PIENTALOJEN VUOTOILMANVAIHTUVUUDEN ARVIOINTIMENETELMÄ SUOMEN OLOSUHTEISIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIENTALOJEN VUOTOILMANVAIHTUVUUDEN ARVIOINTIMENETELMÄ SUOMEN OLOSUHTEISIIN"

Transkriptio

1 Sisäilmastoseminaari PIENTALOJEN VUOTOILMANVAIHTUVUUDEN ARVIOINTIMENETELMÄ SUOMEN OLOSUHTEISIIN Juha Jokisalo¹, Jarek Kurnitski¹, Targo Kalamees¹, Lari Eskola¹, Kai Jokiranta¹, Minna Korpi², Juha Vinha² ¹ Teknillinen korkeakoulu, LVI-tekniikan laboratorio ² Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos TIIVISTELMÄ Tämän tutkimuksen tavoitteena on esittää yksinkertainen laskentamalli suomalaisten pientalojen keskimääräisen vuotoilmanvaihtuvuuden arvioimiseksi ottaen huomioon vuotoilmanvaihtoon keskeisesti vaikuttavat tekijät kuten rakennuksen ilmanpitävyys, rakennuksen korkeus, vuotojakauma, suomalaiset ilmasto- sekä tuuliolot. Vuotoilmanvaihdon ja tutkittavien tekijöiden välinen yhteys määritettiin tyypillisen suomalaisen pientalon IDA-ICE simulointimallilla, jonka tulosten pohjalta yksinkertainen laskentamalli on kehitettiin. Kaikkiaan 70 tapausta sisältävän tutkimusaineiston perusteella yksinkertaisen vuotoilmanvaihtuvuuden laskentamallin virhe IDA-ICE simulointituloksiin verrattuna on keskimäärin 8%, joten kehitettyä laskentamallia voidaan käyttää pientalojen keskimääräisen vuotoilmanvaihtuvuuden karkeaan arviointiin suomalaisissa ilmastooloissa. JOHDANTO Tämä tutkimus on osa Tampereen Teknillisen Yliopiston Talonrakennustekniikan laboratorion ja Teknillisen korkeakoulun LVI-tekniikan laboratorion yhteistyöhanketta Asuinrakennusten ilmanpitävyys, sisäilmasto ja energiatalous (AISE). Tässä artikkelissa keskitytään pientalojen ilmanpitävyyden ja keskimääräisen vuotoilmanvaihtuvuuden välisen yhteyden ja siihen vaikuttavien tekijöiden tutkimiseen Suomen olosuhteissa. Hankkeen alustavia mallinnustuloksia on esitetty aikaisemmin mm. /1/. Tässä artikkelissa on esillä tärkeimmät simulointitulokset joiden pohjalta kehitettiin yksinkertainen laskentamalli pientalojen vuotoilmanvaihtuvuuden karkeaan arviointiin. MENETELMÄT Mallinnushohde Mallinnuskohde kuvaa tyypillistä kaksikerroksista suomalaista pientaloa (kuva 1). Kohde on vuonna 2000 rakennettu puurunkoinen höyrynsulkumuovilla varustettu talopakettitalo, jossa on koneellinen tulo-poisto ilmanvaihtojärjestelmä. Mallinnuskohde vastaa mm. rakennustavan, ilmanvaihtojärjestelmän ja ilmanvaihtuvuuden sekä ilmanpitävyyden osalta

2 2 Sisäilmayhdistys raportti 2008 vuonna 2004 päättyneessä Kosteusvarma terve pientalo hankkeessa tutkitun sadan puurunkoisen pientalon perusteella valittua keskivertopientaloa /2/ Kuva 1. Vuotoilmanvaihdon mallinnuksessa käytetty tutkimuskohde. Dynaaminen simulointimalli Kohteesta tehtiin dynaaminen monivyöhykemalli IDA-ICE 3.0 simulointiohjelmalla /3/. Tehdyn mallin soveltuvuutta vuotoilmanvaihdon simulointiin on tutkittu vertaamalla mallin ennustamia painesuhteita mallinnuskohteesta mitattuihin painesuhteisiin ja vertailun perusteella mallin on todettu soveltuvan hyvin vuotoilmanvaihtuvuuden laskentaan /4/. TULOKSET Tutkitut tapaukset Tarkasteluissa ilmavuotoluvulle n 50 annettiin kolme eri vaihtoehtoa (5, 3.9 tai 10 1/h), joista 5 1/h kuvaa lähes täysin ilmanpitävää taloa, 3.9 1/h keskiverto puurunkoista pientaloa /2/ ja 10 1/h hataraa taloa. Vuotoilmanvaihtuvuutta tutkittiin erityyppisissä ilmasto-oloissa, jotka edustavat Suomessa rakennusten energialaskentaan määriteltyjä ilmastovyöhykkeitä: I (Helsinki), III (Jyväskylä) ja IV (Sodankylä). Tuuliolojen vaikutusta tutkittiin simuloimalla rakennus suojattomassa tuuliympäristössä, tyypillisessä maaseudun tuuliympäristössä, jossa hiukan suojaavia puita tai rakennuksia, suojaisessa taajamaympäristössä tai täysin tuulettomassa ympäristössä. Ilmanvaihdon tasapainotuksen merkitystä tutkittiin täysin tasapainoisella ilmanvaihtojärjestelmällä sekä yli- että alipaineisella järjestelmällä rakennuksen ilmanvaihtokertoimen ollessa noin 1/h. Pientalon korkeuden vaikutusta tutkittiin myös 1-kerroksisen tapauksen avulla. Vuotojakauman vaikutusta tutkittiin 2-kerroksisen pientalon tapauksessa neljällä eri vuotojakaumalla /5/, joista tyypillinen-jakauma vastaa mallinnuskohteen mitattua vuotojakaumaa. Vuotoyhtälön exponentin /6/ osalta simuloinnit suoritettiin pääosin käyttäen Kosteusvarma terve pientalo hankkeessa sekä AISE-hankkeessa kerätyn 170 pientalon mittausaineiston keskiarvoa 0.73 /5/, joten tulokset pätevät yleisemmin suomalaisille pientaloille kuin aikaisemmin /1/ julkaistut tulokset, jotka perustuivat mallinnuskohteen mitattuun exponenttiin. Tutkittuihin tapauksiin otettiin mukaan myös vuotoyhtälön exponentin tyypillinen vaihteluväli ( ) mittausaineiston perusteella. IDA-ICE simulointitulokset

3 Sisäilmastoseminaari Keskimääräinen vuotuinen vuotoilmanvaihtuvuus kasvaa lähes lineaarisesti ilmavuotoluvun n 50 kasvaessa. Vuotoilmanvaihtuvuudessa on jonkin verran eroja riippuen ilmasto-oloista: Sodankylässä vuotoilmanvaihtuvuus on noin 10% suurempi kuin Helsingissä, mutta Jyväskylässä vuotoilmanvaihtuvuus on vain 1% suurempi verrattuna Helsinkiin (kuva 2). Vuotoilmanvaihtuvuus on lähes yhtä suuri Helsingissä ja Jyväskylässä, koska Jyväskylän kylmemmän ulkolämpötilan vaikutus lähes kompensoituu Helsinkiä heikoimmilla tuulioloilla. Kuvan 2 perusteella tuulen osuus vuotoilmanvaihtuvuudesta on alle 10% 2-kerroksisen pientalon vuotoilmanvaihdosta suojaisessa tuuliympäristössä Helsingissä. Vastaavasti tuulen osuus on noin 35% maaseudun tuulioloissa tai hieman yli 50% suojattomassa tuuliympäristössä. Sodankylä (IV) Jyväskylä (III) Helsinki (I) Suojaton Maaseutu Suojainen Ei tuulta Kuva 2. Suomalaisten ilmasto-olojen (vasen) ja tuuliympäristön (oikea) vaikutus 2- kerroksisen pientalon vuotoilmanvaihtuvuuteen. Kuvan (3) perusteella erilaisista vuotojakaumista aiheutuu jopa 50% ero tutkitun pientalon vuotoilmanvaihtuvuudessa suojaisessa tuuliympäristössä. Suurimman vuotoilmanvaihtuvuuden aiheuttaa YP/AP-vetoinen vuotojakauma, jossa vuotoreittien välinen korkeusero on suurimmillaan. Tänä vuotojakauma aiheuttaa noin 25% suuremman vuotoilmanvaihtuvuuden kuin tyypillinen vuotojakauma, kun YP-vetoinen ja AP-vetoinen vuotojakauma johtaa 10-20% pienempään vuotoilmanvaihtuvuuteen. Koska mallinnetussa pientalossa ei ole erillisiä korvausilmaventtiileitä, joiden kautta ilmanvaihtojärjestelmän epätasapainosta johtuva korvausilma voisi virrata vaipan läpi, katsotaan myös korvausilman kuuluvan vuotoilmavirtoihin. Tällä tavoin määritelty vuotoilmanvaihtuvuus kasvaa ilmanvaihtojärjestelmän epätasapainosta johtuen. Mikäli korvausilmaa ei katsota kuuluvaksi vuotoilmavirtoihin, ilmanvaihtojärjestelmän epätasapaino hieman pienentää tuulesta ja lämpötilaeroista johtuvaa vuotoilmanvaihtuvuutta. YP/AP-vetoinen Tyypillinen YP-vetoinen AP-vetoinen Tulo/poisto = 0.85 Tulo/poisto = 1 Tulo/poisto = 1.15 Kuva 3. Vuotojakauman (vasen) ja ilmanvaihdon tasapainon (oikea) vaikutus 2- kerroksisen pientalon vuotoilmanvaihtuvuuteen.

4 4 Sisäilmayhdistys raportti 2008 Rakennuksen korkeudella on merkittävä vaikutus vuotoilmanvaihtuvuuteen. Kun ilma rakennuksen sisällä pääsee virtaamaan vapaasti kerrosten välillä, on 2-kerroksisen pientalon vuotoilmanvaihtuvuus keskimäärin noin 60% suurempi kuin 1-kerroksisen pientalon (kuva 4). Vuotoyhtälön exponentilla on myös merkittävä vaikutus vuotoilmanvaihtuvuuteen (kuva 4). Tulos osoittaa, että mikäli rakennuksen vaipassa on keskimäärin suurempia rakoja, on vuotoilmanvaihtuvuus merkittävästi suurempi kuin rakennuksessa, jonka vuotoreitit ovat keskimäärin pienempiä, vaikka painekoneen antama ilmavuotoluku olisi molemmille rakennuksille sama. 2 krs. 1 krs. n = 0.63 n = 0.73 n = 0.83 Kuva 4. Rakennuksen korkeuden (vasen) ja vuotoyhtälön exponentin (vuotoraon koko) vaikutus pientalon vuotoilmanvaihtuvuuteen. Yksinkertainen laskentamalli Rakennuksen keskimääräistä vuotoilmanvaihtokerrointa n v voidaan arvioida jakamalla rakennuksen ilmavuotoluku n 50 ns. ilmavuotokertoimella x oheisen kaavan mukaisesti. n v = (1) x n 50 Kun simuloidut pientalon vuotoilmanvaihtuvuudet sijoitetaan kaavaan (1), saa ilmavuotokerroin x arvoja riippuen olosuhteista ja muista tekijöistä. Kaavan (1) mukaista laskentamallia voidaan soveltaa tasapainoisella ilmanvaihtojärjestelmällä varustettuun taloon vaipan ilmanpitävyydestä riippumatta, mutta epätasapainoisen ilmanvaihtojärjestelmän tapauksessa menetelmä soveltuu ainoastaan ilmanpitävyydeltään normaaleihin (n 50 = 3.9 1/h) tai sitä hatarampiin rakennuksiin. Mikäli rakennuksen ilmanpitävyys on normaalia parempi, voi rakennuksen vuotoilmavirrat aiheutua pääosin ilmanvaihtojärjestelmän aiheuttamista paine-eroista, eikä kaavan (1) mukaista yksinkertaista laskentamallia voida käyttää. Pientalon simulointitulosten perusteella kaavan (1) ilmavuotokertoimelle x voidaan johtaa laskentakaava, joka koostuu vuoilmanvaihtoon liittyvien tekijöiden korjauskertoimista. Tällöin kaava (1) esitetään seuraavassa muodossa. n v = n 50 L W D H E B (2)

5 Sisäilmastoseminaari missä L on ilmasto-oloista riippuva korjauskerroin, W on tuulioloista riippuva korjauskerroin, D on rakennuksen vuotojakaumasta riippuva korjauskerroin, H on rakennuksen korkeudesta riippuva korjauskerroin, E on vuotoyhtälön exponentista riippuva korjauskerroin ja B on ilmanvaihdon tasapainosta riippuva korjauskerroin. Taulukko 1. Korjauskertoimet suomalaisen pientalon keskimääräisen vuotoilmanvaihtuvuuden (kaava 2) laskentamalliin. Ilmastovyöhyke I-III IV L Tuuliolot suojaton maaseutu suojainen W Vuotojakauma YP/AP-vetoinen tyypillinen YP-vetoinen AP-vetoinen D Kerrosten lkm. 1 2 H Vuotoyhtälön exponentti suurempia rakoja tyypillinen pienempiä rakoja E Ilmanvaihdon tasapaino tasapainoinen yli-tai alipaineinen B Kaavan (2) ja taulukon (1) perusteella tyypillisen ilmastovyöhykkeillä (I-III) suojaisissa tuulioloissa tasapainoisella ilmanvaihtojärjestelmällä varustetun 1-kerroksisen pientalon keskimääräinen vuotoilmanvaihtuvuus voidaan laskea kaavalla n 50 /43 ja 2-kerroksisen vastaavasti n 50 /27. Mikäli vuotoilmanvaihtuvuutta käytetään rakennuksen lämmitysenergian laskentaan, kerrotaan ilmavuotokerroin x korjauskertoimella 0.9 /5/. Tällöin keskimääräinen vuotoilmanvaihtuvuus energialaskentaan voidaan laskea e.m. 1- kerroksiselle pientalolle kaavalla n 50 /39 ja 2-kerroksiselle n 50 /24. Sovellettaessa kaavan (2) laskentamallia taulukon (1) korjauskertoimilla kaikkiaan 70 eri tapaukseen, jotka koostuvat mm. kuvissa (2-4) esitetyistä tapauksista, poikkeaa yksinkertaistetun laskentamallin tulokset -10% - 46% IDA-ICE simulointituloksista ja keskimääräinen ero on 8%. Yksinkertaistetun mallin tuloksia on verrattu tarkemmin IDA- ICE simulointituloksiin sekä muihin tunnettuihin vuotoilmanvaihdon yksinkertaisiin laskentamalleihin /5/. Kaikkiaan voidaan todeta, että yksinkertaistettu malli soveltuu riittävällä tarkkuudella pientalojen vuotoilmanvaihtuvuuden karkeaan arviointiin. YHTEENVETO Simulointitutkimuksen perusteella rakennuksen vuotoilmanvaihtuvuus kasvaa lähes lineaarisesti ilmavuotoluvun n 50 kasvaessa. Tulosten perusteella Suomi voidaan karkeasti jakaa kahteen osaan pientalon vuotoilmavaihtuvuuden perusteella: Ilmastovyöhykkeistä (I- III) muodostuvaan alueeseen sekä ilmastovyöhykkeeseen (IV), jossa vuotoilmanvaihtuvuus on hieman voimakkaampaa. Suomessa lämpötilaeroista aiheutuva vuotoilmanvaihtuvuus (savupiippuvaikutus) on tyypillisesti voimakkaampaa pientaloissa ilmastovyöhykkeistä riippumatta kuin tuulen aiheuttama vuotoilmanvaihtuvuus. Simulointituloksista johdettu yksinkertaistettua vuotoilmavaihtuvuuden laskentamallia voidaan käyttää pientalojen keskimääräisen vuotoilmanvaihtuvuuden karkeaan arviointiin Suomessa. Kun vuotoilmanvaihtuvuuden korjaus energialaskentaan tehdään jakamalla keskimääräinen vuotoilmavaihtuvuus korjauskertoimella 0.9, on vuotoilmanvaihtuvuuden

6 6 Sisäilmayhdistys raportti 2008 laskentakaava energialaskentaan tyypilliselle ilmastovyöhykkeillä (I-III) suojaisissa tuulioloissa tasapainoisella ilmanvaihtojärjestelmällä varustetulle 1-kerroksiselle pientalolle n 50 /39 ja 2-kerroksiselle n 50 /24. KIITOKSET Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, TEKES sekä Asuinrakennusten ilmanpitävyys, sisäilmasto ja energiatalous hankkeeseen osallistuneet yritykset. Kiitämme tutkimukseen osallistuneita henkilöitä ja rahoittajia heidän panoksestaan tutkimuksen toteuttamisessa. LÄHDELUETTELO 1. Jokisalo, J., Kurnitski, J., Kalamees, T., Eskola, L. & Jokiranta, K. (2007). Ilmanpitävyyden vaikutus vuotoilmanvaihtoon ja energiankulutukseen pientaloissa. Sisäilmastoseminaari 2007, SIY raportti 25, s Vinha, J., Korpi, M., Kalamees, M., Eskola, L., Palonen, J., Kurnitski, J., Valovirta, I., Mikkilä, A., Jokisalo, J. (2005). Puurunkoisten pientalojen kosteus- ja lämpötilaolosuhteet, ilmanvaihto ja ilmatiiviys. Tutkimusraportti 131. Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennetekniikan laitos. 3. Vuolle, M., and Sahlin, P. (2000). IDA indoor climate and energy - a new-generation simulation tool. Proceedings of Healthy Buildings 2000, Vol. 2, s Jokisalo, J., Kalamees, T., Kurnitski, J., Eskola, L., Jokiranta, K., Vinha, J. (2007). A comparison of measured and simulated air pressure conditions of a detached house in a cold climate. (Hyväksytty julkaistavaksi Journal of Building Physics-lehdessä.) 5. Jokisalo, J., Kurnitski, J., Korpi, M., Kalamees, T., Vinha, J. Building Leakage, Infiltration and Energy Performance Analyses for Finnish Detached Houses. (Lähetetty julkaistavaksi Building and Environment-lehteen 2007.) 6. Liddament, M. Air infiltration calculation techniques an application guide, Air Infiltration and Ventilation Centre, UK

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS tutkimustuloksia suunnitteluohjeet laadunvarmistuksessa Julkisivuyhdistyksen syyskokousseminaari Julkisivut ja energiatehokkuus 25.11.2008 Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan

Lisätiedot

PAINESUHTEET PIENTALOSSA

PAINESUHTEET PIENTALOSSA Sisäilmastoseminaari 2007 259 PAINESUHTEET PIENTALOSSA Targo Kalamees 1, Jarek Kurnitski 1, Juha Jokisalo 1, Juha Vinha 2 1 Teknillinen korkeakoulu, LVI-laboratorio, 2 Tampereen teknillinen yliopisto,

Lisätiedot

Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa

Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa 8.11.2012 Juha Jokisalo Erikoistutkija, TkT juha.jokisalo@aalto.fi Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka Taustaa Frame-hankkeen tutkimustulosten

Lisätiedot

Muut tieteelliset julkaisut

Muut tieteelliset julkaisut Sivu 1/10 Muut tieteelliset julkaisut Vinha, J. 2015. Rakennusten rakennusfysikaalisen suunnittelun ja rakentamisen periaatteet (päivitetty artikkeli). Rakentajain kalenteri 2016, käsikirja, hakemisto

Lisätiedot

Vaipparakenteen merkitys jäähallin energiankulutuksessa

Vaipparakenteen merkitys jäähallin energiankulutuksessa Vaipparakenteen merkitys jäähallin energiankulutuksessa Jäähallipäivät 15.4.2015 Diplomityö Matti Partanen & Ari Laitinen Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta 2. Tutkimuksen tavoitteet 3. Tutkimuksen

Lisätiedot

Muut tieteelliset julkaisut

Muut tieteelliset julkaisut Sivu 1/9 Muut tieteelliset julkaisut Vinha, J. 2015. Uusi rakennusfysiikan käsikirja. Sisäilmastoseminaari 2015, SIY 33, Helsinki 11.3.2015, s. 167 172. Salonen, J., Laukkarinen, A. & Vinha, J. 2014. Ulkoseinien

Lisätiedot

Kylmäsiltojen ja ilmavuotokohtien jakauma suomalaisissa pientaloissa ja kerrostaloasunnoissa

Kylmäsiltojen ja ilmavuotokohtien jakauma suomalaisissa pientaloissa ja kerrostaloasunnoissa Kylmäsiltojen ja ilmavuotokohtien jakauma suomalaisissa pientaloissa ja kerrostaloasunnoissa Targo Kalamees 1, Minna Korpi 2, Lari Eskola 1, Jarek Kurnitski 1, Juha Vinha 2 1 Teknillinen korkeakoulu, LVI-laboratorio,

Lisätiedot

Estimated Energy Consumption of the Finnish Building Stock Using Representative Building Types

Estimated Energy Consumption of the Finnish Building Stock Using Representative Building Types Estimated Energy Consumption of the Finnish Building Stock Using Representative Building Types Riikka Holopainen Senior Scientist VTT Technical Research Centre of Finland, Finland Riikka.Holopainen@vtt.fi

Lisätiedot

Pientalojen ilmanvaihto ja ilmanpitävyys Jarek Kurnitski, Dosentti, TkT Tutkimuspäällikkö, TKK LVI-tekniikka jarek.kurnitski@tkk.

Pientalojen ilmanvaihto ja ilmanpitävyys Jarek Kurnitski, Dosentti, TkT Tutkimuspäällikkö, TKK LVI-tekniikka jarek.kurnitski@tkk. Jarek Kurnitski, Dosentti, TkT Tutkimuspäällikkö, TKK LVI-tekniikka jarek.kurnitski@tkk.fi Pientalojen ilmanvaihto ja ilmanpitävyys vaikuttavat merkittävästi mm. rakennusten energiatehokkuuteen ja hyvään

Lisätiedot

Huoneen lämpötilagradientin vaikutus energiankulutukseen

Huoneen lämpötilagradientin vaikutus energiankulutukseen lämpötilagradientin vaikutus energiankulutukseen TkL Mika Vuolle SIY Sisäilmatieto Oy e-mail:mika.vuolle@sisailmatieto.com Yleistä Käytännössä kaikilla ilmanjakotavoilla huoneeseen muodostuu pystysuuntainen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Mitatut ja koetut sisäilmaolosuhteet matalaenergiataloissa ja perinteisissä pientaloissa Kari Salmi, Rauno Holopainen, Erkki Kähkönen, Pertti Pasanen, Antti Viitanen, Samuel Hartikainen

Lisätiedot

SISÄOLOSUHTEET JA ILMANVAIHTO HISTORIALLISISSA RAKENNUKSISSA

SISÄOLOSUHTEET JA ILMANVAIHTO HISTORIALLISISSA RAKENNUKSISSA Sisäilmastoseminaari 2015 1 SISÄOLOSUHTEET JA ILMANVAIHTO HISTORIALLISISSA RAKENNUKSISSA Üllar Alev 1, Lari Eskola 2, Targo Kalamees 1 Endrik Arumägi 1 Juha Jokisalo 2, Anna Donarelli 3, Kai Sirèn 2 Tor

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 23.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

Asuinrakennusten ilmanpitävyys, sisäilmasto ja energiatalous

Asuinrakennusten ilmanpitävyys, sisäilmasto ja energiatalous Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. Tutkimusraportti 140 Tampere University of Technology. Department of Civil Engineering. Structural Engineering. Research Report

Lisätiedot

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Vesa Asikainen (Envimetria Oy) Pertti Pasanen (Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteen laitos) Helmi Kokotti

Lisätiedot

Linjasuunnittelu Oy

Linjasuunnittelu Oy Linjasuunnittelu Oy www.linjasuunnittelu.fi Linjasuunnittelu Oy Kumpulantie 1 B 5. krs 00520 Helsinki puh. 09-41 366 700 fax. 09-41 366 741 Y-tunnus 01912-0 Alv-rek. Kaupparek. 214.607 Nooa:440521-224632

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 25.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

TIIVIYSMITTAUSRAPORTTI

TIIVIYSMITTAUSRAPORTTI SIVU 1/6 Talo Suomalainen, Mittaripolku 8, 01230 Mallila n 50 -luku 1,2 1/h Insinööritoimisto Realtest Sidetie 11 D 00730 Helsinki Puh. 0400 728733 matti.pirkola@realtest.fi SIVU 2/6 1.KOHTEEN YLEISTIEDOT

Lisätiedot

Puurunkoisten pientalojen kosteus- ja lämpötilaolosuhteet, ilmanvaihto ja ilmatiiviys

Puurunkoisten pientalojen kosteus- ja lämpötilaolosuhteet, ilmanvaihto ja ilmatiiviys Vinha, Korpi, Kalamees, Eskola, Palonen, Kurnitski, Valovirta, Mikkilä & Jokisalo TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Rakennustekniikan osasto. Talonrakennustekniikan laboratorio

Lisätiedot

TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN

TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN Tilaaja Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy / Kimmo Huttunen Laatija A-Insinöörit Suunnittelu Oy / Jarkko Piironen Suoritus 1.10. Laskentatarkastelut 2 Laskentatarkastelut

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

COMBI WP4 Lämmitys- ja jäädytysratkaisujen vaikutus palvelurakennusten energiatehokkuuteen

COMBI WP4 Lämmitys- ja jäädytysratkaisujen vaikutus palvelurakennusten energiatehokkuuteen COMBI WP4 Lämmitys- ja jäädytysratkaisujen vaikutus palvelurakennusten energiatehokkuuteen Jonathan Nyman ja Juha Jokisalo Aalto-yliopisto LVI-tekniikan ryhmä 28.1.2016 Tausta ja tavoite Simulointitutkimukseen

Lisätiedot

Painesuhteet rakennuksen ulkovaipan yli

Painesuhteet rakennuksen ulkovaipan yli Kim Seppänen Painesuhteet rakennuksen ulkovaipan yli Aducate Reports and Books 9/2010 Aducate Centre for Training and Development KIM SEPPÄNEN Painesuhteet rakennuksen ulkovaipan yli Aducate Reports and

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Sertifikaatti Nro C333/05 1 (2) Parmair Eximus JrS on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

Linjasuunnittelu Oy

Linjasuunnittelu Oy Linjasuunnittelu Oy www.linjasuunnittelu.fi Linjasuunnittelu Oy Kumpulantie 1 B 5. krs 00520 Helsinki puh. 09-41 366 700 fax. 09-41 366 741 Y-tunnus 0110912-0 Alv-rek. Kaupparek. 214.607 Nooa:440521-224632

Lisätiedot

Linjasuunnittelu Oy

Linjasuunnittelu Oy Linjasuunnittelu Oy www.linjasuunnittelu.fi Linjasuunnittelu Oy Kumpulantie 1 B 5. krs 005 Helsinki puh. 09-41 366 700 fax. 09-41 366 741 Y-tunnus 01912-0 Alv-rek. Kaupparek. 214.607 Nooa:440521-224632

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Parmair Iiwari ExSK Parmair Iiwari ExSK Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Sertifikaatti Nro C325/05 1 (2) Parmair Iiwari ExSK (ExSOK, ExSEK) on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

Ilmastotavoitteet ja rakennusosien käyttöikä :

Ilmastotavoitteet ja rakennusosien käyttöikä : Rak-C3004 Rakentamisen tekniikat Rakenteellinen energiatehokkuus. Hannu Hirsi. Rakenteellisella energiatehokkuudella tarkoitetaan rakennuksen tilojen lämmitystarpeen pienentämistä arkkitehtuurin ja rakenneteknisin

Lisätiedot

EPÄPUHTAUKSIEN SIIRTYMISEN KOKEELLINEN MITTAUS JÄ MALLINNUS SUOJATULLA OLESKELUALUEEN ILMANVAIHDOLLA VARUSTETUSSA HUONEESSA

EPÄPUHTAUKSIEN SIIRTYMISEN KOKEELLINEN MITTAUS JÄ MALLINNUS SUOJATULLA OLESKELUALUEEN ILMANVAIHDOLLA VARUSTETUSSA HUONEESSA Sisäilmastoseminaari 2014 Helsinki, 13.03.2014 EPÄPUHTAUKSIEN SIIRTYMISEN KOKEELLINEN MITTAUS JÄ MALLINNUS SUOJATULLA OLESKELUALUEEN ILMANVAIHDOLLA VARUSTETUSSA HUONEESSA Guangyu Cao 1, Jorma Heikkinen

Lisätiedot

Linjasuunnittelu Oy

Linjasuunnittelu Oy Linjasuunnittelu Oy www.linjasuunnittelu.fi Linjasuunnittelu Oy Kumpulantie 1 B 5. krs 005 Helsinki puh. 09-41 366 700 fax. 09-41 366 741 Y-tunnus 0110912-0 Alv-rek. Kaupparek. 214.607 Nooa:440521-224632

Lisätiedot

Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry

Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013 Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry ASUINRAKENNUSTEN ILMANVAIHTO Hyvältä ilmanvaihtojärjestelmältä voidaan vaatia seuraavia ominaisuuksia:

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA 2013 -SEMINAARIN YHTEENVETO

RAKENNUSFYSIIKKA 2013 -SEMINAARIN YHTEENVETO RAKENNUSFYSIIKKA 2013 -SEMINAARIN YHTEENVETO 24.10.2013 Prof. TTY, Rakennustekniikan laitos Kosteus- ja homeongelmien vähentäminen 2 Aikataulut Valvonta Vastuut Asiantuntemus Koulutus ja tiedotus Asenteet

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA 2007 Uusimmat tutkimustulokset ja hyvät käytännön ratkaisut 18. 19.10.2007, Tampere

RAKENNUSFYSIIKKA 2007 Uusimmat tutkimustulokset ja hyvät käytännön ratkaisut 18. 19.10.2007, Tampere RAKENNUSFYSIIKKA 2007 Uusimmat tutkimustulokset ja hyvät käytännön ratkaisut 18. 19.10.2007, Tampere Toimittajat Juha Vinha & Minna Korpi Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennetekniikan laitos Tampere

Lisätiedot

Energiatehokas koti seminaari 07.04.2011. Rakennusten ilmanpitävyys ja mittaukset

Energiatehokas koti seminaari 07.04.2011. Rakennusten ilmanpitävyys ja mittaukset Energiatehokas koti seminaari 07.04.2011 Rakennusten ilmanpitävyys ja mittaukset Vaipan ilmanpitävyyden edut Lämmitysenergian kulutus laskee (Juha Jokisalo, TKK) Yksikön lisäys ilmanvuotoluvussa n50 tarkoittaa

Lisätiedot

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET Rakennusten tiiviysmittaus MITTALAITTTEET 1/6 RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET Kuva 1. Retrotec tiiviysmittauslaitteisto. Kuva 2. Minneapolis tiiviysmittauslaitteisto. Kuva 3. Wöhler tiiviysmittauslaitteisto.

Lisätiedot

Kerrostalon painovoimainen ilmanvaihto. Jari Ketola Insinööri YAMK, KM

Kerrostalon painovoimainen ilmanvaihto. Jari Ketola Insinööri YAMK, KM Kerrostalon painovoimainen ilmanvaihto Jari Ketola Insinööri YAMK, KM Kerrostalojen IV suomessa 40 luvulta lähtien käytetty poistoilmakanavia keittiö, KPH ja WC Aiemmin jokaisesta huoneesta oma kanava

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennus. Muut rakennukset. Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Mikkeli

ENERGIATODISTUS. Rakennus. Muut rakennukset. Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Mikkeli ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Muut rakennukset Osoite: Poronkatu 50190 Mikkeli Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 26421 Energiatodistus on annettu x rakennuslupamenettelyn yhteydessä ja perustuu

Lisätiedot

LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMINEN

LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMINEN LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMINEN Kimmo Lylykangas Arkkitehti SAFA Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy RAKENNUSOSAKOHTAISIIN VAATIMUKSIIN PERUSTUVA ENERGIATEHOKKUUSOHJAUS KOKONAISENERGIAMALLI E-luku

Lisätiedot

Sisäilmastoseminaari 2014 13.3.2014

Sisäilmastoseminaari 2014 13.3.2014 Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden Sisäilmastoseminaari 2014 13.3.2014 Markku Rantama Rantama Consulting Kuvat: Awillas Oy Airix Talotekniikka oy Kuvat: Awillas Oy Mistä syntyy tarve

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS JOENSUU. Suuret asuinrakennukset Rakennus

ENERGIATODISTUS JOENSUU. Suuret asuinrakennukset Rakennus ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Rivi- ja ketjutalot Osoite: TAPIONKATU 2 JOENSUU Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 1996 167-005-0597-0012-M Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn yhteydessä

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos

FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET Lämmöneristyksen lisääminen heikentää monien vaipparakenteiden kosteusteknistä toimintaa:

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Tiiviysmittausraportti. raporttiosuus_omenaisenkuja Päivämäärä SIVU 2 (9)

Sisällysluettelo. Tiiviysmittausraportti. raporttiosuus_omenaisenkuja Päivämäärä SIVU 2 (9) SIVU 2 (9) Sisällysluettelo Yhteenveto...3 1. Kohteen yleistiedot...3 1.1 Tutkimuksen kohteen tunniste ja laajuustiedot...3 1.2 Yhteystiedot...3 1.3 Tutkimuksen tavoite ja kattavuus...3 1.4 Tutkimuksen

Lisätiedot

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Olof Granlund Oy Erja Reinikainen Save Energy työpaja 04.05.2009 : Energiansäästö julkisissa tiloissa Copyright Granlund 04.05.2009 www.granlund.fi

Lisätiedot

SISÄOLOSUHTEISIIN JA KOULUISTA JA PÄIVÄKODEISTA. Kauppinen, Timo 1, Siikanen, Sami 1, Rissanen, Juho 2, Partanen, Hannu 2, Räisänen, Mervi 3

SISÄOLOSUHTEISIIN JA KOULUISTA JA PÄIVÄKODEISTA. Kauppinen, Timo 1, Siikanen, Sami 1, Rissanen, Juho 2, Partanen, Hannu 2, Räisänen, Mervi 3 ILMAVUOTOJEN VAIKUTUS SISÄOLOSUHTEISIIN JA ENERGIATEHOKKUUTEEN - KENTTÄTULOKSIA KOULUISTA JA PÄIVÄKODEISTA Kauppinen, Timo 1, Siikanen, Sami 1, Rissanen, Juho 2, Partanen, Hannu 2, Räisänen, Mervi 3 1

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Tuomirinne 4 ja Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Tuomirinne 4 ja Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Tuomirinne 4 ja 6 0380 Vantaa 996 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on

Lisätiedot

Kosteusturvallista betonielementtirakentamista

Kosteusturvallista betonielementtirakentamista Lumen 1/2016 ARTIKKELI Kosteusturvallista betonielementtirakentamista Tuomas Alakunnas, talo- ja energiatekniikan insinööri (AMK), projektipäällikkö, ACEtutkimusryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu Mikko Vatanen,

Lisätiedot

Uusien talojen radontutkimus 2016

Uusien talojen radontutkimus 2016 Uusien talojen radontutkimus 2016 Olli Holmgren, Katja Kojo ja Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus Sisäilmastoseminaari Helsinki Sisältö Johdantoa Radonlähteet ja enimmäisarvot Radontorjuntamenetelmät: radonputkisto

Lisätiedot

Ilmanpitävyyden mittausraportti

Ilmanpitävyyden mittausraportti Pientalo Ilmanpitävyysmittauksen raportti 1 Ilmanpitävyyden mittausraportti Pientalo Ylätalonkuja 1 Laatija: Suunnittelutoimisto Dimensio Oy 26.9.2014 Pientalo Ilmanpitävyysmittauksen raportti 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Sisäilma-asiantuntija Saija Korpi WWW.AINS.FI Syvennytään ensin hiukan mikrobiologiaan Lähtökohta: Tavanomaisia mikrobimääriä

Lisätiedot

RAKENNUKSEN TIIVIYSMITTAUS

RAKENNUKSEN TIIVIYSMITTAUS Insinööri (ylempi AMK) RAKENNUKSEN TIIVIYSMITTAUS KOHDE: 1 krs. pientalo Osoite: Nuotiokatu 11, Joensuu q 50 -luku n 50 -luku 1.7.2012 alkaen ennen 1.7.2012 0,4 0,5 TUTKIJA: Mari Hälinen 19.12.2013 Selkie,

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA

LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA 10.3.2009 TkT Juha Vinha Puista bisnestä Rakentamisen uudet määräykset ja ohjeet 2010, 10.3.2009 Ylivieska YLEISTÄ Lämmöneristyksen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka - 100

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka - 100 ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Kimpikuja 3 80220 Joensuu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 204 Energiatodistus on annettu x rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

RAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYS

RAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYS 1 466111S Rakennusfysiikka 5 op. RAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 2 LÄHDEKIRJALLISUUTTA Paloniitty Sauli. 2012. Rakennusten tiiviysmittaus.

Lisätiedot

SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta. Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus

SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta. Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus Ilmatiiveysraportti 2010 SISÄLTÖ 1 KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Mittauksen tavoite... 3 1.2 Mittauksen tekijä... 3

Lisätiedot

RAKENTEIDEN JA ILMANVAIHDON KATSASTUSMALLIT. Sisäilmastoseminaari Koponen Risse, Pipatti Pasi, Korpi Anne Senaatti-kiinteistöt

RAKENTEIDEN JA ILMANVAIHDON KATSASTUSMALLIT. Sisäilmastoseminaari Koponen Risse, Pipatti Pasi, Korpi Anne Senaatti-kiinteistöt RAKENTEIDEN JA ILMANVAIHDON KATSASTUSMALLIT Sisäilmastoseminaari 2017 Koponen Risse, Pipatti Pasi, Korpi Anne Senaatti-kiinteistöt YLEISTÄ KATSASTUKSESTA Katsastus on rakenteiden ja ilmanvaihdon sisäilmapainotteinen

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Alustava raportti Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus

Lisätiedot

KOULURAKENNUKSISSA. Timo Kalema and Maxime Viot. Teknisen suunnittelun laitos

KOULURAKENNUKSISSA. Timo Kalema and Maxime Viot. Teknisen suunnittelun laitos ILMANVAIHTO JA SISÄILMAN LAATU KOULURAKENNUKSISSA Timo Kalema and Maxime Viot Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Tutkimukset T. Kalema, E. Mäkitalo, J. Rintamäki, T. Sahakari,

Lisätiedot

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28 Energy recovery ventilation for modern passive houses Timo Luukkainen 2009-03-28 Enervent solutions for passive houses 2009 Järjestelmät passiivitaloihin Passiivitalo on termospullo. Ilman koneellista

Lisätiedot

ILMATIIVEYSTUTKIMUS 51392.62 25.3.2014. Vantaan kaupunki Jouni Räsänen Kielotie 13 01300 Vantaa Sähköposti: Jouni.Rasanen@vantaa.

ILMATIIVEYSTUTKIMUS 51392.62 25.3.2014. Vantaan kaupunki Jouni Räsänen Kielotie 13 01300 Vantaa Sähköposti: Jouni.Rasanen@vantaa. 539.6 5.3.04 Vantaan kaupunki Jouni Räsänen Kielotie 3 0300 Vantaa Sähköposti: Jouni.Rasanen@vantaa.fi Tutkimuskohde Martinlaakson koulu ILMATIIVEYSTUTKIMUS MERKKIAINEKOKEET JA VUOTOLUKUMITTAUS TULOSTEN

Lisätiedot

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti II SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Tietomallipohjainen määrä- ja kustannuslaskenta... 2 3.

Lisätiedot

KIMU:n ilmanvaihtoselvitys: KIMULI

KIMU:n ilmanvaihtoselvitys: KIMULI KIMU:n ilmanvaihtoselvitys: KIMULI DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto ry KIMUn Talotekniikkaworkshop Aalto yliopiston teknillinen korkeakoulu 12.10.2010 Tarjolla tänään KIMULI:n tavoitteet Kohderakennukset

Lisätiedot

HUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN

HUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN HUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN Virpi Ruohomäki FT, erikoistutkija, projektipäällikkö Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015, Helsinki Tutkimushankkeella menetelmiä, välineitä ja hyviä

Lisätiedot

Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE

Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE Kimmo Lähdesmäki, DI, RTA Dimen Group Taustaa; CASE-kohteet Esitykseen on valittu omasta tutkimusaineistosta 1970-80 luvulla rakennetuista

Lisätiedot

Keijo, Laamanen, Jarmo ja Vähäsöyrinki, Erkki

Keijo, Laamanen, Jarmo ja Vähäsöyrinki, Erkki RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS Kauppinen Timo Ojanen Tuomo Kovanen Kauppinen, Timo, Ojanen, Tuomo, Kovanen, Keijo, Laamanen, Jarmo ja Vähäsöyrinki, Erkki Rakennusten ilmanpitävyys Ilmanpitävyyden mittaukset

Lisätiedot

Rakennuksen työntekijöillä on esiintynyt oireita, joiden on epäilty liittyvän sisäilman laatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen

Rakennuksen työntekijöillä on esiintynyt oireita, joiden on epäilty liittyvän sisäilman laatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen Rakennuksen työntekijöillä on esiintynyt oireita, joiden on epäilty liittyvän sisäilman laatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen olemassa olevat rakenteet, niiden kunto sekä muita sisäilman

Lisätiedot

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland O Moottoriajoneuvosuojat Pinta-alasäännöt Rakennuksen sisällä sijaitsevien tai rakennukseen rakenteellisesti

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

Uusi eurooppalainen sisäilmastandardiehdotus

Uusi eurooppalainen sisäilmastandardiehdotus Uusi eurooppalainen sisäilmastandardiehdotus EN 16798-1 (EN 15251rev.) Energy performance of buildings Part 1:Indoor environmental input parameters for design and assessment of energy performance of buildings

Lisätiedot

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Jorma Säteri. Toiminnanjohtaja, Sisäilmayhdistys ry

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Jorma Säteri. Toiminnanjohtaja, Sisäilmayhdistys ry ... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä Jorma Säteri Toiminnanjohtaja, Sisäilmayhdistys ry Dipl.ins. (TKK/LVI-tekniikka) 1989 Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja vuodesta 1998 Lehtori ja Talotekniikan

Lisätiedot

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Sisäilmastoseminaari 2015 1 YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Vesa Asikainen 1, Pertti Pasanen 2 ja Helmi Kokotti 3,4 1 Envimetria Oy 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja

SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja Timo Kalema, Ari-Pekka Lassila ja Maxime Viot Tampereen teknillinen yliopisto Kone- ja tuotantotekniikan laitos Tutkimus RYM-SHOK

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys

Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys Tuomo Ojanen, erikoistutkija Miimu Airaksinen, tutkimusprofessori Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sairaat talot, sairaat

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen? Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus

Lisätiedot

LÄSÄ-lämmönsäästäjillä varustettujen kattotuolirakenteiden lämpöhäviön simulointi

LÄSÄ-lämmönsäästäjillä varustettujen kattotuolirakenteiden lämpöhäviön simulointi LÄSÄ-lämmönsäästäjillä varustettujen kattotuolirakenteiden lämpöhäviön simulointi 13.11.2015 TkT Timo Karvinen Comsol Oy Johdanto Raportissa esitetään lämpösimulointi kattotuolirakenteille, joihin on asennettu

Lisätiedot

Rakennusautomaatio ja mallinnuksen hyväksikäyttö energiankulutuksen seurannassa. Mika Vuolle TKK, LVI-tekniikan laboratorio

Rakennusautomaatio ja mallinnuksen hyväksikäyttö energiankulutuksen seurannassa. Mika Vuolle TKK, LVI-tekniikan laboratorio Rakennusautomaatio ja mallinnuksen hyväksikäyttö energiankulutuksen seurannassa Mika Vuolle TKK, LVI-tekniikan laboratorio Rakennussimulointi tänään Simuloinnin käyttö suunnittelussa lisääntyy Olosuhdevaatimukset

Lisätiedot

Paine-eromittaus tekn. töiden luokkatilan (laajennusosan) ja vanhan koulurakennuksen välillä

Paine-eromittaus tekn. töiden luokkatilan (laajennusosan) ja vanhan koulurakennuksen välillä Laajennusosa Tutkimusraportti Gammelbacka skola, Porvoo Paine-eromittaus tekn. töiden luokkatilan (laajennusosan) ja vanhan koulurakennuksen välillä Projekti 308141 13.2.2017 Sisältö Sisältö... 2 Tutkimuskohde

Lisätiedot

Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys

Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Jorma Heikkinen, Miimu Airaksinen Luottamuksellinen TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Teollisen talovalmistuksen ilmanpitävyyden laadunvarmistus

Teollisen talovalmistuksen ilmanpitävyyden laadunvarmistus 1 RTS 08: 18.1.008 Teollisen talovalmistuksen ilmanpitävyyden laadunvarmistus Tässä ohjekortissa esitetään ilmanpitävyyden laadunvarmistuksen periaatteet, jotka soveltuvat käytettäväksi teollisessa talovalmistuksessa.

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmät

Lämmitysjärjestelmät METSTA Rakennusten energiatehokkuusstandardit uudistuvat seminaari 26.4.2017 Lämmitysjärjestelmät Jarek Kurnitski HEAT GAINS BUILDING PROPERTIES CLIMATIC CONDITIONS INDOOR ENVIRONMENT REQUIREMENTS EN 16789-1

Lisätiedot

AVL-puut. eräs tapa tasapainottaa binäärihakupuu siten, että korkeus on O(log n) kun puussa on n avainta

AVL-puut. eräs tapa tasapainottaa binäärihakupuu siten, että korkeus on O(log n) kun puussa on n avainta AVL-puut eräs tapa tasapainottaa binäärihakupuu siten, että korkeus on O(log n) kun puussa on n avainta pohjana jo esitetyt binäärihakupuiden operaatiot tasapainotus vie pahimmillaan lisäajan lisäys- ja

Lisätiedot

VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET

VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET 14.4.2009 TkT Juha Vinha Kestävä rakentaminen -seminaari, 14.4.2009 Vaasa LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIAN- KULUTUSMÄÄRÄYSTEN

Lisätiedot

Pitäsköhä näitä suojata jotenki?

Pitäsköhä näitä suojata jotenki? Pitäsköhä näitä suojata jotenki? Satuin kuulemaan otsikon mukaisen kysymyksen, jonka esitti pientalon rakentaja/rakennuttaja kuorma-autokuskille. Autokuski nosti villapaketit nättiin nippuun lähes tyhjälle

Lisätiedot

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 14.10.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden haasteet, VASEK, Vaasa 14.10.2014 LÄMMÖNERISTYS-

Lisätiedot

Määräykset ja standardit

Määräykset ja standardit Määräykset ja standardit Rakennusten energiatehokkuusstandardit uudistuvat seminaari 26.4.2017 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Maankäyttö- ja rakennuslain muutos Rakentamismääräyskokoelman uudistus

Lisätiedot

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja Energiakorjaukset: ega ojau taote talotekniikkaa 1950-luvun jälkeen uusiin lähiöihin rakennettu suuri kerrostalokanta Tyypillisiä korjauksia käytännössä putkiremontit ja julkisivuremontit varsinkin nykyiset

Lisätiedot

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Energiaekspertin jatkokurssi Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Jarmo Kuitunen 1. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 1.1 Painovoimainen ilmanvaihto 1.2 Koneellinen poistoilmanvaihto 1.3 Koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Isonjärvenkuja Espoo

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Isonjärvenkuja Espoo ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Isonjärvenkuja 9 02940 Espoo 998 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

LUENTO 7 SISÄILMA JA SEN LAATU, PAINESUHTEET, ILMANVAIHDOSTA

LUENTO 7 SISÄILMA JA SEN LAATU, PAINESUHTEET, ILMANVAIHDOSTA LUENTO 7 SISÄILMA JA SEN LAATU, PAINESUHTEET, ILMANVAIHDOSTA RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET 453535P, 2 op Esa Säkkinen, arkkitehti esa.sakkinen@oulu.fi Jaakko Vänttilä, diplomi-insinööri, arkkitehti jaakko.vanttila@oulu.fi

Lisätiedot

Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450

Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450 04.05.2014 Lämmönsiirtolaskelmat Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450 Kokkola 04.05.2014 Rauli Koistinen, DI Femcalc Oy Insinööritoimisto Femcalc

Lisätiedot

SISÄILMASTO- JA ENERGIATEHOKKUUS- TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN, VALVONTA JA TODENTAMINEN

SISÄILMASTO- JA ENERGIATEHOKKUUS- TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN, VALVONTA JA TODENTAMINEN SISÄILMASTO- JA ENERGIATEHOKKUUS- TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN, VALVONTA JA TODENTAMINEN Jarek Kurnitski Dosentti, TkT TKK LVI-tekniikka 5.3.2008 Sisäilmasto- 1 seminaari Sisäilmastoluokka vs. energialuokka

Lisätiedot