LAPSEMME. Uudet ikärajat. Miksi vauvaperhe eroaa? Vitamiinit lautaselle. Kasvukäyrät uusiksi. Lapsi kysyy seksistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPSEMME. Uudet ikärajat. Miksi vauvaperhe eroaa? Vitamiinit lautaselle. Kasvukäyrät uusiksi. Lapsi kysyy seksistä"

Transkriptio

1 Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 4/2011 LAPSEMME Vitamiinit lautaselle Lapsi kysyy seksistä Kasvukäyrät uusiksi Uudet ikärajat Miksi vauvaperhe eroaa?

2 Pääkirjoitus S Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Liitossa tapahtuu 8 Onko pakko erota? 15 Puheenjohtajalta 16 Sallittu lisääntyy, kielletty vähenee Murrosikäinen harjoittelee sosiaalisia taitoja 20 Miljoona mittausta vuodessa Neuvolan kasvukäyrät uudistuivat 24 Lapsi kysyy seksistä 26 Harrastetaan! 28 Mitä nuoren lautaselle? Monipuolinen arkiruoka päihittää ravintolisät 31 Isän kynästä 32 Ikärajat velvoittavat 35 Lastenkulttuuri Kirjakko Sarjakuva opettaa lukemaan kuvia Kulttuurikierros 38 Tavoitteena taitava vapaaehtoinen 41 Lasten asialla 42 Poimitut 47 Kirjoissa & kansissa 48 Jäsensivut LAPSEMME Päätoimittaja Liisa Partio Toimitussihteeri Sisko Kajama Tiedotustoimittaja Kaarina Kokkonen Ulkoasu ja taitto Merja Lensu Kansikuva Matti Matikainen Toimitusneuvosto: Jan Pippingsköld (pj), Joona Kallio, Helena Peltola, Petra Vesuri, Anne Vola Toimituksen osoite PL 141, Helsinki, p , fi Tilaukset ja osoitteen muutokset: p Vuosikerta 15 euroa. Jäsenillä lehti sisältyy jäsenmaksuun Ilmoitukset: Bouser Oy, Vattuniemenranta 2, Helsinki, Jukka Tiainen, p. (09) , Jouni Kohonen, p. (09) , Ilmoitusaineistot: bouser.fi. Lapsemme 1/2012 ilmestyy Kustantaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. ISSN Paino Oy Scanweb Ab Lapsemme-lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 40. vuosikerta. Lapsemme 4/2011 3

3 Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Lahja vähävaraisille lapsiperheille Auttaminen tuo joulumielen. Hyvä joulumieli -keräys hankkii 15:tta kertaa varoja vähävaraisille ja vaikeassa elämäntilanteessa oleville lapsiperheille jaettaviin lahjakortteihin, joilla perheet voivat ostaa ruokatarvikkeita joulupöytään. Suomessa elää yli lasta vähävaraisissa perheissä. Lapsiperheistä eniten toimeentulovaikeuksia on yksinhuoltajaperheillä, pienten lasten perheillä ja monilapsisilla perheillä, joissa tingitään paitsi vaatteista ja harrastuksista, usein myös ruuasta. Jouluaattoon asti jatkuvan keräyksen järjestävät MLL ja SPR yhteistyössä Ylen Aamu-TV:n, Radio Suomen, Radio Vegan sekä Keskon kanssa. Keräyksen tuotto käytetään kokonaisuudessaan lahjakortteihin. Tavoitteena on kerätä euroa, josta riittää 70 euron lahjakortti perheelle. Ikääntyvien vuosi Ensi vuonna EU:ssa vietetään aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuotta. MLL:ssä sukupolvien välistä ketjua vahvistetaan kylämummi- ja kylävaaritoiminnalla. Katso sivu 49. Joko olet MLL:n fani? Osallistuminen on helppoa Keräykseen voi osallistua soittamalla numeroon Puhelun hinta on 9,93 euroa ja paikallisverkkomaksu. Lahjoituksen voi tehdä myös maksamalla haluamansa summan keräyksen tilille FI , BIC: NDEAFIHH. Lisätietoa keräyksestä: Lasten ja nuorten puhelin päivystää vuoden jokaisena päivänä, myös jouluna. Numero on MLL kertoo ajankohtaisista uutisista, seminaareista, kampanjoista ja uusista tuotteista Facebook-sivullaan. Fanina tiedät ensimmäisten joukossa MLL:n kuulumiset ja tykkäämällä sivustamme välität tärkeää viestiä lasten ja nuorten hyvinvoinnista tuttavapiirissäsi. Välillä järjestämme Facebookissa myös mukavia arvontoja! Liity joukkoon osoitteessa com/mannerheiminlastensuojeluliitto Uutiskirje opettajille MLL on aloittanut uutena palveluna opettajille ja muille ammattikasvattajille suunnatun sähköisen uutiskirjeen kertaa vuodessa ilmestyvä kirje kertoo liiton materiaaleista, koulutuksista ja tapahtumista. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta Kuva: Matti Matikainen Huolet puheeksi Näin netissä mll.fi-pääsivulla on kuukaudessa lähes kävijää (12 000/vko), Nuortennetissä yli (4 400 /vko) ja Vanhempainnetissä n kävijää (12 000/vko). Vanhempainnetin kävijämäärä on tuplaantunut vuodessa! Nuortennetti rohkaisee lapsia ja nuoria puhumaan huolistaan aikuiselle ja helpottamaan oloaan. Nettisivuille on koottu laaja tietopaketti siitä, mistä kaikkialta apua voi hakea ja saada. Siellä kerrotaan esim., miten koulun aikuiset, kuten koulukuraattori, terveydenhoitaja, koulupsykologi, voivat auttaa. Mistä apua? -osiosta löytyy myös Huoli puheeksi -lomake. Se on tarkoitettu avuksi silloin, kun keskustelun aloittaminen aikuisen kanssa on vaikeaa. Nuori rastittaa lomakkeesta etukäteen mieltä painavia asioita ja antaa sen aikuiselle, jonka kanssa haluaa puhua. Kuva: Susa Junnola Kuva: Jarkko Mikkonen Yhteisvastuukeräyksellä kaikille kaveri Suomalaiset lahjoittivat Yhteisvastuukeräykselle tänä vuonna ,40 euroa. Keräystuotosta 80 % jaetaan Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyön ja katastrofiavun sekä Kirkon diakoniarahaston, hiippakuntien ja seurakuntien diakoniatyön kesken. 20 % tuotosta kohdistetaan Suomen Mielenterveysseuran, Suomen Punaisen Ristin, MLL:n ja evankelisluterilaisten seurakuntien nuoriso- ja rippikoulutyön yhteishankkeeseen, jolla ehkäistään lasten ja nuorten yksinäisyyttä ja tuetaan kaverisuhteita. MLL:n osuus keräystuotosta on ,00 euroa, jonka liitto käyttää Kaikille kaveri -hankkeeseen. Vuoteen 2014 asti jatkuvassa Kaikille kaveri -hankkeessa vahvistetaan liiton tukioppilas- ja kummitoimintaa. Vanhempia kannustetaan tukemaan lasten ja nuorten kaverisuhteita ja koulun aikuisia autetaan rakentamaan turvallisia oppilasryhmiä. Tavoitteena on myös, että kouluissa otetaan käyttöön sähköinen kanava, jonka kautta oppilas voi kertoa nimettömänä koulun oppilashuoltoryhmälle, jos hänellä ei ole kavereita tai häntä ei huolita porukkaan tai jos hän on huomannut oppilaan, joka on jäänyt yksin tai tarvitsee tukea. Lämmin kiitos kaikille Yhteisvastuukeräykseen osallistuneille. Mitä kivaa tehtäis? Vielä ehtii mukaan Koulurauha-kilpailuun! Tämänvuotisessa kilpailussa oppilaiden tehtävänä on keksiä jokin kouluaikana toteutettava peli, leikki tai muu toiminto, joka lisää yhdessä tekemistä ja tukee oppilaiden vuorovaikutusta. Kilpailu kestää saakka ja siihen voi osallistua mikä tahansa koulussa toimiva ryhmä: luokka, aineryhmä, tukioppilasryhmä tms. Lisätietoa: Kuva: Jarkko Mikkonen Pääsihteerin pohdintoja ulkopuolisuudesta Tukioppilastoiminta täyttää ensi vuonna 40 vuotta! Viime jouluaattona meidän perheessämme syttyi erityinen kynttilä. Se sytytettiin tyttärelleni, joka oli opiskelun takia tuhansien kilometrien päässä. Olimme sopineet mihin kellonaikaan kynttilä sytytetään, ja milloin soitellaan. Kynttilän sytyttäminen ja tieto siitä, että kynttilä palaa samaan aikaan myös Atlantin tuolla puolen sai meidät tuntemaan, että olimme tavallaan yhdessä. Samalla mietin niitä, jotka ovat yksin ja kaiken ulkopuolella, eivätkä enää kenenkään mielessä. Ulkopuolisuudella on monenlaiset kasvot. Juuri jouluna se on tavallistakin kipeämpi asia, koska jouluun liittyy niin vahvoja tunteita, muistoja ja odotuksia. Lapsikin voi tuntea olevansa jouluna kaiken ulkopuolella. Kun kaverit miettivät joululahjatoiveita, lapsi tietää, ettei ole lupa pyytää mitään, eikä ehkä tule olemaan mitään mistä kertoa joulun jälkeen. Hyvä Joulumieli -keräys on taas meneillään. Apu kohdistetaan kotimaan vähävaraisille lapsiperheille, ja se tuo iloa lapsiperheen jouluun. Keräykseen osallistujalle bonuksena on tieto, että se tuottaa jotakin hyvää joka suuntaan: antajalle, saajalle ja koko yhteiskunnalle. Toisesta välittäminen on paras tapa ehkäistä ulkopuolisuutta. Mirjam Kalland Onnittele itsenäisyyspäivänä kunniamerkin saanutta tai syksyn ylioppilasta MLL:n korusähkeellä. Korusähkeet löytyvät Postin sivuilta posti.fi. Muista myös adressit, joita voi tilata osoitteesta Toisenlainen joululahja Anna toisenlainen joululahja, joka tuottaa moninkertaisesti iloa. Lahjoituksella MLL:lle tuet liiton työtä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. Tee lahjoitus MLL:n tilille Nordea tai netissä Muista kirjoittaa tilisiirron viitekenttään oma nimesi. Ilmoitathan yhteystietosi p tai sähköpostitse 4 Lapsemme 4/2011 Lapsemme 4/2011 5

