KOMPPANIA JA TULIPATTERI PIENOISYHTEISKUNTINA. Sotilassosiologinen tutkielma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOMPPANIA JA TULIPATTERI PIENOISYHTEISKUNTINA. Sotilassosiologinen tutkielma"

Transkriptio

1 KOMPPANIA JA TULIPATTERI PIENOISYHTEISKUNTINA Sotilassosiologinen tutkielma Suomalainen yhteiskunta-kurssin korvaava essee Turun yliopisto Sosiologian laitos Mikko Pennanen Heinäkuu 1997

2 1. Johdanto Armeija sosiaalisena instituutiona Sotilassosiologian tutkimustraditio Yhdysvaltalainen tutkimusperinne Suomalainen tutkimustraditio Knut Pippingin konekiväärikomppania Komppanian organisaatio Komppanian sosiaaliset ryhmä Arvoryhmät Sotilaalliset ryhmä Paikalliset ryhmät Ikäryhmät Komppanian kotiseuturyhmät Pakkiporuka Virallisten ja epävirallisten normien noudattaminen Komppanian miesten rohkeus Suhtautuminen omaan ja valtion omaisuuteen Alkoholi ja suhtautuminen vastakkaiseen sukupuoleen Alkoholin käytt Naiset ja seksuaalisuus Miesten suhde uskontoon ja taikauskoon sekä muut harrastukset Kuri Avuliaisuus Komppanian asenteet ulkopuolisiin Muita sotilasyhteisön sosiaalista elämää koskevia tutkimuksia Korean sodan kiväärikomppania Vietnamin jalkaväen kiinteys Rauhanajan sotilasyhteisö pienoisyhteiskuntana: 2./SatTR/TykPR Satakunnan tykistörykmentti SatTR:n 2. patteri Patterin kokoonpano ja fyysisen ympäristö Saapumiserä 1/ Patterin miesten koostumus kotiseudun mukaan Patterin miesten koostumus iän ja koulutuksen mukaan Patterin sosiaaliset ryhmät Arvoryhmät Suhde kantahenkilökunnan edustajiin Suhde varusmiesesimiehiin Ikäryhmät Sotilaalliset ryhmä Jaokse Tupa Tykkiryhmä Epäviralliset ryhmät... 54

3 7. 4. Miesten asenteet muihin yksikköihin Esikuntapatteri ja komennusmiehet Muut joukko-osastot Virallisten ja epävirallisten normien noudattaminen Suhtautuminen virallisiin normeihin Suhtautuminen omaan ja valtion omaisuuteen Päihteet ja vastakkainen sukupuoli Uskonto ja taikausko Avuliaisuus Vapaa-ajan vietto ja miesten tulevaisuudensuunnitelma Patterin toimintatapoj Aamu- ja iltatoimet sekä siivouspalvel Marss Maastoharjoitukset Loppupäätelmiä Lähteet... 77

4 1 1. Johdanto Tarkastelen tässä tutkielmassa armeijan miehistön palveluksen perusyksikköä, komppaniaa ja tulipatteria osana Suomalaista yhteiskuntaa. Työ on miesten välisten sosiaalisten suhteiden ja sosiaalisen toiminnan sekä "sotilaan" arkipäivän kuvausta. Vertailen työssä kahden eri ajankohdan sosiaalista yhteisöä, sota-ajan konekiväärikomppaniaa ja toisaalta rauhan ajan tykistön tulipatteria. Näiden eri yksiköiden vertaileminen ei ehkä ensiajatukselta tunnu mielekkäältä, koska sota-ajan yksikön miehet ovat osaltaan eläneet aivan erilaisessa maailmassa kuin rauhanajan sotilaat. Sota-ajan sotilaat ovat koko palveluksensa ajan olleet alttiita monille vaaroille ja ovat eläneet jatkuvan psyykkisen paineen alla. He eivät ole myöskään tietäneet, kuinka kauan heidän komennuksensa (ts. so a) kestää. Rauhanajan varusmiehet sen sijaan palveleva puolustusvoimissa tietyn ajanjakson, jonka jälkeen he kotiutuvat, ts. siirtyvät reserviin odottamaan mahdollista komennusta kertausharjoituksiin tai maan turvallisuuden niin vaatiessa tarttumaan aseisiin ja puolustamaan maataan. Edellä todetuista tosiasioista huolimatta näiden kahden poikkeavan sosiaalisen maailman vertailu ja kuvailu on kuitenkin mielestäni mielenkiintoista, koska täten huomaamme, että tietyt sotilasyhteisön toiminnan sosiaaliset mallit ja tavat eivät ole juuri muuttuneet. Vertailun kohteena ovat Knut Pippingin (Pipping 1947, 25) sodan aikana palvelema kahdennentoista jalkaväkirykmentin toisen pataljoonan toinen konekiväärikomppania (2. KKK/JR12) ja Tykistöprikaatin Satakunnan tykistörykmentin toinen tulipatteri (2./SatTR/TyKPR), jossa itse suoritin varusmiespalveluksen välisenä aikana (yht. 8 kk.). 2. Armeija sosiaalisena instituutiona Sotilasorganisaatio poikkeaa varsin paljon muista yhteiskunnan instituutioista. Yksi sotilasorganisaation näkyv mmistä piirteistä on sen hierarkkisuus. Sotilasorganisaatiota voidaan kutsua ns. pyramidiorganisaatioksi, jossa käskeminen tapahtuu ylhäältä alaspäin. Vallankäyttöä leimaa sen ehdottomuus ja pakollisuus, jota tuetaan sotilaallisen kurin käsitteellä. (Lähdesmäki 1993, 2.) Janowitzin mukaan sotilaallinen auktoriteetti perustuu dominointiin, jonka pohjalta käyttäytymistä ohjataan tarkoin normein. Normit sisältävät käsityksen halutusta käyttäytymisestä.

5 2 Dominointiin liitetään erilaisia uhkia ja negatiivisia sanktioita, joiden avulla halutaan varmistaa se, että kaikki yhteisön jäsenet noudattavat säädettyjä virallisia normeja. Normien noudattaminen johtaa mekaaniseen käyttäytymiseen. (Janowitz 1974, 59.) Esim. yleisessä palvelusohjesäännössä on määrätty hyvin tarkoin siitä, minkälaista käyttäytymistä sotilaalta edellytetään eri tilante issa (kuten esim. asioitaessa toimistossa, tervehtiminen, esimiehen puhuttelu, ilmoituksen teko, pukeutuminen, liikkuminen kasarmialueella). Tätä toimintaa opetetaan ja harjoitetaan uusille sotilasorganisaation jäsenille heidän tultuaan organisaation jäseneksi (vrt. toimistokäyttäytymisen oppitunnit). Yleispiirteenä voidaan sanoa, että palvelusohjesääntö edellyttää sotilaalta ehdotonta kuuliaisuutta ja esimiehen käskyn noudattamista. Yleinen palvelusohjesääntö sisältää myös erilaisia rangaistuksia, joita määrätään sotilasyhteisön jäsenelle, joka ei noudata säädettyjä normeja. Varsinaisista sotilasrikoksista on puolestaan säädetty rikoslain 45-luvussa. Varusmiehet ovat koko palvelusaikansa tämän luvun säädösten alaisia. Sotilasorganisaatio muistuttaa pitkälti ns. totaa ista pakko-organisaatiota. Sotilasorganisaatio ei ole kuriltaan ja säätelyiltään verrattavissa keskitysleiriin, mutta se on kuitenkin huomattavasti esim. autoritaarista sisäoppilaitosta ankarampi. Sotilasorganisaation totaalisuudesta on esimerkkinä se, että organisaatio hallitsee lähes kaikkea sosiaalisen elämän toimintoja. Sotilaallisen elämän standardointia kuvaa hyvin mm se, että organisaatiossa kaikkia toimintoja va rten on laadittu tarkka suunnitelma. Organisaatio mm. määr ttää ajankäytön sekä sen, milloin tietyt määrätyt tehtävät on suoritettava. Sotilasorganisaatio eroaa monista muista organisaatioista myös siinä, että sotilasyhteisössä kaikki tehtävät suoritetaan ja opitaan ryhmässä (Lähdesmäki 1993, 2-3). Täten virallinen sotilasorganisaatio pyrkii sotilaiden oman henkilökohtaisen minuuden häivyttämiseen ja sen riistämiseen. Aikaisemmin sotilasyhteisölle oli tyypillistä myös se, että sen jäseninä oli ainoastaan miehiä. Tosin nykyäänkin naiset muodostavat varsin pienen vähemmistön varusmiehistä, eikä naisia kouluteta kaikissa varuskunnissa. Sotilaallinen elämä on Janowitzin mukaan korostetusti institutionalisoitua elämää (Janowitz 1974, 43). Erving Goffman jakaa totalitaariset laitokset viiteen eri luokaan. Ensimmäisen luokan muodostava sellaiset laitokset, joissa asuvat henkilöt eivät pysty huolehtimaan itsestään, mutta ovat yhteiskunnalle vaarattomia (esim. vanhainkodit). Toisen luokan muodostavat laitokset, joissa pidetään henkilöitä, jotka eivät pysty huolehtimaan itsestään, mutta ovat yhteiskunnalle jotenkin vaarallisia. Tällaisia laitoksia ovat mm. mielisairaalat. Kolmannen luokan muodostavat laitokset, joihin eristetään tarkoituksella yhteiskunnalle vaarallisia henkilöitä. Näiden laitoksien tehtävänä ei ole

6 3 huolehtia varsinaisesti sen asukkaiden hyvinvoinnista. Tällaisia laitoksia ovat mm. vankilat, vankimielisairaalat sekä keskitysleirit. Neljäntenä Goffman mainitsee laitokset, jotka on perustettu jonkin tietyn tehtävän tehokasta suorittamista varten. Armeija ja kasarmit kuuluvat tähän luokkaan. Viidennen luokan muodostavat erilaiset suljetut laitokset, joiden tehtävänä on ihmisten eristäminen ulkomaailmasta. Näihin laitoksiin hakeudutaan kuitenkin yleensä vapaaehtoisesti. Näitä laitoksia ovat lähinnä luostarit sekä muut erilaiset uskonnolliset yhteisöt, kuten esim. pappisseminaarit, joissa oppilailta vaaditaan omistautumista jotakin tiettyä tehtävää, kuten jumalan palvomista varten. (Goffman 1969, 6). Goffmanin mukaan totaalisille laitoksille on tyypillistä se, että ne murtavat nyky-yhteiskunnalle tyypillisen arkielämän mallin, jossa yksilö nukkuu, huvittelee ja työskentelee eri paikoissa, eri osallistujien ja eri auktoriteettien alaisuudessa ilman erityistä etukäteissuunnitelmaa. Totaalisissa laitoksissa nämä edellä kuvatut arkielämän toiminnot tapahtuva yhdessä ja samassa paikassa yhden ainoan auktoriteetin alaisuudessa. Laitoksen asukkaiden päivärutiinit suoritetaan myös kokonaisuudessaan suuren ryhmän välittömässä seurassa, ja jokaista laitoksen jäsentä kohdellaan samalla tavalla. Päivärutiinien kaikki vaiheet ovat myös tarkoin määrätyt ja ne noudattavat yleensä tiukkaa, ennalta määrättyä aikataulua. Näiden päivärutiinien to ntaa ohjataan ja valvotaan tarkoin henkilökunnan toimesta. Toimet myös noudattavat tiettyä yhtä ainoaa rationaalista suunnitelmaa, jonka katsotaan toteuttavan laitoksen virallisia päämääriä. (Goffman 1969, 9) Totaalisille laitoksille on ominaista myös selkeä e rotus laitoksen asukkaiden ja henkilökunnan välillä. Usein näiden kahden ryhmän välinen sosiaalinen kanssakäyminen on säädeltyä ja muodollista. Keskustelu käydään myös tiettyä, säädeltyä tapaa käyttäen. Yleensä laitoksen asukkaiden on sosiaalisessa interaktiossa laitoksen henkilökunnan kanssa käytettävä verbaalisen kuuliaisuuden akteja, kuten kutsua toista henkilöä "herraksi" tai "rouvaksi". Vuorovaikutuksen lisäksi säädellään myös tiedon kulkua, erityisesti asukkaita koskevien suunnitelmien osalta. Henkilöille ei yleensä kerrota heitä itseään koskevista asioista. (Goffman 1969, 9-10, 20.) Totaaliset laitokset on yleensä fyysisesti sijoitettu maantieteellisesti syrjäisille alueille, tai ne on muuten aidattu tai eristetty muusta ympäröivästä maailmasta aidoin tai muurein. Laitokset muodostavat usein oman pienoiskaupunkinsa, joissa on esim. oma sairaala, ruokala, pesulalaitos, ym. Totaaliseen laitokseen tulevat uudet henkilöt alistetaan yleensä ensimmäiseksi nöyryyttäviin sisäänkirjoitusmenoihin, joissa heiltä saatetaan esim. takavarikoida tai kieltää oman henkilökohtaisen

7 4 omaisuuden, kuten omien vaatteiden käyttö. Asukkaiden on yleensä käytettäv ä laitoksen antamia ja säätämiä univormuja, jotka ovat yleensä siviilivaatetuksesta poikkeavaa mallia sekä usein huonolaatuisia ja huonosti istuvia. Omien tavaroiden poisl ovuttamisella on symbolinen merkitys, asukas luovuttaa samalla pois oman minuutensa. (Goffman 1969, 18.) Laitoksille on myös yleistä se, että kuka tahansa laitoksen henkilökuntaan kuuluva voi ojentaa sellaista laitosasukkia, joka ei suostu noudattamaan laitoksen sääntö ä. Tällä halutaan varmistaa se, että sääntöjen rikko sta seuraa myös sanktio erittäin suurella varmuudella. Tämä saattaa johtaa tilanteeseen, jossa asukkaat joutuvat koko ajan tarkkailemaan toimintaansa sekä sitä, että he eivä riko jotakin sääntöä. Usein asukkaat elävät ja kuvan konkreettisen pelon ja psyykkisen paineen alla. (Goffman 1969, 34.) Goffmanin tunnusmerkit totaalisesta laitokses a kuvaavat hyvin armeijan sosiaalisen elämän kulkua. Armeijassa sotilaat majoitetaan tupiin, joissa asuu yleensä 8-12 miestä. Joissakin kasarmeissa joudutaan joskus majoittamaan samaan tupaan jopa miestä, va ikka se olisikin alkuperäisesti tarkoitettu vain kahdeksalle miehelle. Ahtauden vuoksi miehet joutuvat yleensä nukkumaan kerrossängyissä kahdessa tasossa. Leireillä ja maastoharjoituksessa majoitus on järjestetty joko sissitai puolijoukkuetelttoihin, joihin mahtuu noin 6-16 miestä. Tuvissa on yleensä erittäin vähän tilaa varusteille ja omille tavaroille. Käytännössä ainoan "yksityisalueen" muodostaa kaappi, johon tulee mahduttaa kaikki armeijan jakamat varusteet. Tuvissa ei yleensä ole verhoja eikä kunnollista ilmastointia. Sotilasyhteisössä kaikki toiminta on määrätty herätystä, ruokailua ja nukkumaanmenoa myöten tarkasti kellonajoin. Herätys suoritetaan yleensä klo , jota seuraavat aamutoimet, jotka voivat olla johdetut tai vapaat. Aamutoimia seuraa aamiainen, jonka ajankohta vaihtelee yksiköittäin. Aamiaiselle mennään muodossa, ja joukkue moitetaan ruokalan edessä päivystävälle upseerille, mikäli hän on paikalla. Varsinainen palvelus alkaa aamiaisen jälkeen yleensä noin Tätä seuraa lounas noin klo Iltapäivän palvelus jatkuu yleensä ruokailun jälkeen noin klo Tätä seuraa yleensä käskynjako ja päivällinen yksiköstä riippuen noin. klo Varsinainen palvelus päättyy päivälliseen, jonka jälkeen alkaa vapaa-aika, jolla saa esim. käydä sotilaskodissa tai klo lähtien lähteä iltalomalle (varu skuntavapaalle). Palvelus alkaa uudelleen klo , jolloin järjestetään vahvuudentarkastus, jossa katsotaan, että kaikki yksikön jäsenet ovat paikalla. Tätä seuraavat iltatoimet (vapaat/ohjatut). Iltatoimien jälkeen saa mennä nukkumaan, tai ilmoittautua tv-

8 5 ja lukuvapaalle, joka tarkoittaa sitä, että voi katsoa tv-huoneessa (yleensä yksikön luokkahuone) televisiota tai lukea omia kirjoja tai lehtiä. Hiljaisuus yksikössä julistetaan yleensä klo , jonka jälkeen yksikön käytävällä ei saa liikkua ennen klo Ohjelman toteutumisesta vastaa yksikön päivystäjä, jolla on lisäksi kaksi alaista (apupäivystäjää, "apupässiä"). Armeijaan astuu vuosittain uusia jäseniä, ts. alokkaita noin kaksi kertaa vuodessa. Alokkaiden tullessa kasarmille heidät aluksi "sisäänkirjoitetaan" yhteisöön. Yhtenä ensimmäisenä asiana uude jäsenet joutuvat luopumaan omista vaatteistaan ja ylimääräisistä siviilivarusteista, jotka eivät mahdu kaapin pieneen siviililokerikkoon. Usein alokkaiden vaatetus on varsin ankeaa, koska varusvarastolla ei yleensä kysytä kokoja, vaan miesten käsketään vaihtavan sopimattomia v aatteita keskenään tuvan toisten miesten kanssa. Miehistön palvelusasu on myös usein ankea siksi, että rivimiehet eivät saa palveluspukuunsa yleensä mitään merkkejä, jotka kertoisivat koulutushaarasta tai yksiköstä. Yleensä miehet, jotka joutuvat olemaan enemmän "esillä", kuten komennuksilla, ta jotka palvelevat kirjureina tai lähetteinä, saavat muita paremmat varusteet. Eri vaatteiden käytöstä on annettu yksityiskohtaisia ohjeita (esim. käskynjaolle täytyy vaihtaa aina palveluspuku), ja joukon tulee aina näyttää yhtenäiseltä (esim. kaikilla täytyy olla samanlainen vyö). Liikuttaessa esim. yksikön käytävällä tulee olla aina sotilaallisesti pukeutunut (esim. vessassa tai naapurituvassa ei saa käydä paita päällä, vaan päällä tulee olla takki, majoitustuvassa on aina pidettävä jalassa kenkiä). Sotilasyhteisö on jakautunut hierarkisesti eri arvoisiin henkilöihin. Varsinaisen henkilökunnan muodostavat palkkatyötä tekevä kantahenkilökunta, joka muodostuu upseereista (korkeakoulututkinto) ja toimiupseereista (opistotason tutkinto). "Henkilökuntaan" voi myös osaltaan lukea ryhmänjohtajat (upseerikokelaat, aliupseerit), jotka ovat itse asevelvollisuuttaan suorittavia varusmiehiä, mutta ovat saaneet ryhmänjohtajakoulutuksen. He ovat tällä perusteella esimiesasemassa mu hin varusmiehiin. Muiden varusmiesten tulee esimiehiä ts. kantahenkilökuntaa tai ryhmänjohtajia puhuteltaessa käyttää muodollista kieltä, eli kutsua toista sotilasarvolla, jota edeltää kunnioitusta kuvaava sana "herra" ja mainita sanoa oma arvonsa ja sukunimensä. (esim. Herra alikersantti, alokas/tykkimies/jääkäri/lentosotamies N.N). Miehistön tulee myös aina tervehtiä ylempiarvoisia sotilashenkilöitä ja pyytää lupa muodon ohittamiseen. Miesten on myös aina ilmoitettava päivystäjälle, mihin he ovat menossa ja mistä ovat tulosta. Miesten tulee myös huutaa "huomio", jos tupaan tulee ylempiarvoisia sotilashenkilöitä, ja tehdä heille ns. tupailmoitus. Jokaisella ylempiarvoisella sotilashenkilöll on myös oikeus puuttua alemman henkilön toimintaan ja määrätä

9 hänelle tehtäviä, jotka henkilön tulee suorittaa ehdottomasti. Mikäli henkilö ei tehtävää suorita, rangaistaan häntä esimiehen niskoittelusta. 6 Varuskunnat sijaitsevat yleensä varsin syrjä isillä pakoilla tai mikäli ne sijaitsevat lähellä siviiliasutusta (kuten esim. Kaartin pataljoona Helsingissä Mechelininkadulla/Varsinais-Suomen ilmatorjuntarykmentti Vähä-Heikkilässä) on ne eristetty muusta asutuksesta aidoin. Muiden kuin sotilaiden ja alueella työssä olevien siviilityöntekijöiden oleskelu sotilasalueella on kielletty. Sotilasalueet muodostavat usein oman pikkukaupungin, jossa on oma sairaala ja apteekki, elokuvasali, muonituskeskus, varusvarasto ja pesula, urheiluhalli sekä sotilaskoti kirjastoineen varusmiesten vapaa-ajan rentoutumista varten. Usein varsinaisen kasarmialueen ulkopuolelle on myös rakennettu erityinen asuma-alue henkilökuntaa varten. 3. Sotilassosiologian tutkimustraditio 3.1. Yhdysvaltalainen tutkimusperinne Sotilaita ja sotilasyhteisöä on tutkittu huomattavasti vähemmän kuin muita yhteiskunnan yhteisöjä, kuten mielisairaaloita ja tehtaita (Janowitz 1974, 25). Sotilassosiologia-termi (eng. military sociology) otettiin varsinaiseen käyttöön vasta 1960-luvun alussa. Esim. vuonna 1964 järjestettiin alan ensimmäinen kansainvälinen kongressi Lontoossa. (Randell 1967, 10.) Sotilassosiologia on käytännössä kohteeltaan lähellä sotilaspsykologiaa. Useat ennen 1960-lukua tehdyt tutkimukset ovat lähinnä psykologisia tai sosiaalipsykologisia, vaikka ne sisältävätkin usein myös sotilasorganisaation ja ryhmien toiminnan kuvauksia. Ensimmäisen maailmansodan aikana tutkijat olivat kiinnostuneita erilaisista tavoista valita oikeita miehiä palvelukseen. Tämä tiesi psykologiassa mm. älykkyystestauksen alkua. Toisen maailmansodan aikana tutkijat laajensivat tarkasteluaan sotilaiden asenteiden ja taisteluhengen ja ryhmien toiminnan tutkimukseen. Erityisesti sotilassosiologian kehitykseen vaikutti Yhdysvaltojen puolustusvoimissa suoritettu käyttäytymistieteellinen koulutus. Useat amerikkalaiset sosiologian huippututkijat työskentelivät sodan aikana armeijan palveluksessa. II-maailmansodan aikana tutkijat suorittivat sotilaiden parissa mittavan kysely- ja haastattelututkimuksen, jossa kartoitettiin sotilaiden asenteita. Sodan jälkeen aineisto analysoitiin uudelleen ja tämän työn tuloksena ilmestyi vuonna 1949 moniosainen sosiologinen tutkimus "The American Soldier". Tätä teossarjaa pidetään yhä edelleenkin yhtenä sotilassosiologian perusteoksena. (Janowitz 1974, 25-25; Harinen 1992, 17; Allardt 1989, 196.)

10 7 Toisen maailmansodan jälkeen on tutkittu mm. Korean sotaan ja Vietnamin sotaan osallistuneita joukkoja. Amerikkalainen sosiologi Roger. W. Little mm. suoritti osallistuvaa havainnointia osallistumalla itse erääseen Korean sodassa mukana olleeseen kiväärikomppaniaan. Hänen tutkimuksensa käsitteli mm. primääriryhmien rakennetta ja merkitystä joukossa sekä niiden merkitystä virallisen, sotilasjohdon määrittämän organisaation kannalta. Hän havaitsi joukoissa toisaalta kahden miehen muodostamia pieniä primääriryhmiä sekä toisaalta koko joukkuetta koskevaa solidaarisuutta. Korean sodassa tutkittiin myös niitä tekijöitä, jotka erottavat ns. hyvä taistelijat huonommista taistelijoista. Tutkimuksen tulosten mukaan hyvät taistelijat olivat luonteenpiirteiltään huonoja taistelijoita emotionaalisempia, maskuliinisimpia ja keskimääräistä älykkäämpiä. (Harinen 1992, ) Sotilasjoukkoja koskeva tutkimustyö jatkui Vietnamin sodan aikana. Charles C. Moskos osallistu itse Vietnamissa jalkaväkiyksikön toimintaan. Tutkitut yhteisöt suorittivat tutkimusajankohtana lähinnä partioita. Moskos käytti tiedonkeruumenetelminään osallistuvaa havainnointia sekä vapaamuotoisia ja strukturoituja haastatteluja. (Harinen 1992, 23.) Yhdysvaltojen lisäksi sotilassosiologista tutkimusta tehdään erityisen paljon Israelin armeijassa. Israelin puolustusvoimien käyttäytymistieteiden osasto on tutkinut sotilaiden käyttäytymistä ja asenteita sekä rauhan että mm. Jom Kippur- ja Libanonin sotien aikana. Israelissa puolustusvoimien johto pitää sotilassosiologien saamia tutkimustuloksia ja tutkimusta erittäin suuressa arvossa. (Harinen 1992, 22.) 3.2. Suomalainen tutkimustraditio Suomessa sotilassosiologinen tutkimus ei ole varsin laajaa verrattuna esim. työelämän tutkimukseen. Sotilassosiologisia tutkimuksia on ilmestynyt lähinnä maanpuolustuskorkeakoulun piirissä, joka julkaisee omaa julkaisusarjaa Sotilassosiologian julkaisusarja. Upseeriliiton julkaisemassa puolitieteellisessä Sotilasaikakauslehdessä on myös julkaistu joitakin artikkeleita, jotka ova käsitelleet sotilassosiologisia kysymyksiä. Myös erilaisissa suljetuissa puolustusvoimien omassa piirissä pitämissä koulutustilaisuuksissa ja neuvottelupäivillä on käsitelty sotilassosiologiaa koskevia kysymyksiä. Varsinaisten sosiologisten artikkeleiden lisäksi julkaisussa ilmestyy jatkuvasti esim. johtamista ja motivaatiota koskevia kirjoituksia, jotka ovat kohteeltaan usein hyvin lähellä myös sosiologisia kysymyksiä. Eri artikkelit kasautuvat tosin muutamalle tutkijalle. Eniten artikkeleita on

11 luultavasti julkaissut Olli Harinen, joka on myös laatinut Ruotsalaista maanpuolustustutkimusta koskevan tiivistelmäjulkaisun (Harinen 1981). 8 Suomalaisen sotilassosiologina klassikkona voidaan pitää Knut Pippingin vuonna 1947 Åbo Akademissa julkaisemaa II-maailmansodan aikaista konekiväärikomppaniaa ja sen sosiaalisia suhteita kuvaavaa väitöskirjaa Kompaniet som samhälle: iakttagelser i ett finskt frontförband Pippingin tutkimus ilmestyi uudelleen suomeksi käännettynä vuonna (Pipping 1947, 1978.). Pippingin teos on valitettavasti jäänyt kuitenkin yksittä seksi ilmiöksi Suomalaisessa sosiologiassa. Pippingin jälkeen ei ole tietääkseni ilmestynyt sosiologisia tutkimuksia, jotka olisivat kuvannee sotilasyhteisöä ja sen sosiaalisia suhteita yhteisön sisäisestä näkökulmasta. Pippingin väitöskirja jäi ilmestyessään suurelle yleisölle tuntemattomaksi. Tämä johtui luultavasti siitä, että Pipping julkaisi tutkimuksensa Åbo Akademissa ja ruotsin kielellä, jota suurin osa suomalaisista ei 1940-luvulla osannut. Pippingin tutkimus tuli varsinaisesti esille 1950-luvun puolivälissä, jolloin Väinö Linnan kaunokirjallinen teos Tuntematon Sotilas ilmestyi. Väinö Linnan ja Knut Pippingin kuvaamat yhteisöt muistuttavat varsin suuresti toisiaan. Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan lisäksi on myös ilmestynyt useita muita sota-aikaa ja rintamaoloja koskevia teoksia, jotka ovat usein lähinnä eri joukko-osastojen historiikkeja (ks. esim. Örmark 1991). Väinö Linnan Tuntematon sotilas- teos on viime aikoina ollut varsin paljon esillä. Tampereella Linnan "Tuntematon sotilas" on tulossa Pyynikin kesä teatterin ohjelmistoon usean vuoden tauon jälkeen. Väinö Linnan palvelema joukko-osasto JR/8 vietti myös kesäkuun puolivälissä omaa perinnepäiväänsä Vekaranjärven varuskunnassa. Tilaisuudessa juhlapuhujana toiminut fil. tri. Heikk Siltala toi puheessaan esille sen, että Linnan teos on kauno kirjallisen romaanin lisäksi myös tärkeää tutkimusaineistoa sotilassosiologeille (Aamulehti ). Rauhan ajan sotilasyhteisöstä ja sen sosiaalisista suhteista ei ole ilmestynyt varsinaista tutkimusta. Sen sijaan Suomessa on ilmestynyt useita kaunokirjallisia teoksia, jotka kuvaavat sotilaselämää. Osa näistä teoksista on lähes klassikkoja, kuten Pentti Haanpään "Kenttä ja kasarmi" ja Mikä Waltarin "Siellä missä ehiä tehdään". Näiden lisäksi on ilmestynyt joukko yleisölle vieraampia teoksia. Teoksille on yhteistä se, että ne yleensä pohjautuvat kirjoittajiensa omiin kokemuksiin armeijasta. Yleensä teokset suhtautuvat armeijaan negatiivisesti, ja niitä leimaa vahva tendenssi. Usein romaaneissa kuvataan joko aliupseerien tai kantahenkilökunnan harjoittamaa simputusta. (Enva

12 9 1984, 104.) Hyvänä esimerkkinä voi mainita esim. Johan Wreden teoksen 330 dagar, joka kuvaa armeijaa lähes koko teoksen ajan hyvin negatiivisessa sävyssä (ks. Wrede 1955). Ainoa "myönteinen" armeijakuvaus sisältyy Mika Waltarin teokseen "Siellä missä miehiä tehdään". Waltarin teos syntyi aikoinaan eräänlaisena vastateoksena Haanpään Kentälle ja kasarmille, joka leimattiin ilmestyessään vuonna 1928 erittäin epäisänmaalliseksi teokseksi. Kirjojen lisäksi varusmieselämän kuvauksia on ilmestynyt myös tv-näytelminä, kuten esim. Alpo Ruuthin käsikirjoituksen pohjalta kuvattu "Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet". Näytelmä perustuu osaltaan Ruuthin omiin armeijakokemuksiin, ja sisältää hyvin voimakkaan tendenssin. (YLE 1977.) Lähimpänä realistista armeijakuvausta on luultavasti Jorma ja Antero Leitzingerin vuonna 1986 julkaisema muistelmateos "Sotilas kahden sukupolven kokemuksin ja ajatuksin" (Leitzinger 1986). Pippingin mukaan muistelmia ja kaunokirjallisia teoksia ei tule käyttää sotilassosiologian lähteistönä. Muistelmien ja kaunokirjallisten teosten ongelma yhteisön ja tapahtumisen kuvaajina on niiden subjektiivinen ja usein tendenssimäinen näkökulma. Muistelmat ja romaanit eivät myöskään ole yleensä kovin syvällisiä. Romaanit eivät yleensä kuvaa arkipäivän tavanomaisia, usein triviaaleinakin pidettyjä tapahtumia ja käytäntöjä. Tämän vuoksi näiden pohjalta ei voi rakentaa täydellistä kuvaa yhteisön toiminnasta. Pipping korostaa sitä, että tutkijan tulee rakentaa kuva koko yhteisön toiminnan kentästä, "man måste se situationerna följa varandra, man måste, bildlikt talat, se samspelet inom gruppen som en film, vilken visar oss vardagens futiliteter lika väl som remarkabla tilldragelser, och vilken inte framhäver det ena på bekostnad av det andra". (Pipping 1947b, 1-2.) Omasta mielestäni sotilassosiologiaa harjoittavan tukijan tulee olla itse armeijan käynyt, koska yhteisön ja tutkimustulosten ymmärtäminen ilman omakohtaista kokemusta on vaikeaa. Tutkimuksen tulee myös perustua omiin havaintoihin, eikä muiden kirjoittamiin kaunokirjallisiin teksteihin. Näitä voi tosin käyttää vertailuaineistona. Mielestäni armeijaa koskevia tutkimuksia "vaivaa" eräänlainen keskittyminen lähinnä päällystön ja johtajien ja johtamismenetelmien tutkimukseen. Yleisesti armeija korostaa pelkästään lähinnä johtajien merkitystä ja arvostaa ainoastaan lähinnä johtavassa asemassa toimivia sotilaita ja varusmiehiä. Tähän on kiinnittänyt huomiota myös mm. Matti Klinge, jonka mukaan arvo- ja luokkaajattelu heijastuu normaalissa varusmieskasvatuksessa mm. siinä, että upseereiksi koulutettava saavat ennen kotiutumistaan lyhyen kokelasajan, jolloin heillä on tilaisuus nauttia esimiesasemasta ja sen tuomasta arvostuksesta ja erityisvapauksista. Täten heille jää yleensä hyvin positiivinen loppumielikuva armeijasta, joka peittää yleensä täydellisesti alkuajan ikävämmät muistot. Klingen

13 10 mukaan mielenkiintoiseksi kysymykseksi muodostuukin se, minkälaisen mielikuvan armeijasta saa tavallinen miehistö. Klingen mukaan luultavasti puolustusvoimissa ei tästä olla luultavasti edes kiinnostuneita. (Vuorikari 1982, 95.) Erityisesti ns. tavallisen rivimiehen näkökulma ja tuntemukse ja käsitykset armeijasta ja varusmiespalveluksesta on täysin unohdettu tutkimuksessa. Esim. tutkimusten mukaan varusmiehet jakaantuvat ns. hyviin miehiin, joilla on korkea motivaatio ja toisiin heikosti motivoituneihin varusmiehiin. Tutkimuksissa ei ole kuitenkaan pyritty miettimään sitä, mistä mahdollinen huono motivaatio ja miesten jakaantuminen eri tyyppeihin johtuu. Ns. tavallisen rivimiehen näkökulman saaminen tutkimukseen olisi mielestäni kuitenkin erittäin tärkeää, koska kaikissa yksiköissä ainoastaan n. 5 % alokkaista siirtyy reserviupseerikouluun ja n % aliupseerikouluun. Alokkaista suurin osa, n % jatkaa palvelustaan tavallisina sotilaina. Ns. tavallisten rivimiesten osuus eri varuskuntien miehistövahvuudesta on myös aina kaikkein suurin. Yksi mahdollinen syy siihen, että rauhanajan armeijan sosiaalisesta elämästä ei ole juuri ilmestynyt tutkimuksia voi olla se, että armeija on ns. byrokraattinen organisaatio, joiden tutkiminen on yleisesti, ja erityisesti osallistuvalla havainnoinnilla, vaikeaa. Grönforsin mukaan (1982, 64) byrokratiassa valta perustuu osaltaan siihen, että sen perusteet ja siihen liittyvät ilmiöt pyritään pitämään poissa yleisön tiedosta. Grönfors viittaa kirjassaan siihen, että joissakin tilanteissa yhteisöön voi joutua luonnollista tietä, kuten esim. Knut Pippingille kävi hänen laatiessa sosiaalisen kuvauksen omasta rintamayhteisöstään. Toinen mahdollinen syy voi olla Knut Pippingin viittaus siihen, että erittäin harvat sotilassosiologian tutkijat ovat itse palvelleet armeijassa joko sotamiehinä tai aliupseereina. Esim. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijat ovat sotilaskoulutuksen saaneita upseereita, jotka luonnollisesti tarkastelevat sotilasyhteisöä omasta näkökulmastaan. He eivät ole itse koskaan palvelleet tavallisena rivimiehenä armeijassa lukuunottamatta lyhyttä alokasaikaa useita vuosia sitten. Täten heillä ei ole itsellään käsitystä ns. tavallisen sotamiehen elämismaailmasta. Yhtenä mahdollisena tutkimuksen puutteen syynä voi olla se, että armeijaan ja maanpuolustukseen liittyviin asioihin liittyy useilla henkilöillä, erityisesti sodan itse läpikäynneillä, voimakkaita tunteita. Jotkut sotaveteraanit saattavat omata itse niin järkyttäviä ja traagisia muistoja, että he eivät halua muistella niitä esim. muistelmateoksina, ts. he haluavat tarkoituksella uhohtaa ne. Rauhanajan sotilasyhteisön tutkimuksessa tulevat mahdolliset armeijan kannalta negatiiviset toteamukset saattavat aiheuttaa tutkijalle sen, että hänet voidaan ainakin joissakin piireissä leimata epäisänmaalliseksi ja maanpuolustusvihamieliseksi henkilöksi tai maanpetturiksi. Kaunokirjallisuuden puolella Haanpään "Kenttä ja kasarmi" -teos leimattiin aikoinaan erittäin

14 11 maanpuolustusvihamieliseksi, eikä Haanpää saanut julkaistua moneen vuoteen yhtäkään kirjaa. Myös Knut Pippingin väitöskirja sisältää joitakin toteamuksia, jotka olisi mahdollisesti voitu todeta sotilaita ja armeijaa halventaviksi sodan jälkeisessä ilmapiirissä. Näitä ovat mm. kohdat, joissa kuvataan sotilaiden alkoholinkäyttöä ja kielenkäyttöä. Sodan jälkeisessä ilmapiirissä ei oltaisi ainakaan joissakin piireissä hyväksytty edes koko Pippingin tutkimuksen esille tuomaa tärkeintä tutkimustulosta, ts. sitä, että sotilasyhteisö voi käyttäytyä myös virallisten normien vastaisesti muodostaen sisälleen toisen, ns. epävirallisen normijärjestelmän. Tässä yhteydessä tulee muistaa se, että Väinö Linnan tuntematon sotilas arvosteltiin täysin kelpaamattomaksi roskateokseksi Helsingin sanomissa ilmestymisensä jälkeen vuonna Pippingin väitöskirja säästyi ulkopuoliselta eiakateemiselta kritiikiltä luultavasti siksi, että se julkaistiin ruotsin kielellä, jota ns. tavallinen kansa e Suomessa (vieläkään) yleensä osaa ( tai ei halua osata). Pippingin väitöskirjaan ei juuri kiinnitetty huomiota akateemisen maailman ulkopuolella. 4. Knut Pippingin konekiväärikomppania Knut Pippingin kuvaus 12. Jalkaväkirykmentin toisen pataljoonan toisesta konekiväärikomppaniasta (2.KKK/JR 12) perustuu hänen omiin muistiinpanoihinsa, sota-ajan kirjeenvaihtoon sekä palvelustovereiden haastatteluihin sekä Sota-arkistossa sijaitseviin pataljoonaa koskeviin muistiinpanoihin. Pipping palveli itse kuvaamansa komppanian lähettialiupseerina ja komentoryhmän johtajana. (Pipping 1947, ) Pipping päätyi komppanian tutkimiseen pataljoonaan sijaan, koska se oli Pippingin havaintotoiminnan kannalta helpointa. Hän perustusteli komppanian valitsemista tutkimuskohteeks myös siksi, että komppania muodostaa sotilaselämän eräänlaisen perusyksikön, joka määrää hyvin pitkälti sotilaan elämää. Es. sotilaan lomat kulkevat komppanian mukaan ja komppaniasta löytyvä yleensä myös kaikki sotamiehen läheiset palvelustoverit ja ystävät. Siirto toiseen komppaniaan merkitsi samalla siirtymistä aivan toiseen, vieraaseen yhteisöön, jossa miehen tuli rakentaa uudelleen omat sosiaaliset suhteensa. Miestä yleensä myös kohdeltiin uudes sa palveluspaikassa aina "uutena miehenä", vaikka hän olisikin palvellut aikaisemmin samassa pataljoonassa.. (Pipping 1947, )

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies.

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies. 25 Upseerin tai vääpelin tullessa tupaan huutaa mies, joka hänet ensiksi näkee:,,huomio!" Miehet menevät kaappiensa luo ja seisovat siinä, kunnes esimies heidät siitä vapauttaa. Tuvanvanhin ilmoittaa,

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

2. Esimiehet. Alati on sotilaan pidettävä mielessään, että. Esimies on jokainen maan sotaväkeen ja laivastoon

2. Esimiehet. Alati on sotilaan pidettävä mielessään, että. Esimies on jokainen maan sotaväkeen ja laivastoon 19 lassa olevalle salaa ruokatavaroita) tahi koetlaisi häntä pelastaa joutumasta rangaistavaksi, esim. valehtelemalla tahi kieltäytymällä tunnustamasta asian oikeaa laitaa. Niitä sotamiehiä, jotka kuuluvat

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016

Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016 Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016 Sisällys 1 Tervetuloa Rannikkolaivastoon!... 3 2 Siirtyminen peruskoulutuskaudelta omaan yksikköön... 4 3 Rannikkolaivastoon organisaatio... 4 4 Palvelus ja vapaat...

Lisätiedot

Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen

Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen Tutkimuspäällikkö Valdemar Kallunki Asevelvollisuuden tulevaisuus seminaari 21.3.2012 Aineisto - Kysely helmi-kesäkuussa 2011 - Alokasvaiheen varusmiehille

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden johtajat Kenraalimajuri Jukka Pennanen Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. yhdenvertaisuusasiaa varusmiehille

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. yhdenvertaisuusasiaa varusmiehille Yksi univormu, monta erilaista suomalaista yhdenvertaisuusasiaa varusmiehille Yhdenvertaisuus ja tasaarvo varusmiespalveluksessa Taustoiltaan erilaisten varusmiesten yhdenvertaisuudessa ja tasa-arvossa

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä.

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä. Kalevankankaan koulu Henkilökuntakokous 25.5.2011 TURVALLINEN OPISKELUYMPÄRISTÖ JA JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Perusopetuslain 29 :n mukaan opetukseen osallistuvilla

Lisätiedot

Olarin koulu ja koti ry n

Olarin koulu ja koti ry n Olarin koulu ja koti ry n "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Lisää tietoa OKKY n toiminnasta: www. okky. nettisivu. org Yhteyttä voit ottaa sähköpostitse: kotijakoulu@gmail. com OLARIN KOULU JA KOTI -YHDISTYS

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Vartija työssään kohtaamisia nuorten kanssa. Securitas Oy / Mikael Riihelä

Vartija työssään kohtaamisia nuorten kanssa. Securitas Oy / Mikael Riihelä Vartija työssään kohtaamisia nuorten kanssa Securitas Oy / Mikael Riihelä Vartijan imago nuoriso arvostaa vanhempiaan enemmin Vartijan työtehtävät ovat muuttuneet lähemmäksi nuorten jokapäiväistä elämää.

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

Arvoisat ministeri Suvi Lindén

Arvoisat ministeri Suvi Lindén Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista.

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. Tarvitsemme toisiamme. www.mil.fi Itsenäisyyttä puolustaen, tasa-arvoisesti toimien. Puolustusvoimien tehtävänä on paitsi maamme alueiden valvonta ja alueellisen

Lisätiedot

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

Koko kylä kasvattaa -pelisäännöt Page 1 of 5 "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5 KÄYTTÄYTYMINEN Käyttäytymisessä me aikuiset olemme esimerkkejä lapsillemme. Lastemme turvallisuuden vuoksi noudatamme liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

MAASOTAKOULU Tervetuloa suorittamaan kansalaisvelvollisuuttasi; varusmiespalvelusta Maasotakouluun. Palveluspaikkasi tulee olemaan Maasotakoulun

MAASOTAKOULU Tervetuloa suorittamaan kansalaisvelvollisuuttasi; varusmiespalvelusta Maasotakouluun. Palveluspaikkasi tulee olemaan Maasotakoulun ALOKASOPAS MAASOTAKOULU Tervetuloa suorittamaan kansalaisvelvollisuuttasi; varusmiespalvelusta Maasotakouluun. Palveluspaikkasi tulee olemaan Maasotakoulun Reserviupseerikoulun Jääkärikomppania tai Kuljetuskomppania

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus Maavoimien valmiusyhtymä Liikenneturvallisuus Varusmiehet Varusmiehet 3 500/vuosi 1850 varusmiestä kahdesti vuodessa noin 30 naista kahdesti vuodessa maksimivahvuus 2520 11,8 10,1 33,5 8,6 22,5 9,8 Muut

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 31.1.2000 Yleistä 1 Koulun alue on kortteli 57-YO. Koulun piha-alue on koulukiinteistön, Rantatien sekä koulun kentän erottama alue. 2 Kouluajaksi katsotaan

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Ainejärjestölehtien vertailu

Ainejärjestölehtien vertailu Artikkeli on julkaistu alunperin Turun Yliopiston Kemistien ainejärjestön, TYK ry:n lehdessä Tykissä 2/2009. Ainejärjestölehtien vertailu Jorma Kim Lähes kaikkia asioita voidaan vertailla toisiinsa: tietokoneita,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa. Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa. Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry Mikä on VIA-projekti? Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa (VIA) projekti selvittää ihmisoikeuksien toteutumista

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. OULUN ETELÄ- JA KESKIPOHJALAINEN OSAKUNTA RY:n SÄÄNNÖT I LUKU YHDISTYKSEN KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA ALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä osakunta, nimi on Oulun Etelä- ja Keskipohjalainen

Lisätiedot

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomenlinnan Upseerikerho ry ja sen kotipaikka on Suomenlinna Helsingin kaupungissa. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä

Lisätiedot

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN Lämpimät kiitokseni *Kaikille tutkimukseen osallistuneille opiskelijoille. *Seppo Degermanille tutkimusluvasta. *Satu Lahdelle, Sari Niinimäelle ja Mika Vuorelle siitä, että sain toteuttaa tutkimukseni

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt

Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt 1 Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt Kasvatus- ja sivistyslautakunta 31.8.2011 64 2 SISÄLLYS 1. SÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE...3 1.1. Järjestyssääntöjen tarkoitus...3 1.2. Viittaukset

Lisätiedot

Puolankajärven koulun järjestyssäännöt

Puolankajärven koulun järjestyssäännöt Puolankajärven koulun järjestyssäännöt I TAVOITTEET II KOULUAIKA III OPPITUNNIT Järjestyssääntöjen tavoitteena on koulun työrauhan ja järjestyksen turvaaminen koulun kokonaistavoitteiden edistämiseksi

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

FLASH NEWS SUURI TYÖPAIKKANUMERO PFOR5#6 - ERIKOISNUMERO. PFOR:in miehistöpula ratkaistu. Työpaikkoja vapaana Salkkarin alueella 1(5)

FLASH NEWS SUURI TYÖPAIKKANUMERO PFOR5#6 - ERIKOISNUMERO. PFOR:in miehistöpula ratkaistu. Työpaikkoja vapaana Salkkarin alueella 1(5) FLASH NEWS Luotettavaa tietoa jo vuodesta 2002 PFOR5#6 - ERIKOISNUMERO SUURI TYÖPAIKKANUMERO Työpaikkoja vapaana Salkkarin alueella Tämän historiallisen, kaikkien aikojen ensimmäisen FlashNews-erikoisnumeron

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Järjestyssääntöjä sovelletaan Jyväskylän ammattiopistossa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998/35 ), johon kuuluvana pidetään opetuksen käytössä olevia

Lisätiedot

KESÄREKRYTOINTI AAMUJAKELU Oy:ssä. Toimenpiteet ja vaikutukset

KESÄREKRYTOINTI AAMUJAKELU Oy:ssä. Toimenpiteet ja vaikutukset KESÄREKRYTOINTI AAMUJAKELU Oy:ssä Toimenpiteet ja vaikutukset TAUSTATIETOA Aamujakelun jakoalue on jaettu neljään osaan: keskusta, itä, etelä ja länsi. Kullakin osalla on oma aluepäällikkönsä. Osat on

Lisätiedot

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta Tuloperiaate Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta ja 1. vaiheessa valinta voidaan tehdä n 1 tavalla,. vaiheessa valinta voidaan tehdä n tavalla,

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

I kohottaa ja ylläpitää maanpuolustustahtoa sekä vaikuttaa yleisten maanpuolustusedellytysten parantumiseen toiminta-alueella

I kohottaa ja ylläpitää maanpuolustustahtoa sekä vaikuttaa yleisten maanpuolustusedellytysten parantumiseen toiminta-alueella Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1$ Yhdistyksen nimi on Joensuun Reserviläiset ry ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Joensuun kaupungin alue. Yhdistys kuuluu jäsenenä

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

opettaja Isak Penzev 4.10.2012

opettaja Isak Penzev 4.10.2012 1 Herran juhlat 4: Shemini Atzeret - Simchat Toora opettaja Isak Penzev 4.10.2012 Shalom, hyvät ystävät. Jatkamme oppituntia, jonka aiheena haluan käsitellä Herran juhlia. Olemme edelleen 3. Mooseksenkirjassa

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen

Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen TES 270105 Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä 1.9.2003 alkaen noudatettavista eräistä työehtosopimusmääräyksistä

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto Puolustusvoimat Hankkeelle myönnetty

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

BOX BIKE HELSINKI-HANKE HAKEMUSOHJEET

BOX BIKE HELSINKI-HANKE HAKEMUSOHJEET 12.11.2015 BOX BIKE HELSINKI-HANKE HAKEMUSOHJEET Hakemuksen täytyy sisältää seuraavat asiat ja tiedot: 1. Esitelkää itsenne. Kertokaa nimenne, ikänne ja missä päin Helsinkiä asutte. Joukkueessa täytyy

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot