KOMPPANIA JA TULIPATTERI PIENOISYHTEISKUNTINA. Sotilassosiologinen tutkielma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOMPPANIA JA TULIPATTERI PIENOISYHTEISKUNTINA. Sotilassosiologinen tutkielma"

Transkriptio

1 KOMPPANIA JA TULIPATTERI PIENOISYHTEISKUNTINA Sotilassosiologinen tutkielma Suomalainen yhteiskunta-kurssin korvaava essee Turun yliopisto Sosiologian laitos Mikko Pennanen Heinäkuu 1997

2 1. Johdanto Armeija sosiaalisena instituutiona Sotilassosiologian tutkimustraditio Yhdysvaltalainen tutkimusperinne Suomalainen tutkimustraditio Knut Pippingin konekiväärikomppania Komppanian organisaatio Komppanian sosiaaliset ryhmä Arvoryhmät Sotilaalliset ryhmä Paikalliset ryhmät Ikäryhmät Komppanian kotiseuturyhmät Pakkiporuka Virallisten ja epävirallisten normien noudattaminen Komppanian miesten rohkeus Suhtautuminen omaan ja valtion omaisuuteen Alkoholi ja suhtautuminen vastakkaiseen sukupuoleen Alkoholin käytt Naiset ja seksuaalisuus Miesten suhde uskontoon ja taikauskoon sekä muut harrastukset Kuri Avuliaisuus Komppanian asenteet ulkopuolisiin Muita sotilasyhteisön sosiaalista elämää koskevia tutkimuksia Korean sodan kiväärikomppania Vietnamin jalkaväen kiinteys Rauhanajan sotilasyhteisö pienoisyhteiskuntana: 2./SatTR/TykPR Satakunnan tykistörykmentti SatTR:n 2. patteri Patterin kokoonpano ja fyysisen ympäristö Saapumiserä 1/ Patterin miesten koostumus kotiseudun mukaan Patterin miesten koostumus iän ja koulutuksen mukaan Patterin sosiaaliset ryhmät Arvoryhmät Suhde kantahenkilökunnan edustajiin Suhde varusmiesesimiehiin Ikäryhmät Sotilaalliset ryhmä Jaokse Tupa Tykkiryhmä Epäviralliset ryhmät... 54

3 7. 4. Miesten asenteet muihin yksikköihin Esikuntapatteri ja komennusmiehet Muut joukko-osastot Virallisten ja epävirallisten normien noudattaminen Suhtautuminen virallisiin normeihin Suhtautuminen omaan ja valtion omaisuuteen Päihteet ja vastakkainen sukupuoli Uskonto ja taikausko Avuliaisuus Vapaa-ajan vietto ja miesten tulevaisuudensuunnitelma Patterin toimintatapoj Aamu- ja iltatoimet sekä siivouspalvel Marss Maastoharjoitukset Loppupäätelmiä Lähteet... 77

4 1 1. Johdanto Tarkastelen tässä tutkielmassa armeijan miehistön palveluksen perusyksikköä, komppaniaa ja tulipatteria osana Suomalaista yhteiskuntaa. Työ on miesten välisten sosiaalisten suhteiden ja sosiaalisen toiminnan sekä "sotilaan" arkipäivän kuvausta. Vertailen työssä kahden eri ajankohdan sosiaalista yhteisöä, sota-ajan konekiväärikomppaniaa ja toisaalta rauhan ajan tykistön tulipatteria. Näiden eri yksiköiden vertaileminen ei ehkä ensiajatukselta tunnu mielekkäältä, koska sota-ajan yksikön miehet ovat osaltaan eläneet aivan erilaisessa maailmassa kuin rauhanajan sotilaat. Sota-ajan sotilaat ovat koko palveluksensa ajan olleet alttiita monille vaaroille ja ovat eläneet jatkuvan psyykkisen paineen alla. He eivät ole myöskään tietäneet, kuinka kauan heidän komennuksensa (ts. so a) kestää. Rauhanajan varusmiehet sen sijaan palveleva puolustusvoimissa tietyn ajanjakson, jonka jälkeen he kotiutuvat, ts. siirtyvät reserviin odottamaan mahdollista komennusta kertausharjoituksiin tai maan turvallisuuden niin vaatiessa tarttumaan aseisiin ja puolustamaan maataan. Edellä todetuista tosiasioista huolimatta näiden kahden poikkeavan sosiaalisen maailman vertailu ja kuvailu on kuitenkin mielestäni mielenkiintoista, koska täten huomaamme, että tietyt sotilasyhteisön toiminnan sosiaaliset mallit ja tavat eivät ole juuri muuttuneet. Vertailun kohteena ovat Knut Pippingin (Pipping 1947, 25) sodan aikana palvelema kahdennentoista jalkaväkirykmentin toisen pataljoonan toinen konekiväärikomppania (2. KKK/JR12) ja Tykistöprikaatin Satakunnan tykistörykmentin toinen tulipatteri (2./SatTR/TyKPR), jossa itse suoritin varusmiespalveluksen välisenä aikana (yht. 8 kk.). 2. Armeija sosiaalisena instituutiona Sotilasorganisaatio poikkeaa varsin paljon muista yhteiskunnan instituutioista. Yksi sotilasorganisaation näkyv mmistä piirteistä on sen hierarkkisuus. Sotilasorganisaatiota voidaan kutsua ns. pyramidiorganisaatioksi, jossa käskeminen tapahtuu ylhäältä alaspäin. Vallankäyttöä leimaa sen ehdottomuus ja pakollisuus, jota tuetaan sotilaallisen kurin käsitteellä. (Lähdesmäki 1993, 2.) Janowitzin mukaan sotilaallinen auktoriteetti perustuu dominointiin, jonka pohjalta käyttäytymistä ohjataan tarkoin normein. Normit sisältävät käsityksen halutusta käyttäytymisestä.

5 2 Dominointiin liitetään erilaisia uhkia ja negatiivisia sanktioita, joiden avulla halutaan varmistaa se, että kaikki yhteisön jäsenet noudattavat säädettyjä virallisia normeja. Normien noudattaminen johtaa mekaaniseen käyttäytymiseen. (Janowitz 1974, 59.) Esim. yleisessä palvelusohjesäännössä on määrätty hyvin tarkoin siitä, minkälaista käyttäytymistä sotilaalta edellytetään eri tilante issa (kuten esim. asioitaessa toimistossa, tervehtiminen, esimiehen puhuttelu, ilmoituksen teko, pukeutuminen, liikkuminen kasarmialueella). Tätä toimintaa opetetaan ja harjoitetaan uusille sotilasorganisaation jäsenille heidän tultuaan organisaation jäseneksi (vrt. toimistokäyttäytymisen oppitunnit). Yleispiirteenä voidaan sanoa, että palvelusohjesääntö edellyttää sotilaalta ehdotonta kuuliaisuutta ja esimiehen käskyn noudattamista. Yleinen palvelusohjesääntö sisältää myös erilaisia rangaistuksia, joita määrätään sotilasyhteisön jäsenelle, joka ei noudata säädettyjä normeja. Varsinaisista sotilasrikoksista on puolestaan säädetty rikoslain 45-luvussa. Varusmiehet ovat koko palvelusaikansa tämän luvun säädösten alaisia. Sotilasorganisaatio muistuttaa pitkälti ns. totaa ista pakko-organisaatiota. Sotilasorganisaatio ei ole kuriltaan ja säätelyiltään verrattavissa keskitysleiriin, mutta se on kuitenkin huomattavasti esim. autoritaarista sisäoppilaitosta ankarampi. Sotilasorganisaation totaalisuudesta on esimerkkinä se, että organisaatio hallitsee lähes kaikkea sosiaalisen elämän toimintoja. Sotilaallisen elämän standardointia kuvaa hyvin mm se, että organisaatiossa kaikkia toimintoja va rten on laadittu tarkka suunnitelma. Organisaatio mm. määr ttää ajankäytön sekä sen, milloin tietyt määrätyt tehtävät on suoritettava. Sotilasorganisaatio eroaa monista muista organisaatioista myös siinä, että sotilasyhteisössä kaikki tehtävät suoritetaan ja opitaan ryhmässä (Lähdesmäki 1993, 2-3). Täten virallinen sotilasorganisaatio pyrkii sotilaiden oman henkilökohtaisen minuuden häivyttämiseen ja sen riistämiseen. Aikaisemmin sotilasyhteisölle oli tyypillistä myös se, että sen jäseninä oli ainoastaan miehiä. Tosin nykyäänkin naiset muodostavat varsin pienen vähemmistön varusmiehistä, eikä naisia kouluteta kaikissa varuskunnissa. Sotilaallinen elämä on Janowitzin mukaan korostetusti institutionalisoitua elämää (Janowitz 1974, 43). Erving Goffman jakaa totalitaariset laitokset viiteen eri luokaan. Ensimmäisen luokan muodostava sellaiset laitokset, joissa asuvat henkilöt eivät pysty huolehtimaan itsestään, mutta ovat yhteiskunnalle vaarattomia (esim. vanhainkodit). Toisen luokan muodostavat laitokset, joissa pidetään henkilöitä, jotka eivät pysty huolehtimaan itsestään, mutta ovat yhteiskunnalle jotenkin vaarallisia. Tällaisia laitoksia ovat mm. mielisairaalat. Kolmannen luokan muodostavat laitokset, joihin eristetään tarkoituksella yhteiskunnalle vaarallisia henkilöitä. Näiden laitoksien tehtävänä ei ole

6 3 huolehtia varsinaisesti sen asukkaiden hyvinvoinnista. Tällaisia laitoksia ovat mm. vankilat, vankimielisairaalat sekä keskitysleirit. Neljäntenä Goffman mainitsee laitokset, jotka on perustettu jonkin tietyn tehtävän tehokasta suorittamista varten. Armeija ja kasarmit kuuluvat tähän luokkaan. Viidennen luokan muodostavat erilaiset suljetut laitokset, joiden tehtävänä on ihmisten eristäminen ulkomaailmasta. Näihin laitoksiin hakeudutaan kuitenkin yleensä vapaaehtoisesti. Näitä laitoksia ovat lähinnä luostarit sekä muut erilaiset uskonnolliset yhteisöt, kuten esim. pappisseminaarit, joissa oppilailta vaaditaan omistautumista jotakin tiettyä tehtävää, kuten jumalan palvomista varten. (Goffman 1969, 6). Goffmanin mukaan totaalisille laitoksille on tyypillistä se, että ne murtavat nyky-yhteiskunnalle tyypillisen arkielämän mallin, jossa yksilö nukkuu, huvittelee ja työskentelee eri paikoissa, eri osallistujien ja eri auktoriteettien alaisuudessa ilman erityistä etukäteissuunnitelmaa. Totaalisissa laitoksissa nämä edellä kuvatut arkielämän toiminnot tapahtuva yhdessä ja samassa paikassa yhden ainoan auktoriteetin alaisuudessa. Laitoksen asukkaiden päivärutiinit suoritetaan myös kokonaisuudessaan suuren ryhmän välittömässä seurassa, ja jokaista laitoksen jäsentä kohdellaan samalla tavalla. Päivärutiinien kaikki vaiheet ovat myös tarkoin määrätyt ja ne noudattavat yleensä tiukkaa, ennalta määrättyä aikataulua. Näiden päivärutiinien to ntaa ohjataan ja valvotaan tarkoin henkilökunnan toimesta. Toimet myös noudattavat tiettyä yhtä ainoaa rationaalista suunnitelmaa, jonka katsotaan toteuttavan laitoksen virallisia päämääriä. (Goffman 1969, 9) Totaalisille laitoksille on ominaista myös selkeä e rotus laitoksen asukkaiden ja henkilökunnan välillä. Usein näiden kahden ryhmän välinen sosiaalinen kanssakäyminen on säädeltyä ja muodollista. Keskustelu käydään myös tiettyä, säädeltyä tapaa käyttäen. Yleensä laitoksen asukkaiden on sosiaalisessa interaktiossa laitoksen henkilökunnan kanssa käytettävä verbaalisen kuuliaisuuden akteja, kuten kutsua toista henkilöä "herraksi" tai "rouvaksi". Vuorovaikutuksen lisäksi säädellään myös tiedon kulkua, erityisesti asukkaita koskevien suunnitelmien osalta. Henkilöille ei yleensä kerrota heitä itseään koskevista asioista. (Goffman 1969, 9-10, 20.) Totaaliset laitokset on yleensä fyysisesti sijoitettu maantieteellisesti syrjäisille alueille, tai ne on muuten aidattu tai eristetty muusta ympäröivästä maailmasta aidoin tai muurein. Laitokset muodostavat usein oman pienoiskaupunkinsa, joissa on esim. oma sairaala, ruokala, pesulalaitos, ym. Totaaliseen laitokseen tulevat uudet henkilöt alistetaan yleensä ensimmäiseksi nöyryyttäviin sisäänkirjoitusmenoihin, joissa heiltä saatetaan esim. takavarikoida tai kieltää oman henkilökohtaisen

7 4 omaisuuden, kuten omien vaatteiden käyttö. Asukkaiden on yleensä käytettäv ä laitoksen antamia ja säätämiä univormuja, jotka ovat yleensä siviilivaatetuksesta poikkeavaa mallia sekä usein huonolaatuisia ja huonosti istuvia. Omien tavaroiden poisl ovuttamisella on symbolinen merkitys, asukas luovuttaa samalla pois oman minuutensa. (Goffman 1969, 18.) Laitoksille on myös yleistä se, että kuka tahansa laitoksen henkilökuntaan kuuluva voi ojentaa sellaista laitosasukkia, joka ei suostu noudattamaan laitoksen sääntö ä. Tällä halutaan varmistaa se, että sääntöjen rikko sta seuraa myös sanktio erittäin suurella varmuudella. Tämä saattaa johtaa tilanteeseen, jossa asukkaat joutuvat koko ajan tarkkailemaan toimintaansa sekä sitä, että he eivä riko jotakin sääntöä. Usein asukkaat elävät ja kuvan konkreettisen pelon ja psyykkisen paineen alla. (Goffman 1969, 34.) Goffmanin tunnusmerkit totaalisesta laitokses a kuvaavat hyvin armeijan sosiaalisen elämän kulkua. Armeijassa sotilaat majoitetaan tupiin, joissa asuu yleensä 8-12 miestä. Joissakin kasarmeissa joudutaan joskus majoittamaan samaan tupaan jopa miestä, va ikka se olisikin alkuperäisesti tarkoitettu vain kahdeksalle miehelle. Ahtauden vuoksi miehet joutuvat yleensä nukkumaan kerrossängyissä kahdessa tasossa. Leireillä ja maastoharjoituksessa majoitus on järjestetty joko sissitai puolijoukkuetelttoihin, joihin mahtuu noin 6-16 miestä. Tuvissa on yleensä erittäin vähän tilaa varusteille ja omille tavaroille. Käytännössä ainoan "yksityisalueen" muodostaa kaappi, johon tulee mahduttaa kaikki armeijan jakamat varusteet. Tuvissa ei yleensä ole verhoja eikä kunnollista ilmastointia. Sotilasyhteisössä kaikki toiminta on määrätty herätystä, ruokailua ja nukkumaanmenoa myöten tarkasti kellonajoin. Herätys suoritetaan yleensä klo , jota seuraavat aamutoimet, jotka voivat olla johdetut tai vapaat. Aamutoimia seuraa aamiainen, jonka ajankohta vaihtelee yksiköittäin. Aamiaiselle mennään muodossa, ja joukkue moitetaan ruokalan edessä päivystävälle upseerille, mikäli hän on paikalla. Varsinainen palvelus alkaa aamiaisen jälkeen yleensä noin Tätä seuraa lounas noin klo Iltapäivän palvelus jatkuu yleensä ruokailun jälkeen noin klo Tätä seuraa yleensä käskynjako ja päivällinen yksiköstä riippuen noin. klo Varsinainen palvelus päättyy päivälliseen, jonka jälkeen alkaa vapaa-aika, jolla saa esim. käydä sotilaskodissa tai klo lähtien lähteä iltalomalle (varu skuntavapaalle). Palvelus alkaa uudelleen klo , jolloin järjestetään vahvuudentarkastus, jossa katsotaan, että kaikki yksikön jäsenet ovat paikalla. Tätä seuraavat iltatoimet (vapaat/ohjatut). Iltatoimien jälkeen saa mennä nukkumaan, tai ilmoittautua tv-

8 5 ja lukuvapaalle, joka tarkoittaa sitä, että voi katsoa tv-huoneessa (yleensä yksikön luokkahuone) televisiota tai lukea omia kirjoja tai lehtiä. Hiljaisuus yksikössä julistetaan yleensä klo , jonka jälkeen yksikön käytävällä ei saa liikkua ennen klo Ohjelman toteutumisesta vastaa yksikön päivystäjä, jolla on lisäksi kaksi alaista (apupäivystäjää, "apupässiä"). Armeijaan astuu vuosittain uusia jäseniä, ts. alokkaita noin kaksi kertaa vuodessa. Alokkaiden tullessa kasarmille heidät aluksi "sisäänkirjoitetaan" yhteisöön. Yhtenä ensimmäisenä asiana uude jäsenet joutuvat luopumaan omista vaatteistaan ja ylimääräisistä siviilivarusteista, jotka eivät mahdu kaapin pieneen siviililokerikkoon. Usein alokkaiden vaatetus on varsin ankeaa, koska varusvarastolla ei yleensä kysytä kokoja, vaan miesten käsketään vaihtavan sopimattomia v aatteita keskenään tuvan toisten miesten kanssa. Miehistön palvelusasu on myös usein ankea siksi, että rivimiehet eivät saa palveluspukuunsa yleensä mitään merkkejä, jotka kertoisivat koulutushaarasta tai yksiköstä. Yleensä miehet, jotka joutuvat olemaan enemmän "esillä", kuten komennuksilla, ta jotka palvelevat kirjureina tai lähetteinä, saavat muita paremmat varusteet. Eri vaatteiden käytöstä on annettu yksityiskohtaisia ohjeita (esim. käskynjaolle täytyy vaihtaa aina palveluspuku), ja joukon tulee aina näyttää yhtenäiseltä (esim. kaikilla täytyy olla samanlainen vyö). Liikuttaessa esim. yksikön käytävällä tulee olla aina sotilaallisesti pukeutunut (esim. vessassa tai naapurituvassa ei saa käydä paita päällä, vaan päällä tulee olla takki, majoitustuvassa on aina pidettävä jalassa kenkiä). Sotilasyhteisö on jakautunut hierarkisesti eri arvoisiin henkilöihin. Varsinaisen henkilökunnan muodostavat palkkatyötä tekevä kantahenkilökunta, joka muodostuu upseereista (korkeakoulututkinto) ja toimiupseereista (opistotason tutkinto). "Henkilökuntaan" voi myös osaltaan lukea ryhmänjohtajat (upseerikokelaat, aliupseerit), jotka ovat itse asevelvollisuuttaan suorittavia varusmiehiä, mutta ovat saaneet ryhmänjohtajakoulutuksen. He ovat tällä perusteella esimiesasemassa mu hin varusmiehiin. Muiden varusmiesten tulee esimiehiä ts. kantahenkilökuntaa tai ryhmänjohtajia puhuteltaessa käyttää muodollista kieltä, eli kutsua toista sotilasarvolla, jota edeltää kunnioitusta kuvaava sana "herra" ja mainita sanoa oma arvonsa ja sukunimensä. (esim. Herra alikersantti, alokas/tykkimies/jääkäri/lentosotamies N.N). Miehistön tulee myös aina tervehtiä ylempiarvoisia sotilashenkilöitä ja pyytää lupa muodon ohittamiseen. Miesten on myös aina ilmoitettava päivystäjälle, mihin he ovat menossa ja mistä ovat tulosta. Miesten tulee myös huutaa "huomio", jos tupaan tulee ylempiarvoisia sotilashenkilöitä, ja tehdä heille ns. tupailmoitus. Jokaisella ylempiarvoisella sotilashenkilöll on myös oikeus puuttua alemman henkilön toimintaan ja määrätä

9 hänelle tehtäviä, jotka henkilön tulee suorittaa ehdottomasti. Mikäli henkilö ei tehtävää suorita, rangaistaan häntä esimiehen niskoittelusta. 6 Varuskunnat sijaitsevat yleensä varsin syrjä isillä pakoilla tai mikäli ne sijaitsevat lähellä siviiliasutusta (kuten esim. Kaartin pataljoona Helsingissä Mechelininkadulla/Varsinais-Suomen ilmatorjuntarykmentti Vähä-Heikkilässä) on ne eristetty muusta asutuksesta aidoin. Muiden kuin sotilaiden ja alueella työssä olevien siviilityöntekijöiden oleskelu sotilasalueella on kielletty. Sotilasalueet muodostavat usein oman pikkukaupungin, jossa on oma sairaala ja apteekki, elokuvasali, muonituskeskus, varusvarasto ja pesula, urheiluhalli sekä sotilaskoti kirjastoineen varusmiesten vapaa-ajan rentoutumista varten. Usein varsinaisen kasarmialueen ulkopuolelle on myös rakennettu erityinen asuma-alue henkilökuntaa varten. 3. Sotilassosiologian tutkimustraditio 3.1. Yhdysvaltalainen tutkimusperinne Sotilaita ja sotilasyhteisöä on tutkittu huomattavasti vähemmän kuin muita yhteiskunnan yhteisöjä, kuten mielisairaaloita ja tehtaita (Janowitz 1974, 25). Sotilassosiologia-termi (eng. military sociology) otettiin varsinaiseen käyttöön vasta 1960-luvun alussa. Esim. vuonna 1964 järjestettiin alan ensimmäinen kansainvälinen kongressi Lontoossa. (Randell 1967, 10.) Sotilassosiologia on käytännössä kohteeltaan lähellä sotilaspsykologiaa. Useat ennen 1960-lukua tehdyt tutkimukset ovat lähinnä psykologisia tai sosiaalipsykologisia, vaikka ne sisältävätkin usein myös sotilasorganisaation ja ryhmien toiminnan kuvauksia. Ensimmäisen maailmansodan aikana tutkijat olivat kiinnostuneita erilaisista tavoista valita oikeita miehiä palvelukseen. Tämä tiesi psykologiassa mm. älykkyystestauksen alkua. Toisen maailmansodan aikana tutkijat laajensivat tarkasteluaan sotilaiden asenteiden ja taisteluhengen ja ryhmien toiminnan tutkimukseen. Erityisesti sotilassosiologian kehitykseen vaikutti Yhdysvaltojen puolustusvoimissa suoritettu käyttäytymistieteellinen koulutus. Useat amerikkalaiset sosiologian huippututkijat työskentelivät sodan aikana armeijan palveluksessa. II-maailmansodan aikana tutkijat suorittivat sotilaiden parissa mittavan kysely- ja haastattelututkimuksen, jossa kartoitettiin sotilaiden asenteita. Sodan jälkeen aineisto analysoitiin uudelleen ja tämän työn tuloksena ilmestyi vuonna 1949 moniosainen sosiologinen tutkimus "The American Soldier". Tätä teossarjaa pidetään yhä edelleenkin yhtenä sotilassosiologian perusteoksena. (Janowitz 1974, 25-25; Harinen 1992, 17; Allardt 1989, 196.)

10 7 Toisen maailmansodan jälkeen on tutkittu mm. Korean sotaan ja Vietnamin sotaan osallistuneita joukkoja. Amerikkalainen sosiologi Roger. W. Little mm. suoritti osallistuvaa havainnointia osallistumalla itse erääseen Korean sodassa mukana olleeseen kiväärikomppaniaan. Hänen tutkimuksensa käsitteli mm. primääriryhmien rakennetta ja merkitystä joukossa sekä niiden merkitystä virallisen, sotilasjohdon määrittämän organisaation kannalta. Hän havaitsi joukoissa toisaalta kahden miehen muodostamia pieniä primääriryhmiä sekä toisaalta koko joukkuetta koskevaa solidaarisuutta. Korean sodassa tutkittiin myös niitä tekijöitä, jotka erottavat ns. hyvä taistelijat huonommista taistelijoista. Tutkimuksen tulosten mukaan hyvät taistelijat olivat luonteenpiirteiltään huonoja taistelijoita emotionaalisempia, maskuliinisimpia ja keskimääräistä älykkäämpiä. (Harinen 1992, ) Sotilasjoukkoja koskeva tutkimustyö jatkui Vietnamin sodan aikana. Charles C. Moskos osallistu itse Vietnamissa jalkaväkiyksikön toimintaan. Tutkitut yhteisöt suorittivat tutkimusajankohtana lähinnä partioita. Moskos käytti tiedonkeruumenetelminään osallistuvaa havainnointia sekä vapaamuotoisia ja strukturoituja haastatteluja. (Harinen 1992, 23.) Yhdysvaltojen lisäksi sotilassosiologista tutkimusta tehdään erityisen paljon Israelin armeijassa. Israelin puolustusvoimien käyttäytymistieteiden osasto on tutkinut sotilaiden käyttäytymistä ja asenteita sekä rauhan että mm. Jom Kippur- ja Libanonin sotien aikana. Israelissa puolustusvoimien johto pitää sotilassosiologien saamia tutkimustuloksia ja tutkimusta erittäin suuressa arvossa. (Harinen 1992, 22.) 3.2. Suomalainen tutkimustraditio Suomessa sotilassosiologinen tutkimus ei ole varsin laajaa verrattuna esim. työelämän tutkimukseen. Sotilassosiologisia tutkimuksia on ilmestynyt lähinnä maanpuolustuskorkeakoulun piirissä, joka julkaisee omaa julkaisusarjaa Sotilassosiologian julkaisusarja. Upseeriliiton julkaisemassa puolitieteellisessä Sotilasaikakauslehdessä on myös julkaistu joitakin artikkeleita, jotka ova käsitelleet sotilassosiologisia kysymyksiä. Myös erilaisissa suljetuissa puolustusvoimien omassa piirissä pitämissä koulutustilaisuuksissa ja neuvottelupäivillä on käsitelty sotilassosiologiaa koskevia kysymyksiä. Varsinaisten sosiologisten artikkeleiden lisäksi julkaisussa ilmestyy jatkuvasti esim. johtamista ja motivaatiota koskevia kirjoituksia, jotka ovat kohteeltaan usein hyvin lähellä myös sosiologisia kysymyksiä. Eri artikkelit kasautuvat tosin muutamalle tutkijalle. Eniten artikkeleita on

11 luultavasti julkaissut Olli Harinen, joka on myös laatinut Ruotsalaista maanpuolustustutkimusta koskevan tiivistelmäjulkaisun (Harinen 1981). 8 Suomalaisen sotilassosiologina klassikkona voidaan pitää Knut Pippingin vuonna 1947 Åbo Akademissa julkaisemaa II-maailmansodan aikaista konekiväärikomppaniaa ja sen sosiaalisia suhteita kuvaavaa väitöskirjaa Kompaniet som samhälle: iakttagelser i ett finskt frontförband Pippingin tutkimus ilmestyi uudelleen suomeksi käännettynä vuonna (Pipping 1947, 1978.). Pippingin teos on valitettavasti jäänyt kuitenkin yksittä seksi ilmiöksi Suomalaisessa sosiologiassa. Pippingin jälkeen ei ole tietääkseni ilmestynyt sosiologisia tutkimuksia, jotka olisivat kuvannee sotilasyhteisöä ja sen sosiaalisia suhteita yhteisön sisäisestä näkökulmasta. Pippingin väitöskirja jäi ilmestyessään suurelle yleisölle tuntemattomaksi. Tämä johtui luultavasti siitä, että Pipping julkaisi tutkimuksensa Åbo Akademissa ja ruotsin kielellä, jota suurin osa suomalaisista ei 1940-luvulla osannut. Pippingin tutkimus tuli varsinaisesti esille 1950-luvun puolivälissä, jolloin Väinö Linnan kaunokirjallinen teos Tuntematon Sotilas ilmestyi. Väinö Linnan ja Knut Pippingin kuvaamat yhteisöt muistuttavat varsin suuresti toisiaan. Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan lisäksi on myös ilmestynyt useita muita sota-aikaa ja rintamaoloja koskevia teoksia, jotka ovat usein lähinnä eri joukko-osastojen historiikkeja (ks. esim. Örmark 1991). Väinö Linnan Tuntematon sotilas- teos on viime aikoina ollut varsin paljon esillä. Tampereella Linnan "Tuntematon sotilas" on tulossa Pyynikin kesä teatterin ohjelmistoon usean vuoden tauon jälkeen. Väinö Linnan palvelema joukko-osasto JR/8 vietti myös kesäkuun puolivälissä omaa perinnepäiväänsä Vekaranjärven varuskunnassa. Tilaisuudessa juhlapuhujana toiminut fil. tri. Heikk Siltala toi puheessaan esille sen, että Linnan teos on kauno kirjallisen romaanin lisäksi myös tärkeää tutkimusaineistoa sotilassosiologeille (Aamulehti ). Rauhan ajan sotilasyhteisöstä ja sen sosiaalisista suhteista ei ole ilmestynyt varsinaista tutkimusta. Sen sijaan Suomessa on ilmestynyt useita kaunokirjallisia teoksia, jotka kuvaavat sotilaselämää. Osa näistä teoksista on lähes klassikkoja, kuten Pentti Haanpään "Kenttä ja kasarmi" ja Mikä Waltarin "Siellä missä ehiä tehdään". Näiden lisäksi on ilmestynyt joukko yleisölle vieraampia teoksia. Teoksille on yhteistä se, että ne yleensä pohjautuvat kirjoittajiensa omiin kokemuksiin armeijasta. Yleensä teokset suhtautuvat armeijaan negatiivisesti, ja niitä leimaa vahva tendenssi. Usein romaaneissa kuvataan joko aliupseerien tai kantahenkilökunnan harjoittamaa simputusta. (Enva

12 9 1984, 104.) Hyvänä esimerkkinä voi mainita esim. Johan Wreden teoksen 330 dagar, joka kuvaa armeijaa lähes koko teoksen ajan hyvin negatiivisessa sävyssä (ks. Wrede 1955). Ainoa "myönteinen" armeijakuvaus sisältyy Mika Waltarin teokseen "Siellä missä miehiä tehdään". Waltarin teos syntyi aikoinaan eräänlaisena vastateoksena Haanpään Kentälle ja kasarmille, joka leimattiin ilmestyessään vuonna 1928 erittäin epäisänmaalliseksi teokseksi. Kirjojen lisäksi varusmieselämän kuvauksia on ilmestynyt myös tv-näytelminä, kuten esim. Alpo Ruuthin käsikirjoituksen pohjalta kuvattu "Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet". Näytelmä perustuu osaltaan Ruuthin omiin armeijakokemuksiin, ja sisältää hyvin voimakkaan tendenssin. (YLE 1977.) Lähimpänä realistista armeijakuvausta on luultavasti Jorma ja Antero Leitzingerin vuonna 1986 julkaisema muistelmateos "Sotilas kahden sukupolven kokemuksin ja ajatuksin" (Leitzinger 1986). Pippingin mukaan muistelmia ja kaunokirjallisia teoksia ei tule käyttää sotilassosiologian lähteistönä. Muistelmien ja kaunokirjallisten teosten ongelma yhteisön ja tapahtumisen kuvaajina on niiden subjektiivinen ja usein tendenssimäinen näkökulma. Muistelmat ja romaanit eivät myöskään ole yleensä kovin syvällisiä. Romaanit eivät yleensä kuvaa arkipäivän tavanomaisia, usein triviaaleinakin pidettyjä tapahtumia ja käytäntöjä. Tämän vuoksi näiden pohjalta ei voi rakentaa täydellistä kuvaa yhteisön toiminnasta. Pipping korostaa sitä, että tutkijan tulee rakentaa kuva koko yhteisön toiminnan kentästä, "man måste se situationerna följa varandra, man måste, bildlikt talat, se samspelet inom gruppen som en film, vilken visar oss vardagens futiliteter lika väl som remarkabla tilldragelser, och vilken inte framhäver det ena på bekostnad av det andra". (Pipping 1947b, 1-2.) Omasta mielestäni sotilassosiologiaa harjoittavan tukijan tulee olla itse armeijan käynyt, koska yhteisön ja tutkimustulosten ymmärtäminen ilman omakohtaista kokemusta on vaikeaa. Tutkimuksen tulee myös perustua omiin havaintoihin, eikä muiden kirjoittamiin kaunokirjallisiin teksteihin. Näitä voi tosin käyttää vertailuaineistona. Mielestäni armeijaa koskevia tutkimuksia "vaivaa" eräänlainen keskittyminen lähinnä päällystön ja johtajien ja johtamismenetelmien tutkimukseen. Yleisesti armeija korostaa pelkästään lähinnä johtajien merkitystä ja arvostaa ainoastaan lähinnä johtavassa asemassa toimivia sotilaita ja varusmiehiä. Tähän on kiinnittänyt huomiota myös mm. Matti Klinge, jonka mukaan arvo- ja luokkaajattelu heijastuu normaalissa varusmieskasvatuksessa mm. siinä, että upseereiksi koulutettava saavat ennen kotiutumistaan lyhyen kokelasajan, jolloin heillä on tilaisuus nauttia esimiesasemasta ja sen tuomasta arvostuksesta ja erityisvapauksista. Täten heille jää yleensä hyvin positiivinen loppumielikuva armeijasta, joka peittää yleensä täydellisesti alkuajan ikävämmät muistot. Klingen

13 10 mukaan mielenkiintoiseksi kysymykseksi muodostuukin se, minkälaisen mielikuvan armeijasta saa tavallinen miehistö. Klingen mukaan luultavasti puolustusvoimissa ei tästä olla luultavasti edes kiinnostuneita. (Vuorikari 1982, 95.) Erityisesti ns. tavallisen rivimiehen näkökulma ja tuntemukse ja käsitykset armeijasta ja varusmiespalveluksesta on täysin unohdettu tutkimuksessa. Esim. tutkimusten mukaan varusmiehet jakaantuvat ns. hyviin miehiin, joilla on korkea motivaatio ja toisiin heikosti motivoituneihin varusmiehiin. Tutkimuksissa ei ole kuitenkaan pyritty miettimään sitä, mistä mahdollinen huono motivaatio ja miesten jakaantuminen eri tyyppeihin johtuu. Ns. tavallisen rivimiehen näkökulman saaminen tutkimukseen olisi mielestäni kuitenkin erittäin tärkeää, koska kaikissa yksiköissä ainoastaan n. 5 % alokkaista siirtyy reserviupseerikouluun ja n % aliupseerikouluun. Alokkaista suurin osa, n % jatkaa palvelustaan tavallisina sotilaina. Ns. tavallisten rivimiesten osuus eri varuskuntien miehistövahvuudesta on myös aina kaikkein suurin. Yksi mahdollinen syy siihen, että rauhanajan armeijan sosiaalisesta elämästä ei ole juuri ilmestynyt tutkimuksia voi olla se, että armeija on ns. byrokraattinen organisaatio, joiden tutkiminen on yleisesti, ja erityisesti osallistuvalla havainnoinnilla, vaikeaa. Grönforsin mukaan (1982, 64) byrokratiassa valta perustuu osaltaan siihen, että sen perusteet ja siihen liittyvät ilmiöt pyritään pitämään poissa yleisön tiedosta. Grönfors viittaa kirjassaan siihen, että joissakin tilanteissa yhteisöön voi joutua luonnollista tietä, kuten esim. Knut Pippingille kävi hänen laatiessa sosiaalisen kuvauksen omasta rintamayhteisöstään. Toinen mahdollinen syy voi olla Knut Pippingin viittaus siihen, että erittäin harvat sotilassosiologian tutkijat ovat itse palvelleet armeijassa joko sotamiehinä tai aliupseereina. Esim. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijat ovat sotilaskoulutuksen saaneita upseereita, jotka luonnollisesti tarkastelevat sotilasyhteisöä omasta näkökulmastaan. He eivät ole itse koskaan palvelleet tavallisena rivimiehenä armeijassa lukuunottamatta lyhyttä alokasaikaa useita vuosia sitten. Täten heillä ei ole itsellään käsitystä ns. tavallisen sotamiehen elämismaailmasta. Yhtenä mahdollisena tutkimuksen puutteen syynä voi olla se, että armeijaan ja maanpuolustukseen liittyviin asioihin liittyy useilla henkilöillä, erityisesti sodan itse läpikäynneillä, voimakkaita tunteita. Jotkut sotaveteraanit saattavat omata itse niin järkyttäviä ja traagisia muistoja, että he eivät halua muistella niitä esim. muistelmateoksina, ts. he haluavat tarkoituksella uhohtaa ne. Rauhanajan sotilasyhteisön tutkimuksessa tulevat mahdolliset armeijan kannalta negatiiviset toteamukset saattavat aiheuttaa tutkijalle sen, että hänet voidaan ainakin joissakin piireissä leimata epäisänmaalliseksi ja maanpuolustusvihamieliseksi henkilöksi tai maanpetturiksi. Kaunokirjallisuuden puolella Haanpään "Kenttä ja kasarmi" -teos leimattiin aikoinaan erittäin

14 11 maanpuolustusvihamieliseksi, eikä Haanpää saanut julkaistua moneen vuoteen yhtäkään kirjaa. Myös Knut Pippingin väitöskirja sisältää joitakin toteamuksia, jotka olisi mahdollisesti voitu todeta sotilaita ja armeijaa halventaviksi sodan jälkeisessä ilmapiirissä. Näitä ovat mm. kohdat, joissa kuvataan sotilaiden alkoholinkäyttöä ja kielenkäyttöä. Sodan jälkeisessä ilmapiirissä ei oltaisi ainakaan joissakin piireissä hyväksytty edes koko Pippingin tutkimuksen esille tuomaa tärkeintä tutkimustulosta, ts. sitä, että sotilasyhteisö voi käyttäytyä myös virallisten normien vastaisesti muodostaen sisälleen toisen, ns. epävirallisen normijärjestelmän. Tässä yhteydessä tulee muistaa se, että Väinö Linnan tuntematon sotilas arvosteltiin täysin kelpaamattomaksi roskateokseksi Helsingin sanomissa ilmestymisensä jälkeen vuonna Pippingin väitöskirja säästyi ulkopuoliselta eiakateemiselta kritiikiltä luultavasti siksi, että se julkaistiin ruotsin kielellä, jota ns. tavallinen kansa e Suomessa (vieläkään) yleensä osaa ( tai ei halua osata). Pippingin väitöskirjaan ei juuri kiinnitetty huomiota akateemisen maailman ulkopuolella. 4. Knut Pippingin konekiväärikomppania Knut Pippingin kuvaus 12. Jalkaväkirykmentin toisen pataljoonan toisesta konekiväärikomppaniasta (2.KKK/JR 12) perustuu hänen omiin muistiinpanoihinsa, sota-ajan kirjeenvaihtoon sekä palvelustovereiden haastatteluihin sekä Sota-arkistossa sijaitseviin pataljoonaa koskeviin muistiinpanoihin. Pipping palveli itse kuvaamansa komppanian lähettialiupseerina ja komentoryhmän johtajana. (Pipping 1947, ) Pipping päätyi komppanian tutkimiseen pataljoonaan sijaan, koska se oli Pippingin havaintotoiminnan kannalta helpointa. Hän perustusteli komppanian valitsemista tutkimuskohteeks myös siksi, että komppania muodostaa sotilaselämän eräänlaisen perusyksikön, joka määrää hyvin pitkälti sotilaan elämää. Es. sotilaan lomat kulkevat komppanian mukaan ja komppaniasta löytyvä yleensä myös kaikki sotamiehen läheiset palvelustoverit ja ystävät. Siirto toiseen komppaniaan merkitsi samalla siirtymistä aivan toiseen, vieraaseen yhteisöön, jossa miehen tuli rakentaa uudelleen omat sosiaaliset suhteensa. Miestä yleensä myös kohdeltiin uudes sa palveluspaikassa aina "uutena miehenä", vaikka hän olisikin palvellut aikaisemmin samassa pataljoonassa.. (Pipping 1947, )

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies.

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies. 25 Upseerin tai vääpelin tullessa tupaan huutaa mies, joka hänet ensiksi näkee:,,huomio!" Miehet menevät kaappiensa luo ja seisovat siinä, kunnes esimies heidät siitä vapauttaa. Tuvanvanhin ilmoittaa,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä.

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä. Kalevankankaan koulu Henkilökuntakokous 25.5.2011 TURVALLINEN OPISKELUYMPÄRISTÖ JA JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Perusopetuslain 29 :n mukaan opetukseen osallistuvilla

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016

Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016 Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016 Sisällys 1 Tervetuloa Rannikkolaivastoon!... 3 2 Siirtyminen peruskoulutuskaudelta omaan yksikköön... 4 3 Rannikkolaivastoon organisaatio... 4 4 Palvelus ja vapaat...

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8. 9. 2015 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimusta (elämäkerta- ja sukupolvitutkimusta) yhteiskuntapolitiikan oppiaineessa Helsingin yliopistossa

Lisätiedot

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO Ylösnousemustutkimukseen liittyy laaja filosofinen keskustelu, koska kyseessä on kristinuskon oppijärjestelmän kannalta varsin keskeinen uskonkappale Jeesuksen

Lisätiedot

Arvoisat ministeri Suvi Lindén

Arvoisat ministeri Suvi Lindén Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 31.1.2000 Yleistä 1 Koulun alue on kortteli 57-YO. Koulun piha-alue on koulukiinteistön, Rantatien sekä koulun kentän erottama alue. 2 Kouluajaksi katsotaan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi. J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987)

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi. J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987) Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8.11.2016 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987) toi sukupolvet suomalaiseen yhteiskuntatutkimukseen Aineistona

Lisätiedot

Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt

Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt 1 Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt Kasvatus- ja sivistyslautakunta 31.8.2011 64 2 SISÄLLYS 1. SÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE...3 1.1. Järjestyssääntöjen tarkoitus...3 1.2. Viittaukset

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. OULUN ETELÄ- JA KESKIPOHJALAINEN OSAKUNTA RY:n SÄÄNNÖT I LUKU YHDISTYKSEN KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA ALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä osakunta, nimi on Oulun Etelä- ja Keskipohjalainen

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Puolankajärven koulun järjestyssäännöt

Puolankajärven koulun järjestyssäännöt Puolankajärven koulun järjestyssäännöt I TAVOITTEET II KOULUAIKA III OPPITUNNIT Järjestyssääntöjen tavoitteena on koulun työrauhan ja järjestyksen turvaaminen koulun kokonaistavoitteiden edistämiseksi

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset sukupuolittain Taustatiedot Ensisijainen jäsenjärjestösi Maanpuolustuskiltojen liitto 12,0 % 11,7 % 17,9

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

SB-Pro pojat -99 ja -00 Eerikkilän leiri 5. 7.9.2014

SB-Pro pojat -99 ja -00 Eerikkilän leiri 5. 7.9.2014 SB-Pro pojat -99 ja -00 Eerikkilän leiri 5. 7.9.2014 Leiri alkaa perjanitaina 5.9. klo 17:00 ja loppuu sunnuntaina 7.9. noin klo 13:30. Eerikkilän urheilukeskuksen osoite on Urheiluopistontie 138, 31370

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Valintakoepisteet ja opintomenestys vuosina

Valintakoepisteet ja opintomenestys vuosina Minna Parviainen Valintakoepisteet ja opintomenestys vuosina 2002 2006 TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS TAMPEREEN YLIOPISTO D 2007 10 TAMPERE 2007 TAMPEREEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS

Lisätiedot

Matti Jalava sari Jalava. Teksti, kuvankäsittely ja ulkoasu. Painopaikka. saarijärven Offset Oy

Matti Jalava sari Jalava. Teksti, kuvankäsittely ja ulkoasu. Painopaikka. saarijärven Offset Oy 9 Teksti, kuvankäsittely ja ulkoasu Kansi Kustantaja Painopaikka Matti Jalava sari Jalava vakkamedia Oy saarijärven Offset Oy Paperi G-Print 130 g/m 2 Takakannen kuva Paateneen kauppala 1943. Matti Jalava

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomenlinnan Upseerikerho ry ja sen kotipaikka on Suomenlinna Helsingin kaupungissa. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Järjestyssääntöjä sovelletaan Jyväskylän ammattiopistossa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998/35 ), johon kuuluvana pidetään opetuksen käytössä olevia

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 )

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Paloinsinööriyhdistys ry, ruotsiksi Brandingenjörsföreningen i Finland r.f., ja kotipaikka on

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 13 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi: Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

I kohottaa ja ylläpitää maanpuolustustahtoa sekä vaikuttaa yleisten maanpuolustusedellytysten parantumiseen toiminta-alueella

I kohottaa ja ylläpitää maanpuolustustahtoa sekä vaikuttaa yleisten maanpuolustusedellytysten parantumiseen toiminta-alueella Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1$ Yhdistyksen nimi on Joensuun Reserviläiset ry ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Joensuun kaupungin alue. Yhdistys kuuluu jäsenenä

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Asuntolan järjestyssäännöt

Asuntolan järjestyssäännöt Asuntolan järjestyssäännöt Koulutuksen järjestäjä on päättänyt näistä järjestyssäännöistä 26.1.2016 ja ne ovat voimassa 1.2.2016 alkaen toistaiseksi. Järjestyssääntöjen valmisteluvaiheessa on kuultu sekä

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Suomen Curlingliiton alaisten curlingin SMkilpailuiden säännöt kaudella 2010-2011

Suomen Curlingliiton alaisten curlingin SMkilpailuiden säännöt kaudella 2010-2011 Suomen Curlingliiton alaisten curlingin SMkilpailuiden säännöt kaudella 2010-2011 Näitä sääntöjä sovelletaan kaikissa Suomen Curlingliiton järjestämissä kilpailuissa, joilla on SM-status. Tällaisia kilpailuja

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen

Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen TES 270105 Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä 1.9.2003 alkaen noudatettavista eräistä työehtosopimusmääräyksistä

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana 1 F:\koti\_Varhaiskasvatus\Vasu\Lapsen-vasulomake-2015.doc Lapsen nimi: (kuva) Synt.aika: Tärkeimmät puh.nrot: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat:

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Tasa-arvokysely 212 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Helsingin normaalilyseo Tasa-arvotyöryhmä: Kristiina Holm Elina Mantere Kirsi Naukkarinen Antero Saarnio 1. Sukupuoli vaikuttaa koulussamme oppilaiden

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Jukka Kansosen viimeinen matka Suomeen alkaa (kuva SKJA.fi)

Jukka Kansosen viimeinen matka Suomeen alkaa (kuva SKJA.fi) Esitelmä ja lounastilaisuus ti 22.2.2011 TAMRUn seniorien esitelmä- ja lounastilaisuus pidettiin Technopolis Yliopistonrinteen salissa Enqvist A, osoitteessa Kalevantie 2, 2. krs, tiistaina 22.2. klo 12.00.

Lisätiedot

OPPIVA OPS - OSALLISUUS

OPPIVA OPS - OSALLISUUS + OPPIVA OPS - OSALLISUUS Osallisuuden taustalla nuorilla menestyjien tiedot ja syrjäytyneiden asenteet (Suutarinen) muuta Eurooppaa pienempi halukkuus osallistua yhteiskunnan toimintaan kouluun liittyvät

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu Antti Karisto & Ilkka Haapola Lahden tiedepäivä 27.11.2012 www.helsinki.fi/yliopisto APC-ongelma Olisi tärkeää erottaa toisistaan ikävaikutus (Age), ajankohtavaikutus

Lisätiedot

5/8/2016 The Copyright Law 1

5/8/2016 The Copyright Law 1 5/8/2016 The Copyright Law 1 5/8/2016 The Copyright Law 2 Yleistä Tekijänoikeuden kohteena on kirjallinen tai taiteellinen teos. Suojan saadakseen teoksen tulee ylittää ns. teoskynnys. Suojattu teos on

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008 Sisällysluettelo Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Tarkoitus ja sen toteuttaminen 2 Jäsenyyttä koskevat

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN KYSYMYKSET Vastaa aineistokokeen tekstien ja muistiinpanojesi perusteella seuraaviin tehtäviin (1 2). Vastaa täydellisillä suomen kielen virkkeillä. Vastausaikaa on 55 minuuttia (klo 13.55

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä

Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä Etnisten suhteiden neuvottelukunta * Keitä me olemme? Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä - verkosto - jäsenten tuoma laaja asiantuntemus - jäsenten laajat verkostot - mukana keskeiset

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

KÄYTÖSAAPINEN ATALAN KOULU

KÄYTÖSAAPINEN ATALAN KOULU KÄYTÖSAAPINEN ATALAN KOULU Tämä on Atalan koulun käytösaapinen. Hyvä käytös antaa sinusta myönteisen kuvan ja tuottaa hyvän mielen muille ihmisille. Auttamalla toisia ja olemalla kohtelias sekä noudattamalla

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon 1 Suomen keskustelussa mainitaan usein OPPIMISVELVOLLISUUS, mutta kyseessä on lapsen oikeus käydä koulua YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 28. artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua. Lapsityö (LOS 31.

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot