LAPSEMME. Uudet ikärajat. Miksi vauvaperhe eroaa? Vitamiinit lautaselle. Kasvukäyrät uusiksi. Lapsi kysyy seksistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPSEMME. Uudet ikärajat. Miksi vauvaperhe eroaa? Vitamiinit lautaselle. Kasvukäyrät uusiksi. Lapsi kysyy seksistä"

Transkriptio

1 Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 4/2011 LAPSEMME Vitamiinit lautaselle Lapsi kysyy seksistä Kasvukäyrät uusiksi Uudet ikärajat Miksi vauvaperhe eroaa?

2 Pääkirjoitus S Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Liitossa tapahtuu 8 Onko pakko erota? 15 Puheenjohtajalta 16 Sallittu lisääntyy, kielletty vähenee Murrosikäinen harjoittelee sosiaalisia taitoja 20 Miljoona mittausta vuodessa Neuvolan kasvukäyrät uudistuivat 24 Lapsi kysyy seksistä 26 Harrastetaan! 28 Mitä nuoren lautaselle? Monipuolinen arkiruoka päihittää ravintolisät 31 Isän kynästä 32 Ikärajat velvoittavat 35 Lastenkulttuuri Kirjakko Sarjakuva opettaa lukemaan kuvia Kulttuurikierros 38 Tavoitteena taitava vapaaehtoinen 41 Lasten asialla 42 Poimitut 47 Kirjoissa & kansissa 48 Jäsensivut LAPSEMME Päätoimittaja Liisa Partio Toimitussihteeri Sisko Kajama Tiedotustoimittaja Kaarina Kokkonen Ulkoasu ja taitto Merja Lensu Kansikuva Matti Matikainen Toimitusneuvosto: Jan Pippingsköld (pj), Joona Kallio, Helena Peltola, Petra Vesuri, Anne Vola Toimituksen osoite PL 141, Helsinki, p , fi Tilaukset ja osoitteen muutokset: p Vuosikerta 15 euroa. Jäsenillä lehti sisältyy jäsenmaksuun Ilmoitukset: Bouser Oy, Vattuniemenranta 2, Helsinki, Jukka Tiainen, p. (09) , Jouni Kohonen, p. (09) , Ilmoitusaineistot: bouser.fi. Lapsemme 1/2012 ilmestyy Kustantaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. ISSN Paino Oy Scanweb Ab Lapsemme-lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 40. vuosikerta. Lapsemme 4/2011 3

3 Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Lahja vähävaraisille lapsiperheille Auttaminen tuo joulumielen. Hyvä joulumieli -keräys hankkii 15:tta kertaa varoja vähävaraisille ja vaikeassa elämäntilanteessa oleville lapsiperheille jaettaviin lahjakortteihin, joilla perheet voivat ostaa ruokatarvikkeita joulupöytään. Suomessa elää yli lasta vähävaraisissa perheissä. Lapsiperheistä eniten toimeentulovaikeuksia on yksinhuoltajaperheillä, pienten lasten perheillä ja monilapsisilla perheillä, joissa tingitään paitsi vaatteista ja harrastuksista, usein myös ruuasta. Jouluaattoon asti jatkuvan keräyksen järjestävät MLL ja SPR yhteistyössä Ylen Aamu-TV:n, Radio Suomen, Radio Vegan sekä Keskon kanssa. Keräyksen tuotto käytetään kokonaisuudessaan lahjakortteihin. Tavoitteena on kerätä euroa, josta riittää 70 euron lahjakortti perheelle. Ikääntyvien vuosi Ensi vuonna EU:ssa vietetään aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuotta. MLL:ssä sukupolvien välistä ketjua vahvistetaan kylämummi- ja kylävaaritoiminnalla. Katso sivu 49. Joko olet MLL:n fani? Osallistuminen on helppoa Keräykseen voi osallistua soittamalla numeroon Puhelun hinta on 9,93 euroa ja paikallisverkkomaksu. Lahjoituksen voi tehdä myös maksamalla haluamansa summan keräyksen tilille FI , BIC: NDEAFIHH. Lisätietoa keräyksestä: Lasten ja nuorten puhelin päivystää vuoden jokaisena päivänä, myös jouluna. Numero on MLL kertoo ajankohtaisista uutisista, seminaareista, kampanjoista ja uusista tuotteista Facebook-sivullaan. Fanina tiedät ensimmäisten joukossa MLL:n kuulumiset ja tykkäämällä sivustamme välität tärkeää viestiä lasten ja nuorten hyvinvoinnista tuttavapiirissäsi. Välillä järjestämme Facebookissa myös mukavia arvontoja! Liity joukkoon osoitteessa com/mannerheiminlastensuojeluliitto Uutiskirje opettajille MLL on aloittanut uutena palveluna opettajille ja muille ammattikasvattajille suunnatun sähköisen uutiskirjeen kertaa vuodessa ilmestyvä kirje kertoo liiton materiaaleista, koulutuksista ja tapahtumista. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta Kuva: Matti Matikainen Huolet puheeksi Näin netissä mll.fi-pääsivulla on kuukaudessa lähes kävijää (12 000/vko), Nuortennetissä yli (4 400 /vko) ja Vanhempainnetissä n kävijää (12 000/vko). Vanhempainnetin kävijämäärä on tuplaantunut vuodessa! Nuortennetti rohkaisee lapsia ja nuoria puhumaan huolistaan aikuiselle ja helpottamaan oloaan. Nettisivuille on koottu laaja tietopaketti siitä, mistä kaikkialta apua voi hakea ja saada. Siellä kerrotaan esim., miten koulun aikuiset, kuten koulukuraattori, terveydenhoitaja, koulupsykologi, voivat auttaa. Mistä apua? -osiosta löytyy myös Huoli puheeksi -lomake. Se on tarkoitettu avuksi silloin, kun keskustelun aloittaminen aikuisen kanssa on vaikeaa. Nuori rastittaa lomakkeesta etukäteen mieltä painavia asioita ja antaa sen aikuiselle, jonka kanssa haluaa puhua. Kuva: Susa Junnola Kuva: Jarkko Mikkonen Yhteisvastuukeräyksellä kaikille kaveri Suomalaiset lahjoittivat Yhteisvastuukeräykselle tänä vuonna ,40 euroa. Keräystuotosta 80 % jaetaan Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyön ja katastrofiavun sekä Kirkon diakoniarahaston, hiippakuntien ja seurakuntien diakoniatyön kesken. 20 % tuotosta kohdistetaan Suomen Mielenterveysseuran, Suomen Punaisen Ristin, MLL:n ja evankelisluterilaisten seurakuntien nuoriso- ja rippikoulutyön yhteishankkeeseen, jolla ehkäistään lasten ja nuorten yksinäisyyttä ja tuetaan kaverisuhteita. MLL:n osuus keräystuotosta on ,00 euroa, jonka liitto käyttää Kaikille kaveri -hankkeeseen. Vuoteen 2014 asti jatkuvassa Kaikille kaveri -hankkeessa vahvistetaan liiton tukioppilas- ja kummitoimintaa. Vanhempia kannustetaan tukemaan lasten ja nuorten kaverisuhteita ja koulun aikuisia autetaan rakentamaan turvallisia oppilasryhmiä. Tavoitteena on myös, että kouluissa otetaan käyttöön sähköinen kanava, jonka kautta oppilas voi kertoa nimettömänä koulun oppilashuoltoryhmälle, jos hänellä ei ole kavereita tai häntä ei huolita porukkaan tai jos hän on huomannut oppilaan, joka on jäänyt yksin tai tarvitsee tukea. Lämmin kiitos kaikille Yhteisvastuukeräykseen osallistuneille. Mitä kivaa tehtäis? Vielä ehtii mukaan Koulurauha-kilpailuun! Tämänvuotisessa kilpailussa oppilaiden tehtävänä on keksiä jokin kouluaikana toteutettava peli, leikki tai muu toiminto, joka lisää yhdessä tekemistä ja tukee oppilaiden vuorovaikutusta. Kilpailu kestää saakka ja siihen voi osallistua mikä tahansa koulussa toimiva ryhmä: luokka, aineryhmä, tukioppilasryhmä tms. Lisätietoa: Kuva: Jarkko Mikkonen Pääsihteerin pohdintoja ulkopuolisuudesta Tukioppilastoiminta täyttää ensi vuonna 40 vuotta! Viime jouluaattona meidän perheessämme syttyi erityinen kynttilä. Se sytytettiin tyttärelleni, joka oli opiskelun takia tuhansien kilometrien päässä. Olimme sopineet mihin kellonaikaan kynttilä sytytetään, ja milloin soitellaan. Kynttilän sytyttäminen ja tieto siitä, että kynttilä palaa samaan aikaan myös Atlantin tuolla puolen sai meidät tuntemaan, että olimme tavallaan yhdessä. Samalla mietin niitä, jotka ovat yksin ja kaiken ulkopuolella, eivätkä enää kenenkään mielessä. Ulkopuolisuudella on monenlaiset kasvot. Juuri jouluna se on tavallistakin kipeämpi asia, koska jouluun liittyy niin vahvoja tunteita, muistoja ja odotuksia. Lapsikin voi tuntea olevansa jouluna kaiken ulkopuolella. Kun kaverit miettivät joululahjatoiveita, lapsi tietää, ettei ole lupa pyytää mitään, eikä ehkä tule olemaan mitään mistä kertoa joulun jälkeen. Hyvä Joulumieli -keräys on taas meneillään. Apu kohdistetaan kotimaan vähävaraisille lapsiperheille, ja se tuo iloa lapsiperheen jouluun. Keräykseen osallistujalle bonuksena on tieto, että se tuottaa jotakin hyvää joka suuntaan: antajalle, saajalle ja koko yhteiskunnalle. Toisesta välittäminen on paras tapa ehkäistä ulkopuolisuutta. Mirjam Kalland Onnittele itsenäisyyspäivänä kunniamerkin saanutta tai syksyn ylioppilasta MLL:n korusähkeellä. Korusähkeet löytyvät Postin sivuilta posti.fi. Muista myös adressit, joita voi tilata osoitteesta Toisenlainen joululahja Anna toisenlainen joululahja, joka tuottaa moninkertaisesti iloa. Lahjoituksella MLL:lle tuet liiton työtä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. Tee lahjoitus MLL:n tilille Nordea tai netissä Muista kirjoittaa tilisiirron viitekenttään oma nimesi. Ilmoitathan yhteystietosi p tai sähköpostitse 4 Lapsemme 4/2011 Lapsemme 4/2011 5