4 Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Isä-hankkeen ohjaajasta Vuoden isä Vuoden isä -palkinto jaettiin kolmelle ansioituneelle isälle, joista yksi on MLL:n Isähankkeen ohjaaja Risto Tervonen. Kajaanilainen Risto Tervonen sai tunnustuksen toimimisestaan seitsemän lapsen uusperheen isänä, isä-lapsikerhon ja neuvoloiden perhevalmennuksen vapaaehtoisena isänä sekä hankeohjaajana. Tervonen teki suuren elämänmuutoksen jättämällä entisen työnsä ja laittamalla elämänarvot uuteen tärkeysjärjestykseen. Aktiivinen isä on perustanut asuinalueelleen ensimmäisen isälapsi kerhon ja osallistunut vapaaehtoisena neuvoloiden perhevalmennuksiin. Hän on myös osannut ottaa uusperheen isän roolin itselleen, palkintoperusteluissa kerrotaan. Tällä hetkellä Tervonen työskentelee täysipäiväisesti MLL:n Isä-hankkeessa. Tulokset ensimmäiseltä vuodelta ovat erinomaiset. Kuntayhtymä odottaa innolla hankkeen toisen osion toteutumista, jossa rakennetaan ammattilaisille koulutusta ja TUULA SAVOLAINEN Puhtaat hampaat musiikin tahdissa Lasten hampaiden harjauksesta voi tehdä hauskan hetken. MLL:n Tornion yhdistys oppi Suukoulussa, että lapset saa houkuteltua hampaiden pesuun musiikin avulla. R ovaniemeläinen Iida Lindholm pakkaa punaiseen muumireppuun soivan sähköhammasharjan. Suuhygienisti Tuija Kohonen sanoo, että musiikki tekee hampaiden harjauksesta lapsille mieluisan pesuhetken. Musiikki sopii hyvin lasten hampaiden pesuun, ja hampaat puhdistuvat huomaamatta. Samalla suunhoidosta tulee pieni taidehetki. Musiikki soi aina myös omalla vastaanotollani, Tuija sanoo. Lapset voivat aloittaa sähköhammasharjan käytön 3-vuotiaana kuten Iidakin. Pieneen käteen täytyy valita oikean kokoi- 6 Lapsemme 4/2011 nen hammasharja ja tarkastaa, että harjaspää mahtuu suuhun. Suukoulussa opitaan kohtaamaan myös hammashoitoon liittyviä pelkoja. Lapsille on tärkeää tehdä hampaiden pesuhetkestä arkeen kuuluva asia, vaikka musiikin avulla. Ei haittaa, vaikka hammasharja on alussa väärin päin suussa, Tuija neuvoo. Vuoden 2010 suuhygienistiksi valittu torniolainen Tuija Kohonen SHG-palvelu Suunvuorosta kiertää perustamansa Suukoulun kanssa Pohjois-Suomen kyliä hammasharjat laukussa. malli isien kohtaamiseen ja huomioimiseen neuvoloissa ja perhetyössä. Sosiaali- ja terveysministeriö jakaa Vuoden isä -palkinnon henkilölle, joka edistää omalla esimerkillään ja toiminnallaan isyyden merkitystä ja lisää isyyden arvostusta. Tervosen ohella palkinnon saivat tänä vuonna Jaakko Bashmakov Tampereelta ja Seppo Äijälä Oulusta. Isyyden puolestapuhuja Vuoden isä -palkinnon lisäksi peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson jakoi Isyyden puolestapuhuja -kunniamaininnan, jonka sai kasvatustieteen tohtori, emeritus yliopistonlehtori Jouko Huttunen. Huttunen on myös MLL:n liittovaltuuston jäsen. KUVA ANTTI LINDHOLM Rovaniemeläinen Iida Lindholm, 3, on ahkera hampaiden pesijä. Harjaus sujuu kuin leikki soivalla harjalla, ja hammaspeikko pysyy loitolla. KUVA ANTTI KOHONEN Mummit auttavat hampaiden pesussa Suukoulu on kuin entisajan kiertokoulu. Koulunpenkillä istuu vuorotellen koululaisia, päiväkotilapsia, opettajia, tarhan tätejä ja lasten vanhempia. Tunti Suukoulussa alkaa, kun Tuija napsa-uttaa aapiseen virran päälle ja kopauttaa karttakepillä. Iidakin istuu uteliaana etupulpetissa. Hiljattain koulunpenkillä istui myös vanhimpiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhdistyksiin kuuluvan Tornion yhdistyksen väkeä. Lasten suun terveys haastaa meidät mummitkin suun terveystalkoisiin. On onni, että meillä on Torniossa oma Suukoulu, sanoo hallituksen varajäsen Hilkka Bomström MLL:n Tornion yhdistyksestä. Hilkka on Santun, 4, Nean, 2, Eliaksen, 1, ja alle vuoden ikäisen Aadan mummi. Kun lapset tulevat yökylään, Hilkka auttaa lapsia hampaiden harjauksessa. Pesutuokiota auttaa tiimalasi, joka valuttaa hiekkaa kaksi minuuttia. Saamme Suukoulusta paljon tietoa suun terveydestä. Osaamme nyt valita turvallista hammastahnaa lapsille ja häädämme hammaspeikon vaihtamalla karkit ksylitoliin, Hilkka sanoo. Harjaa hampaat aamuin illoin Tuija kertoo, että vanhempien täytyy auttaa lapsia hampaiden harjauksessa ja tarkistaa pesutulos aina 10-vuotiaaksi saakka. Hampaiden harjaaminen alkaa pelkällä vedellä, kun ensimmäinen hammas puhkeaa. Lapsille tarkoitetun fluorihammastahnan käyttö alkaa pienestä tipasta vasta sitten, kun poskihampaat puhkeavat. Isommat lapset käyttävät herneen kokoisen nokareen fluoritahnaa. Hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä aamuin illoin on terveen suun perusta, sillä plakki eli bakteerimassa muuttuu hammaskiveksi. Harjausaikaa on lisätty 2 3 minuuttiin, sillä fluorin pitää tarttua hampaan kiilteeseen. Harjauksen jälkeen suuta ei huuhdota vedellä, sillä fluori hoitaa hampaita pesun jälkeenkin. Hammasharjoissa asuu aina pöpöjä, joten harjat vaihdetaan uusiin vähintään Ella Saarenpää (vas.) tarkastaa hoidettuja hampaitaan peilistä. Suuhygienisti Tuija Kohonen kehuu, että Ellalla on terveet ja puhtaat hampaat. kolmen kuukauden välein. Hammasharja on henkilökohtainen, eikä sitä lainata muille. Älä nuole vauvan tuttia Vauvan tuttia tai lusikkaa ei saa milloinkaan käyttää omassa suussa, koska kariesbakteerit siirtyvät vauvan suuhun. Suurin riski saada kariesbakteeri on maitoposkihampaiden ja ensimmäisen maitohampaan puhjettua. Bakteeri siirtyy yleensä äidistä lapseen syljen välityksellä joko suoraan tai esimerkiksi lusikan tai tutin nuolemisen kautta. Sokeroidut mehut ovat lasten hampaiden surma jo vauvasta alkaen, jolloin voi kehittyä tuttipullokaries. Myös hapokkaat juomat ja makeat välipalat lisäävät kariesta, ja jo alle parivuotiailla lapsilla on reikiä hampaissa. Hampaille paras janojuoma on raikas vesi. Täysksylitolia pitää syödä vähintään 5 grammaa päivässä, jotta se ehkäisee hampaiden reikiintymistä. Hyvä tapa on imeskellä pastilli tai purra purkkaa joka aterian jälkeen. Ksylitolilla on myös suotuisa vaikutus lasten korvatulehduksiin. Isomman suukoululaisen repusta löytyy hyvä hammasharja, vaahtoamaton fluoritahna, kielenpuhdistin, hammaslanka, -tikut, -väliharja, suuvesi ja ksylitoli. Suu maistuu mansikalle Harjaa hampaat kahdesti päivässä. Katso kelloa ja harjaa 2 3 minuuttia aamuin illoin. Valitse matalavaahtoinen fluorihammastahna. Älä huuhdo vedellä suuta harjauksen jälkeen. Juo janoon vettä äläkä virvoitusjuomia. Käytä ksylitolipurkkaa tai -pastillia aina ruokailun jälkeen.. Suosi mieluummin sähköhammasharjaa. Vältä makeita välipaloja. Karkkihetki on vain kerran viikossa. Lapsemme 4/2011 7

5 MARJO HENTUNEN Kuvat COLOURBOX Vauvaperheiden erot ovat viime vuosina lisääntyneet. Joskus parisuhteen ongelmat kärjistyvät jo odotusaikana. Jos ne eivät ratkea omin ja lähipiirin voimin, ennen eropäätöstä apua kannattaa hakea ammatti-ihmisiltä. L Riitta Mykkänen-Hänninen Minna Oulasmaalla Onko pakko erota? 8 Lapsemme 4/2011 Lapsemme 4/2011 9

6 Lapsiperheet perhetyypin mukaan Ihmiset antavat parhaan itsestään työelämälle, kun se pitäisi antaa rakkaimmille ihmisille Aviopari ja lapsia 61,3 % Rekisteröity parisuhde ja lapsia 0 % Avopari ja lapsia 18,4 % Äiti ja lapsia 17,5 % Isä ja lapsia 2,7 % Lähde: Tilastokeskus, Perheet 2010 Avioliittojen ja avioerojen määrä vuosina Arki hiipii parisuhteeseen Käytännön apua Onko meillä toivoa? Oikeus molempiin vanhempiin Eropalvelut yhden katon alta Avioliitot Avioerot Lähde: Tilastokeskus, Avioliittojen ja avioerojen määrä vuosina Lastensuojelun Keskusliiton Neuvokeskus on jatkoa vuosina toteutetulle Neuvoprojektille. Toiminnan tavoitteena on tukea lapsiperheitä erossa ja auttaa perheitä eroamaan niin, että lapsen menetykset olisivat mahdollisimman pieniä. Neuvokeskus järjestää muun muassa eroryhmiä. Kukin ryhmä kokoontuu kymmenen kertaa. Neuvokahvilan, eronneiden vanhempien kohtaamispaikan, avajaiset pidettiin Kahvila on avoinna perjantaisin, ja sitä pyörittävät koulutetut vapaaehtoistyöntekijät. Vapaaehtoiset ovat enimmäkseen eronneita vanhempia, joilla on paras kokemuksellinen tieto eroista. Eroneuvo on maksuton tiedotustilaisuus eroa miettiville tai jo eronneille vanhemmille. Tilaisuudesta saa vertaistukea erotilanteeseen. Vuosittain Neuvokeskus järjestää Erofoorumin, jossa tutkijat ja päättäjät keskustelevat ajankohtaisista vanhemmuuteen ja parisuhteeseen liittyvistä asioista. Neuvokeskus palvelee myös ruotsin kielellä. Vaikka yhdistyksen päätoimipaikka on Helsingissä, saa palveluita muiltakin paikkakunnilta. Palvelut löytyvät Neuvokeskuksen internet-sivuilta. 10 Lapsemme 4/2011 Lapsemme 4/

7 TÄYSKSYLITOLI- PURUKUMI EILLE! JUNIOR Läsnä lapsille Verkostojen puute ja työelämän paineet altistavat eroille pääkaupunkiseudulla Viime vuonna Espoon sosiaaliviranomaiset kiinnittivät huomiota siihen, että eroavilla perheillä oli aiempaa useammin alle 3-vuotiaita lapsia. Monet parit eivät ole ennen lastenvalvojalle tulemistaan hakeneet apua parisuhteen ahdinkoon. Pääkaupunkiseudulla vanhemmat ovat vauvan kanssa usein todella yksin, jolloin parisuhteen hoitamiseen ei jää aikaa eikä voimia. Maaseudulla ihmisillä on usein hyvät sosiaaliset verkostot ja lastenhoitoapua, ja elämänrytmi on muutenkin rauhallisempi, pohtii Perheasioiden yksikön päällikkö Marjatta Karhuvaara Espoon sosiaalivirastosta. Myös työelämän tahti on kiristynyt. Samalla kumppanilta saatetaan vaatia mahdottomia. Pikkulapsivaiheessa parisuhde joutuu koetukselle, mutta aina ei ymmärretä, että se aika kestää vain hetken. Lapsen myötä tapahtuva elämänmuu- tos tulee aina yllätyksenä. Jos arkisesta työnjaosta ei ole sovittu, kumpikin kokee joutuvansa hoitamaan kaiken yksin. Yhteinen vanhemmuus jää rakentumatta, sen sijaan alkaa kilpailu vanhemmuudesta. Jos esikoisen syntyessä ei saa tukea, alkaa herkästi alamäki ja ero voi tuntua ainoalta vaihtoehdolta. Espoon sosiaalitoimessa on mietitty, miten perheitä tuettaisiin niin, että vanhemmat malttaisivat kasvaa vanhemmuuteen ja sitoutua perheeseen ja parisuhteeseen lapsistaan nauttien. Ensi vuoden tammikuussa meillä alkaa parisuhteen tukemisen ja eroauttamisen pilotti, jossa kunnan omat lapsiperhepalvelut ja kolmas sektori yrittävät yhdessä löytää uusia ennaltaehkäiseviä työtapoja. Toiminta on suunnattu ensisijaisesti perheille, joissa on 0 6-vuotiaita lapsia. Järjestäkää kahdenkeskistä aikaa. Jos tuntuu, että keskusteluyritykset menevät aina riitelyksi, varatkaa aika parisuhdeterapeutilta. Jos ero tulee, älä arvostele entistä kumppaniasi lapsille, vaan pura tunteet muualla. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiin ja lapsen täytyy kokea, että vanhemmat hyväksyvät toisensa. Lisätietoja ja auttavia tahoja: Neuvolat Perheneuvolat Perheasiain neuvottelukeskukset Vanhempainpuhelin Mielenkiintoista luettavaa: Isyyden kielletyt tunteet. Toimittaneet Juha Jämsä ja Susa Kalliomaa. Väestöliitto. 12 Lapsemme 4/2011 Leaf - Terveiden hampaiden asialla jo vuodesta 1975

8 Puheenjohtajalta Kotimaan lapsiperheet tarvitsevat apuasi! 15v Osallistu puhelimitse: (9,93 + pvm) tai lahjoita tilille: FI Suomalaiskansallisia hyveitä Turussa toimiva tutkijaryhmämme juhli muutama viikko sitten STRIP-tutkimuksen kaksikymmenvuotispäivää yhdessä tutkimukseen osallistuneiden perheiden kanssa. STRIP eli SepelvaltimoTaudin Riskitekijöiden InterventioProjekti lapsille on kansainvälisesti suurta kiinnostusta herättänyt, Mannerheimin Lastensuojeluliitonkin aikanaan tukema tutkimus. Siinä puolet yli tuhannesta 6 kuukauden ikäisestä lapsesta ja perheestä satunnaistettiin saamaan lapsen ravitsemukseen ja elämäntapoihin liittyvää iänmukaiseksi viritettyä ohjausta puolen vuoden tai vuoden välein. Ravitsemusneuvonta oli yksilöllistä ja perustui lapsen syömisestä pidettyihin ruokapäiväkirjoihin. Toinen puoli lapsista ja perheistä valittiin verrokeiksi, jotka saivat neuvola- ja kouluterveydenhuollon antaman normaalin ohjauksen. Molempien lapsiryhmien veren rasva- ja monia muita arvoja, liikuntaa ja verisuonten seinämien paksuutta ja kimmoisuutta seurattiin puolen vuoden tai vuoden välein. Vaikka ohjausinterventio johti lapsilla selvästi edullisiin ravitsemus- ja elämäntapamuutoksiin, yksittäiselle perheelle ja lapselle tutkimuksesta koituva hyöty on STRIP-tutkimuksen kaltaisessa projektissa vähäinen. Perheet pysyivät kuitenkin tutkimuksessa läpi vuosien kiitettävän hyvin. Lapsiin kohdistuvat pitkittäiset interventiotutkimukset, joissa annetun ohjauksen vaikuttavuutta on päästy seuraamaan tarkasti imeväisiästä alkaen yhtäjaksoisesti kahdenkymmenen vuoden ajan, ovat todella harvinaisia. STRIP kuten eräät muutkin tutkimukset heijastavat vahvaa suomalaiskansallista kiinnostusta tutkimustyön tuloksiin. Ratkaisevan tärkeän panoksen tutkimustyön edistymiselle antavat kuitenkin perheet, jotka ovat valmiita sitoutumaan kymmeniksi vuosiksi arvokkaisiin tutkimusprojekteihin. Siitä suomalaisille perheille kuuluu suurkiitos. Olli Simell lastentautiopin professori Lapsemme 4/

9 Sosiaaliset taidot 0 3 v 4 6 v 7 12 v v VIRVE JÄRVINEN PIIRROS PEKKA RAHKONEN Sallittu lisääntyy kielletty vähenee Ovet paukkuvat ja sanat satuttavat, kun murrosikäinen harjoittelee sosiaalisia taitojaan. Rauhallisen ja ymmärtävän aikuisen seurassa taidot karttuvat tuloksekkaasti. R Anna Puusniekka Kehu, kiitä ja kannusta Kotona paukkuu ja pauhaa Lisää aiheesta: Liisa Keltikangas-Järvinen: Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. WSOY Ystävä yksinäiselle vinkkejä vanhemmalle Mieti, millaisissa tilanteissa otat nuoren yksinäisyyden tämän kanssa puheeksi. Muista hienovaraisuus! Hetket saunanlauteilla ja illalla teekupin ääressä voivat virittää keskustelun. Parhaat juttutuokiot syntyvät suunnittelematta muun tekemisen yhteydessä: siksi vanhemman läsnäolo on niin tärkeää vanhemman ja nuoren suhteelle. Pohdi yhdessä nuoren kanssa, onko tämän käytöksessä, eleissä tai ilmeissä jotakin, joka saa toiset karttamaan hänen seuraansa. Miten tätä piirrettä voisi muuttaa? Nuori ei välttämättä osaa lähestyä toisia ihmisiä. Kehitelkää yhdessä tapoja avata keskustelu. Koulun ja lähiympäristön nuoret voivat olla kovin erilaisia kuin oma nuori. Miettikää yhdessä, mistä ja miten nuori löytäisi samanhenkistä seuraa. Kannusta nuorta harrastuksiin ja vaikka järjestöjen nuorisotoimintaan. Miettikää, olisiko sukulaisissa, naapureissa tai lapsuusystävissä kavereita. Pidä kodin ovet avoinna nuoren ystäville. 16 Lapsemme 4/2011 Lapsemme 4/

