SISÄOLOSUHTEET JA ILMANVAIHTO HISTORIALLISISSA RAKENNUKSISSA
|
|
- Amanda Laine
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sisäilmastoseminaari SISÄOLOSUHTEET JA ILMANVAIHTO HISTORIALLISISSA RAKENNUKSISSA Üllar Alev 1, Lari Eskola 2, Targo Kalamees 1 Endrik Arumägi 1 Juha Jokisalo 2, Anna Donarelli 3, Kai Sirèn 2 Tor Broström 3 Tallinnan Yliopisto 1, Aalto Yliopisto 2, Uppsalan Yliopisto 3 TIIVISTELMÄ Historiallisten rakennusten ilmanpitävyyttä, ilmanvaihtoa ja energiatehokkuutta tutkittiin mittauksin Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Tutkittujen rakennusten keskimääräinen sisäilman lämpötila talvikaudella oli C Ruotsissa, C Suomessa ja C Virossa. Seinän materiaali ja rakenne vaikutti suuresti Ruotsissa mitattuihin alhaisempiin sisälämpötiloihin. Vertailtaessa rakennuksen vaipan ilmatiiveyttä ja sisälämpötiloja havaittiin, että mitä suurempi oli ilmavuotoluku, sitä suurempi oli lämpötilaero lattian- ja katonrajan välillä. Lämpötila ero vaihteli 1,3-6,7 asteen välillä. Kyselyn perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että asukkaat eivät koe vaihtelevia ja ajoittain matalia sisälämpötiloja ongelmana, vaan ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä sisäilmasto-olosuhteisiin. JOHDANTO Euroopan unionin energiatehokkuusdirektiivissä vaaditaan parantamaan rakennusten energiatehokkuutta (Council Directive 2010/31/EU of 19 May 2010). Kansalliset määräykset olemassa oleville rakennuksille saattavat kuitenkin olla epätarkoituksenmukaisia, kun niitä sovelletaan perinteisiin ja historiallisiin rakennuksiin. Historiallisten rakennusten ongelmat liittyvät usein ilmanvaihtoon ja sisäolosuhteisiin /1,2/. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää historiallisten rakennusten sisäolosuhteita ja rakenteiden tiiveyden vaikutusta lämpöoloihin. Tässä tutkimuksessa rakennus luokitellaan historialliseksi, mikäli se on rakennettu ennen vuotta Tutkitut rakennukset sijaitsevat Virossa, Etelä-Suomessa sekä Gotlannissa. MENETELMÄT Tutkitut rakennukset Virossa vallitseva historiallisesti tyypillinen rakennus on ollut kaksijakoinen, toisessa päässä on ollut tilat karjalle ja toisessa ihmisille luvun loppupuolella rakennuksiin on lisätty savupiiput lisäämään asumismukavuutta. Rakennus on taannut asumisen perusolosuhteet vuosisatojen ajan, mutta ei sisäilmasto-olosuhteiltaan välttämättä enää vastaa nykyvaatimuksia. Rakennusten kantava rakenne on tehty hirrestä. Perinteisesti lämmitys on hoidettu uuneilla. Nykyisin sähkölämmitys on yleistä. Ilmanvaihto on painovoimainen ja sitä voi tehostaa ikkunatuuletuksella. Ikkunat ovat yksin- tai kaksinkertaisia. Suomessa tyypillinen tutkittu rakennus on hirsirakenteinen ja sitä on käytetty vain asumistarkoituksiin luvulta luvulle perusrakenne on pysynyt hyvin samanlaisena. Hirsirungon päällä on laudoitus suojaamassa hirsiä säänvaihteluilta.
2 2 Sisäilmayhdistys raportti 33 Suurimmassa osassa rakennuksista on nykyisin tuuletettu alapohja. Lämmitys on perinteisesti toteutettu uuneilla. Nykyisin lämmitystavat vaihtelevat suorasta sähköstä maalämpöön, tutkimuksessa oli mukana myös muutama kaukolämmöllä lämpiävä rakennus. Rakennusten ilmanvaihto on painovoimainen ja ikkunat ovat kaksin- tai kolminkertaisia. Ruotsin Gotlannissa rakennusmateriaalina on käytetty kalkki- tai hiekkakiviä, jotka on ladottu toistensa päälle. Julkisivut on rapattu. Kaikissa rakennuksissa on tulisija, mutta 60- luvulla moniin rakennuksiin on lisätty vesikiertoinen radiaattorilämmitys. 70-luvulla tulisijoilla varustettuihin rakennuksiin lisättiin sähköradiaattoreita ja 90-luvulla lämmitysjärjestelmiä on uusittu toimimaan puukattiloilla. Ilmanvaihto on painovoimainen. Ikkunat ovat pääasiassa yksin- tai kaksinkertaisia. Kuva 1. Tutkittujen rakennusten sijainti Virossa, Suomessa ja Ruotsissa, sekä tyypilliset rakennukset. Suoritetut mittaukset Kaikissa tutkituissa rakennuksissa mitattiin sisäilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta dataloggereilla. Mittausjaksolla, vuosina , lämpötilaloggauksen tallennusväli on oli 1 h. Loggerit sijoitettiin sisäseinille tai huonekalujen päälle 0,5 1,8 m korkeuteen lattiatasosta. Lisäksi sisälämpötilan pystysuuntaista jakaumaa mitattiin kahdeksassa talossa vuoden ajan mittaamalla sisälämpötilaa 0,1 m korkeudelta lattiasta ja 0,1 m etäisyydeltä katosta. Tarkastelujaksoksi valittiin talvi ja kesä Ajanjakso joulukuusta helmikuuhun valittiin talvijaksoksi ja kesäkuusta elokuuhun kesäjaksoksi.rakennuksen huoneiden lukumäärästä riippuen jokaiseen taloon sijoitettiin 1-5 loggeria. Tyypilliset sijoitushuoneet olivat makuuhuone, olohuone ja keittiö. Sisäilmaston termisiä olosuhteita on verrattu standardeihin EN 15251; CR 1752 / 3, 4/. Sisäilmastoluokka, Indoor climate category ICC III, EN 15251, valittiin vertailuluokaksi. Sisälämpötilan tulee vertailuluokassa pysyä talvikaudella +22 ± 3ºC. Kesäkaudella sisälämpötilan riippuvuutta ulkolämpötilaan verrattiin standardiin EN Lämmityskausi määritettiin keskimääräisen päivittäisen +15 C ulkolämpötilan mukaan /5/. Ulkolämpötila mitattiin rakennuksen läheisyydestä tai kohteesta riippuen käytettiin läheisellä sääasemalla mitattua lämpötilaa.