4 Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Isä-hankkeen ohjaajasta Vuoden isä Vuoden isä -palkinto jaettiin kolmelle ansioituneelle isälle, joista yksi on MLL:n Isähankkeen ohjaaja Risto Tervonen. Kajaanilainen Risto Tervonen sai tunnustuksen toimimisestaan seitsemän lapsen uusperheen isänä, isä-lapsikerhon ja neuvoloiden perhevalmennuksen vapaaehtoisena isänä sekä hankeohjaajana. Tervonen teki suuren elämänmuutoksen jättämällä entisen työnsä ja laittamalla elämänarvot uuteen tärkeysjärjestykseen. Aktiivinen isä on perustanut asuinalueelleen ensimmäisen isälapsi kerhon ja osallistunut vapaaehtoisena neuvoloiden perhevalmennuksiin. Hän on myös osannut ottaa uusperheen isän roolin itselleen, palkintoperusteluissa kerrotaan. Tällä hetkellä Tervonen työskentelee täysipäiväisesti MLL:n Isä-hankkeessa. Tulokset ensimmäiseltä vuodelta ovat erinomaiset. Kuntayhtymä odottaa innolla hankkeen toisen osion toteutumista, jossa rakennetaan ammattilaisille koulutusta ja TUULA SAVOLAINEN Puhtaat hampaat musiikin tahdissa Lasten hampaiden harjauksesta voi tehdä hauskan hetken. MLL:n Tornion yhdistys oppi Suukoulussa, että lapset saa houkuteltua hampaiden pesuun musiikin avulla. R ovaniemeläinen Iida Lindholm pakkaa punaiseen muumireppuun soivan sähköhammasharjan. Suuhygienisti Tuija Kohonen sanoo, että musiikki tekee hampaiden harjauksesta lapsille mieluisan pesuhetken. Musiikki sopii hyvin lasten hampaiden pesuun, ja hampaat puhdistuvat huomaamatta. Samalla suunhoidosta tulee pieni taidehetki. Musiikki soi aina myös omalla vastaanotollani, Tuija sanoo. Lapset voivat aloittaa sähköhammasharjan käytön 3-vuotiaana kuten Iidakin. Pieneen käteen täytyy valita oikean kokoi- 6 Lapsemme 4/2011 nen hammasharja ja tarkastaa, että harjaspää mahtuu suuhun. Suukoulussa opitaan kohtaamaan myös hammashoitoon liittyviä pelkoja. Lapsille on tärkeää tehdä hampaiden pesuhetkestä arkeen kuuluva asia, vaikka musiikin avulla. Ei haittaa, vaikka hammasharja on alussa väärin päin suussa, Tuija neuvoo. Vuoden 2010 suuhygienistiksi valittu torniolainen Tuija Kohonen SHG-palvelu Suunvuorosta kiertää perustamansa Suukoulun kanssa Pohjois-Suomen kyliä hammasharjat laukussa. malli isien kohtaamiseen ja huomioimiseen neuvoloissa ja perhetyössä. Sosiaali- ja terveysministeriö jakaa Vuoden isä -palkinnon henkilölle, joka edistää omalla esimerkillään ja toiminnallaan isyyden merkitystä ja lisää isyyden arvostusta. Tervosen ohella palkinnon saivat tänä vuonna Jaakko Bashmakov Tampereelta ja Seppo Äijälä Oulusta. Isyyden puolestapuhuja Vuoden isä -palkinnon lisäksi peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson jakoi Isyyden puolestapuhuja -kunniamaininnan, jonka sai kasvatustieteen tohtori, emeritus yliopistonlehtori Jouko Huttunen. Huttunen on myös MLL:n liittovaltuuston jäsen. KUVA ANTTI LINDHOLM Rovaniemeläinen Iida Lindholm, 3, on ahkera hampaiden pesijä. Harjaus sujuu kuin leikki soivalla harjalla, ja hammaspeikko pysyy loitolla. KUVA ANTTI KOHONEN Mummit auttavat hampaiden pesussa Suukoulu on kuin entisajan kiertokoulu. Koulunpenkillä istuu vuorotellen koululaisia, päiväkotilapsia, opettajia, tarhan tätejä ja lasten vanhempia. Tunti Suukoulussa alkaa, kun Tuija napsa-uttaa aapiseen virran päälle ja kopauttaa karttakepillä. Iidakin istuu uteliaana etupulpetissa. Hiljattain koulunpenkillä istui myös vanhimpiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhdistyksiin kuuluvan Tornion yhdistyksen väkeä. Lasten suun terveys haastaa meidät mummitkin suun terveystalkoisiin. On onni, että meillä on Torniossa oma Suukoulu, sanoo hallituksen varajäsen Hilkka Bomström MLL:n Tornion yhdistyksestä. Hilkka on Santun, 4, Nean, 2, Eliaksen, 1, ja alle vuoden ikäisen Aadan mummi. Kun lapset tulevat yökylään, Hilkka auttaa lapsia hampaiden harjauksessa. Pesutuokiota auttaa tiimalasi, joka valuttaa hiekkaa kaksi minuuttia. Saamme Suukoulusta paljon tietoa suun terveydestä. Osaamme nyt valita turvallista hammastahnaa lapsille ja häädämme hammaspeikon vaihtamalla karkit ksylitoliin, Hilkka sanoo. Harjaa hampaat aamuin illoin Tuija kertoo, että vanhempien täytyy auttaa lapsia hampaiden harjauksessa ja tarkistaa pesutulos aina 10-vuotiaaksi saakka. Hampaiden harjaaminen alkaa pelkällä vedellä, kun ensimmäinen hammas puhkeaa. Lapsille tarkoitetun fluorihammastahnan käyttö alkaa pienestä tipasta vasta sitten, kun poskihampaat puhkeavat. Isommat lapset käyttävät herneen kokoisen nokareen fluoritahnaa. Hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä aamuin illoin on terveen suun perusta, sillä plakki eli bakteerimassa muuttuu hammaskiveksi. Harjausaikaa on lisätty 2 3 minuuttiin, sillä fluorin pitää tarttua hampaan kiilteeseen. Harjauksen jälkeen suuta ei huuhdota vedellä, sillä fluori hoitaa hampaita pesun jälkeenkin. Hammasharjoissa asuu aina pöpöjä, joten harjat vaihdetaan uusiin vähintään Ella Saarenpää (vas.) tarkastaa hoidettuja hampaitaan peilistä. Suuhygienisti Tuija Kohonen kehuu, että Ellalla on terveet ja puhtaat hampaat. kolmen kuukauden välein. Hammasharja on henkilökohtainen, eikä sitä lainata muille. Älä nuole vauvan tuttia Vauvan tuttia tai lusikkaa ei saa milloinkaan käyttää omassa suussa, koska kariesbakteerit siirtyvät vauvan suuhun. Suurin riski saada kariesbakteeri on maitoposkihampaiden ja ensimmäisen maitohampaan puhjettua. Bakteeri siirtyy yleensä äidistä lapseen syljen välityksellä joko suoraan tai esimerkiksi lusikan tai tutin nuolemisen kautta. Sokeroidut mehut ovat lasten hampaiden surma jo vauvasta alkaen, jolloin voi kehittyä tuttipullokaries. Myös hapokkaat juomat ja makeat välipalat lisäävät kariesta, ja jo alle parivuotiailla lapsilla on reikiä hampaissa. Hampaille paras janojuoma on raikas vesi. Täysksylitolia pitää syödä vähintään 5 grammaa päivässä, jotta se ehkäisee hampaiden reikiintymistä. Hyvä tapa on imeskellä pastilli tai purra purkkaa joka aterian jälkeen. Ksylitolilla on myös suotuisa vaikutus lasten korvatulehduksiin. Isomman suukoululaisen repusta löytyy hyvä hammasharja, vaahtoamaton fluoritahna, kielenpuhdistin, hammaslanka, -tikut, -väliharja, suuvesi ja ksylitoli. Suu maistuu mansikalle Harjaa hampaat kahdesti päivässä. Katso kelloa ja harjaa 2 3 minuuttia aamuin illoin. Valitse matalavaahtoinen fluorihammastahna. Älä huuhdo vedellä suuta harjauksen jälkeen. Juo janoon vettä äläkä virvoitusjuomia. Käytä ksylitolipurkkaa tai -pastillia aina ruokailun jälkeen.. Suosi mieluummin sähköhammasharjaa. Vältä makeita välipaloja. Karkkihetki on vain kerran viikossa. Lapsemme 4/2011 7