10 ee h ä ostos Po kanen-tuo eet o at laa ukka ta, r kk t ja uka a uo e en al nnassa on pa note u ee s ja tur all suu a Paola Suhosen suunn ele a Sulka-koru, palloketju ja nahkaj lj tel nauha 39 e Sisko-paita luo upuu illaa punainen 14 e Veli-paita luo upuu illaa olii i ja tu ansininen 14 e Isä-paita luo upuu illaa usta M XXL 20 e i -paita luo upuu illaa punainen S XL 20 e Mu i-paita luo upuu illaa tu ansininen S XXL 20 e Vaari-paita luo upuu illaa tu ansininen S XXL 20 e Kangaskassi Reilun kaupan puu illaa usta 5 e Kerhokassi Reilun kaupan puu illaa li en ihreä ja aniliininpunainen 5 e Essu ko ainen puu illaa punainen, 15 e o luo upuu illaa luonnon alkoinen 20 e Poikanen-heijas n ko ainen 3 e/kpl Poikanen-hui i puu illaa 7 e Pieni olkalaukku Reilun kaupan puu illaa 12 e 18 Lapsemme 4/2011 nni l t arjesta - skirä ko ainen selluloosakuituinen ekoliina 4 e nni l t arjesta -p he ko ainen pella aa, puu illaa alkoinen 8 e nni l t arjesta -pais nlastat ko ainen koi ua 6 e KUVAT TOMI NUOTSALO Lapsemme 4/

11 VIRVE JÄRVINEN KuvaT SUSA JUNNOLA Neuvolassa tehdään miljoona mittausta Pituus, paino ja päänympärys kirjataan neuvolassa lapsen omalle kasvukäyrälle. Kasvukäyrät on uudistettu. Nyt ne seuraavat lapsen vointia entistäkin tarkemmin. S Jarmo Salo 20 Lapsemme 4/2011 vuodessa Kasvukäyrät, alle 1-vuotiaat cm kg ,2-0,1 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 v 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % Vuonna 1986 käyttöön otetut kasvukäyrät ovat poistumassa vähitellen lokakuun jälkeen. Käyrät päivitettiin, koska nykylapset kasvavat eri tahtiin kuin edelliset sukupolvet. 2 SD 1 SD 0 SD -1 SD -2 SD kg Pituus (cm) Paino (kg) Johdonmukaisuus ratkaisee Tytöt ikäpituus & -paino (0-2 vuotta) SD +1 SD 0 SD -1 SD -2 SD +2 SD +1 SD 0 SD -1 SD -2 SD Ikä (v) Uusissa pituus- ja painokäyrissä 0-käyrä kuvaa kaikkien lasten keskipituutta ja -painoa. Pluskäyrät osoittavat poikkeamaa ylöspäin ja miinuskäyrät poikkeamaa alaspäin. Tärkeintä on kasvun johdonmukaisuus. Lapsemme 4/

12 Kasvukäyrien seurannalla varmistetaan, että lapsen mahdolliset kasvu- tai terveyspulmat havaitaan ajoissa. Liity Valittujen Palojen faniksi Facebookissa! Tykkää Valituista Paloista Facebookissa, niin pääset nauttimaan mainion joulukalenterimme mukavista vinkeistä ja ideoista joka päivä aina aattoon saakka! Uutuutena painoindeksi Oman lapsen kasvukäyrää voi seurata netistä löytyvän laskurin avulla osoitteessa Lapsen painoindeksilaskuri löytyy osoitteesta hakusanalla ISO-BMI. FANINAMME: 22 Lapsemme 4/2011

13 ANNI-ELINA KARVONEN KuvaT COLOURBOX Lapsi kysyy Katriina Bildjuschkin seksistä Kun tokaluokkalainen kysyy, mitä seksi tarkoittaa, vanhemman velvollisuus on vastata. Mutta miten paljon alakoululaisen tarvitsee tietää? Tartu tilaisuuteen Puhelin ei korvaa vanhempaa Tatjana Pajamäki Miksi tädillä ei ole paitaa? Lue lisää aiheesta: Raisa Cacciatore: Huomenna pannaan pussauskoppiin. WSOY Bildhuschkin Katriina, Ruuhilahti Susannna: Puhutaan seksuaalisuudesta. Kirjapaja Juhani Mykkänen: Pussauskoulu. Väestöliitto Lapsemme 4/2011 Lapsemme 4/

14 Nuoret kertovat 4. Harrastetaan! Pyysimme yläkoululaisia kertomaan sanoin ja kuvin harrastuksistaan. Näitä harrastetaan: Näistä unelmoidaan: Harrastamisen hyviä puolia: On kivaa harrastaa jotakin, josta tykkää, yksin tai kavereitten kanssa. Urheilulajeissa kehittyy kunto. Jotkut harrastukset rentouttavat. Harrastuksen mukana voi saada uusia ystäviä. Onnistumisen tunne. Harrastamisen huonoja puolia: Jotkut harrastukset maksavat paljon. Riski loukkaantua. Epäonnistuminen. Eläinten, kuten hevosten, koirien ja kanien kanssa, puuhailu Kavereiden kanssa oleminen Leipominen Talviurheilu, kuten laskettelu tai hiihto Kilpasoutu Surffaus ja sukellus Extreme-lajit Tanssi ja musiikki Moottoriurheilu Kilpatason urheilu Työryhmä: Jämsänkosken Kankarisveden koulun 9. luokan tukioppilaat 26 Lapsemme 4/2011 Lapsemme 4/

15 KAARINA KOKKONEN KUVAT MATTI MATIKAINEN Mitä nuoren lautaselle? Murrosikä muuttaa nuoren vartalon usein myös ruokailutottumukset. Voittamaton tapa varmistaa riittävä vitamiinien saanti on monipuolinen arkiruoka. N uori saa tarvitsemansa vitamiinit, lukuun ottamatta D:tä, sekä kivennäisaineet monipuolisesta ruokavaliosta. Mitä se tarkoittaa, tohtori Seija Sihvola? Monet nuoret syövät yksipuolisesti, esim. jättävät kouluruuan väliin tai karttavat kasviksia. Miten se vaikuttaa vointiin? Tarvitaanko joskus ravintolisiä ja jos, niin milloin? Voiko vitamiinilisän ottaa varmuuden vuoksi? Voiko multitabsien tai muiden ravintolisien syömisestä olla haittaa? Lapsille markkinoidaan pienestä pitäen ravintolisäsarjoja. Kaikki alle 18-vuotiaat tarvitsevat päivittäin D-vitamiinilisän. Onko yliannostuksen vaara, jos juo lisäksi erityisen paljon D:tä sisältävää maitoa? Murrosikäisen luusto ja lihaksisto kasvavat nopeasti, ja hormonitoiminta muuttuu. Lisääkö se joidenkin ravintoaineiden tarvetta? Mitä kasvissyöjäksi ryhtyneen tai laihduttavan nuoren pitäisi ottaa huomioon ruokavaliossaan? 28 Lapsemme 4/2011 Lapsemme 4/