3 Sisäilmastoseminaari Ilmanpitävyyttä mitattiin standardin EN /6/ mukaisesti painekoemenetelmällä 50 Pa:in ali- ja ylipaineella. Ennen mittausta vuotoreitit, kuten tulisijat, suljettiin tiiviisti ja puhallinlaitteisto kiinnitettiin rakennusten ulko-oveen. Vuotoreittien ja kylmäsiltojen sijainteja tutkittiin lämpökamerakuvauksen avulla /7/. Kaikki tutkitut rakennukset oli varustettu painovoimaisella ilmanvaihdolla, joten rakennusten ilmanvaihtokerroin mitattiin passiivisella merkkiainemenetelmällä käyttäen neljän viikon mittausjaksoa /8/. Jokaisen rakennuksen rakenteista, ilmanvaihto ja lämmitystavoista tehtiin analyysi. Asukaskyselyssä selvitettiin asukkaiden tyytyväisyys vallitseviin olosuhteisiin. Tietoja kerättiin asumistottumuksista, viihtyisyydestä, ilmanvaihdosta, melusta ja valaistuksesta. Asukkailta kysyttiin myös havaittuja ongelmia, rakennuksen energiankulutusta sekä korjausehdotuksia rakennuksiin. TULOKSET Mittausjaksolla vallinneet keskimääräiset olosuhteet eri maissa on kuvattu taulukossa 1. Talvikaudella löytyy eroja ulkolämpötilan suhteen, mutta kesäkaudet ovat keskimäärin hyvin samankaltaiset. Taulukko 1. Vallitsevat ilmasto-olosuhteet mittausjaksolla Virossa, Suomessa ja Ruotsissa. Parametri / maa Viro Suomi Ruotsi Keskim. ulkolämpötila -5,5 C -4,6 C -0,7 C talvikaudella Keskim. ulkolämpötila kesäkaudella +18 C +18 C +17 C Keskim. ulkolämpötila kylmimpänä -12 C -11 C -5,6 C talvikuukautena Keskim. lämpötila lämpimimpänä +22 C +21 C +18 C kesäkuukautena Alin talvilämpötila -32 C -27 C -20 C Keskim. suhteellinen kosteus talvikaudella 90 % 97 % 87 % Keskim. suhteellinen kosteus kesäkaudella 77 % 81 % 83 % Keskimääräinen ulkolämpötilan erosi Suomen ja Viron välillä alle yhden asteen, mutta ero Ruotsiin oli selvempi n. 4 astetta. Tarkasteltaessa rakennusten sisälämpötiloja voidaan kuvasta 2 nähdä ulkolämpötilan vaikutus sisälämpötilaan. Sisälämpötilat Jokaisen rakennuksen kaikista ulkolämpötilaa vastaavista sisälämpötilan arvoista on laskettu keskiarvo. Nämä rakennuskohtaiset keskiarvokäyrät on esitetty kuvassa 2. Jokainen yksittäinen ohut viiva kuvassa 2 esittää yhden rakennuksen keskimääräistä sisälämpötilan arvoa ulkolämpötilan funktiona. Kuvassa on esitetty maakohtaiset keskiarvot. Ympyräpisteet ovat keskiarvo Ruotsissa, neliöt Virosta ja kolmiot Suomesta mitatuista sisälämpötiloista. Kuvassa on esitetty III ICC luokan mukaiset sisälämpötilan raja-arvot ( C) talvi ja kesäkaudella.
4 4 Sisäilmayhdistys raportti 33 Talvikaudella sisälämpötila jatkuvasti käytetyissä rakennuksissa oli hieman korkeampi puutaloissa Virossa ja Suomessa kuin Ruotsissa, Gotlannissa, sijaitsevissa kivitaloissa. Keskimääräiset sisälämpötilat talvikaudella olivat +21,1 C Virossa, + 20,6 C Suomessa ja + 18,4 C Ruotsissa. Kesäkaudella maiden keskiarvoissa ei ole juurikaan eroa ja keskimääräinen sisälämpötila pysytteli + 22,7 ja + 23,5 C välillä ja oli standardin suosittamalla sisälämpötila-alueella. Ruotsissa keskimääräinen sisälämpötila laskee alle tavoitearvon (III ICC), kun ulkolämpötila laskee alle 0 C, Virossa tavoitearvon alle mennään noin - 20 C ja Suomessa noin - 24 C ulkolämpötilassa. Sisälämpötilan vaihtelut johtuvat pääasiassa ilmavuodoista sekä jaksottaisesta lämmityksestä. Keskimääräinen sisälämpötilan vaihteluväli koko vuoden käytössä olevissa rakennuksissa oli 1,7-3,6 C. Kaikki sisälämpötilan mittaukset huomioon (ei keskiarvo) ottaen sisälämpötila on III ICC luokan alarajan alapuolella 15 % ajasta talvella ja 12 % kesällä. Kuva 2. Tutkittujen rakennusten sisälämpötilat ulkolämpötilan funktiona. Jokainen mitattu rakennus on esitetty omalla viivalla. Käyrät on muodostettu ulkolämpötilaa vastaavasta sisälämpötilojen keskiarvoista. Maakohtaiset keskiarvot ja ICC III luokan mukaiset lämpötilarajat on esitetty suorilla viivoilla. Sisälämpötila oli liian korkea muutamissa taloissa, 7% talviaikaan ja 26 % kesäaikaan III ICC luokan tavoitearvoihin verrattuna. Jos sisälämpötila ylittää asetut rajat 5 % ajasta, niin silloin se ei täytä luokalle asetettuja vaatimuksia. 71 % rakennuksista ylitti rajat yli 5 % mitatulla ajanjaksolla talviaikaan ja 63 % kesäaikaan.
