HATTULA - HÄMEENLINNA - JANAKKALA Linnaseutu ry:n kesälehti 2014

Transkriptio

1 HATTULA - HÄMEENLINNA - JANAKKALA Linnaseutu ry:n kesälehti 2014 paikallistoiminnan kuulumisia maaseudun yhdistysten kesätapahtumakalenteri

2 2 Kotiseututyö on palkitsevaa! Kun on kerran päässyt mukaan kylätoimintaan ja kotiseututyöhön, siitä on vaikeata luopua. Mutta on myös niin, että elämä on luopumista joka päivä, sitä ei vaan tohinan keskellä tule ajatelleeksi. On yhdistystoiminnan jatkuvuuden kannalta mielestäni tärkeätä, että hoksaa antaa tilaa nuorille juuri oikeaan aikaan. Juuri silloin, kun itsestä tuntuu siltä, että onko minun päässäni enää yhtäkään uutta ideaa kehittää yhteisiä asioita yhdistyksessäni. Olenko jo antanut parhaani? Olisiko nyt jo muilla mahdollisuus osallistua ja antaa parhaansa! Kotiseututyö on palkitsevaa. Erittäin iloinen olen Hämeen Heimoliiton myöntämästä kunniakirjasta Janakkala-Seuralle ja eritoten Markku Selinummelle Janakkala ennen ja nyt lehden toimittamisesta. Tällaiset huomionosoitukset kannustavat tekijöitä jatkamaan ja tekemään edelleen parhaansa. Janakkalassa tapahtuu muutakin. Yhdistystoiminnan osalta on julkistettu ELÄVÄ JANAKKA- LA -yhteistyösuunnitelma. Toimintamalli on uusi yhdistysten ja kunnan yhteistyössä. Se koostuu kansalaistoiminnan tiimistä, vuosittaisista yhdistystapaamisista ja yhdistysseminaarista sekä toimialakohtaisista tapaamisista. Projektia on ollut vetämässä Hämeen Kylät ry ja Linnaseutu ry. Maailma muuttuu Maailma muuttuu hurjaa vauhtia. Tekeminen yhdistyksissä muuttuu ja ihmiset muuttuvat ja vanhenevat. Tarvitaan uusia tekijöitä, uusia toimeen tarttujia. Sähköinen media on tätä päivää ja some on päivän sana. Siihen olen itsekin pienesti hurahtanut, mutta kun osaisi sitä oikein käyttää (me vanhathan opetellaan ja osataan). Tiedon jakaminen facebookissa on hyvä asia, kunhan siellä pörrää omissa omaa alaa kiinnostavissa ryhmissä, niin hyvä. Tätä päivää se on, halusimme tai emme. Alueemme kylien ja kotiseutuyhdistysten facebook ryhmä voisi olla kova juttu! Itse olen nyt käynyt useasti Suomen Kotiseutuliiton facebook sivulla. Jo toimenkuvaanikin liittyen. Olen pistänyt ilolla merkille, että maakuntaamme lanseeraamamme KOTISEU- TUKEHU kilpailu herättää siellä mukavaa keskustelua. Valtakunnalliset kotiseutupäivät Hämeenlinnassa tänä kesänä näkyvät siis verkossa! Tervetuloa mukaan kotiseutupäiville Tule mukaan Hämeenlinnan kotiseutupäiville Aulangolle 7.8. maksuttomaan seminaariin, jonka aiheena on KOTISEUDUN JA SUVUN TARINAT klo 14. Avajaisiin Hämeenlinnan torille 8.8. klo 13. Torilla on mm. Hämeen Heimoliiton teltta, missä parikymmentä maakunnan kotiseutuyhdistystä esittäytyvät tänne tuleville sadoille osallistujille. Kotiseutupäivistä on tässä lehdessä myös enemmän tarinaa tuonnenpana. Päiviin pääset tutustumaan myös osoitteessa Ja tokihan osallistut KOTISEU- TUKEHU kilpailuun kehumalla omaa kylääsi, kotiseutuasi, kaupunginosaasi rohkeasti ja rehvakkaasti. Miksi juuri minun kotiseutuni on se parhain paikka maailmassa asua. Kilpailu kestää asti. Ilmoittautu kilpailuun ja kirjoita kehusi pääsihteeri Elisa Göösille, Luvassa parhaille palkintoja ja parhaat kehut julkistetaan kotiseutupäivien aikana. Hyvää kesää kaikille ja tavataan kotiseutupäivillä! ELISA GÖÖS Linnaseutu ry:n kylätiimin puheenjohtaja Valtakunnallisten kotiseutupäivien pääsihteeri Oppia ikä kaikki? Maalaisolot nuorisoa tyydyttäviksi Maaseudun kylien toimijat allekirjoittavat varmasti otsikon sitaatin todeksi tai ainakin asia mietityttää eritoten silloin, kun pohditaan miten saada nuoret mukaan kylien ja yhdistysten toimintaan ja pysymään kotikylissään. Tai palaamaan takaisin kotiseudulle, juurilleen opiskelujen päätyttyä. Löytö paikalliselta kirpputorilta, Kotiliesi vuodelta 1945 sisälsi tukevaa pohdintaa siitä, miten maalaisolot saataisiin nuorisoa tyydyttäviksi. Yhä taidamme olla samassa tilanteessa. Lehdessä kirjoittaja esittää laajakantoisen ohjelman maaseudun nuorten elämän rikastuttamiseksi tavalla, joka tekisi maalaisolot heille rakkaiksi ja kiintoisiksi. Hämäläistä maaseutua ei suotta kehuta ja arvosteta. Maaseudun rauhallinen asuinympäristö ja kuvankauniit maisemakohteet ovat omiaan markkinoimaan maaseutuasumisen rikkautta. Luonto mainitaan myös lehden artikkelissa maaseudun ihmisen kuningasosaksi ollen rikas ja antoisa juuri välittömän kosketuksen kautta luontoon. Maalla on ihminen elämänlähteiden sydämessä. Nuorten maaltapaon vuoksi maaseudulla koettiin olevan työvoiman puutetta. Nuoriso rientää kaupunkeihin parempien ansaintamahdollisuuksien ja mieluisempien työtehtävien toiveessa. Lääkkeeksi kirjoittaja ehdotti maaseudun epäkohtien ja puutteiden korjaamista tukevin ottein ja nuorison kohdalla työ on aloitettava kodista, jotta jokaisella olisi oma soppensa jonne kutsua vieraansa, opiskella, askarrella ja saada hiljaisuutta sekä levätä rauhassa. Tuohon aikaan maaseudulla ei kaikilla työaloilla tunnettu säännösteltyä työaikaa tai samanpituista työpäivää ja kunnollista palkkaa kuin muualla. Tuolloin 40-luvulla maaseudun koululaitoksen kehittämiseksi ehdotettiin ammattikouluja perustettavan enemmän ja oppivelvollisuuskoulun sisältävän myös käytännöllisen linjan. Kirjastojen toivottiin muodostuvan entistä laajemmiksi ja paremmiksi, jotta nuoriso oppisi niitä käyttämään. Järjestöjä haastettiin aikaansaamaan erilaisia nuorisoesitelmiä ja luentoja sekä opintokerhotoimintaa. Nuorison sitouttamista asuinseudulleen edistäisi myös erilaisten nuorison näyttämö-, liikuntakasvatus- ja musiikkiharrastusten tukeminen jättämättä niitä kuitenkaan täysin vapaaehtoisen toiminnan varaan. Kuntain olisi suoritettava kunnollinen palkkaus pystyville kerho-ohjaajille. Artikkelissa toivottiin mm. käsityön- ja kodinhoidonneuvojia alueille, askarteluiltoja myös nuorille miehille, joilla on runsaasti aikaa. Maatalouskerhotyön mainittiin olevan hyvin siunausrikasta nuorison kannalta. Ja ehdottipa kirjoittaja myös jokaiselle nuorelle kansalaiselle jonkinlaista valtion toimesta laadittua kulttuurikirjaa, kansalaisen opintokirjaa, johon suorituksen ja harrastukset merkittäisiin ja joka käytäisiin näyttämässä kerran vuodessa kunnan toimistossa kulttuuri- tai nuorisolautakunnalle, nuorten suoritettua kirjeopiston tai muita kursseja sekä otettuaan osaa joko musiikki-, urheilu- tai näyttämöharrastuksiin, opinto-, askartelu-, käsityö- tai kodinhoitokerhoihin. Kesän korvalla, JOHANNA HENTTINEN Linnaseutu ry Lähde: Kotiliesi nro 23, s Yhtyneet Kuvalehdet Oy. Porvoo UUDET KONSTIT KÄYTTÖÖN Puheenjohtajan alanurkka Hauholla päivitettiin kirjastopalveluja kesän aluksi. Hauhon kirjasto on nykyisin avoinna laajennetuilla aukioloajoilla omatoimiasiakkaille. Paikalla on normaaliaikoina henkilökuntaa palvelemassa asiakkaita kuten ennenkin, mutta esimerkiksi iltaisin ja viikonloppuisin kirjastoon pääsee kirjautumalla sisään kirjastokortilla. Ovet avautuvat ja valot syttyvät kirjastokortin ja tunnusluvun avulla. Aineiston lainaus ja palautus sujuu automaatin kautta. Uudistuksen avulla mahdollistetaan palvelujen parempi saavutettavuus. Asiakkaaseen luotetaan, että asiat hoituvat eikä häiriöitä aiheuteta. Tässä aihetta ottaa opiksi laajemminkin. Meidän tulee kehittää uusia moderniin tekniikkaan perustuvia tapoja hoitaa maaseudun hupenevia palveluja. Joukkoliikenteen hoitamiseen voisi kehittää kutsutaksi-järjestelmän, jossa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi koulukuljetusverkkoa. Kyydin voisi varata kuin lentokoneeseen istumapaikan. On arvioitu, että ilman kuljettajaa liikkuvat autot ovat teillämme jo 2020-luvulla. Tekniikka on jo olemassa. Tekniikka mahdollistaa erilaisia asioita. Verkkokauppa Amazon.com on suunnitellut pakettikuljetuksien hoitamista minikoptereilla. Kulkisiko ilmojen halki kauppakassikin kotiin? Jo nyt kotikäyttöön voi hankkia 3Dtulostimia, jotka tulostavat esineitä. Miksei tulevaisuudessa voisi tilata huonekalun verkon kautta ja tulostaa sen itse kotona. Nämä asiat saattavat äkkiseltään tuntua yhtä utopistilta kuin pari viikkoa sitten Suomen finaalipaikka jääkiekon maailmanmestaruuskisoissa. Kaikki on mahdollista! Meidän kannattaa ottaa paremmin irti hyöty nykytekniikasta ja kehittää uusia innovatiivisia tapoja tehdä asioita. Ideoinnin voi aloittaa jo nyt, laiturinnokassa tai riippumatossa. JOUNI LEHTONEN Linnaseutu ry:n puheenjohtaja

3 3 KOTISEUTUTYÖ ON ARVOSSAAN! Valtakunnalliset kotiseutupäivät Hämeenlinnassa elokuussa Jo vuodesta 1949 järjestettyjä Valtakunnallisia kotiseutupäiviä vietetään tänä vuonna Hämeenlinnassa jo 66. kerran. Teemalla kotiseutu kullan kallis saatetaan kotiseututyön äärelle niin kylien, eri yhteisöjen, pitäjien, sukujen ja seutujen toimijat ja asukkaat tarjoten neljän päivän ajan mitä monipuolisinta ohjelmaa. Valtava työsarka saatettiin yksiin kansiin huhtikuulla, kun kotiseutupäivien paksu esitelehtinen ilmestyi. Hämeenlinna sekä koko Kanta-Hämeen maakunta tarjoavat ja esittelevät parastaan niin toritapahtuman, seminaarin, retkien kuin kotiseutugaalankin voimin. Kotiseutupäivien pääjärjestäjänä toimii Hämeenlinna-Seura yhdessä Hämeen Matkailu Oy:n / Linnan Kehitys Oy:n ja Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Lisäksi mukana järjestelyissä ovat olleet Hämeen Heimoliitto, Hämeen liitto sekä maakunnassa toimivat kotiseutuyhdistykset. - Kotiseutu merkitsee ylpeyttä ja identiteettiä ja ympäristö kulkee mukana koko elämän, kertoi Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Iisakki Kiemunki kaupungin tervehdyksessään kotiseutupäivien tiedotustilaisuudessa Aulangolla. Paikallisyhteisöjen vaaliminen on suosiossa ja tarinat, narratiivisuus tekee paluuta. - Leirinuotioilla legendat menevät eteenpäin, muuttuvat, pääsevät kirjoihin ja kansiin ja säilyvät nykypäivään, jatkaa Kiemunki. Kotiseutupäiviä vietetään ensimmäisen kerran kotiseutuyhdistysten voimin. Työtä tehdäänkin omasta sydämestä ja lämmöllä. Hyvä lisä perinteisen kotiseututyön rinnalle on teeman mukaisesti suvut, sukututkimus sekä sukukirjat. Maakunnan identiteetti rakentuu kotiseututyön kautta Kotiseutupäivien pääsihteerinä toimiva Elisa Göösillä riittää ideoita kotiseututyön rooli vahvistamiseksi niin paikallisesti kuin maakunnallisestikin. - Voisiko maakunnan identiteettiä rakentaa kotiseututyön kautta? Saataisiinko tätä kautta vankempaa jatkuvuutta kotiseututyölle ja vahvistettua työn roolia ja arvostusta myös tulevaisuudessa? Hämäläiset kotiseutuyhdistykset ovat ottaneet aktiivisen roolin päivien rakentumiseksi. Parisenkymmentä kotiseutuyhdistystä on jo ilmoittautunut mukaan esittelemään toimintaansa ja kotiseututyön eri muotoja perjantain 8.8. toritapahtumaan Hämeenlinnan torille. - Tämä taitaa olla ennätys, iloitsee Göös. Parasta kotiseudulla Jokainen meistä asukkaista on se paras lähettiläs tuomaan esiin alueiden parhaita puolia kotiseutunäkökulmasta. Tämän ajatuksen myötä kotiseutupäivien kunniaksi onkin lanseerattu Kotiseutukehu-kilpailu, joka toivottavasti saa runsaan osallistujajoukon taakseen tuomaan esiin parasta Hämeestä ja kotikulmilta. Parhaita paikkoja Hämeessä esittelevät myös kotiseutupäivien retkipäivän, lauantain 9.8. lukuisat mielenkiintoiset retkikohteet ympäri maakuntaa. Paitsi pitkin Suomea saapuville vieraille, myös oman maakunnan asukkaille moni kohde ei ole entuudestaan tuttu. Kotiseutumatkailu on nyt in ja usein omat tutultakin tun- tuvat kohteet voidaan nähdä uusin silmin, kun kohteille löytyy merkityksensä ja tarinansa retken oppaiden voimin. Myös kotiseututyöllä itsellään on aihetta juhlaan juuri tänä vuonna. Kotiseutuliike Suomessa täyttää 120 vuotta. Pitkä historia on toki muovannut kotiseututyön toimintamuotoja vuosikymmenten varrella, mutta nykypäivänä voidaan ylpeänä todeta, että kotiseututyö katsoo sopivasti menneisyyteen, toimii ajan hengessä sekä vastaa myös tulevaisuuden haasteisiin. Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo toteaa puheessaan, että nykypäivänä yksi kotiseututyön tärkeä osa-alue on kotouttaminen. Puhutaan paljon maahanmuutosta, mutta etenkin maassamuutosta - molemmissa tärkeä askel kotiseuturakkauden syntymiseen on se, että uudet asukkaat tuntevat olevansa tervetulleita uusille kotiseuduilleen ja mukaan toimintaan. Jokaiselle jotakin Kotiseutupäivien virallisia avajaisia vietetään Hämeenlinna torilla perjantaina 8. elokuuta kello 13. Avajaisissa muun muassa julkaistaan Hämeenlinnan Itsenäisyyden ajan historia ja maa- ja metsätalousministeri Jari Koski-nen tuo kotiseutuväelle hämäläisen tervehdyksen. Hämeen Heimoliiton kokoamassa yhteisteltassa maakunnan kotiseutuyhdistykset esittelevät toimintaansa ja luvassa on myös työnäytöksiä vanhoista perinteisistä työtavoista. Perjantain ohjelmassa on myös keskustelukammareita, jotka käsittelevät kotiseututyötä alueellisesta ja maakunnallisesta ulottuvuudesta ja ovat tarkoitettu kaikille kiinnostuneille. Jo torstaina 7. päivä järjestetään Aulangolla maksuton seminaari kotiseudun ja suvun tarinoista. Lauantaina vietetään retkipäivää 11 eri retkipaketin voimin. Päivä huipentuu Aulangon ravintolasalissa järjestettävään Kotiseutugaalaan, jonka ohjelma koostuu musiikista, tervehdyksistä, puheista ja runonlausunnasta Hämeenmaan ylistykseen - hämäläiseen malliin. Gaalassa jaetaan myös Suomen Kotiseutuliiton Kotiseututyön ansiomitalit ja tilaisuuden päätteeksi tanssahdellaan tanssiorkesteri Marioksen tahtiin. Viimeisenä tapahtumapäivänä järjestetään jumalanpalvelus Hämeenlinnan kirkossa sekä ortodoksinen liturgia Hämeenlinnan Ortodoksisen seurakunnan kirkossa. JOHANNA HENTTINEN Linnaseutu ry Kaikki yksivakaisuus, hiljaisuus ja jurous kansassamme on erinomaittain Hämäläisiltä perittyä. Hämäläinen on enemmän roteva, kankea ja hartiakas, enemmän kestävä, juro ja jäykkä, kuin hänen veljensä Karjalainen. Hänellä on suorempi tukka, usein ruskea, välistä pellavan karvainen; silmät ovat pienet ja harmaat tahi vaalean siniset; muoto on leveämpi, iho harmaampi, näkö tylympi. Hämäläinen on myös enemmän hiljainen ja vakaamielinen mies, pitkälle ajatteleva ja itsepintainen, hidas vihastumaan ja hidas suomaan anteeksi. Hänen uppiniskaisessa luonnossaan on paljo uskollisuutta, paljo auttavaisuutta, paljo kärsivällisyyttä. Hän ottaa hyvin ja pahan päivän vastaan samalla järkähtämättömällä mielellä. Maamme-kirja, Zacharias Topelius Kotiseutupäivien tiedotustilaisuudessa Aulangolla. Kuvassa vas. Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo, Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Iisakki Kiemunki ja kotiseutupäivien pääsihteeri Elisa Göös. Kuva: Johanna Henttinen. KOTISEUTUPÄIVÄT - KAIKILLE KIINNOSTUNEILLE AVOIN TAPAHTUMA! Jo 66. kerran järjestettävät Valtakunnalliset kotiseutupäivät ovat vuotuinen kotiseudusta kiinnostuneiden yhteinen tapahtuma. Tapahtuma sisältää paljon kaikille avointa ohjelmaa ympäri maakuntaa. Torstaina 7.8. vietetään seminaaripäivää kotiseudun ja suvun tarinoiden merkeissä. Poikkea perjantaina 8.8. Hämeenlinnan torille tutustumaan mm. maakunnan kotiseututyöhön, perinteisiin työnäytöksiin ja vanhan ajan autoihin. Lauantaina vietetään retkipäivää, tervetuloa myös paikalliset tutustumaan oman kotiseudun aarteisiin! Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Hämeen Matkailu, Linnan Kehitys Oy, puh , info@hameenmatkailu.fi,

4 4 YHTEINEN SUUNTA - potkua toimintaan! Elinvoimainen kotipaikka, Elävä Janakkala, Hyvä elämä Hauholla tässä yhteiset tavoitteet niin kunnalle, yhdistyksille kuin kylille. Mutta miten tästä sanahelinästä tulee totta ja käytäntöä? Hauhon suunta -ryhmän tapaamiset ovat avoimia. Niissä on mukana asukkaita, yhdistysten, kylien ja seurakunnan aktiiveja sekä Hauhon kannalta keskeiset kaupungin virkamiehet. Janakkalassa ja Hämeenlinnan Hauholla on reilun vuoden verran koottu yhteistyösuunnitelmia, joiden tekemiseen on osallistunut laaja joukko yhdistysten ja kunnan edustajia. Suunnitelmien viesti on vahva: yhteistyötä ja yhteen hiileen puhaltamista tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän. Mahdollisuuksia ja kehityssuuntia on paljon, yhteisellä suunnitelmalla voidaan koota voimia, hyödyntää paikallista osaamista ja ryhdittää eteenpäin menoa. Kiinnostustakin näyttää olevan mukavasti sekä kunnan että yhdistysten suunnasta. - Elävä Janakkala -suunnitelman avulla yritämme myös parantaa yhdistysten toimintaedellytyksiä. Tulevaisuuteen suuntaava yhteistyö ja keskustelu kunnan kanssa ovat tärkeässä roolissa, sanoo kunnan viestintäpäällikkö Leena Joutsenniemi. Kansalaistoimijoiden keskinäinen yhteydenpito on oleellista sekä siihen kytketty vuoropuhelu kunnan kanssa, kun halutaan kehittää alueen elinvoimaisuutta pitkäjänteisesti. Tämä on jatkossa entistä tärkeämpää. Kun kunnat ovat taloudellisesti tiukoilla, on syytä luoda menettelytapa, jossa kansalaistoimijoiden työpanos saadaan kytkettyä yhteen kunnan toiminnan kanssa. Lopputulemana sama tavoite, että meillä kaikilla olisi vähän parempi asua ja elää omalla kotipaikalla. Asukasiltoja, yhdistystapaamisia, kyselyjä Elävä Janakkala ja Hauhon suunta -suunnitelmat on koottu isolla porukalla. Väkeä on ollut liikkeellä tulevaisuusilloissa ja tulevaisuustuvissa, yhdistyksissä on vastattu kyselyihin, kunnan virkamiehiä haastateltu. Samalla on tutustuttu paremmin siihen, mikä alueella on hienoa ja erityistä. Esimerkiksi sekä Janakkalassa että Hauholla on retkeilyyn sopivia polkuja, rantoja ja muita hienoja paikkoja. Paikallisten mielestä ei niistä vaan tiedetä riittävästi. - Suunnitelman vaiheet nostivat aiheen esille ja sen pohjalta kehiteltiin myös useita toimenpideehdotuksia, jolla asiaa voitaisiin yhdessä edistää, tuo esiin prosessissa mukana ollut kyläkehittäjä Heli Laurikainen Hämeen Kylät -yhdistyksestä. Hämeen Kylät ry:n Yhdessä tulevaan -hanke on toiminut sekä Janakkalassa että Hauholla tilaisuuksien koollekutsujana, kyselyjen toteuttajana ja ohjelmien kokoajina. - Tehtävänämme on ollut toimia puolueettomana tahona, joka on ohjannut prosessia eteenpäin tiiviisti paikallisten kanssa, kommentoi Elina Leppänen Hämeen Kylät ry:stä. Vuoden aikana on tapahtunut ja lähtenyt jo käyntiin uudistuksia ja uutta toimintaa. Tiedottamisessa on ryhdistäydytty esimerkiksi perustamalla ilmaisia Facebooksivuja kylille tai yhdistyksille. Kyliin ja yhdistyksiin on löydetty asukasilloissa uutta verta. Ydinporukka huolehtii että asioihin tartutaan Yhteistyösuunnitelmat eivät jää pölyttymään laatikon pohjalle. Molemmilla paikkakunnilla toimivat yhteistyöryhmät, jotka huolehtivat yhteisesti määriteltyjen tavoitteiden etenemisestä. Janakkalassa työrukkasena tässä toimii jatkossa kunnan ja yhdistysten edustajista koottu Kansalaistoiminnan tiimi. Kunnanhallitus nimesi tiimiin kunnan edustajat, yhdistyspuolelta kokoonpano on vielä kokoamisvaiheessa. Hauhon suunta - avoin yhteistyöryhmä vielä viimeistelee suunnitelmaansa. Toimenpideohjelma on tarkoitus julkaista Hauho-päivänä Hauhon ryhmä on ollut vahvasti mukana kokoamassa suunnitelmaa ja jatkaa toimintaansa. - Nyt on selkeämpi toimia, kun olemme määritelleet tavoitteet ja myös käytännön toimenpiteitä riittää useammalle vuodelle, sanoo ryhmässä mukana oleva Sirpa Ylikerälä, Hämeenlinnan kaupungin tilaajapäällikkö, leikkimielisesti Hauhon kummitäti. Hämeen Kylät ry on on Kanta- Hämeen kylätoimintayhteisöjen yhteinen yhdistys, kylä- ja asukastoiminnan edunvalvoja sekä kylien yhteistyöelin. YHDESSÄ TULEVAAN -hankkeen tavoitteet vahvistavat kylät - yhdistykset - kunta kumppanuutta sekä kansalaistoimintaa. Aistien-hankkeessa rakennetaan moniaistisia tiloja kylien ja kylätoiminnan kehittämisen tueksi. Itä-Janakkalan pienet kylät tekivät tulevaisuusillan pohjalta yhteisen kyläsuunnitelman: Heinäjoki- Koljala-Mallinkainen-Saloinen. Hauhontaustan, Kokkilan ja Tuittulan kyläyhdistykset päättivät tiivistää yhteistyötään ja kokosivat kolmen kylän kyläsuunnitelman. Sen asioita otettiin sisältyy myös Hauhon suunta toimenpideohjelmaan. Tulevaisuusiltojen anti koottiin yhteistyösuunnitelmien teemojen mukaisesti seinille tarralapuin. Tulevaisuustuvissa kävijät pääsivät merkkaamaan tärkeitä paikkojaan kartalle. Kuvat: Heli Laurikainen.

5 5 MANSIKKI, lasten maatalous- Kuulumisia naapuriseudulta näyttely syyskuussa Jokioisilla Leader-ryhmä LounaPlussa ry yhteistyökumppaneineen järjestää syyskuun 13. päivä Jokioisten Elonkierto-puistossa kaikkien aikojen ensimmäisen MANSIKKI lasten maatalousnäyttelyn. Näyttelyssä suomalainen maaseutu esittäytyy mitä moninaisimmin tavoin - lasten näkökulmasta. Puuhaa ja ihmeteltävää riittää koko lauantaipäiväksi. Aamukymmeneltä avautuvassa näyttelyssä on mahdollisuus tehdä ja tuntea ihan itse - lapset pääsevät ajamaan traktoria, konekentältä löytyy puimurit ja klapikoneet sekä muut tilojen isäntien työkoneet. Traktorin pukeilta sopii vaihtaa suuntaa vaikkapa polkuautoradalle tai harjaamaan ponia. Messualueella on mahdollisuus tutustua tavallisimpien kotieläinten, kuten possujen ja lehmien lisäksi myös suloisiin kaneihin, aaseihin ja villisikaan. Puuhapisteet tarjoavat perheen pienimmille touhua naulan naputuksesta ja metsäseikkailusta melontaan sekä tähtien ihasteluun. Nälkäiset, niin pienet kuin isommatkin isännät ja emännät ruokkii Jokioisten Maaja kotitalousnaisten lounaspisteet, joissa tarjolla on maukasta lähiruokaa jauhelihakeitosta kaurapuuroon ja muurinpohjaletuista makkaraan. Museorautatien höyryjunat kulkevat koko päivän, joten auton voi jättää vaikkapa Humppilan tai Minkiön asemalle ja körötellä loppumatka alueelle Zetorin kyydillä. Messutorilta löytyy kotiinviemisiksi monenlaisia maaseudun herkkuja ja kädentaitajien tuotteita. Ohjelmalavalla yleisöä viihdyttävät televisiostakin tutut Mimi ja Kuku. Sisäänpääsy messualueelle maksaa kolme euroa ja alle 3-vuotiaat pääsevät sisään maksutta. Järjestäjät toivottavat yleisön lämpimästi tervetulleeksi koko perheen ja monen sukupolven voimin! Mansikki 2014 la klo Jokioisten Elonkierto-puistossa. Lisätiedot mansikki2014, p Kesäterveisiä Nummenkylästä Rengosta Myyjäisten antimia. Kuva: Reija Nevala. Nummenkylän kylätalona toimii 109-vuotias entinen koulurakennus. Kuva: Reija Nevala. Nummenkylä sijaitsee historiallisesti arvokkaassa hämäläismaisemassa. Kylää halkova Suomen vanhin tie, Hämeen Härkätie on edelleen tärkeä voimavara, josta kylä voi ammentaa myös tulevaisuuden haasteita. Arvokkainta kylässä ovat kuitenkin osaavat ja monipuoliset kyläläiset, jotka vievät Nummenkylää eteenpäin ja lisäävät kylän viihtyisyyttä ja elinvoimaisuutta. Keskeinen rakennus kylässämme on 109-vuotias koulurakennus. Koulu lopetti toimintansa vuoden 2012 lopussa, jonka jälkeen se siirtyi kyläyhdistyksen hallintaan seuraavaksi 20 vuodeksi, Hämeenlinnan kaupungin kanssa tehdyllä vuokrasopimuksella. Nykyään koulu toimii ns. kylätalona. Vuoden 2013 alussa aloitti kyläyhdistys uudenlaisen toiminnan. Uusien tuulien myötä on kylällä ollut paljon tapahtumia ja talkoita. Joka kuukausi on pyritty järjestämään jonkinlaista tapahtumaa kyläläisille ja se on tuottanut mukavia yhdessäolon hetkiä kyläläisten kanssa. On ollut soppalauantait, loppiaistulet, kissa-, koira- ja kaninäyttelyitä, askartelutapahtumia, jumppahetkiä, laskiaisriehaa, discoa kylän nuorille, juhannusjuhla, OxroadUltra-juoksu, musiikkikonsertteja, joulumyyjäiset, tapanintanssit ym. Talkoohenki voimissaan Talkoilla on kunnostettu piharakennuksia ja kerätty polttopuita koululle, talven lämmityksiin. Talkoita on ollut monen sorttisia ja talkoohenki on herännyt eloon kyläläisten keskuudessa. Nummenkylä on herännyt uuteen toiminnalliseen aikaan. Yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut roimasti kuluneen vuoden aikana, jäseniä on jo reilut sata, mikä on merkki siitä, että kyläläiset ovat innolla mukana pitämässä toimintaa ja tapahtumia elossa Nummenkylässä. Nuorille kesätöitä omasta kylästä Kesäkuukausina yhdistys pitää koulun tiloissa kesäkahvilaa ja työllistää kylän nuoria, joilla ei vielä ole mahdollisuutta päästä muualle töihin. Kyläyhdistys vuokraa myös koulun tiloja erilaisiin tapahtumiin ja niitäkin on mukavasti ollut. Toiminta jatkuu edelleen aktiivisena ja tapahtumia on tiedossa. Tämän kesän suunnitelmiin kuuluu kaksipäiväinen vanhojen tavaroiden ja koneiden näyttely heinäkuuta, johon toivomme paljon osallistujia. Muita tapahtumia ovat mm. juhannusjuhla, joulumyyjäiset, tapanintanssit, yms. Myös ulkopaikkakuntalaiset ovat löytäneet tiensä Nummenkylän tapahtumiin, jopa tämän vuoden loppiaistulia tultiin oikein linja-autolla ihailemaan ja pysähdyttiin tutustumaan kylätaloon ja nauttimaan buffettikahvit. Kylän toimintaan ja tuleviin tapahtumiin voi tutustua kotisivuillamme Olemme myös Facebookissa: hakusana Nummenkylä-ry. REIJA NEVALA Puheenjohtaja Nummenkylä ry

6 6 Kalvola-Seura vakiinnuttaa toimintaansa Museon pihalla kesän avajaiskahvilla. Kuva: Sanni Hallanvaara. Kalvola-Seura on muutaman alkuvuoden jälkeen jo luonut muutamia perinnetapahtumia. Kalvolan historiasta kiinnostuneiden toiveiden mukaan olemme pitäneet muutamia luentotilaisuuksia erilaisista aiheista, joihin luennoitsijoiksi olemme pyytäneet asiantuntijoita. Tilaisuudet ovat olleet erittäin suosittuja. Viime vuonna Veikko Juvonen kertoi siirtolaisten tulosta ja asuttamisesta Kalvolaan sekä Olli Soininen muinaismuistoalueista. Luentojen sarjaa olemme jatkaneet tänä vuonna. Kotiseutumuseon aukioloajat ovat vakiintumassa siten, että museo on avoinna sunnuntaisin jumalanpalveluksen jälkeen kello kahteen asti. Perinteeksi on muodostunut jumalanpalveluksen sekä museon kesäkauden avajaisten yhteydessä yhden Kalvolan historian tunnetuimman henkilön, Emmanuel Kanajärven, muistaminen. Hänelle on pystytetty muistomerkki hautausmaalle vanhan sakastin läheisyyteen. Jumalanpalveluksen jälkeen olemme tarjonneet museon kesäkauden avajaisiksi kirkkokahvit. Ilmat ovat tähän asti olleet niin suosiolliset, että kahvit on saatu nauttia ulkona museon pihalla. Toinen kesän kirkkokahvitilaisuus, mikä on muodostunut perinteeksi, on Olavin päivä. Kalvolan kirkko on nimetty jo keskiajalla Pyhän Olavin kirkoksi. Katolisuuden aikana kirkkomessu pidettiin Uotin päivänä Keskiajalta peräisin olevaa tapaa totesi pappeinkokous vielä v pidettävän ja antoi siihen luvan edelleen. Mutta kun juhlaväki kulutti sen ja vielä seuraavankin päivän juopotellen ja remuten, kielsi piispa pitämästä jumalanpalvelusta ellei se ollut sunnuntai. Kirkon johdon kielloista huolimatta pitäjäläiset yhä perinteiseen tapaansa kokoontuivat juhliinsa, Olavin markkinoille. Vanhojen perinteitten vaikutus lienee aiheuttanut sen, että heinärippi oli kauan muita suurempi ja että rippilapset pääsivät edes heinäkuisena sunnuntaina. Kalvolan seurakunta sai suojeluspyhimyksekseen Pyhän Olavin jo 1300-luvun alkupuolella. Silloin uskottiin, että Olavi eli Uoti suojelee pitäjäläisiä kaikelta pahalta. Vanha Uoti on aikojen saatossa kokenut kovia kohtaloita. Ensin vallattomat nuoret pojat olivat sen ottaneet ja raahanneet ulos ojaan. Sieltä se kuitenkin vähän ränsistyneenä tuotiin takaisin, koska uskottiin sen vaikuttaneen peltojen sadon menetykseen. Seuraava evakkoretki oli pidempi ja monivaiheisempi, mutta jopa tulipalosta selvinnyt Vanha Uoti löysi lopulta alkuperäiseen kotiinsa ja seuraa nyt maailman menoa kirkon sakastissa, tosin koko alaruumiinsa ja toisen kätensä menettäneenä. Viimeisestä evakkoretkestä kotiutumisessa oli Erkki Sarasteella ratkaiseva osuus. - Kalvola-Seura haluaa kunnioittaa vanhaa perinnettä, Olavin markkinoita, mutta toistaiseksi vain kirkkokahvien merkeissä. Jäseniä Kalvola-Seuraan on tullut lisää tasaisesti. Tiedottamista olemme pitäneet yhtenä painopistealueena ja niinpä joka kotiin on jaettu esite, ja myös yleisötilaisuuksien myötä yhdistys on tullut tunnetuksi. TUULA EEROLA Kalvola-Seura Lähteet: Kalvolan pitäjän ja Kalvolan seurakunnan historiat. Veden vilja siunataan Hauhon Vihavuodessa Vihavuodessa Hauholla järjestettiin kolmannen kerran Veden viljan siunaus toukokuun 30. päivän iltana kesän alkajaisiksi. - Suosituksi tulleen tapahtuman juuret juontavat useiden vuosien päähän - ajatus oli muhimassa monet vuodet ennen kuin ensimmäinen tilaisuus toteutettiin kesän kynnyksellä 2012, muistelee Vihavuoden koskikahvilan emäntä Mona Iso-Mustajärvi. Omat tilaisuutensa pidetään niin kylvöjen ja laidunkausienkin siunaamiseksi, joten Vihavuoden kauniiseen koskimaisemaan, yhteen Suomen suosituimmista perhokalastuskohteista, sopii mitä parhaiten oma tilaisuutensa Ahdin valtakunnan kunniaksi, veden viljan siunaamiseksi. - Onhan kala yksi tärkeimmistä ruuan lähteistämme ja Vihavuosi osa pitkää Hauhon reittiä, runsaita vesistöjä, jatkaa Iso-Mustajärvi. Hauhon seurakunta lähti mukaan yhteistyöhön kirkkoherra Tapani Vanhasen johdolla. Veden viljan siunaus on pieni hartaushetki, joka sisältää musiikkituokion ja yhteislauluja kanttori Taina Kujasen johdolla. Tilaisuutta vietetään Vihavuoden kosken alapuolella, veden äärellä. Väkeä on tilaisuuksiin riittänyt aina mukavasti, vaikka ajankohta osuukin samaan koulujen päättäjäisten kanssa. Sääkin on suosinut yleisöä luoden tilaisuudelle aivan oman tunnelmansa. Kirja kokosi kylän vaiheita Vihavuosi-yhdistys julkaisi vastikään osana Leader-ryhmä Linnaseutu ry:n kyläkirjahanketta kirjan, johon on koottu eri kirjoittajien eri lähteissä julkaistuja kirjoituksia kylästä. Vihavuosi on tunnettu paitsi myllyperinteestään, myös sittemmin 1923 perustetusta Vihavuoden sahasta joka työllisti parhaimmillaan yli 200 henkeä. Nykyisin sahan rakennuksista on jäljellä lämpökeskus, joka toimii taidenäyttelytilana, ja korjauspaja, joka toimii kahvilana ja näyttelytilana. Pajan seinälle on koottu myös pysyvä valokuvanäyttely Vihavuoden sahan historiasta vuodesta 1923 aina Kuva: Paavo Pönni vuoteen 1985, jolloin saha lopetettiin. Vuonna 1958 lopetti viimeinen, Sotjalan kylän mylly, toimintansa Vihavuodessa. Nykyään mylly ja siihen kuuluva myllypirtti ovat kotiseutuyhdistys Hauho-Seuran omistuksessa toimien myllymuseona. Myllymuseoon pääsee tutustumaan tulevana kesänä välisenä aikana opastetuin kierroksin aina lauantaisin klo alkaen. JOHANNA HENTTINEN Linnaseutu ry

7 7 haku päällä haku päällä haku päällä haku päällä Kulkurit, kulkukauppiaat, muut maantien tallaajat Syyskuussa 2001 perustettu Hauhon murre- ja perinneyhdistys on kyseisestä vuodesta lähtien stipendirahastonsa kautta vuosittain myöntänyt hauholaisille opiskelijoille rahastipendejä, edellytyksenä on opiskelijan kiinnostus äidinkieltä ja kotiseututyötä kohtaan. Nykyisin myönnämme stipendejä vain Hauhon Yhtenäiskoulun yhdeksäsluokkalaisille koska varojen keruu ei nykyisin ole kovin tuotteliasta. Olemme vuosittain pyrkineet tekemään jonkun myyntikelpoisen julkaisun stipendirahaston kartuttamiseksi. Tänä vuonna on tarkoitus saattaa julkisuuteen teos, joka käsittelee tällä tienoolla tunnettuja kulkureita, kulkukauppiaita ja muita maantien tallaajia. Nimiä on jo aika paljon koossa, mutta lisää toivomme vielä saavamme. Loppukesä kuluu sitten tietojen analysoinnissa. Tutkittava on kuinka laajalla alueella kukin kulkuri on liikkunut, onko tullut samasta henkilöstä useampia nimiä, millä alueella kukin on pääasiassa liikkunut ja ennen kaikkea miksi ihminen lähtee kulkemaan. Henkilöhaastatteluita ei enää voi tehdä mutta moni etenkin etäällä varsinaisesta kuntakeskuksesta asuva muistaa lapsuudestaan useitakin. Toivomme saavamme lisää nimiä, liikaa niitä ei ole koskaan. Yhteydenottoja voi tehdä Seppo Soittilalle, Satulantie 2, Hauho, puh tai Salme Pohjolalle, Mikonheikinraitti 2 as 4, Hauho, puh Tekstejä vinttien kätköistä Hämeen Heimoliitto kokoaa kirjaa vanhasta hämäläisestä kansanperinteestä Hämeen Heimoliitolla on paraikaa käynnissä Hämeen kansan muistitiedon sekä kansanelämän ja kansanihmisten kuvausten kokoaminen kirjaan, joka kertoo vanhasta hämäläisestä kansanperinteestä. Kirjaan kaivataan vinttien ja komeroiden kätköihin unohtuneita tekstejä, joita ei ole aikaisemmin julkaistu kirjoissa, tai julkaisusta on jo niin kauan, että asiat ovat nykylukijan ulottumattomissa käytännössä puhutaan tällöin 1800-luvulla tai 1900-luvun alussa julkaistuista teksteistä. Aineistoa toivotaan niin käsin kirjoitetuista muistelmista vanhojen aikojen muistiinpanoihin ja esimerkiksi yhdistysten toimintaa kuvaavien arkistojen aarteisiin. Monia joulu- ja kotiseutulehtiä on julkaistu usein vain paikallisesti. Esimerkiksi vuosisadan alussa toimi monia nuorisoseuroja, jotka tekivät lehtiä käsin kirjoittamalla ja piirtämällä - ja lehtiä ei koskaan painettu. Tärkeää on saada ne tunnetuiksi ja talteen, jotta ne säilyvät tulevillekin sukupolville. Kirjaan kootaan tekstejä koko historiallisen Hämeen alueelta, Kanta- ja Päijät-Hämeestä sekä Pirkanmaalta. Lisätietoja julkaisusta antaa Hämeen Heimoliiton julkaisutoimikunnan puheenjohtajana toimiva Pirkko-Liisa Kastari, puh tai pirkko-liisa.kastari@aina.net. Aineistoa voi tuoda tai lähettää kopioina Hämeen Heimoliiton toimistoon: Linnankatu 1, Hämeenlinna tai toimisto@hameenheimoliitto.fi. Lammi-Seura tuulettaa kansallispukuja Lammi-Seura kutsuu kaikkia kansallispukujen omistajia tuulettamaan pukunsa Lammiviikolla sunnuntaina Tällöin Turvantalolla nähdään, toivon mukaan, mahdollisimman paljon kansallispukuja. Myös lasten ja miesten toivotaan tulevan esittelemään pukunsa. Tilaisuuden alussa paljastetaan virallisesti Turvantalon eteiseen kesän alussa valmistuva vitriini, jossa päähenkilöinä ovat Lammin kansallispukuun pukeutunut nais- ja miesnukke. Sinä, joka luit tämän jutun: Tule kansallispuvussa Turvantalolle tai, jos pukusi on kutistunut, niin etsi puvulle esittelijä. Ilmoittaudu tuuletukseen viim eila.rokkila@dnainternet.net, tekstarilla p tai soittamalla arki-iltaisin (ei vk 22). Puvut tilaisuudessa esittelee Eila Rokkila, joka ottaa jokaiseen ilmoittautujaan yhteyden. Kaikki ilmoittautujat osallistuvat näytökseen. Lammi Seura toivoo, että tätä kutsua viedään eteenpäin. Kansallispukujen tuulettajat voivat olla mistäpäin tahansa Suomea. Kehu kotiseutuasi! Paras paikka maailmassa Valtakunnalliset kotiseutupäivät teemalla Kotiseutu kullan kallis rantautuvat Hämeenlinnaan elokuun alussa. Tapahtuman kunniaksi on käynnissä kilpailu, jossa jokaisella kantahämäläisellä on mahdollisuus kehua sydämensä kyllyydestä ikiomaa kotiseutuaan, kotikyläänsä tai kaupunginosaansa ja niiden parhaita puolia rohkeasti ja rehvakkaasti: Miksi juuri sinun kotiseutusi on se parhain paikka maailmassa? Parhaat kehut esitellään ja palkitaan kotiseutupäivillä, 375-vuotisjuhliaan viettävässä Hämeenlinnassa elokuuta. Kilpailu on avoinna asti ja mukaan voi ilmoittautua lähettämällä vapaamuotoiset kotiseutukehut kotiseutupäivien pääsihteerille Elisa Göösille sähköpostitse elisa.goos@willagoos.fi. Kotiseutukehu-kilpailun raatina toimii kotiseutupäivien markkinointi- ja viestintäryhmä. Lisätietoja kotiseutupäivistä ja ohjelmasta osoitteesta VALOKUVAKILPAILU - tunnelmia maalla asumisesta Ota kuva, mitä on asua maalla, ja osallistu kilpailuun lähettämällä kuva su mennessä: kylakehittaja@gmail.com Parhaat kuvat palkitaan ja lunastetaan Hämeen Kylät ry:n ja Aistien-hankkeen käyttöön. Laita mukaan kuvaajan nimi, kuvauspaikka ja yhteystiedot. Kirjoita lisäksi lyhyt tarina kuvan aiheesta ja nimeä kuva osuvasti. Huomaathan, että sinulla tulee olla täydet oikeudet kuvan käyttöön ja osallistumalla kilpailuun annat yhdistykselle luvan käyttää valokuvaasi. Maalla asumisen tunnelmista kerrotaan valokuvin Lasten maatalousnäyttely MANSIKKI tapahtumassa Jokioisilla. Kilpailu on kaikille avoin. Lisätiedot: Heli Laurikainen, puh ,

8 8 Yhdistysten kesätapahtumia ja vierailukohteita KESÄKUU VAIHTUVAT NÄYTTELYT Hauho. Kesäkuussa joka päivä klo Järjestäjänä Vihavuosiyhdistys HÄRKÄTIEN MUSEO Sajatie 13, Renko. Avoinna kesäkuussa sunnuntaisin klo Pääsymaksu vapaaehtoinen. Järjestäjänä Renko-Seura LAMMIN PELLAVA- JA SAHTI- MUSEO, HIRSIMUSEO JA ALFRED KORDELININ AJOKALUMUSEO Evontie 7, Lammi. Avoinna kesäkuussa sunnuntaisin klo ja Pellavamarkkinapäivänä la klo Järjestäjänä Lammi-Seura KESÄTEATTERI TERTTU Turengin Pyhämäen kesäteatteri Pyhämäentie 24, Turenki, Janakkala 3.6. klo 18.30, 5.6. klo 18.30, 7.6. klo 17, 8.6. klo 15, klo 18.30, klo 18.30, klo 17, klo 15, klo 18.30, klo 18.30, klo 18.30, klo 18.30, klo Ohjaus Eero Laaksonen. Liput 12,50 / 10 / 7,50. Huom! la näytökseen 100 ensimmäiselle liput 12,50 / 2 henkilöä (Avoimet kylät Hämeessä -päivä). Tilaukset ja lisätiedot / Sirpa Vainio. KALVOLAN KOTISEUTUMUSEO Iittalantie 284, Kalvola. Avoinna kesäkuussa sunnuntaisin 8.6. alkaen klo Suljettu juhannusviikonloppuna. Järjestäjänä Kalvola-Seura TYRVÄNNÖN JÄRVIKALASTUSMUSEO Karhunpäänmäki 8, Tyrväntö, Hattula. Avoinna kesäkuussa 8.6. alkaen sunnuntaisin klo (juhannusviikonloppuna suljettu). Pysyvän, järvikalastusta esittelevän näyttelyn lisäksi museon vaihtuvan näyttelyn tilassa esitellään 20-vuotista tyrväntöläisten jouluja kotiseutulehtien historiaa. Vapaa pääsy. Järjestäjänä Tyrväntö-Seura SUVENLAULUT Su 8.6. klo 13 Luukunkosken laavu, Porraskoski, Lammi. Järjestäjänä Porraskosken-Järventaustan kyläseura MASA ORPANA HONK KONSERTTI Su 8.6. klo 15 Lammin Turvantalo, Mommilantie 7, Lammi. Masa Orpana (saksofonit), Jonni Seppälä (kitara ja laulu), Ville Vallila (basso) ja Juppo Paavola (rummut). Liput 20 sis. tarjoilun. Järjestäjänä Lammin Turvantalo KOTAHARTAUS To klo 13 Juhlakota, Sappee, Lepolantie 183, Hauho. Kesäinen hartaustilaisuus. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. Järjestäjänä Sappeen Eräveikot - kylätoimikunta AVOIMET KYLÄT HÄMEESSÄ La Tarkempi ohjelma, kohteet ja kartta PELLAVAMARKKINAT La klo 9-16 Lammin kirkonkylä. Järjestäjänä Lions Club Lammi KYLÄPÄIVÄ TUKIKOHDASSA La klo Kylätalo Tukikohta, Asemintie 349, Renko. Kirpputori-myyjäiset, pomppulinna, kahvila Tervapirtti avoinna. Järjestäjänä Kaloisten kyläyhdistys KYLÄPÄIVÄ ETELÄISISSÄ La klo 14 Eteläisten ranta, Peltohännikäntie, Hauho Teemana rannan elämää. Karri ja Heli Jutila kertovat Eteläisten kasvilajeista ja alueella pesivistä linnuista. Rannasta voi tarkkailla lintuja kaukoputkella ja kasveihin tutustua veneretkellä. Rannassa makkaranpaistoa ja muuta mukavaa puuhailua. Järjestäjänä Eteläisten kyläyhdistys HAUHON ESINEMUSEO Sullituntie, Hauho Avoinna kesäkuussa alkaen ke-su Vapaa pääsy. Järjestäjänä Hauho-Seura XXI NISKAVUORIVIIKKO Monipuolisia tapahtumia ja toimintaa Hauholla eri toimijoiden voimin. NISKAVUORIVIIKON AVAJAISET Pe klo 12 Skytten aukio, Hauhon kirkonkylä. Hauhon naislaulajat Prima Voce esiintyy, Hauhon luonnon ylistys ja juhannusrauhan julistus. Järjestäjänä Hauho-Seura JUHANNUSJUHLA Pe klo Nummenkylän koulu, Hämeen Härkätie 4151, Renko Puffetti, tanssia ym. Vapaa pääsy. Järjestäjänä Nummenkylä JUHANNUSKOKKO Pe Särkemän ranta, Kokkila, Hauho. Puffetti avataan klo 19, kokko sytytetään klo 21. Järjestäjänä Kokkilan kyläyhdistys JUHANNUS VIHAVUODESSA Pe Vihavuosi, Vihavuodentie 355, Hauho. Tanssit klo (tanssilippu lavalle 10 sis. kakkukahvit), tansseja tahdittaa Sakari Silpolan yhtye. Kokko klo 22. Järjestäjänä Vihavuosi-yhdistys Tervetuloa tutustumaan maaseutukylien ja -pitäjien kesätapahtumatarjontaan! Tapahtumakalenteri sisältää Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan maaseutualueilla, kylissä ja pitäjissä toimivien yhdistysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kesätapahtumia ja käyntikohteita. Käykääpä kylässä! Tapahtumatiedot on koottu yhdistysten antamista ilmoituksista. Linnaseutu ry ei vastaa mahdollisista tapahtumamuutoksista, annettujen ja koottujen tietojen virheellisyydestä tai tapahtumien peruuntumisesta. JUHANNUSKOKKO Pe klo 20 Peltohännikäntie, Eteläinen, Hauho Nautiskellaan muurinpohjalettuja ja muita herkkuja. Järjestäjänä Eteläisten kyläyhdistys JUHANNUSTANSSIT La klo Saloisten Nuorisoseuran talo, Saloistentie 585, Janakkala Tansseja tahdittaa Metsälinna. Liput 10. Järjestäjänä Saloisten Nuorisoseura HÄMEENLINNA 375-VUOTTA -seminaari Ke klo Hauhotalo, Kirkkotie 5, Hauho. Puhujina Elokuvatutkija Juha Seitajärvi, FT Ilkka Teerijoki, FT Anna-Maria Vilkuna, FT Erkki Wuolijoki. Järjestäjänä Hauho-Seura KESÄTEATTERI PIRUN KIINALAINEN JUTTU Ruuttanäyttämö Pannujärventie 66, Tuulos klo 19, klo 19, klo 16, 3.7. klo 19, 4.7. klo 19, 6.7. klo 16, 8.7. klo 19, 10.7 klo 19, klo 19, klo 16, klo 19, klo 19, klo 16, klo 16, klo 19, klo 19, klo 16. Ohjaus Petri Liski. Liput 15 / 13. Lippuvaraukset HEINÄPÄIVÄ Pe klo 12 alkaen Hauhon kirkonkylä Lisäksi lapsille Keppihevospäivä Kotkon ulkomuseoalueella. Järjestäjänä Hauho-Seura ILTATORI Pe klo Vihavuosi, Vihavuodentie 355, Hauho. Järjestäjänä Vihavuosi-yhdistys SANDRAN RINKI - OHJELMALLINEN YÖPYÖRÄILY Pe klo 21. Lähtö Hauhotalolta, Kirkkotie 5, Hauho. Kierretään Hauhonselkä myötäpäivään. Järjestäjänä Hauho-Seura KESÄTEATTERI ANNA LIISA Hauhon Kesäteatteri Lautsiankuja 20, Hauho klo 19, klo 15, 1.7. klo 19, 3.7. klo 19, 4.7. klo 19, 6.7. klo 15, 8.7. klo 19, klo 19, klo 22, klo 15. Ohjaus Anneli Heino. Liput 16 / 15 / 8. Varaukset tai lipunmyynti@ hauhonkesateatteri.fi NISKAVUOREN MARKKINAT La klo 8-14 Hauhon kirkonkylä. Hauhon sahtimestaruuskisa ja Niskavuorineuvoksen nimittäminen. Järjestäjänä Hauhon Yrittäjät KESÄTORI La klo Kouvalan maamiesseurantalo, Hyrväläntie 771, Hattula Tule ostamaan tai myymään, poikkea kahville ja tapaamaan tuttuja. Myynnissä monenlaista purtavaa, puhdetöitä ja kaikenlaista kirppis tavaraa. Ulkomyyntipaikka ilmainen. Lisätiedot Paula Kuustola p Järjestäjänä Etelä- Hattulan maa- ja kotitalousseura JUHANNUSRUNTU Ma klo 12 Lähtö Juhlakodalta Sappeesta, Lepolantie 183, Hauho Juhannusruntu kyläkävelynä, kohteena kotimuseo ja tutustuminen Lahjan puutarhaan, jossa kahvit. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. Järjestäjänä Sappeen Eräveikot - kylätoimikunta HEINÄKUU VAIHTUVAT NÄYTTELYT Hauho. Heinäkuussa joka päivä klo Järjestäjänä Vihavuosiyhdistys KESÄTEATTERI ILMAISTA RAHAA Vähikkälän Näyttämö VäNä Vähikkäläntie 674, Janakkala 1.7. klo 19, 2.7. klo 19, 4.7. klo 19, 5.7. klo 18, 6.7. klo 15, 8.7. klo 19, 9.7. klo 19, klo 19, klo 19, 5.8. klo 19, 6.8. klo 19, klo 15. Ohjaus Riittamaija Kuusela- Rantanen. Liput 15 / 10. Tiedustelut ja lippuvaraukset KALVOLAN KOTISEUTUMUSEO Iittalantie 284, Kalvola Avoinna heinäkuussa sunnuntaisin klo Järjestäjänä Kalvola- Seura HÄRKÄTIEN MUSEO Sajatie 13, Renko Avoinna heinäkuussa sunnuntaisin klo sekä markkinalauantaina klo Pääsymaksu vapaaehtoinen. Järjestäjänä Renko-Seura LAMMIN PELLAVA- JA SAHTIMU- SEO, HIRSIMUSEO JA ALFRED KORDELININ AJOKALUMUSEO Evontie 7, Lammi. Avoinna heinäkuussa sunnuntaisin klo Järjestäjänä Lammi-Seura KESÄKAHVILA Nummenkylän koulu, Hämeen Härkätie 4151, Renko. Heinäkuussa joka päivä klo ja Renkoviikon aikana klo Järjestäjänä Nummenkylä HAUHON ESINEMUSEO Sullituntie, Hauho. Avoinna heinäkuussa ke-su klo Vapaa pääsy. Järjestäjänä Hauho-Seura TYRVÄNNÖN JÄRVIKALASTUSMUSEO Karhunpäänmäki 8, Tyrväntö, Hattula. Avoinna heinäkuussa sunnuntaisin klo Pysyvän, järvikalastusta esittelevän näyttelyn lisäksi museon vaihtuvan näyttelyn tilassa esitellään 20-vuotista tyrväntöläisten joulu- ja kotiseutulehtien historiaa. Vapaa pääsy. Järjestäjänä Tyrväntö-Seura LASTENTAPAHTUMA To 3.7. klo Viralan Camping alue, Saarelantie 86, Janakkala Koko perheen puuhapäivä, ohjelmassa mm. poniratsastusta, luontopolku ja pihapelejä. Uintimahdollisuus ja sauna lämpimänä klo Tilaisuudessa lapset vanhempien vastuulla. Vapaa pääsy. Järjestäjänä Viralan kyläyhdistys LAULUILTA Pe 4.7. klo 18 Saarnikoti, Iso-Evonraitti 83, Lammi Järjestäjänä Evon kyläyhdistys ILTATORIT Pe 4.7., 11.7., 18.7., klo Hauho. Järjestäjänä Vihavuosiyhdistys KARAOKE La 5.7. klo Hauho. Laulattajana Jari-Kalevi. Järjestäjänä Vihavuosi-yhdistys KESÄJUHLAT KATALOILLA La 5.7. klo 18 Kataloisten seurantalo, Kataloistentie 553, Lammi. Näytelmä Pohjalaisia, kenttäpelit, puffetti, kirpputoripöytä, grillimakkaraa, arpajaiset, tanssit. Liput 10/5. Tervetuloa tapaamaan entisiä ja nykyisiä kyläläisiä. Järjestäjänä Kataloisten kyläyhdistys JORMA UOTISEN KONSERTTI Su 6.7. klo 16 Lammin Turvantalo, Mommilantie 7, Lammi. Jorma Uotinen ja Helena Lindgren (laulu) sekä Jari Hakkarainan (piano). Liput 30/35 sis. tarjoilun. Järjestäjänä Lammin Turvantalo RUNON JA SUVEN PÄIVÄN EHTOOHETKI Su 6.7. KLO 18 Hovinkartanon Hilmanhovi, Sotjalantie 58, Hauho. Runoja tulkitsemassa useita yllätysvieraita, väliaikatarjoilut sisältyvät 15 euron pääsylipun hintaan. Järjestäjänä Hauhon Rouwasväenyhdistys YHTEISLAULUTILAISUUS Pe klo 18 Vanharaitti 18, Hauho Laulattajana Sakari Silpola. Järjestäjänä Hauhon Wanha Raitti KESÄTANSSIT Pe klo 18 Unikon Löyttyniemi, Unikontie 96, Tervakoski. Tanssipiletti 10, alueelle vapaa pääsy. Järjestäjänä Rehakan ja Irjalan Kyläyhdistys RIKy KESÄKIRPPIS La klo Lieson lava, Liesontie, Lammi Pöytävaraukset p Järjestäjänä Lieson kylätoimikunta RIKULANRANNAN MARKKINAT La klo 13 Alvettula, Hauho Järjestäjänä Alvettulan kyläyhdistys PORRASKOSKEN PÄRSKEET La klo 13 Porraskosken entinen koulu, Por-

9 9 Hämeenlinnan seudun maaseutukylissä ja pitäjissä raskoskentie 1229, Lammi Perinteinen kesäjuhla. Järjestäjänä Porraskosken- Järventaustan kyläseura LUONTOILTA La klo 18 Hauho. Juontajana Karri Jutila. Järjestäjänä Vihavuosi-yhdistys ILTAMAT La klo 19 Saloisten Nuorisoseuran talo, Saloistentie 585, Janakkala Näytelmä Kun naiset pelkäävät. Tanssit tahdittaa Aki Kaivola orkestereineen. Liput 10. Järjestäjänä Saloisten Nuorisoseura KESÄTEATTERI HOMEITA JA HAJUSTEITA Pirttikosken kesäteatteri Rimmiläntie 2148, Iittala, Kalvola klo 19, klo 19, klo 19, klo 14, klo 19, klo 19, klo 19, klo 19, klo 19, klo 19, 3.8. klo 14, 3.8. klo 19. Ohjaus Seppo Holttinen. Liput 15 / 5. Tiedustelut ja varaukset teatteri.info@gmail.com tai RENKOVIIKKO Monipuolisia tapahtumia ja toimintaa Rengossa eri toimijoiden voimin. TERVAPERJANTAI Pe Kylätalo Tukikohta, Asemintie 349, Renko. Kahvila Tervapirtti avoinna klo 9-20, varsinainen tapahtuma klo 17 alkaen. Iltatori klo Järjestäjänä Kaloisten kyläyhdistys TAIMENEN ELÄMÄÄ Pe klo 17 Hauho Lasten ja nuorten kalatapahtuma. Järjestäjänä Vihavuosi-yhdistys KUTILAN MAASEUTUTORI La klo 9-14 Kutilantie 34, Iittala Toripaikkavaraukset sirpa.virkki@ pp1.inet.fi tai (ilt). Järjestäjänä Kutilan kyläyhdistys RENGON JAAKON MARKKINAT La klo 9-15 Rengonraitti, Renko Järjestäjänä Rengon Yrittäjät RUNKOMÄEN ILTAMAT La klo 19 Kesäkoti Niemelä, Myllyraitti 33, Renko Mika ja Turkka Mali esiintyvät, puffetti, grilli, arvontaa. Liput 10. Järjestäjänä Hämeenlinnan Seudun Invalidit KOIRAKAHVILA Su klo Hauho. Tule kertomaan koirastasi koirasi kanssa. Järjestäjänä Vihavuosi-yhdistys JAAKONJUHLA Su klo 17 Sotkalinna, Hämeen Härkätie 4036, Renko. Renko-Seuran näyttämö esittää näytelmän Sodan varjosta valoon - tarina kohtaamisesta Rengossa vuonna Liput aikuiset 15, 7-12v. 5 ja pienimmät ilmaiseksi. Kahvitarjoilu sis. lipun hintaan. Ennakkomyynti Kantapankin ja Osuuspankin Rengon konttoreissa. Näytelmän toinen esitys maanantaina 21.7 klo Näytelmän yhteyshenkilö Liisa Koskelainen, Järjestäjänä Renko-Seura YÖHARTAUS Su klo 23 Kylätalo Tukikohta, tervahauta, Asemintie 349, Renko Järjestäjänä Kaloisten kyläyhdistys RENKOVIIKON PYÖRÄILY Ti Tarkemmat tiedot Tukikohtina kylätalo Tukikohta ja Vähikkälän kauppa. Tukikohdassa kahvila klo ja keittolounasta klo Reitit merkattu maastoon. Järjestäjänä Kaloisten kyläyhdistys LASTENTAPAHTUMA To klo 17 Sotkalinna, Hämeen Härkätie 4036, Renko Esiintymässä Mimi ja Kuku. Järjestäjänä MLL Rengon yhdistys KIRSTIN PÄIVÄN LAULAJAISET To klo 19 Hauho. Järjestäjänä Vihavuosiyhdistys ja Hauho-Seura KESÄTORI La klo Kouvalan maamiesseurantalo, Hyrväläntie 771, Hattula Tule ostamaan tai myymään, poikkea kahville ja tapaamaan tuttuja. Myynnissä monenlaista purtavaa, puhdetöitä ja kaikenlaista kirppis tavaraa. Ulkomyyntipaikka ilmainen. Lisätiedot Paula Kuustola p Järjestäjänä Etelä- Hattulan maa- ja kotitalousseura KESÄNÄYTTELY VAKASTA KYLVÖKONEESEEN La klo Su klo Nummenkylän koulu, Hämeen Härkätie 4151, Renko Liput 5, puffetti. Järjestäjänä Nummenkylä PYHÄN OLAVIN PÄIVÄN KIRKKOKAHVIT Su kirkonmenojen jälkeen Kalvolan kotiseutumuseon pihamaalla, Iittalantie 284, Kalvola. Järjestäjänä Kalvola-Seura KESÄKIRKKO Su klo 13 Luukunkosken laavu, Porraskoski, Lammi Järjestäjänä Porraskosken- Järventaustan kyläseura VEIKKO AHVENAISEN KESÄILLAN VALSSI KONSERTTI Su klo 19 Lammin Turvantalo, Mommilantie 7, Lammi. Liput aikuiset 13, lapset ja opiskelijat 5. Järjestäjänä Lammin Turvantalo SUVEN LAULUILTA Ke klo 19 Mökkälän vanha tupa, Liesontie 401, Lammi Järjestäjänä Lieson kylätoimikunta ELOKUU VAIHTUVAT NÄYTTELYT Hauho. Elokuussa joka päivä klo Järjestäjänä Vihavuosiyhdistys HAUHON ESINEMUSEO Sullituntie, Hauho Avoinna elokuussa 3.8. saakka klo Vapaa pääsy. Järjestäjänä Hauho-Seura KALVOLAN KOTISEUTUMUSEO Iittalantie 284, Kalvola Avoinna elokuussa sunnuntaisin saakka klo Järjestäjänä Kalvola-Seura HÄRKÄTIEN MUSEO Sajatie 13, Renko. Avoinna elokuussa sunnuntaisin saakka klo Pääsymaksu vapaaehtoinen. Järjestäjänä Renko-Seura TYRVÄNNÖN JÄRVIKALASTUSMUSEO Karhunpäänmäki 8, Tyrväntö, Hattula. Avoinna elokuussa sunnuntaisin saakka klo Pysyvän, järvikalastusta esittelevän näyttelyn lisäksi museon vaihtuvan näyttelyn tilassa esitellään 20-vuotista tyrväntöläisten jouluja kotiseutulehtien historiaa. Vapaa pääsy. Järjestäjänä Tyrväntö-Seura MECHELIN-TAPAHTUMA LÖYTTYMÄELLÄ La 2.8. Löyttymäentie 474, Janakkala Maalaismarkkinat klo 10: lähituotantoa, käsitöitä, leivonnaisia, kirpparia ym. Varaa pöytä sähköpostitse huillaasko@suomi24.fi. Mechelin-kuvaelma Elonkorjuu klo 12. Liput 10. Löyttymäen kartanon jyvmakasiini avoinna yleisölle, liput 3. Järjestäjänä Jokimaan-Löyttymäen kyläseura LATOTANSSIT La 2.8. klo 20 Taposen lato, Viralantie 308, Janakkala. Pääsymaksu. Järjestäjänä Viralan kyläyhdistys VALTAKUNNALLISET KOTISEUTUPÄIVÄT Hämeenlinna ILTA JOKIRANNASSA To 7.8. klo 18 Alvettula, Hauho. Musiikillinen ilta Alvettulanjoen rannassa. Järjestäjänä Alvettulan kyläyhdistys KESÄPÄIVÄ KODALLA La 9.8. klo Juhlakota, Sappee, Lepolantie 183, Hauho. Perinteinen kesätapaaminen Kodalla. Kisailuja, puffetissa herneapposia, muurikkalettuja, kahvia ja marjapiirakkaa. Esillä vanhoja koulukuvia. Koulukuva-arpajaiset. Vapaa pääsy. Järjestäjänä Sappeen Eräveikot - kylätoimikunta LIESON PILOT La 9.8. klo Lieson koulu, Pitkäkuja 79, Lammi. Käsityönäyttely, herkkutori, keittolounas. Järjestäjänä Lieson maa- ja kotitalousnaiset JANAKKALA-JUHLA Su klo 13 Tarinmaan VPK:n talo, Hakoistentie 279, Janakkala. Sisäänpääsy 6 sisältää kahvitarjoilun. Järjestäjänä Janakkala-Seura VALON JA LEPAKOIDEN JUHLA La klo Hauho. Kenttäpelejä, lasten-ohjelmaa, ankkakoskenlaskut. Lepakkoja luentoluentoja / Karri Jutila. Tanssit klo (tanssilippu lavalle 10 sis. kahvin). Koski valaistaan jälleen. Järjestäjänä Vihavuosi-yhdistys LAMMI-VIIKKO Monipuolisia tapahtumia ja toimintaa Lammilla eri toimijoiden voimin. LAMMIN EVONKÄVIJÖIDEN SYYSKAUDEN AVAJAISET To klo 18 Kalevala-puisto, Lammi Partiomaista iltanuotio-ohjelmaa, uusien jäsenten ilmoittautumiset paikan päällä. Järjestäjänä Lammin Evonkävijät KESÄTORI La klo Kouvalan maamiesseurantalo, Hyrväläntie 771, Hattula Tule ostamaan tai myymään, poikkea kahville ja tapaamaan tuttuja. Myynnissä monenlaista purtavaa, puhdetöitä ja kaikenlaista kirppis tavaraa. Ulkomyyntipaikka ilmainen. Lisätiedot Paula Kuustola p Järjestäjänä Etelä- Hattulan maa- ja kotitalousseura TERVASSA TAPAHTUU La klo Tervakoski Ohjelmassa mm. Puuhamaajuoksu, sählyturnaus, Veeti Kallio, markkinameininkiä, ilotulitus ym. Järjestäjänä tervakoskelaiset yhdistykset PERINTEISET ELOTANSSIT La klo Mustila, Soittilan riihi, Satulantie 2, Hauho. Tanssit tahdittaa Seppo Soittila orkestereineen. Liput 10. Järjestäjänä Mustilan kyläyhdistys KANSALLISPUKUJEN TUULETUS- PÄIVÄ Su klo 15 Turvantalo, Mommilantie 7, Lammi Järjestäjänä Lammi-Seura SIBELIUSLAULUT To klo 14 Saarnikoti, Iso-Evonraitti 83, Lammi Järjestäjänä Evon kyläyhdistys TORIPÄIVÄ La klo Lammin Maton ja Värin edustalla, Lamminraitti 23, Lammi Järjestäjänä Sydänlammin kyläyhdistys SYYSMESSUT La klo Kauppakeskus Tuulosen piha-alue, Tuulos. Järjestäjänä Tuulosen kauppiasyhdistys VANHOJEN LAMMILAISTEN TAPAAMINEN La klo 16 Untula, Untulantie, Lammi. Järjestäjänä Sydänlammin kyläyhdistys ILTAMAT La klo 18 Untula, Untulantie, Lammi Lammin Eläkkeensaajien näytelmäryhmä Vyhtöin esittää Vierulan Virkut 40, tanssiyhtyeenä Lammin Soittokunta. Järjestäjänä Sydänlammin kyläyhdistys ELOTANSSIT La klo Kouvalan maamiesseurantalo, Hyrväläntie 771, Hattula Tansseja tahdittaa Trio Herman s orkesteri. Järjestäjänä Etelä-Hattulan maa- ja kotitalousseura SYYSKUU VAIHTUVAT NÄYTTELYT Syyskuussa 7.9. saakka joka päivä klo Vihavuosi, Vihavuodentie 355, Hauho Järjestäjänä Vihavuosi-yhdistys KiipFIT-JUOKSUTAPAHTUMA La 6.9. Kiipula, Janakkala Maastopuolimaraton, Kilpakymppi, Kuntokymppi upeassa luonnossa. Lisätiedot Järjestäjänä Janakkalan Jana MALLINKAISTEN MAALAIS- MARKKINAT JA ROMPETORI La klo Mallinkaisten entinen koulu, Kouluraitti 1, Janakkala Myyntipaikka 10 /pöytä tai 3x3m alue pihalla. Paikkavaraukset p / Tarja Forsström. Järjestäjänä Mallinkaist-en kyläyhdistys WANAJA BIG BAND KONSERTTI Su klo 16 Lammin Turvantalo, Mommilantie 7, Lammi Monikulttuurinen konsertti. Ei pääsymaksua. Järjestäjänä Lammin Turvantalo

10 10 Turvantalosta tullut suosittu konserttipaikka Lammin Turvantalo Oy on lisännyt konserttitarjontaansa tälle vuodelle. Kevään 2014 konsertit koottiin yhteiseksi kalenteriksi, joka on jaossa sekä painettuna versiona eri paikoissa että sähköisessä muodossa Turvantalon kotisivuilla. Hämeenlinnan kaupunki myönsi kalenterin valmistamiseen ja painokuntoon saattamiseen ns. Minipilotti-avustuksen. Kevään 2014 aikana olemme saaneet jo kuulla Sunnuntain toivotut -konsertissa Mari Paloa ja Hannu Lehtosta säestäjänään Lasse Hirvi vierailivat Turvantalossa Laulavat Hietaset - Pentti, Heidi sekä tyttäret Iina ja Roosa. Tässä konsertissa toimi yhteistyökumppanina Lammin Seudun Sydänyhdistys ry osallistuen konsertin kustannuksiin sekä avustaen kahvitarjoilun järjestämisessä. Lammin Laulu toi ilmoille jo kevään tuulahduksen pitäen Kevätkonserttinsa Turvantalossa Palmusunnuntaina eli Samoin kevättä enteili Hämeenlinnan kamarikuoron kevätkonsertti Turvantalon oma konserttituotanto jatkui , jolloin Laulumusiikin helmiä esittivät Angelika Klas ja Marion Melnik. Säestäjänä ja juontajana toimi Seppo Hovi. Konsertti oli yksi Hämeenlinnan kaupungin 375-vuotisjuhlavuoden tapahtumista, ja Hämeenlinnan kaupunki myönsi juhlavuoden avustuksen tämän konsertin kustannuksiin. Äitienpäiväkonsertissa klo 17 esiintyivät Linda Hedlund (viulu) ja Elisa Järvi (piano). Konsertin järjesti Sibelius Celebrations. Myös kesäasukkaat tervetulleita mukaan Su klo 15 kuullaan Masa Orpana Honk -konsertti. Su klo 16 konsertoivat Jorma Uotinen ja Helena Lindgren säestäjänään Jari Hakkarainen. Su klo 19 Veikko Ahvenainen tuo Kesäillan valssi -konserttinsa Turvantaloon. Yksityiskohtaiset tiedot konserteista näkyvät kesän tapahtumakalentereissa ja Turvantalon kotisivuilla. Su klo 15 konsertoi Wanaja Big Band Turvantalossa. Tilaisuuden erikoisuutena on, että mukaan kutsutaan Lammilla asuvia, monia kansallisuuksia edustavia ihmisiä. Yhteistyökumppaniksi saataneen Hämeenlinnan kaupunki. Kesälle suunnitellut konsertit on tarkoitettu yhteisiksi tapaamisiksi myös Lammin kesäasukkaiden kanssa. Lippuja voi varata ja noutaa Lammilla Säästöpankin ja Osuuspankin konttoreista. Syyskauden 2014 konserttitarjonta kootaan yhteiseksi kalenteriksi heti esitysaikojen varmistuttua. Kannattaa seurata Turvantalon kotisivuja ja tarkempaa tapahtumailmoittelua paikallislehti Keski-Hämeessä. Tervetuloa nauttimaan kulttuurista yhteiseen olohuoneeseemme, Turvantaloon! HELENA HIRVINIEMI Lammin Turvantalo on yleishyödyllinen osakeyhtiö. Laulavat Hietaset konsertoivat Turvantalossa Vas. Heidi, Iina, Pentti ja Roosa. Kuva: Matti Siivonen. Turvantalossa kuultiin Laulumusiikin helmiä , kun Angelika Klas (kuvassa keskellä) ja Marion Melnik konsertoivat säestäjänä ja juontajana Seppo Hovi. Kuva Matti Siivonen. Lammi-viikko elokuussa Kuva: Asta Granat-Tapaila Perinteistä Lammi-viikkoa vietetään jälleen elokuussa. Viikkoa järjestävä toimikunta on kokoontunut ahkerasti, jotta tapahtumat olisivat mahdollisimman monipuolisia. Lammi-viikon järjestelyistä vastaavat lammilaiset yhteisöt, yhdistykset sekä Hämeenlinnan kirjasto ja nuorisotoimi. Jokavuotisten suosikkitapahtumien lisäksi viikko sisältää esim. uudenlaisia konsertteja, kansallispukujen tuuletusta ja sieniretkeilyä. Monipuolista ohjelmaa on kaikenikäisille. Katso ohjelmatiedot tarkemmin Keski-Hämeen kesälehdestä, tämän lehden keskiaukeamalta, kaupungin kotisivulta tai jaettavaksi tulevasta esitteestä. Järvikalastusmuseo Tyrvännössä Tyrvännön Järvikalastusmuseo on avoinna kesällä 2014 viime vuosien tapaan sunnuntaisin klo (juhannusviikonloppuna suljettu). Museoon on vapaa pääsy. Museoon järjestetään tilauksesta ryhmille myös omia, opastettuja kierroksia. Kierros kestää noin tunnin ja sen hinta on 100 e. Tiedustelut: Tyrväntö-Seura / Riikka Aronen, puh tai riikka.aronen@lentamaki.fi Kesällä 2014 museon vaihtuvan näyttelyn tilassa esitellään 20-vuotista tyrväntöläisten joulu ja kotiseutulehtien historiaa. Esillä ovat kaikki vuosien varrella julkaistut lehdet. Lehtien juttuluetteloa voi selata myös seuran internetsivuilla lehdettkirjat/tyrvannonjoulu. Juttuja voi luettelosta etsiä esimerkiksi kirjoittajan nimellä tai jutun otsikossa esiintyvällä sanalla. Tervetuloa tutustumaan pysyvään Vanajaveden järvikalastusta esittelevää näyttelyyn ja kesän vaihtuvaan näyttelyyn! Museon osoite on Karhunpäänmäki 8, Tyrväntö.

11 GABRIEL TULEE TAKAISIN - kirjana Hauhon kesätorille! Kuvat: Suomen Kirjallisuuden Seura. Hauholla lukujen taitteessa kirkkoherrana toimineen rovasti Peter Bonsdorffin, Puustolpin, kuten häntä hauholaisittain kutsuttiin, lapsikatraan lahjakkaista pojista yksi, Gabriel, julkaisi vuonna 1804 keittiöpuutarhaoppaan. Nyt kirja on suomeksi käännettynä, tekijän taustatiedoilla ja tuoreutta tuoksuvilla kuvilla varustettuna hankittavissa Hauhon kesätorilta, Hauhon Rouwasväenyhdistyksen myyntikojusta. Kirjan tuotot ohjataan lyhentämättöminä Hauhon pitäjänhistorian 3. osan julkaisurahastoon. 210 vuotta sitten julkaistut puutarhanhoito-ohjeet ovat edelleenkin käyttökelpoisia ja Gabriel Bonsdorffin saatesanat paikkansa Kotiseutuyhdistys Hauho-Seura käynnisti viime vuonna historiahankkeen, joka toteutetaan vuosina Hauhon historian III osa kattaa itsenäisen Hauhon kunnan ( ) ajan historian. Historiahankkeen alustava talousarvio on noin euroa, mikä on suuri pienen kotiseutuyhdistyksen harteille. Hauhon Rouwasväenyhdistys kantaa oman kortensa kekoon Hauhon pitäjänhistorian 3. osan julkaisuhankkeen rahoitukseen mm. myymällä tyynyliinoja, joiden kuva-aihe vie aikaan lähes yhdeksänkymmentä vuotta sitten. Kuva otettiin vuonna 1925, jolloin lelumaailman nykyisen kaltaisesta ylenpalttisesta kilpavaruste- pitäviä: Puutarhasta saatu hyöty ja ruokakustannusten väheneminen palkitsevat viljelijän vaivat. Myös oppaassa esitelty kasvivalikoima on monipuolisuudessaan kuin nykypuutarhurien siemenluetteloista valitsema. Gabriel Bonsdorff varttui hyödyn aikakaudeksi nimetyllä 1700-luvun lopulla, jolloin pappiloiden puutarhoja alettiin perustaa eri puolille maata. Turun akatemian professoreiden Pehr Kalmin ja Pehr Adrian Gaddin oppilaat toimivat puutarha-aatteen hyödyllisyyden lähettiläinä. Gabrielin akateeminen opintie alkoi Turussa, jossa hän luonnontieteellisten perusopintojen ohella opiskeli kieliä ja filosofiaa. Filosofian kandidaatin tutkinnon 11 aiheena olivat Hämeessä käytetyt linnustustavat. Stipendin avulla hän pääsi Uppsalan yliopistoon, missä kirjoittautui lääketieteen ja luonnontieteen opiskelijaksi. Anatomian ja kirurgian väitöskirjan aiheena olivat suonikohjut. Gabriel nimitettiin Turun akatemian luonnonhistorian professoriksi hänen ollessaan vain 24-vuotias. Myöhemmin Gabriel siirtyi lääketieteelliseen tiedekuntaan, jossa hänen vastuulleen tuli anatomian, kirurgian ja synnytysopin professuuri. Television myyntikanavien jankuttavaa slogania lainaten: eikä siinä kaikki. Hänestä tuli myös akatemian ensimmäinen eläinlääkinnän professori. Huikea ura toi tehtäviin myös akatemian rehtorin velvollisuudet kolmena eri virkakautena. Autonomisen Suomen lääkintälaitoksen, nykyistä lääkintöhallitusta vastaavan Collegium Medicumin johtoon Gabriel nimitettiin Muutama vuosi myöhemmin hän sai lääketieteellisistä ansioistaan ensimmäisenä Suomessa arkkiaatterin l. arkkiatrin arvon ja pian sen jälkeen hänelle suotiin myös aatelisarvo. Von Bonsdorffin vaakunan symbolit mehiläinen, lilja, vuorikideprisma ja käärme liittyvät luonnontieteisiin ja lääketieteeseen. Gabrielin aitoa ja laajaa kiinnostusta luonnontieteisiin osoitti myös hänen Turun akatemialle lahjoittama suurenmoinen kokoelmansa: 6166 kasvia, 2300 mineraalinäytettä, 2326 kotilolajia, 4108 hyönteistä, 509 fossiilia, 63 korallia ja 47 alkueläintä. Kokoelman kohtaloksi tuli tuhoutua Turun palossa, vain kultareunainen kokoelmaluettelo säästyi liekeiltä. Suvun kaupunkiasunto oli aivan Turun silloisessa ydinkeskustassa ns. Vanhan Suurtorin varrella oleva Brinkkalan l. Prinkkalan talo. Me tunnemme talon paikkana, josta Suomen Turku on julistanut joulurauhan vuodesta 1886 alkaen. Joulurauha on Turussa julistettu tiettävästi jo vuodesta 1320, aluksi raatihuoneen ovista ja ikkunoista. Raatihuoneen tiedetään sijainneen Vanhan Suurtorin yläpäässä. Turun palon jälkeen Brinkkalan talo kunnostettiin raatihuoneeksi ja korjaustöissä sen julkisivuun lisättiin tuo meille tuttu julistusparveke. Akatemian professoreiden tapaan myös Gabriel hankki itselleen maatilan, jossa oli mahdollisuus kokeilla ajan hengen mukaista puutarhaviljelyä hän osti Turun Kakskerrasta aina 1500-luvulta alkaen Turun linnan käskynhaltijoille kuuluneen Brinkhallin kartanon sivutiloineen. Brinkhallin moni muistaa suositun Hovimäki - tv-sarjan tapahtumien kartanomiljöönä. Monilahjakas kun oli, lukuisten muiden toimiensa ohella Gabriel oli myös innokas harrastaja-arkkitehti ja niinpä hän paneutui innolla kartanon koko rakennuskannan suunnitteluun. Kartanon vanha kortteleihin ja viljelyruutuihin perustuva puutarha sai uuden ilmeen: puutarhan kokoa laajennettiin moninkertaiseksi ja ympäristö sulautettiin kokonaisuuteen maisemapuistolla. Laaja puutarha tuotti myös siemeniä, joita riitti myyntiin asti. Siementen myyntiä edistääkseen Gabriel perusti Turun Linnankadulle siemenmyymälän ja kokosi omat kokemusperäiset ja akatemian keittiöpuutarhaviljelyä koskevat kirjallisuustiedot sopivilta osin lyhykäiseksi oppaaksi Keittiökasveja kotitarpeisiin, Brinkhallin puutarhaopas Svenska Litteratursällskapet julkaisi Irma Lounatvuoren toimittaman version, alkuperäiseltä nimeltään Om sättet att anlägga en köksträdgård för husbehov-kirjasen vuonna Sen alkuteksteissä on esittely Bonsdorffin toiminnasta ja oppaan taustoista. Kirjan moderni ulkoasu ja 1800-luvun teksti toimivat mainiosti yhdessä ja antavat oivan kuvan ajan innostuksesta puutarhaviljelyyn. Oppaassa on tietoa sekä puutarhan perustamisesta että maan muokkauksen tärkeydestä parhaan kasvutuloksen saavuttamiseksi. Erilliset omat lukunsa käsittelevät mm. lehtikasveja, kaaleja, sipulikasveja, juureksia, kurkkukasveja ja maustekasveja. Myös kasvien lääkinnällinen käyttö on esillä ja niinpä oppaasta selviää, mm. että kotoinen ja tuttu tilli on paitsi oivallinen mauste, myös suureksi avuksi ilmavaivoihin ja rasvaisen ruoan aiheuttamiin kipuihin. Ja muutakin apua tillistä on: tyynyn alle laitetut tillinsiemenillä täytetyt maustepussit auttavat nukahtamisessa, joskin Gabriel Bonsdorffin mukaan keino on muulla lailla uuvuttava. Sipuleiden lääkinnällinen käyttö lienee tuttu jokaiselle, mutta olettekos kokeilleet niitä rommiin sekoitettuna eliksiirinä? Mahtaa olla maku! Mainio tuliaiskirja Hauholta jonne Gabriel tuli takaisin! LENI LUSTRE-PERE Rouwiksen tyynyliinoissa on historian havinaa lusta ei vielä ollut aavistustakaan. Hauhon Hyömäen kylän lasten leikitkin syntyivät lähinnä mielikuvituksen ja saatavilla olevien materiaalien luovasta yhdistämisestä ja omasta tekemisestä. Leikki loihti kuusenkävyt lehmiksi, pienet pulleat männynkävyt lampaiksi. Tarha-aitaus syntyi päreiden kappaleista ja puutikuista, heinät käpykarjalle nyhdettiin aidan vierustan ruohotyppäistä. Museoviraston arkiston aarteisiin kuuluvan kuvaksi pysäytetyn herkän tunnelman ikuisti Hauhon pitäjään tehdyn perinteen keruumatkan yhteydessä T.Vahter. Rouwiksen tyynyliinan aiheeksi kuva valikoitui, koska siinä tiivistyy olennaista myös historiasta: siitä voi oppia. Itsestään, läheisistään, lähiympäristöstään ja myös onnen olemuksen vankimmista rakennuspuista niistä, joissa rahalla ja ylenpalttisella tavarapaljoudella ei sittenkään sijaa ole. Yhdistykseltä kysytään tämän tästä tuliaisiksi, merkkipäivä- ja muiksi lahjaviemisiksi sopivia kotiseutuaiheisia tuotteita. Arkinen käyttöesine tyynyliina vastaa osaltaan näihin toiveisiin. Lähiseudulla ommeltujen ja painatettujen Leikkitarha-tyynyliinojen myyntituotot ohjataan lyhentämättöminä Hauhon historian julkaisuhankkeeseen. Tyynyliinoja voi hankkia mm. Hauhon kesätorilta. LENI LUSTRE-PERE Hauholla tehdään historiaa Kuva: T. Vahter / Museovirasto.

12 12 Ilmassa oli suuren juhlan tuntua, kun Löyttymäellä kokoonnuttiin lokakuisena lauantaipäivänä kartanon viljamakasiinin edustalle. Kartanon 1800-luvun pehtoorin S.R. Johanssonin jälkeläiset olivat lahjoittaneet viljamakasiinille taideseppä Ilkka Salosen alkuperäisen mallin mukaan takoman kuparisen tuuliviirin. Jokimaan-Löyttymäen kyläseura oli saanut vastuulleen viirin kiinnittämisen viljamakasiinin katolle sekä viirijuhlan järjestämisen. Viirijuhla alkoi Löyttymäen viljamakasiinilla viirin paljastuksella. Sen jälkeen siirryttiin Löyttymäen Seudun VPK:n talolle varsinaiseen viirijuhlaan. Juhlassa oli muun muassa hämäläinen perinneruokailu, musiikkiesityksiä, puheita, runoja ja tervehdyksiä. Teksti ja kuvat: Jorma Saarinen. Löyttymäellä vietettiin Taideseppä Ilkka Salosen takoma kuparinen tuuliviiri paljastettiin senaattori Leo Mechelinin rakennuttaman viljamakasiinin katolle Uudelleen taottu viiri on tarkka kopio alkuperäisestä. Löyttymäen goottilaistyylinen harvinaisen isokokoinen viljamakasiini on senaattori Leo Mechelinin rakennuttama vuonna Löyttymäen kyläseura kiinnitti asiasta kertovan laatan viljamakasiinin seinään vuonna Laatan suunnittelivat kiviveistäjä Seppo Kaila ja FT Jorma Saarinen. Rahoitus saatiin Linnaseutu ry:ltä EU-varoista ja kyläseuran omarahoituksesta. Suomen rakennustaiteen museo on kiinnostunut viljamakasiinin arkkitehtuurista. Monet arkkitehtiopiskelijat ovat käyneet siihen tutustumassa. Kuvassa vasemmalta Tero Uotila, Seppo Kaila, Amanda, Mikko ja Pia Eskelinen, Leena Hakala ja Jorma Saarinen. Elonkorjuu-kuvaelma syntyy kyläläisten talkoilla Pehtoori S.R. Johansson(Asko Huilla) vastaanottaa herrasväki Mechelinit(Soili Forsström, Jarmo Tuominen, Alma Uotila) Löyttymäen kartanolle kesällä 1905 Elonkorjuu-kuvaelmassa. Jokimaan kyläseura järjestää Mechelin-päivän 2. elokuuta Janakkalassa. Senaattori Leo Mechelinin juhlavuotta vietetään Janakkalan Löyttymäellä elokuun ensimmäisenä lauantaina 2.8. Koko päivän kestävä tapahtuma alkaa maalaismarkkinoilla makasiinin mäellä, kuvaelma esitetään keskipäivällä ja iltapäivällä on avoinna Kivikellarinmäen kotiseutumuseo. Löyttymäen kartanon jyvämakasiini vuodelta 1881 on avoinna yleisölle juhlapäivän ajan. Tiilinen goottilaistyylinen viljamakasiini on rakennettu Mechelinien ajalla ja se on säilynyt alkuperäisenä. Tapahtuman järjestäjä on Jokimaan kyläseura yhteistyössä sukuseura Mechelinuksen kanssa ja Kivikellarinmäen osalta sen isäntä Toimi Löyttyniemi. Suomen itsenäistymisen esitaistelijan Leo Mechelinin kuolemasta tuli kuluneeksi tammikuussa 100 vuotta. Löyttymäkeläiset muistavat pidettyä kartanonherraansa esittämällä historiallisen kuvaelman aidossa ympäristössä. Nyt kartanoa pitävä Uotilan perikunta avaa ovet juhlapäivänä myös kartanon vanhaan jyvämakasiiniin, joka on Mechelinin ajalta ja säilynyt alkuperäisenä. Juhlapäivää varten on aloitettu talkootyö kartanonmäellä jo viime syksynä. Esityksessä on mukana parikymmentä kyläläistä esiintymässä ja saman verran maastotöissä ja muussa käytännön valmistelussa. Kuvaelma tuo esiin Leo Mechelinin elämäntyötä Suomen itsenäistymisen esitaistelijana ja hallitusmuodon perustan laatijana. Mechelinin kirjeenvaihdon perusteella tiedetään, että hän viimesteli ja kirjoitti Löyttymäen kartanon keltaisessa kamarissa 1905 hallitusmuodon kokonaisuuden, joka myöhemmin on ollut lähes sellaisenaan Suomen perustuslain pohjana. Esitys painottaa myös kansainvälisyyttä, rauhanaatetta ja solidaarisuutta. Naisasia on esillä rouva Alexandra Mechelinin ja tyttären Cecilia Mechelinin kautta. Kuvaelma pohjautuu todellisiin tapahtumiin, vaikka yksityiskohdissa on oikaistu taiteellisen vaikutelman vuoksi. Elonkorjuu-nimi kuvaelmalle tulee perinteisestä juhlasta, jolloin on vietetty pitkäaikaisen kartanon rouvan, komissorinna Cecilia Lindroosin syntymäpäivää. Tapahtuman talkoisiin osallistuu suuri joukko ihmisiä Löyttymäeltä, Mallinkaisten kesäasukkaista ja naapurikylistä. Harvinaislaatuista on, että rooleissa on kylän asukkaita, jotka esittävät omia isovanhempiaan tai sukulaisiaan, jotka ovat tunteneet ja kokeneet Mechelien ajan kartanolla ja kylässä sata vuotta sitten. Pääroolin Mechelinä esittää kokenut harrastajanäyttelijä Jarmo Tuominen. Hän on esittänyt tätä suurmiestä aiemmin Janakkalajuhlassa muutama vuosi sitten, ja myös tänä vuonna Tuominen vierailee jälleen Mechelininä Janakkala-juhlassa, joka järjestetään viikko Löyttymäen juhlapäivän jälkeen. Alexandra-rouvaa esittää Soili Forsström. Senaattorska ja puutarhan suunnittelija Kalle Kalervo, esittäjänään Petri Hänninen, ottavat yhteen kuusen istutuspaikasta. Alexandralla lienee ollut omat syynsä torailuun, mutta kuusi seisoo yhä hänen määräämällän paikalla kartanon ikkunan alla, nyt kasvaneena yhdeksi maamme suurimmista kuusista. Naisasia on vahvasti esillä, kun Cely (Alma Uotila) ja pehtoori Johanssonin tytär Alma (Linnea Huilla) keskustelevat ja ratsastelevat. Museoviraston valokuvien mukaan Löyttymäellä oli paljon hevosia myös ratsastusta varten. Naisväki oli edelläkävijänä myös pukeutumisessa: housuhameet helpottivat ratsastusharrastusta. Esimerkiksi ensimmäisenä kartanon maista irtautuneen Oinasniemen torpan isäntää Heikki Seliniä esittää pojanpoika Viljo Selin. Myös Kalle Selin Alitalosta ja Ulla Mökkönen Rajalasta kertaavat esityksessä oman sukunsa tarinaa. Kuvaelma esitetään oikeilla tapahtumapaikoilla kartanon pihassa ja tiilisen jyvämakasiinin edessä. Kartanon käytännön toimintaa pyörittää pehtori S.R. Johansson, jota esittää Asko Huilla, isäntäväen ollessa Mechelinin perhe saapuu maanpaosta Tukholmasta. Poliittinen ilmapiiri Helsingissä oli vuonna 1905 hyvin jännittynyt ja liberaali Mechelin oli myös tulilinjalla. Senaattori Mechelinin kirjeenvaihdon perusteella tutkijat ovat saaneet selville, että hän käytti hyväkseen maaseudun rauhaa saadakseen työskennellä rauhassa. Kirjeissään hän selvitti kollegoilleen, miten hallitusmuotoesityksen laatiminen edistyi Löyttymäellä. Syksyllä 1905 eduskunta sai käsiteltäväkseen lain yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta ja vaalikelpoisuudesta. Senaattori Mechelinin johtama hallitus sai Löyttymäellä laaditut pykälät läpi muodossa, joka oli tasa-arvon ja demokratian kannalta radikaalein Euroopassa. Naisten oikeuksien kehittämisessä Mechelinin perheen naisilla ystävineen on ollut suuri merkitys. Käsikirjoituksen kirjallisina lähteinä on käytetty opettaja August Alhon historiikkia Löyttymäen kansakoulusta, Janakkalan historiaa ja Löyttymäen kyläkirjaa Kartano, kylä ja koulu (toim. Pekka Peltotalo), ja Suomen eduskunta 100 vuotta, osa 1 (toim. Juhani Mylly) ja osa 4 (toim.irma Sulkunen, Maria Lähteenmäki, Aura Korppi-Tommola). Ajankuvaa ja paikallishistoriaa ovat valaisseet monet kyläläiset ja kartanon työväen jälkeläiset, Johanssonien jälkeläiset ja sukuseura Mechelinuksen jäsenet. OUTI UOTILA Kirjoittaja on löyttymäkeläinen toimittaja ja kirjoittajaohjaaja, joka on laatinut Elonkorjuu-kuvaelman käsikirjoituksen.

13 viirijuhlaa Viirin paljastus ei sujunut ongelmitta. Köysi katkesi ja huppu jäi paikoilleen. Kyläseuran puheenjohtaja Asko Huilla kiipesi rohkeasti katon harjalle paljastamaan viirin. Kyläseuran suunnittelemassa ja toteuttamassa näytelmässä toimittaja haastatteli janakkalalaista isäntää ja emäntää vanhoista työmenetelmistä ja työajoista. ELÄMÄÄ ETELÄISISSÄ! Eteläisten kylä Hämeenlinnan Hauholla ei ehkä täytä ihan perinteisiä maalaiskylän tunnusmerkkejä tuhannenkunta asukasta, koulu, päiväkoti, oma kyläkauppa ja pubi! - Kylänä me paikkaa kuitenkin vahvasti pidämme luonnon rauha ja maalaisympäristö sekä suuret tonttikoot ovat omiaan erityisesti lapsiperheiden näkökulmasta, iloitsee seitsemän vuotta kylässä viihtynyt Eteläisten kylätoimikunnan puheenjohtaja Anu Maununen. Kylätoimikunta vietti hiljaiseloa parisen vuotta, kunnes viime vuoden syksyllä kylän väkeä kokoontui miettimään jo perinteeksi muodostuneen uudenvuoden ilotulituksen järjestelyitä. - Nopeasti totesimme, että toiminta ei ainakaan odottelemalla viriä ja tartuimme tuumasta toimeen, jatkaa Maununen. Ja lasten kautta toisiin asukkaisiin tulee tutustuttua hyvin ja pohdittua eri ikäisille sopivaa toimintaa. Kylätoimikunnan ajatuksena on kehittää ja säilyttää tietyt, asukkaille tutuksi tulleet vuotuiset vakituiset tapahtumat. Vuoden Juhannuksen viettoa Eteläisten rannassa Kuva: Anu Maununen. Eteläisissä järjestetään paljon toimintaa myös lapsille. Kuva: Anu Maununen. alkupuolella laskiaistiistaina järjestetään Elämää Eteläisissä -tapahtuma, keväällä urakoidaan tienvarsitalkoiden merkeissä, juhannuksena kokoonnutaan kokolle ja uutena vuotena ilotulitusta katsomaan kylän rantaan. Ranta onkin kylän toiminnan keskus, jonne on mukava kutsua väkeä ja kokoontua vaihtamaan kuulumisia sekä tutustuttaa asukkaita rannan elämään, jotta yhä useampi ottaisi huolekseen myös rannan siistinä pitämisen yhdessä. Viereinen metsäalue on myös erinomainen paikka lasten pienille retkille ja puuhailulle. Harrastusmahdollisuuksia ei Eteläisissäkään ole kylliksi runsaasta asukasmäärästä huolimatta. Toimintaa riittää lapsille kuitenkin noin yläkouluikäiseksi saakka. - Täältä pitää aina lähteä ja suunta on Hämeenlinna, joka tarjoaakin sitten monia mahdollisuuksia nuorten harrastuksiin, pohtii Maununen. Toisaalta taas Hämeenlinna ei ole kuin vartin ajomatkan päässä. Kylätoimikunta kantaa myös omaa korttaan kekoon virittelemällä eri ikäisille suunnattuja tapahtumia ja kohtaamisen sekä harrastamisen paikkoja. Uusi kaavailtu asuinalue ei ainakaan väkimäärää vähennä, joten varmasti jossakin vaiheessa on vahvemminkin pohdittava sitä, kuinka kouluun ja päiväkotiin jatkossa mahdutaan ja millaisia uusia harrastusmahdollisuuksia kylälle olisi hyvä saada. Yhteistyöllä Perinteeksi jo muodostunut laskiaistiistain tapahtuma on nimetty osuvasti Elämää Eteläisissä. Alun perin Hämeenlinnan Setlementin Yhdessä lähemmäksi -hankkeen myötä syntynyt tapahtuma on ensi vuonna tarkoitus järjestää omin voimin. Tapahtuman ideana on koota eri yhdistyksiä ja yrittäjiä yhteen esittelemään asukkaille monipuolista toimintaansa ja tutustumaan toisiinsa. - Jatkossa tarkoitus on suunnata tarjontaa erityisesti kaivattujen harrastusmahdollisuuksien esittelemiseksi, ideoi Maununen. Tapahtumaan ovat ilahduttavasti ottaneet osaa sekä toimijat että runsaslukuinen yleisö. Mukana ovat olleet kylätoimikunnan lisäksi koulu, päiväkoti, seurakunta, lukuiset yrittäjät ja yhdistykset. Esittelypisteet ovat olleet kylän työväentalon suuressa salissa, lapset ovat esittäneet ohjelmaa tapahtumassa, koulussa ja päiväkodissa on vietetty avoimien ovien päivää ja illalla on järjestetty disco alakoululaisille. - Pulkanlaskukin on kuulunut ohjelmistoon, mutta kuluvana vuonna lunta ei tähän harrastukseen piisannut lainkaan, harmittelee Maununen. Jatkossa pohditaan myös työssä käyvien parempia osallistumismahdollisuuksia tapahtumaan, jotakin voisi järjestää myös iltaaikaan discon lisäksi. Kaikki juhannuskokolle Kokkoainekset odottavat jo valmiina keskikesän suurta juhlaa Eteläisten rannassa. Tuleva tapahtuma tarjoaa mainion keinon asukkaille päästä eroon keväisten pihansiivoustalkoiden tuotoksista. Juhannusaattona iltakahdeksalta alkavassa tapahtumassa on tarjolla niin makkaraa kuin muurinpohjalettuja, sekä iloista yhdessäoloa. Asukkaat osallistuvat erittäin mainiosti erilaisiin tapahtumiin kunhan niitä vain jaksetaan järjestää. Kuitenkin kylätoimikunnan hallitus vinkkaa, että talkoolaisia otetaan oikein mielellään mukaan toimintaan. - Ja kaikki apu on tarpeen, toimintaan ei tarvitse sitoutua vuosikausiksi vaan vaikka päivä kerrallaan, muistuttaa Maununen. JOHANNA HENTTINEN

14 14 Teattereita Ilmasta rahaa Vähikkälän Näyttämöllä Heikki Luoma näytelmäporukan kanssa Vähikkälän Seuratalon rappusilla. Tänä vuonna tulee kymmenenvuotta täyteen teatteria väljämässä VäNän nimissä. Vähikkälän Näyttämö VäNä perustettiin Linnaseutu ry:n POMO+-hankkeella, joka oli Kulttuurilla kylä kuulluksi. Sen nokkavetäjinä toimivat edesmennyt Riitta Pietiäinen-Ikävalko sekä Matias Ikävalko. Tänäkin vuonna on ilo ja ylpeys kertoa, että kylällämme toi-. mii oma näyttämö, joka vuosi vuodelta on saavuttanut enemmän uusia kulttuurin katselijoita! Viime vuonna kutsuimme koolle kylän yhdistyksiä (joita on muuten aikalailla) pohtimaan, mitä voisimme yhdessä saada aikaiseksi. Vähikkälän VPK:n rohkeat ja toi-meliaat miehet tarttuivat toimeen ja tulivat esityksiin paistamaan makkaraa ja ohjaamaan liikennettä. Kyläyhdistys otti kahvion hoitamisen harteilleen, jonka jo kahtena peräkkäisenä kesänä ahkeroi Laila Kekki ystävänsä Sirpa Viilomaan kanssa. Laila piti huolen, että pöydissä oli luonnonkukkakimput sekä yleiset tilat pysyivät järjestyksessä. Ei varmaan löydy kylliksi sanoja kiittämään, minkä talkoopanoksen antoivat kylälle. Pohdimme viime vuonna, miten voisimme tukea koulua ja saimme huikeen idiksen ehdottaa kahvion hoitoa koululaisille ja vanhemmille. Vähikkälän koulu tekee joka toinen vuosi leirikoulureissun, ja tuohon tarkoitukseen kahvion tuotto olisi oiva apu. Lopullista vastausta vanhemmilta emme ole vielä saaneet. Vähikkälän Suvipuoti tuki näyttelijöitä lahjoittamalla puolet näyttelijöiden virvokkeista esityksiin. Yhdessä tekeminen on mukavaa ja niin sen pitää ollakin. Ja toivottavaa olisi, että jokainen kyläläinen kantaisi edes pienen kortensa kekoon yhteisen hyväksi. Meidän kaikkine etu on, että kylässämme on OMA KOU- LU, kesäkahvila, oma näyttämö, yhteisenä tilana toimiva Seuratalo ja lukuisat seurat. Viime vuonna näyttämöllä seikkailtiin Vain muutaman huijarin parissa, ja kunniavieraaksemme saapui itse käsikirjoittaja Heikki Luoma. Hän kertoi, että Vähikkälän Näyttämön versio huijareista oli ensimmäinen, joka on toteutettu sisätiloissa ja korosti näyttämötoiminnan arvokkuutta kylille. Hän on itsekin pienestä kylästä ja oli siksi kiinnostunut kylätoiminnasta, koulusta jne. Pientä vastoinkäymistäkin tietysti viime vuodessa oli. Viikko ennen ensi iltaa tuli valitettava näyttelijän vaihdos, jonka rooli oli vielä yksi päärooleista. Kalle Rantanen hyppäsi lavalle äänimiehen pallilta ja ensi-illassa ei kukaan kyllä taatusti arvannut kaverin tulleen lavalle vain muutamaa päivää ennen ensi-iltaa. Tämä hitsasi näytelmäporukkaa aikalailla yhteen ja Kuusniemi todella alkoi elää seuratalon lavalla! Oli esityksiä kun jouduimme käännyttämään katsojia valitettavasti pois runsaan väkimäärän vuoksi, ennakkolippuvarauksia tuli paljon, uudet katsojat kyselivät ajo-ohjetta Vähikkälään, ihmiset olivat kiinnostuneita Vähikkälän Seuratalosta ja sen historiasta, VPK sai sihistellä makkaraa grillissä aikalailla ja Laila keittää hikipäässä kahvia! Wau mikä kesä! Nyt toivotaan samanmoista tältä vuodelta! Tänä kesänä ohjaajana jatkaa Riittamaija Kuusela-Rantanen, joka on saanut porukan työskentelmään hiki hatussa, juoksemaan farssinomaisesti sekunnin tarkkuudella ovesta sisään ja ovesta ulos. Naurun raikuminen talolla kertoo yhteishengestä ja palavasta halusta jakaa Ilmasta rahaa väljämässä! Tarjolla herkullinen brittikomedia, jonka tapahtumat on siirretty tänne armaaseen kotimaahamme. Kyseessä siis Michael Cooneyn farssi Ilmasta rahaa. Komedian päähenkilö, Erkki Joutsen, on keksinyt oivan ansaintakeinon, sosiaaliturvan lypsämisen keinolla millä hyvänsä. Keinoina on muun muassa keksittyjä sukulaisia ja muita tuttavia, joita on kohdannut surkea epäonni. Ainakin Erkin sosiaaliviranomaisille sepittämissä tarinoissa. Erkin rakennelma uhkaa sortua, kun Kelan tarkastaja saapuu hänen kotiinsa, vaikka tarkastajan vierailun syy onkin Erkin kannalta positiivinen: ilmasta rahaa on tulossa lisää. Tarvitaan vain allekirjoitus paperiin. Paha vain, että allekirjoitus tarvitaan Erkin Ruotsiin muuttaneelta entiseltä alivuokralaiselta, jonka sosiaalietuuksista Erkki on nauttinut. Monien muiden lisäksi. Tässä lähtökohta Vähikkälän Näyttämön kesällä 2014 ensiiltaan tulevaan hulvattomassa farssissa. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää yllin kyllin ja päähenkilöt ovat välillä suorastaan umpisolmussa omien nahkojensa pelastamisoperaatiossa. Michael Cooney kuljettaa tarinaa kutkuttavan piinaavalla tavalla. Katsoja pääsee nauttimaan aimoannoksen nauruterapiaa! Ryhmä on loistava ja into, joka näyttämöltä lentää katsomoon jo tässä vaiheessa harjoituksia, on käsin kosketeltavaa. SUVI PESONEN Vähikkälän Näyttämö Pirun kiinalainen juttu Tuuloksen WPK:n Ruuttanäyttämöllä nähdään kesällä 2014 lahtelaisen Kari Kitusen kirjoittama komedia Pirun kiinalainen juttu. Näytelmä tapahtuu samassa kuvitteellisessa Pylväksen kylässä kuin kesällä 2013 Tuuloksessa nähty Kitusen kirjoittama ja ennätysyleisön kerännyt Helskutin hyvä mies. Näytelmän ohjaa Ruuttanäyttämöllä kuudetta kesää ohjaajana toimiva Petri Liski Kansallisteatterista. Hän on myös säveltänyt näytelmään liittyvän musiikin. Rikas kiinalainen liikemies otetaan Pylväksen kylällä vastaan juhlavin menoin kunnanjohtajan johdolla. Kuullaanpa tilaisuudessa paljon Kiinassa matkustelleen entisen ulkomaankauppaministerin Paavo Väyrysen tervehdyskin... Jukka Puotilan äänellä tosin. Kunnanjohtaja ja Pylväksen kylätoimikunnan puheenjohtaja ryhtyvät välittömästi neuvottelemaan kiinalaisen kanssa matkailupuistoa varten tarvittavan maaalueen kaupasta. Pylväksessä mikään ei kuitenkaan suju kuin Strömsössä. Potkut saanut kyläpäällikkö Sirkku ja viinan kiroihin uudelleen sortunut Jukkara haluavat estää matkailupuiston rakentamisen ihan vain katkeruuttaan ja kostomielessä. Selvitäkseen ongelmasta Hui Lai Lee kutsuu apuun identtisen kaksoisveljensä Hoi Lai Leen. Kyläläiset vain eivät tiedä kaksoisveljestä mitään ja siitäkös huhusoppa syntyy! Oman lisänsä sekasotkuun tuovat Viipurin rinkeleitä kaupittelevat viipurilaiset Sasha ja Boris. Kaikkien yllätykseksi solmuja aukovat kylän nuoret salapoliisit Anu ja Masi. Tämä nauruhermoja kutkuttava, farssimainen kesäteatteriesitys sisältää vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Koskaan kaikki ei ole sitä, miltä näyttää. Rakkaus omaan kotikuntaan ja -kylään on tärkeää ja rakkaus voittaa myös kostonhimon. Homeita ja hajusteita Litinälammen alakoulun opettajia ja oppilaita. Kuva: Juhani Törmänen. Pirttikosken kesäteatteri esittää kesällä 2014 Seppo Holttisen käsikirjoittaman ja ohjaaman näytelmän Homeita ja hajusteita. Tarina vie katsojan Ala-Hämeessä Lotinan kunnassa sijaitsevaan Litinälammen kylään, jossa elellään kiihkeitä aikoja. Kyläkoulu on lakkautusuhan alla. Lapsiluku ei riitä ja koulussa on mahdollisesti homeongelma. Ja kun opettajakin on vielä kylällä ristiriitaisia tuntemuksia herättävä yltiöisänmaallinen Reima Ryhtilä vanhoine opetusmenetelmineen, ja kunnan taloudenkin ollessa vielä pahasti kuralla, ei hyvältä näytä. Ryhtilä on jäänyt jo varhain äidistään orvoksi ja korkea-arvoinen upseeri-isä on kasvattanut poikansa yksin varsin auktoritäärisellä otteella, joka on ilmeisesti poikaan jälkensä jättänyt. Ei siis ihme, että naapurikylä Lätinäsuo on kouluasioissa vahvoilla Litinälammen suhteen. Litinälammella tuntuu kyläläisten kesken kiehuvan muutenkin. Eräs, joka on lapsena joutunut koulukiusatuksi janoaa yhä kostoa ja tekee omaa myyräntyötään. Myös epämääräiset parisuhteet herättävät kylällä kummastusta, eikä vähiten Ryhtilässä. Tilanne kylällä on kaiken kaikkiaan sekava, jotkut ovat valmiita taistelemaan koulunsa puolesta ja jotkut taas eivät. Miten kyläkoulun käy ja miten koko kylän, se selvinnee viimeistään viimeisessä kohtauksessa.

15 Teattereita 15 Hauholla juhlahumua ja naisenergiaa Maalaiskomedia Terttu Pyhämäellä Hauhon Kesäteatterissa nähdään kesällä 2014 todellista naisenergiaa, kun tasa-arvon puolestapuhujan Minna Canthin traaginen näytelmä Anna-Liisa on saanut teatterin oman käden kautta musiikillisen sovituksen. Näytelmä on koskettava kertomus nuoren naisen synkästä ja raskaasta taakasta, ja ennen kaikkea tarina ihmisyydestä, tunteiden käsittelystä, ilosta, surusta ja rakkaudesta. Hauhon Kesäteatteri haluaa näyttää katsojalle myös elämän kauneuden ja ihmisen erehtyväisyyden. Vaikka kertomus on alun perin kirjoitettu yli sata vuotta sitten, voisi se teemojensa perusteella tapahtua tänäkin päivänä. Lautsiassa tarina tuodaan 50-luvulle, jolloin säädettiin ensimmäinen aborttilaki. Vuosi 2014 on Hauhon Kesä- teatterille juhlavuosi. Teatteri täyttää kymmenen vuotta Lautsian maisemissa ja juhlii sitä yhdessä 375 vuotiaan Hämeenlinnan kaupungin kanssa, silmällä pitäen myös ensi vuonna 150 vuotta täyttävää Jean Sibeliusta. Kaupungin juhlavuoden kunniaksi näemmekin ensi-illassa Hämeenlinnan Mieskuoron Seniorit. Lisäksi Lautsiassa toteutetaan ensimmäinen yönäytös krumeluureineen. Teatteri asetti itselleen tavoitteen ja on hyvää vauhtia toteuttamassa sitä. Tavoitteena oli kerätä työryhmä pääosin omasta porukasta. Kirjailijan ja pääosan lisäksi naisenergialla on toteutettu ohjaus ja sovitus Anneli Heinon toimesta. Eila Kivikk ahon runoja kuullaan näytelmässä niin lausuttuna kuin laulettunakin. Runot lauluiksi on säveltänyt hauholainen säveltäjä Marjuska Santala, joka toteuttaa myös tanssillisen koreografian. Teatterissa on myös kymmenvuotisen historiansa aikana toinen naispuheenjohtaja, luottamuksesta saa nauttia yhdeksän vuotta teatterissa viihtynyt Maria Mäki-Uuro. Tasa-arvon vuoksi on toisena sovittajana toiminut Teatterikorkeakoulussa näytelmäkirjailijaksi kandivuottaan opiskeleva Antti Lehtinen sekä tulevassa orkesterissa on toki 50 prosenttia miehiä. Hauhon Kesäteatteri saa olla kiitollinen aktiivisesta talkooryhmästä, joka omien jäsenten lisäksi on jo vuosikymmenen ajan koostunut uskollisesta Lautsian Kyläyhdistyksestä. Tavoitteena onkin nauttia mahtavasta harrastuksesta ja samalla tuottaa tasokasta ja motivoitunutta kulttuuria kesäteatterikansalle. Turengin Pyhämäen kesäteatteri esittää tulevana kesänä Kaisa ja Lauri Jäniksen maalaiskomedian Terttu. Näytelmä kertoo keskiikäisestä paluumuuttajasta, jonka naimattomuus aiheuttaa mustasukkaisuutta ja muuta liikehdintää kylällä siinä määrin, että sulhasmiehiä on lopussa haitaksi asti, ainakin Tertulle. Mutta tilannetta parhainpäin hyödyntää myös Inkeri-täti omissa 100-vuotisjuhlissaan. Näytelmän ohjaa Eero Laaksonen. Teatteri on mukana Avoimet kylät Hämeessä -tapahtumapäivää lauantaina Tuolloin 100 ensimmäistä katsojaa saavat liput hintaan 12,50 / 2 henkilöä, ei muita alennuksia. Kuva: Marjatta Hinkkala Puheenvuoro kaatuneilla Hauhon Rouwasväenyhdistys vierailee joulukuussa Hämeenlinnan Teatterin päänäyttämöllä kahden esityksen voimin. Toivottu Puheenvuoro kaatuneilla -näytelmä esitetään itsenäisyyspäiväviikon alkajaisiksi 1. ja 2. joulukuuta klo Jyrki Maunulan antologian pohjalta käsikirjoitettu näytelmä vie hetkiin, jolloin yli suomalaisen tulevaisuus lakkasi olemasta. Näytelmän ohjaa Matti Nurminen ja käsikirjoituksesta vastaa Hauhon Rouwasväen- yhdistyksen puheenjohtaja Leni Lustre-Pere. Näytelmän tapahtumapaikkana on kuvitteellisen Kuusveden kunnan seurakuntatalo, joka on toiminut sotasairaalana talvi- ja jatkosotien aikana. Näytelmä kertoo koskettavalla tavalla sotilaiden ja lottian tarinoita, niiden, joiden kohtalona oli kaatua sodassa. Mitä he kertoisivat, jos saisivat puheenvuoron nyt? Näytelmän rooleissa on kolmisenkymmentä harrastajanäyttelijää Hämeenlinnan seudulta. KESÄJUHLIA SEURANTALOISSA Kotikylän toivotut Nuorin käsin koristamme seuratalon Suomi on kautta aikain ollut yhdistysten luvattu maa. Kautta vuosikymmenten tärkeänä päämääränä on ollut oman kokoontumispaikan rakentaminen tai kunnostaminen erilaisia tilaisuuksia ja juhlia varten ja erilaisten seurantalojen määrä on suuri. Meillä Hämeessäkin on lukuisia nuorisoseuran-, työväen- ja VPK:n taloja sekä sittemmin kylätaloiksi 1900-luvun alussa rakennettu Eteläisten työväentalo. Kuva: Johanna Henttinen nimettyjä arvokkaita kohteita, vanhoja ja uusia, jotka edelleen toimi kyläläisten olohuoneena ja suurtenkin juhlien pitopaikkoina. Seurantalojen koristelu on aina kuulunut niin kesäjuhlien, iltamien kuin tanssiaistenkin valmisteluihin. Useammastakin lehdestä muinoin tuttu kuvittaja Leo Nousiainen antaa ohjeita seuratalon koristamisesta Kotiliesi-lehden numerossa 12 vuodelta Köynnöksia ja kukkakimppuja Näyttävin koristus usein suuressa seuratalon salissa on köynnös. Katajasta tehty oli suosituin, mutta myös kuusesta, männystä sekä variksenvarpaista, joiksi riidenliekoja ja katinliekoja kutsuttiin, köynnöstä voitiin tehdä. Havuista tehty köynnös kestää pitkään, lehtipuista tehty taas kuihtuu nopeasti. Kasveista tehtiin pieniä kimppuja, jotka sidottiin naruun vieri viereen. Köynnöstä koristettiin joko kukin tai kapein köynnöstä kiertävin kreppipaperinauhoin. Koristelu keskitettiin juhlasalin etuosaan, näyttämölle sekä ikkunaseinille ja lamppujen ympärille. Näyttämön korokkeen reunalle, molempiin kulmiin asetettiin koivuja, katajia tai ryhmä kirkkaan värisiä ruukkukukkia tai korkeassa maljakoissa olevia leikkokukkia. Samoin puhujakorokkeelle laitettiin irtokukkia maljakkoon. Matalat kukat joko ruukuissa tai maljakoissa sopivat mainiosti näyttämön reunaan. Lamput koristeltiin himmeleillä, joihin voitiin kiinnittää värikkäitä kreppipaperinauhoja. Lamppuihin taasen voitiin iltajuhlia varten kiinnittää värikkäitä paperilyhtyjä. Talon ulko-ovi koristeltiin niin ikään köynnöksin ja usein salin viereisen ravintolatilan pöydät kukkamaljakoin. Suomen liput olivat arvokkaimpien juhlien juhlavin koriste. JOHANNA HENTTINEN Linnaseutu ry Lähde: Kotiliesi n:o

16 16 Linnaseutu tiedottaa - Linnaseutu tiedottaa - Linnaseutu tiedottaa - Linnaseutu tiedottaa - Linnaseutu tiedottaa - Linnaseutu tiedottaa ME TULEMME TAAS! Linnaseudun toimisto palvelee tutussa paikassa Hämeenlinnan Tuuloksessa osoitteessa Pannujärventie 7, Tuulos. Facebook: Linnaseutu Ohjelmakauden suunnittelu on valtakunnallisesti vielä pahasti kesken. Kunhan alkavan kauden säännöt ja ohjeistukset alkavat selvitä, tulemme pitämään tiedotustilaisuudet kaikissa alueemme pitäjissä ja kunnissa. Tilaisuuksien tarkoituksena on tiedottaa hankehakijoille alkavan kauden mahdollisuuksista ja auttaa näin uutta ohjelmakautta lähtemään vauhdilla liikkeelle. Tilaisuuksien tarkat aikataulut ja paikat selviävät vasta myöhemmin, mutta syksyllä tulemme tiedottamaan tilaisuuksista kattavasti lehti-ilmoituksin, sähköpostitse, facebookissa ja verkkosivuillamme. Mikäli teillä on jo hankeideoita mielessä, voitte toki olla yhteydessä meihin jo nyt! Toiminnanjohtaja Jussi Pakari p toimisto@linnaseutu.fi Talouspäällikkö Kirsi Koskue p talous@linnaseutu.fi Kyläkoordinaattori Johanna Henttinen p kylahanke@linnaseutu.fi Hankepäätöksistä vastaa Linnaseutu ry:n hallitus. Hallitukseen kuuluvat vuonna 2014: Hattula: Outi Pohjanvirta, Tomi Pietiläinen Hämeenlinna: Jouni Lehtonen (pj), Timo Kärkkäinen, Antti Leinikka, Tarja Majuri, Anne Nieminen, Anne H. Nieminen, Marjo Nieminen, Sirpa Palviainen, Reijo Saksa ja Pirjo Sandelius. Janakkala: Tarja Forsström, Osmo Tokeensuu, Kalevi Virtanen. Julkaisija: Linnaseutu ry / Ohjelmakausien vaihdosajan rahoitus, Pannujärventie 7, Tuulos, toimitus p , kylahanke@linnaseutu.fi Toimitus ja sivunvalmistus: Johanna Henttinen Paino: Lehtisepät Oy Kannen kuva: Heli Laurikainen Kesätapahtumakalenterin piirrokset: Maija Lumme Painos: 3000 kpl Jakelu: Hämeenlinnan seudun kylä-, asukas- ja kotiseutuyhdistykset, nippujakelu seudun kunnanvirastoissa, palvelupisteissä ja kirjastoissa, matkailuinfoissa ja tapahtumissa. Hanke on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman Leader-toimintalinjasta Linnaseutu ry:n rahoituskehyksestä. Linnaseutu kiittää lämpimästi kaikkia Kotikylän kesälehden toteutukseen ja kirjoitustalkoisiin osallistuneita! Toivotamme kaikille lukijoillemme aurinkoista kesää!