16 Mitä ahkerasti urheilevan ja liikkuvan nuoren olisi muistettava? Voiko unen puutteesta aiheutuvaa väsymystä korjata ravintolisillä? Tarjoa värikästä Ravitsemustutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että käsittelemättömissä kasvikunnan tuotteissa on monia tieteelle vielä tuntemattomia aineita. Niitä löydetään kaiken aikaa lisää ja samalla voidaan todistaa niiden suotuisat terveysvaikutukset ihmiselle. Näistä esimerkkejä ovat tomaatin punainen väriaine ja valkosipulille tyypillisen maun antava rikkiyhdiste. Voimakas väri on yleensä hyvä merkki. Esimerkiksi kotimaiset marjat, kuten mustikat, karpalot ja puolukat, ovat erinomaisia terveyttä edistäviä ruoka-aineita. Ruuan on hyvä olla värikästä jo vauvavaiheesta lähtien. Kuva: Ulriikka Lipasti Keksivalistusta Isän kynästä Roope Lipasti on lietolainen toimittaja ja neljän lapsen isä Kuvat: Colourbox NUOREN TÄRKEÄT VITAMIINIT JA KIVENNÄISAINEET JA MISTÄ NIITÄ SAA A-vitamiini Vaikuttaa kasvuun, näkökykyyn, ihon ja limakalvojen liha, kananmuna, kala, kasvikset kuntoon ja luustoon. On antioksidantti, joka suojaa soluvaurioilta. B-ryhmän Lukuisia tehtäviä alkaen aineenvaihdunnan säätele- täysjyvävilja, pavut, maitovalmisteet, vitamiinit misestä, välttämättömiä hermoston toiminnalle. liha, kala C-vitamiini Huolehtii mm. yleiskunnosta ja virkeydestä, hedelmät, kasvikset, marjat tehostaa vastustuskykyä, osallistuu lihasten ja hampaiden sidekudoksen vahvistamiseen ja parantaa raudan imeytymistä; antioksidantti. D-vitamiini Vaikuttaa luuston kehitykseen ja kunnossapitoon, kala, maitovalmisteet, rasvalevitteet, auttaa kalsiumin imeytymiseen. kananmuna, metsäsienet E-vitamiini Tarvitaan mm. ihon hyvinvointiin ja kudosvaurioiden täysjyvävilja, pähkinät, siemenet, korjaamiseen; antioksidantti. kasviöljy Kalsium Vaikuttaa luuston ja hampaiden kuntoon. maito ja maitovalmisteet, siemenet Magnesium Osallistuu moniin tehtäviin lihaksissa, lisäksi täysjyvävilja, pähkinät, siemenet, tarpeellinen luustolle ja hampaille. kasvikset Rauta Tarvitaan mm. hemoglobiinin muodostamiseen ja täysjyvävilja, liha, sisäelimet, kananhapen kuljettamiseen soluille, vaikuttaa lisäksi muna, palkokasvit sydämen ja monien muiden elinten toimintaan ja pitää yllä virkeyttä. Seleeni Suojaa soluvaurioilta. liha, maitovalmisteet, täysjyvävilja Vanhempien elämässä on muutamia todella pahoja paikkoja. Toiseksi vaikein on se, kun pitää auttaa ekaluokkalaista läksyissä, eikä ikinä ymmärrä matematiikantehtävien kysymyksenasettelua. Niillähän ei ole mitään tekemistä matematiikan tai edes modaalilogiikan kanssa, vaan yleensä niissä on jokin käsittämätön piirros, josta pitäisi pystyä päättelemään, mitä tulee tehdä. Edes Kurt Gödel ei selviäisi niistä. Luultavasti Fermat keksi kuulun ongelmansa - se pystyttiin ratkaisemaan vasta vuonna 1995 satojen vuosien yrityksen jälkeen - juuri ekaluokkalaistaan auttaessa. Mutta tämä on siis vasta toiseksi vaikeinta. Vaikein on sen kertominen, mistä vauvat tulevat tai pikemminkin sen selvittäminen, millaisen äheltämisen seurauksena ne sinne äidin mahaan joutuvat. Kun pikkulapsia tämä asia ryhtyy kiinnostamaan, he hyvätapaisina yleensä kiltisti odottavat hetkeä, jolloin asia on hyvä ottaa puheeksi. Sellaisia hetkiä ovat esimerkiksi kaupan kassajono, isomummun 80-vuotisjuhlat tai joulupöytä. Näin vanhemmat saavat selvittää asian saman tien koko suvulle tai naapurustolle. Se on tehokasta ja säästää siten luultavasti myös luonnonvaroja. Jos kuitenkin haluaa välttyä siltä, että joutuu kertomaan lapsen tekemisen tekniikat myös isotädilleen, kannattaa asiaan tarttua heti, kun lapsi siitä kotona utelee ja näytellä, että kysymyksessä olisi maailman luonnollisin asia, jota kaikki tekevät ja johon kaikki törmäävät. Näin ei tietenkään ole, mutta tällä keinoin asiasta katoaa salamyhkäisyyden viehätys. Sitä paitsi on paljon helpompaa antaa tiedonjyväsiä pitkin matkaa vähän, kuin joutua paljastamaan koko limainen kauheus sitten, kun se jo on auttamattoman myöhäistä, ja tieto on hankittu aina niin luotettavalta meidän luokan Kakelta tai yhdeltä Jonnelta, jonka tietokoneeseen ei huomattu laittaa lapsilukkoa. Pieninä lasten keskittymiskyky on myös sitä luokkaa, että kovin syvällisiin ei tarvitse mennä: ensin ne kysyvät kesken piparkakun leipomisen heleällä äänellä, että Isi, mitä on seksi? Kun sitten saa sydämensä taas toimimaan ja on saanut hahmoteltua mielessään luontevan vastauksen (=sitä sinun pitää kysyä äidiltä), lapsi tekee jatkokysymyksen: Isi, mistä piparkakku tehdään?. Mikäli pystyy alle kouluikäisten päähän istuttamaan jonkinlaisen ajatuksen vauvansiemenistä ja sen sellaisista, alakouluiässä tätä anatomian ja suvunjatkamisen tietokantaa voi tarpeen tullen syventää. Näin varmistetaan, että ollaan koko ajan muutama askel oikeassa suunnassa ja vältytään suurimmilta väärinkäsityksiltä, kuten että lasten tekeminen olisi hauskaa tai ylimalkaan millään tavalla kiinnostavaa. Samalla voidaan opastaa myös seksuaalisuuteen liittyviin hankaliin lieveilmiöihin, kuten ihmissuhteisiin. Meillä esimerkiksi joku ekaluokkalainen kysyi kerran: Isi, kuinka pitkäksi aikaa tyttöystävä otetaan? Sinänsä seksuaalivalistus on tietenkin vain Potempkinin kulissi, sillä ei se mitään auta. Tuoreen kyselyn mukaan nimittäin aikuisistakin melkoinen osa uskoi, että suihku on tehokas ehkäisykeino. No, voihan se suihkukin ihan tehokas olla, kunhan vain ei koskaan poistu sieltä, eikä päästä sinne ketään muita. Tästä päästäänkin kätevästi huomioon, että koska murrosikäisten perheissä se murkku yleensä istuu siellä suihkussa 24/7, kyse saattaa olla juuri tästä väärinkäsityksestä. Viimeistään tämän pitäisi todistaa, että jo alakoululaisille kannattaa näistä asioista puhua. Ellei muuten, niin säästääkseen tulevina vuosina vesilaskussa. Keventääkseni vakavan aiheen aiheuttamaa harrasta tunnelmaa haluan lopuksi muistuttaa kaikkia äitejä kysymyksestä, johon kannattaa varautua, sillä se erottaa moraalisesti suoraselkäiset äidit niistä kevytkenkäisemmistä: - Äiti otitko sinä housut pois, kun minä synnyin? kysyi eräs lapsi. Roope Lipasti 30 Lapsemme 4/2011 Lapsemme 4/

17 TEKSTI JA KUVAT TUULI OJAKANGAS Ikärajat velvoittavat Elokuvien, pelien ja tv-ohjelmien ikärajamerkinnät muuttuvat vuoden alusta. Vanhemman on syytä tietää pelisäännöt ja valvoa niiden noudattamista. Lapset kannattavat rajoja Maarit Pietinen Vastuuta vanhemmille Elokuva jättää jäljen Riitta Martsola Mediakompassi Ampumista, hirviöitä ja painajaisia Kuvaohjelmien uudet ikärajamerkinnät ja ikärajojen syistä kertovat symbolit. Uudet ikärajamerkinnät - 7, 12, 16 ja 18 - Elokuvien ja tv-ohjelmien sisältösymbolit: väkivalta, ahdistus, seksi ja huumeet/päihteet. - Ikärajamerkittyjen ohjelmien lista löytyy vuoden alusta osoitteesta jossa yleisö ja asiantuntijat voivat ottaa kantaa ikärajoihin. - Pelien sisältösymbolit: väkivalta, kiroilu, kauhu, seksi, huumeet, syrjintä ja uhkapeli. - Peleissä alemmatkin ikärajat muuttuvat suosituksista kielloiksi. V Pelien PEGI-ikärajamerkinnät ja ikärajojen syistä kertovat symbolit. Peleissä on oltava joko yleiseurooppalainen PEGIikämerkintä tai kotimainen merkintä. 32 Lapsemme 4/2011 Lapsemme 4/

18 Kovis katsoo K-elokuvia Ohjelma-ajat uusiksi Jani Hartikaisen Netissä käsi kädessä Tv-ohjelmien nykyiset lähetysajat K 18 > klo 23, K 15 > klo 21, K 13 > klo 19 ja K 11 > arkisin klo 17. Lapsia mietityttää MLL:n Lasten ja nuorten puhelimeen tuli viime vuonna 1450 mediaan liittyvää yhteydenottoa. Niissä kuuluu myös lasten ahdistus haitallisista sisällöistä, joihin he tutustuvat usein vahingossa. Erityisesti porno herättää hämmennystä. Lapsia mietityttävät myös ihmissuhteet ja pelaaminen. Kotona mediakasvatus on lasten ja vanhemman välistä vuoropuhelua. Sisällöistä on hyvä keskustella ja vanhempien tulee perustella mediakäytön rajat lapselle. 7.-luokkalaiset Juho Säätelä (vas.) Joona Palviainen, Teemu Kahi ja Topi Kärki harrastavat tietokonepelejä. Heidän mielestään ikärajat ovat elokuvissa paikallaan, mutta peleissä usein turhan tiukat. Ikärajaluokittelu murroksessa MLL:n kouluttajat kiertävät ympäri suomea pitämässä vanhempainiltoja mediakasvatuksesta. Kouluttajan voi tilata osoitteesta Tietoa ja tukea: Kuvat kirjoista: Kuulen kutsun metsänpeittoon/tammi, 2011 ja Valoa, valoa, valoa/karisto, Aivot pellolle Valoa valoa valoa Kirjakko Lastenkulttuuri Tuula Korolainen on kirjailija ja lastenkirjallisuuteen erikoistunut toimittaja. Nuoret inhoavat, vihaavat ja rakastavat: itseään, toisia nuoria, aikuisia, koulua, tulevaisuutta. Siinä sivussa he myös haaveilevat elleivät ole jääneet sivuun. Vihaa, vimmaa, valoa Henkiä ja virvatulia Kuulen kutsun metsänpeittoon Anni unennäkijä Tuomas Karhumieli 34 Lapsemme 4/2011 Lapsemme 4/

19 Lastenkulttuuri Teksti Maarit Piippo Lastenkulttuuri Kulttuurikierros Sarjakuva opettaa lukemaan kuvia Sarjakuvaa sekä luetaan että tehdään innokkaasti. Suosikkilukemistoa ei enää pelätä edes kouluissa. I Simo Koivunen Lapset sarjakuvantekijöinä 1. Mikä sarjakuvassa sinua kiehtoo? 2. Mitä erityistä olet oppinut sarjakuvatyöpajassa? Eeli Kettunen, 11 vuotta 1. Hahmojen kehittäminen, suunnittelu ja piirtäminen ovat hauskinta. Suosikkisarjakuviani ovat manga, K-ON, Shugo Chara, Iny-asha ja Aku Ankka. 2. Olen oppinut suunnitelmallisuutta, aiemmin vain piirtelin sarjakuvahahmoja huvikseni. Anna Marjanen, 10 vuotta 1. Tykkään piirtämisestä ja saan ilmaista huumorintajuani eli kertoa huonoja vitsejä. Luen sarjakuvia nimeltä Ginga Nagareboshi Gin, Ginga Densetsu ja Weed. 2. Olen kehittänyt oman sarjakuvahahmon, suden nimeltä Ruy. On kiva piirtää yhdessä kavereiden kanssa. Emma El Mountassin, 12 vuotta 1. On mukavaa kertoa juttuja sarjakuvan kautta. Tykkään lukea sarjakuvia, kuten One Piece, Gosick ja Fairy Tail. 2. Yritän opetella kertomaan tarinoita, niin että muutkin ymmärtävät niitä. Olen oppinut piirtämään koiria. Kursseja kouluissa Kuvat: Ananya Tanttu ELOKUVAT Maaginen kristalli pelastaa joulun Antti Haikalan Ikuista rakkautta Mia Halmeen Ikuisesti sinun Musiikki Uutta lastenmusiikkia aikuiseenkin makuun Pentti Rasinkangas ngas Populaarimusiikkia netti ja kirjat Ruudut ja puhekuplat haltuun Kupla-akatemia Sarjakuvantekowiki Ilpo Koskelan Sarjakuvantekijän oppikirja Franklin Bishopin Sarjakuvapiirtäjän käsikirja Mari Ahokoivun Sarjakuvatekijän opas Simo Koivusen Sarjiskoulu Kuva: Unga teater TEATTERI Tulitikkutytön unelmat elävät ja kuolevat H. C. Anderssenin Finnilän Pienen tulitikkutytön 36 Lapsemme 4/2011 Lapsemme 4/