5 Sisäilmastoseminaari Pystysuuntainen lämpötilajakauma Kuva 3. Esimerkki rakennuksen lämpötilajakaumasta eri ulkolämpötilassa. Mitattuja pystysuuntaisia lämpötilajakaumia tarkasteltiin ja verrattiin rakennuksen ilmavuotolukuun. Kuvassa 3 on esitetty yhden rakennuksen sisälämpötilajakauma eri ulkolämpötiloissa. Jokainen mittapiste kuvaa yhden huoneen tunnittaista lämpötilaa, kun mittaus suoritettiin lattian ja katon rajassa (0,1 m etäisyydeltä). Rakennuksen tiiveyden ja lämpötilagradientin suhde kahdeksan rakennuksen mittausten perusteella on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Korrelaatio lämpötilagradientin jakauman ja ilmavuotoluvun (q50) välillä talvikaudella: joulukuu, tammikuu ja helmikuu. Voidaan havaita, että rakennusten ilmanpitävyys ja pystysuunnassa vallitsevaa lämpötilajakauma riippuvat hieman toisistaan. Pienemmällä ilmavuotoluvulla myös pystysuuntainen lämpötilajakauma on pienempi.
6 6 Sisäilmayhdistys raportti 33 Käyttäjien tyytyväisyys Käyttäjien tyytyväisyyttä sisäilmastolosuhteisiin kartoitettiin kyselyllä. Asukkaat olivat tyytymättömimpiä mataliin sisäilman ja pintojen lämpötiloihin. Myös sisälämpötilan vaihteluun oltiin tyytymättömiä. Kyselyn perusteella asukkaat olivat kuitenkin kokonaisuutena tyytyväisiä omiin rakennuksiinsa. JOHTOPÄÄTÖKSET Keskimääräinen tutkittujen historiallisten esimerkkirakennusten sisäilman lämpötila talvikaudella oli + 18,4 C Ruotsissa, + 20,4 C Suomessa ja + 21,1 C Virossa. Seinärakenne vaikutti suuresti Ruotsissa mitattuihin matalampiin sisälämpötiloihin. Vertailtaessa rakennuksen vaipan ilmatiiveyttä ja sisälämpötiloja voitiin havaita, että mitä suurempi on rakennuksen ilmavuotoluku, sitä suurempi on tyypillisesti myös pystysuuntainen lämpötilaero. Kyselytutkimus toi esiin asukkaiden tuntemia ja kokemia ongelmia vanhoissa rakennuksissa, kuten kylmät lattiat, lämpötilojen vaihtelut ja sisäiset lämpötilaerot. Asukkaiden vastausten perusteella he ovat tottuneet vaihteleviin ja alhaisiin sisälämpötiloihin. Rakennusten puutteista huolimatta asukkaat ovat tyytyväisiä sisäilmasto-olosuhteisiin. LÄHDELUETTELO Lähdeviitteet numeroidaan tekstissä, esimerkiksi: Ne muodostavat homesienten tavoin rihmastoa ja itiöitä /1/. Lähdeluettelo numeroidaan vastaavasti. 1. Saïd, M., Brown, W., Shirtliffe, C., Maurenbrecher, A. (1999). Monitoring of the building envelope of a heritage house: a case study. Energy and Buildings. Volume 30, Issue 3, August, pp Papadopoulos, A., Avgelisa, A., Santamouris, M. (2003). Energy study of a medieval tower, restored as a museum. Energy and Buildings. Volume 35, Issue 9, October, pp EN Indoor Environmental Input Parameters for Design and Assessment of Energy Performance of Buildings- Addressing Indoor Air Quality, Thermal Environment, Lighting and Acoustics. Brussels: CEN. 4. CR Ventilation for Buildings: Design Criteria for the Indoor Environment. Brussels: CEN. 5. Kalamees, T Indoor Climate Conditions and Ventilation Performance in Estonian Lightweight Detached Houses. Indoor and Built Environment 15 (6): doi: / x SFS_EN Thermal performance of buildings. Determination of air permeability of buildings. Fan pressurization method (ISO 9972:1996, modified). Suomen standardisoimisliitto SFS ry. 23 s. 7. Kauppinen, T. (2001). Airtightness of buildings in Finland. Proceedings of SPIE Thermosense XXIII, April, pp Sandberg. M., Stymne. H. (1989), The constant tracer flow technique. Building and Environment. Volume 24, Issue 3, pp
7 SISÄOLOSUHTEET JA ILMANVAIHTO HISTORIALLISISSA RAKENNUKSISSA Üllar Alev1, Lari Eskola2, Targo Kalamees1 Endrik Arumägi1 Juha Jokisalo2, Anna Donarelli3, Kai Sirèn2 Tor Broström3 Tallinnan Yliopisto1, Aalto Yliopisto2, Uppsalan Yliopisto3 Sisälämpötila, ts [[ C] JOHDANTO Historiallisten rakennusten ongelmat liittyvät usein ilmanvaihtoon ja sisäolosuhteisiin /1,2/. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää historiallisten rakennusten sisäolosuhteita ja rakenteiden tiiveyden vaikutusta lämpöoloihin. Tässä tutkimuksessa rakennus luokitellaan historialliseksi, mikäli se on rakennettu ennen vuotta Tutkitut rakennukset sijaitsevat Virossa, Etelä-Suomessa sekä Gotlannissa. Tutkittujen rakennusten sijainti Virossa, Suomessa ja Ruotsissa, sekä tyypilliset rakennukset. Huoneen keskimääräinen Lämpötilaero pystysuunnassa, [ C] JOHTOPÄÄTÖKSET Keskimääräinen tutkittujen historiallisten esimerkkirakennusten sisäilman lämpötila Ulkolämpötila, tu [ C] talvikaudella oli + 18,4 C Ruotsissa, + 20,4 C Rakennuksen k.a. Viro Suomi Ruotsi Suomessa ja + 21,1 C Virossa. Seinärakenne vaikutti suuresti Ruotsissa mitattuihin Tutkittujen rakennusten sisälämpötilat ulkolämpötilan matalampiin sisälämpötiloihin. Vertailtaessa funktiona. Jokainen mitattu rakennus on esitetty omalla viivalla. Käyrät on muodostettu ulkolämpötilaa vastaavasta rakennuksen vaipan ilmatiiveyttä ja sisälämpötilojen keskiarvoista. Maakohtaiset keskiarvot ja sisälämpötiloja voitiin havaita, että mitä ICC III luokan mukaiset lämpötilarajat on esitetty viivoilla. suurempi on rakennuksen ilmavuotoluku, sitä suurempi on tyypillisesti myös pystysuuntainen lämpötilaero. Kyselytutkimus toi esiin asukkaiden tuntemia ja kokemia ongelmia vanhoissa rakennuksissa, kuten kylmät lattiat, lämpötilojen vaihtelut ja sisäiset lämpötilaerot. Rakennus Trendline (Rakennus) Asukkaiden vastausten perusteella he ovat tottuneet vaihteleviin ja alhaisiin Ilmavuotoluku q, (m /h)/m sisälämpötiloihin. Rakennusten puutteista Korrelaatio lämpötilagradientin jakauman ja huolimatta asukkaat ovat tyytyväisiä ilmavuotoluvun (q50) välillä talvikaudella: joulukuu, tammikuu ja helmikuu. sisäilmasto-olosuhteisiin
PIENTALOJEN VUOTOILMANVAIHTUVUUDEN ARVIOINTIMENETELMÄ SUOMEN OLOSUHTEISIIN
Sisäilmastoseminaari 2008 1 PIENTALOJEN VUOTOILMANVAIHTUVUUDEN ARVIOINTIMENETELMÄ SUOMEN OLOSUHTEISIIN Juha Jokisalo¹, Jarek Kurnitski¹, Targo Kalamees¹, Lari Eskola¹, Kai Jokiranta¹, Minna Korpi², Juha
LisätiedotUusi eurooppalainen sisäilmastandardiehdotus
Uusi eurooppalainen sisäilmastandardiehdotus EN 16798-1 (EN 15251rev.) Energy performance of buildings Part 1:Indoor environmental input parameters for design and assessment of energy performance of buildings
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Mitatut ja koetut sisäilmaolosuhteet matalaenergiataloissa ja perinteisissä pientaloissa Kari Salmi, Rauno Holopainen, Erkki Kähkönen, Pertti Pasanen, Antti Viitanen, Samuel Hartikainen
LisätiedotIlmastotavoitteet ja rakennusosien käyttöikä :
Rak-C3004 Rakentamisen tekniikat Rakenteellinen energiatehokkuus. Hannu Hirsi. Rakenteellisella energiatehokkuudella tarkoitetaan rakennuksen tilojen lämmitystarpeen pienentämistä arkkitehtuurin ja rakenneteknisin
LisätiedotLämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa
Hyvinvointia työstä Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa Erkki Kähkönen, Kari Salmi, Rauno Holopainen, Pertti Pasanen ja Kari Reijula Työterveyslaitos Itä-Suomen yliopisto Tutkimusosapuolet
LisätiedotLISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?
Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus
LisätiedotIV-kuntotutkimus. Mittaukset IV-kuntotutkimuksessa 16.1.2014 1 (9)
Mittaukset IV-kuntotutkimuksessa 16.1.2014 1 (9) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: Mittaukset kuntotutkimuksen yhteydessä - Lämpöolosuhteet, ilmavirrat, paine-erot ja ilmanpitävyys Tämä IV-kuntotutkimusohje
Lisätiedotmiten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun
miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto
Lisätiedotlämpöviihtyvyys toimistohuoneessa
Mitattu, mallinnettu ja koettu lämpöviihtyvyys toimistohuoneessa Miimu Airaksinen, Riikka Holopainen, Pekka Tuomaala, Jouko Piippo, Kalevi Piira, Mikko Saari, At Arto Antson, Risto Ruotsalainen, Anssi
LisätiedotRAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS
RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS tutkimustuloksia suunnitteluohjeet laadunvarmistuksessa Julkisivuyhdistyksen syyskokousseminaari Julkisivut ja energiatehokkuus 25.11.2008 Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan
LisätiedotTIIVIYSMITTAUSRAPORTTI
SIVU 1/6 Talo Suomalainen, Mittaripolku 8, 01230 Mallila n 50 -luku 1,2 1/h Insinööritoimisto Realtest Sidetie 11 D 00730 Helsinki Puh. 0400 728733 matti.pirkola@realtest.fi SIVU 2/6 1.KOHTEEN YLEISTIEDOT
LisätiedotSisäilmastoluokituksen päivitys 2017 luonnos
Sisäilmastoluokituksen päivitys 2017 luonnos 30.5.2017 Jorma Säteri ja Mervi Ahola. Laatua kolmessa luokassa S1 Yksilöllinen sisäilmasto S2 Hyvä sisäilmasto S3 Tyydyttävä sisäilmasto määräysten edellyttämä
LisätiedotSISÄILMAN LAATU. Mika Korpi
SISÄILMAN LAATU Mika Korpi 2.11.2016 Sisäilman määritelmä Sisäilma on sisätiloissa hengitettävä ilma, jossa ilman perusosien lisäksi saattaa olla eri lähteistä peräisin olevia kaasumaisia ja hiukkasmaisia
LisätiedotSisäilmastoluokituksen päivitys 2017 luonnos
Sisäilmastoluokituksen päivitys 2017 luonnos 15.3.2017 Jorma Säteri ja Mervi Ahola. Laatua kolmessa luokassa S1 Yksilöllinen sisäilmasto Periaatteena S2+lämpöolojen yksilöllinen hallinta S2 Hyvä sisäilmasto
LisätiedotLÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa
LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4
LisätiedotSAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta. Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus
SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus Ilmatiiveysraportti 2010 SISÄLTÖ 1 KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Mittauksen tavoite... 3 1.2 Mittauksen tekijä... 3
LisätiedotRakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa
Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa 8.11.2012 Juha Jokisalo Erikoistutkija, TkT juha.jokisalo@aalto.fi Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka Taustaa Frame-hankkeen tutkimustulosten
LisätiedotSisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja lukiossa
1 Helsingin kaupunki RAPORTTI HKR-Rakennuttaja Rakennuttamistoimisto 1 Riitta Harju 19.5.2010 Alppilan yläaste ja lukio Tammisaarenkatu 2 00510 HELSINKI Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja
LisätiedotUusimpia kokemuksia verhoseinistä
Uusimpia kokemuksia verhoseinistä Alapohjan lämmityskapasiteetti VENE Verkostot karjatalouden edistäjinä OULU - EDEN 7.2. 212 Tapani Kivinen, MTT Jorma Heikkinen VTT Ismo Heimonen VTT Uusimpia kokemuksia
LisätiedotTOIMISTOHUONEEN LÄMPÖOLOSUHTEET KONVEKTIO- JA SÄTEILYJÄÄHDYTYSJÄRJESTELMILLÄ
TOIMISTOHUONEEN LÄMPÖOLOSUHTEET KONVEKTIO- JA SÄTEILYJÄÄHDYTYSJÄRJESTELMILLÄ Panu Mustakallio (1, Risto Kosonen (1,2, Arsen Melikov (3, Zhecho Bolashikov (3, Kalin Kostov (3 1) Halton Oy 2) Aalto yliopisto
LisätiedotRAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN VAIKUTUKSET SISÄYMPÄRISTÖN LAATUUN JA ASUMISTER- VEYTEEN EUROOPASSA, PROJEKTIN TILANNEKATSAUS
Sisäilmastoseminaari 2013 1 RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN VAIKUTUKSET SISÄYMPÄRISTÖN LAATUUN JA ASUMISTER- VEYTEEN EUROOPASSA, PROJEKTIN TILANNEKATSAUS Mari Turunen 1, Mihkel Kiviste 2, Maria
LisätiedotENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.
ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.26 Espoo Mikko Saari, VTT 24.11.26 1 Energiatehokas kerrostalo kuluttaa 7 % vähemmän
LisätiedotPAINESUHTEET PIENTALOSSA
Sisäilmastoseminaari 2007 259 PAINESUHTEET PIENTALOSSA Targo Kalamees 1, Jarek Kurnitski 1, Juha Jokisalo 1, Juha Vinha 2 1 Teknillinen korkeakoulu, LVI-laboratorio, 2 Tampereen teknillinen yliopisto,
LisätiedotLinjasuunnittelu Oy
Linjasuunnittelu Oy www.linjasuunnittelu.fi Linjasuunnittelu Oy Kumpulantie 1 B 5. krs 005 Helsinki puh. 09-41 366 700 fax. 09-41 366 741 Y-tunnus 01912-0 Alv-rek. Kaupparek. 214.607 Nooa:440521-224632
LisätiedotIlmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa
Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden
LisätiedotSisäilman lämpötila- ja kosteusolosuhteet palvelurakennuksissa Tuomas Raunima, Tampereen yliopisto
24.1.2019 SISÄILMAN LÄMPÖTILA- JA KOSTEUSOLOSUHTEET PALVELURAKENNUKSISSA COMBI tuloskortin esittely 24.1.2019 Tuomas Raunima, tutkimusapulainen, TkK, Tampereen yliopisto 24.1.2019 2 Sisällys COMBI yleisöseminaari
LisätiedotKeijo, Laamanen, Jarmo ja Vähäsöyrinki, Erkki
RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS Kauppinen Timo Ojanen Tuomo Kovanen Kauppinen, Timo, Ojanen, Tuomo, Kovanen, Keijo, Laamanen, Jarmo ja Vähäsöyrinki, Erkki Rakennusten ilmanpitävyys Ilmanpitävyyden mittaukset
LisätiedotRAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA
RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA Sisäilmastoseminaari 2015 Kauppinen, Timo, Peltonen, Janne, Pietiläinen, Jorma, Vesanen, Teemu
LisätiedotTALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET
Vastaanottaja VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, hankevalmistelut Kielotie 13, 01300 VANTAA Ulla Lignell Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 11.10.2013
LisätiedotPaine-eron mittaus- ja säätöohje
Paine-eron mittaus- ja säätöohje Marko Björkroth, Lari Eskola, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Risto Kosonen, Aalto Yliopisto Juha Vinha, Tampereen yliopisto Paine-eron mittausohje Ympäristöministeriön toimeksianto
LisätiedotLÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 8.1.2010. Orvokkitien koulu II Orvokkitie 15 01450 Vantaa
LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 8.1.10 Orvokkitie 01450 Vantaa usraportti 11.6.10 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4 Tutkimuksen
LisätiedotIlmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis
Ilmanvaihdon riittävyys koulussa Harri Varis Johdanto Ympäristöterveydenhuollossa on keskusteltu ilmanvaihdon riittävyydestä kouluissa Vaikutukset ilmanvaihtoon, kun ilmanvaihto on pois päältä yö- ja viikonloppuaikaan
LisätiedotTekijä: Lämpökuvausmittausraportti Sivu 1/14 15.11.2011
Tekijä: Lämpökuvausmittausraportti Sivu 1/14 Kuvauksen suorittaja: Puhelin: Osoite: Postitoimipaikka: Tilaaja: Uudenmaanliitto Osoite: Esterinportti 2 B Postitoimipaikka: 00240 Helsinki Kohde: Omakotitalo
LisätiedotYLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN
YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Vesa Asikainen (Envimetria Oy) Pertti Pasanen (Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteen laitos) Helmi Kokotti
LisätiedotKAARINAN KAUPUNKI / VALKEAVUOREN KOULUN A- JA B-RAKENNUKSET SEURANTAMITTAUKSET JA MERKKIAINETUTKIMUKSET ja
Raportti 1 (7) Kaarinan kaupunki Mirka Salonen KAARINAN KAUPUNKI / VALKEAVUOREN KOULUN A- JA B-RAKENNUKSET SEURANTAMITTAUKSET JA MERKKIAINETUTKIMUKSET 21.12.2018 ja 21.2.2019 1 Lähtötilanne ja tutkimusmenetelmät
LisätiedotUusien ja korjattujen palvelurakennusten paine-erot ulkovaipan yli COMBI tuloskortin esittely Laatija: Antti Kauppinen, TTY
UUSIEN JA KORJATTUJEN PALVELURAKENNUSTEN PAINE-EROT ULKOVAIPAN YLI COMBI tuloskortin esittely 24.1.2019 Antti Kauppinen, projektitutkija, DI, Tampereen yliopisto 2 Sisällys Uusien ja korjattujen palvelurakennusten
LisätiedotLinjasuunnittelu Oy
Linjasuunnittelu Oy www.linjasuunnittelu.fi Linjasuunnittelu Oy Kumpulantie 1 B 5. krs 00520 Helsinki puh. 09-41 366 700 fax. 09-41 366 741 Y-tunnus 01912-0 Alv-rek. Kaupparek. 214.607 Nooa:440521-224632
LisätiedotPlusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska
Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014 Pellervo Matilainen, Skanska Alueiden energiatehokkuus Kruunuvuori, Helsinki Finnoo, Espoo Kivistö, Vantaa Härmälänranta, Tampere Energiatehokkuus Energiantuotanto
LisätiedotSISÄOLOSUHTEISIIN JA KOULUISTA JA PÄIVÄKODEISTA. Kauppinen, Timo 1, Siikanen, Sami 1, Rissanen, Juho 2, Partanen, Hannu 2, Räisänen, Mervi 3
ILMAVUOTOJEN VAIKUTUS SISÄOLOSUHTEISIIN JA ENERGIATEHOKKUUTEEN - KENTTÄTULOKSIA KOULUISTA JA PÄIVÄKODEISTA Kauppinen, Timo 1, Siikanen, Sami 1, Rissanen, Juho 2, Partanen, Hannu 2, Räisänen, Mervi 3 1
LisätiedotLIITE 1. Rakennuslupapiirustukset
LIITE 1. Rakennuslupapiirustukset LIITE 2. Lämpökameran mittauspisteet Lämpökameran mittauspisteet, 1-kerros Lämpökameran mittauspisteet, 2-kerros Lämpökameran mittauspisteet, kellari LIITE 3. Lämpökamerakuvat
LisätiedotJorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset
Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee
LisätiedotLÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI
1(28) LÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI 2(28) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTIETOA KOHTEESTA... 3 2 YLEISTIETOA KUVAUKSESTA JA KUVAUSOLOSUHTEET... 3 2.1 Yleistietoa kuvauksesta... 3 2.2 Kuvausolosuhteet... 4 3
LisätiedotPIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET
FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Savon ympäristötoimi PIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET Raportti 171905-P11889 30.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 30.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotAS OY HELSINGIN KARPALO Passiivinen auringonsuojaus
AS OY HELSINGIN KARPALO Passiivinen auringonsuojaus Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Yliopistonkatu 30 PL 56, 20101
LisätiedotLinjasuunnittelu Oy
Linjasuunnittelu Oy www.linjasuunnittelu.fi Linjasuunnittelu Oy Kumpulantie 1 B 5. krs 005 Helsinki puh. 09-41 366 700 fax. 09-41 366 741 Y-tunnus 0110912-0 Alv-rek. Kaupparek. 214.607 Nooa:440521-224632
Lisätiedot5,0 C P1: 3,6 C. A1 mean: 1,1 C A2 mean: 0,5 C. 14.9.2007 Timo Kauppinen 1
Rakennukset mukaan ilmastokamppailuun Virolais Suomalainen yhteistyöseminaari Tallinnassa ja Kuresaaressa 13. 14.09. 2007 Lämpökuvaus rakennusten toimivuuden ja energiatehokkuuden arvioinnissa. Timo Kauppinen
LisätiedotIV-kuntotutkimus. Mittauslaitteet IV-kuntotutkimuksessa 16.1.2014 1 (9) Ohjeen aihe: IV-kuntotutkimuksessa tarvittavat mittauslaitteet
Mittauslaitteet IV-kuntotutkimuksessa 16.1.2014 1 (9) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: IV-kuntotutkimuksessa tarvittavat mittauslaitteet Tämä IV-kuntotutkimusohje koskee kuntotutkimuksissa käytettäviä mittauslaitteita.
