Paimio-Seuran lausunto Kiirulanpuiston asemakaavan kaavaluonnoksesta A) FAKTOJA / HUOMIOITA KIIRULANPUISTON ASEMAKAAVALUONNOKSESTA

Transkriptio

1

2

3 Paimion ympäristölautakunta PL Paimio Paimio-Seuran lausunto Kiirulanpuiston asemakaavan kaavaluonnoksesta Paimio-Seura tekee Kiirulanpuiston kaavaluonnoksesta A) huomionsa ja antaa B) mielipiteensä siitä. Lausunnossaamme syvennytään erityisesti yhdistyksen toimialaan kuuluviin asioihin; niitä ovat mm. esihistoria, historia nykypäivään asti, rakennushistoria, perinteinen maankäyttö ja henkilöhistoria sekä tärkeänä osana asukkaiden viihtyisyys. Kiirulanpuisto alueineen kantaa piirteitä ja muistoja esim. Lautelan tilasta, vanhasta tiereitistä, luonnonparantolasta sekä merkittävän paimiolaisen teollisuusvaikuttajan Jukka Lähteenmäen arvoista: modernia arkkitehtuuria edustava huvila puistopihan keskellä, arkeologisten arvojen kunnioittaminen ja esiintuonti sekä puulajipuisto, arboretum. Alueella on lisäksi tärkeitä yhteisöllisiä luonto- ja virkistysarvoja. A) FAKTOJA / HUOMIOITA KIIRULANPUISTON ASEMAKAAVALUONNOKSESTA 1) KAAVALUONNOKSEN POHJOISPUOLIKKAAN MAANKÄYTÖN LUONNE Kaava-alueen pohjoispuolikas on varsin tiivis. Jukka Lähteenmäki teetti ennen poismenoaan maankäytön idealuonnoksen, joka käsitti juuri tuon rakentamattoman pohjoispuolikkaan: siinä oli 5 pientalotonttia. Lähtökohtana oli arboretumin säilyttäminen. Nyt tuolle samalle alueelle on merkitty 13 tonttia. 2) YHTEYS VL-ALUEELLE Alueen itäkärjen kallio-metsäalue on jo vanhastaan asukkaiden käyttämä suosittu ulkoilualue. Kaavassa ei ole selkeää ja luontevaa viheryhteyttä Sähköyhtiöntien kevyen liikenteen reitiltä VL-alueelle, vain kapea mutkitteleva viherkaistale pitkin kaava-alueen reunaa. 3) POIKKEAMINEN OYK.STA Oikeusvaikutteisen osayleiskaavan (OYK) mukaiselle VL-alueelle ulottuu kahden asuintalon tontit (liite 1). Asiasta ei ole mainintaa selostuksessa. VL-alueelle merkittyjen rakennusten sallittu korkeus on sitä paitsi ns. jyrkän rinteen ratkaisu, vaikka ne on merkitty kallioalueen alapuolelle kohtaan, jossa maasto on jo loivaa. 4) PUULAJIPUISTON KOHTALO Jukka Lähteenmen kantavana ideana oli lammen ympärille ja aina alueen pohjoisrajalle asti ulottuva kunnianhimoinen arboretum, jonka lajit hän valitsi tutustumisretkien ja asiantuntijoiden avulla. Se on merkitty pääosaltaan omakotitonteiksi. Puulajipuiston yksilöt on istutettu parikymmentä vuotta sitten, joten ne ovat jo kunnollisen kokoisia puuyksilöitä. Kaavaluonnoksen mukaisesti toimien puulajipuisto hävitetään. 5) ARKEOLOGISESTI HERKKÄ ALUE Alue on arkeologisesti herkkää. Se on osa esihistoriallisen ajan aktiivisen toiminnan vyöhykettä, joka kiinteiden muinaisjäännösten ja irtolöytöjen mukaan ulottuu vähintään Spurilan kalmistosta Toispuolojannummelle asti. 6) VANHA TIEREITTI Alueen halki kulkee vanha myllytiereitti, joka jatkuu nykyisin Myllytienä. Vanhat kulkureitit ovat tärkeä osa alueen identiteettiä ja maisemahistoriaa. Sitä ei ole otettu huomioon. 7) SELOSTUKSEN PUUTTEET Selostus on niukka ja siitä puuttuu paikallistieto: esimerkiksi arboretumia ei ole mainittu saati painotettu, ei selostuksessa eikä maisemaselvityksessä. Pohjatiedot rakennuskannasta on esitetty osin virheellisesti, osin harhaanjohtavasti (liite 2). Vanhaa tiereittiä ei ole mainittu. Alueen mahdollista erityisarvoa löytymättömän arkeologisen aineiston osalta ei myöskään tuoda selostuksessa esiin. OYK:sta poikkeamista ei ole mainittu: selostuksessa on ainoastaan toteamus OYK:sta sekä OYK-karttaote ilman kommentteja. 8) VIRANOMAISLAUSUNTOJA EI OLE PYYDETTY Viranomaisneuvottelun pöytäkirjassa todetaan: "Kaavaluonnos lähetetään viranomaisille lausunnolle kaavan nähtävilläoloaikana." Sama asia todetaan OAS:ssa. (Liite 3) Kaavaluonnosta ei ole vielä lähetetty viranomaisille.

4 B) ESITYKSET / MIELIPITEET KIIRULANPUISTON KAAVALUONNOKSESTA 1) KAAVALUONNOKSEN POHJOISPUOLIKKAAN TIIVIYTTÄ KEVENNETÄÄN Kaavaa kevennetään vähentämällä rakennuspaikkoja ja lisäämällä puistoaluetta. 2) YHTEYS VL-ALUEELLE LUODAAN Kaavassa turvataan kunnollinen virkistysreitti, joka johtaa VL-alueelle suoraan Sähköyhtiöntien kevyen liikenteen reitiltä lammen sivuitse. Viheryhteys on selkeä vyöhyke myös visuaalisesti, niin että lampi ympäristöineen, metsärinne ja kalliolaki yhdessä muodostavat viheraluekokonaisuuden. 3) LUONNOKSEN VL-ALUE PALAUTETAAN OYK:N MUKAISEKSI OYK:n VL-alueelle osoitetut tontit poistetaan ja noudatetaan vähintäänkin OYK:n mukaista linjausta vielä parempi olisi, jos metsäinen lähivirkistysalue ulotettaisiin OYK:n minimimerkintää laajemmaksi. 4) PUULAJIPUISTO NOSTETAAN SILLE KUULUVAAN ARVOONSA Arboretumin istutussuunnitelma ja lajisto selvitetään, ja tämä parikymmenvuotias puulajipuisto otetaan huomioon kaavoituksessa muodostamalla se VL-alueeksi. 5) ARKEOLOGINEN HERKKYYS OTETAAN HUOMIOON Otetaan huomioon, että ollaan potentiaalisella arkeologisella löytöalueella. Yksi mahdollisuus on hyödyntää metallinilmaisinharrastajia alueen tutkimisessa ennen rakentamista. 6) VANHA TIEREITTI SÄILYTETÄÄN Vaikka vanha tiereitti ei ole yleisessä käytössä, reittiä ei turmella eikä hävitetä maansiirroin, istutuksin tai rakennusmassoin. 7) SELOSTUS KORJATAAN JA TÄYDENNETÄÄN Selostus korjataan ja täydennetään mm. arboretumin, rakennuskannan (liite 2) ja vanhan tiereitin osalta. 8) KAAVALUONNOKSESTA PYYDETÄÄN LAUSUNTO VIRANOMAISILTA Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunto viranomaisilta, ennen kuin sen käsittelyä jatketaan. Selostuksessa todetaan, että "Rakennuksiin ei kohdistu erityisiä suojelutarpeita." Paimio-Seuran mielestä rakennuksien arvoa pitää pohtia: rakennuksiin kohdistuu vähintään paikallisia suojelutarpeita. Paimio-Seura tutkii vielä omalta osaltaan arboretumin taustaa, vaiheita, lajistoa yms. ja toimittaa saamansa tiedot kaupungille välittömästi ne saatuaan. Paimiossa Paimio-Seura ry Viri Teppo-Pärnä varapuheenjohtaja Anne Savolainen sihteeri Pyydämme lähettämään vastineen osoitteeseen Viri Teppo-Pärnä Pappilantie Paimio Liitteet: Liite 1: Tarkastelu / osayleiskaavan suhde Kiirulanpuiston kaavaluonnokseen Liite 2: Rakennuskanta selostuksessa Liite 3: Viranomaislausuntojen ajankohta: viranomaisneuvottelun pöytäkirja, OAS

5 Liite 1 Tarkastelu / osayleiskaavan suhde Kiirulanpuiston kaavaluonnokseen Kaavaluonnos ja OYK päällekkäin Kiirulanpuiston kaavaluonnos

6 Liite 2 Rakennuskanta selostuksessa SELOSTUKSEN TEKSTIÄ, S. 5-6 "Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella on ollut vielä 1960-luvulla Luonnonmaan parantola, mikä on myöhemmässä vaiheessa purettu. Nykyisin tämä alue on hoidettua metsäaluetta, jossa on myös pieni kaivettu lampi. Alueella sijaitsee neljä erillispientaloa (omakotitaloa) sekä erillinen asuinrakennus, mikä kuuluu samaan pihapiiriin yhden erillispientalon kanssa. Samassa pihapiirissä on myös vanha talousrakennus. Alueen omakotitaloista kaksi on siirretty alueelle. (Korostus ja alleviivaus lausujan.) Rakennuksiin ei kohdistu erityisiä suojelutarpeita." KUVATEKSTIT "Kiirulanpuisto Oy:n päärakennus ja talousrakennus" "Suunnittelualueelle siirretyt asuinrakennukset" SELOSTUKSEN ALLEVIIVATUT TIEDOT OVAT PUUTTEELLISIA TAI VIRHEELLISIÄ 1) "Neljä erillispientaloa" ON OIKEASTI - kaksi Lautelan talon L:n muotoisen päärakennuksen rungosta pystytettyä rakennusta - yksi tavanomainen pientalo (kahden tontin alalla) alueen eteläreunalla - kaavasta ja selostuksesta ei selvinnyt, mikä on neljäs erillispientalo 2) "Erillinen asuinrakennus" ON OIKEASTI - Jukka Lähteenmäen mittava residenssi, moderni, 'taidemuseomainen' huvila, suunnittelijana serkku, tamperelainen arkkitehti Seppo Salvo 3) "Yksi erillispientalo" ON OIKEASTI - tallirakennus, jonka lohkokivinen alaosa sisältää varastoja ja jonka ullakkokerroksessa toimii musiikkikoulu; tienvarsimaiseman maamerkki 4) "Vanha talousrakennus" ON OIKEASTI - lohkokivinen Lautelan talon kivinavetta Kuvateksteissäkin on epäloogisuutta: "Kiirulanpuisto Oy:n päärakennus" on em. "erillinen asuinrakennus", ja "talousrakennus" onkin em. "vanha talousrakennus", siis kivinavetta. Sekä tekstissä että kuvatekstissä mainitut 'siirretyt rakennukset' on koottu paikalla sijainneen Lautelan vanhan päärakennuksen rungosta, eikä niitä ole siis "siirretty alueelle".

7 Liite 3 Viranomaislausuntojen ajankohta: viranomaisneuvottelun pöytäkirja, OAS Ote kaavaluonnosaineistossa olevasta viranomaisneuvottelun pöytäkirjasta: "PAIMION KAUPUNGIN KIIRULANPUISTON ASEMAKAAVA Viranomaisneuvottelu Aika , klo Nosto Consulting Oy (...) 4. Sovitut toimenpiteet Kaavaluonnos lähetetään viranomaisille lausunnolle kaavan nähtävilläoloaikana." Ote osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS): Suunnittelutyön kulku Vaihe Tiedottaminen Osallistuminen Valmistelumateriaali Kirje maanomistajille, Mielipiteet kaupunkiin (kaavaluonnos) ilmoitus virallisessa tai kaavan laatijalle ilmoituslehdessä, nähtävillä 14 vrk kaupungin ilmoitustaululla ja internetissä Lausuntopyyntö viranomaisille

8 Paimion ympäristölautakunta Juha Suominen LIITEKOKONAISUUS / KIIRULANPUISTON PUULAJIPUISTO ELI ARBORETUM Oheinen liitekokonaisuus liittyy Paimio-Seuran mielipiteeseen Kiirulanpuiston kaavaluonnoksesta. Mielipide on jätetty sisään kaavaluonnoksen esilläoloaikana ja päivätty Liitekokonaisuus täydentää mielipiteen viimeistä kappaletta: "Paimio-Seura tutkii vielä omalta osaltaan arboretumin taustaa, vaiheita, lajistoa yms. ja toimittaa saamansa tiedot kaupungille välittömästi ne saatuaan." Liitekokonaisuuteen kuuluu kolme liitettä - Alkuperäinen kuitti puulajipuistoa varten tehdyistä taimihankinnoista, 1992, pdf. (Nimet latinaksi.) - Mustilan arboretumin toiminnanjohtajan Jukka Reinikaisen muistikuvia taimihankinnoista, meili. (Nimet myös suomeksi.) - Puulajipuiston istuttajan Lassi Mäkisen muistikuvia puiston perustamisesta, muistiinpanot puhelinkeskustelusta. Liitekokonaisuus kertoo tavoitteellisesta työstä arboretumin laatimiseksi. Oletettavasti puulajit löytyvät yhä alueelta. Luontopalvelu Kraakun tekemässä Luontoselvityksessä on alueella huomattu seuraavat Mustilalistoihin liittyvät puut: - kuvio 2 - "jalavia" (pitäisi olla: kynäjalavia) ja "tammia" - kuvio 3 - "pihtoja" (Mustila-listasta löytyy kolme pihtalajia). Mustila-listoissa nimikkeitä on kaikkiaan 14. Paimiossa Viri Teppo-Pärnä, vpj Johanna Marttila, sihteeri

9

10 Jukka Reinikainen on Elimäellä toimivan Mustila arboretumin toiminnanjohtaja Alla hänen meilinsä, joka koskee puulajipuiston syntyä Kiirulanpuiston alueelle Alkuperäinen viesti Lähettäjä: "arboretum mustila" Lähetetty: :18 Aihe: VS: [Muu kysymys] Historiaa... Hei Löysin penkomisen jälkeen taimilaskun. Päivätty Ohessa kooste ostetuista taimista. Minulla on toki myös originelli lasku latinalaisin nimin. Minulla on hämärä muistikuva että seuraavan vuonna mahdollisesti toimitettiin pieni erä suunnitelmaan kuuluneita puuttuvia lehtipuita lähinnä saarnea ja vuorijalavaa. Niitä varmaankin kasvaa siellä. Samalla laskulla toimitimme myös 390 kpl metrisiä Tubex- suojaputkia lehtipuiden suojaamiseen lähinnä rusakoilta. Kuten sanoin, istutukset toteutti toinen taho. Olen käynyt siellä pariin-kolmeen otteeseen 1990-luvun lopussa ja luvulla ja havainnoinut silmävaraisesti istutusten menestymistä ja kasvua. Useimmat näistä lyhyistä käynneistä tein Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa osana Jalopuiden kasvatusta käsittelevää opintoretkeä Etelä- ja Lounais-Suomessa. Ainakin yhden kerran tapasin myös Jukan paikan päällä. 550 kpl tammi Quercus robur 300 kynäjalava Ulmus laevis 5 Jalopähkinät Juglans sp. 60 Japaninsiipipähkinä Pterocarua rhoifolia 5 Surukuusi Picea abies pendula 240 Douglaskuusi Pseudotsuga menziesii 130 Lännenhemlokki Tsuga heterophylla 20 Japaninhemlokki Tsuga diversifolia 100 Koreanpihta Abies koreana 150 Purppurapihta Abies amabilis 100 Pihta-hybridit Abies sp. 4 Amurinkorkkipuu Phellodendron amurense 10 Japaninkorkkipuu Phelodendron japonicum 10 Mustakuusi Picea mariana Toivottavasti näistä tiedoista on apua Terveisin Jukka Reinikainen

11 Puhelinkeskustelu maisema- ja puutarhatoimijan Lassi Mäkisen kanssa Muistiin merkitsi Viri Teppo-Pärnä Lassi Mäkinen Mäkisen paimiolaisesta puutarha-perheyrityksestä oli paljon tekemisissä puulajipuiston kanssa. Taimet, alkujaan aivan pienet, haettiin keväällä 1992 kuorma-autolla Mustilan arbretumista Elimäeltä, hakijoina Jukka Lähteenmäki ja Lassi Mäkinen. Taimimäärä oli todella mittava. Niistä oletettiin jäävän lopullisesti jäljelle suunnilleen neljännes. Alueesta oli olemassa suunnitelma karttoineen, jonka mukaan taimet tilattiin ja istutettiin. Mäkinen ei muista suunnittelijaa, joka ei ollut täältä päin, ehkä Helsingistä?; mutta häntä odoteltiin tuolloin Kanadasta tulevaksi. Lammen kanssa tehtiin paljon töitä, mm. tyhjennettiin ja ruopattiin kerran. Tampereen Maa ja Vesi suunnitteli sitten veden kiertojärjestelmän suodatinsysteemeineen. Mäkinen teki puupuiston kanssa töitä alkuaikoina vuosittain. Taimia suojaavien putkien piti hajota itsestään, mutta näin ei käynyt käytännössä, ja niitä jouduttiin siis poistamaan. Jukka Lähteenmäen viimeisinä elinvuosina töitä puistossa ei juuri tehty, vaan Jukka Lähteenmäki lähinnä nautti alueesta ja seurasi sen puiden kasvua. Jukka Lähteenmäellä oli kauaskantoinen ajatus puulajipuistosta: se jää hänen jälkeensä ikään kuin hänen kädenjäljekseen Paimiossa, muistoksi ja myös iloksi ohikulkijoille.