Kotikylä HATTULA - HÄMEENLINNA - JANAKKALA

Transkriptio

1 Kotikylä 1 / 2013 HATTULA - HÄMEENLINNA - JANAKKALA Linnaseutu ry:n Pitäjäpiiri -hankkeen julkaisu 1 / 2013 kesätapahtumavinkkejä ja käyntikohteita parhaita paloja paikallistoiminnasta

2 2 Kyllä se sieltä tulee... Tätä kirjoittaessani pihalla on vielä lunta ja jäät järvessä. Mutta linnut ovat saapuneet ja valo, pitkät valoisat illat ja tähdet ja täysikuu. Mikäs täällä maalla on asuessa! Monet ystäväni kadehtivat minua, kun eivät kaupungissa kunnolla näe tähtiä. Siinähän kadehtivat, sillä maalle voi aina tulla ja maalle voi muuttaa ja maalla myös asua. Täällä on kaikki; hyvä maisema, hyvää ruokaa ja hyviä ystäviä! Mitä muuta ihminen tässä iässä enää tarvitsee! KESÄ JA KESÄTAPAHTUMAT! Täällä Janakkalassa ollaan myös kylien asialla. Olemme Linnaseutu ry:n kyläkoordinaattorin Johanna Henttisen ja Janakkalan kunnan maaseutuasiamiehen Pirjo Virtasen johdolla kokoontuneet suunnittelemaan Janakkalan kylien yhtenäistä näkymistä ja tunnetuksi tekemistä eri tilaisuuksissa. Suunnitteilla on myös kylien yhteisesite. Sahtimarkkinat järjestetään klo Turengin torilla. Tapahtuman juontaa Mikko Alatalo ja samassa yhteydessä on Janakkalan kunnan sahtimestaruuskilpailu. Kylät ovat mukana myös Janakkala-juhlassa Tarinmaan VPK:n talolla klo 12 alkaen. Teemana on Parasta kyliltä. Kylien taitajat astuvat esiin mm. musiikin, näytelmien ja runonlausunnan voimin. Juhlassa myydään kylien julkaisuja jne. Juhlapuhujana on Johanna Henttinen. Ja monissa kylissä järjestetään monenlaisia kesätapahtumia, joista voi lukea tästä Kotikylä- Katseet tulevaan! Tuntuu, että pahin hötäkkä on ohi. Tarkoitan Hämeenlinnan maaseutukaupungin liikkeelle lähtöä. Neljä vuotta sitten, kun kunnat yhdistyivät uudeksi Hämeenlinnaksi, tilanne oli melko epäselvä. Tilaajatuottaja -mallia ajettiin sisään, lautakuntatyöskentely muuttui elinkaarimallin mukaiseksi, viiden kunnan ja yhden kaupungin henkilökemiat, käytännöt ja velvoitteet piti sovittaa yksiin. Tilannetta ei helpottanut tuore talouden taantuma, joka kuristi ja kuristaa edelleen kuntien taloutta. Ihme, että tuosta on näinkin hyvin selvitty. Ollaan jo tyynemmillä vesillä ja kaupungilla on jo aikaa katsoa hieman tulevaisuuteen ja kaupungin kehittämiseen. Tämä lupaa hyvää myös maaseutualueille, pitäjiin ja kyliin. Kylissä kannattaakin ottaa tukeva etukeno oman alueen kehittämistyössä ja lähteä rakentamaan yhdessä elinvoimaista kotikaupunkia. Janakkalan ja Hattulan kuntien tilanne sen sijaan näyttää apeammalta. Pakottavat ratkaisut ja synkeät ajat, jotka Hämeenlinnassa kipuiltiin jo aiemmin, ovat niissä nyt käsillä. Luvassa on koulujen lakkautuksia, palveluiden karsimisia ja säästämistä ja vielä kerran säästämistä. Tämä enteilee ankeita aikoja myös kylille sekä suoranaista kilpailua ja jopa eripuraa kylien välille. Tämä on jo nähtävissä Janakkalassa, jossa taistellaan omien kyläkoulujen puolesta. Toivottavasti Hattulassa ja Janakkalassa osataan ottaa naapurin virheistä opiksi, eikä unohdeta kunnan talehdestä. Kannattaa liikkua kylillä, kaikkea mukavaa me ihmiset täällä järjestämme toinen toisillemme. Nautitaan aidosta maalaisidyllistä alueen kylissä ja kotiseutuyhdistysten järjestämissä tapahtumissa. Alueen kesätapahtumat ovat myös hyvää markkinointia seudulle. Kun kesävieraat tulevat kylille ja kotiisi, ota ja houkuttele heidät mukaan tansseihin ja muuhun kivaan. Saattaa olla, että taas tulevat kateellisiksi, että kyllä teillä täällä maalla on mukavaa! No, tulevat sitten varmasti toistekin! Voimme myös olla ylpeitä siitä, että olemme ensi vuonna Hämeenlinnassa järjestettävien Valtakunnallisten kotiseutupäivien isäntiä ja emäntiä. Tehdään tapahtumasta hyvä! Tässä lehdessä on lisää luettavaa kotiseutupäivistä. Toivon teille kaikille hyviä kesätapahtumia, paljon iloisia osallistujia ja paljon iloa kesäänne! Talvi meni, kesä tuli, puro sanoi pulipuli! ELISA GÖÖS Linnaseutu ry:n kylätiimin puheenjohtaja Puheenjohtajan alanurkka sapuolista kehittämistä ja yhteen hiileen puhaltamista kaiken niukkuuden keskellä. Hetken tuumaustauon kylien kehittämistyöhön osaltaan tuo EU:n ohjelmakausien vaihtuminen, jolloin viimeisetkin maaseudun kehittämishankkeet ovat lopetteluja vailla valmiit ja uusia päästäneen rahoittamaan vasta loppuvuonna Tuo tauko kannattaa käyttää tulevien kehittämistoimien huolelliseen suunnitteluun, että on valmius iskeä, kun Leaderin rahahanat aukeavat. Linnaseutu ry on valmistellut hakemusta tulevan ohjelmakauden Leader-toimintaryhmäksi. Hallitus on linjannut työtä ja käytännön valmistelun on tehnyt Linnaseudun henkilökunta. Ensimmäisen vaiheen hakemus jätetään maa- ja metsätalousministeriölle kesällä. Uskon, että Hämeenlinnan seudun huolella valmisteltu hakemus on vahvoilla. Siinä tukeudutaan alueen vahvuuksiin, joita halutaan kehittää edelleen. Näitä ovat yrittäjyys, kulttuuri ja ympäristö sekä asukasaktiivisuus. Loppuvuodesta, kun ministeriö antaa ensimmäisen palautteensa hakemuksesta, olemme toivottavasti viisaampia Linnaseudun tulevaisuuden suhteen ja muokkaamme hakemuksen entistä parempiin kansiin. Nautitaan ennen sitä seudun tapahtumarikkaasta ja kauniista kesästä! JOUNI LEHTONEN Puheenjohtaja Linnaseutu ry. Kevättervehdys Hauhon Alvettulasta Sillalla On silta vanha ja kaarineen se kuvastuu pinnalle veen. Usein askelein sinne mun johdattaa kaiteens äärelle mietteissäin meen. Nyt mitä ma nään - kuin sadussa oi ne lentää, ne laulaa, ne riemua soi kuin taivahan trumpetit konsanaan - ja niillä siivet valkeet on vaatteinaan. Ovat uljaat joutseneet saapuneet tutun kylämme jälleen löytäneet rakkaat rantamme koristaneet. Kirsi Hugg Kuva: Irja Pohjola Talkoot ovat muodissa Kädentaitojen toteuttaminen ja tavoitteellinen yhdessä tekeminen ovat tämän kesän elämystoimintaa parhaimmillaan. Talkootyö on taas arvossaan. Samaan aikaan kun MM-jääkiekkotapahtuma pääkaupunkiseudulla kiittelee satoja vapaaehtoisia talkootyöstä tapahtuman eteen, ollaan Kaloisten kyläyhdistyksessä valmistumassa kesäkauteen aiempaakin laajemmalla talkooporukalla. Tulevana kesänä kesätapahtumissa ovat mukana äidit ja tyttäret, isät ja pojat, ihan tietoisina työpareina. Kylätoimikunta harkitsee vielä myös sitä, rekrytoidaanko Tervaperjantaihin ja Renkoviikon Tervakahvilaan talkoolaisia myös kaupunkilaisten joukoista laajemmin vai mennäänkö kesään ainoastaan omien kylien vapaaehtoisilla. Talkootyönä tehtävät toimet ovat Kaloisten kyläyhdistyksessä ainoa mahdollisuus ylläpitää kylätaloa ja järjestää alueella erilaisia tapahtumia. Onneksi tekemisen meininki on jälleen muodissa ja pelkästään kylätalon pihan nurmikoiden ja piha-alueiden siistinä pitämiseen on tänä suvena saatu mukaan kymmenen eri perhekuntaa. Kyläyhdistyksen tanssikurssi toteutetaan kesäkuussa talkoohengessä ja osaamista jaetaan toinen toisillemme ilmaiseksi myös Renkoviikon ajan kylätalolla avoinna olevassa kahvila Tervapirtissä, minne leipoo ja missä päivystää peräti 12 työparia, joista valtaosa äitejä ja tyttäriä. Renkoviikon toiminnallisuuden avaava Tervaperjantai, eli tervahaudan sytytystapahtuma, tarjoaa myös mielekästä tekemistä ennakkovalmisteluineen ja tapahtumatoimenkuvineen noin 50 hengelle. Siinä missä tv-ohjelmat ennustavat ja luovat elämystuotannon megatrendejä, ollaan niidenkin esimerkkien perusteella siirtymässä kaukomaiden seikkailusafareilta toukansyönneistä arkisille lähialueillemme ja suomalaiseen perustekemiseen. Kädentaitojen toteuttaminen ja tavoitteellinen yhdessä tekeminen ovat tämän kesän elämystoimintaa parhaimmillaan. Ruokapalkalla ei pelasteta kansantaloutta, mutta ei tueta harmaata talouttakaan. Suomalaisella talkootyöllä ylläpidetään paljon pieniä mutta tärkeitä lähipalveluja ja suomalaista kansanperinnettä. Toivoa sopiikin, että talkootoiminta pidetään maassamme mahdollisena ja verovapaana myös tulevaisuudessa. Hyvä tulee talkoilla! SARA KALOINEN Kirjoittaja on Kaloisten kyläyhdistyksen kyläaktivaattori.