20 KAARINA KOKKONEN Tavoitteena taitava vapaaehtoinen KUVA PETRI NURMIVUORI Varmuutta tehtävään 38 Lapsemme 4/2011 Vapaaehtoistyö on oiva tapa hankkia koulutusta, kokemusta ja kehittää kykyjään. Pirkko Nurmivuori löysi itsestään iloisen vapaaehtoisjohtajan. KUVAT MATTI MATIKAINEN Vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutuksen parasta antia ovat ideoiden ja hyvien käytäntöjen jakaminen. Kuvat ovat toista kertaa järjestetyn koulutuksen loppuseminaarista. MLL kouluttaa esim. kerhonohjaajia kylämummeja ja -vaareja lapsiperheen tukihenkilöitä lasten hoitajia Lasten ja nuorten puhelimen ja netin päivystäjiä Vanhempainpuhelimen ja -netin päivystäjiä päivystysohjaajia perhekahvilaohjaajia tukioppilaita tukioppilasohjaajia eli verkkotukioppilaita vertaisryhmän ohjaajia yhdistyksen puheenjohtajia ja hallituksen jäseniä Toiminnan ilo Puheenjohtajat opissa Toista kertaa järjestetty MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus päättyi syyskuussa. Todistuksen kolmen opintopisteen koulutuksesta sai sata yhdistyksen puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa. Yhdistystoiminta on MLL:n kivijalka ja puheenjohtajat keskeisiä toimijoita. Järjestöpäällikkö Arja-Liisa Mauno pitää puheenjohtajille suunnattua koulutusta tarpeellisena, sillä yhdistysten toimintaan kohdistuu nykyisin monenlaisia paineita ja odotuksia. Näissä tilanteissa punnitaan kyky johtaa ihmisiä ja asioita. On tärkeää nähdä ja pitää kirkkaana mielessä yhdistyksen tehtävä ja tarvittaessa myös rajata tai linjata tehtäviä uudelleen. Vapaaehtoinen vapaaehtoisten johtajana on haastava tehtävä, eikä haastetta vähennä se, että tekijät vaihtuvat tiuhaan. Koulutuksella voidaan myös vahvistaa sitä, että yhdistyksissä kautta maan toimitaan MLL:n näköisesti. Palautteen mukaan 95 prosenttia puheenjohtajista on ollut koulutuksen käytyään entistä sitoutuneempi edistämään liiton arvoja ja periaatteita. Yhtä moni arvioi oman toiminnan tulleen suunnitelmallisemmaksi. Tehtävien delegoinnin koetaan niin ikään olevan aiempaa helpompaa, jolloin myös hallituksen sisäisen työnjaon koetaan selkiytyneen. Ainoa laatuaan MLL:n järjestämä johtamiskoulutus on OK-opintokeskuksen jäsenjärjestöjen piirissä ainutlaatuinen. Yhtä laajaa ja puhtaasti johtamisen ympärille keskittyvää vapaaehtoisten koulutusta eivät tiettävästi muut tahot ole järjestäneet. Ihmisten ja toiminnan johtamistaitojen lisäksi koulutuksessa paneudutaan viestintään sekä vaikuttamistyöhön. Noin vuoden kestävä koulutus rakentuu sekä itsenäiselle opiskelulle että ryhmätyöskentelylle. Vertaisoppiminen on yksi koulutuksen vahvuuksista. Koulutus tapahtuu seminaareissa, aluetyöpajoissa sekä verkkoympäristössä. Oppimistehtävät nivoutuvat tiiviisti puheenjohtajan tehtävään sekä omaan yhdistykseen ja sen kehittämiseen. Johtamiskoulutus järjestetään joka kolmas vuosi, seuraavan kerran vuonna Se toteutetaan yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. Tietoja MLL:n järjestämästä koulutuksesta saa osoitteessa koulutukset sekä piiritoimistoista. Lapsemme 4/

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutusta opettajille ja oppilashuollon henkilöstölle Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015

Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015 Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015 Koulutukset Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta käytäntöön Työvälineitä vaikeassa elämäntilanteessa

Lisätiedot

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA JUSSI PULLI KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO / NEUVOKESKUS EROFOORUMI 21.11.2012 Jos klikkaa internetistä (Google) olen eroamassa?

Lisätiedot

LNPN oikeus olla keskeneräinen

LNPN oikeus olla keskeneräinen LNPN oikeus olla keskeneräinen Lasten ja nuorten puhelin ja netti Valtakunnallinen, kaikille lapsille ja nuorille avoin ja maksuton tukipalvelu - Lasten ja nuorten puhelin 116 111 - Nuortennetin kirjepalvelu

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

Lahjaksi Elämä lapselle!

Lahjaksi Elämä lapselle! Lahjaksi Elämä lapselle! Ole mukana tukemassa lastemme hyvinvointia. Tämän vuoden teeman mukaisesti varoja ohjataan lasten ja nuorten mielenterveystyöhön. Yhdessä mahdollistamme heille lämpimän joulumielen.

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Kasvata ilolla Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Lapsen oikeudet toteutuvat kun aikuiset ottavat niistä vastuun sekä kunnioittavat lapsen ihmisarvoa. Lapsen oikeuksissa on kysymys myös

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe,

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, Elivo Ravintolisät Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, joka on kehitetty kotimaisten eri alojen asiantuntijoiden kanssa huomioiden suomalaisten kuluttajien tarpeet. Elivo-tuotteet löydät apteekista

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI TYÖKALUPAKKI eli sosiaalisen median pikaopas nenäilijälle Nenätapahtuman tueksi. Näiden ohjeiden avulla tempaiset verkostosi mukaan sosiaalisessa mediassa. MISTÄ LIIKKEELLE?

Lisätiedot

Materiaalikirje yhteyshenkilölle toukokuu 2016

Materiaalikirje yhteyshenkilölle toukokuu 2016 Materiaalikirje yhteyshenkilölle toukokuu 2016 Tämä materiaalikirje tulee seurakuntaan vain nimetyille Kirkon Ulkomaanavun yhteyshenkilöille. Ota uudet materiaalit käyttöösi ja kartoita lisätarvetta eri

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Esitteitä 2008:8 ISSN 1236-2123 ISBN 978-952-00-2602-8 (PDF) Tämä esite on saatavilla verkosivuiltamme useilla kielillä. Sitä voi kopioida ja jakaa vapaasti. SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Voit itse pitää huolta

Lisätiedot

VITAMIINEJA JA MINERAALEJA PULLOSTA

VITAMIINEJA JA MINERAALEJA PULLOSTA VITAMIINEJA JA MINERAALEJA PULLOSTA TAUSTA Vitamin Well on perustettu vuonna 2006 Ruotsissa. Tarkoituksena oli kehittää skandinaaviseen makuun sopiva vitamiinijuoma, joka samalla olisi hyvä ja moderni

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI TYÖKALUPAKKI eli sosiaalisen median pikaopas nenäilijälle Nenätapahtuman tueksi. Näiden ohjeiden avulla tempaiset verkostosi mukaan sosiaalisessa mediassa. MISTÄ LIIKKEELLE?

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Vanhempainillassa käsiteltäviä teemoja

Vanhempainillassa käsiteltäviä teemoja Vanhempainillassa käsiteltäviä teemoja Nuorten netinkäyttö/sosiaalinen media Nettikiusaaminen Pelit ja pelaaminen Miten tukea nuorta mediankäytössä Kouluttajana Anne Hämäläinen Mediankäyttö koostuu pienistä

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot