakennettu yhtenäisesti tyyppipiirustusten mukaan luvulla. Asuinrakennusten lisäksi Kauttuan omakotitaloalueeseen liittyy kiinteästi komea kivikoulu vuodelta 1949 sekä nuorisotalo Jukola, joka rakennettiin alun perin lasten seimeksi. Suunnittelualueen ulkopuolelle rajautuvaa koulua on laajennettu alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen 1990-luvulla. Jukolan korttelialue on ehdotusvaiheessa rajattu myös suunnittelualueen ulkopuolelle myöhempää tarkastelua varten. Omakotitaloalueen ympärille on myöhemmin rakentunut kerrostaloja sekä kaava-alueeseen kuuluvia rivitaloja. 5 Näkymä Välitieltä. Kokonaisuutena Kauttuan omakotialue on merkittävä esimerkki sekä teollisuusyhdyskuntien asuntorakentamisesta että osaltaan myös sodanjälkeisestä jälleenrakennuskaudesta. Se liittyy kiinteästi Kauttualle ominaiseen ja historiallisesti tärkeään tehdasalueeseen. Alkuvaiheen tyyppitaloissa on linkki tehdasalueeseen myös suunnittelijoiden kautta (Tuominen, Aspelin). Omakotialue on kokenut etenkin 1900-luvun loppuvuosikymmeninä suuriakin rakennuskohtaisia muutoksia, jotka laskevat kokonaisuuden arvoa. Jatkuessaan muutokset voivat muuttaa alueelle ominaiset erityispiirteet (rakennusmassat, tonttijaot, avoimet pihapiirit) täysin. Alue on kuitenkin edelleen yhtenäinen, ja kohteella on huomattavaa maisemallista merkitystä. (ote alueen inventointiraportista)

6 Palvelut Kauttuan keskustan palvelut sijaitsevat suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä. Euran keskustan palvelut sijaitsevat noin 1,5 kilometrin päässä suunnittelualueesta. Suunnittelualueen vieressä, Maasillantien länsipuolella sijaitsee Kauttuan peruskoulu. Kauttuan päiväkoti sijaitsee liikekeskuksen yhteydessä. Virkistys Suunnittelualueella sijaitsee useita puistoja; niistä suurin Rantapuisto rajautuu lännessä Eurajokeen. Alueen pohjoispuolella sijaitsee muun muassa urheilukenttä. 6 Liikenne Suunnittelualueen eteläpuolella kulkee Turuntie (2054). Suunnittelualueelle liitytään joko Turuntieltä Viertotien tai Maasillantieltä Keskitien kautta. Samansuuntaisina tonttikatuina alueella ovat Rantatie, Peltotie, Keskitie, Välitie ja Harjutie. Tekninen huolto Alueella on kunnallinen vesi- ja viemärijärjestelmä sekä sähköverkko Maanomistaja Suunnittelualueella on kunnallista ja yksityisomistusta Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat kaavat, suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Kauttuan alueella on voimassa Ympäristöministeriön vahvistama Satakunnan maakuntakaava. Maakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä. Maakuntakaava kumoaa alueella voimassa olleen seutukaavan. Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A).

7 7 Muut aluetta koskevat merkinnät: Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (kh2). Kauttuan omakotialue. Merkinnällä on osoitettu maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät kulttuuriympäristöt. Alueeseen sisältyvät merkittävät rakennusperintökohteet on osoitettu kaavaselostuksen liiteosassa B2 karttateknisistä ja mittakaavallisista syistä. Alueen suunnittelumääräyksessä sanotaan, että yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kokonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, että edistetään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja kehittämistä mukaan lukien avoimet viljelyalueet. Kaikista aluetta tai kohdetta koskevista suunnitelmista ja hankkeista, jotka oleellisesti muuttavat vallitsevia olosuhteita, tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kohteen ja siihen olennaisesti kuuluvan lähiympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kohteen kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot sekä huolehdittava, ettei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä edellä mainittujen arvojen säilymistä. Kaupunkikehittämisen kohdevyöhyke (kk). Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutuja, niiden osia tai muita yhdyskuntia koskevia kehittämispolitiikan alueidenkäytöllisiä periaatteita. Merkinnällä osoitetaan myös niitä vyöhykkeitä, joihin kohdistuu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeitä alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita. Matkailun kehittämisvyöhykettä (mv2). Merkinnällä osoitetaan vyöhykkeitä, joihin kohdistuu merkittäviä matkailun kehittämistarpeita. Merkinnällä osoitetaan merkittävät kulttuuriympäristö- ja maisemamatkailun kehittämisen kohdevyöhykkeet. Pohjavesialue (pv), merkinnällä osoitetaan yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeät ja siihen soveltuvat pohjavesialueet. Ote Satakunnan maakuntakaavasta (1: ). Punainen rengas kuvaa suunnittelualueen sijaintia.

8 8 Yleiskaava Euran keskustan osayleiskaavassa 2010 (ei oikeusvaikutteinen) alue on osoitettu AP-, AP/-s, VL ja W -alueiksi. Pientalovaltainen asuinalue (AP). Asuntoalue, jossa asuminen sijoittuu rivi- tai omakotitaloihin. Pientalovaltainen asuinalue (AP/-s), jolla ympäristö säilytetään. Asuntoalue, jossa asuminen sijoittuu rivi- tai omakotitaloihin. Alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ja ympäristö tulee säilyttää. Alueen rakentaminen tulee sopeuttaa maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin ominaispiirteisiin. Suojelukohteen laajuus ja arvo selvitettävä yksityiskohtaisen kaavoituksen ja/tai rakentamisen yhteydessä. Lähivirkistysalue (VL). Alue on tarkoitettu päivittäiseen virkistys- ja ulkoilukäyttöön tai suojaviheralueeksi. Alueelle on osoitettu myös: Ulkoilureitti. Vesialue (W) Pohjavesialue (pv). Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon pohjavesien suojeluun liittyvät näkökohdat. Muinaismuistoalue (sm). Muinaismuistolain nojalla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Ote Euran keskustan oikeusvaikutuksettomasta osayleiskaavasta Voimassa olevaan osayleiskaavaan on suunnittelualueelle merkitty kiinteä muinaisjäännös (sm), Uusi kansakoulu. Kohde on katsottu tuhoutuneeksi, joten merkintää ei lisätä asemakaavan muutoskartalle. (Satakunnan Museo, arkeologi Leena Koivisto)

9 9 Vireillä oleva osayleiskaava, ehdotusvaihe (oikeusvaikutteinen) Euran kunta on käynnistänyt oikeusvaikutteisen Euran keskustan osayleiskaavan laatimisen. Osayleiskaava on kuulutettu vireille ja se laaditaan aluevarausosayleiskaavana, joka ohjaa alueen asemakaavoitusta ja asemakaavamuutoksia. Osayleiskaava on ollut luonnoksena nähtävillä Kaavatoimikunta on hyväksynyt päivätyn osayleiskaavaehdotuksen. Ehdotus on ollut nähtävillä ja uudelleen nähtävillä (E2). Ote osayleiskaavan päivätystä ehdotusvaiheesta E2 Suunnittelualuetta koskevia kaavamääräyksiä : Alueiden käyttötarkoitukset:

10 10 Alueiden erityisominaisuudet: Alueiden käytön kehittämistavoitemerkinnät: Kohde- ja viivamerkintöjä: YLEISET MÄÄRÄYKSET: Osayleiskaavan yhteydessä laaditun rakennusinventoinnin mukaiset paikallisesti arvokkaat B-luokan kohteet, joiden säilyttäminen on ympäristön ja taajamakuvan kannalta suositeltavaa: Suunnittelualueella nro 21. Kauttuan omakotialue.

11 11 Yleiskaavan ehdotusvaiheen selostuksessa arvottamisessa ja inventointikohteiden luokittelussa on käytetty Satakunnan Museon soveltamaa mallia. Kohteet on jaettu A-, B- ja C-luokkiin pääasiassa niiden rakennushistoriallisten, historiallisten ja maisemallisten arvojen sekä säilyneisyyden perusteella. Kohdeluokista seuraavat myös suojelusuositukset. Rakennushistorialliset arvot liittyvät kohteen rakentumisen historiaan (suunnitteluun, muutostöihin) sekä osaltaan myös kohteen arkkitehtuuriin. Historialliset arvot kertovat siitä, miten kohde tuo esille alueensa historiaa. Historialliset arvot ovat määritelty tarkemmin kohteittain ja voivat liittyä muun muassa elinkeino- ja sivistyshistoriaan. Maisemalliset arvot liittyvät kohteen sijoittumiseen ympäristöönsä. Arvotuksen ohella kohteet on luokiteltu kolmeen luokkaan, joihin liittyvät suluissa mainitut suositukset: A: Suojeltava kohde (kohdemerkintä) B: Lievemmin suojeltava kohde (aluemerkintä tai lievempi kohdemerkintä) C: Kohde voidaan jättää suojelun ulkopuolelle Luokittelussa Kauttuan omakotitaloalue on sijoitettu luokkaan B. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Kauttuan Keskus, rakennuskaava, joka on vahvistettu Turun ja Porin lääninhallituksessa Kaavamuutoksia rakennuskaavaan on tehty vuonna 1982 koskien kortteleita 609, 610, 616, 617, 619, 626 ja 627, vuonna 1993 koskien kortteleita , vuonna 1997 koskien kortteleita ja 630, sekä vuonna 2013 koskien kortteleita 620, 624, 625, 630, 631(osa) ja 632 (osa). Voimassa olevassa kaavassa alue on osoitettu AR-, AOR-, AO-, P- ja W- alueiksi: Rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialue (AR). Rivitalojen tai erillisten pientalojen korttelialue (AOR). Enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialue, jossa rakennusalalle saa rakentaa enintään 300 m2 kerrosalaa (AO). Puistoalue (P). Vesialue (W). Katualuetta.

12 12 Ote Euran voimassa olevasta kaavayhdistelmästä Muut Kiinteistö ja tonttijako Euran kunnan alueella kiinteistörekisteriä ylläpitää Maanmittauslaitos. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. 4. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUVAIHEET Pohjakartta Alueen pohjakartta on Euran kunnan pohjakartta. Pohjakartta täyttää kaavoitettavalta alueelta kaavan pohjakartalle 1:2000 asetetut vaatimukset. Tarkistettu , Kari Ruohonen. Rakennusjärjestys Alueella noudatetaan Euran kunnanvaltuuston hyväksymää Pyhäjärviseudun rakennusjärjestystä. Rakennusjärjestys on tullut voimaan Asemakaavan suunnittelun tarve Euran kunta laati vuonna 2013 Euran asemakaavojen ajanmukaisuuden arvioinnin, jossa tarkasteltiin asemakaavojen toteutumisastetta ja ajanmukaisuutta. Selvityksen yhteydessä Euran kunnan rakennusvalvonta ilmaisi tarpeen Kauttuan keskuksen rakennuskaavan päivittämiselle. Kauttuan keskuksen rakennuskaava on vuodelta Voimassa olevan kaavan merkinnät ja määräykset eivät monelta osin vastaa alueen nykytilaa ja nykyisen pientaloasumisen tarpeita. Nykyinen asemakaava ei ota kantaa pohjaveden suojeluun alueella. Tavoitteena on päivittää asemakaavan merkinnät ja määräykset vastaamaan toteutunutta ympäristöä sekä nykypäivän pientalo- ja rivitaloasumisen tarpeita. Asemakaavamuutos sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella. Kaavalla pyritään estämään pohjavesialueen tilan heikkeneminen. Ehdotusvaiheen kaavakartta on korjattu luonnosvaiheen jälkeen saatuun tarkistettuun pohjakarttaan perustuen kiinteistörajojen, tielinjausten ja rakennusalojen osalta. Luonnosvaiheen pohjakartta ei vastannut toteutunutta rakentamista.

13 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavatoimikunta on kokouksessaan päättänyt käynnistää kaavan ajanmukaistamistyön Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat kaikki alueen maanomistajat, käyttäjät ja ne, joiden elämään ja oloihin kaavalla saattaa olla vaikutuksia. Osallisia: - alueen maanomistajat ja lähialueiden asukkaat - paikallisyhdistykset - Euran kunnan hallintokunnat, joiden toimialaa hanke koskee - Varsinais-Suomen ELY -keskus - Satakuntaliitto - Satakunnan Museo Vireilletulo Asemakaavamuutos on kuulutettu vireille paikallislehti Alasatakunnassa Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä kunnantalolla ja kunnan verkkosivuilla koko kaavaprosessin ajan. Kaavamuutosluonnoksen nähtävilläolosta kuulutetaan paikallislehdessä ja kunnan verkkosivuilla. Osalliset voivat esittää mielipiteensä kirjallisesti tai suullisesti kaavan muutosluonnoksesta sen nähtävilläolon aikana. Saadun palautteen pohjalta laadittu asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään tarvittavat lausunnot. Nähtävillepano kuulutetaan paikallislehdessä ja ehdotus on nähtävillä Euran kunnantalolla kolmenkymmenen (30) päivän ajan. Osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavasta sen nähtävilläolon aikana (MRA 27 ). Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditaan vastineet ja asemakaavaa tarvittaessa tarkistetaan. Euran kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan, minkä jälkeen kaavaan tyytymätön voi valittaa Turun hallinto-oikeuteen. Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavamuutosluonnoksesta pyydetään tarvittavat lausunnot viranomaisilta. Viranomaisneuvottelu pidetään tarvittaessa asemakaavan muutosehdotuksen oltua julkisesti nähtävillä Asemakaavamuutoksen tavoitteet Kunnan tavoitteet Kunnan tavoitteena on muuttaa nykyisen asemakaavan merkintöjä ja määräyksiä vastaamaan alueen nykytilaa ja sen tarpeita. Rakennusoikeudet kasvavat osassa kaava-aluetta. Samalla rakentamisen laatuun kiinnitetään huomiota kulttuurihistoriallisesti arvokkaan puutaloalueen osalta. Alueen kuuluminen tärkeään pohjavesialueeseen otetaan kaavassa huomioon ja kaikki pohjaveden laatua heikentävät toimenpiteet alueella kielletään. Kaavalla ei ole vaikutusta luonnonympäristön määrään tai laatuun. Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otetaan huomioon asemakaavoituksessa siinä määrin kuin kaavamuodon tehtävä edellyttää ja mahdollistaa. Kauttuan keskuksen alueen asemakaavan muutoksessa otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, mutta tarkemmin kaavoituksen lähtökohtia ohjaavat Satakunnan maakuntakaava, Euran keskustan osayleiskaavan ollessa oikeusvaikutukseton. Lisäksi asemakaavaa tarkastellaan yleiskaavan sisältövaatimusten pohjalta. 13

14 Asemakaavan sisältövaatimukset Maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä on vaalittava eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös yleiskaavan sisältövaatimukset. Yleiskaavan sisältövaatimukset Yleiskaavan sisältövaatimukset on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :ssä. Sen mukaan yleiskaavassa on otettava huomioon: yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset ympäristöhaittojen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Alueelle osoitetaan seitsemän (7) erillispientalojen korttelialuetta, joilla ympäristö säilytetään (AO/s), neljä (4) erillispientalojen korttelialuetta (AO), kaksi (2) asuinpientalojen korttelialuetta (AP), yksi rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR), sekä puistoa (VP), vesialuetta (W) ja katualuetta. 5. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS Kaavamuutoksella alueen kortteleiden ja viheralueiden käyttötarkoitus säilyy vanhan kaavan mukaisena. Alueiden kaavamerkinnät muutetaan vastaamaan nykyisiä kaavoituskäytäntöjä. Erillispientalojen rakennusoikeudet muutetaan tehokkuusluku (e) -pohjaisiksi, jolloin rakennusoikeudet kasvavat tai vähenevät keskimäärin ±50 k-m 2 riippuen tontin koosta. Tämä saattaa mahdollistaa erillispientalojen korttelialueilla esimerkiksi uuden piharakennuksen tai laajennuksen toteuttamisen. Alueen maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö osoitetaan asemakaavassa suojeltavaksi alueeksi (/s), jonka rakennuskanta ja yleispiirteet tulee säilyttää. Alue on tärkeää pohjavesialuetta. Asemakaavaan lisätään määräys, jolla kielletään kaikki pohjaveden laatua ja määrää heikentävät toimenpiteet Kaavan rakenne Mitoitus Asemakaavamuutoksen pinta-ala on n. 23,9 ha. Aluevaraukset: AO yhteensä 10,9 ha AP yhteensä 0,9 ha AR yhteensä 1,2 ha VP yhteensä 8,0 ha W yhteensä 0,3 ha katualue yhteensä 2,6 ha

15 15 Kortteleihin on merkitty rakennusalan rajat ja rakennusoikeudet määräävinä. Rivitalojen tonteille on toteutettava autopaikkoja vähintään 1 ap/100 k-m², asuinpientalojen tonteilla 2 ap/asunto. Erillispientalojen korttelialueiden (AO) suurin sallittu kerrosluku on Iu½ ja tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan e=0,25. Asuinpientalojen korttelialueiden (AP) suurin sallittu kerrosluku on I (yksi) ja enimmäisrakennusoikeus 600 k-m 2. Rivitalojen korttelialueiden (AR) suurin sallittu kerrosluku on I (yksi) ja enimmäisrakennusoikeudet tonttikohtaisesti 400 k-m 2, 570 k-m 2, 660 k-m 2 tai 920 k-m Katu- ja kunnallistekninen järjestely Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta katu- ja kunnallistekniseen järjestelyyn Aluevaraukset Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. Alueen kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennuskanta ja ympäristö tulee säilyttää. Uudisrakentaminen ja rakennuksissa suoritettavat korjaus- ja muutostoimenpiteet sekä muut ympäristöön kohdistuvat toimenpiteet tulee toteuttaa siten, että ympäristön kulttuurihistoriallinen ja/tai kyläkuvallinen luonne säilyy. Asuinpientalojen korttelialue. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue Muut alueet Puisto. Vesialue. Yleiset määräykset: Autopaikkojen vähimmäismäärät ovat: Asunnot rivitalojen korttelialueilla: 1 ap/100 k-m² Asunnot pientalojen korttelialueilla: 2 ap/asunto Rakentamattomat tontin osat, joita ei käytetä kulkuteinä, on istutettava puilla ja pensailla. Vähintään 3 metrin mittaisia puita tulee säilyttää ja tarpeen vaatiessa istuttaa uusia. Autopaikkojen alueella tulee kahden vierekkäisen autorivin väliin istuttaa tiivistä pensaskasvillisuutta. Korttelialuetta AO/s koskevat lisämääräykset: Rakennusalan ulkopuolella olemassa olevia alkuperäisiä talousrakennuksia saa korjata ja kunnostaa, mutta ei korvata uudisrakennuksella.

16 Alueen yhtenäisyyden säilyttämiseksi on rakennus- ja korjaustöissä noudatettava alueen erityispiirteitä tukevaa rakennustapaa. Julkisivujen verhoukseen on käytettävä peittomaalattua puuta, esim. veitsiponttilaudoitusta tai pystyrimalaudoitusta. Kattomuoto on satulakatto, jonka katemateriaaleina voidaan käyttää pystysaumapeltiä, tiiltä tai bitumihuopaa. Tontit voidaan aidata matalana pidettävällä pensasaidalla. Ennen rakennuslupaa tai rakennustöiden lupaa koskevan hakemuksen ratkaisemista tulee varata Satakunnan Museolle tilaisuus lausunnon antamiseen Kaavamuutoksen vaikutukset Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä toiminnallisia vaikutuksia, sillä suunnittelualue säilyy edelleen pääosin asuinalueeksi osoitettuna. Liikenteelliset vaikutukset Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia. Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin Asemakaavamuutoksella ja ei ole merkittäviä vaikutuksia luonnonympäristön arvoille. Asemakaavan muutos sijaitsee pohjavesialueella. Luokitukseltaan pohjavesialue on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Alueelle sijoitetaan vain kevyttä rakentamista eli asuinrakentamista, jonka kuormitus verrattuna esim. palvelualueisiin on pientä. Kaavakartassa on annettu määräyksiä, joilla pyritään estämään pohjaveden laatua ja määrää heikentävät toimenpiteet. Vaikutukset ihmisten elinympäristöön Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia ihmisten elinympäristöön Kaavamerkinnät ja määräykset Merkinnät ja määräykset on esitetty liitteessä ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS 6.1. Toteuttaminen ja ajoitus sekä seuranta Toteuttaminen on mahdollista, kun kaavamuutos on saanut lainvoiman. Euran kunnan rakennusvalvontaviranomainen valvoo alueen rakentumista. Porissa Rejlers Oy Antinkatu 15 B Pori Kirsti Kanerva, arkkitehti SAFA kirsti.kanerva@rejlers.fi Anne Karlsson, arkkitehti SAFA anne.karlsson@rejlers.fi