3 3 Krydimaan yrtit ja sirot kukkaiskorttelit aloittivat paikalliskulttuuriaiheisten tilaisuuksien sarjan Lihasta ja suolakalasta tulee ruumis kuin taula alttiiksi kaikenlaisille taudeille. Jospa siis pappiloissamme olisi enemmän ja parempia ryytimaita sekä puutarhoja, niin rohkenempa erehtymättä väittää, että papit eläisivät vanhemmiksi kuin nyt tavallisesti elävät. Palavalla innolla pappilapuutarhojen hyödyllisyydestä Turun akatemiassa 1700-luvun puolivälissä luennoinut Pietari Kalm sai papiksi opiskelleiden nuorukaisten kautta levitetyksi puutarha-aatetta tehokkaasti ympäri Suomen. Kun nuorukaiset valmistuttuaan siirtyivät kirkollisiin virkoihinsa, useat kotipaikkakunnilleen, saivat he asuttavikseen pappiloita, joiden pihamaille puutarhat krydimaineen ja cuckaiskortteleineen piankin perustettiin. Elettiin valistuksen aikaa, hyödyn aikakautta johon olennaisena osana kuului kaikenlaisten terveyttä edistävien elintapojen vaaliminen. Kukkasten istuttaminen oli monessa tapauksessa myös hyödyllistä, useat nykyisin ensisijaisesti silmänilona tunnetut ja koristeiksi istutettavat kasvit olivat samalla tehokkaita lääkeyrttejä. Eikä pelkän kauneuden takiakaan istutettuja kukkasia pidetty turhamaisuuden syntinä, saatiinhan niiden kautta todistettua Jumalan ihmeellinen luomistaituruus ja huolenpito ihmislapsia kohtaan samalla antaen tarpeellista huwia ja riemua aistillemme, kuten Kalm asian määritteli. Pappilapuutarhojen syntyhistoriaan ja syvemminkin puutarhahistorian tuhansia vuosia vanhaan perinteeseen syvennyttiin tunnin mittaisissa tuokioissa, jotka Linnaseutu ry:n Pitäjäpiiri -hanke järjesti yhdessä Hämeenlinnan kirjaston kanssa osana paikalliskulttuuriaiheisten tilaisuuksien sarjaa huhtikuussa. Tuuloksen, Hauhon ja Lammin kirjastoissa järjestetyissä tilaisuuksissa aiheesta kertoi Leni Lustre-Pere, joka on omien pappilakulttuuritutkimustensa kautta perehtynyt puutarha-aiheeseen laajemminkin. Toki ennen pappilapuutarhojen järjestelmällisten, muodoiltaan tarkoin määriteltyjen krydimaiden perustamista tiedettiin paljonkin erilaisten kasvien parantavista, maustavista ja säilyttävistä ominaisuuksista. Kokemusten joskus ehkä kohtalokkaidenkin kokeilujen jälkeen osattiin hakea lääkinnällistä apua ja hyvää oloa luonnonyrteistä, joita oli kaikkien saatavilla. Tiedettiin mitkä kasvit helpottivat kolotuksia, yskää tai vatsanväänteitä, mitkä puolestaan häätivät loisia ihmisistä ja kotieläimistä tai pistivät vedet juoksemaan. Elias Lönnrotin mainio Flora Fennica Suomen kasvio vuodelta 1866 sisältää satojen kasvien kuvien ja lajin tunnistamista auttavien kuvailutietojen ohella mainintoja myös kasvien hyötykäytöstä. Kansan tietämys näkyy selkeästi erityisesti toisintonimissä, jotka Lönnrot liitti kunkin kasvin kohdalle. Niminä esimerkiksi luuvaloruoho, ramparuoho, tyräruoho, hammasheinä, lutikkaruoho, räkäjuuri, suoniruoho, kiimaheinä, suolenvoiteluruoho tai aivastusruoho kertovat selkeästi mihin vaivaan tai vastukseen kasveja eri puolilla Suomea käytettiin. Esimerkkinä todellinen monikäyttöryyti, lähes kaikille tuttu siankärsämö (Achillea millefolium), jota monet pitävät rumana tai muutoin vastenmielisenä rikkakasvina. Keitteenä kärsämöä, jolla toisintoniminä tunnetaan mm. aivastusruoho, kaljanen, kuperkeikkaheinä tai pellonvanhin on käytetty hoitona ruoansulatusvaivoihin ja influenssaan. Sen on tiedetty myös hillitsevän verenvuotoa ja parantavan tulehtuneita haavoja ja paiseita, ummetusta ja peräpukamia. Hammassärkyyn ja unettomuuteenkin siitä on saatu apu, kärsämöä on niin ikään lisätty mausteeksi paloviinaan ja olueeseen humalien korvikkeena. Jo muinaiset roomalaiset... ja totta se on: roomalaisten valloittajien kautta aikanaan ympäri Eurooppaa levinneet nykyään lähinnä maustekasveina käytettävät yrtit ja kasvit ovat vuosituhansia olleet arvossaan ennen kaikkea lääkin- Yllä syreenileimu, vasemmalla Elleninneilikka ja alhaalla pikkutalvio. Hauhon Pikkutorilta perinnetaimet pihalle, puutarhaan, haudoille Hauhon Rouwasväenyhdistys järjestää yhdessä Kahvila-Galleria Kissanpöydän kanssa Pikkutorin Hauhon kirkonkylän puukoulujen piha-alueella lauantaina Hauhon maankuulu kesätorikausi alkaa juhannuksen jälkeen, mutta kuin maistiksi tulevasta kirkonkylän puukoulujen pihamaalla käynnistellään kesää Pikkutori-tapahtumalla jo viikkoa ennen juhannusta, lauantaina klo Kesäkuun puoliväli on hyvä aika istuttaa pihamaalle tai haudoille kasveja, alkaahan hallaöiden vaara olla takanapäin. Pikkutorille on koottu lukuisia perinnetaimien perennoja; monivuotisia vanhoja maatiaiskasveja, luonnonkantoja tai Suomen luonnonkasveja. Valikoimasta löytyy kasvit niin paahteiseen, varjoisaan, kivikkoiseen kuin kosteikkoiseenkin paikkaan. Sekä maatiasperennat että luonnonkasvit ovat helppohoitoisia ja leviävät usein itsekseen komeiksi kasvustoiksi. Ne ovat myös hyvin tuholaisia ja tauteja kestäviä sekä mainiosti talvehtivia kasveja. Lukuisista myynnissä olevista lajeista mainittakoon: syreenileimu, pikkutalvio, ruusujuuri, mesimarja, kissankäpälä, valkoinen ahomansikka, vanhaa maatiaskantaa oleva puutarhamansikka Rubi, hietaneilikka, Elleninneilikka, myskimalva, palavarakkaus, harmaakäenkukka, mäkimeirami ym. Kasveja myy perinnetaimien kasvattamiseen erikoistunut puutarha-alan yrittäjä, joka kertoo kävijöille mielellään kasvien erikoisominaisuuksista sekä opastaa ja neuvoo kasvupaikan valinnassa, kasvien hoidossa ja muissa taimiin liittyvissä asioissa. Viime syksyn Pikkutoritapahtumassa jotkut perinnekasveista loppuivat kesken, nyt yrittäjä on lupautunut paikalle suuremman kuorman kanssa. Hauhon Rouwasväenyhdistys pitää Pikkutorilla puutarha-aiheiset pika-arpajaiset ja muutakin puutarhahenkistä on luvassa. Kahvila-Galleria Kissanpöydässä on avautunut uusi näyttely: tunnettujen ja tunnustettujen naivistien Sirkka Koivulan ja Marit Björnegranin työt ovat kuvia, joissa on mukana löytämisen ilo. Kissanpöydän kuuluja paistijauhelihapurilainällisten ominaisuuksiensa takia. Persilja, rosmariini, valkosipuli, salvia ja timjami kaikilla näillä on roomalaiset juuret. Timjami se vasta yrtti on. Siitä on saatu apu hinkuyskään, painajaisiin ja nikotukseen, mutta muuhunkin. Ja jos ikivanhoihin lähteisiin on uskominen, siitä se löytyy monien kaihoama troppi: lääke juoppoutta vastaan! LENI LUSTRE-PERE sia, kahvia ja virvokkeita on tarjolla piha-alueella, jonne kaivataan vielä lähiseudun kotipuutarhureita taimineen ja siemenineen, säilykkeiden ja mehujen, leivonnaisten ym. tekijöitä tuotteineen. Ilmoittaudu pian, niin mahdut mukaan. Ilmoittautumiset Pikkutorille: Hauhon Rouwasväenyhdistys tai puhelimitse Pikkutorilla tavataan! LENI LUSTRE-PERE

4 4 Vahvat kylät ja yhdistystoiminta ovat kunnan valtteja! Kylissä ja taajamissa, kaupunginosissa pyörii asukkaiden arki. Siellä tarvitaan rinnalla kulkijoita, kohtaamisia ja yhteisiä rientoja, juhlia ja unelmia tulevaisuudesta. Siellä tarvitaan tekijöitä. Yhdistysten paikka on siinä. - Taloissa ja taajuuksilla -paikallistoimintaohjelma Hämeen Kylät ry ja Linnaseutu ry ovat mukana verkottamassa yhdistys- ja kyläväkeä, kunnan virkamiehiä ja päättäjiä. Samalla herätellään asukkaita tutustumaan siihen, mitä kaikkea omalla alueella on jo nyt. Asukkaita houkutellaan myös ideoimaan yhdessä parempaa tulevaisuutta. Elävä Janakkala teemalla tapahtuu Janakkalassa Yhdistykset, kunta, seurakunta, yritykset ja kylät Janakkalassa kutsutaan kokoon. Yhteisvoimin halutaan rakentaa toimenpidesuunnitelma, jonka ohjaamana kuljetaan kohti tulevaisuuden Janakkalaa, asukkaiden Janakkalaa. Alkajaisiksi lähetettiin kyselyt yhdistyksille sekä kunnan viranhaltijoille ja luottamushenkilöille. Niillä kartoitetaan erityisesti yhdistysten haasteita ja tarpeita sekä yhteistyönpaikkoja. Yhdistysväki on laajasti tervetullut tapaamiseen klo 18 Villa Göösiin tutustumisen ja kyselyn tulosten merkeissä. Syksyllä järjestetään eri puolin Janakkalaa kaikille avoimia tulevaisuusiltoja. Hauholaiset verkostoituvat Hauhon tulevaisuustuvan ovet avoinna Hauhotalolla ja Hauhon tulevaisuusillat ja Tutustu lisää Facebookissa: Hauholaiset Janakkalassa tulevaisuustupa ja -illat alkusyksyllä. kehittämisteemoja Hauho-suunnitelmaksi. Hämeenlinnan kaupungin tilaajapäällikkö Sirpa Ylikerälä on vahvasti mukana hauholaisten voimien kokoamisessa. Hämeen Kylät yhdistys tarjoaa siis työpanosta ja keinoja vuoropuheluihin. Yhdessä tulevaan - Asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä hanke vahvistaa kansalaistoimintaa ja kylät - yhdistykset - kunta -kumppanuutta. Voimme vetää esimerkiksi suosittuja Kestävä kylä tulevaisuusiltoja niin, että tärkeät asiat kirjataan ylös kylä/asukassuunnitelmaksi. Kysy lisää kyläasiamies Elina Leppänen tai elina.leppanen@hameenkylat.net. ELINA LEPPÄNEN Tutustu lisää: Hämeenlinnan Hauholla yhdistysväki, kylätoimijat, seurakunta, kirjasto, yhtenäiskoulu ja nuorisotoimi ovat lähteneet vastaavalla tavalla kimppaan. Halutaan tutustua paremmin ja katsoa yhdessä tulevaisuuteen. Hämeen Kylät ry:n Yhdessä tulevaan -hankkeen pilottina onkin Janakkalan lisäksi Hauho. Siellä vahvistetaan hauholaisten toimijoiden verkostoa ja kootaan alueen Seminaarivieraat tutustumassa kyläkehittämisteemasta tehtyyn aistitilaan Heli Laurikaisen johdolla. Kuva: Elli Rankka. Kesällä on paras aika tutustua kotipaikkakuntaan: Janakkalan kylien yhteisesite valmistuu Sahtimarkkinoille ja Janakkalajuhlaan. Kui siistii pyörärasteja on 20 eripuolin Janakkalaa ja etsiä saa koko kesän. Mennyttä ja tulevaa aistimassa rakennetaan Hämeen Kylien Aistien-hankkeessa on testailtu uudenlaista, elämyksellisyyttä ja eri aisteja yhdistelevää menetelmää kylätoiminnassa ja kyläsuunnittelussa. Kuluneen puolentoista vuoden aikana on muisteltu entisajan arkea, kylätalon ensimmäisiä vuosia ja suomalaista saunaperinnettä. Lisäksi on tunnelmoitu joulua ja rentouduttu metsätilassa sekä mietitty kylän kaavoitusta ja kylien kehittämistä virikkeellisessä ympäristössä. Puheensorinaa on riittänyt, sillä tilat ovat tarjonneet muistoja ja keskustelua herättävän tunnelman niin iäkkäämmille kuin nuoremmillekin vieraille. Poikkea tulevaisuustupaan Hauholla - Janakkalassa Parhaillaan hankkeessa rakennellaan tulevaisuustupaa, joka toimii kylän tai taajama-alueen tulevaisuusiltojen sisäänheittäjänä. Telttaan rakennettavassa tulevaisuustuvassa esittäytyy yhdistysten toiminta ja kävijöitä herätellään pohtimaan oman asuinpaikan tulevaisuutta. Kuvat ja taustamusiikki saattelevat aiheen äärelle ja tarjoavat rentouttavan paikan pysähtyä oivaltamaan mikä omassa kotipaikassa on hienoa. Ensimmäinen tulevaisuustupa Hauholle kesäkuun alussa ja toinen syksyllä Turenkiin. Kevään aikana Turengin nuorisotila Sataman nuorten kanssa valokuvattiin keskustan kävelykatua ja sen viihtyvyyteen keksittiin parannusehdotuksia aistien-menetelmää hyödyntämällä. Tanssiaistunnelmia Lammilla Sydänlammin kyläyhdistyksen kanssa rakennetaan Lammiviikolle kaksi tilaa osana Aistien-hanketta. Tanssiaisten tunnelmaan ja iltamien historiaan pääsee tutustumaan Untulan tanssilavalle rakennettavassa tilassa. Kirjaston monitoimisaliin tulevalla tilan aiheena on puolestaan Lammin tulevaisuus, unelmien Lammi. Kaikki aiheista kiinnostuneet lammilaiset ovat lämpimästi tervetulleita mukaan tilojen tekemiseen suunnittelusta lähtien. HELI LAURIKAINEN Lammiviikon aistitiloihin voit tuoda kuvia, muistoja, lehtileikkeitä tai tule mukaan tekemään! Tulevaisuusteemaan toivotaan erityisesti nuoria lammilaisia mukaan. Hankkeen vetäjän, Laurikaisen Helin tavoittaa: heli.laurikainen@hameenkylat.net tai puh