5 MARJO HENTUNEN Kuvat COLOURBOX Vauvaperheiden erot ovat viime vuosina lisääntyneet. Joskus parisuhteen ongelmat kärjistyvät jo odotusaikana. Jos ne eivät ratkea omin ja lähipiirin voimin, ennen eropäätöstä apua kannattaa hakea ammatti-ihmisiltä. L Riitta Mykkänen-Hänninen Minna Oulasmaalla Onko pakko erota? 8 Lapsemme 4/2011 Lapsemme 4/2011 9

6 Lapsiperheet perhetyypin mukaan Ihmiset antavat parhaan itsestään työelämälle, kun se pitäisi antaa rakkaimmille ihmisille Aviopari ja lapsia 61,3 % Rekisteröity parisuhde ja lapsia 0 % Avopari ja lapsia 18,4 % Äiti ja lapsia 17,5 % Isä ja lapsia 2,7 % Lähde: Tilastokeskus, Perheet 2010 Avioliittojen ja avioerojen määrä vuosina Arki hiipii parisuhteeseen Käytännön apua Onko meillä toivoa? Oikeus molempiin vanhempiin Eropalvelut yhden katon alta Avioliitot Avioerot Lähde: Tilastokeskus, Avioliittojen ja avioerojen määrä vuosina Lastensuojelun Keskusliiton Neuvokeskus on jatkoa vuosina toteutetulle Neuvoprojektille. Toiminnan tavoitteena on tukea lapsiperheitä erossa ja auttaa perheitä eroamaan niin, että lapsen menetykset olisivat mahdollisimman pieniä. Neuvokeskus järjestää muun muassa eroryhmiä. Kukin ryhmä kokoontuu kymmenen kertaa. Neuvokahvilan, eronneiden vanhempien kohtaamispaikan, avajaiset pidettiin Kahvila on avoinna perjantaisin, ja sitä pyörittävät koulutetut vapaaehtoistyöntekijät. Vapaaehtoiset ovat enimmäkseen eronneita vanhempia, joilla on paras kokemuksellinen tieto eroista. Eroneuvo on maksuton tiedotustilaisuus eroa miettiville tai jo eronneille vanhemmille. Tilaisuudesta saa vertaistukea erotilanteeseen. Vuosittain Neuvokeskus järjestää Erofoorumin, jossa tutkijat ja päättäjät keskustelevat ajankohtaisista vanhemmuuteen ja parisuhteeseen liittyvistä asioista. Neuvokeskus palvelee myös ruotsin kielellä. Vaikka yhdistyksen päätoimipaikka on Helsingissä, saa palveluita muiltakin paikkakunnilta. Palvelut löytyvät Neuvokeskuksen internet-sivuilta. 10 Lapsemme 4/2011 Lapsemme 4/

7 TÄYSKSYLITOLI- PURUKUMI EILLE! JUNIOR Läsnä lapsille Verkostojen puute ja työelämän paineet altistavat eroille pääkaupunkiseudulla Viime vuonna Espoon sosiaaliviranomaiset kiinnittivät huomiota siihen, että eroavilla perheillä oli aiempaa useammin alle 3-vuotiaita lapsia. Monet parit eivät ole ennen lastenvalvojalle tulemistaan hakeneet apua parisuhteen ahdinkoon. Pääkaupunkiseudulla vanhemmat ovat vauvan kanssa usein todella yksin, jolloin parisuhteen hoitamiseen ei jää aikaa eikä voimia. Maaseudulla ihmisillä on usein hyvät sosiaaliset verkostot ja lastenhoitoapua, ja elämänrytmi on muutenkin rauhallisempi, pohtii Perheasioiden yksikön päällikkö Marjatta Karhuvaara Espoon sosiaalivirastosta. Myös työelämän tahti on kiristynyt. Samalla kumppanilta saatetaan vaatia mahdottomia. Pikkulapsivaiheessa parisuhde joutuu koetukselle, mutta aina ei ymmärretä, että se aika kestää vain hetken. Lapsen myötä tapahtuva elämänmuu- tos tulee aina yllätyksenä. Jos arkisesta työnjaosta ei ole sovittu, kumpikin kokee joutuvansa hoitamaan kaiken yksin. Yhteinen vanhemmuus jää rakentumatta, sen sijaan alkaa kilpailu vanhemmuudesta. Jos esikoisen syntyessä ei saa tukea, alkaa herkästi alamäki ja ero voi tuntua ainoalta vaihtoehdolta. Espoon sosiaalitoimessa on mietitty, miten perheitä tuettaisiin niin, että vanhemmat malttaisivat kasvaa vanhemmuuteen ja sitoutua perheeseen ja parisuhteeseen lapsistaan nauttien. Ensi vuoden tammikuussa meillä alkaa parisuhteen tukemisen ja eroauttamisen pilotti, jossa kunnan omat lapsiperhepalvelut ja kolmas sektori yrittävät yhdessä löytää uusia ennaltaehkäiseviä työtapoja. Toiminta on suunnattu ensisijaisesti perheille, joissa on 0 6-vuotiaita lapsia. Järjestäkää kahdenkeskistä aikaa. Jos tuntuu, että keskusteluyritykset menevät aina riitelyksi, varatkaa aika parisuhdeterapeutilta. Jos ero tulee, älä arvostele entistä kumppaniasi lapsille, vaan pura tunteet muualla. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiin ja lapsen täytyy kokea, että vanhemmat hyväksyvät toisensa. Lisätietoja ja auttavia tahoja: Neuvolat Perheneuvolat Perheasiain neuvottelukeskukset Vanhempainpuhelin Mielenkiintoista luettavaa: Isyyden kielletyt tunteet. Toimittaneet Juha Jämsä ja Susa Kalliomaa. Väestöliitto. 12 Lapsemme 4/2011 Leaf - Terveiden hampaiden asialla jo vuodesta 1975

8 Puheenjohtajalta Kotimaan lapsiperheet tarvitsevat apuasi! 15v Osallistu puhelimitse: (9,93 + pvm) tai lahjoita tilille: FI Suomalaiskansallisia hyveitä Turussa toimiva tutkijaryhmämme juhli muutama viikko sitten STRIP-tutkimuksen kaksikymmenvuotispäivää yhdessä tutkimukseen osallistuneiden perheiden kanssa. STRIP eli SepelvaltimoTaudin Riskitekijöiden InterventioProjekti lapsille on kansainvälisesti suurta kiinnostusta herättänyt, Mannerheimin Lastensuojeluliitonkin aikanaan tukema tutkimus. Siinä puolet yli tuhannesta 6 kuukauden ikäisestä lapsesta ja perheestä satunnaistettiin saamaan lapsen ravitsemukseen ja elämäntapoihin liittyvää iänmukaiseksi viritettyä ohjausta puolen vuoden tai vuoden välein. Ravitsemusneuvonta oli yksilöllistä ja perustui lapsen syömisestä pidettyihin ruokapäiväkirjoihin. Toinen puoli lapsista ja perheistä valittiin verrokeiksi, jotka saivat neuvola- ja kouluterveydenhuollon antaman normaalin ohjauksen. Molempien lapsiryhmien veren rasva- ja monia muita arvoja, liikuntaa ja verisuonten seinämien paksuutta ja kimmoisuutta seurattiin puolen vuoden tai vuoden välein. Vaikka ohjausinterventio johti lapsilla selvästi edullisiin ravitsemus- ja elämäntapamuutoksiin, yksittäiselle perheelle ja lapselle tutkimuksesta koituva hyöty on STRIP-tutkimuksen kaltaisessa projektissa vähäinen. Perheet pysyivät kuitenkin tutkimuksessa läpi vuosien kiitettävän hyvin. Lapsiin kohdistuvat pitkittäiset interventiotutkimukset, joissa annetun ohjauksen vaikuttavuutta on päästy seuraamaan tarkasti imeväisiästä alkaen yhtäjaksoisesti kahdenkymmenen vuoden ajan, ovat todella harvinaisia. STRIP kuten eräät muutkin tutkimukset heijastavat vahvaa suomalaiskansallista kiinnostusta tutkimustyön tuloksiin. Ratkaisevan tärkeän panoksen tutkimustyön edistymiselle antavat kuitenkin perheet, jotka ovat valmiita sitoutumaan kymmeniksi vuosiksi arvokkaisiin tutkimusprojekteihin. Siitä suomalaisille perheille kuuluu suurkiitos. Olli Simell lastentautiopin professori Lapsemme 4/

9 Sosiaaliset taidot 0 3 v 4 6 v 7 12 v v VIRVE JÄRVINEN PIIRROS PEKKA RAHKONEN Sallittu lisääntyy kielletty vähenee Ovet paukkuvat ja sanat satuttavat, kun murrosikäinen harjoittelee sosiaalisia taitojaan. Rauhallisen ja ymmärtävän aikuisen seurassa taidot karttuvat tuloksekkaasti. R Anna Puusniekka Kehu, kiitä ja kannusta Kotona paukkuu ja pauhaa Lisää aiheesta: Liisa Keltikangas-Järvinen: Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. WSOY Ystävä yksinäiselle vinkkejä vanhemmalle Mieti, millaisissa tilanteissa otat nuoren yksinäisyyden tämän kanssa puheeksi. Muista hienovaraisuus! Hetket saunanlauteilla ja illalla teekupin ääressä voivat virittää keskustelun. Parhaat juttutuokiot syntyvät suunnittelematta muun tekemisen yhteydessä: siksi vanhemman läsnäolo on niin tärkeää vanhemman ja nuoren suhteelle. Pohdi yhdessä nuoren kanssa, onko tämän käytöksessä, eleissä tai ilmeissä jotakin, joka saa toiset karttamaan hänen seuraansa. Miten tätä piirrettä voisi muuttaa? Nuori ei välttämättä osaa lähestyä toisia ihmisiä. Kehitelkää yhdessä tapoja avata keskustelu. Koulun ja lähiympäristön nuoret voivat olla kovin erilaisia kuin oma nuori. Miettikää yhdessä, mistä ja miten nuori löytäisi samanhenkistä seuraa. Kannusta nuorta harrastuksiin ja vaikka järjestöjen nuorisotoimintaan. Miettikää, olisiko sukulaisissa, naapureissa tai lapsuusystävissä kavereita. Pidä kodin ovet avoinna nuoren ystäville. 16 Lapsemme 4/2011 Lapsemme 4/

10 ee h ä ostos Po kanen-tuo eet o at laa ukka ta, r kk t ja uka a uo e en al nnassa on pa note u ee s ja tur all suu a Paola Suhosen suunn ele a Sulka-koru, palloketju ja nahkaj lj tel nauha 39 e Sisko-paita luo upuu illaa punainen 14 e Veli-paita luo upuu illaa olii i ja tu ansininen 14 e Isä-paita luo upuu illaa usta M XXL 20 e i -paita luo upuu illaa punainen S XL 20 e Mu i-paita luo upuu illaa tu ansininen S XXL 20 e Vaari-paita luo upuu illaa tu ansininen S XXL 20 e Kangaskassi Reilun kaupan puu illaa usta 5 e Kerhokassi Reilun kaupan puu illaa li en ihreä ja aniliininpunainen 5 e Essu ko ainen puu illaa punainen, 15 e o luo upuu illaa luonnon alkoinen 20 e Poikanen-heijas n ko ainen 3 e/kpl Poikanen-hui i puu illaa 7 e Pieni olkalaukku Reilun kaupan puu illaa 12 e 18 Lapsemme 4/2011 nni l t arjesta - skirä ko ainen selluloosakuituinen ekoliina 4 e nni l t arjesta -p he ko ainen pella aa, puu illaa alkoinen 8 e nni l t arjesta -pais nlastat ko ainen koi ua 6 e KUVAT TOMI NUOTSALO Lapsemme 4/

11 VIRVE JÄRVINEN KuvaT SUSA JUNNOLA Neuvolassa tehdään miljoona mittausta Pituus, paino ja päänympärys kirjataan neuvolassa lapsen omalle kasvukäyrälle. Kasvukäyrät on uudistettu. Nyt ne seuraavat lapsen vointia entistäkin tarkemmin. S Jarmo Salo 20 Lapsemme 4/2011 vuodessa Kasvukäyrät, alle 1-vuotiaat cm kg ,2-0,1 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 v 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % Vuonna 1986 käyttöön otetut kasvukäyrät ovat poistumassa vähitellen lokakuun jälkeen. Käyrät päivitettiin, koska nykylapset kasvavat eri tahtiin kuin edelliset sukupolvet. 2 SD 1 SD 0 SD -1 SD -2 SD kg Pituus (cm) Paino (kg) Johdonmukaisuus ratkaisee Tytöt ikäpituus & -paino (0-2 vuotta) SD +1 SD 0 SD -1 SD -2 SD +2 SD +1 SD 0 SD -1 SD -2 SD Ikä (v) Uusissa pituus- ja painokäyrissä 0-käyrä kuvaa kaikkien lasten keskipituutta ja -painoa. Pluskäyrät osoittavat poikkeamaa ylöspäin ja miinuskäyrät poikkeamaa alaspäin. Tärkeintä on kasvun johdonmukaisuus. Lapsemme 4/

12 Kasvukäyrien seurannalla varmistetaan, että lapsen mahdolliset kasvu- tai terveyspulmat havaitaan ajoissa. Liity Valittujen Palojen faniksi Facebookissa! Tykkää Valituista Paloista Facebookissa, niin pääset nauttimaan mainion joulukalenterimme mukavista vinkeistä ja ideoista joka päivä aina aattoon saakka! Uutuutena painoindeksi Oman lapsen kasvukäyrää voi seurata netistä löytyvän laskurin avulla osoitteessa Lapsen painoindeksilaskuri löytyy osoitteesta hakusanalla ISO-BMI. FANINAMME: 22 Lapsemme 4/2011

13 ANNI-ELINA KARVONEN KuvaT COLOURBOX Lapsi kysyy Katriina Bildjuschkin seksistä Kun tokaluokkalainen kysyy, mitä seksi tarkoittaa, vanhemman velvollisuus on vastata. Mutta miten paljon alakoululaisen tarvitsee tietää? Tartu tilaisuuteen Puhelin ei korvaa vanhempaa Tatjana Pajamäki Miksi tädillä ei ole paitaa? Lue lisää aiheesta: Raisa Cacciatore: Huomenna pannaan pussauskoppiin. WSOY Bildhuschkin Katriina, Ruuhilahti Susannna: Puhutaan seksuaalisuudesta. Kirjapaja Juhani Mykkänen: Pussauskoulu. Väestöliitto Lapsemme 4/2011 Lapsemme 4/

14 Nuoret kertovat 4. Harrastetaan! Pyysimme yläkoululaisia kertomaan sanoin ja kuvin harrastuksistaan. Näitä harrastetaan: Näistä unelmoidaan: Harrastamisen hyviä puolia: On kivaa harrastaa jotakin, josta tykkää, yksin tai kavereitten kanssa. Urheilulajeissa kehittyy kunto. Jotkut harrastukset rentouttavat. Harrastuksen mukana voi saada uusia ystäviä. Onnistumisen tunne. Harrastamisen huonoja puolia: Jotkut harrastukset maksavat paljon. Riski loukkaantua. Epäonnistuminen. Eläinten, kuten hevosten, koirien ja kanien kanssa, puuhailu Kavereiden kanssa oleminen Leipominen Talviurheilu, kuten laskettelu tai hiihto Kilpasoutu Surffaus ja sukellus Extreme-lajit Tanssi ja musiikki Moottoriurheilu Kilpatason urheilu Työryhmä: Jämsänkosken Kankarisveden koulun 9. luokan tukioppilaat 26 Lapsemme 4/2011 Lapsemme 4/

15 KAARINA KOKKONEN KUVAT MATTI MATIKAINEN Mitä nuoren lautaselle? Murrosikä muuttaa nuoren vartalon usein myös ruokailutottumukset. Voittamaton tapa varmistaa riittävä vitamiinien saanti on monipuolinen arkiruoka. N uori saa tarvitsemansa vitamiinit, lukuun ottamatta D:tä, sekä kivennäisaineet monipuolisesta ruokavaliosta. Mitä se tarkoittaa, tohtori Seija Sihvola? Monet nuoret syövät yksipuolisesti, esim. jättävät kouluruuan väliin tai karttavat kasviksia. Miten se vaikuttaa vointiin? Tarvitaanko joskus ravintolisiä ja jos, niin milloin? Voiko vitamiinilisän ottaa varmuuden vuoksi? Voiko multitabsien tai muiden ravintolisien syömisestä olla haittaa? Lapsille markkinoidaan pienestä pitäen ravintolisäsarjoja. Kaikki alle 18-vuotiaat tarvitsevat päivittäin D-vitamiinilisän. Onko yliannostuksen vaara, jos juo lisäksi erityisen paljon D:tä sisältävää maitoa? Murrosikäisen luusto ja lihaksisto kasvavat nopeasti, ja hormonitoiminta muuttuu. Lisääkö se joidenkin ravintoaineiden tarvetta? Mitä kasvissyöjäksi ryhtyneen tai laihduttavan nuoren pitäisi ottaa huomioon ruokavaliossaan? 28 Lapsemme 4/2011 Lapsemme 4/

16 Mitä ahkerasti urheilevan ja liikkuvan nuoren olisi muistettava? Voiko unen puutteesta aiheutuvaa väsymystä korjata ravintolisillä? Tarjoa värikästä Ravitsemustutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että käsittelemättömissä kasvikunnan tuotteissa on monia tieteelle vielä tuntemattomia aineita. Niitä löydetään kaiken aikaa lisää ja samalla voidaan todistaa niiden suotuisat terveysvaikutukset ihmiselle. Näistä esimerkkejä ovat tomaatin punainen väriaine ja valkosipulille tyypillisen maun antava rikkiyhdiste. Voimakas väri on yleensä hyvä merkki. Esimerkiksi kotimaiset marjat, kuten mustikat, karpalot ja puolukat, ovat erinomaisia terveyttä edistäviä ruoka-aineita. Ruuan on hyvä olla värikästä jo vauvavaiheesta lähtien. Kuva: Ulriikka Lipasti Keksivalistusta Isän kynästä Roope Lipasti on lietolainen toimittaja ja neljän lapsen isä Kuvat: Colourbox NUOREN TÄRKEÄT VITAMIINIT JA KIVENNÄISAINEET JA MISTÄ NIITÄ SAA A-vitamiini Vaikuttaa kasvuun, näkökykyyn, ihon ja limakalvojen liha, kananmuna, kala, kasvikset kuntoon ja luustoon. On antioksidantti, joka suojaa soluvaurioilta. B-ryhmän Lukuisia tehtäviä alkaen aineenvaihdunnan säätele- täysjyvävilja, pavut, maitovalmisteet, vitamiinit misestä, välttämättömiä hermoston toiminnalle. liha, kala C-vitamiini Huolehtii mm. yleiskunnosta ja virkeydestä, hedelmät, kasvikset, marjat tehostaa vastustuskykyä, osallistuu lihasten ja hampaiden sidekudoksen vahvistamiseen ja parantaa raudan imeytymistä; antioksidantti. D-vitamiini Vaikuttaa luuston kehitykseen ja kunnossapitoon, kala, maitovalmisteet, rasvalevitteet, auttaa kalsiumin imeytymiseen. kananmuna, metsäsienet E-vitamiini Tarvitaan mm. ihon hyvinvointiin ja kudosvaurioiden täysjyvävilja, pähkinät, siemenet, korjaamiseen; antioksidantti. kasviöljy Kalsium Vaikuttaa luuston ja hampaiden kuntoon. maito ja maitovalmisteet, siemenet Magnesium Osallistuu moniin tehtäviin lihaksissa, lisäksi täysjyvävilja, pähkinät, siemenet, tarpeellinen luustolle ja hampaille. kasvikset Rauta Tarvitaan mm. hemoglobiinin muodostamiseen ja täysjyvävilja, liha, sisäelimet, kananhapen kuljettamiseen soluille, vaikuttaa lisäksi muna, palkokasvit sydämen ja monien muiden elinten toimintaan ja pitää yllä virkeyttä. Seleeni Suojaa soluvaurioilta. liha, maitovalmisteet, täysjyvävilja Vanhempien elämässä on muutamia todella pahoja paikkoja. Toiseksi vaikein on se, kun pitää auttaa ekaluokkalaista läksyissä, eikä ikinä ymmärrä matematiikantehtävien kysymyksenasettelua. Niillähän ei ole mitään tekemistä matematiikan tai edes modaalilogiikan kanssa, vaan yleensä niissä on jokin käsittämätön piirros, josta pitäisi pystyä päättelemään, mitä tulee tehdä. Edes Kurt Gödel ei selviäisi niistä. Luultavasti Fermat keksi kuulun ongelmansa - se pystyttiin ratkaisemaan vasta vuonna 1995 satojen vuosien yrityksen jälkeen - juuri ekaluokkalaistaan auttaessa. Mutta tämä on siis vasta toiseksi vaikeinta. Vaikein on sen kertominen, mistä vauvat tulevat tai pikemminkin sen selvittäminen, millaisen äheltämisen seurauksena ne sinne äidin mahaan joutuvat. Kun pikkulapsia tämä asia ryhtyy kiinnostamaan, he hyvätapaisina yleensä kiltisti odottavat hetkeä, jolloin asia on hyvä ottaa puheeksi. Sellaisia hetkiä ovat esimerkiksi kaupan kassajono, isomummun 80-vuotisjuhlat tai joulupöytä. Näin vanhemmat saavat selvittää asian saman tien koko suvulle tai naapurustolle. Se on tehokasta ja säästää siten luultavasti myös luonnonvaroja. Jos kuitenkin haluaa välttyä siltä, että joutuu kertomaan lapsen tekemisen tekniikat myös isotädilleen, kannattaa asiaan tarttua heti, kun lapsi siitä kotona utelee ja näytellä, että kysymyksessä olisi maailman luonnollisin asia, jota kaikki tekevät ja johon kaikki törmäävät. Näin ei tietenkään ole, mutta tällä keinoin asiasta katoaa salamyhkäisyyden viehätys. Sitä paitsi on paljon helpompaa antaa tiedonjyväsiä pitkin matkaa vähän, kuin joutua paljastamaan koko limainen kauheus sitten, kun se jo on auttamattoman myöhäistä, ja tieto on hankittu aina niin luotettavalta meidän luokan Kakelta tai yhdeltä Jonnelta, jonka tietokoneeseen ei huomattu laittaa lapsilukkoa. Pieninä lasten keskittymiskyky on myös sitä luokkaa, että kovin syvällisiin ei tarvitse mennä: ensin ne kysyvät kesken piparkakun leipomisen heleällä äänellä, että Isi, mitä on seksi? Kun sitten saa sydämensä taas toimimaan ja on saanut hahmoteltua mielessään luontevan vastauksen (=sitä sinun pitää kysyä äidiltä), lapsi tekee jatkokysymyksen: Isi, mistä piparkakku tehdään?. Mikäli pystyy alle kouluikäisten päähän istuttamaan jonkinlaisen ajatuksen vauvansiemenistä ja sen sellaisista, alakouluiässä tätä anatomian ja suvunjatkamisen tietokantaa voi tarpeen tullen syventää. Näin varmistetaan, että ollaan koko ajan muutama askel oikeassa suunnassa ja vältytään suurimmilta väärinkäsityksiltä, kuten että lasten tekeminen olisi hauskaa tai ylimalkaan millään tavalla kiinnostavaa. Samalla voidaan opastaa myös seksuaalisuuteen liittyviin hankaliin lieveilmiöihin, kuten ihmissuhteisiin. Meillä esimerkiksi joku ekaluokkalainen kysyi kerran: Isi, kuinka pitkäksi aikaa tyttöystävä otetaan? Sinänsä seksuaalivalistus on tietenkin vain Potempkinin kulissi, sillä ei se mitään auta. Tuoreen kyselyn mukaan nimittäin aikuisistakin melkoinen osa uskoi, että suihku on tehokas ehkäisykeino. No, voihan se suihkukin ihan tehokas olla, kunhan vain ei koskaan poistu sieltä, eikä päästä sinne ketään muita. Tästä päästäänkin kätevästi huomioon, että koska murrosikäisten perheissä se murkku yleensä istuu siellä suihkussa 24/7, kyse saattaa olla juuri tästä väärinkäsityksestä. Viimeistään tämän pitäisi todistaa, että jo alakoululaisille kannattaa näistä asioista puhua. Ellei muuten, niin säästääkseen tulevina vuosina vesilaskussa. Keventääkseni vakavan aiheen aiheuttamaa harrasta tunnelmaa haluan lopuksi muistuttaa kaikkia äitejä kysymyksestä, johon kannattaa varautua, sillä se erottaa moraalisesti suoraselkäiset äidit niistä kevytkenkäisemmistä: - Äiti otitko sinä housut pois, kun minä synnyin? kysyi eräs lapsi. Roope Lipasti 30 Lapsemme 4/2011 Lapsemme 4/

17 TEKSTI JA KUVAT TUULI OJAKANGAS Ikärajat velvoittavat Elokuvien, pelien ja tv-ohjelmien ikärajamerkinnät muuttuvat vuoden alusta. Vanhemman on syytä tietää pelisäännöt ja valvoa niiden noudattamista. Lapset kannattavat rajoja Maarit Pietinen Vastuuta vanhemmille Elokuva jättää jäljen Riitta Martsola Mediakompassi Ampumista, hirviöitä ja painajaisia Kuvaohjelmien uudet ikärajamerkinnät ja ikärajojen syistä kertovat symbolit. Uudet ikärajamerkinnät - 7, 12, 16 ja 18 - Elokuvien ja tv-ohjelmien sisältösymbolit: väkivalta, ahdistus, seksi ja huumeet/päihteet. - Ikärajamerkittyjen ohjelmien lista löytyy vuoden alusta osoitteesta jossa yleisö ja asiantuntijat voivat ottaa kantaa ikärajoihin. - Pelien sisältösymbolit: väkivalta, kiroilu, kauhu, seksi, huumeet, syrjintä ja uhkapeli. - Peleissä alemmatkin ikärajat muuttuvat suosituksista kielloiksi. V Pelien PEGI-ikärajamerkinnät ja ikärajojen syistä kertovat symbolit. Peleissä on oltava joko yleiseurooppalainen PEGIikämerkintä tai kotimainen merkintä. 32 Lapsemme 4/2011 Lapsemme 4/

18 Kovis katsoo K-elokuvia Ohjelma-ajat uusiksi Jani Hartikaisen Netissä käsi kädessä Tv-ohjelmien nykyiset lähetysajat K 18 > klo 23, K 15 > klo 21, K 13 > klo 19 ja K 11 > arkisin klo 17. Lapsia mietityttää MLL:n Lasten ja nuorten puhelimeen tuli viime vuonna 1450 mediaan liittyvää yhteydenottoa. Niissä kuuluu myös lasten ahdistus haitallisista sisällöistä, joihin he tutustuvat usein vahingossa. Erityisesti porno herättää hämmennystä. Lapsia mietityttävät myös ihmissuhteet ja pelaaminen. Kotona mediakasvatus on lasten ja vanhemman välistä vuoropuhelua. Sisällöistä on hyvä keskustella ja vanhempien tulee perustella mediakäytön rajat lapselle. 7.-luokkalaiset Juho Säätelä (vas.) Joona Palviainen, Teemu Kahi ja Topi Kärki harrastavat tietokonepelejä. Heidän mielestään ikärajat ovat elokuvissa paikallaan, mutta peleissä usein turhan tiukat. Ikärajaluokittelu murroksessa MLL:n kouluttajat kiertävät ympäri suomea pitämässä vanhempainiltoja mediakasvatuksesta. Kouluttajan voi tilata osoitteesta Tietoa ja tukea: Kuvat kirjoista: Kuulen kutsun metsänpeittoon/tammi, 2011 ja Valoa, valoa, valoa/karisto, Aivot pellolle Valoa valoa valoa Kirjakko Lastenkulttuuri Tuula Korolainen on kirjailija ja lastenkirjallisuuteen erikoistunut toimittaja. Nuoret inhoavat, vihaavat ja rakastavat: itseään, toisia nuoria, aikuisia, koulua, tulevaisuutta. Siinä sivussa he myös haaveilevat elleivät ole jääneet sivuun. Vihaa, vimmaa, valoa Henkiä ja virvatulia Kuulen kutsun metsänpeittoon Anni unennäkijä Tuomas Karhumieli 34 Lapsemme 4/2011 Lapsemme 4/

19 Lastenkulttuuri Teksti Maarit Piippo Lastenkulttuuri Kulttuurikierros Sarjakuva opettaa lukemaan kuvia Sarjakuvaa sekä luetaan että tehdään innokkaasti. Suosikkilukemistoa ei enää pelätä edes kouluissa. I Simo Koivunen Lapset sarjakuvantekijöinä 1. Mikä sarjakuvassa sinua kiehtoo? 2. Mitä erityistä olet oppinut sarjakuvatyöpajassa? Eeli Kettunen, 11 vuotta 1. Hahmojen kehittäminen, suunnittelu ja piirtäminen ovat hauskinta. Suosikkisarjakuviani ovat manga, K-ON, Shugo Chara, Iny-asha ja Aku Ankka. 2. Olen oppinut suunnitelmallisuutta, aiemmin vain piirtelin sarjakuvahahmoja huvikseni. Anna Marjanen, 10 vuotta 1. Tykkään piirtämisestä ja saan ilmaista huumorintajuani eli kertoa huonoja vitsejä. Luen sarjakuvia nimeltä Ginga Nagareboshi Gin, Ginga Densetsu ja Weed. 2. Olen kehittänyt oman sarjakuvahahmon, suden nimeltä Ruy. On kiva piirtää yhdessä kavereiden kanssa. Emma El Mountassin, 12 vuotta 1. On mukavaa kertoa juttuja sarjakuvan kautta. Tykkään lukea sarjakuvia, kuten One Piece, Gosick ja Fairy Tail. 2. Yritän opetella kertomaan tarinoita, niin että muutkin ymmärtävät niitä. Olen oppinut piirtämään koiria. Kursseja kouluissa Kuvat: Ananya Tanttu ELOKUVAT Maaginen kristalli pelastaa joulun Antti Haikalan Ikuista rakkautta Mia Halmeen Ikuisesti sinun Musiikki Uutta lastenmusiikkia aikuiseenkin makuun Pentti Rasinkangas ngas Populaarimusiikkia netti ja kirjat Ruudut ja puhekuplat haltuun Kupla-akatemia Sarjakuvantekowiki Ilpo Koskelan Sarjakuvantekijän oppikirja Franklin Bishopin Sarjakuvapiirtäjän käsikirja Mari Ahokoivun Sarjakuvatekijän opas Simo Koivusen Sarjiskoulu Kuva: Unga teater TEATTERI Tulitikkutytön unelmat elävät ja kuolevat H. C. Anderssenin Finnilän Pienen tulitikkutytön 36 Lapsemme 4/2011 Lapsemme 4/

20 KAARINA KOKKONEN Tavoitteena taitava vapaaehtoinen KUVA PETRI NURMIVUORI Varmuutta tehtävään 38 Lapsemme 4/2011 Vapaaehtoistyö on oiva tapa hankkia koulutusta, kokemusta ja kehittää kykyjään. Pirkko Nurmivuori löysi itsestään iloisen vapaaehtoisjohtajan. KUVAT MATTI MATIKAINEN Vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutuksen parasta antia ovat ideoiden ja hyvien käytäntöjen jakaminen. Kuvat ovat toista kertaa järjestetyn koulutuksen loppuseminaarista. MLL kouluttaa esim. kerhonohjaajia kylämummeja ja -vaareja lapsiperheen tukihenkilöitä lasten hoitajia Lasten ja nuorten puhelimen ja netin päivystäjiä Vanhempainpuhelimen ja -netin päivystäjiä päivystysohjaajia perhekahvilaohjaajia tukioppilaita tukioppilasohjaajia eli verkkotukioppilaita vertaisryhmän ohjaajia yhdistyksen puheenjohtajia ja hallituksen jäseniä Toiminnan ilo Puheenjohtajat opissa Toista kertaa järjestetty MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus päättyi syyskuussa. Todistuksen kolmen opintopisteen koulutuksesta sai sata yhdistyksen puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa. Yhdistystoiminta on MLL:n kivijalka ja puheenjohtajat keskeisiä toimijoita. Järjestöpäällikkö Arja-Liisa Mauno pitää puheenjohtajille suunnattua koulutusta tarpeellisena, sillä yhdistysten toimintaan kohdistuu nykyisin monenlaisia paineita ja odotuksia. Näissä tilanteissa punnitaan kyky johtaa ihmisiä ja asioita. On tärkeää nähdä ja pitää kirkkaana mielessä yhdistyksen tehtävä ja tarvittaessa myös rajata tai linjata tehtäviä uudelleen. Vapaaehtoinen vapaaehtoisten johtajana on haastava tehtävä, eikä haastetta vähennä se, että tekijät vaihtuvat tiuhaan. Koulutuksella voidaan myös vahvistaa sitä, että yhdistyksissä kautta maan toimitaan MLL:n näköisesti. Palautteen mukaan 95 prosenttia puheenjohtajista on ollut koulutuksen käytyään entistä sitoutuneempi edistämään liiton arvoja ja periaatteita. Yhtä moni arvioi oman toiminnan tulleen suunnitelmallisemmaksi. Tehtävien delegoinnin koetaan niin ikään olevan aiempaa helpompaa, jolloin myös hallituksen sisäisen työnjaon koetaan selkiytyneen. Ainoa laatuaan MLL:n järjestämä johtamiskoulutus on OK-opintokeskuksen jäsenjärjestöjen piirissä ainutlaatuinen. Yhtä laajaa ja puhtaasti johtamisen ympärille keskittyvää vapaaehtoisten koulutusta eivät tiettävästi muut tahot ole järjestäneet. Ihmisten ja toiminnan johtamistaitojen lisäksi koulutuksessa paneudutaan viestintään sekä vaikuttamistyöhön. Noin vuoden kestävä koulutus rakentuu sekä itsenäiselle opiskelulle että ryhmätyöskentelylle. Vertaisoppiminen on yksi koulutuksen vahvuuksista. Koulutus tapahtuu seminaareissa, aluetyöpajoissa sekä verkkoympäristössä. Oppimistehtävät nivoutuvat tiiviisti puheenjohtajan tehtävään sekä omaan yhdistykseen ja sen kehittämiseen. Johtamiskoulutus järjestetään joka kolmas vuosi, seuraavan kerran vuonna Se toteutetaan yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. Tietoja MLL:n järjestämästä koulutuksesta saa osoitteessa koulutukset sekä piiritoimistoista. Lapsemme 4/

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA Emma & Elias -avustusohjelman tutkimuksen taustoittava väliraportti Petri Paju Tutkija, Lastensuojelun Keskusliitto Emma & Elias -ohjelma 2016 1 / 28 Emma & Elias

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä.

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät Tarvitset hampaitasi joka päivä kun syöt, naurat ja puhut. Ehjät hampaat ja terve suu ovat tärkeitä hyvän elämän edellytyksiä. Mene

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa?

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Väestöliitto Perheaikaa.fi nettiluento ti 12.1.2016 klo 14 Mika Jokinen, Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja Sillä on merkitystä, millaisen yhteistyön

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA.

MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA. MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA. Esitys käsittelee alkoholismia ja toimintahäiriöisen perheen dynamiikkaa. Se tuo näkyviin ne tunteet, joita lapsi joutuu piilottelemaan

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Materiaalikirje yhteyshenkilölle toukokuu 2016

Materiaalikirje yhteyshenkilölle toukokuu 2016 Materiaalikirje yhteyshenkilölle toukokuu 2016 Tämä materiaalikirje tulee seurakuntaan vain nimetyille Kirkon Ulkomaanavun yhteyshenkilöille. Ota uudet materiaalit käyttöösi ja kartoita lisätarvetta eri

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys Kaikki liikkeelle yhdessä Miksi HYKKI HERÄÄ? Liikunta ja fyysinen aktiivisuus parantaa / kehittää / lisää muisti, tarkkaavaisuus, tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaidot

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos 10.11.2016 Minkälaiset asiat huolestuttavat perheiden ajankäytössä? Viekö työ kaikki mehut: onko

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi!

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Lapsiparkkiin ovat tervetulleita 0-6 vuotiaat lapset. Lapsiparkissa hoitajina toimivat perhetyöntekijät. Tee rauhassa ruokaostokset, piipahda vaatekaupassa

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää?

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää? PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää? Tavoite: Jotta tietää mitä pitää tietää. Puheenjohtajan rooli ja osaaminen Miten johdat onnistuneen kokouksen? Mitä tehtäviä hallituksella on? Tehtävien

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Ravinto ja hammasterveys

Ravinto ja hammasterveys Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

Neuvokas Perhetoimintamallin. neuvolatoiminnassa ja kouluterveyden huollossa Mikkelin palvelutuotantoyksikössä Ulla Yli-Karro

Neuvokas Perhetoimintamallin. neuvolatoiminnassa ja kouluterveyden huollossa Mikkelin palvelutuotantoyksikössä Ulla Yli-Karro Neuvokas Perhetoimintamallin käyttö neuvolatoiminnassa ja kouluterveyden huollossa Mikkelin palvelutuotantoyksikössä 17.9.2015 Ulla Yli-Karro 1 NEUVOKAS PERHE NEUVOLATOIMINNASSA Neuvolassa Neuvokas perhekortti

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

TerveysInfo. Lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta Vinkkejä ja ajatuksia lasten omaehtoisesta liikunnasta.

TerveysInfo. Lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta Vinkkejä ja ajatuksia lasten omaehtoisesta liikunnasta. TerveysInfo pelit Innosta urheilemaan : viesti 7 12 vuotiaiden urheilevien lasten vanhemmille maksuton, kuv. : vär. http:///files/ns2/urheiluseurat_pdf/ Innosta_urheilemaan_200612_www.pdf Kohderyhmät:

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Susanna Kosonen (KM, LO, LTO, AO, OPO, taidekasvatuksen yo) Hyvää mieltä perheen arkeen / Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

VESILIUKOISET VITAMIINIT

VESILIUKOISET VITAMIINIT SUOJARAVINTOAINEET ENERGIAN LISÄKSI TARVITSEMME RAVINTOAINEITA ELINTOIMINTOJEMME YLLÄPITÄMISEEN JA SÄÄTELYTEHTÄVIIN SUOJARAVINTOAINEET VITAMIINIT KIVENNÄISAINEET eli mineraalit VESILIUKOISET VITAMIINIT

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

100 UUTTA TAPAA TEHDÄ PARTIOTA

100 UUTTA TAPAA TEHDÄ PARTIOTA 100 UUTTA TAPAA TEHDÄ PARTIOTA Rahaa lippukunnan toimintaan Partio saa osan Yhteisvastuukeräyksen tuotoista lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn Osa tästä rahasta jaetaan lippukunnille toimintaan,

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

17/2/2011 Katariina Suomu Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Jyväskylä. MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus

17/2/2011 Katariina Suomu Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Jyväskylä. MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus 17/2/2011 Katariina Suomu Jyväskylä MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus Kansalaisten järjestö Avoin, vaikuttava, valtakunnallinen kansalaisten järjestö, joka toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot