Kotikylä HATTULA - HÄMEENLINNA - JANAKKALA KESÄTAPAHTUMAVINKKEJÄ JA KÄYNTIKOHTEITA PARHAITA PALOJA PAIKALLISTOIMINNASTA

Transkriptio

1 Kotikylä 1/2012 HATTULA - HÄMEENLINNA - JANAKKALA Linnaseutu ry:n Pitäjäpiiri-hankkeen julkaisu 1/2012 KESÄTAPAHTUMAVINKKEJÄ JA KÄYNTIKOHTEITA PARHAITA PALOJA PAIKALLISTOIMINNASTA

2 2 Kevät on aina uuden alku, kesä kruunaa kaiken! Aina kevät ja kesä tulevat yllättäen. Pitkän talven miettii, että sitten teen sitä tätä ja tuota. Päästän kaiken uuden alkuun. No niin päästänkin, mutta ehdinkö ja pysynkö mukana? Päätän, että pysyn - siinä missä tarvitaan ja nautin keväästä ja kesästä. Kevät on alkanut myös Linnaseudulla vauhdilla. Maaliskuun alusta alkanut uusi kylähanke tuntee nyt nimen PITÄJÄPIIRI. Hanke kestää kaksi vuotta ja päättyy helmikuun lopulla Jo ennestään hyvin hoidettu työ jatkuu seudun kylä-, asukas ja kotiseutuyhdistysten toiminnan kehittämisellä, ideoinnilla ja opastuksella. Samalla kerätään ajatuksia jo uutta EU:n ohjelmakautta varten, joka alkaa vuoden 2014 alussa. Pitäjäpiiri-hankkeen toiminta tähtää uuteen kauteen kokoamalla aineistoja: ideoita, mahdollisuuksia ja tarpeita Linnaseudun alueen asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten näköisen kehittämisstrategian laadintaan järjestämällä esimerkiksi pitäjäiltoja, seminaareja ja työpajoja. Aiempaa tärkeämpää on alueen profiloituminen. Mitä haluamme olla, miten meidät nähdään, koetaan ja mielletään. Miten hyödynnämme vahvuutemme ja mahdollisuutemme, miten linjaamme entistä selkeämmin rahoitettavan toimintamme. Valmisteilla oleva kehittämisstrategia toimii perustana ja perusteena uuden hankekauden rahoitusta haettaessa. Koko alueen toimijoiden vinkit ja kommentit ovat tervetulleita ja todella tärkeässä asemassa tulevaisuuttamme ajatellen. Päätä, että osallistut! Kylien kehittämisen ohella Pitäjäpiirissä keskitytään myös pitäjien taajamien kehittämistoimintaan ja alueen elinvoimaisuuden kasvattamiseen. Pitäjäpiiri tukee vahvasti seudun paikallistoiminnan esiintuontia, tiedottamista, markkinointia ja tämän kautta tunnettuuden kasvattamista. Hankkeen kautta yhdistyksillä on mahdollisuus saada muun muassa esitemallinen kyläsuunnitelma, kyläesite tai omat kotisivut avaimet käteen periaatteella. Suositut opintoretket, kylä- sekä kotiseutukierrokset jatkuvat. Tuttu Kotikylä-lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa kesäkuun ja joulukuun alussa. Kuten huomaatte, lehti on muuttanut muotoaan sanomalehdeksi. Tämän myötä myös lehden levikki kasvaa, jolloin viestimme tavoittaa monet uudetkin lukijat. Pitäjäpiirin asioista saat tietoa osoitteesta Aktiivista ja virkistävää kesää kaikille! Tapahtumissa nähdään! Elisa Göös Linnaseudun kylätiimin puheenjohtaja Katsaus Linnaseudun hanketoimintaan EU:n ohjelmakausi Linnaseudulla lähenee hiljalleen loppuaan. Vuonna 2014 starttaava ja vuoteen 2020 kestävän uuden hankerahoituskauden valmistelu on jo aloitettu, tavoitteena laatia seudulle uusi kehittämisstrategia, joka määrittelee miten ja millä eväillä maaseudun hanke- ja yritystukia tulevaisuudessa rahoitetaan ja toteutetaan. Kuluvalla ohjelmakaudella Linnaseutu ry on myöntänyt Leaderrahoitusta tällä hetkellä yhteensä 113 hankkeelle (tilanne ). Laskennallinen rahoituskehys koko kestävälle ohjelmakaudelle on noin 3,5 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä rahoituksesta on käytetty noin 3,2 miljoonaa euroa. Yleishyödyllisiä hanketukia on myönnetty 62 kpl yhteensä 2,3 miljoonan euron verran. Yritysra- hoituksia on myönnetty 51 kpl, yhteensä 0,9 miljoonaa euroa. Investointeja näistä 113:sta hankkeesta on 67 kpl joihin on myönnetty 35% rahoituksesta. Kehittämishankkeisiin 37 kpl on vastaavasti myönnetty 58% rahoituksesta. Yritysten käynnistystukiin on myönnetty 8% rahoituksesta. Kaikkien hankkeiden kustannusarvioiden yhteenlaskettu summa on noin 5,7 miljoonaa euroa. Rahakirstun pohja alkaa siis hiljalleen häämöttää. Nyt onkin hyvä aika ottaa yhteyttä Linnaseudulle, mikäli idea hankkeesta tai toiminnasta on virinnyt. Ohjelmakausien vaihtuminen aiheuttaa rahoitusten myöntämiseen todennäköisesti jonkinmittaisen tauon, ennenkuin uuden kauden rahoitusta pystytään jälleen myöntämään. Julkaisija: Linnaseutu ry / Pitäjäpiiri-hanke, Pannujärventie 7, Tuulos, p , kylahanke@linnaseutu.fi Toimitus ja sivunvalmistus: Kyläkoordinaattori Johanna Henttinen Paino: Satakunnan Painotuote Oy Kannen kuva: Marika Kantola Painos: 4000 kpl Jakelu: Hämeenlinnan seudun kylä-, asukas- ja kotiseutuyhdistykset, nippujakelu seudun kunnanvirastoissa, palvelupisteissä ja kirjastoissa, matkailuinfoissa ja kesätapahtumissa. Pitäjäpiiri-hanke on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman Leader-toimintalinjasta Linnaseutu ry:n rahoituskehyksestä. Kyläkoordinaattorin kynästä... Kyselyikä ei vain ota laantuakseen. *** Aika on vierähtänyt nopeasti - maaliskuussa tuli täyteen kymmenen vuotta siitä, kun astuin ensimmäisen Linnaseudun kylähankkeen leipiin toimintaryhmän palvelukseen. Ja vaikka vuosiin mahtuu Miten turvaamme, että maaseutu tarjoaa toimeentulon myös tulevaisuudessa? Miten varmistamme välttämättömät maaseudun palvelut? Lähi- ja luomuruuan kysyntä kasvaa. Pystytäänkö kysyntään vastaamaan? Miten parannamme asumisviihtyvyyttä kotikylässämme? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin haetaan vastausta parhaillaan käynnistyvässä uuden maaseutuohjelman (vuosiksi ) valmistelutyössä. Työtä tehdään alueilla kahdella tasolla: Hämeen ELY-keskus tekee oman strategiansa Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien alueelle ja Leader-ryhmät valmistelevat oman paikallisen strategiansa omalle alueelleen. Työtä tehdään yhdessä niin, että ELY-keskuksen ja toimintaryhmien roolit ovat selkeät. Hämeen maaseudulla on poikkeukselliset vahvuudet ja mahdollisuudet. Alue sijaitsee koko Etelä-Suomen asutuksen keskiössä, metsien ja peltojen tuotantoedellytykset ovat Suomen mittakaavassa erittäin hyvät, hämäläinen kulttuurimaisema ja puhdas luonto tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet virkistäytymiseen. Nämä mahdollisuudet meidän on hyödynnettävä 65. HEIMOJUHLAT ELOKUUSSA HAUHOLLA Hämeen Heimoliitto viettää kuluvana vuonna 87-vuotissyntymäpäiviään. Hämettä sekä sen historiaa ja perinteitä vaaliva Heimoliitto kokoaa hämäläisväen vuosittain Heimojuhlille, joita on järjestetty jo vuodesta 1924 alkaen. Aikoinaan jopa monituhatpäisiä yleisömääriä keränneet kansanjuhlat järjestettiin aluksi 2-päivisinä, mutta 60-luvulta alkaen Heimojuhlat supistuivat yksipäiväisiksi. Tapahtuma kiertää vuosittain eri puolilla Hämettä. Juhlien järjestelyistä vastaavat Heimoliiton ohessa paikalliset kotiseutuyhdistykset yhteistyössä kuntien ja seurakun- Leppoisaa kesää kaikille! toinen toistaan mahtavampia kokemuksia ja tiedon tallentumista, on jälleen edessä uusi askel ja uudet kysymykset tulevasta - EU:n ohjelmakaudesta vuosille Ennustajan lahjoistakin olisi apua. Kysymyksiä tulee sekä ohjeiden, että oman pohdinnan myötä. Miten uuden kauden kehittämisstrategia eli tutummin Linnaseudun oma ohjelma saadaan entistä vahvemmin tuomaan esille nimenomaan Hämeenlinnan seudun kuntien, pitäjien ja kylien, asukkaiden, yritysten, erilaisten yhteisöjen tarpeet ja vastauksia tarpeiden toteuttamiseen? Miten alueemme erottuu muiden joukossa, mistä HÄMEEN MAASEUTU 2020 yhteen hiileen puhaltaen. Yhteistyössä on menestymisen avain. Hämeen ELY-keskuksen järjestämässä Tulevaisuuspajassa maaliskuussa nousi esille viisi pääteemaa, joiden edelleen työstämiseksi perustettiin viisi teemaryhmää: 1. metsä, ja siihen liittyvä yritystoiminta 2. ruoka, ketju pellolta ruoka pöytään 3. maaseutumatkailu ja siihen liittyvä palveluliiketoiminta 4. maaseutuasuminen kotipaikkamme tunnetaan, miten hyödynnämme parhaalla mahdollisella tavalla alueiden luontaiset vahvuudet ja resurssit toimia, miten ylläpidämme aktiivista yhdistystoimintaa ja kylähenkeä? Miten saamme sovitettua Linnaseudun kokoisen ja näköisen hankerahoitusmahdollisuuden seudun muihin toimijoihin nähden, miten teemme strategiasta samalla sekä kattavan että tiiviin, kansantajuisen mutta ohjeiden mukaisen? Vastausten aika on jo tänä vuonna, joten toivotankin kaikki aktiivisesti tervetulleiksi Pitäjäpiirin pyörteisiin. Unohtamatta jo tuttua kylä-, asukas- ja kotiseutuyhdistyksille suunnattuja palveluja.napatkaa hihasta tai kilautellaan! JOHANNA HENTTINEN Kanta- ja päijäthämäläiset Leader-ryhmät koolla pohtimassa uuteen ohjelmakauteen valmistumista Hämeen ELY-keskuksen johdolla. 5. biotalous, kaikkia teemoja läpi leikkaavana Näiden painopisteiden ympärille valmistuvan ELY-keskuksen strategian ensimmäinen luonnos toimitetaan Maa- ja metsätalousministeriöön syksyllä Talven aikana tulee EU:sta vielä tarkennuksia ohjelman toteutukseen liittyen ja lopullinen strategia ja toimintasuunnitelma laaditaan kevään 2013 aikana. ARI LINDQVIST Hämeen ELY-keskus tien kanssa. Hämeen Heimojuhlia vietetään kuluvana vuonna jälleen kaksipäivisinä n kirkonkylässä. lla juhlia järjestetään nyt neljättä kertaa. Aiemmin Heimojuhlia on vietetty hauholaisittain juhannuksena vuonna 1955 sekä vuosina 1968 ja Lauantaille on suunnitteilla kesän viimeisen n kesätorin yhteyteen perinnetorialue työnäytöksineen sekä opastettu kävelykierros n Vanhalla raitilla. Tanssilavastaan kuuluisassa Vitsiälässä järjestetään lauantaina Antiikkimarkkinat sekä iltarientoina Sikajuhlat ja lavatanssit, jonne Heimojuhlavieraat ovat lämpimästi tervetulleita. Sunnuntai aloitetaan hämäläisellä kirkkopyhällä n Pyhän Johanneksen kirkossa klo Kirkonmenojen päätyttyä on vuorossa kunniakäynti sankarihaudalla, jonka jälkeen Wanhan Raitin Kievari tarjoaa lounasmahdollisuuden ennen varsinaisen pääjuhlan alkua Kotkon ulkomuseoalueella. Juhlan ohjelmassa on luvassa perinteisten puheiden lisäksi muun muassa musiikkia ja teatteria. Klo 15 yleisöllä on jälleen mahdollisuus tutustua n Vanhaan raittiin opastetun kierroksen myötä ja päivä huipentuu toimittaja-kirjailija Jyrki Maunulan antologian Puheenvuoro kaatuneilla pohjalta sovitettuun näytelmään, jonka ohjaa Matti Nurminen. Teksti ja kuva: Johanna Henttinen -Seura r.y. ja Hämeen Heimoliitto ry yhteistyökumppaneineen toivottavat yleisön lämpimästi tervetulleiksi Hämeen Heimojuhlaan lle !

3 3 SENAATTORI LEO MECHELINILLE PYSTYTETTIIN PATSAS JANAKKALAN LÖYTTYMÄELLE Senaattori Leo Mechelinille ( ) pystytettiin muistopatsas Löyttymäen koulun pihamaalle Paljastustilaisuutta kunnioittivat läsnäolollaan lukuisat valtiovallan, elinkeinoelämän ja yhdistysten edustajat sekä suuri yleisö. Samana päivänä kiinnitettiin Mechelinin muistolaatta Löyttymäen kartanon viljamakasiinin seinään ja koulun urheilukenttä nimettiin Mechelinin kentäksi. Mechelinin aatelisvaakunan kilvessä on teksti: Pro lege lain puolesta. Palattuaan kenraalikuvernööri Bobrikovin määräämästä maastakarkoituksesta vuonna 1904 Leo Mechelin toimi aktiivisesti suomalaisten poliittisten olojen parantamiseksi ja Suomen oman päätösvallan säilyttämiseksi. Hän kävi säännöllisesti keskusteluja ja vaikeita neuvotteluja venäläisten kanssa. Heinäkuun 4. päivänä 1905 Leo Mechelin matkusti omistamaansa Löyttymäen kartanoon Janakkalassa. Kun hän palasi Helsinkiin heinäkuun 27. päivänä, hänellä oli kirjoitettuna Suomelle valmis hallitusmuotoesitys. Sen sisältöä olivat muokanneet edellisten vuosien katkerat kokemukset. Hallitusmuotoesitys sisälsi lukuisia varotoimia laittomuuksien varalta. Keisari hyväksyi Mechelinin laatiman senaattorilistan pienin muutoksin. Mechelinin ehdotuksesta poiketen P. E. Svinhufvudin tilalle talousosastoon nimitettiin Hugo Lilius ja Liliuksen tilalle oikeusosastoon tuomari G. Wilksman. Keisari jätti myös itselleen määräämisoikeuden suomalaisten sananvapauteen ja painovapauteen liittyviin asioihin. Leo Mechelin ryhtyi toteuttamaan laatimaansa hallitusmuotoesitystä johtamassaan Mechelinin senaatissa Mechelinin senaatti toteutti edistyksellisen muutoksen, jossa yhdellä kerralla luovuttiin sääty-yhteiskunnasta ja siirryttiin yksikamariseen kansanedustukseen. Vuoden 1907 vaaleissa oli kaikilla 24 vuotta täyttäneillä suomalaisilla miehillä ja naisilla ääni- ja vaalioikeus ensimmäisenä maana Euroopassa. Suomen yksikamarinen eduskunta kokoontui ensimmäisen kerran 23. toukokuuta Tästä lasketaan syntyneen Suomen nykyinen eduskunta. Senaattori Leo Mechelin oli Suomessa aikakautensa suurin talouselämän vaikuttaja, kansainvälinen valtiomies ja taiteen edistäjä. Hän perusti jo opiskeluaikanaan Idestamin kanssa Nokia-yhtiön ja toimi sen hallituksen puheenjohtajana kuolemaansa saakka. Hän toimi Yhdyspankin pääjohtajana useita vuosia ajalla ja Helsingin yliopiston molempien oikeustieteiden professorina Hänet valittiin Uppsalan yliopiston kunniatohtoriksi Mechelin sai aatelisarvon Venäjän keisari Aleksanteri II:lta Mechelinin sanotaan olleen tämän jälkeen aatelissäädyn vaikutusvaltaisin mies. Hän hoiti uutterasti ja itseään säästämättä lukuisia valtiollisia ja poliittisia luottamustehtäviä. Hän toimi aktiivisesti esimerkiksi Suomen taideyhdistyksen puheenjohtajana ja vaikutti muun muassa Ateneumin taidemuseon rakentamiseen ja Kansallismuseon perustamiseen. Mechelinin laatima hallitusmuotoehdotus hyväksyttiin myöhemmin lähes sellaisenaan vuonna 1919 Suomen tasavallan perustuslaiksi. Senaattori Leo Mechelinille pystytetyn muistopatsaan veisti hämeenlinnalainen Kiviveistämö J.E. Kaila Oy samasta Kalvolan graniitista, josta on rakennettu Suomen Eduskuntatalo Patsas sijaitsee Löyttymäen 134-vuotiaan koulun pihamaalla Janakkalassa. Koulun perustivat 1878 Löyttymäen kartanon omistajat, kauppaneuvoksetar Cecilia Lindroos ja senaattori Leo Mechelin. He lahjoittivat muun muassa koulun tontin kartanon maista sekä rakennuspiirustukset. Leo Mechelin lahjoitti koululle myös opetusvälineitä ja taidetta. Hän kävi usein koululla seuraamassa opetusta ja keskustelemassa opettaja August Alhon kanssa. Kyläseura kiittää kaikkia patsashankkeen ja juhlan rahoittajia. Päärahoitus on saatu Linnaseutu ry:ltä EU-varoista. Yksityistä rahoitusta on saatu Mechelinin sukulaisilta ja Nordea Pankilta sekä lukuisilta yksityisiltä, jotka ovat osallistuneet emäntä Raili Ojalan organisoimaan keräykseen. Kiitos Janakkalan kunnalle juhlan järjestämisestä. Kuvassa on Suomen ensimmäinen poliittinen hallitus, Mechelinin senaatti, ensimmäisessä istunnossaan Senaatintalossa. Senaatin varapuheenjohtaja (pääministeri) Leo Mechelin istuu pöydän oikealla puolella takimmaisena. Lisätietoja Mechelinistä saa muun muassa Löyttymäen historiakirjoista Kartano, kylä ja koulu (2008) ja Mallasjoen varrelta (2009). (Ks. Senaattori Leo Mechelinin 2,6 metriä korkea patsas on veistetty samasta Kalvolan graniitista, josta on rakennettu Suomen eduskuntatalo. Patsaan julkisivulle kiinnitetty teksti kertoo Leo Mechelinin työstä itsenäisyyteen pyrkivän Suomen hyväksi. Kiven kiilamainen muoto kuvastaa sitä sitkeyttä, jolla hän vastuksista huolimatta ajoi lain ja oikeuden toteutumista. (Kiviveistämö J.E. Kaila Oy 2012) Taajamien kehittäminen käynnistyi opinnäytetyönä Lammilla ja Tervakoskella Kehittäminen ei ole ainoastaan tulevaisuutta, vaan keskeistä on huomioida myös taajaman historia sekä nykytilanne. Paikan omaleimaisuus on suurin vetovoimatekijä. Lammin kirkonkylän ja Tervakosken taajama-alueet on valittu pilottikohteiksi Taajamien kehittäminen opinnäytetyöhön, jonka aloitustilaisuuksia vietettiin pitäjissä toukokuussa. Opinnäytetyö on osa Linnaseutu ry:n Pitäjäpiiri-hanketta ja valmistautumista uuden EU:n ohjelmakauden alkamiseen vuoden 2014 alusta. Opinnäytetyön laatijana toimii ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Hämeen ammattikorkeakoulussa suorittava maisemasuunnittelun hortonomi Marika Viinanen. Paikalliset lähtökohdat Työn tavoitteena on kehittää taajamien elin- ja vetovoimaisuutta ja luoda yhteistyö- ja toimintamalli vastaavalle kehittämistyölle eri sidosryhmien kanssa. Taajamien kehittäminen lähtee paikallisista lähtökohdista ja tarpeista ja näin ollen on tärkeää, että mahdollisimman monet asukkaat, kesämökkiläiset, yrittäjät, taajamissa asioivat sekä muut taajama-alueen kehittämisestä kiinnostuneet osallistuisivat työn laatimiseen ja esittäisivät lähtökohtia ja ideoita kehittämiseen Opinnäytetyön on tarkoitus valmistua vuoden 2014 alkuun mennessä ja tulevana kesänä Marika Viinanen aloittaa muun muassa maastokäynnit, joiden avulla kartoitetaan taajamakuvaa ja vieraillaan muun muassa toukokuussa käynnissä olleen kyselyn myötä esiin nousseissa kehittämiskohteissa. Syksylle on suunnitteilla sekä tiedotustilaisuudet että näyttelyt, jossa tuodaan esiin siihen mennessä kertyneitä tuloksia muun muassa valokuvin. Opinnäytetyön tuloksena laaditaan taajamakuva-, palvelurakenne- ja kaupallisen toiminnan- sekä SWOT-analyysin pohjalta kehittämissuunnitelma taajamien kehittämiseksi sisältäen ehdotuksia kehittämishankkeista aikatauluineen, resursseineen sekä toteuttamistapoineen. JOHANNA HENTTINEN

4 4 PAIKALLISUUDEN PUOLESTA VERKOT- TAEN JA YHTEISTYÖTÄ RAKENTAEN Kaksi ajankohtaista, kylien tulevaisuuteen vahvasti vaikuttavaa teemaa - lähipalvelut ja lähidemokratia - ovat kovasti puhuttaneet viime aikoina maakunnallisen kylien yhdistyksen Hämeen Kylät ry:n väkeä. Kylä välittää -hanke on kääntymässä loppusuoralle ja uuden hankkeen valmistelu on käynnissä. Työtä kylien asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien puolesta halutaan jatkaa, sillä valmisteilla oleva kuntauudistus on nostanut hankkeen kehittämistavoitteena olleen lähidemokratian entistäkin ajankohtaisempaan asemaan. Tulossa on kuntakierros, jossa viedään viestiä kylien tilanteesta ja haetaan yhteistä suuntaa tulevaan kehittämiseen. - Hämeen Kylät ry voi toimia päänavaajana kuntien suuntaan, mutta tarvittaisiin selkeämpää vuoropuhelua kuntien ja kylien välille sekä toimivia oman lähiyhteisöön liittyviä vaikuttamisen paikkoja, sanoo Kylä välittää -hankkeen kyläasiamies Elina Leppänen. Vaikuttamistyötä tehdään yhdistyksen puitteissa myös valtakunnallisella tasolla. - Kevään aikana koottiin maaseutuasumiseen liittyviä ongelmia ja välitettiin niitä valtakunnalliseen verkostoon. Samalla päätettiin teemaryhmän perustamisesta Kanta- Hämeen alueelle, nostaa Leppänen esille esimerkin yhdistyksen vaikuttamisen tavoista. Vastakkainasettelua halutaan välttää ja yhteistyötä halutaan kehittää myös lähipalvelujen osalta. Monet kylät järjestävätkin jo kylätoiminnan puitteissa muun muassa kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluiksi luokiteltavaa toimintaa omatoimisesti tai kunnan kanssa yhteistyössä. - Me ollaan valmiita haastamaan Kanta-Hämeen alueella toimivat kylät ja kunnat miettimään yhdessä, miten tulevaisuudessa palveluja voitaisiin tuottaa lähellä, jatkaa lokakuussa aloittanut kyläkehittäjä Heli Laurikainen. Monessa kunnassa palvelut ovat karsiutuneet tai siirtyneet kauas, mutta suuntaan halutaan silti vaikuttaa, yhdessä vahvemmin kuin yksittäin. Lähipalvelujen säilymiseksi tarvitaan uudenlaista tapaa tuottaa, kohdentaa ja liikutella palveluja. Hämeen Kylät ry:n toimintaan osallistuminen tarjoaa yhden väylän, jonka kautta yhdessä voidaan tähänkin haasteeseen vaikuttaa. Hämeen Kylät ry:n toimisto sijaitsee Tuuloksessa. Kyläasiamies Elina Leppäsen tavoittaa numerosta ja kyläkehittäjä Heli Laurikaisen Hämeen Kylät ry on Kanta-Hämeen kylien yhteinen yhdistys, kylä- ja asukastoiminnan edunvalvoja sekä kylien yhteistyöelin. Hämeen Kylien Heli ja Elina auttavat kyläasioissa. Toimistokoira Nuutti viihdyttää. Hämeen Kylien palvelutarjonta kylille: - ohjausta kyläsuunnitteluun Kestävä kylä -pelikorteilla - kylän yhteisöllisyyden vahvistamista moniaistinen tila -menetelmällä - kylän omaan tiedottamiseen nettisivujentekopalvelua - Kyläkirje ja sähköpostilista ajankohtaisten asioiden tiedottamiseksi - sekä Facebook-sivu - hyvien käytäntöjen levittäminen (kuukauden paikallistoimintaesimerkit) - Hämeen vuoden kylän valinta ja juhlistaminen Hämeen kyläpäivänä Tervetuloa Niskavuoren markkinoille - Hämeen Kyläpäivään n kirkonkylälle ja tutustumaan Vuoden 2011 idylliseen n Vanhaan raittiin! AISTIKKAAMPAA arkea rakentamassa -päivässä herätellään vanhanajan arki henkiin Kotkon ulkomuseoalueella osana Hämeen Kylät ry:n meneillään olevaa Aistien-hanketta. n aistienryhmä tutustumassa Kotkon esineisiin: Tästä kalpakosta riittäisi juomista isompaankin janoon. Kuvassa vas. Leni Lustre-Pere, Heli Laurikainen, Anne Nieminen ja Sinikka Keino. Kuva: Heli Laurikainen. -Seura järjestää vuosittain -päivän 13. syyskuuta. Päivää vietetään n ja hauholaisuuden vaalimiseksi ja kunniaksi. Päivän vietto juontaa juurensa vuoteen 1868, jolloin syyskuun 13. päivänä kuntakokouksessa tehtiin päätös n kunnan perustamisesta. -päivänä aistitaan menneiden aikojen tunnelmaa Kotkon ulkomuseoalueella. Päivän aikana Halpparin talo täyttyy tuoksuista, äänistä ja kuvista, jotka kertovat miten elettiin ennen sähkön tuloa, noin sata vuotta sitten. Vieraisille taloon odotetaan myös kaupustelijaa, jonka laukun aarteita päästää ihastelemaan ja tarinoita kuulemaan. Vieraaksi toivotaan kävijöitä kylältä ja kauempaakin kertomaan omia kokemuksia, jotka talon esineet ja ohjelma herättää. Muistelu onkin yksi tärkeä osa koko Aistien-hanketta. Muistot ja tarinat ovat osa meitä ja niiden jakaminen on tärkeää niin yksittäiselle ihmiselle, mutta ne voivat toimia voimanlähteenä koko kylälle. - Tosin ei tässä hankkeessa ole tarkoitus vain mennyt muistella, vaan myöhemmin rakennetaan tila, jossa katse on kohti tulevaa ja keskustelua käydään paremman arjen rakentamista lle. Sitä ei ole aiemmin kokeiltukaan eli päästään tekemään jotakin ihan uutta, kaavaillee Heli Laurikainen Aistien-hankkeen vetäjänä. n lisäksi aisteihin pohjautuvaa elämystilaa tehdään parhaillaan Letkun kylässä Tammelassa ja Sajaniemen Taidemäellä Lopella. Jos kiinnostuit ja haluat omalle kylälle elämystilan, nyt on erinomainen hetki hakea syksyllä käynnistyviin pilotteihin ottamalla yhteyttä heli.laurikainen@ hameenkylat.net. Aistien-hanke on Laurea ammattikorkeakoulun valtakunnallinen ESR-hanke.

5 KUKKIAJÄRVEN YMPÄRISTÖÖN VIRKISTÄYTYMÄÄN Luopioisten Yrittäjien Tervetuloa Kukkialle matkailuhanke käynnistyi marraskuussa 2010 ja jatkuu kesäkuun 2012 loppuun asti. Hankekoordinaattorina toimii Pia Rämö. Vuoden 2011 marraskuun lopussa ilmestyi hankkeen merkittävä tulos, Tervetuloa Kukkialle -opaskirjanen. Sitä on jaettu Pälkäneen alueella ja kysyntää on tullut kauempaakin, muun muassa Joensuusta, Helsingistä ja Tampereelta. Opaskirjanen on maksuton. Tervetuloa Kukkialle -opaskirjasesta löytyy melontareittikartan lisäksi luvalliset rantautumispaikat lyhyine kuvauksineen, ohjeita reitin valintaan, etäisyyksiä vesitse, tietoa niin Kukkiajärvestä vesistönä, järven synnystä kuin alueen linnuista, kasveista ja kaloista. Melontareitistö ja maihinnousupaikat suunniteltiin järvelle vesilintujen pesintärauhaa silmällä pitäen. Kukkiajärven rannoilla on myös runsaasti vakituista ja vapaa- 5 ajan asutusta ja järvellä liikkujat ohjataan siksi asumattomille taukopaikoille. Kukkiajärveä on tehty tunnetuksi valtakunnallisesti ja maamme rajojen ulkopuolella. Hankkeen aikana kerätyistä tiedoista koottiin lyhennelmä, joka käännettiin ruotsiksi, saksaksi sekä englanniksi. Käännöstekstejä on verkostojen kautta lähetetty useisiin maihin edelleen jaettaviksi. Kukkiajärvi on valtakunnallisesti arvokas vesiluontokohde ja kuuluu Natura-verkostoon. Kukkia on myös vesikasvistoltaan edustavimpia järviä Pohjois-Euroopassa. Monimuotoinen Kukkiajärvi sopii niin aloittelevalle kuin kokeneellekin melojalle. Luopioisista löytyy runsaasti nähtävää, muun muassa Hämeen ainoa kalliomaalaus, kulttuurihistoriallisia maisemia, kirkkoveneitä, kotiseutumuseo sekä 1800-luvulla rakennettu entinen kunnantalo ja puukirkko. Tervetuloa Kukkialle -hanke ottaa huomioon alueen nykyiset vahvuudet ja kehittää järvi- ja luontomatkailua Kukkiajärven ympäristössä luontoa huomioiden. Lähistöllä olevat Laipan erämaa ja Sappeen matkailukeskus ovat jo tunnettuja matkailijoiden kohteita. Kukkiajärvi ja sen tarjoamat mahdollisuudet ympärivuotiseen retkeilyyn ovat herättäneet kiinnostusta laajalti. Matkailijoiden saapumista alueelle vaikeuttaa se, ettei heille löydy juurikaan tarvittavia palveluja päivää pitempää käyntiä varten. Paikallisten yrittäjien toivotaankin innostuvan järjestämään lyhytaikaista yösijaa vanhoissa aitoissa ja rakennuksissa, samoin kokoustilaa, aamiaismajoitusta, ruokailua ja eväitä sekä saunomista. Liikuntavälinevuokrausta omatoimiretkeilijöille tullaan myös tarvitsemaan; kanootteja, polkupyöriä, suksia, luistimia, veneitä jne. Opastettuja retkiä puolestaan voi tarjota niin järvellä kuin pyöräillen Kukkiajärven kiertävillä maanteillä kasvistoon, eläimiin, historiaan ja kulttuuriin tutustuen. PIA RÄMÖ Hankkeen kotisivuille on koottu runsaasti tietoa Kukkiajärvestä ja ympäristön kylistä. KYLÄKEIKKA JATKAA KYLÄKIMPAN JALANJÄLJISSÄ Hämeenlinnan 4H-yhdistys toteuttaa vuoden 2012 ja alkuvuoden 2013 aikana Kyläkeikka-hankkeen. Tavoitteena on tukea Hämeenlinnan ja Hattulan kylien yhteisöllisyyttä ja kehittää kyliin uusia, pysyviä toimintamalleja ja verkostoja tukemaan nuorten ja nuorten aikuisten toimintaa. Mallia uudistuksiin haetaan alueen muiden toimijoiden, kuten Kylä kaupungissa hankkeen, hyviksi osoittautuneista käytännöistä. Vuosina H-yhdistyksen Kyläkimppa-hankkeessa toteutettiin kohdekylillä konkreettisia tekoja kylien hyväksi. Nyt Kyläkeikka jatkaa tästä ja pyrkii luomaan kohdekylien olemassa olevien verkostojen avulla nuorille ja nuorille aikuisille vapaa-ajan palveluja sekä mahdollisuuksia päästä osallistumaan ja vaikuttamaan. Hankkeelle on myönnetty Leader-rahoitus Linnaseutu ry:ltä. Hankkeeseen on valittu alustavasti viisi pilottikylää. Hämeenlinnasta kyliä on kolme ja Hattulasta kaksi. Valinnan perusteena on ollut kylien oma aktiivisuus ja innostuneisuus osallistua hankkeen toteutukseen. Kohdekylien alueilta löytyy myös hankkeen kohderyhmän edustajia, eli nuoria ja nuoria aikuisia. Ensimmäisten viikkojen aikana kohdekylien nuorten ja nuorten aikuisten olemassa olevat palvelut ja palveluiden tarve kartoitetaan. Jatko suunnitellaan kartoitettujen tarpeiden mukaisesti. Hankkeeseen valittavien kylien nimet julkaistaan hankkeen www-sivuilla osoitteessa hameenlinna.4h.fi/hankkeet/kylakeikka-hanke/. Kyläkeikan projektipäällikkönä toimii Aino Toivio (ympäristösuunnittelija, AMK). Ainon tavoittaa numerosta tai sähköpostiosoitteesta kylakeikka@4h.fi. Kyläkeikka-hankkeen projektipäällikkönä toimii Aino Toivio.

6 6 LAMMIN TURVANTALO KOKEE UUTTA TULEMISTAAN Turvantalo Lammilla on ollut kuntalaisten käytettävissä vuodesta 1989 lähtien, jolloin talon edellinen remontti valmistui. Talon on sen jälkeen toiminut kokous- ja juhlatilana, urheiluseurojen toimistotilana sekä nuorisotilana. Kun talo Hämeenlinnan kaupungin kanssa tehdyn kiinteistökaupan perusteella siirtyi vuoden 2011 lopussa perustetulle Lammin Turvantalo Oy:lle, ovat talossa alkaneet puhaltaa uudet tuulet. Tiloja on remontoitu, seinien pintamaalausta on uusittu sisustusarkkitehti Eila Virran aikanaan tekemän suunnitelman mukaisesti ja talon varustetasoa on parannettu. Nyt Turvantalo tarjoaa oivat puitteet erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen. Ensi vaiheessa Turvantalon hankkimista paikalliseen omistukseen toi esiin aloitteessaan Ydin-Hämeen aluetoimikunta. Sittemmin Hämeenlinnan kaupungin kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena yhtiöjärjestys ja kauppakirja saatiin sisällöllisesti sellaisiksi, että molemmat osapuolet voivat ne hyväksyä. Lammin Turvantalo Oy perustettiin ja merkittiin kaupparekisteriin Osakkeenomistajina ovat 112 yksityistä henkilöä, 16 yhdistystä ja järjestöä, Hämeenlinnan kaupunki sekä 12 yritystä. Osakepääoma on euroa. Vapaaehtoisvoimia avuksi Turvantalon siirtyminen paikalliseen omistukseen koettiin Lammilla erityisen myönteiseksi asiaksi. Niinpä talon kunnostuspuuhiin on saatu monia talkoolaisia. Työtä tehdään useissa, vapaaehtoisista kootuissa työryhmissä. Kiinteistötyöryhmä peruskorjaa ja kunnostaa taloa ammattijohdon alaisuudessa. Tiedotustyöryhmä pohtii parannuksia nettisivuille sekä valmistelee markkinointia ja tiedottamista. Oma työryhmänsä on hoitamassa keittiön varustetason parantamista ja toiminnallisuuden lisäämistä. Lisäksi juhlatoimikunta on ottanut valmisteluvastuun talon omista tilaisuuksista. Luonnollisesti yhtiöllä on toiminnallinen johto, hallitus, joka tekee kaikki tarvittavat päätökset. Tilat muuntuvat erilaisiin tilaisuuksiin kalustustavasta riippuen. Yläkerran kahvio-/ravintolatilaan ja juhlatilaan sopii yhteensä noin henkeä. Vanha, perinteikäs Turvantalo Lammilla on siirtynyt paikalliseen omistukseen lukien Hämeenlinnan kaupungin kanssa tehdyllä kiinteistökaupalla. Yhtiöjärjestyksen määräämät asiat saatetaan yhtiökokouksen käsiteltäviksi. Raha ratkaisee Vaikka työt tehdään talkoilla, tarvitaan varoja materiaalien ja lisäkalusteiden hankintaan. Siinä on onneksi tullut Linnaseutu ry hyväksi avuksi. Koska kysymyksessä on yleishyödyllinen yhtiö, voi Linnaseutu toimia osarahoittajana hankkeissa. Lähiajan suunnitelmissa ovat mm. talon energiatekniikan mahdollinen uusiminen sekä piha-alueen paikoitussuunnitelman tarkistaminen. Puitteet monipuoliselle käytölle Turvantalo tarjoaa nykyisillään hyvät puitteet erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen. Mm. syntymäpäivät, sukujuhlat, häät, muistotilaisuudet, konsertit ja näyttelyt sekä kokoukset ja koulutustilaisuudet onnistuvat Turvantalossa, jossa tilat riittävät hengelle kalustustavasta riippuen. Parhaillaan haetaan palveluntuottajia, joiden työpanosta voi tilata esim. tarjoilujen järjestämiseen, tilojen siivoamiseen, tanssimusiikin esittämiseen, esitystekniikan käyttämiseen jne. Näiden tahojen yhteystiedot tulevat Turvantalon nettisivuille helpottamaan tilaisuuksien suunnittelua ja järjestämistä. Turvantalon tulevaisuus on kiinni talon kustannukset peittävästä käytöstä ja hyvästä talkoohengestä. Näkymät ovat tällä hetkellä hyvin myönteiset! HELENA HIRVINIEMI Kuvat: Matti Siivonen Lisätietoja: Pitäjäpiirin juhlatalorekisteri MALLINKAISTEN MAALAISMARKKINAT Maalaismarkkinat la klo Mallinkaisten entisellä koululla ja pihapiirissä Museoportaali avautui Kanta-Hämeeseen Kanta-Hämeen maakunnan museotarjonta esittäytyy nyt oman museoportaalin voimin osoitteessa Mallinkaisten entisellä koululla vietettiin 17. syyskuuta 2011 maalaismarkkinoita ja rompetoria. Vastaavaa tapahtumaa ei Mallinkaisten kyläyhdistys ollut aiemmin järjestänyt ja markkinoiden suosio oli kaikille iloinen yllätys. Paikalle moni oli saapunut vanhalla traktorilla, moottoripyörällä tai muulla itselle merkittävällä kulkuneuvolla. Kävijöitä markkinoilla oli noin 150 henkeä. Myyjiä markkinoilla oli kaiken kaikkiaan 15. Myyntituotteina oli mehua, hilloja, hunajaa, leivonnaisia, käsitöitä, koruja ja lastenvaatteita. Kirpputoripöydissä moni kävijä teki löytöjä. Kyläyhdistyksen puhvetista sai ostaa kahvit ja muut herkut ja arpajaisonneakin sai koettaa arpajaisissa. Tikanheittokisaankin oli mahdollista osallistua. Palaute markkinoista oli hyvää ja jatkoa toivottiin, niinpä seuraavat markkinat ovatkin 15. syyskuuta klo Mallinkaisten entisellä koululla ja pihapiirissä. Tulehan sinäkin katsomaan ja viihtymään. SEIJA PUUSAARI Vapuksi avautuneeseen portaaliin on koottu maakunnan yli neljänkymmenen museon esittelyt ja tiedot kuvineen. Palvelun tarjoaa Kanta-Hämeen maakuntamuseo eli Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo. Portaali on uusin maakuntamuseon sekä alueen muiden museoiden ja Hämeen Heimoliitto ry:n yhteistyön tulos. Portaalista on löydettävissä museot paitsi kuntavalikon ja maakuntakartan, myös aihepiirivalikon kautta. Museoportaali toimii sekä ei-ammatillisten paikallismuseoiden että ammattimaisesti hoidettujen kulttuuri- ja taidehistoriallisten museoiden sekä erikoismuseoiden tiedotus- ja markkinointikanavana. Tällä hetkellä portaaliin on kerätty tiedot niistä museoista, jotka ovat muun muassa kuntien, yhdistysten, säätiöiden tai oppilaitosten omistuksessa. Myöhemmin portaalia täydennetään myös yksityisten henkilöiden omistamilla yleisölle avoimilla museokohteilla. Maakuntamuseo vastaa portaalin ylläpidosta. Lisätietoja: Tutkija Juha Vitikainen, p , juha. Kuva: Jouni Lehtonen

7 7 Elettiin alkuvuotta Kesällä oli tarkoitus järjestää Kalvola-päivät -tapahtuma ja teemaan liittyen oli Pirttikosken vuoro järjestää kyläpäivä, jossa kylä esittäytyisi mahdollisimman monin eri tavoin muualta tuleville vierailleen. Pähkäillessämme ohjelmaa kyseiseksi päiväksi lupauduin kirjoittamaan näytelmän, mikäli saisin siihen näyttelijöitä. Porukkaa lupautui mukaan ilahduttavasti, joten ei muuta, kuin kynä sauhuamaan ja siitä alkoi tarina, joka on kestänyt kaksi vuosikymmentä ja joka toivon mukaan kestää vielä pitkään. Silloin vuonna 1992 en minä, eikä varmaan moni muukaan mukana olleista uskonut, miten pitkään homma kantaisi ja miten suuren suosion se tulisi saavuttamaan. Näin on kuitenkin käynyt ja siitä suuri kiitos kaikille mukana olleille talkoolaisille ja ennen kaikkea yleisölle, joka on ottanut meidät omakseen. Urakkaa on kyllä riittänyt näissä vuosissa ihan kohtuullisesti allekirjoittaneellekin. 20 näytelmää on tullut kirjoitettua, jotenkuten ohjattua ja näyteltyäkin yhtä luukuun ottamatta kaikissa. Nyt juhlavuonna ei voi muuta kuin lievästi ihmetellen katsoa taaksepäin. Näyttelijöitä on näyttämöllä käynyt noin 150 eri henkilöä, katsojia liki (jos hyvin käy alkavana kesänä menee yli). Merkillepantavaa on, että tulevana kesänä on mukana neljä näyttelijää, jotka olivat jo mukana vuonna 1992 ja kaksi näistä sellaisia, jotka ovat olleet mukana joka ikinen kesä (jostain syystä nuo kaikki neljö ovat miespuolisia). Eräästä suvusta näyttelijän tehtävissä on toiminut neljän eri sukupolven edustajia. Aloittaessamme näyttelijät ja koko muu talkooväki koostui miltei kokonaisuudessaan Pirttikosken ja Rimmin seudun ihmisistä, mutta HÄMEENLINNAN SEUDUN POHJALAISET Pohjalaiset vierailulla viime syksynä Suomenlahden Meripuolustusalueella Upinniemessä. 20 VUOTTA KESÄTEATTERIA PIRTTIKOSKELLA nykyään homma on paisunut huomattavasti laajemmaksi. Sukulaisia on tullut mukaan kauempaakin ja näyttelijäkunta koostuu jo varsinkin isompien roolien osalta enemmän muista, kuin paikkakuntalaisista. On kantakaupunkilaisia (Pirttikoskihan on Hämeenlinnan etiö), on porukkaa Tampereelta, Tammelasta ja Urjalasta. Yhtä kaikki Pirttikosken henki on yhä voimissaan. Toisinaan vahvemmin, toisinaan hieman yskähdellen, mutta hengissä kuitenkin. Ei se tukehtunut, vaikka koulu lopetettiin ja sittemmin koko Kalvolan kuntakin. Tuo jälkimmäisen lopettaminenhan ei meitä pirttikoskelaisia juurikaan kirpaissut. Koulun loppuminen kyllä. Hämeenlinnalaisina olemme nyt varsin onnellisessa asemassa, sillä enää meiltä ei voida viedä muuta kuin henki. Kaiken muun lopetti jo armas Kalvola aikoinaan. No..., olen hieman ilkeä, sillä saimmehan sentään ostaa edullisesti edesmenneeltä kotikunnaltamme tyhjäksi jääneen koulukiinteistön, jonka alueella myös kesäteatterimme toimii. Tämä edullinen kiinteistö on vain varsin kallis ylläpidettävä, joten senkin vuoksi meidän on jatkossakin esitettävä kesäteatteria Hämeenlinnaan ja sen ympäristökuntiin eri puolilta Pohjanmaata muuttaneet perustivat jo yli 60 vuotta sitten, tarkemmin sanottuna yhdistyksen, jonka piirissä pohjalaiset voisivat vaalia perinteitään, tavata kranneja ja kuulla omaa tuttua murrettaan. Murteita on itse asiassa monia, sillä jäsenistöön kuuluu väkeä niin Etelä-, Keski- kuin Pohjois-Pohjanmaaltakin, josta syystä yhdistyksemme toiminnan tavoitteena on ollut alusta alkaen vaalia koko Pohjanmaan maakunnallisia perinteitä. Nykyisessä toiminnassaan yhdistys keskittyy pelkästään ylläpitämään omaa pohjalaisuuttamme toimimalla Hämeenlinnan seudulla asuvien pohjalaisten yhdyssiteenä. Pelimannien ja kansanlaulujen maakunnista tulleet halusivat tietysti myös laulaa keskenään ja muittenkin iloksi. Niinpä yhdistyksen piiriin perustettiin aikanaan oma sekakuoro, joka on vuosikausia tuonut oman lisänsä yhdistyksen tilaisuuksien ohjelmaan. Kuoro ei enää varsinaisesti harjoittele, koska uusia jäseniä kuoroon ei ole saatu, mutta kuoroon aikanaan kuuluneet kyllä vieläkin mielellään Taistelevat naiset kesällä Evakkoja Eurolandiassa -. esiintyvät tilaisuuksissamme aina erikseen niin sovittaessa. Sääntömääräisten kokousten lisäksi yhdistys viettää vuosittain maaliskuussa kirkkopyhää kirkkokahveineen Hämeenlinnassa tai jollakin lähiseudun paikkakunnalla ja järjestää retkiä esimerkiksi Ilmajoen oopperaesityksiin tai muihin mielenkiintoisiin käyntikohteisiin. Yhdistys julkaisee kerran vuodessa Pohjanmaa-nimisen jäsenlehden ja tiedottaa tapahtumistaan Hämeen Sanomissa, Kaupunkiuutisissa, Janakkalan Sanomissa sekä sähköpostilla. Yhdistyksen jäsenmäärä on noin 230. Jos juuresi ovat Pohjanmaalla tai muuten tunnet itsesi pohjalaiseksi, niin olet tervetullut mukaan. Liittyminen onnistuu maksamalla jäsenmaksu 10 euroa yhdistyksen tilille Anna myös yhteystietosi yhdistyksemme sihteerille (rouva Tuulikki Liukkula, sposti: liukkula@armas.fi, puh: ). Mainittakoon vielä, että myös puolisot, vaikka he eivät olisikaan syntyään pohjalaisia, ovat erittäin tervetulleita liittymään joukkoomme. ja sitähän me teemme mielellämme ja täysin omillamme. Yhteiskunnan tukea emme edelleenkään hae toiminnallemme mistään. Talkootyö on täällä edelleen kunniassa ja tulemme tekemään sitä varmaankin niin pitkään kunnes se todetaan, ellei muuten, niin EU:n taholta rikolliseksi toiminnaksi. - Näissä merkeissä hyvää kesää lukijoille toivotellen ja samalla toivottaen kaikki tervetulleeksi viettämään juhlakesää kanssamme teatterin merkeissä. Kannattaa tulla, sillä Pirttikoskelta löytyy totuus! Nimittäin - Mäkisen Jussi ja matalin totuus - SEPPO HOLTTINEN Esitykset: su klo 19, ti klo 19, to klo 19, su klo 14 ja 19, ti klo 19, to klo 19, su klo 14 ja 19, ti klo 19, to 2.8. klo 19 ja la 4.8. klo 22., lisäksi 20-v. juhlakonsertti pe klo 19.

8 8 Yhdistysten kesätapahtumia ja vierailukohteita KESÄKUU SENAATTORI LEO MECHELININ PATSAS, PROFESSORI ONNI OJAN MUISTOMERKKI Löyttymäen koulun alue, Löyttymäentie 555, Janakkala Löyttymäen kyläseura VAIHTUVAT NÄYTTELYT Kesäkuussa joka päivä klo HÄRKÄTIEN MUSEO Avoinna sunnuntaisin klo Sajatie 13, Renko Järjestäjänä Renko-Seura PELLAVA- JA SAHTIMUSEO, KOR- DELININ AJOKALUMUSEO Evontie 7, Lammi Avoinna kesäkuussa sunnuntaisin klo 12-14, muutoin tilauksesta p / Tarja Mattila, Lammi-Seura KESÄTEATTERI RAUTATIE Pyhämäen kesäteatteri 9.6. klo 17, klo 14, klo 18, klo 18, klo 17, klo 14, klo 18, klo 18, klo 18, klo 18, klo 18, klo 17 Pyhämäentie 25, Turenki, Janakkala Ohjaus Oili Ruukki, Juhani Ahon romaanista dramatisoinut Ari PK Kiipula. Liput 10. Tilaukset / Sirpa Vainio. MARKETAN RINKI -polkupyöräretki To Kokoontuminen klo 18 Tuittulan kesäkahvila Parven edessä, Tuittulantie 186, Järjestäjänä Tuittulan kyläyhdistys ILTATORIT Pe ja klo Tyrvännön kylätalo, Tyrvännöntie 1000, Hattula Järjestäjänä Suotaalan-Lahdentaan kyläyhdistys PELLAVAMARKKINAT La klo 8 Hakkalan koulu, Lamminraitti 35, Lammi Pääsyliput 2, lapset 14v. 1, alle 7v. ilmaiseksi. Järjestäjänä Lions Club Lammi JUHANNUSJUHLAT Pe klo 18 alkaen Eerolan ranta, Pekola, Hattula Kokon sytytys klo 19 (säävaraus). Järjestäjänä Pekolan kyläyhdistys JUHANNUSKOKKO Pe Särkemän ranta, Kokkila, Puffetti aukeaa klo 19.00, kokko syttyy klo Järjestäjänä Kokkilan kyläyhdistys JUHANNUSAATON LATOTANSSIT Pe klo Seija Vilkin lato, Kuurikantie 400, Lammi Esiintyjinä Johanna Debreczeni ja Jouni Keronen. Lipun hinta 10. Puffetti, karaoke, arvontaa ja kenttäpelejä. Järjestäjinä Kostilan Kunnonkohottajat ja Kostila-Ylänne kyläseura JUHANNUS VIHAVUODESSA Pe Tanssit klo (tanssilippu lavalle 10 sis. pullakahvin), tansseja tahdittaa Sakari Silpolan yhtye. Kokko klo 22. JUHANNUSTANSSIT La klo 20 Kouvalan maamiesseurantalo, Hyrväläntie 771, Hattula Tanssit tahdittaa Jokke Järvinen ja Amor. Järjestäjänä Etelä-Hattulan maaja kotitalousseura LAULUILTA Ti klo 18 Evon metsäopisto, Kivelän ranta, Lammi Järjestäjänä Evon kyläyhdistys KESÄTEATTERI NISKAVUOREN NUORI EMÄNTÄ n Niskavuori Näyttämö klo 19, klo 17, 1.7. klo 17, 4.7. klo 19, 5.7. klo 19, 7.7. klo 17, 8.7. klo 17, klo 19, klo 19, klo 22, 14.7 klo 17, klo 19, klo 19, klo 17, klo 17, klo 19, klo 19 Vitsiälän lavan pihapiiri, Vitsiälänraitti 124, Ohjaaja Neea Viitamäki. Peruslippu 16, eläkeläislippu ja ryhmäliput 14 (väh. 20 hlöä), lastenlippu (alle 12v.) 10. Lippuvaraukset tai lippuvaraukset@niskavuorinayttamo.fi / p KESÄTEATTERI MISTÄ RAKKAUS ALKAA? n Kesäteatteri klo 19, 1.7. klo 15, 3.7. klo 19, 5.7. klo 19, 6.7. klo 19, 8.7. klo 15, klo 19, klo 19, klo 19, klo 15. Lautsiankuja 20, Käsikirjoitus Matti Kuikkaniemi, ohjaus: Anneli Heino, musiikin ohjaus: Marjuska Santala. Liput 16 (perus) / 15 (eläkeläinen/ opiskelija) / 8 (lapsi 4-12v.). Lippuvaraukset p / lipunmyynti@lautsiankartanoteatteri.fi KESÄTORI Pe klo Kouvalan maamiesseurantalon piha, Hyrväläntie 771, Hattula Ulkomyyntipaikka ilmainen. Tiedustelut Paula Kuustola p Järjestäjänä Etelä-Hattulan maa- ja kotitalousseura ILTATORI Pe klo NISKAVUOREN MARKKINAT HÄMEEN KYLÄPÄIVÄ La klo 8-14 n kirkonkylä Tapahtumassa valitaan Niskavuorineuvos ja n pitäjän sahtimestari klo 12. Samalla vietetään Hämeen Kyläpäivää ja valitaan Hämeen Vuoden Kylä 2012 klo Opastettu kierros Vanhalla raitilla, lähtö klo Markkinat järjestää n Yrittäjät, Kyläpäivän järjestelyt Hämeen Kylät ry yhteistyössä n Wanhan Raitin kanssa. KESÄTEATTERI VALAJÄRVEN ÄÄRELLÄ! Vähikkälän Näyttämö VäNä klo 18, 3.7. klo 19, 5.7. klo 19, 7.7. klo 18, klo 19, klo 19, klo 18, klo 19, klo 19 Vähikkälän Seuratalo, Vähikkäläntie 674, Janakkala Ohjaus ja käsikirjoitus Pauli Koskinen. Liput 15 / 10. Lisätiedot ja ryhmävaraukset p / Riikka Ahtila. HEINÄKUU HÄRKÄTIEN MUSEO Avoinna sunnuntaisin klo Sajatie 13, Renko Järjestäjänä Renko-Seura PELLAVA- JA SAHTIMUSEO, KOR- DELININ AJOKALUMUSEO Evontie 7, Lammi Avoinna heinäkuussa sunnuntaisin klo 12-14, muutoin tilauksesta p. / Tarja Mattila / p / Lammi-Seura VAIHTUVAT NÄYTTELYT Heinäkuussa joka päivä klo KESÄTORIT Pe 6.7., 13.7., 20.7., klo Kouvalan maamiesseurantalon piha, Hyrväläntie 771, Hattula Ulkomyyntipaikka ilmainen. Tiedustelut Paula Kuustola p Järjestäjänä Etelä-Hattulan maaja kotitalousseura ILTATORIT Pe 6.7., klo 17-20, 20.7., klo Tyrvännön kylätalo, Tyrvännöntie 1000, Hattula Järjestäjänä Suotaalan-Lahdentaan kyläyhdistys ILTATORIT Pe 6.7., 13.7., 20.7., klo EINO LEINON PÄIVÄN RUNOILTA Pe 6.7. klo 18 Hovinkartano, Sotjalantie 58, Järjestäjinä n Rouwasväenyhdistys ja Sotjalan kulttuuri- ja perinneyhdistys HAUHON KESÄTORI La 7.7., 14.7., 21.7., klo 8 n kirkonkylä Järjestäjänä n Yrittäjät KESÄKIRPPIS La 7.7. klo Lieson lava, Liesontie, Lammi Puffetti. Paikkavaraukset p / Ulla Vuorenpää. Järjestäjänä Lieson kylätoimikunta LASTEN PERINTEISET YLEISURHEI- LUKISAT La 7.7. klo 12 Entinen urheilukenttä Renkajärventien varressa, Rimmilä, Kalvola Kolmiottelu, sarjajako paikan päällä. Buffetti ja arpajaiset. Järjestäjänä Rimmilän kyläyhdistys PORRASKOSKEN PÄRSKEET KESÄJUHLA La 7.7. klo Porraskosken entisen koulun pihapiiri, Porraskoskentie 1229, Lammi Tuttujen tapaamista, musiikkia, puffetti, arpajaiset, myyntikojuja. Vapaa pääsy. Järjestäjänä Porraskosken-Järventaustan kyläseura KARAOKE La 7.7. klo 15 Vetäjänä Pasi Rantanen. ILTAMAT La 7.7. klo 18 Kataloistentie 553, Lammi Ohjelmassa musiikkihupailu Olen Suomalainen ja näytelmä Kulkurin valssi. Perinteiset kenttäpelit, puffetti, arpajaiset ja tanssit tahdittaa Titta & Tanssiorkesteri Timantti. Liput 15 / hlö. Järjestäjänä Kataloisten kyläyhdistys KIRKKOKAHVIT Su 8.7. jumalanpalveluksen jälkeen Tyrvännön kirkonmäki, Hattula Järjestäjänä Suotaalan-Lahdentaan kyläyhdistys TUULOKSEN KESÄKONSERTTI XXI Seppo Saloviuksen muistoksi Su 8.7. klo 14 Tuuloksen seurakuntatalo, Pappilantie 17, Tuulos Mm. Sibeliuksen, Schubertin, Straussin ja Ravelin musiikkia lukuisten Seppo Saloviuksen kollegoiden ja ystävien esittämänä. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10. Järjestäjänä Tuulos-Seura HERMANNIN KEINUJAISET To klo 18 alkaen Kutilan kyläkeinu, Kalvola Tarjoilut ja arpajaiset hoidetaan nyyttikestiperiaatteella. Järjestäjänä Kutilan kyläyhdistys YHTEISLAULUTILAISUUS Pe klo 18 Heiskalan talon pihapiiri, Vanharaitti 18, Laulattajana/hanuristina Sakari Silpola. Kahvitarjoilu, vapaa pääsy. Järjestäjänä n Wanha Raitti KESÄTANSSIT Pe klo 20 Unikon Löyttyniemi, Unikontie 96, Tervakoski Järjestäjänä Rehakan ja Irjalan Kyläyhdistys RiKy RIKULANRANNAN MARKKINAT La Rikulanranta, Vanhan Sillan tie, Alvettula, Markkinat klo 13 alkaen, markkinatanssit klo 20 alkaen. Järjestäjänä Alvettulan kyläyhdistys LIESON PERINTEINEN KESÄJUHLA La Lieson lava, Liesontie, Lammi Herkkutori klo 18, ohjelma klo Illan tanssiorkesterina viihdyttää Katakomppi. Järjestäjänä Lieson maa- ja kotitalousnaiset KIRPPUTORI Su klo Untula, Untulantie, Lammi Järjestäjänä Sydänlammin kyläyhdistys METSÄKIRKKO Su klo 13 Eeva Hokajärven pihapiiri (opastus Padasjoentieltä), Evo, Lammi Järjestäjänä Evon kyläyhdistys yhteistyössä Lammin seurakunnan kanssa LAULUTAPAHTUMA Su klo 15 Untula, Untulantie, Lammi Järjestäjänä Sydänlammin kyläyhdistys KESÄTEATTERI MÄKISEN JUSSI JA MATALIN TOTUUS Pirttikosken kesäteatteri klo 19, klo 19, klo 19, klo 14 ja 19, klo

9 9 Hämeenlinnan seudun kylissä ja pitäjissä 19, klo 19, klo 14 ja 19, klo 19, 2.8. klo 19, 4.8. klo 22. Rimmiläntie Ohjaus ja käsikirjoitus Seppo Holttinen. Liput aikuiset 15 ja alle 12v. 5, yönäytös aikuiset 20 ja alle 12v. 10. Lippuvaraukset / p TERVAPERJANTAI Pe Kylätalo Tukikohta, Asemintie 349, Renko Tykinlaukaus ja tervahaudan sytytys klo 18, kahvila Tervapirtti, Tukikohdan Taidekesän näyttelyt sekä iltatori avoinna klo Myyntipaikkojen varaukset Kati Ailio p Järjestäjänä Kaloisten kyläyhdistys RENGON JAAKON MARKKINAT La klo 9-15 Rengonraitti, Renko Järjestäjänä Rengon Yrittäjät HÄRKÄTIEN MUSEO Avoinna la klo 9-15 Sajatie 13, Renko Järjestäjänä Renko-Seura TOIMINTAA KYLÄTALO TUKIKOH- DASSA RENKO-VIIKOLLA La ti Kylätalo Tukikohta, Asemintie 349, Renko Tervahauta palaa ympäri vuorokauden, kahvila Tervapirtti ja Tukikohdan Taidekesän näyttelyt avoinna klo Ti Tervapirtissä tarjolla myös keittolounas klo Järjestäjänä Kaloisten kyläyhdistys KESÄKIRKKO PORRASKOSKELLA Su klo 13 Luukun laavu, Porraskoski, Lammi Opasteet Porraskoskentieltä. Kyläseura tarjoaa kirkkokahvit. Järjestäjänä Porraskosken-Järventaustan kyläseura yhteistyössä Lammin seurakunnan kanssa JAAKONJUHLA Su klo 17 alkaen Sotkalinna, Hämeen Härkätie 4036, Renko Renko-Seuran näyttämö esittää Merja Isotalon kirjoittaman ja Päivi Kuusiston ohjaaman näytelmän Lesken leipä - Rengossa Anno Domini Liput 15, 7-12v. 5 ja alle 7v. ilmaiseksi, sis. väliaikatarjoilun. Huom. toinen esitys ma klo 19. Järjestäjänä Renko-Seura KIRSTIN PÄIVÄN LAULAJAISET Ti klo 19 KUTILAN PERINTEINEN MAASEU- TUTORI La klo 9-14 Mäenluoman kaarihallin pihaalue, Kutilantie 34, Kalvola Myynnissä lähialueen tuotteita, lapsille omaa tekemistä, työnäytöksiä, vanhoja ajoneuvoja jne. Järjestäjänä Kutilan kyläyhdistys HEINÄMESSUT La klo Kauppakeskus Tuulonen, Tuulosentie 1, Tuulos Järjestäjinä Ydin-Hämeen yrittäjäyhdistykset MUSEO-EEROLA La klo Sydänmaantie 134, Tuulos Museo-Eerola 50 vuotta museona juhlan kunniaksi kahvitarjoilu museon vierailijoille. Järjestäjänä Tuulos-Seura ELOKUU VAIHTUVAT NÄYTTELYT Elokuussa joka päivä klo HÄRKÄTIEN MUSEO Avoinna sunnuntaisin klo saakka. Sajatie 13, Renko Järjestäjänä Renko-Seura MUSEO-EEROLA Sydänmaantie 134, Tuulos Museo avoinna elokuun sunnuntait klo tai sopimuksesta museoisännän kanssa jaakko. sorsa@luukku.com tai p Järjestäjänä Tuulos-Seura ILTA JOKIVARRESSA To 2.8. klo 18 alkaen Rikulanranta, Vanhan Sillan tie, Alvettula, Ohjelmassa mm. musiikkia. Järjestäjänä Alvettulan kyläyhdistys NÄYTELMÄ PUHEENVUORO KAA- TUNEILLA 2.8. klo 19, 5.8. klo 17, 7.8. klo 19, 8.8. klo 19, 9.8. klo 19 Vitsiälän lavan pihapiiri, Vitsiälänraitti 124, Jyrki Maunulan antologian pohjalta sovitettu näytelmä, ohjaaja Matti Nurminen. Liput 16/14/10, varaukset teatteri@ hawu.fi tai p (klo 10-16). K Järjestäjänä n Rouwasväenyhdistys yhteistyössä n Wanhan Raitin kanssa KESÄTORIT Pe 3.8., 10.8., klo Kouvalan maamiesseurantalon piha, Hyrväläntie 771, Hattula Ulkomyyntipaikka ilmainen. Tiedustelut Paula Kuustola p Järjestäjänä Etelä-Hattulan maaja kotitalousseura ILTATORI Pe 3.8. klo JALKAPALLO-OTTELU UKKOMIE- HET VS. POIKAMIEHET Pe 3.8. klo 19 Lieson koulun kenttä, Pitkäkuja, Lammi Puffetti. Järjestäjänä Lieson nuorisoseura OHJELMALLISET ILTAMAT Pe 3.8. klo Liput 10 sis. pullakahvin. HAUHON KESÄTORI La 4.8. klo 8 n kirkonkylä Järjestäjänä n Yrittäjät KESÄPÄIVÄ KODALLA la klo Sappeen Eräveikkojen Juhlakota, Lepolantie 183, Sappee, Kilpailuja, luontopolku, Sappeen Koulun koulukuvien valokuvanäyttely, kotakahvila, vapaa pääsy. Järjestäjänä Sappeen Eräveikot ry - kylätoimikunta KARAOKETANSSIT La 4.8. klo Kutilan työväentalo, Kutilantie 62, Kalvola Liput 10 /hlö. Järjestäjänä Kutilan kyläyhdistys KYLÄJUHLA La 4.8. klo 15 Takajärven Ahoranta, Takajärventie 728, Hattula Vapaaehtoinen osallistumismaksu kyläjuhlan kulujen kattamiseksi. Tervetuloa kaikki Koski-Hyrvälä- Pyhälahti-Kouvala ja lähialueen vakinaiset ja kesäasukkaat! Järjestäjänä Koski-Hyrvälä kylätoimikunta, tapahtumaa tukemassa Kosken koti- ja kouluyhdistys PARVITANSSIT La 4.8. klo 20 Kivitupa, ntaustantie 645, Soittaa Sakari Silpola & yhtye. Järjestäjänä ntaustan kyläyhdistys HÄMEEN HEIMOJUHLA La-su n kirkonkylä Tarkemmat tiedot heimoliitto.fi Järjestäjinä -Seura ja Hämeen Heimoliitto MATO-ONGINTAKISA La klo 9 Suotaalan ranta, Hattula Kesäöttiäisten piirrokset Maija Lumme Järjestäjänä Suotaalan-Lahden taan kyläyhdistys ELOTANSSIT La klo Kouvalan maamiesseurantalo, Hyrväläntie 771, Hattula Trio Herman s orkesterin tahdissa. Järjestäjänä Etelä-Hattulan maaja kotitalousseura KESÄTEATTERI SAIRIALAN KAUNIS KAARINA Su klo 14 Tuuloksen VPK:n talon pihapiiri, Pannujärventie 66, Tuulos Sakari Silpolan käsikirjoittama ja ohjaama tuuloslaista paikallishistoriaa mukaileva näytelmä. Liput 10. Vain kerran! Järjestäjänä Tuulos-Seura VALON JA LEPAKOIDEN JUHLA La klo Ohjelmassa mm. ankkakoskenlasku, illalla klo tanssit (tanssilippu lavalle 10 sis. pullakahvin). Koski valaistaan jälleen. MUSEON YÖ Ti klo Lammin Pellava- ja Sahti Museo, Evontie 7, Lammi Järjestäjänä Lammi-Seura KESÄTORI La klo Lammin tori Järjestäjänä Sydänlammin kyläyhdistys ILTAMAT La klo 18 Untula, Untulantie, Lammi Lammin Eläkkeensaajien näytelmäryhmän esitys Kenkkaporsa, tanssit tahdittaa Lammin Soittokunta. Järjestäjänä Sydänlammin kyläyhdistys ELOTANSSIT La klo 20 Soittilan riihi, Satulantie 2, Mustila, Soittaa Unto Satoranta yhtyeineen. Järjestäjänä Mustilan kyläyhdistys SUOLIJÄRVEN III KIILTOMATO- SOUTELU La klo 21 Tuulos Veneiden yhteislähtö Kirkonrannasta (Kirkkokuja, Tuulos). Lyhdyin, lampuin ja roihuin valaistut soutuvenekunnat matkaavat Antti Sipilän rantaan (Suolijärventie), jossa musiikkia, laulua, makkaraa ja kokko. Vapaa pääsy. Järjestäjänä Tuulos-Seura Tervetuloa tutustumaan kylien ja pitäjien kesätarjontaan! Tapahtumakalenteri sisältää Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan alueilla toimivien yhdistysten kesätapahtumavinkkejä ja käyntikohteita. Tavoitteena on lisätä entisestään seudun vireän paikallistoiminnan tunnettavuutta ja esitellä monipuolista tapahtumatarjontaa. Käykääpä kylässä! Erilaisten retkien tiedot löytyvät yhdistysten omilta kotisivuilta. Tapahtumatiedot on koottu yhdistysten antamista ilmoituksista. Linnaseutu ry:n Pitäjäpiiri-hanke ei vastaa mahdollisista tapahtumamuutoksista, annettujen ja koottujen tietojen virheellisyydestä tai tapahtumien peruuntumisesta.. Kotikylä-lehden toimitus toivottaa kaikille lukijoilleen leppoisia kesäpäiviä ja kiittää kaikkia lehden kokoamiseen ja kirjoitustalkoisiin osallistuneita! Kotikylän talvilehti ilmestyy

10 10 JUHLAVUODEN MUSEOMARKKINAT lauantaina vain kerran sadassa vuodessa Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon avaamisesta yleisölle tulee 2012 kuluneeksi 100 vuotta. Juhlavuoden päätapahtuma on Museomarkkinat, jotka järjestetään museon pihalla. Mukaan Museomarkkinoille on tulossa 56 osallistujaa. Tapahtuman tarkoituksena on paitsi välittää menneiden aikojen tuntua ja kertoa yhteistä paikallishistoriaamme, myös antaa osallistuville toimijoille mahdollisuus markkinoida omaa toimintaansa sekä kesän tarjontaa ja tapahtumia. Lisäksi toimijoilla on mahdollisuus tutustua toisiinsa, verkostoitua sekä hankkia uusia jäseniä mukaan toimintaan. Juhlavuoden Museomarkkinoita vietetään lauantaina 9. päivä kesäkuuta klo Historiallisen museon ja Vankilamuseon pihaalueella Linnanniemellä Hämeenlinnassa. Tapahtuman suunnitteluraati valitsi markkinoille yhteensä 56 osallistujaa, jotka tarjoavat yleisölle elämyksellistä vanhan ajan markkinatunnelmaa. Mukana on paikallismuseoita, kotiseutuyhdistyksiä, käsityöläisiä ja muita perinnealoista kiinnostuneita tahoja ympäri Kanta-Hämettä ja lähialueita. Osallistujat esittelevät toimintaansa ja taitojaan sekä myyvät perinteisiä tuotteita ja suuhunpantavaa. Yleisö pääsee markkinakojuilla kokeilemaan vanhan ajan taitoja sekä osallistumaan erilaisiin työpajoihin. Luvassa on myös hauskoja esityksiä, kilpailuja ja huvituksia koko perheelle. Monipuolista toimintaa kaikenikäisille Työnäytöksinä nähdään esimerkiksi sepän taontaa, narusorvausta keskiajalta, kirjansidontaa, savenvalantaa, petun irrotusta, pajunpunontaa, tuohitöitä, juutti-pannunalusten neulontaa, räsymaton kudontaa, perinteistä verhoilua ja pirtanauhan kutomista. Työpajoissa voi kokeilla muun muassa pyykinpesua pyykkilaudalla, tehdä kankurinsolmuja ja kukkavieheitä, kirjoittaa vanhanajan mustekynällä, valmistaa mehiläiskynttilöitä ja perehtyä puutarhapuuhiin. Ohjelmalavalla nähdään historiallinen muotinäytös sekä katkelmia kesäteattereiden ohjelmistoista. Markkina-alueella liikkuu historiallisia hahmoja, jotka kertovat muun muassa kesäajan tapahtumista. Vanhan ajan äänimaisemaa tuovat posetiivarit säestävät tapahtumaa. Lasten iloksi on muun muassa talutusratsastusta, kärrynajoa ja askartelupajoja. Unohtaa ei sovi myöskään eri vuosikymmenten ajoneuvonäyttelyä sekä vanhaa paloautoa ja resiinaa. Kantahämäläiset Leader-toimintaryhmät ovat olleet tiiviisti mukana Museomarkkinoiden suunnittelussa raatityöskentelyn voimin. EMO ry, Linnaseutu ry ja LounaPlussa ry yhdistävät Museomarkkinoilla voimansa Hämeen Kylät ry:n ja Hämeen Heimoliitto ry:n kanssa. Museomarkkinoille kootaan yhteistyössä parhaita paloja Hä- Torikauppaa ennen v Kuva: Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kokoelmat. meen maaseudulta ja rakennetaan kurkistuksia pariovien taakse, hämäläiseen kylämaisemaan pienten sisältä valaistujen ja sisustettujen mökkien voimin. Lisäksi yhteisosastolla luvassa on myös leikkimielisiä tunnistuskilpailuja maakunnan seurantalojen ja kotiseutumuseoiden valokuvista. Juhlavuoden Museomarkkinat ovat kaikille ilmainen kansanjuhla ja lauantaina 9.6. myös Historialliseen museoon ja Vankilamuseoon on vapaa sisäänpääsy. POIMINTOJA OHJELMASTA: Työnäytökset: perinteinen sepän paja narusorvi keskiajalta kirjansidontaa dreijausta pajunpunontaa tuohitöitä räsymaton kudontaa perinteistä verhoilua Työpajat: pyykinpesua pyykkilaudalla kankurinsolmun tekoa kirjoitusta vanhanajan mustekynällä kynttilöitä mehiläisvahasta puutarhapuuhia villasukka- ja tumppuklinikka askartelua lapsille Huvitukset ja myynti: talutusratsastusta ja kärryajoa kotiseutuhenkiset arpajaiset historiallisia hahmoja kirjoja koruja tervahautatervaa muurinpohjalettuja makkaraa Ajoneuvonäyttely eri vuosikymmeniltä vanha paloauto resiina ja paljon muuta OHJELMALAVA: n kesäteatteri: Mistä Rakkaus Alkaa?, musiikilla höystetty katkelma Hämeenlinnan Karjala Seura ry / nuorisojaosto: Perinteisiä karjalaisia tansseja ja lauluja Hämeen linnan keskiaikayhdistys ry: Historiallinen muotinäytös Hämeen Wanhan Linnan Kilta ry: Viuhkan merkkikieli Härkätien teatteri ry, Tammela: Vapaaherratar tapaa tuttuja Hämeenlinnan torilla Museomarkkinoide suunnitteluraati: vas. Juha Vitikainen (Historiallinen museo), Jouni Lehtonen (Hämeen Yrittäjät), Tuula Kallioinen (LounaPlussa ry), Aino Koecher (Historiallinen museo), Sinikka Keino (Hämeen Heimoliitto), Johanna Henttinen (Linnaseutu ry) ja Esko Pietari (EMO ry). Kuvasta puuttuvat Kati Kivimäki (Forssan museo) ja Helena Lindstén (Riihimäen kaupunginmuseo). Renko-Seura: Lesken leipä - Rengossa Anno Domini 1307, pieni katkelma Tarinateatteri Tässä: Improvisaatioita yleisön vanhanajan tarinoista

11 11 HÄMEENLINNA-SEURAN KESÄSSÄ RETKIÄ LÄHELLE JA KAUEMMAS Hämeenlinna-Seuran toiminta jatkuu monipuolisena kuluvan toimintavuoden aikana. Seura ideoi ja järjestää jäsenilleen ja yhteistyökumppaneilleen tilaisuuksia ja erilaisia retkiä sekä tuottaa julkaisuja ja laatii kannanottoja. Tavoitteena on myös kehittää yhteistyötä muiden kotiseutu- ja kulttuuritoimijoiden kanssa. Hämeenlinnan 373-vuotissyntymäpäiväjuhlassa 19. tammikuuta 2012 julkistettiin Hämeenlinna-kotiseutujulkaisun runsassisältöinen ja värikäs 60-vuotisjuhlanumero. Ensi vuoden kotiseutujulkaisun valmistelu on käynnistynyt. Marraskuussa 2011 julkistetun Kaupunki kuvissa III -kuvateoksen kysyntä on jatkunut vilkkaana myös tämän vuoden aikana. Kotiseutuillat ovat keränneet runsaasti yleisöä myös tänä vuonna. Luentosarja jatkuu syyskaudella neljällä kulttuuriin ja historiaan painottuvalla aiheella. Yhteistyökumppaneina ovat Vanajaveden opisto ja Hämeenlinnan seudun historiallinen museo. Hämeenlinna-Seuran Vuoden kotiseututeko -palkinto vuoden 2011 merkittävästä kotiseututeosta annettiin seuran kevätkokouksen yhteydessä pastori Terho Asikaiselle ja kanttori Ismo Savimäelle heidän omakustanteena julkaisemastaan kirjasta, joka syvällisesti kertoo sanoin ja kuvin Vuoden 2011 kotiseututeko-palkitut, kunniamaininnan saanut Osmo Narvo ja kotiseuteostaan palkitut Ismo Savimäki ja Terho Asikainen saivat tunnustuksensa Hämeenlinna-Seuran kevätkokouksessa 17. huhtikuuta. Kuva: Rauni Heinänen. n Niskavuori Näyttämö palaa ensi kesänä kirjaimellisesti juurilleen esittämällä Witsiälän lavan pihapiirissä Hella Wuolijoen Niskavuori -sarjan aloitusnäytelmän Niskavuoren nuori emäntä Viitisentoista harrastajanäyttelijää on harjoitellut klassikkonäytelmää jo tammikuusta alkaen, toukokuussa siirrytään varsinaiselle esityspaikalle ja samalla harjoitusten tahti tiivistyy. Näytelmän ohjaa hattulalainen Neea Viitamäki. Harrastajanäyttelijöiden joukko on uusiutunut kerralla lähes kokonaan. Mukana on paljon uusia lahjakkaita ja innostuneita näyttämötyöskentelystä kiinnostuneita nuoria ja myös varttuneempia, Niskavuori-estradilla ennen näkemättömiä kasvoja. Luvassa on siis tulkinnallista tuoreutta, vaikka yleisön pyynnöstä esitettävä tarina itsessään on klassikko rakastettu sellainen. Viimeksi nuoren Loviisan tarina nähtiin lla viisitoista vuotta sitten. Ajallisesti tarina sijoittuu 1880-luvulle, aikaan jolloin Suomi vielä oli osa Venäjää sen suuriruhtinaskuntana. Niskavuoren rustholliin tuodaan Loviisa-nuorikko Längelmäeltä, vauraasta Saaroisten talosta. Niskavuoren vanhin poika Juhani on nainut hänet rahojensa takia, mutta sitä nuori, onnellinen Loviisa ei tiedä. Hänen askelissaan on kepeyttä ja sydämessään hymyä - kunnes elämän akseli käy kiveen kiinni ja Loviisa löytää miehensä toisen naisen sylistä. Naisen, jota ilman Juhani ei voi sanojensa mukaan elää. Nuoren Loviisan on rakennettava elämänsä uudelle, toisenlaiselle pohjalle. On tultava vahvaksi, niin vahvaksi että voi olla myös heikko. On tehtävä elämänmittainen valinta. Minä en osaa enää tästä talosta ulos. Minä yritin, mutta kaikki polut johtivat tänne takaisin. Loviisan tie nuoresta tytöstä arvostetuksi talon emännäksi on koskettava kuvaus hämäläisestä mahtisuvusta ja naisesta, jolla on Vanajan kirkon arvokkaan keskiaikaisen alttarikaapin sanomasta ja historiasta. Kunniamaininta annettiin kotiseutuhistorioitsija Osmo Narvolle hänen ansiokkaista Hämeenlinnan keskikaupungin Kortteli Geddan ja Kortteli Skytten -korttelihistorioistaan. Kesän ja alkusyksyn runsaassa retkitarjonnassa on sekä monipuolisia kokopäiväretkiä että tutustumisia kotikaupungin ja lähiympäristön kohteisiin. Kesäkuun lopulla matkataan Mänttään musiikkijuhlille ja kuvataiteen ääreen, on Lounais-Hämeen retki, jonka ohjelmassa on tutustuminen Mustialaan, Jokioisten pitäjäpäivät ja Kyläsepän kesäteatteri, 8.8. lla näytelmä Puheenvuoro kaatuneilla. Kotikaupungissa tutustutaan Ahveniston hautausmaan arvokkaimpiin muistomerkkeihin, 5.9. matkataan kantakaupungin uusiin kaupunginosiin, syyskuussa on tutustumisretki Panssariprikaatin toimintaan. Retkistä on tarkemmat tiedot seuran kotisivuilla. Seura osallistuu myös Hämeenlinnan Historiallisen museon 100-vuotisjuhlintaan liittyviin Museomarkkinoihin 9.6. sekä Hämeenlinnan Unicef-kaupunkivuoden viettoon yhteistyössä Unicefin paikallisryhmän kanssa järjestettävällä sunnuntai-iltapäivän konsertilla TUULA HEINÄNEN Niskavuoren nuori emäntä Witsiälässä Loviisa (Terhi Björklund) ja Liisu-piika (Emmi Tapola). Kuva: Marjatta Hinkkala. sydämessään petoksen jättämä kipeä tyhjiö. Näytelmä on samalla kertomus ihmisistä kunnollisen julkisivun takana. Se on tarina rakkaudesta, intohimosta, petoksesta, menetyksestä, mutta myös tunteita tihkuva kuvaus päättäväisyydestä ja rohkeudesta uskoa parempaan huomiseen. Suuri Jumala taivaassa, anna minullekin rakkautta! Näytelmän rooleissa esiintyvät Tomi Nevala, Terhi Björklund, Anne Salakka, Kylli Kylliäinen, Saila Mathlin, Tero Nurmi, Miia Huupponen, Sirpa Malmberg, Emmi Tapola, Heidi Helkiö, Kristian Nordenswan, Miikka Anttila, Arttu Alatalo ja Juha Rehuttu. Lisätietoja Janakkalan kotiseuturetkellä tutustuttiin muun muassa Ida Ahlbergin museoon Leppäkoskella. LÄHIKULTTUURIA juhlavuoden seminaarissa Seminaari paikallisuudesta ja paikallismuseoista Hämeenlinnassa Suomessa on suuri joukko paikallismuseoita, jotka tekevät monipuolista ja kokonaisvaltaista kulttuuriperintötyötä: Ne tallettavat lähiympäristönsä aineellista ja henkistä kulttuuria sekä edistävät toiminnallaan tietoisuutta paitsi paikallisesta kulttuuriperinnöstä, myös kulttuuriperinnöstä ja -ympäristöstä laajemmin. Paikallismuseot ovat kulttuurin lähipalveluja ja usein ensikosketus paikalliseen kulttuuriperintöön monelle matkailijalle tai paikkakunnan koululaiselle. Suomalaisiin paikallismuseoihin tutustuu vuosittain lähes miljoonaa kävijää. Paikallismuseoiden tekemä kotiseutu- ja kulttuuriperintötyö ei siis ole mikään kulttuuritoiminnan reunailmiö. Vapaaehtoinen museotoiminta on toimintaa oman yhteisön hyväksi, sen viihtyvyyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon tekemä maakunnallinen museotyö täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi järjestetään Lähikulttuuria -seminaari lokakuuta. Seminaarin järjestäjinä ovat Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon lisäksi Hämeen Heimoliitto ry sekä Suomen museoliitto. Seminaari on samalla myös osa Hämeen Heimoliiton kotiseutumuseoille suunnattua Morkku-hanketta. Lokakuun päivä pidettävän seminaarin ensimmäinen päivä on suunnattu museoammatilliselle henkilökunnalle ja seminaarin toinen päivä on kaikille avoin. Toisen päivän ohjelma on suunnattu erityisesti paikallismuseoiden omistajatahoille ja ylläpitäjille sekä muille kulttuuriperintöalan toimijoille. Seminaarissa puhumme paikallismuseoista ja niiden ajankohtaisista hankkeista, mutta lähestymme aihetta myös monista muista näkökulmista. Uutta näkökulmaa tuovat muun muassa Aalto yliopiston yli-innovaatioaktivistin sekä eri medioiden edustajien puheenvuorot. Lisätietoja seminaarista: Tutkija Juha Vitikainen, Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo, puh , juha. vitikainen(at)hameenlinna.fi.

12 12 HÄMEEN KESKIAIKAMARKKINAT Hämeen keskiaikamarkkinat Hämeenlinnan Linnanpuistossa luovat taas hetkeksi kävijöille illuusion keskiajan vilkkaasta ja värikkäästä maailmasta. Nähtävää ja kuultavaa on taatusti toritullitikettiin kulutettujen killinkien arvosta. Koko kesän ajan vapaaehtoisvoimin ja muutaman kesätyöntekijän avustuksella rakennetaan tapahtuman ohjelmaa ja järjestelyjä, jalkaudutaan markkinoille, täydennetään rekvisiittoja ja korjataan ja luetteloidaan puvustoa ennen elokuista suunnatonta voimainkoitosta. Talvikaudella onkin tehty mekkoja, neulottu neulakinnasta ja ommeltu nahkajalkineita omiksi tarpeiksi, sekä korjattu ja ommeltu uusia viirejä ja muita tapahtuman tarpeistoja keskiviikkoiltaisin Tehdasvillan toimitilallamme. Ilmojen lämmettyä siirrytään puuhailloissakin osin ulkotiloihin tekemään opasteita ja maalaamaan syksyllä korjattuja toripöytiä ja mikäpä ettei joskus vietettäisi mukavaa iltaa nuotiopaikalla särvinten kera. Turuilla ja toreilla Alkava kesä kuluu myös turuilla ja toreilla: Hämeen keskiaikamarkkinat näkyi jo Suistolla Verkatehtaan Vapputapahtumassa, ja seuraavaksi työnäytöksiä ja tuotteita esitellään Hämeenlinnan historiallisen museon Museomarkkinoilla la 9.6. Ohjelmassa yhdistyksemme puolesta on mm. saippuankeittoa ja historiallinen muotinäytös. Turun keskiaikamarkkinat järjestetään Vanhalla Suurtorilla, ja sinne suuntaa myös hämäläisten karavaani: viemme turkulaisille parempaa päällepantavaa tapahtuman ajaksi siis pukuvuokrauspalvelun yleisölle, jaamme postikortteja sekä kauppaamme tuoppeja, pussukoita, postimerkkejä ja -kortteja ynnä muuta mukavaa Hämeen keskiaikamarkkinoiden viirien ja vaakunoiden alla. Monelle paikalliselle ja Turun-kävijälle onkin edelleen yllätys, että muuallakin Suomessa järjestetään festivaaleja keskiaikateemalla. Muita matkoja menneisiin aikoihin voi tehdä esim. Keskiaikaa Raaseporissa -tapahtumassa , Hollolan keskiaikatapahtumassa ja Saltvikin Viikinkipäivillä Ahvenanmaalla , jonne kaikkiin on lähdössä yksityistä edustusta myös meiltä, omin eväin, teltoin ja tapparoin. Suomen toiseksi suurin Hämeen keskiaikamarkkinat valtaavat jälleen Hämeenlinnan Linnanpuiston Nyt 14. kerran järjestettävät markkinat ovat vakiinnuttaneet paikkansa Suomen toiseksi suurimpana keskiaikatapahtumana. Nähtävää on entiseen tapaan niin lapsille kuin aikuisillekin turnajaisista, miekkataisteluista ja jousiammuntakilpailusta musiikki- ja tanssiesityksiin, työnäytöksiin ja värikkääseen keskiaikaväkeen. Linnanpuistossa eletään nyt vuotta Tänä vuonna teemana on keskiajan muoti. Tapahtuman toriraati palkitsee parhaiten pukeutuneen kauppiaan, ja myös yleisö kutsutaan mukaan kilpailemaan pukuvarustelussa. Turnajaiset tarjoaa jo seitsemännen kerran suosittu Rohan Tallit. Lauantain Veli Eugeniuksen ehtookesteissä yleisöä viihdyttää monen muun muassa keskiaikapoppia esittävä Greenrose Faire. Kelttien kiltit heilahtavat Jharys-yhtyeen tahdissa. Harvinaisen Suomen keikan Säädyttömien yössä perjantaina tekee viime vuodet Eurooppaa ja Yhdysvaltoja valloittanut Korpiklaani. Elokuvia ja musiikkia Vuonna 2011 Suomen Tykistömuseon kanssa ensi kertaa järjestetty keskiaikaelokuvien sarja saa jatkoa myös tulevan kesän aikana. Tällä tietoa näytöksistä voi nauttia Kino Marilynissä heinä elokuulla. Hattulan Pyhän Ristin kirkossa saa kuulla jo torstaina Vanitatum Vanitas -lauluyhtyettä. Verkatehtaan Suisto-klubilla järjestetään keskiaikamarkkinoiden etkoklubi. Koko tapahtuman ja lisätapahtumien ohjelmat julkaistaan touko kesäkuussa yhdistyksemme internetsivuilla keskiaikamarkkinat.net. Kaikki ohjelma perjantai-illan Säädyttömien yötä ja lauantain Veli Eugeniuksen ehtookestejä lukuun ottamatta kuuluu toritullilippuun (10/5, perhelippu 2 aik. + 2 lasta 25 ; kahden päivän liput 15/8/45 ). Perjantai-iltapäivänä käsityöläistorille on entiseen tapaan vapaa pääsy, joten myyjien tuotteita pääsee hankkimaan myös pääsymaksutta. Tapahtuma-alue on tosin silloin vielä rakenteilla, joten varsinaista ohjelmaa on luvassa vasta perjantai-iltana ja lauantaina sekä sunnuntaina. Hämeen keskiaikamarkkinat järjestää Hämeen linnan keskiaikayhdistys ry., jossa on noin parikymmentä ympärivuotista aktiivia. Vuonna 2011 tapahtuma teki kolmannen perättäisen kävijäennätyksen, kävijää. Kaiken tämän tekevät mahdolliseksi monenlaiset yhteistyökumppanit kunnista ja seurakunnista paikallisiin yhdistyksiin ja urheiluseuroihin, yrityksiin ja oppilaitoksiin ja ennen kaikkea noin kaksisataa talkoolaista. Talkoolaisten rekrytointi on jälleen alkamassa, ja tiedotusta hoidetaan mm. internet-sivuillamme ja Facebookissa. Tervetuloa Hämeen keskiaikamarkkinoille! SANNI HALLANVAARA Lisätietoja: Hämeen linnan keskiaikayhdistys ry, puheenjohtaja Anne Veinola, puh , anne.veinola@designforum.fi; tapahtuman toiminnanjohtaja Sanni Hallanvaara puh , sanni.hallanvaara@yahoo.com FB: Hämeen linnan keskiaikayhdistys ry. Hämeen keskiaikamarkkinat, Pe vapaa pääsy markkinatorille Linnapuistoon klo 14 20, Säädyttömien yön iltatulli 10/5, Toritulli la ja su 10/5, ohjelmallisten Veli Eugeniuksen ehtookestien pitopöytälippu 60/30, iltatulli 10/5. Kuvat: Jouni Uotinen

13 13 MALLINKAISTENJÄRVI Kaunis, puhdas Mallinkaistenjärvi on yksi Janakkalan kunnan alueella olevista järvistä. Se on noin 4 km pituinen jakautuen isoon ja pikkuselkään, keskellä olevan 2 km pituisen Hirvisalon saaren johdosta. Kesäasuntoja on lähes 200, joista saaressa melkein 100. Saaren asutus on alkanut jo 1940-luvulla, mutta ensimmäinen rantakaava saatiin vasta Järvelle on perustettu suojeluyhdistys Yhdistysrekistöröinti tapahtui vasta Yhdistyksen ensimmäisenä tavoitteena oli kieltää moottoriveneily. Lääninhallitus ei sitä kokonaan kieltänyt, mutta rajasi sen 5 hv ja lisäksi rajoitti huviajelua. Nykyään suuri osa mökkiläisistä on vaihtanut äänekkäät häriötä aiheuttavat polttomoottorit sähkökäyttöisiin akkuperämoottoreihin. Hyvä niin. Aikoinaan mattojen, pyykkien ja ihmisten peseytyminen järvessä oli seuraava huolen aihe. Yhdistys alkoi lähettää tieto- ja valistuskirjeitä mökkiläisille. Yleinen naapurivalvonta lisääntyi sen myötä. Nykyään tuo asia alkaa olla ruodussa. Ihmisten tietoisuuden ja valistuneisuuden johdosta on tullut halu säilyttää puhdas ja viihtyisä Mallinkaistenjärvi tulevillekin sukupolville. Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys ry on ottanut vuodesta 1972 lähtien määräajoin vesinäytteet kunnan toimesta. Tulokset ovat olleet kohtuullisen vakaat. Huolta on kuitenkin aiheuttanut mökkiläisissä veden ruskeahko väri ja joidenkin rantojen lisääntynyt kasvillisuus. Väriin on vaikuttanut suolta ja hakkuualueilta tulevat valumat, humus taas lisää kasvillisuutta. Radikaaleihin toimenpiteisiin ei kuitenkaan ole syytä ryhtyä, vakuuttavat asiantuntijat. Jätteiden keräyksen olemme aloittaneet Tänä päivänä laki velvoittaa jokaista kiinteistön omistajaa tekemään sopimuksen omien jätteiden pois saamiseksi kunnan, jätehuollon tai jonkun muun asiasta huolehtivan kanssa. Suojeluyhdistys on tehnyt sopimuksen kunnan kanssa, näin olemme helpottaneet mökkiläisten jäteasiaa. Keräyspisteet ovat kolmessa eri paikassa talousjätteille. Tilaamme myös keväällä ja syksyllä siirtolavan, johon voi tuoda kaiken talousjätteisiin sopimattoman roinan. Silloin pidämme myös kierrätyspäivät, opastamme lajittelussa. Otamme ongelma- ja rautaromut, sekä kierrätykseen sopivat tavarat, esim. huonekalut ym. Näillä päivillä myymme myös järven omalla logolla varustettuja T-paitoja. Perimme kerran vuodessa jätemaksun, joka on huomattavasti edullisempi kuin yksittäin tehdyt kuljetussopimukset. Anoimme syksyllä Linnaseutu ry:ltä rahoitusta tapahtumateltan ja grillin hankkimista varten. Rahoitus on myönnetty ja pääsemme vuosikokouksessamme vihkimään teltan käyttöön. Tulemme sitä vuokraamaan jäsenistölle tarvittaessa kohtuuhintaan. Iloitsemme siitä, että kunta on mahdollistanut omalle alueelleen kaksi laavua ja yhden kodan virkistyskäyttöön. Ne ovat järven itäisellä rannalla. Uusittu leirikeskus on läntisellä puolella. Juhannuksena ja kesän päättäjäisissä Regattailtana kokoonnumme yhteistä kokkoa ihailemaan. Syksyllä veneet ovat valaistu monin eri tavoin. Tuo valomeri pimenevässä illassa on upeaa katseltavaa. Muutamana viime talvena olemme saaneet nauttia myös kunnan toimesta ajetuista hiihtoladuista, jotka ovat olleetkin vilkkaassa käytössä, varsinkin vähälumisina talvina. Latu kiertää järven, myös kuntalaiset ovat löytäneet tämän virkistysmuodon Mallinkaisilta. Mitä enemmän käyttöä, sitä parempi. Suojeluyhdistyksen tarkoitus on jatkossakin pyrkiä vapaaehtoisuuden pohjalta oman järven ja sen ympäristön suojelemiseen. Se onnistuu vain meidän kaikkien asianomaisten yhteistoiminnalla. Hyvää aurinkoista kesää kaikille lukijoille! LEENA JÄRVINEN puheenjohtaja Mallinkaistenjärven suojeluyhdistys Ydin-Hämeen yrittäjäyhdistysten yhteisponnistus Heinämessut avaa ovensa yleisölle lauantaina 28. heinäkuuta. Uusi tapahtuma järjestetään Tuulosen Kauppakeskuksen alueella Tuuloksessa klo Tuuloksesta tutut maaseutumarkkinat viettivät menneenä kesänä 15-vuotisjuhliaan, jonka jälkeen järjestelyissä mukana olleet pohtivat tapahtumatarjontaan jotakin uutta sekä laajempaa järjestelypohjaa. Moni tuuloslainen saattaa vielä muistaa jopa vanhat 12-tiemessut, jotka aikanaan toimivat paikallisen toiminnan esittäytymistapahtumana ja ovat näin myös pohjana uusille ideoille. Koko perheen kesätapahtuma Talven mittaan suunnitelmat kiteytyivät n, Tuuloksen ja Lammin yrittäjäyhdistysten yhteiseksi koko perheen ilmaiseksi kesätapahtumaksi, jonka teemana tänä kesänä on Ydin-Häme elää ja voi hyvin. Näytteilleasettajiksi toivotaan ydinhämäläisiä elinkeinoelämän sekä kolmannen sektorin toimijoita. Painopiste pyritään pitämään nimenomaan ydinhämäläisten palvelujen, tuotteiden ja toimintojen esittelyssä. Heinämessuille odotetaan jopa kävijää. Tapahtuma on myös yksi Hämeen Sanomien kesän tähtitapahtumista. HEINÄMESSUILLE TUULOKSEEN Kuvassa vas. Tuulosen kauppakeskusisäntä Vesa Kaloinen sekä Tuuloksen Yrittäjien puheenjohtaja Atte Rekola. Kuva: Johanna Henttinen Yhdistystoimijoille oma torialue Tuulosen Kauppakeskuksen alueesta tapahtumapaikkana on hyviä kokemuksia jo muun muassa viime kesän Metsämessuista. Noin 120 metriä pitkälle tapahtumaalueelle rajataan oma torialueensa yhdistystoimijoille. Ohjelmalava sijoittuu alueen reunaan ja esiintyjiä toivotaan mukaan soittajista tanssijoihin ja laulajiin. Yrittäjäyhdistysten ohella järjestelyissä on mukana muita yhdistyksiä muun muassa hoitamassa alueen liikenteenohjausta. Messutunnelmaa aistitaan jo aattopäivän iltana perjantaina Kapakanmäellä Heinämessujen aattotanssien voimin. Itse messutapahtumassa esiintyvät muun muassa Heidi Kyrö ja Wanaja Big Band. Lisäksi esittäytyvät Hämeen Neito kilpailun osallistujat. Toiminta jatkuu Tuuloksessa myös sunnuntaina 29. päivä, jolloin vietetään kesätuuloslaisten kirkkopyhää kirkkokahvien ja kirkkovenesoudun merkeissä. Tarkemmat tiedot Heinämessuista löytyvät tapahtuman kotisivuilta Linnaseutu ry on myöntänyt tapahtumalle Leader-rahoitusta. JOHANNA HENTTINEN

14 14 ERILAISTA KESÄTEATTERIA HAUHON VITSIÄLÄSSÄ: Puheenvuoro kaatuneilla vie hetkiin, jolloin tulevaisuus lakkasi olemasta lla on elokuussa mahdollisuus nähdä ja kokea valtavirrasta poikkeavaa kesäteatteria. Vaikka esityspaikka, Vitsiälän kylä, hymyilee jo nimellään, hauholaisten näytelmässä eivät rillumarei-keekoilut tai kimurantit ihmissuhdekonstailut kuulu juonenkulkuun, luvassa ei liioin ole onnellista loppua. Mm. tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla ja Hämeen läänin taidepalkinnolla palkitun toimittaja, pakinoitsija ja kirjailija Jyrki Maunulan ( ) antologian Puheenvuoro kaatuneilla yksinpuhelujen ympärille sovitettu näytelmä on rosoista puhetta heiltä, joiden tulevaisuus lakkasi olemasta. Tapahtumien miljöönä on kuvitteellisen Kuusveden kunnan seurakuntatalo, joka talvi- ja jatkosotien aikana on toiminut sotasairaalana. Tarinan keskiössä on talon lähellä olevan hautausmaan sankarihautoihin siunattuja viime sodissa kaatuneita sotilaita ja lottia. Eivät joukkona, vaan ihmisinä, yksilöinä. Maunula on kirjoittanut hahmonsa vankalla tietämyksellä. Hän on kuunnellut herkällä korvalla sodassa olleiden miesten ja naisten kertomuksia tapahtumista ja henkilöistä siellä jossakin. Useimmilla antologian henkilöillä on näin enemmän tai vähemmän suorat esikuvansa, tapahtumilla osin tai kokonaan tosipohjaisuuteen perustuvat taustansa. Teksti ei noudata aiheeseen miltei poikkeuksetta liitettävää isänmaallisen kerronnan kaavaa. Nyt on mahdollisuus katsoa syvemmälle: ihmiseen henkilönä, Mikä ihmeen Yllitty? kuulee monen hattulalaisenkin ihmettelevän, kun puheeksi tulee kotikylämme. Niin omassa rauhassaan kylä uinuu, vaikka sijaitseekin vain kilometrin Parolan keskustasta etelään. Ja pilkistäähän alue niin junan ikkunaan kuin Pälkäneentiellekin. Paljon ei liioittele, jos sanoo Yllityn olevan kuin herrankukkarossa. Kylän itäpuolen taloista on suora näkymä peltojen yli Pyhän Ristin kirkolle, etelässä katsellaan aaltoilevia peltoja Katinalan suuntaan, kun taas lännessä voidaan vilkutella ohikulkeville junille. Asutus kahdessa vaiheessa Erikoinen nimi juontuu perimätiedon mukaan mäen etelärinteellä sijainneesta Ylletty-torpasta, josta nimi on aikojen saatossa vääntynyt Yllityksi. Itse Yllityn kylä syntyi puolestaan vasta sotien jälkeen 1940-luvun lopulla, kun Herniäisten kartanon maista lohkottiin muutamia rintamamiestontteja. Yhteishenkeä tarvittiin, kun taloja pantiin pystyyn talkoilla niukoista materiaaleista. Kun väki tunsi toisensa hyvin, järjestettiin kyläjuhlia ja lauleltiin serenadeja päivänsankareiden ikkunoiden alla. Tätä henkeä kylällä on aistittavissa edelleen, vaikka suurin osa alkuperäisistä asukkaista on jo vaihtunutkin. Toinen suurempi asutusvaihe Yllityssä alkoi 2000-luvun vaihteessa, kun kunta kaavoitti Yllittyyn ei numeroidulla tuntolevyllä varustettuna osana järjestelmää. Kun sankaruuden merkityssisältö laajenee henkilökohtaisiin kokemuksiin, avautuu uusia sankaruuskuorrutuksesta vapaita näkökulmia myös ihmisyyteen, sotaan, pelkoon ja kuoleman kohtaamiseen. Mitä sankaruus on heille, joiden on enää hiljaisuus? Kaatuneiden kertomukset ovat pysäyttäviä, koskettavia, mutta myös enemmän. Marmorilaattojen tienoilta kuuluu hämmentävää, synkänkarkeaa ja särmikästä puhetta. Kuvausta siitä miten ruhjoutuneesta ruumiista tuli tuntolevyn taittamisen myötä sankarin tomumaja, mutta kuinka sielu samalla jäi ikuiselle vereslihalle. Tätä näkökulmaa mikään aiheen virallinen kerronta ei luonnollisesti käsittele. Antologian ajallisesti monessa tasossa liikkuvan näytelmäsovituksen on tehnyt hauholainen Leni Lustre-Pere. Kehyskertomuksen kuljettaminen nykyhetken kautta suo mahdollisuuden peilata äskeishistorian tapahtumia mm. suhtautumisena yhteisöllisyyteen, paljon puhuttuun jaksamiseen, kuolemaan ja läheisten suruun. Surun myötä sivutaan myös hyvin vähän käsiteltyä aihetta, perhe- useita kymmeniä omakotitalotontteja. Asukasmäärä on kasvanut hiljakseen, tällä hetkellä kylässä asuu viitisenkymmentä kotitaloutta. Kovin paljon kylän ei odoteta lähiaikoina laajenevan, sillä parhaillaan kaivinkone kaivaa perustuksia viimeiselläkin rakentamattomalla tontilla. dynamiikan särkymistä ja sen omaisille aiheuttamaa ahdistusta osana suomalaista vaikenemiskulttuuria. Niskavuoren Hetan toteamus Suren minkä suren. Oma mun suruni. on valitettavan totta edelleenkin. Monikerroksista tarinaa läpäisevä säie sitoo näytelmän kokonaisuudeksi, jonka kautta selkeytyy kuitenkin se olennaisin: He, joiden tulevaisuus lakkasi olemasta antoivat meille tulevaisuuden, Lustre-Pere sanoo. Näytelmän tuottaa hauholainen kulttuuritoimija n Rouwasväenyhdistys r.y. Lähes kolmenkymmenen harrastajanäyttelijän voimin esitettävän Kyläseura yhdistää Yllityssä on hyvä asua. Vanhojen ja uudempien asukkaiden yhdyssiteenä on toiminut Yllityn kyläseura, joka järjestää kyläläisille tapahtumia ja toimintaa. Yhdessä on käyty niin Linnanmäellä, teatterissa kuin Tallinnassakin. Omalla kylällä vuotta rytmittävät perinteiset Yllityn lasten hiihtokilpailut sekä kesäjuhlat, joissa on ohjelmaa kaikenikäisille. Myös jouluglögejä on järjestetty ja onpa kylällä pidetty kinkereitäkin. Kylän sydämessä, talojen keskellä sijaitsee hieno leikkipuisto, joka näytelmän ohjaa varmalla otteella hämeenlinnalainen veteraaninäyttelijä / ohjaaja Matti Nurminen. Esityksen musiikista vastaa Panssarisoittokunta. LENI LUSTRE-PERE Yllityssä eletään modernisti maaseudun rauhassa Pyllypalloa Yllityn kyläjuhlissa. Juhla järjestetään tänä vuonna 30. kesäkuuta. Kuva: Riikka Happonen. on tosin aktiivisessa käytössä vain valoisan vuodenajan, sillä kunta ei ole kyläseuran pyynnöistä huolimatta ollut halukas hankkimaan puistoon valaistusta. Puiston vieressä on yllittyläisten talkoovoimin toteuttamat jalkapallo- ja rantalentiskentät. Nyt toiveissa on saada rakennustalkoot pystyyn myös nuotiopaikalla, jolle on kaivattu jo pidempään jonkinlaista katetta. Varsinaista kylätaloahan Yllityssä ei ole. Puheenvuoro kaatuneilla n Vitsiälässä Näytelmää ei suositella alle 12-vuotiaille. Moikataan kun tavataan Suhteellisen nuoresta iästään huolimatta Yllityssä vallitsee vanhanajan kylämeininki. Kyläseuran väki käy kukittamassa kaikki uudet muuttajat sekä merkkipäiviään viettävät asukkaat. Yllityssä on myös tapana tervehtiä kaikkia. Uudet tulijat ovatkin pian huomanneet, kuinka Yllityntietä ajaessa jokaisesta pihasta nousee käsi pystyyn. Yllityssä asuu paljon lapsiperheitä - ja jostain syystä erityisen paljon poikalapsia! Liekö vesijohtovedessä tai maaperässä on jotain poikageenejä inspiroivaa... Pihoilla, puistossa ja teiden varsilla onkin melkein aina leikkijöitä aina pimeisiin syysiltoihin saakka. Koska lapsia on paljon ja yhteishenki kohdillaan, toisten perään katsotaan siinä kuin omienkin. Sähköpostitse ja kasvotusten viestitään, jos kylältä on lähtenyt vorojen matkaan polkupyöriä tai pihasta on löytynyt omistajaansa etsivä kissa. Parhaillaan kyläseura puuhaa kylälle omia internetsivuja, jotta Yllitty-tietous ei jäisi ainoastaan puskaradion varaan. Facebookryhmä kyläläisillä on jo ja sielläkin on vaihdettu tietoa tärkeistä ajankohtaisista tapahtumista kuten esimerkiksi ilveksen toukokuisesta vierailusta aivan alueen tuntumassa. VILMA VÄÄTÄINEN RIIKKA HAPPONEN Yllityn kyläseura

15 Kirjallisen Häme-paketin koostamisessa on lähdetty laajan ja syvän Hämeen ideasta. Häme on niin historiallisesti kuin modernin maailman kuvastajanakin rikas ja runsas maasto. Antologiassa kaivaudutaan hämäläisyyteen sen juurien kautta, mutta yhtä lailla kartoittaen sen haarautuvaa oksistoa, eri puolille levittäytyvää kirjallista kasvustoa. Maakuntaa ja sen edustajia on teokseen etsitty harvapiikkisellä haravalla, minkä ansiosta haasioon on tarttunut monenlaista heinää. Hämäläisten kirjailijoiden tuotannosta otettiin teokseen ainoastaan sellaista kirjallisuutta, joka kuvauskohteiltaan keskittyy Hämeen maantieteelliseen alueeseen. Tekstien joukkoon on poimittu jonkin verran myös Hämeen ulkopuolella eläneiden näkökulmia sikäli kuin ne tuovat lisäarvoa ja -vivahteita maakunnan ja sen ihmisten kuvaamiseen. Sivuun on jätetty hämäläinen kertomusperinne, joka ansaitsisi oman antologiansa. Häme-antologia jakaantuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osastossa Tarua ja totta käydään läpi Hämeen menneisyyttä esihistorian hämäristä 1950-luvulle, johon tähän päivän perspektiivistä alkaa olla riittävästi etäisyyttä. Toinen osasto esittelee kaunokirjallisten tekstien välityksellä hämäläisiä ihmisiä, niin tavallisia kuin ruodusta erottautuvia persoonallisuuksiakin. Kolmannessa osassa hämäläisyyttä katsellaan maisemien ja luonnon näkökulmasta sekä kulttuurisena ilmiönä. Runon ja epiikan jatkumossa hämäläislähtöinen kirjallisuus Aleksis Kivestä Eino Leinoon tai F.E. Sillanpäästä Väinö Linnaan on elänyt osana kansallista alitajuntaa ja kollektiivista tietoisuutta. Draaman muodossa varsinkin Hella Wuolijoki on luonut hämäläisestä kartanoympäristöstä kirjallisen miljöön suomalaiselle mentaliteetille. Nykykirjallisuuden vahvat hämäläisnimet Hannu Salamasta Olli Jaloseen ovat tuoneet perinteeseen modernin maailmankuvansa. Hämäläinen kylä ja teollisuustaajama ovat olleet eräänlaisia polttopisteitä, joista käsin voimme keskitetysti hahmottaa kansakunnan synnyn ja henkisen kehityksen koko kuvan. Kirjan kuvituksena on käytetty Virroilla syntyneen I. K. Inhan harvinaisia valokuvia Hämeestä. Kirjan ovat toimittaneet FT Pirkko-Liisa Kastari ja professori Juhani Niemi ja kustantaja on Hämeen Heimoliitto ry. Hämeen Heimoliitto julkaisi hämäläisen kirjallisuuden antologian KULTAISILLA TEILLÄ Hämäläisyyden rajat ovat veteen piirrettyjä viivoja. Vanhoissa asiakirjoissa Hämeen nähtiin ulottuvan suolamerestä suolamereen. Heimoliiton perustamisvaiheessa 1925 liiton toimialueeksi määriteltiin silloinen Hämeen lääni. Liiton piiriin kuuluu nykypäivänä viitisenkymmentä kuntaa: etelä-pohjoissuunnassa alue ulottuu Nurmijärveltä Virroille, lännestä itään kuljettaessa Sastamalasta Joutsaan. Hämeen Vuoden Kylä 2012 julkistetaan Niskavuoren markkinoilla Niskavuoren markkinat - Hämeen kyläpäivä järjestetään n kirkonkylän vanhan puukoulun piha-alueella lauantaina Niskavuoren markkinoiden yhteydessä klo Vuoden hämäläinen kylä 2012 julkistetaan markkinoilla klo 11.30, jonka jälkeen vuorossa on vuoden Sahtimestarin ja Niskavuorineuvoksen valinnat klo 12. Edellisen vuoden kylä, n Vanha raitti, esittäytyy päivän aikana opastetun kävelykierroksen merkeissä. Kierrokselle lähtö tapahtuu klo Kylien kesätapahtumiin kutsuva Kuokkavieraat-kampanja on myös mukana tanssilavaperformanssilla. Markkinoilla on luvassa myös Hei tämä toimii meillä parhaat pisteet keränneen paikallistoimintaesimerkin palkitseminen. Niskavuoden markkinat järjestää n Yrittäjät ry ja kyläpäivän ohjelmasta vastaa puolestaan n Wanha Raitti ry yhdessä Hämeen Kylät ry:n kanssa. n Wanha Raitti ry pokkasi viime vuonna Hämeen Vuoden Kylä tittelin puheenjohtaja Jyri Maunulan johdolla.

16 16 KOTISEUTUILTAMAT LAMMIN MALLIIN Toimistolla kävi vieraita, jotka ihastelivat antaumuksella toimiston sijaintia ja ikkunoista näkyvää maisemaa. Tuli siinä todettua, että Niin, onhan tuo Päijänne kyllä hieno. Jälkeenpäin ryhdyin miettimään arjen maisemaa ja sitä, miten tulemme sokeaksi omalle ympäristöllemme. Leader-toimintaryhmän toimiston ikkunasta näkyy upea järvimaisema. Minä kuitenkin tuijotan lähinnä tietokoneen näyttöä ja tarvitsen vieraan muistuttamaan itseäni upeasta ympäristöstä! Varmaan aika moni syyllistyy samaan, ainakin ajoittain. Tutun ympäristön erityislaatuisuutta ei nähdä, eikä omia kotikontuja ehkä siksikään osata markkinoida matkailukohteena. Erityislaatuisimmat jutut tapahtuvat kuitenkin usein todella lähellä! Hämeessä esimerkiksi iltamaperinnettä pidetään hienosti yllä. Maaliskuussa 2011 Tuuloksessa pidettiin kotiseutuiltamat, joissa iltamaviestikapula siirtyi lammilaisille. Viestikapulan vaihto huipentui Lammin Turvantalolla lauantaina pidettyihin iltamiin, joissa ohjelmasta vastasivat mm. laulavat Lukion Ykköset, näytelmäryhmä Vyhtöin ja illan orkesterina Kohisevat Voxit. Täpösen täynnä ollut Turvantalo kertoo hyvin siitä, miten Hämeenlinnan pitäjissä osataan paitsi arvostaa perinteitä, myös uudistaa niitä. MAIJA LUMME Maaseuturahoitus tutuksi -hanke Kuokkavieraat 2012 Kesäkampanjassa helmiä tapahtumatarjonnasta Lähimatkailua ja Hämeen helmiä nostaa esille myös tulevan kesän Kuokkavieraat-kampanja. Kampanjassa esitellään hämäläisiä kesätapahtumia, kylien yhdistyksiä ja vapaaehtoistoimintaa sekä maaseuturahoitusta. Kampanjan kesätapahtumat löytyvät oheisesta Kuokkavieraat-kortista, mutta kuokkavierasporukoita kaivataan vielä! Haastamme kymmenen yhdistystä kylistä kuokkavieraiksi. Kuokkavierasporukka on yhdistyksestä koottu enintään viiden hengen reipas ryhmä, jolle on luvassa hauskoja elämyksiä. Kuokkavierasporukka raportoi ja ottaa yhdestä kesätapahtumasta valokuvia sekä tekee halutessaan juhlasta YouTube- videon. Ilmoittautukaa mukaan kesän hauskimpaan kampanjaan! Hämeen Kylät ry / kyläasiamies Elina Leppänen / , elina.leppanen@hameenkylat.net Lammi-viikko kutsuu Järjestyksessään kolmas Lammiviikko pyörähtää käyntiin viikolla 34 elokuussa. Viikon tapahtumatarjontaa on taas kaikenikäisille. Edellisten vuosien jo tuttujen tapahtumien lisäksi viikon aikana voi tutustua lammilla vaikuttaneisiin menneisyyden henkilöihin, Hämeenlinnan seudulla toteutettiin vuonna 2011 Linnaseutu ry:n rahoittama selvityshanke, jonka keskiössä olivat kylät sekä niiden vakituiset asukkaat että kesäasukkaat. Tavoitteena oli löytää toimintamalli, joka helpottaisi lähiruuan saatavuutta suoraan kuluttajille. Tavoitteena oli myös löytää keinoja parantaa palveluiden saatavuutta seutukeskuksen ulkopuolella. Hämeenlinnassa toteutettu kuntaliitos antoi hyvät lähtökohdat pohtia myös kunnallisten lähipalveluiden asemaa. Suuren kunnan haasteena on kyetä turvaamaan kaikille asukkaille laadukkaat kuntapalvelut kaupungin joka kolkassa. Lisäksi lähtökohtana oli aktiivisten kylien elinvoiman tukeminen nykyaikaisen tekniikan avulla, ihmisläheisyyttä unohtamatta. Tuloksena syntyi kesällä 2012 pilotoitava Moppiili Monipalveluauto. Moppiili on yrittäjävetoisesti toimiva yhteispalvelukonsepti pyörien päällä sisältäen nopean liikkuvan laajakaistan. Monipalveluauto Moppiili tuo kyliin niin yksityisiä kuin julkisiakin palveluja, ajaen maanantaista torstaihin vakioreitillä ja ollen viikonloppuisin markkinatapahtumissa, turuilla ja toreilla siellä missä ihmisetkin. MOPPIILI TULLOO! Vastaisku palveluiden keskittymiselle ja karkaamiselle keskuksiin? Moppiili on herättänyt kiinnostusta myös mediassa, kuvassa YLE Hämeen toimittaja tutustumassa autoon keväällä Sama auto muuntuu siis hyvinkin monenlaiseen käyttöön asiakaspalvelupisteen pohjalta. Palveluiden tuomisella ihmisten luo Moppiililla on useita tavoitteita. Kuten vähentää asukkaiden liikkumisen tarvetta ja sitä, että jokaista palvelua varten on oltava eri toimipiste. Kun palvelut tuodaan lähelle ja vähentää liikkumiseen kulutettavaa aikaa, itselle ja perheelle on käytettävissä enemmän aikaa. Moppiili pyrkii myös parantamaan elämisen laatua maaseudulla sekä edistämään lähiruokatuotannon toimintamahdollisuuksia, erityisesti pienten tuottajien osalta. Yhtenä tavoitteista onkin ruuan verkko-ostamisen markkinointi. Näin myös liikenteestä syntyvä ilmastokuorma vähenee. Jatkossa yrittäjävetoisten Moppiili-autojen ketju Liiketoiminnallisesti nyt pilotoitavasta Moppiilista on syntymässä seudullisten yrittäjävetoisten yritysten ketju. Palvelukonseptissa nykyajan tehokas tekniikka yhdistyy samanaikaisesti sympaattiseen ja retroon kokonaisuuteen. Pilotointivaiheen jälkeen monipalveluauto Moppiili aloittaa säännöllisen toiminnan, jolloin sekä kirjastossa koko elokuun ajan esillä olevaan valokuvanäyttelyyn Meidän koulut. Keskiviikon iltaohjelmassa muistellaan kouluaikoja opettajien ja oppilaiden kanssa kirjastossa. Lammi-viikon toimikunnan lisäksi runsas joukko talkoohenkisiä lammilaisia on mukana viikon tapahtumien järjestelyissä. Tarkemmat ajat ja tapahtumapaikat näet lähempänä viikkoa Keski-Hämeen ilmoituksista, Hämeenlinnan kaupungin kotisivuilta ja paikallisten pankkien ja kauppojen ilmoitustauluilta. Toivotan teidät kaikki tervetulleiksi tapahtumiin! Toimikunnan puolesta TARJA MATTILA se pysähtyy ennalta sovituissa ja ilmoitetuissa paikoissa vakioreitillään maanantaista torstaihin. Erilaisia reittivaihtoehtoja kokeillaan kesän 2012 aikana, ja niistä ilmoitetaan niin sanomalehdissä kuin muissakin medioissa. Yhden päivän aikana autolla on kahdesta kolmeen pysähtymispaikkaa. Moppiilin kuljettaja on aina asiakaspalvelijan apuna. Älytekstiviestit osaksi palveluiden tuottamista Nopeiden tietoliikenneyhteyksien saamiseen kaikkiin Kanta- Hämeen kolkkiin on vielä matkaa eivätkä kaikki asukkaat edes halua jatkuvasti olla internetin äärellä. Moppiilin ja ruuan verkkokaupan teknologisissa suunnitelmissa siintääkin ns. älytekstiviestien käyttäminen. Tästä voisi olla esimerkkinä kesäasukas, joka on luonut itsestään profiilin ja ilmoittanut olevansa kiinnostunut muikuista. Kalastajan saadessa hyvän saaliin asukas saa tekstiviestin, johon vastaamalla hän ostaa erän tuotetta, jonka voi noutaa toimituspisteestä, esim. kylätalolta tai -kaupasta. Myrskysään jälkeen rekisteröitynyt kesäasukas voi saada tekstiviestin ja vastaamalla viestiin hän voi tilata mökkitalkkarin tarkastuskäynnille. Tutustu Moppiiliin ja kerro mielipiteesi Kesäkuun puolivälissä Moppiililla on ensimmäinen koeajokiertue Hämeen kylissä. Auton voi bongata Hämeenlinnan torin lisäksi sen kulkiessa Tuulokseen, Kalvolaan ja Turenkiin. Bongaa Moppiili ja tule kertomaan mitä palveluita sinä haluaisit tuotavan lähelle Teitä! ESA SALOKORPI monipalveluauto Moppiili gsm esa.salokorpi@salokorpi.com