5 5 Jätevesineuvojilta puolueetonta apua Hämeenlinnan seudulla Haja-asutusalueen asukkaille on tarjolla jätevesineuvontaa Hämeenlinnan seudulla. Neuvontatyön tekee Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Neuvontaa tehdään kahden jätevesineuvojan voimin toukokuun alusta lokakuun loppuun. Neuvonta on asukkaille maksutonta. Neuvontatyötä rahoittaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Vesiensuojeluyhdistys on tehnyt jätevesineuvontaa Pirkanmaalla jo vuodesta 2007 lähtien ja nyt neuvontaalue laajeni myös Kanta- Hämeeseen. Vasemmalla jätevesineuvoja Päivi Karhunen arvioi kiinteistön jätevesijärjestelmää ja ylhäällä kertoo asukkaalle jätevesien käsittelyvaihtoehdoista. Kuvat: Niina Porevuo. Neuvontakäyntejä tehdään kuntien valitsemilla alueilla Neuvontakäyntejä tehdään kesän aikana vähintään 700 kiinteistöllä Hämeenlinnassa, Hattulassa ja Janakkalassa. Kunnat ovat valinneet neuvonta-alueet ja toimittaneet kiinteistöjen osoitetiedot neuvojille. Hämeenlinnassa neuvonta-alueita on valittu kaikkien liitoskuntien alueelta. Hattulassa neuvonta keskittyy Hyrvälän, Tyrvännön ja Retulan alueille. Janakkalasta alueiksi on puolestaan valittu Hyvikkälä, Rehakka ja Vähikkälä. Neuvontakäyntejä tehdään pääsääntöisesti vakituisesti asutuille kiinteistöille. Jätevesineuvoja lähettää valituille kiinteistöille noin viikkoa ennen käyntiä kirjeen, jossa ehdotetaan käyntiaikaa. Neuvoja arvioi kiinteistöllä nykyisen jätevesijärjestelmän riittävyyttä talousjätevesiasetuksen vaatimusten näkökulmasta. Kiinteistön omistaja saa konkreettisia neuvoja, kuinka edetä asiassa, mikäli saneeraustoimia tarvitaan. Neuvoja jättää kiinteistölle myös kirjallisen arvion jätevesijärjestelmästä. Vain kolmasosalla vakituisista asunnoista jätevesijärjestelmä kunnossa Vesiensuojeluyhdistyksen viime vuonna toteuttamassa neuvontahankkeessa vierailtiin yli 1300 pirkanmaalaisella kiinteistöllä. Vakituisten asuntojen yleisin käsittelyjärjestelmä vessavesille oli pelkät saostussäiliöt. Pesuvedet ohjattiin yleensä samaan järjestelmään vessavesien kanssa. Pelkkien saostussäiliöiden puhdistusteho ravinteiden osalta on kuitenkin vain prosenttia, joten saostussäiliöt eivät yksin enää riitä jätevesiä puhdistamaan. Vain 30 prosentilla käydyistä vakituisista asunnoista oli talousjätevesiasetuksen vaatimukset täyttävä jätevesien käsittelyjärjestelmä, joten keskusteltavaa kiinteistöille sopivista käsittelyjärjestelmistä riitti. Asiantuntevalla suunnittelulla hyvään lopputulokseen Kun jätevesiremontissa ryhtyy tuumasta toimeen, kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa saneeraussuunnitelman tekemisessä. Neuvojan käynti ei vielä suunnitelmaksi riitä, vaan suunnitelmaa varten tulee tarkemmin selvittää mm. tontin korkeussuhteet ja maaperä sekä eri järjestelmävaihtoehtojen rakentamistekniset ratkaisut. Laadukkaalla suunnittelulla luodaan hyvä pohja jätevesijärjestelmän toimivuudelle ja pitkäikäisyydelle. Jätevesijärjestelmän saneeraus on luvanvaraista ja jätevesisuunnitelma Jätevedet on puhdistettava tehokkaasti myös viemäriverkostojen ulkopuolisilla kiinteistöillä. Siirtymäaika talousjätevesiasetuksen (209/2011) vaatimusten täyttämiseksi päättyy Puhdistusvaatimukset eivät koske kiinteistöjä, joissa ei ole vesivessaa ja vedenkäyttö on hyvin vähäistä. Vähäiset pesuvedet voidaan johtaa maahan käsittelemättä. Kiinteistön haltijat, jotka asuvat vakituisesti kiinteistöllä ja ovat täyttäneet 68 vuotta mennessä, ovat vapautettuja käsittelyvaatimuksista. Mökkejä ikäpoikkeama ei koske. Jätevesisaneeraukselle voi saada viiden vuoden lykkäyksen. Lykkäystä haetaan kunnasta vuonna Jätevesiasioissa sinua neuvovat kunnat ja Hämeen haja-apu hanke tarvitaan kunnan lupakäsittelyyn yhdessä lupahakemuksen kanssa. Sopivaa suunnittelijaa voi etsiä esimerkiksi vesiensuojeluyhdistyksen ylläpitämästä verkkopalvelusta, johon on listattu Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen jätevesisuunnittelijoita. Palvelussa voi helposti vertailla suunnittelijoiden osaamista ja valita omiin tarpeisiinsa sopivan toimijan. Listaus löytyy osoitteesta www. kvvy.fi/jatevesi/osaajia. Vinkkejä alueella toimivista suunnittelijoista voi kysyä myös kunnasta. NIINA POREVUO, SATU HEINO Lisätietoja neuvonnasta Vastaava jätevesineuvoja Niina Porevuo, puh , niina. Ruuttanäyttämö esittää: HELSKUTIN HYVÄ MIES! Täällä kuulemma tarvitaan hyvää miestä. Täs teil olis sellane, sanoi konsultti Kojo rehvakkaan rokkamaiseen tyyliin ja ryhtyi pelastamaan hiipuvaa Pylväksen kylää. Sillä jos mitään ei tehdä, saa viimeinen sammuttaa kohta kylältä valot. Niinpä kyläläiset päättävät pestata konsultti Kojon taantuvan kotikontunsa avuksi. Eivät tietenkään yksituumaisesti. Pelastusoperaatio jakaa mielipiteet ja sopu kylällä rakoilee pahan kerran. Tuuloksen WPK:n Ruuttanäyttämöllä nähdään kesällä 2013 lahtelaisen Kari Kitusen kirjoittama maalaiskomedia Helskutin hyvä mies. Näytelmä on Kitusen ensimmäinen ja saa kantaesityksensä Näytelmän ohjaa Ruuttanäyttämöllä jo viidettä kesää ohjaajana toimiva Lahdessa asuva Kansallisteatterin näyttelijä Petri Liski. Hän on myös työstänyt näytelmään liittyvän musiikin. Kuvitteellisen Pylväksen kylän asukkaat ovat monen kirjavaa joukkoa. On opettajaa, maajussia, remonttireiskaa, venäläistä Tatjanaa Viipurin serkkuineen, ongelmapakolaista ja iloisesti häliseviä lapsia. On myös muiden hassutettava unennäkijä, jonka värikkäässä unessa piipahdetaan aavikon keitaalla. Näiden ja ennen kaikkea leskikauppiaan parissa suhmuroi konsultti Markku Kojo. Hiipuvan maalaiskylän ongelmia ratkottaessa ei vältytä juonittelulta eikä kostolta. Väliin kaikki on niin kertakaikkisen ruusunpunaisen romanttista, mutta kestääkö lempi? Salaperäinen kirje seikkailee eri tapahtumapaikoissa. Lopussa senkin arvoitus ratkeaa. Kylän eriskummallisista tapahtumista huolimatta saatetaan todeta, että ihmeiden aika ei edelleenkään ole ohi. Tässä koko perheen kesäteatteriesityksessä nousee esille huumorin keinoin meidän jokaisen kiintymys omaan kotipaikkaan, suvaitsevaisuus, inhimilliset heikkoudet, historian painolasti ja suhtautuminen naapurikansaan. Musiikki antaa tapahtumille oman mausteensa. Näytelmän ensi-ilta on torstaina klo 19. Muut esitykset ovat torstaisin ja perjantaisin klo 19 ja sunnuntaisin klo saakka sekä lisäesitykset tiistaina 2.7. klo 19 ja lauantaina klo 16. Liput 15 / 13. Lisätietoja antaa ohjaaja Petri Liski, puh Tuuloksen WPK:n talo, Pannujärventie 66 ruutta.nayttamo@gmail.com p Kuvassa vasemmalta takarivissä Katariina Arola, Risto Syrjänen, Eeva Vallinheimo-Hyvönen, Jouni Klemola, Erkki Peltonen, Rauni Vikman, Pertti Otto Virtanen, Tuija Laakso ja Sampo Lepistö. Edessä vasemmalta Milla Nylund, Taina Leppänen, Kari Kitunen, Pirkko Kuusisto-Goltz ja Jere Pietikäinen. Kuva: Petri Liski.

6 6 Aktiivinen yhdistystoiminta lisää yhteisöllisyyttä Tervakosken Suruton ry:n toiminta on jatkunut reilut kolme vuotta. Yhdistyksen tavoitteena on kehittää Suruttoman ranta-aluetta ja järjestää siellä erilaisia tapahtumia ja näin tuoda kyläläisiä yhteen. Kesäkausi (touko-syyskuu) avataan virallisesti vappuaattona piknikin merkeissä. Juhannuksena valmistetaan yhdessä rosvopaistia, nautitaan kesäpäivästä ja illan päätteeksi sytytetään juhan- nuskokko. Suruttoman kesäkausi päätetään Venetsialaisiin hyvän ruoan, elävän musiikin ja huikean ilotulituksen merkeissä. Venetsialaiset ovat nykyisin osa Tervassa tapahtuu toimintapäivää. Kaik- ki tilaisuudet ovat maksuttomia ja avoimia kuntalaisille ja heidän kesävierailleen. Kesäaikana mökkiä voivat yksityiset ja yhdistykset varata erilaisiin tilaisuuksiin käyttömaksua vastaan ja maanantaisin lämpiää sauna kaikille halukkaille saunojille. Talveksi (loka-huhtikuu) Suruttoman ranta-alue hiljenee, mutta ei täysin, sillä avantouinti täydennettynä perjantain saunaillalla on saavuttanut suuren suosion. Saunan lauteilla kohtaavat nuoret ja varttuneemmat, uudet ja vanhat kyläläiset. Yhteiset tapahtumat ja talkoot ovat lisänneet merkittävästi yhdessä tekemistä ja yhteenkuuluvuutta uusien ja vanhojen kyläläisten kesken. Tutustu lisää yhdistyksen toimintaan osoitteessa: ja tule mukaan toimintaan tai vain nauttimaan toiminnan mahdollistamista palveluista. Saat uusia ystäviä ja opit uusia kädentaitoja, sillä joukossamme on eri alan ammattilaisia, jotka mielellään opastavat ja jakavat kokemuksiaan. Yhdistys löytyy myös Facebookista nimellä Tervakosken Suruton. Käy tykkäämässä! OLLI DAHL Suruttoman Venetsaialaiset kesällä Kuva: Olli Dahl. Siirtolaisten asuttaminen Kalvolassa Sunnuntaina Kalvola-Seura järjesti luentotilaisuuden, joka käsitteli siirtolaisten asuttamista Kalvolaan. Ansiokkaan ja kiinnostusta herättäneen luennon piti 94-vuotias kunnallisneuvos Veikko Juvonen, itsekin Karjalan Kannaksella syntynyt ja evakkona perheensä mukana Ähtärin kautta Kalvolaan asettunut asumaan. Juvosen lisäksi pääosin muutkin Kannaksella Vuoksen rannalla sijainneesta Vuokselan pitäjästä lähteneet sijoitettiin Kalvolaan. Juvonen kutsuttiin jatkosodan jälkeen Toijalan maanlunastuslautakuntaan siirtoväen edustajaksi. Kalvolasta siinä oli myös Kalle Joonas Saviniemi. Niin epäkiitollinen kuin työ olikin Juvonen oli hyvillään siitä, että Kalvolassa asiat sujuivat hyvin. Erityistä kiitosta hän antaa Kankaisten kartanon silloiselle isännälle Kurt Palmrothille, joka näytti esimerkkiä muille. Näin jälkeenpäin voi vain kunnioittaa sitä työtä, miten ihmistä saatiin tässä maassa sijoitettua edes tyydyttäviin asuntoihin. Onnistumiseen on lisättävä vielä se, että työikäiset miehet olivat rintamalla. Kartanoiden määrä Kalvolassa pelasti paljon, sillä muuten se on paljolti vanhaa torpparialuetta. Entiset torpat eivät vielä itsenäistyttyäänkään olleet kovin suuria. Juvosen perhe asui aluksi Ähtärissä yhdessä huoneessa ja heitä kuului perheeseen vanhemmat, Veikko vaimonsa kanssa ja sisar perheineen. Voi hyvin kuvitella, että sopeutumista vaadittiin puolin ja toisin. Veikko Juvonen kertomassa siirtolaisten asuttamisesta Kalvolaan. Kuva: Sanni Hallanvaara. Vaikeuksiakin oli, mutta Juvonen kiitteli, että Kalvolassa niiden yli päästiin paremmin kuin monella muulla paikkakunnalla. Siirtolaiset osallistuivat kantaväestön harrastuksiin ja kuten Juvonen kunnalliselämän eri elimiin. Korkeasta iästään huolimatta Juvonen on yhä aktiivinen ja nykyään Hämeenlinnassa asumisesta huolimatta käy usein Kalvolassa. TUULA EEROLA

7 7 Aarteita museoiden kätköistä Kurkistuksia naapurimaakunta Päijät-Hämeeseen Päijäthämäläisen käsityökulttuurin kauneimmat ja perinteikkäimmät helmet löytyvät nyt, jokaisen harrastajan iloksi, yksistä kansista. Kirjaan kerättiin 42 käsityömallia Päijät-Hämeen kotiseutumuseoista. Yhteisen muistin vaaliminen ja halu tehdä jotakin me-henkeä luovaa olivat Aarteita museoiden kätköistä -kirjan taustalla, kertoo Wellamo-opiston suunnittelijaopettaja Merja Kittelä. Kirjaa ideoitiin opiston käsityötiimissä ja heti alussa siitä rajattiin pois ryijyt, joista on jo paljon kirjallisuutta, sekä virkatut ja nyplätyt liinat ja pitsit. Myöskään vanhoja vaatteita kirjaan ei otettu, sillä liikkeelle lähdettiin kirjan käyttöarvosta. Kirjaan etsittiin kotiseutumuseoista nykypäivään sopivia tai sovellettavissa olevia vanhoja käsityömalleja. Ne edustavat erilaisia tekniikoita ja tyylejä, mutta ennen kaikkea ovat oikeasti toteutettavia. Kirjassa on muun muassa Myrskylän pyyheliina ja Orimattilan ruusulapaset. Ideat ovat yllättävänkin kaupallisia ja esimerkiksi yrittäjät voisivat helposti hyödyntää ja soveltaa ohjeita, hankkeen koordinoinut Kittelä vinkkaa. Wellamo-opistolla toivotaan, että ihmiset kiinnostuisivat kirjan kautta myös kotiseutumuseoista. Esimerkiksi Kärkölän Huovilan puisto on valtavan ihana paikka. Lapset ja nuoret kannattaa viedä kotiseutumuseoihin, vaikka vähän väkisinkin. Hämeen Heimoliitto on valinnut kirjan vuoden 2012 Häme-teoksi Mallit vapaasti käyttöön Haasteita kirjan teosta ei puuttunut. Käsitöitä etsittiin väärin nimetyistä laatikoista ja tekstiilien käsittely vaati erityistä huolellisuutta. Kaikissa kunnissa ei virallista kotiseutumuseoita ole, ja osa malleista löytyi lopulta yksityishenkilöiltä. Huolellisimmin talletetut tekstiilit ovat arvokkaita silkkihuiveja, mutta kirjaan haluttiin arkitekstiilejä, jotka ovat usein päätyneet käytöstä kuteiksi ja räteiksi, Kittelä kuvailee. Maakuntamuseon tutkija oli hankkeessa mukana asiantuntijana ja opasti esineiden oikeaoppiseen käsittelyyn. Esineitä käsiteltiin puuvillahansikkain, kuvatessa ei saanut käyttää salamaa, eikä tekstiilejä saanut silittää missään tapauksessa. 500 kappaleen painosta on vielä jäljellä. Kirjan voi ostaa Wellamoopiston toimistosta Lahdesta, Lahden Historiallisesta museosta, Kärkölän Huovilanpuiston kahviosta, Hämeen Heimoliiton toimistosta tai verkkokaupasta tai Booky.fi-verkkokaupasta. Käyttöön tarkoitettu kirja on löytänyt paikkansa ja erityisesti sen pyyheliinamallit ovat suosittuja. Kankaan kutomisessa oman kunnan mallilla on jotakin erityistä. Käyttökelpoisia malleja on löytynyt opintoryhmissä kirjan julkaisun jälkeen lisää. Hanke oli todella innostava ja seuraavaksi voisi kerätä kokonaisen kirjan verran pyyheliinamalleja, Merja Kittelä naurahtaa. Wellamo-opisto Kansalaisopisto toimii Lahdessa, Asikkalassa, Hollolassa, Hämeenkoskella, Kärkölässä, Myrskylässä, Nastolassa, Orimattilassa ja Padasjoella. Kirja toteutettiin hankkeessa, jonka toteutusaika oli ja kustannukset euroa, josta tukea 90 %, loput 10 % mainoseuroja. Rahoittajina olivat Leader-ryhmät Etpähä ry, Silmu ry ja Päijänne-Leader ry. MAIJA LUMME Maaseuturahoitus tutuksi -hanke Kesäretkelle kotiseutumuseoon? ph-museomatka/fi/ Kyläbongauksessa avoimet ovet kylään Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke on toiminut tammikuusta 2012 asti viidessä päijäthämäläisessä kylässä. Kohdekylinä ovat Asikkalan Kalkkinen, Hartolan Vuorenkylä, Hollolan kirkonseudun kylät, Hämeenkosken taajama ja Padasjoelta kylärypäs Kellosalmi Seitniemi Virmaila. Kuten hankkeen nimikin kertoo, on tarkoitus tehdä löytöretkiä kyliin ja etsiä niistä lisää arvoja ja vetovoimatekijöitä. Hankkeessa nostetaan esille vahvuudet, joiden avulla voidaan kehittää ja luoda edellytyksiä kylämatkailulle, edistää paikalliskulttuuria, kylätapahtumia sekä kylämaiseman- ja luonnonhoitoa. Hankkeen lähestyessä loppuaan kaksi kylistä, Hämeenkoski ja Hartolan Vuorenkylä aukaisevat pihaporttinsa ja kutsuvat teidät kylään! Kyläbongauksessa yritykset ja yksityiset avaavat ovensa vierailijoille ja lisäksi on opastettuja reittejä läpi kohdekylien maiseman, historian, tarinoiden ja nähtävyyksien. Kyläbongauspäivänä on myynnissä 10 hintainen kartta, johon on merkitty avoinna olevat tutustumiskohteet sekä opastettujen reittien aikataulut. Lisäksi joissakin kohteissa on erillinen pieni pääsymaksu, myytävänä tilan omia tuotteita tai käsitöitä. Hämeenkoskella ja Putulassa järjestetään Kyläbongaus elokuisena lauantaina Karttoja myydään Hämeenkosken Seuralan pihalla sekä Putulan kyläkirjastossa. Tapahtuman ajankohta on klo Hämeenkosken taajamalla on pitkä ja täynnä tarinoita oleva historia. Sen keskeiseen asemaan esihistoriallisella ajalla viittaavat Linnakallion muinaislinna, rautakautiset kalmistot ja uhrikivet. Taajamaa halkoo useine koskineen Teuronjoki, jonka merkitys kunnan teollisuudelle on ollut huomattava. Hankalan pellavaloukku on tehdasrakennuksena lajissaan ainutlaatuinen ja muodostaa kulttuurihistoriallisesti merkittävän ympäristön Teuronjoen rannalle. Hämeenkoskella on avoinna monia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita, kotieläintiloja ja yksityisiä pihoja, arvokkaita kulttuuriympäristöjä, alueen yrityksiä ja erilaisia kokoelmia, näyttelyitä sekä henkilöhistoriaa. Tule tutus- Tutustu pihoihin porttien takana, kuuntele tarinoita opastetuilla reiteillä, lähde löytöretkelle Hämeenkoskelle. tumaan historialliseen Hämeenkoskeen. Järjestämme kaksi opastettua kierrosta Hämeenkosken keskustan historiaan. Myös Putulassa on mielenkiintoisia kohteita kuuluisan kyläkirjaston lisäksi. Kuva: Auli Hirvonen Lisätietoja: Riitta Kinnari, Etelä- Suomen Maa- ja kotitalousnaiset, p

8 8 Yhdistysten kesätapahtumia ja vierailukohteita KESÄKUU VAIHTUVAT NÄYTTELYT Kesäkuussa joka päivä klo Järjestäjä Vihavuosi-yhdistys PELLAVA- JA SAHTIMUSEO, KOR- DELININ AJOKALUMUSEO Evontie 7, Lammi Avoinna kesäkuussa sunnuntaisin 2.6., 9.6., 16.6., ja klo Järjestäjä Lammi-Seura HÄRKÄTIEN MUSEO Sajatie 13, Renko Avoinna kesäkuussa sunnuntaisin 2.6., 9.6., 16.6., ja kello Pääsymaksu vapaaehtoinen, tilauksesta/ryhmiltä 2 /hlö. Tied. Leenamaija Vattinen, Järjestäjä Renko-Seura KESÄTEATTERI AIKA HYVÄ IHMI- SEKSI Turengin Pyhämäen Kesäteatteri 4.6. klo 18.30, 6.6. klo 18.30, 8.6. klo 17, 9.6. klo 15, klo 18.30, klo 18.30, klo 17, klo 15, klo 18.30, klo 18.30, klo 18.30, klo Pyhämäentie 25, Turenki, Janakkala Aapelin tekstistä dramatisoinut Jenna Kärpänen, ohjaus Oili Ruukki. Liput 7,5 / 10 / 12,5. Lippuvaraukset p HÄÄTUNNELMIA HAUHONTAKA- NA -näyttely (maanantait suljettu) sekä Niskavuoriviikolla klo Hauhontaustantie 645, Hauho Kivitupa täyttyy maalaisromantiikasta, hääpukuja vuosikymjmenten varrelta, rikkaita, rakkaita häämuistoja, kurkistus häihin aina 1800-luvulle asti. Järjestäjä Hauhontaustan kyläyhdistys KALVOLAN KOTISEUTUMUSEO Iittalantie 284, Kalvola Avoinna kesäkuussa sunnuntaisin 9.6., ja klo Avajaispäivänä 9.6. tarjotaan kirkkokahvit. Järjestäjä Kalvola-Seura TYRVÄNNÖN JÄRVIKALASTUSMU- SEO Karhunpäänmäki 8 Tyrväntö, Hattula Avoinna kesäkuussa sunnuntaisin 9.6., ja klo Järjestäjänä Tyrväntö-Seura TANSSIKURSSI 17.6., 19.6., 24.6., ja klo alkaen Kylätalo Tukikohta, Asemintie 349, Renko Tanssit: Kive/rock n roll, foksi, hidas valssi, cha-cha. Ilmoittautumiset p / Sari. Järjestäjä Kaloisten kyläyhdistys HAUHON ESINEMUSEO Skytten aukio Hauhon kirkon vieressä Avoinna kesäkuussa alkaen ke-su klo Vapaa pääsy. Järjestäjä Hauho-Seura XX NISKAVUORIVIIKON AVAJAISET Pe klo 12 Skytten aukio, Hauhon kirkonkylä Puhe, musiikkia, Hauhon luonnon ylistys, juhannusrauhan julistaminen luontoon ja vesille. Järjestäjä Hauho-Seura SURUTTOMAN JUHANNUS Pe klo Alasjärventie 9, Tervakoski, Janakkala Rosvopaistin valmistamista (omat lihat asianmukaisesti paketoituna klo 14 mennessä montulle), vapaata yhdessäoloa, juhannuskokko joka sytytetään klo 22. Vapaa pääsy / omat eväät mukaan. Järjestäjä Tervakosken Suruton RIIKOSTEN NUORISOSEURAN JUHANNUSJUHLA Pe klo 18 Seurantalo Tapiola, Mommilantie 1109, Lammi Juhlan ohjelmallinen osuus alkaa klo 18, tanssit klo 19. Järjestäjä Riikosten nuorisoseura JUHANNUSTANSSIT Pe klo 19 Kuurikan lava, Kostilantie 400, Lammi Esiintymässä Teemu Harjukari & Taivaanrannan maalarit. Järjestäjinä Kostilan Kunnonkohottajat ja Kostila-Ylänne kyläseura JUHANNUS VIHAVUODESSA Pe Tanssit klo 20-01, tanssilippu lavalle 10 sis. pullakahvit), Sakari Silpolan yhtye, kokko klo 22. Järjestäjä Vihavuosi-yhdistys KESÄTEATTERI HELSKUTIN HYVÄ MIES Ruuttanäyttämö klo 19, klo 19, klo 16, 2.7. klo 19, 4.7. klo 19, 5.7. klo 19, 7.7. klo 16, klo 19, klo 19, klo 16, klo 16, klo 19, klo 19, klo 16, klo 19, klo 19, klo 16 Pannujärventie 66, Tuulos Kari Kitusen kirjoittaman maalaiskomedia, ohjaus ja musiikki Petri Liski. Liput 15 / 13. Lippuvaraukset p Järjestäjä Tuuloksen VPK KESÄTORI Pe klo Kouvalan maamiesseurantalon piha, Hyrväläntie 771, Hattula Järjestäjä Etelä-Hattulan maa- ja kotitalousseura ILTATORI Pe klo Järjestäjä Vihavuosi-yhdistys KESÄTEATTERI UNELMA ONNESTA Hauhon Kesäteatteri klo 19, klo 15, 2.7. klo 19, 4.7. klo 19, 5.7. klo 19, 7.7. klo 15, 9.7. klo 19, klo 19, klo 19, klo 15 Lautsiankuja 20, Hauho Näytelmän kirjoittanut Marianne Tikkanen, ohjaus Anneli Heino, koreografia Osku Heiskanen. Liput 16 / 15 / 8. Lippuvaraukset ma-su p tai lipunmyynti(at)lautsiankartanoteatteri.fi. Järjestäjä Lautsian kartanoteatteri HÄMEEN HEIMOPÄIVÄ Pe Hauhon kirkonkylä Kaikille avoin kotiseututapahtuma, ohjelmassa mm. heinäntekoa ja pellonpiennarkahvit, Zetorit paikalla, lautat risteilevät, iltamat Suojamäessä, Santran rinki -yöpyöräily. Lisätiedot Järjestäjä Hauho-Seura ja Hämeen Heimoliitto yhteistyökumppaneineen KESÄTEATTERI VAIN MUUTAMAN HUIJARIN TÄHDEN Vähikkälän Näyttämö VäNä klo 18, 2.7. klo 19, 4.7. klo 19, 5.7. klo 19, 9.7. klo 19, klo 19, klo 19, klo 19, klo 19, klo 19, klo 18, klo 15, klo 19, klo 18, klo 15 Vähikkälän Seuratalo, Vähikkäläntie 674, Janakkala Heikki Luoman näytelmän ohjaa Riittamaija Kuusela-Rantanen. Liput 15 / 10. Tiedustelut ja ryhmävaraukset p Järjestäjä Vähikkälän nuorisoseura VIHAVUODEN MYLLYMUSEON OPASTETTU KIERROS Su klo 13 Järjestäjänä Hauho-Seura HEINÄKUU VAIHTUVAT NÄYTTELYT Heinäkuussa joka päivä klo Vihavuosi, Vihavuodentie 355, Hauho Järjestäjä Vihavuosi-yhdistys HAUHON ESINEMUSEO Skytten aukio Hauhon kirkon vieressä Avoinna heinäkuussa ke-su klo Vapaa pääsy. Järjestäjä Hauho-Seura KESÄTEATTERI AKKAPAKKA Niskavuori Näyttämö 4.7 klo 19, 6.7 klo 15, 7.7 klo 15, 10.7 klo 19, 11.7 klo 19, 12.7 klo 22, 13.7 klo 15, 14.7 klo 15, 17.7 klo 19, 18.7 klo 19, 20.7 klo 15, 21.7 klo 15 Vitsiälänraitti 124, Hauho Käsikirjoitus Jenny Eclair & Judith Holder, ohjaus Neea Viitamäki. Liput 16 / 14. Lippuvaraukset p , Järjestäjä Hauhon Näyttämötaiteen Harrastajat KESÄTORIT Heinäkuussa perjantaisin 5.7., 12.7., ja 26.7 klo Kouvalan maamiesseurantalon piha, Hyrväläntie 771, Hattula Järjestäjä Etelä-Hattulan maa- ja kotitalousseura ILTATORIT Heinäkuussa perjantaisin 5.7., 12.7., ja klo Järjestäjä Vihavuosi-yhdistys LIESON KESÄJUHLA La 6.7. Lieson lava, Kaukasenmäki, Liesontie, Lammi Klo 18 herkkutori, ohjelma alkaa klo Järjestäjä Lieson maa- ja kotitalousnaiset HÄRKÄTIEN MUSEO Sajatie 13, Renko Avoinna heinäkuussa sunnuntaisin 7.7., 14.7., ja klo sekä Rengon Jaakon markkinapäivänä klo Pääsymaksu vapaaehtoinen, tilauksesta/ryhmiltä 2 /hlö. Tied. Leenamaija Vattinen, Järjestäjä Renko-Seura KALVOLAN KOTISEUTUMUSEO Iittalantie 284, Kalvola Avoinna heinäkuussa sunnuntaisin 7.7., 14.7., ja klo Pyhän Olavin päivänä tarjotaan kirkkokahvit sekä kirkkokahvin jälkeen opastettu hautausmaakierros. Järjestäjä Kalvola-Seura PELLAVA- JA SAHTIMUSEO, KORDE- LININ AJOKALUMUSEO Evontie 7, Lammi Avoinna heinäkuussa sunnuntaisin 7.7., 14.7., ja klo Järjestäjä Lammi-Seura TYRVÄNNÖN JÄRVIKALASTUSMUSEO Karhunpäänmäki 8 Tyrväntö, Hattula. Avoinna heinäkuussa sunnuntaisin 7.7., 14.7., 21.7., klo Järjestäjä Tyrväntö-Seura VIHAVUODEN MYLLYMUSEON OPASTETUT KIERROKSET Heinäkuussa sunnuntaisin 7.7., 14.7., ja klo 13. Järjestäjä Hauho-Seura LAIVAN KANNELLA -yhteislaulutilaisuus Su 7.7. klo 13 Pannujärventie 66, Tuulos Merimieshenkinen yhteislaulutilaisuus VPK:n talolla, sisäänpääsymaksu 5. Laulattajana Sakari Silpola. Järjestäjä Tuulos-Seura YHTEISLAULUTILAISUUS Pe klo Heiskalan talon pihapiiri, Vanharaitti 18, Hauho Laulattajana / hanuristina toimii Sakari Silpola. Kahvitarjoilu, vapaa pääsy. Järjestäjä Hauhon Wanha Raitti KESÄTANSSIT Pe klo 20 Unikontie 96, Rehakka, Janakkala Sisäänpääsy tansseihin 8, alueelle vapaa pääsy. Järjestäjänä Rehakan ja Irjalan kyläyhdistys RIKy KESÄKIRPPIS La klo Lieson lava, Kaukasenmäki, Liesontie, Lammi Paikkavaraukset p / Ulla. Järjestäjänä Lieson kylätoimikunta RIKULANRANNAN MARKKINAT La klo 13 Rikulanranta, Vanhan Sillan tie, Alvettula, Hauho Järjestäjänä Alvettulan kyläyhdistys PERINTEISET LASTEN KESÄKISAT La klo 13 Rimminkaari, Rimmilän entinen urheilukenttä Renkajärventien varressa, Kalvola Sarjajako paikan päällä. Puffetti ja arpajaiset, vapaa pääsy. Pienet ja isot, tervetuloa kisaamaan ja kannustamaan! Järjestäjänä Rimmilän kyläyhdistys KIRPPUTORI Su klo Untula, Untulantie, Lammi Järjestäjä Sydänlammin kyläyhdistys YHTEISLAULUTAPAHTUMA Su klo 16 Untula, Untulantie, Lammi Laulattajana Aimo Kokkola. Järjestäjä Sydänlammin kyläyhdistys RENKOVIIKKO Järjestäjänä Rengon Yrittäjät TERVAPERJANTAI Pe klo 17 Kylätalo Tukikohdan alue, Asemintie 349, Kaloinen, Renko Vanajaveden Pelimannit esiintyvät, Torisoittajat tanssittavat, koirien harrastusnäytöksiä, tervahaudan sytytys, torimyyntiä, taidenäyttely, riista- ja saaliseläinnäyttely, arpajaiset, kahvila. Järjestäjä Kaloisten kyläyhdistys KAHVILA TERVAPIRTTI KYLÄTALON TAIDENÄYTTELY Kylätalo Tukikohta, Asemintie 349, kaloinen, Renko Avoinna Renkoviikon ajan päivittäin klo Järjestäjä Kaloisten kyläyhdistys JAAKONJUHLA Su klo 17 Sotkalinna, Hämeen Härkätie 4036, Renko Renko-Seuran näyttämö esittää näytelmän Tunti tanssia Rengossa kieltolain aikaan vuonna Liput 15 / 5, alle 7-v. ilmaiseksi, ennakkoon Kantapankin Rengon konttorissa ja Osuuspankin Rengon konttorissa. Liput myös ennen esitystä Sotkalinnan portilta, kahvitarjoilu sisältyy lipun hintaan. Näytelmän toinen esitys maanantaina 22.7 klo Näytelmän yhteyshenkilö Liisa Koskelainen,

9 9 Hämeenlinnan seudun kylissä ja pitäjissä Järjestäjä Renko-Seura RENKOVIIKON PYÖRÄILY Ti Rengon Valajärven jaa metsäkylien maisemissa. Reittivaihtoehtoja on kaksi: Asfalttiteillä Nevilä-Asemi- Kaloinen-Vehmainen-Ahoinen- Uusikylän -reitti, taukopiste Kylätalo Tukikohdassa tai Valajärven ympäripyöräily, osin metsäisiä hiekkateitä ja osin asfalttiteitä. Taukopaikkoja kaksi: Vähikkälän kyläkauppa ja Kylätalo Tukikohta. Kyläkauppa avoinna ja siellä on kahvila, Kylätalon kahvila klo 12-20, keittolounas klo Reittiä kierretään omalla aikataululla, reitti on merkattu maastoon. Järjestelyissä Kaloisten kyläyhdistys KIRSTIN PÄIVÄN LAULAJAISET Ke klo 19 Järjestäjä Vihavuosi-yhdistys ja Hauho-Seura JALKAPALLO-OTTELU To klo Lieson kenttä, Pitkäkuja 79, Lammi Ukkomiehet vs. poikamiehet. Järjestäjä Lieson nuorisoseura HEINÄMESSUT La klo Kauppakeskus Tuulonen, Tuulos Järjestäjä Tuuloksen Yrittäjät MUSEO-EEROLA Avoinna la klo Kahvitarjoilu, vapaa pääsy. Järjestäjä Tuulos-Seura MAASEUTUHENKINEN ROMPETORI La klo Hauhontaustantie 645, Hauho Myntipaikat Kivituvan pihalla ja muutama parvella a 20, lisätied. p (ilt.). Kyläyhdistyksellä kahvio ja grillikatos. Järjestäjä Hauhontaustan kyläyhdistys KATALOISTEN KESÄJUHLA La Kataloistentie 553, Lammi Aloitus klo 17 kenttäpeleillä, näytelmä Kaunis Veera ja lopuksi tanssit. Järjestäjä Kataloisten kyläyhdistys PARVITANSSIT La klo Hauhontaustantie 645, Hauho Kivituvan tansseja tahdittaa Tuula Heikkilä ja Titanic. Järjestäjä Hauhontaustan kyläyhdistys SUVEN LAULUILTA Ke klo 19 Mökkälän vanha tupa, Liesontie 401 Järjestäjä Lieson kylätoimikunta ELOKUU VAIHTUVAT NÄYTTELYT Elokuussa joka päivä klo Vihavuosi, Vihavuodentie 355, Hauho Järjestäjänä Vihavuosi-yhdistys HAUHON ESINEMUSEO Skytten aukio Hauhon kirkon vieressä Avoinna elokuussa 4.8. saakka kesu klo Vapaa pääsy. Järjestäjä Hauho-Seura ILTA JOKIVARRESSA To 1.8. klo 18 Rikulanranta, Vanhan Sillan tie, Alvettula, Hauho Järjestäjä Alvettulan kyläyhdistys KESÄTORIT Elokuussa perjantaisin 2.8., 9.8. ja klo Kouvalan maamiesseurantalon piha, Hyrväläntie 771, Hattula Järjestäjä Etelä-Hattulan maa- ja kotitalousseura ILTATORI Pe 2.8. klo Järjestäjä Vihavuosi-yhdistys HÄRKÄTIEN MUSEO Sajatie 13, Renko Avoinna elokuussa sunnuntaisin 4.8. ja klo Pääsymaksu vapaaehtoinen, tilauksesta/ryhmiltä 2 /hlö. Tied. Leenamaija Vattinen, Järjestäjä Renko-Seura TYRVÄNNÖN JÄRVIKALASTUSMUSEO Karhunpäänmäki 8, Tyrväntö, Hattula Avoinna elokuussa sunnuntaisin 4.8., 11.8., klo Järjestäjä Tyrväntö-Seura KESÄPÄIVÄ KODALLA la klo Lepolantie 183, Hauho Kylätoiminnan 10-vuotisjuhla kenttäpelien ja seurustelun merkeissä. Esillä on Sappeen koulun vanhoja kuvia. Kylätoimikunnan puffetti. Järjestäjä Sappeen Eräveikot ry kylätoimikunta KYLÄKIRJAN 1-VUOTISSYNTTÄRIT La klo 13 Voiman talo, Leppäkoskentie 368, Janakkala. Entisten ja nykyisten leppäkoskelaisten yhteinen tapaaminen. Jutellaan kyläkirjasta, muistellaan menneitä ja suunnitellaan tulevia tapahtumia. Esillä vanhoja valokuvia ja lehtileikkeitä menneiltä vuosilta. Järjestäjä Leppäkosken Kyläseura MUSEO-EEROLA Sydänmaantie 124, Tuulos Avoinna elokuussa sunnuntaisin 11.8., ja klo Vapaa pääsy. Järjestäjä Tuulos-Seura JANAKKALA-JUHLA Su klo 12 Tarinmaan VPK:n talo, Hakoistentie 279. Vapaa pääsy. Teemana Janakkalan kylät. Järjestäjä Janakkala-Seura VALON JA LEPAKOIDEN JUHLA La klo Ohjelmassa mm. ankkakoskenlaskut, tanssit klo (tanssilippu lavalle 10 ) sekä koski valaistaan jälleen. Järjestäjä Vihavuosi-yhdistys ELOTANSSIT La klo Kouvalan maamiesseurantalo, Hyrväläntie 771, Hattula Trio Herman s orkesterin tahdissa. Liput 10. Järjestäjä Etelä-Hattulan maa- ja kotitalousseura LAMMIN KYLÄKIERROS Su klo 9-15 Lisätiedot ja ilmoittautumiset retkelle p / Maarit. Järjestäjä Lammin kyläyhdistykset VANHOJEN KEITTOKIRJOJEN NÄYTTELY Ti klo 18 Turvantalo, Mommilantie 7, Lammi. Järjestäjänä Lammi-Seura LIIKUNTATAPAHTUMA Ke klo 18 Kuurikan lava, Kuurikantie, Lammi Järjestäjä Kostilan Kunnonkohottajat PARTIOTAIDOLLINEN ILTANUOTIO To klo 18 Kalevala-puisto, Palkkisillantie, Lammi. Järjestäjä Lammin Evonkävijät MAAILMAN TORIPÄIVÄ La klo Lammin Maton ja Värin ja Keski- Hämeen edustalla, Lamminraitti, sekä avoimet ovet SPR:n Lammin vastaanottokeskuksessa, Lamminraitti 18. Järjestäjä Sydänlammin kyläyhdistys ja SPR:n Lammin vastaanottokeskus KOKO KYLÄN ELOTAPAHTUMA La klo Iittalan yhtenäiskoulu, Hollaajantie 2, Kalvola Järjestelyissä kalvolalaiset yhdistykset ILTAMAT UNTULASSA La klo 18 Untulantie, Lammi Näytelmäryhmä Vyhtöin esittää Kaplen näköinen mies, tanssit tahdittaa Lammin soittokunta. Järjestäjänä Sydänlammin kyläyhdistys ELOTANSSIT SOITTILAN RIIHESSÄ La klo 20 Satulantie 2, Hauho Tanssit Seppo Soittilan orkesterin tahdissa. Järjestäjä Mustilan kyläyhdistys SURUTTOMAN VENETSIALAISET La klo Alasjärventie 9, Tervakoski, Janakkala Mm. soutukilpailu ja elävää musiikkia. Tarjolla maksua vastaan lohikeittoa, kahvia, pientä purtavaa sekä lättyjen paistamista. Ilta päättyy ilotulitukseen. Vapaa pääsy. Järjestäjä Tervakosken Suruton IV SUOLIJÄRVEN KIILTOMATOSOU- TELU La klo 21 Kirkkokuja 27 (lähtö Kirkonrannasta). Lyhdyin ja lampuin varustetut soutukunnat soutelevat Suolijärvellä. Lisäksi kokko, musiikkia ja makkaranpaistoa. Osallistua voi veneen kanssa tai ilman. Vapaa pääsy. Järjestäjinä Tuulos-Seura, Tuuloksen Tulikourat ja Lions Club Tuulos SYYSKUU VAIHTUVAT NÄYTTELYT Syyskuussa joka päivä 8.9. asti klo Järjestäjänä Vihavuosi-yhdistys TANSSIT Su 8.9. klo Kouvalan maamiesseurantalo, Hyrväläntie 771, Hattula Kesän kävelykierroksia Hämeenlinnassa Kanta-Hämeen Oppaat ry järjestää kesällä opastettuja kävelykierroksia sekä Aulangon ihastuttavan puistometsän maisemissa, että kaupungin keskustassa. Aulangon puistometsäkierroksilla tutustutaan puistometsän perustajaan Hugo Standertskjöldiin, puiston historiaan, luontoon ja nykypäivään sekä erilaisiin virkistys- ja liikuntamahdollisuuksiin. Kierroksen aikana pysähdytään muutamien nähtävyyksien luona ja poiketaan Aulangonvuoren näköalatasanteella sekä näkötornilla. Hämeenlinnan keskustan kävelykierrokset käynnistyvät Hämeenlinnan kirkon edestä Linnankatu 2:n kohdalta. Kierroksella tutustutaan kaupungin historiaan ja nykypäivään sekä keskustan merkittäviin rakennuksiin. Matkan varrella kerrotaan myös kaupungissa syntyneistä merkkihenkilöistä. Reitti kulkee Sibeliuksen puiston ja Hämeenlinnan lyseon ohitse Linnanpuistoon ja paluu on laivarannan kautta takaisin torille. Aulangon puistometsäkierrokset järjestetään välisenä aikana tiistaisin ja torstaisin klo Tervetuloa tutustumaan maaseutukylien ja -pitäjien kesätapahtumatarjontaan! Tapahtumakalenteri sisältää Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan maaseutualueilla, kylissä ja pitäjissä toimivien yhdistysten kesätapahtumavinkkejä ja käyntikohteita. Tavoitteena on lisätä entisestään seudun vireän paikallistoiminnan tunnettavuutta ja esitellä monipuolista tapahtumatarjontaa. Käykääpä kylässä! Tapahtumatiedot on koottu yhdistysten antamista ilmoituksista. Linnaseutu ry:n Pitäjäpiiri-hanke ei vastaa mahdollisista tapahtumamuutoksista, annettujen ja koottujen tietojen virheellisyydestä tai tapahtumien peruuntumisesta. Trio Herman s orkesterin tahdissa. Liput 10. Järjestäjä Etelä-Hattulan maa- ja kotitalousseura MALLINKAISTEN MAALAISMARK- KINAT JA ROMPETORI La klo Mallinkaisten koulu, Kouluraitti 1, Janakkala. Järjestäjä Mallinkaisten kyläyhdistys Keskustan kävelykierrokset toteutaan välisenä aikana keskiviikkoisin klo Puistometsäkierrosten opastus on suomeksi ja keskustan kävelykierrosten opastus sekä suomeksi että englanniksi. Kävelykierrokset maksavat 5 euroa aikuisilta, 2 euroa 7-17-vuotiailta lapsilta ja alle 7-vuotiaat pääsevät maksutta mukaan. Perhelipun kahdelle aikuiselle ja 2-3 lapselle voi lunastaa 12 euron hintaan. Opas kerää maksut paikan päällä. Tilauksesta Kanta-Hämeen Oppaat järjestävät kierroksia esimerkiksi ryhmämatkailijoille myös muina aikoina. Puistometsäkierros voidaan toteuttaa bussilla ja kävellen, jolloin aikaa on hyvä varata tunnista puoleentoista. Kierros voidaan yhdistää myös kaupunkikiertoajeluun, jolloin aikaa olisi hyvä varata 1,5-2 tuntia. Lisätietoja toiminnasta Oppaiden kotisivuilta

10 10 Kun muistellaan vuosijuhlia, haetaan taustoja jotka liittyvät aiheeseen. Kerrataan jo moneen kertaan kuultuja juttuja, kirjoituksia. Oleellisesti Juhlakota kuuluu metsästykseen, onhan sen rakentaminen laitettu metsästäjien toimesta alkuun. Olen paremmin sivusta seuraajana ollut hyvin lähellä ajomiehenä hirvenmetsästyksessä, isäni ja veljeni kuuluivat metsästysseuraan ja tuurasin heitä hirven ajossa. Olen myös pieneltä osin ollut kodan suunnittelussa ja rakentamisessa mukana. Metsästyksestä silloin sotien jälkeen on jäänyt mieleen tätini miehen pitkävartiset rukkaset. Hän metsästi kettuja lippusiimalla, ehkä ne olivat ketunnahasta tehdyt nahkarukkaset. Oravanmetsästys oli jokatalvista. Metsästäjillä oli pystykorvakoirat ja pienoiskivääri, ehkä haulikko jolla niitä ammuttiin. Nahat nyljettiin tuppeen, oravat ja piisamit pingotettiin sellaisen laudan päälle. Samoin laitettiin ketunnahatkin. Mäyriä, metsäsikoja ammuttiin, niistä jotkut keittivät saippuaa. Oravia oli saman verran silloin kuin nyt, vaikka niitä metsästettiin. Piisamit ovat vähentyneet, loppuneet vaikka vuosiin niitä ei ole pyydetty. Piisamia pyydettiin raudoilla ja katiskalla. Supit ovat vallanneet metsät 70-luvulta alkaen. Samoihin aikoihin alkoivat hirvikärpäset näkyä metsissä hirvien lisääntyessä. Naapurikylissä jossain oli ammuttu hirviä, ei niitä silloin paljon ollut, vaikka niitä ei metsästetty luvallisesti ollenkaan. Silloin olivat metsät vanhoja ja karja kävi metsissä, joten ei hirven ruokamaita paljon ollut. Kymmeniä vuosia on metsissä hakattu aukkoja, joihin on kasvanut pusikoita, samoin pellonreunat ovat pusikoituneet, eikä karjaa ole enää syömässä, joten hirvet ja peurat ovat lisääntyneet hyvillä ruokamailla perustettiin metsästysseura Sappeen Eräveikot. Kaikki olivat silloin paikkakuntalaisia, niin olen ymmärtänyt. Vuosien mukana ovat Sappeen Eräveikkojen Juhlakota 10 vuotta paikkakuntalaiset vähentyneet. Sitten on tullut ehdoksi, että on oltava jonkinlaiset siteet kylään. Ensimmäiset 10 vuotta oli hirvien lahtipaikka Kirmulan pihassa. Hevosella tuotiin ruhot lahtipaikalle. Ensimmäisenä vuonna oli vain yksi hirvenkaatolupa, vaikka sitä ennen ei hirvilupia ollutkaan. Ensimmäiset hirven ajot olivat pitkiä, jopa 3 kilometriä, ei ollut metsäteitä, mitä nyt on. Kun on puhuttu riistan hoidosta, hirvien metsästyksessä se pitää paikkansa. Hirvet lisääntyivät metsästyksestä huolimatta niin, että 80-luvulla taisi olla yli 20 hirvenkaatolupaa monena vuonna. Nyt on hirviä vähemmän ja lupien määrä vähentynyt viiteen lupaan vuodessa. Hirvikolareitakaan ei ole ollut niin paljon. 60-luvun lopulla ajatus yhteisestä majasta, lahtipaikasta voimistui, ja alettiin hakea rakennuspaikkaa. Majan rakentamiselle löytyi maata Lepolan mailta, tien varresta. Vuonna 1970 tehtiin metsästysmaja talkoilla. Pihassa oli teräsputki jossa roikotettiin ruhot ja peiteltiin, etteivät linnut päässeet nokkimaan laajennettiin majaa niin, että saatiin kaksi huonetta lisää rakennettiin lahtivaja, olin siinä mukana rakentamassa luvun loppupuolella tehtiin kylmiö lahtivajaan. Kylmiö oli ollut juhlien aikaan tarpeellinen. Juhlakota Kylässä ei ollut kokoontumispaikkaa vuoden 1992 jälkeen. Koulu myytiin Vuonna 2001 alkoi kuulua, että pitäisi rakentaa jonkinlainen kota. Olin Lepolan Jukan mukana kun käytiin katsomassa Haltian kotaa, ulkonäkö voisi olla toisenlainen - kyllä siitä tulikin. Tasapuolisesti kaikilta kysellen saatiinkin kota sellaiseksi kuin se nyt näyttää, ja on. Talkoilla kerättiin tukit kylän metsästä, taisi osa olla naapurikylästäkin. Lehtinen sahasi puutavaran, Linnaseutu ry:ltä anottiin avustusta, saatiinkin. Juhlakota oli valmis 2003, vaikka sitä on paranneltu vielä vuosia, kun on saatu rahoitusta lisää. Ensimmäiset juhlat pidettiin 2003, oliko vieraita 110. Kotaan mahtuu noin juhlavierasta syömään. Neljät juhlat taisivat olla ensimmäisenä vuonna. Metsästysseuralaiset ovat kaikki olleet rakentamassa omalta osaltaan. Seurassa on ollut kaikkien rakennusalan taitajia. Kirvesmiehiä, puuseppiä, putkimiehiä, sähkömiehiä, muurareita, laattamietiä ja tietenkin minä vanhimpana, joka hallitsi ne vanhan ajan lapiotyöt. Kodalla on ollut monenlaisia vuosijuhlia, häitä, ompeluseuroja, pilkkikilpailuja, kodan siunaus, metsästysseuran hirvivuosijuhlia, jokakesäiset kesäjuhlat, eläkeläisten juhlat, talven hiihtopäivät, kyläjuhlat. Kodalla on ollut valokuvanäyttely Sappeen ja Puutikkalan lapsien koulukuvista. Ja Vareksen palat, ne ovat kuuluneet jokavuotiseen ruokajuhlaan. Metsästysseuran rinnalle on perustettu kylätoimikunta, joka omalta osaltaan auttaa juhlien järjestelyssä, ruuanlaitossa, tarjoilussa, retkillä, kyläkävelyillä, talvipäivillä, siivouksessa, pihojen kunnossapidossa ym. Ammattitaitoa on metsästysseuran väessä, ainoa puute voi tulla esiin, kun nykyiset tekijät ikääntyvät. Vuonna 2003 valettiin lisärakennuksen sokkeli majaan, johon tuli pesuhuone, pukuhuone, kaksi wc:tä ja keittiön laajennus. Varsinainen rakentaminen oli Parannuksia on tehty sitä mukaa, kun on rahaa löytynyt luvun loppupuolella suurennettiin lahtivajaa ja laavukin rakenneltiin kaivettiin vielä kaivo. Alkuperäinen kaivo oli liian alavalla paikalla, mihin virtasi soista vettä: Mytööstä tuleva valtaoja on siinä vieressä. Nyt on uusi vesi kirkasta, mautonta ja kaiken lisäksi vielä tarkastettu virallisesti, jossa todettu hyväksi. Juhlakodalla on 10 vuoden aikana ollut monenlaisia juhlia, se on elävöittänyt kylää, paikkakuntaa, tehnyt kylää tunnetuksi. Toivotetaan Juhlakodalle vielä monta 10-vuotiskautta ikää, pitämään kylää virkeänä, eloisana. Toivotetaan vieraille kodalla ikimuistoisia, hauskoja ja tunnelmallisia hetkiä juhlinnassa. Pikkujouluja on pidetty vuosien aikana monet. Pukki on vieraillut joka vuosi lahjoineen pikkujoulussa oli 70 juhlijaa. Erikoista oli pukin tilaama helikopteri joka toi lahjat, olihan lumeton joulu. Juhlakota on minullekin antanut monenlaisia aiheita piirtää, kirjoitella. REINO KIRJAVAINEN Tyrväntö-Seura julkaisee kesän kynnyksellä 64-sivuisen kotiseutulehden Siinä on muistikuvia monelta kylältä ja monelta vuosikymmeneltä tuoreimmat 1970-luvulta tähän päivään. Lehdestä selviää mm. kuka oli Valo Nihtilä, miksi hänen radionsa on Tyrvännön järvikalastusmuseossa ja miksi teatterinjohtaja Paavilainen tuntee empatiaa Uskilan tanssilavaa kohtaan. Sekin selviää, miten Kariniemen säätyläishuvilasta tuli leirikeskus, miten tukkinipun päällä matkattiin Vanajanselälle, kuinka Tyrvännön kunnalliskoti lakkautettiin ja vanhukset muuttivat Tuulia-kotiin. Lehdessä Henri Kapulainen esittelee Kaarina Sakalan romaania Kylä järven kainalossa ja kertoo, miten hän luki kirjan Suotaalassa, kesäasuntonsa portailla istuen, keskellä teoksen tapahtumapaikkoja kuin kesäteatterissa näytelmää katsoen. Siinä koko seutu heräsi lukiessa henkiin, hän toteaa. Toisaalta lukiessaan elämää kuhisevaa kuvausta hän mietti haikeana, mitä me olemme menettäneet kyliemme kylmetessä. Jutussa Kaarina Sakala puolestaan valottaa omaa elämäänsä ja samalla kirjan keskeisiä henkilöitä. Lepaa saa paljon palstatilaa puutarhaoppilaitoksen ja kartanon ansiosta. Matti Pankakoski kertoo, millä perusteella hänen isänsä Tyrväntö - Kotiseutulehti 2013 Antero Pankakoski sotien jälkeen hakeutui Lepaan puutarhaoppilaitokseen opettajaksi ja millaista oli elää 1940-luvun Lepaalla. Lehdessä kerrotaan myös Pelkosen evakkoperheen ensimmäisistä vuosista Lepaalla ennen asettumista Peltokylään. Seppo Netola käsittelee Lepaan tilan ympäristöasioita ja kirjoittaa mm. saasteista pikkupojan ja nuorukaisen muistikuvien mukaan. Nykypäivänä ajateltaisiin, että tilalla pyrittiin kierrättämään ja hyödyntämään jätteet tehokkaasti ja olemaan omavaraisia. Suontakaartikkelikin sisältää paljon Eero Ojasen pohdintoja entisajan Lepaasta, koska monet tutkijat ovat arvelleet, että Lepaan virran vastakkaisilla rannoilla sijaitsevat naapurukset olisivat alkujaan olleet samaa kylää. Hilkka Nikkanen muistelee tyrväntöläisellä murteella lapsuuttaan ja nuoruuttaan Tykölässä. Antti Haapanen puolestaan kertoo kouluvuosiensa ajan Tykölän kartanosta ja kylästä ja kuvaa elävästi monivaiheisia matkojaan Lepaasta Tykölään. Paikallisen sanomalehden otsikko Urheiluinnostusta Retulassa oli alkusysäys Matti Koivulan jutulle, jossa hän muistelee lehtien uutisoinnin pohjalta jalkapallon pelaamista ja sitä, mitä muuta Retulassa tapahtui vuonna Kuva: Pertti Seppälä Mm. kylässä toimi siihen aikaan aktiivisesti neljä yhdistystä ja kaikkien niiden toiminnasta saa lukea myös tuon ajan sanomalehdistä ja siten kotiseutulehden jutusta. Kotiseutulehteä on myynnissä kesäkuusta alkaen mm. Lepaalla PikkuAkassa. Lehdestä saa toukokesäkuun vaihteessa lisää tietoa Tyrväntö-Seuran verkkosivuilta KATRI ERKAMO

11 11 Hauhonselkä kuntoon yhteisvoimin Hauhontaustan kyläyhdistys on perustettu vuonna Sen toiminta on vireää ja monipuolista. Suurin yhdistyksen tähän mennessä toteuttama projekti on ollut Mattilan tilan vanhan kivinavetan korjaaminen Leader-rahoituksella ja talkoovoimin kylätaloksi. Kylätalo toimii kylän yhteisten tapahtumien pitopaikkana, mutta siellä on myös Vanajaveden opiston jumppaa. Kylätaloa vuokrataan myös ulkopuolisille ja se onkin ollut suosittu muun muassa häiden juhlapaikkana. Hauhontaustan kylä rajoittuu Hauhonselkään ja järvi on kyläläisille tarkeä. Hauhonselkä on osa Hauhon reitin vesistöaluetta. Järven pinta-ala on noin hehtaaria ja keskisyvyys 3,6 metriä. Hauhonselän virkistysarvo on suuri sekä vakituisille, että vapaa-ajan asukkaille. Järven kunto on kuitenkin huono. Huoli järven kunnosta Hauhontaustan kyläyhdistyksen vuonna 1999 tekemässä, kyläsuunnitelmaan liittyvässä asukaskyselyssä nousi esiin huoli järven huonosta kunnosta ja sama huoli oli vain vahvistunut kyläsuunnitelmaa päivitettäessä muutama vuosi sitten. Pelkästään Hauhonselkää koskevaa selvitystä Hauhonselän valuma-alueen ravinnekuormituksesta ei ole aiemmin tehty, eikä konkreettisia, Hauhonselälle soveltuvia toimenpide-ehdotuksia ominaispiirteiltään erityisen järven kunnostamiseksi ole selvitetty. Hauhontaustan kyläyhdistys päätti ryhtyä toimiin järven tilan parantamiseksi ja se on saanut mukaansa järven vaikutusalueella olevia yhteisöjä, yhdistyksiä ja myös yksityisiä henkilöitä yhteistyökumppaneiksi ja tukijoiksi. Kyläyhdistys haki ja sai Leader-rahoitusta koko Hauhonselkää koskevan tutkimusja toimenpidesuunnitelman tekemiseksi. Hankkeessa selvitetään Hauhonselkään tulevan ravinnekuormituksen laatua ja määrää sekä suunnitellaan kuormitusta vähentäviä kunnostustoimia. Selvitystyö on tilattu kokonaispakettina Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistykseltä. Pitkäjänteistä yhteistyötä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys on aloittanut selvitystyön maaliskuussa ottamalla ensimmäiset vesinäytteet Hauhonselästä, Vuorenselästä ja Kirrisestä. Lisäksi näytteitä otetaan Vuolujoesta ja Hauhonselkään laskevista ojista. Näytteitä otetaan 3-4 kertaa vuoden 2013 aikana. Kuormituslaskenta ja kunnostussuunnittelu aloitetaan, kun viimeisetkin vesianalyysien tulokset ovat tiedossa. Kuormitusselvitys ja yleiskunnostussuunnitteluraportti on käytettävissä keväällä 2014, jolloin asiassa järjestetään yleinen tiedotustilaisuus. Hankkeen tavoitteena on selvittää sellaisia järven kuntoa parantavia toimenpiteitä, joita jokainen järven vaikutuspiirissä oleva yhdistys, asukas tai muu toimija voi halutessaan toteuttaa. Muutokset veden laadussa näkyvät hitaasti. Hauhonselän kunnon parantaminen on pitkä projekti, joka onnistuu vain pitkäjänteisellä yhteistyöllä. Kyläyhdistyksen toimesta avauspotku on nyt suoritettu ja jäämme odottelemaan, miten peli tästä jatkuu. MINNA KOSKINEN Häätunnelmia Hauhontakana Kivitupa, Hauhontaustan kylätalo Hauholla on suosittu hääpaikka ja täyttyy kesällä maalaisromantiikasta. Häät vanhassa kivinavetassa, tanssit parvella ja ideoita lukujen häistä... Jotta tulevien vuosien hääunelmat voisivat saada täydennystä, Hauhontaustan kyläyhdistys varasi alkukesän oman kylän häämuistoille. Häätunnelmia Hauhontakana -näyttelyyn kerätään katsottavaksi vinttien ja arkkujen aarteita. Päivänvaloon pääsee parisenkymmentä hääpukua menneiden vuosikymmenten ajalta ja monenlaisia muita rikkaita, rakkaita häämuistoja. Kivituvan tornissa kurkistetaan häihin 1800-luvulle. Näyttely on avoinna kesäkuuta (maanantaisin suljettu) sekä myös Niskavuoriviikolla klo Muina aikoina näyttelyyn pääsee tutustumaan tilauk- sesta. Näyttelyn ollessa avoinna vierailijoita palvelee kahvio, jonka tuotto menee Hauhonselkä -hankkeen hyväksi. Näyttelyn yhteyshenkilönä toimii kyläyhdistyksen sihteeri Raija Kirjavainen. Raijan tavoittaa numerosta Etelä-Hattulan kylät Yllä Simolan tilan kyytöt, kuva Markku Kuivalahti ja oikealla Alajoen koski, kuva Raili Kajaste. Paikallisia kunnallisia palveluita koulukyytejä lukuunottamatta ei kyliltä valitettavasti enää löydy Kosken koulun lopettamisen jälkeen. Kyläläisten voimin ylläpidetään talvisin luistinrataa ja hiihtolatuja kunnan vapaa-aikalautakunnan avustusten turvin. Sosiaalista aktiivisuutta löytyy onneksi kolmannen sektorin toimijoista. Etelä-Hattulan maa-ja kotitalousseura ylläpitää Kouvalan Maamieseurantaloa ja järjestää jäsenilleen kirpputorien ja tanssien lisäksi vuotuisen Talviriehan Inkalan kartanossa ja pikkuväkeä erityisesti ilahduttavan Puurojuhlan maamiesseuran talolla. Lisäksi on teatteri- ja muita retkiä. Kosken koti-ja kouluyhdistys järjestää nuorten iltoja, rusettiluistelua, makkaranpaistoa laavulla ja retkiä erityisesti lapsiperheitä kiinnostaviin kohteisiin. Koski-Hyrvälän kylätoimikunta pitää talkoovoimin yllä pientä uimarantaa, järjestää pienimuotoisia kyläjuhlia sekä teatteri- ja virkistysretkiä ensisijaisesti Kanta-Hämeessä. Vuonna 2012 teatteriretki suuntautui Lahden kaupungin teatteriin ja kesäretki Tammelaan. Lisäksi vierailtiin Pirttikosken kesäteatterissa. Tänä vuonna Ahorannan kyläjuhla Hattulan kunnan vapaa-aika alueella on valitettavasti jouduttu perumaan rinnakkaisvarausten vuoksi, mutta elokuussa juhlat toivottavasti onnistuvat. Lisäksi kylätoimikunnan virkistystoimintaan kuuluvat pikkujoulut ja uuden vuoden vastaanotto talkoovoimin rakennetulla laavulla. Toivomme että kylämme pääsevät osallistumaan Talolla tavataan! Hyvinvointipäiviä kylille Kanta- Hämeessä -projektiin RAILI KAJASTE Koski-Hyrvälän kylätoimikunnan sihteeri

12 12 Vähikkälän Seuratalo Janakkalassa 1930-luvulla Vähikkälästä puuttui kokooontumispaikka. Kyläläiset rupesivat sellaista puuhamaan, hankkeen puuhamiehenä oli Toivo Saajalahti. Seurataloa oli perustamassa Vähikkälän palokunta, Etelä-Janakkalan maamiesseura sekä joukko innokkaita kyläläisiä. Perustettiin Vähikkälän seuratalo Oy. Tervakoski Oy lahjoitti tontin. Myytiin seuratalo Oy:n osakkeita, maanomistajat lahjoittivat tukit, jotka vietiin Tervakosken sahalle. Yhtiö vaihtoi puut Takatiellä kaatamiinsa puihin. Niissä oli linnoitustöistä jäänteitä, räjähteiden metallikappaleita, eikä yhtiö voinut niitä käyttää omiin tarkoituksiinsa. Takaseinän hirsissä on jälkiä nähtävissä. Seuratalo rakennettiin talkoilla, se oli kyläläisten suuri voimankoetus ja yhteishengen luoja. 50- luvun alkupuolella järjestettiin tansseja, jotka vetivät talon täyteen väkeä. Vuonna 1962 alkoivat neuvottelut seuratalon tulevaisuudesta. Osakeyhtiö purettiin ja seuratalo siirtyi maamiesseuran hoidetta- vaksi Tontin lohkominen ja lainhuudot olivat jääneet tekemättä Seuratalo Oy:ltä ja ne siirtyivät seuratalon hoidettavaksi. Seuratalosta tuli maamiesseurantalo. Taloa varten yhdistys joutui ottamaan velkaa, maksamaan korkoja ja uusimaan lainoja. Taloa kunnostettiin. Vuorattiin ulkoa, maalattiin, laitettiin katto, keittiö uusittiin, laitettiin kaivo, sisäwc:t jne. Varoja kerättiin tukkitalkoilla, arpajaisilla ja iltamilla luvulla maamieseuran nimi vaihtui maa-ja kotitalousseuraksi. Samoihin aikoihin maamieseurantalon nimi muutettiin Seurataloksi, jotta kaikki kylän seurat omaksuisivat sen omakseen. Talo on ollut aktiivisessa käytössä vuosikymmenet. Sitä on vuokrattu juhlakäyttöön ja oman kylän seurat ovat sitä hyödyntäneet. Jatkuvaa kunnostusta talo tarvitsee tulevaisuudessakin. Kun kyläläiset ja kylän eri seurat puhaltavat yhteen hiileen, niin eiköhän me pystytä pitämään talo toiminnassa ja hyvässä kunnossa! NINA MÄENPÄÄ Kulttuuria kylällä, VäNä väljämässä Talous tasapainoon ja tilit balanssiin Ei ehkä niin yllättävä otsikko nykyään tässä EU-baletissa, mutta Vähikkälän maa- ja kotitalousseura on painiskellut viimeiset viisi vuotta taloutensa kanssa, yrittäen suoriutua talon ylläpitokustannuksista parhaalla mahdollisella tavalla. Varsinkin kaksi viimeistä talvea on syönyt lämmityskustannuksilla likviditeettiämme. Lähestymme kyläläisiä ja kylämme kesävieraita kartuttaaksemme seuramme jäsenmäärää niin nuorista kuin varttuneimmistakin kylän kulkijoista. Talommehan on valmistunut vuonna 1939, ja vietimme muutama vuosi sitten 70-vuotisjuhlia. Rakentami- Vähikkälän Seuratalo on toiminut vuosikymmeniä kylän keskuksena. 40-luvulta lähtien siellä on järjestetty kulttuuria kyläläisille luvut olivat suotuisaa aikaa tansseille ja teatterimaailmalle. Huvitilaisuuksia järjestettiin talolla viikottain. Kuulopuheiden mukaan Vähikkälän Seuratalolle on parhaimpina aikoina myyty 600 tanssilippua! Huviveron tultua kylien seurojen ja työväentalojen toiminta vaikeutui, mikä näkyi kulttuurielämän vähentymisenä. Nuorisoseura on vuosien varrella ollut Seurantalon ahkerimpia käyttäjiä. 50-luvulta lähtien on näyttämöllä esitetty seura- ja huvinäytelmiä lähes vuosittain. Kukkolan Teemulla (Terttu Kyöstilä) on ollut suuri vaikutus näyttämökulttuurin säilymiseen. Hän jaksoi vuosi vuoden jälkeen etsiä sopivia näytelmiä ja kerätä näyttelijät rooleihin. Näytelmät hän sitten dramatisoi ja ohjasi, usein myös näytteli mukana. Teemun innoittavassa ohjauksessa on moni kyläläinen kokenut teatterikärpäsen piston ja jatkanut harrastustaan vuosikymmeniä. 90-luvun loppupuolella alkoi väljämän teatteritoimintaa hallita Avantoteatteri Timo Mäenpään johdolla. Timo Mäenpää kirjoitti ja Matias Ikävalko ohjasi ajankohtaisia sketsiviihde-kabareita, joita esitettiin kesäiltamien yhteydessä. Baariin vaikka Paareilla -kabareella Avanto kiersi puoli Suomea, silloisten Piimäjuhlien viihdytysjoukkona. Avannon aikaan myös näyttämö sai uuden ilmeen. Vanhat pahvikoivut saivat lähteä ja tilalle tuli modernimmat, liikuteltavat verhokulissit. Myös valaistus laitettiin kokonaan uusiksi, kiitos Matiaksen suhteiden ammattiteatterien tekniikkaväkeen luvulla teatteritoiminta otti aimo askeleen ammattimaisempaan suuntaan, kun Matias Ikävalko, kylän oma ammattiohjaaja otti ohjausvastuun harteilleen. Vähikkälän Näyttämö VäNä perustettiin v yhdessä Nuorisoseuran ja Vähikkälän väljämän kanssa Linnaseutu ry:n POMO+ hankkeella Kulttuurilla kylä kuulluksi. Hankkeen nokkamiehenä toimi Riitta Pietiäinen-Ikävalko, joka yhteistyössä kyläläisten sekä Linnaseutu ry:n kanssa sai luotua kyläämme oman näyttämön. Teatteritoimintaan kuului jokavuotisen teatteriesityksen tuottaminen, ilmaisutaidon kurssien järjestäminen kaiken ikäisille, sekä myös lasten- ja nuorten näytelmät ovat kuuluneet VäNä:n vuosiin. Vuosi vuodelta katsojamäärät ottivat noususuuntaisen kasvamisen, josta on kiittäminen Riittaa ammattimaisesta markkinoinnin osaamisesta Pauli Koskinen tarttui toimeen ja debytoi ohjaamalla Agapetuksen Hilman Päivät. Jatkoa Paulin dramatisoinnista saatiin 2012, kun Seuratalon lavalla nähtiin kantaesitys Valajärven äärellä. Mies käsikirjoitti komediahistoriikin, näytteli, ohjasi, tuotti musiikit ja pysyi tolkuissaan kesän pyörityksestä! VäNä tänään. Alkuvuodesta lähtien VäNä on pelkästään nuorisoseura ry:n Näyttämö. Tämä siksi, että pienellä kylällä kahden yhdistyksen sitoutuminen vie paljon aikaa tällaisessa projektissa, joten väljämällä on nyt mahdollisuus kehittää kylän toimintaa muussa muodossa. VäNä haluaa olla edelleen yksi kylän vireyttäjistä sekä pitää kiinni kesäteatteriesitysten tuottamisesta ja toimintansa kehittämisestä. Tavoite olisi tuoda teatterimaailma lapsille ja nuorille mahdolliseksi harrastaa omalla kylällä, sekä sitä kautta lisätä myös toimintaa. Toivomme yhteistyön lisääntyvän lähiseurojen kanssa sekä uusien ihmisten löytävän mukaan toimintaamme. Ja ennen kaikkea tavoitteemme on tuottaa viihdyttävä kulttuurikokemus katsojille hyvällä yhteishengellä! Tänä vuonna on taas tarjolla uusia tuulia, kun Riittamaija Kuusela- Rantanen istahtaa ohjaajan paikalle! Riittamaija on näyttelijä-ohjaaja joka toimii freelancerinä. Hän on vuonna 1995 lähtenyt Riihimäen teatterista, jonka jälkeen toteutti pitkäaikaisen haaveensa, herättelemällä henkiin tyhjillä olevan Riihimäen kesäteatterin Allinnan montussa. Hän ohjasi nen tehtiin aikoinaan pääsääntöisesti talkoilla ja Tervakoski OY:n avustamana. Se on niistä ajoista asti toiminut kyläyhteisömme yhdistävänä tekijänä, kuten tanssien, elokuvien, iltamien, syntymäpäivien ja muiden tapahtumien muodossa. Mikäli haluat vaikuttaa talomme säilymiseen toimivana kokoontumistilana, voit liittyä seuramme jäseneksi 20 euron vuosimaksulla. Ilmoittamalla nimesi ja osoitteesi rahastonhoitajamme Heikki Kekin sähköpostiin tuet seuraamme ja sen toimintaa. Jäsenillä on etuuksia mm. talomme vuokrissa ja jäsenenä sinulla on mahdollisuus päästä mukaan hallintoon. Hallintomme kaipaa kipeästi ns. uutta verta hihnalle, jotta voisimme suorittaa sukupolvenvaihdoksen tällä saralla, mainittakoon myös, että seuramme on velaton. Toivomme, että nuoremmat nostaisivat aktiviteettiään ja osallistuisivat seuramme toimintaan. Mikäli sinulla on ideoita talomme hyväksi tai jotain muuta siihen liittyvää ota yhteyttä, soita tai meilaa! Kesäterveisin, HANNU JÄRVINEN, puheenjohtaja, p , sauvala.fi JARMO HATAKKA, sihteeri, p , armas.fi Näytelmän lukuharjoituksissa Seuratalolla. ja johti sitä 8 vuotta. Hän on tehnyt ohjaustöitä eri puolilla Etelä-Suomea ja omaa myös yrityksen, Idan Werstashuone Ky:n. Tammikuusta asti olemme tehneet tuttavuutta maalaiskomediaan Vain muutaman huijarin tähden. Maalaiskomedian on tv-käsikirjoituksesta dramatisoinut Jukka Mäkinen ja käsikirjoittanut Heikki Luoma. Käsikirjoitus on saanut alkunsa Luoman lapsuuden muistoista. Muistojen ympärille hän on kirjoittanut kuvitteellisen Kuusniemen kunnan asukkaineen, joten maalaiskomedia nojaa löyhästi tositapahtumiin. Näytelmä on VäNän tähän astisista töistä suureellisin ja haasteellisin, jonka näyttämö ottaa riemulla ja täydellä latingilla vastaan! Lukuisat, nopeasti vaihtuvat kohtaukset vaativat näyttelijöiltä sekunnin tarkkuutta ja lavasteilta toimivuutta, jota varten lavasteryhmä on ollut ahkerana työntouhussa. Projekti tarvitsee ympärilleen monia ihmisiä, josta jokaisen rooli on korvaamaton. VäNä kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita, jotka ovat mukana toiminnassamme niin lavalla kuin katsomossakin. Erityiskiitos maaja kotitalousseuralle, joka mahdollistaa kesäteatterillemme ainutlaatuiset puitteet. Toivotamme kaikille oikein hyvää ja aurinkoista kesää, elämysrikkaita hetkiä kesäteatterin parissa! SUVI PESONEN VäNän tiedottaja

13 13 Kuulumisia Jokimaalta ja Löyttymäeltä Teksti: ASKO HUILLA, Jokimaan kyläseura Kuvat (paitsi Pariisin muotokuva): Jorma Saarinen Jokimaan kylätalo on nyt valmis. Pysäköintialue ja lasten leikkipaikka talon takana kaipaavat vielä viimeistelyä. Taloa vuokrataan juhliin ja muihin tilaisuuksiin edullisesti. Talossa on perusastiasto n. 100 hengelle. Tiedustelut ja varaukset Jokimaan kyläseura ry, puh , facebook: Jokimaan-kyläseura-ry. Kylätalo sijaitsee osoitteessa Jokimaantie 533, Jokimaa, Janakkala. Kylätalolla on Jokimaan ja Löyttymäen alueen asuintonttien esittely. Muuttuneiden rakennusmääräysten mukaisesti voit nyt rakentaa lapsiystävälliseen maalaisympäristöön oman kotisi jo 2500 m2 tontille. Samanaikaisesti järjestetään kirpputori, johon pöytävaraukset puh Tervetuloa! Senaattori Leo Mechelinin viljamakasiini saa tuuliviirin. Senaattori Leo Mechelin rakennutti komean goottilaistyylisen viljamakasiinin Entisestä tuuliviiristä tehtiin valokuvan perusteella Lahden muotoiluinstituutissa uusi kuparinen kopio. Se asetetaan entiselle paikalleen vuoden 2013 aikana. Viirin ovat lahjoittaneet Löyttymäen kartanon pehtoori Johanssonin jälkeläiset. Kustaan kymppi Löyttymäellä Kustaan kympin lähtö- ja maalialue sijaitsevat Löyttymäen 135-vuotiaan koulun pihamaalla. Tapahtuma järjestetään 26. kerran Lisätietoja ja ilmoittautumiset Senaattori Leo Mechelinin perhekuva vuonna 1903 Pariisissa Bobrikovin määräämässä maanpaossa. Palattuaan Mechelin kirjoitti Suomelle perustuslain Löyttymäen kartanossa Hän toteutti perustuslakiaan Mechelinin senaatissa Senaattori Leo Mecheliniä juhlitaan valtakunnallisesti vuoden 2014 alussa. Silloin tulee kuluneeksi 100 vuotta hänen kuolemastaan. Tapahtumia Janakkalan ainoalla golf-kentällä Janakkalan ainoa golf-kenttä, Löyttymäen koulun lähellä sijaitseva Peltola Golf, tarjoaa kesän 2013 aikana monenlaista ohjelmaa, kilpailuja ja lajiin tutustumista. Kentän osoite esim. navigaatorille on Löyttymäentie 571, Turenki, Janakkala. Lisätietoja Onni Ojan taidenäyttely Kuvataiteilija professori Onni Oja ( ) vietti lapsuutensa Löyttymäellä. Hän kävi Löyttymäen koulua vuosina Onni Oja suunnitteli mm. Janakkalan vaakunan 1950-luvulla. Professori Onni Oja tunnetaan suomalaisista maaseutumaisemistaan, monumentaalimaalauksistaan ja tilausmuotokuvistaan, mutta myös taideopettajana ja käyttögrafiikan taitajana. Tohtori Jorma Saarisen aloitteesta Riihimäen taidemuseossa on esillä kesällä 2013 kansan rakastaman taiteilijan pääosin yksityiskokoelmista valikoituja teoksia. Näyttelyn yhteydessä esitellään taidehistorialliseen perustutkimukseen pohjautuva, Onni Ojan taiteesta kertova julkaisu. Valtakunnalliset kotiseutupäivät tulevat 2014 Hämeenlinnan Aulanko on valtakunnallisten kotiseutupäivien päänäyttämönä Kotiseutupäivät järjestetään koko maakuntaa kattavana tapahtumana. Päivien rakenne koostuu seminaarista, retkistä, iltagaalasta ja toritapahtumista sekä sunnuntain jumalanpalveluksesta. Tavoitteena on luoda Hämebrändin mukaista myönteistä mielikuvaa meistä kotiseutuystävällisenä toimijana, tehdä Kanta-Hämettä tunnetuksi viihtyisänä kaupunki- ja maaseutuasumisen elinympäristönä, missä tulevaisuuden menestystekijöitä ovat yritysten innovatiiviset toimintaympäristöt ja osaavan työvoiman tarjonta elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin. Päivien teemana on suku. Asiakkaita Hämeenlinnaan saadaan Suomen Kotiseutuliiton jäsenyhdistyksistä ja sukuseuroista, muualta maasta tulevista matkailijoista sekä maakunnan asukkaista. Kotiseutupäivien suunnittelu on käynnissä. Hämeenlinna-Seura ry on pääjärjestäjänä yhdessä Hämeenlinnan kaupungin ja Hämeen Matkailun kanssa. Järjestelytoimikunnassa ovat Hämeenlinna- Seurasta Ossi Lapisto, Pentti Repo ja Tuula Heinänen. Hämeenlinnan kaupunkia edustavat Timo Koivu ja Tiina Vahtokari, Hämeen Matkailua Kati Tiitola, Suomen Kotiseutuliittoa Lassi Saressalo sekä Hämeen liittoa Jaana Laakso. Ryhmän puheenjohtajana toimii Suomen Kotiseutuliiton Kanta-Hämeen valtuutettu Elisa Göös Janakkala-Seurasta ja sihteerinä Hämeen Heimoliiton toiminnanjohtaja Sinikka Keino. Hame.fi -sivustolla on lisää tietoa Valtakunnallisista kotiseutupäivistä Hämeenlinnassa, käy kurkkaamassa! Lisätietoja hameenheimoliitto.fi tai elisa. ELISA GÖÖS Haluamme näyttää mitä kotiseutuyhdistykset alueella tekevät ja olemme työllemme asettaneet tavoitteiksi : vahvistaa maakunnan kotiseutuyhdistysten roolia ja yhteistyötä tekemällä kotiseututyötä tunnetuksi ja näkyväksi sekä saada aikaan kotiseututyölle jatkuvuutta hyödyntää paikallisia tarinoita kotiseutuyhdistysten julkaisuissa tekemällä tunnetuksi maakunnan historiaa tuoda esille kotiseututyön nykytrendejä kotiseudun merkkihenkilöiden esiintulo ja heidän hyödyntämisensä markkinoinnissa ja viestinnässä maakunnan identiteetin rakentaminen kotiseututyön kautta verkottuminen eri toimijoiden kanssa kotiseutuneuvosten esiinmarssi kotiseutuyhdistysten työn merkityksen ja arvostuksen lisääminen oman alueen kotiseutuläheisyyden ja aktiivisuuden rakentamisessa

14 14 HANKESATOA HANKESATOA HANKESATOA Kylien ja yhdistysten pienet investoinnit Kanta-Hämeen Oppaat hankkivat äänentoistolaitteita opastuksiin. Rehakan ja Irjalan Kyläyhdistys Janakkalasta rakensi kaksi huussia tanssilavalle. Mustilan kyläyhdistyksellä Hauholta on tekeillä varasto vuokra-astioille. Astioiden lisäksi yhdistys vuokraa mm. telttoja. Äimäjärven suojeluyhdistys Kalvolasta hankki vesikasvi-imurin ja työskentelyalustan. Miemalan osakaskunta Hämeenlinnasta kunnosti Miemalan kylän uimarannan. Sotjalan kulttuuri- ja perinneyhdistys Hauholta kunnosti Sotjalan ruuttahuoneen. Etelä-Hämeen Koirakerho rakensi Rengon Nevilän harjoituskentälle kuivakäymälän. Tervakosken kyläyhdistys Janakkalasta kalusti ja somisti kylätupa Tervakkoa. Rahkoilan seudun koulu- ja kyläyhdistys Hattulasta rakensi koululle pihakatsomon. Kalvolan Keihäs hankki suunnistusvälineitä juniorityöhön. Lammin Sosialidemokraatit paransivat työväentalon valaistusta ja hankkivat kalustoa mm. keittiöön. Alvettulan kyläyhdistys Hauholta hankki Seuratalolle ilmalämpöpumput sekä kunnosti mm. salin lattian.

15 15 HANKESATOA HANKESATOA HANKESATOA -koordinaatiohankkeessa toimittiin 24 eri alahankkeen voimin Sappeen Eräveikot Hauholta rakensi talouskaivon metsästysmajan pihapiiriin. Lieson Maaosakaskunta Lammilta rakensi laavun ja puuceen Kuohijärven Heinäsaareen. Nummenkylä Rengosta hankki telttakatoksen, pakastimen ja ulkokalusteita. Kaloisten kyläyhdistys Rengosta hankki videotykin kylätalo Tukikohtaan. Lammin Säkiä hankki suunnistuksen koulutusvälineistöä nuorisotyöhön. Hauhon Yrittäjät hankki peräkärryn torikalusteiden säilytystä ja kuljetusta varten. Suotaalan-Lahdentaan kyläyhdistys Hattulasta hankki atk-laitteita kylätalolle. Tervakosken Suruton Janakkalasta hankki soutuveneen ja pelastusliivejä. Kostila-Ylänne kyläseura Lammilta kunnosti kylätuvan pihaa ja kaukaloa ja valaistusta sekä rakensi pihakalusteet. Hyvikkälän kyläyhdistys Janakkalasta hankki mm. ilmalämpöpumpun, vaihtoi lukkoja, uusi seinälautoja sekä eristi runkorakenteita VPK:n talolla. Mallinkaisten suojeluyhdistys Janakkalasta hankki telttakatoksen ja grillin. Tuuloksen 4H-yhdistys hankki ATK-laitteita.

16 16 Hämäläinen HEIMOPÄIVÄ pe Hauhon kirkonkylässä Kaikille avoin kotiseututapahtuma Ohjelmassa mm. heinäntekoa ja pellonpiennarkahvit, Zetorit paikalla, lautat risteilevät, iltamat Suojamäessä, Santran rinki -yöpyöräily. Lisätiedot lähempänä ajankohtaa Yhteistyössä: Hauho-Seura ry ja Hämeen Heimoliitto ry Lammi-viikko elokuussa Lammi-viikkoa vietetään jälleen elokuussa. Viikko käynnistyy sunnuntaina kotiseuturetkellä. Koko päivän kestävällä retkellä kuljetaan Lammin pitäjän kylissä ja paikalliset oppaat kertovat kotikylistään. Viikon jokaisena iltana on kaikille avoin ja maksuton tilaisuus. On kunnonkohotusta, suurpetoasiaa, wanhoja keittokirjoja, partiokauden avaus ja konsertteja. Lauantaina päivällä järjestetään toritapahtuma kirkolla ja illalla iltamat näytelmineen ja tansseineen Untulan lavalla. Viikon päättää aina suosittu hautausmaakävely sunnuntaina. Tarkemmat yhdistysten järjestämien tapahtumien ajat ja -paikat voit lukea tämän lehden sivuilta ja Hämeenlinnan kaupungin kotisivuilta sekä lähempänä paikallislehti Keski- Hämeestä. TARJA MATTILA Taustamaalaus: Enni Lehtinen Julkaisija: Linnaseutu ry / Pitäjäpiiri-hanke, Pannujärventie 7, Tuulos, p , kylahanke@linnaseutu.fi Toimitus ja sivunvalmistus: kyläkoordinaattori Johanna Henttinen Paino: Satakunnan Painotuote Oy Kannen kuva: Johanna Henttinen, lehden kesäöttiäispiirrokset: Maija Lumme Painos: 4000 kpl Jakelu: Hämeenlinnan seudun kylä-, asukas- ja kotiseutuyhdistykset, nippujakelu seudun kunnanvirastoissa, palvelupisteissä ja kirjastoissa, matkailuinfoissa ja tapahtumissa. Pitäjäpiiri-hanke on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman Leader-toimintalinjasta Linnaseutu ry:n rahoituskehyksestä. Linnaseudun Pitäjäpiiri -hanke kiittää lämpimästi kaikkia Kotikylän kesälehden toteutukseen ja kirjoitustalkoisiin osallistuneita! Toivotamme kaikille lukijoillemme leppoisia kesäpäiviä! Kotikylän talvilehti ilmestyy joulukuun alussa.