LisätiedotLinjasuunnittelu Oy
Linjasuunnittelu Oy www.linjasuunnittelu.fi Linjasuunnittelu Oy Kumpulantie 1 B 5. krs 005 Helsinki puh. 09-41 366 700 fax. 09-41 366 741 Y-tunnus 01912-0 Alv-rek. Kaupparek. 214.607 Nooa:440521-224632
LisätiedotKOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA
KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas
LisätiedotParantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?
Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari
LisätiedotParantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?
Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari
Lisätiedot14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy
14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta
LisätiedotHirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys
1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL
LisätiedotMelun vaikutukset asuinkerrostaloissa
Melun vaikutukset asuinkerrostaloissa Valtteri Hongisto, Maria Mäkilä, Annu Haapakangas, Mikko Kylliäinen ja Jukka Hyönä +358405851888 valtteri.hongisto@ttl.fi Sisäilmastoseminaari 13.3.2014 Helsinki Rakennusten
LisätiedotMERAREPONEN Mera-kerrostalojärjestelmä ja ilmanvaihtolämmitys
MERAREPONEN Mera-kerrostalojärjestelmä ja ilmanvaihtolämmitys Mika Airaksela Asuntoreformiyhdistys ARY Ry 2.4.2008 Mera-kerrostalojärjestelmä ja ilmanvaihtolämmitys Mika Airaksela MERAREPONEN kansainväliset
LisätiedotRakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy
Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET
LisätiedotRaportti Työnumero:
Sivuja:1/8 Vastaanottaja: Porvoon Kaupunki / Pekka Koskimies Raportti Kohde: Toimeksianto: Mika Waltarinkatu 12 06100 Porvoo Kosteuskartoitus Tutkimus pvm: 21.3, 23.3 ja 29.3.2016 Läsnäolijat: Jens Ståhls
LisätiedotKoulujen ja päiväkotien sisäilman lämpötilan, suhteellisen kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuden mittaukset COMBIhankkeessa
Koulujen ja päiväkotien sisäilman lämpötilan, suhteellisen kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuden mittaukset COMBIhankkeessa Anssi Laukkarinen 1, Antti Kauppinen 1, Eero Tuominen 1, Tuomas Raunima 1 ja
LisätiedotLämpöolosuhteiden ja ilmanvaihdon uudet suunnitteluarvot
Lämpöolosuhteiden ja ilmanvaihdon uudet suunnitteluarvot Jorma Säteri. Metropolia Ammattikorkeakoulu Sisäilmastoluokitus 2018 Vapaaehtoinen työkalu tavoitteiden asettamiseen S1 Yksilöllinen sisäilmasto
Lisätiedot6.3.2006. Tutkimuksen tekijä: Hannu Turunen Laboratoriopäällikkö EVTEK-ammattikorkeakoulu puh: 040-5852874 email: hannu.turunen@evtek.
Lämpökuvausraportti Yrttitien päiväkodin lisärakennus Tutkimuksen tekijä: Laboratoriopäällikkö puh: 040-5852874 email: hannu.turunen@evtek.fi 1 Sisällys Lämpökuvausraportti... 1 Yhteenveto... 3 Kohteen
LisätiedotRakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy
Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------
LisätiedotVuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy
Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 25.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen
LisätiedotVuokkoharjun koulu Kouluntie Järvelä
Sivuja:1/34 Vastaanottaja: Kärkölän kunta Jukka Koponen Arkistokuva Raportti Työnumero: 051521700185 Kohde: Toimeksianto: Vuokkoharjun koulu Kouluntie 18 16600 Järvelä Sisäilman olosuhteiden seuranta Tutkimus
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus
LisätiedotEnergiatehokas koti seminaari 07.04.2011. Rakennusten ilmanpitävyys ja mittaukset
Energiatehokas koti seminaari 07.04.2011 Rakennusten ilmanpitävyys ja mittaukset Vaipan ilmanpitävyyden edut Lämmitysenergian kulutus laskee (Juha Jokisalo, TKK) Yksikön lisäys ilmanvuotoluvussa n50 tarkoittaa
LisätiedotUusien talojen radontutkimus 2016
Uusien talojen radontutkimus 2016 Olli Holmgren, Katja Kojo ja Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus Sisäilmastoseminaari Helsinki Sisältö Johdantoa Radonlähteet ja enimmäisarvot Radontorjuntamenetelmät: radonputkisto
LisätiedotVuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.
Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi
LisätiedotKOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN
KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN TOIMIVUUDEN YHTEYS TYÖYMPÄRISTÖ- TYYTYVÄISYYTEEN AVOTOIMISTOISSA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Hannu Koskela Työterveyslaitos 13.3.2013 Haapakangas ym. 0 Tausta
LisätiedotKOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito
KOULUN ILMANVAIHTO Tavoitteet: Oppilaat tiedostavat ikkunoiden vaikutuksen koulun energiatehokkuuteen/ energiankulutukseen. Ikkunoilla on suuri vaikutus siihen, miten koulussa lämmitetään ja miten ilmanvaihto
LisätiedotLÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Maauuninpolun päiväkoti Maauuninpolku VANTAA
LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 23.5.09 Maauuninpolun päiväkoti Maauuninpolku 1 01450 VANTAA 23.5.09 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot...3 1.1 Kohde ja osoite...3 1.2 Tutkimuksen tilaaja...3 1.3 Tutkimuksen tavoite...3
LisätiedotSISÄILMASTO- JA ENERGIATEHOKKUUS- TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN, VALVONTA JA TODENTAMINEN
SISÄILMASTO- JA ENERGIATEHOKKUUS- TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN, VALVONTA JA TODENTAMINEN Jarek Kurnitski Dosentti, TkT TKK LVI-tekniikka 5.3.2008 Sisäilmasto- 1 seminaari Sisäilmastoluokka vs. energialuokka
LisätiedotPÄIVÄKOTIEN SISÄILMATUTKIMUKSEN TULOKSET
Sisäilmastoseminaari 2012 1 PÄIVÄKOTIEN SISÄILMATUTKIMUKSEN TULOKSET Marko Pulliainen LVI-talotekniikkateollisuus ry TIIVISTELMÄ "Päiväkotien sisäilmatutkimus" hankkeessa kartoitettiin Suomen päiväkotien
LisätiedotVuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit
Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 23.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen
LisätiedotVakuutusyhtiö: TilPuh1: TilPuh2: Koulurakennus Betonirunko/tiiliverhoiltu Harjakatto. Putkien sijainti
TILAAJA: Pomarkun Kunta PL 14 29631 Pomarkku MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Juha Paappanen 045 1147 100 KOHDE: Yläaste ja Lukio Lukiotie 5 29630 Pomarkku Vakuutusyhtiö: 93 097 22.09.2011 Sivu: 1 (Kosteuskartoitus)
LisätiedotIlmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin
TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-4428-9 15.6.29 Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy
LisätiedotTTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti
TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (
LisätiedotOtsolan koulu Hiidenkirnuntie Kotka ULKOSEINÄRAKENTEIDEN TIIVISTYSTEN KONTROLLIMITTAUKSET MUISTIO 1 (3)
MUISTIO 1 (3) 2.1.2018 Tilaaja: Sirpa Aalto Kotkan kaupunki Kauppakatu 3A, 3. krs. 48100 Kotka Otsolan koulu Hiidenkirnuntie 2 48770 Kotka ULKOSEINÄRAKENTEIDEN TIIVISTYSTEN KONTROLLIMITTAUKSET Otsolan
LisätiedotMAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1
MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1 Uomarinteen koulu, Vantaa Mall: Allmän - Stående - 2003.dot ver 1.0 WSP Finland Oy 1 (3) 1. TUTKIMUKSEN KOHDE JA TEHTÄVÄ 1.1 Kohde 1.2
Lisätiedottästä eteenpäin? Kimmo Konkarikoski
Rakennusten energiatehokkuuden EPBstandardipaketti - mitä muuttuu, miten tästä eteenpäin? Kimmo Konkarikoski Sisältö EPBD - Energy Performance of Buildings Direktiivi toinen uusinta vireillä 2018-2020
LisätiedotLinjasuunnittelu Oy
Linjasuunnittelu Oy www.linjasuunnittelu.fi Linjasuunnittelu Oy Kumpulantie 1 B 5. krs 00520 Helsinki puh. 09-41 366 700 fax. 09-41 366 741 Y-tunnus 0110912-0 Alv-rek. Kaupparek. 214.607 Nooa:440521-224632
LisätiedotVaipparakenteen merkitys jäähallin energiankulutuksessa
Vaipparakenteen merkitys jäähallin energiankulutuksessa Jäähallipäivät 15.4.2015 Diplomityö Matti Partanen & Ari Laitinen Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta 2. Tutkimuksen tavoitteet 3. Tutkimuksen
LisätiedotLinjasuunnittelu Oy
Linjasuunnittelu Oy www.linjasuunnittelu.fi Linjasuunnittelu Oy Kumpulantie 1 B 5. krs 00520 Helsinki puh. 09-41 366 700 fax. 09-41 366 741 Y-tunnus 01912-0 Alv-rek. Kaupparek. 214.607 Nooa:440521-224632
LisätiedotLÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13
LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää
LisätiedotMaanvastaisen alapohjan lämmöneristys
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Jorma Heikkinen, Miimu Airaksinen Luottamuksellinen TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Sisällysluettelo
LisätiedotTOIMISTOJEN ILMANVAIHDON JA LÄMPÖOLOSUHTEIDEN MALLINTAMINEN SUHTEESSA TUOTTAVUUTEEN
TOIMISTOJEN ILMANVAIHDON JA LÄMPÖOLOSUHTEIDEN MALLINTAMINEN SUHTEESSA TUOTTAVUUTEEN Samy Clinchard, Salvatore della Vecchia, Rick Aller, Ulla Haverinen-Shaughnessy Sisäilmastoseminaari 15.3.2018 TAUSTAA
LisätiedotVELCO APT-ALAPOHJAN TUULETUSLAITTEISTON VAIKUTUS ALAPOHJAN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMIVUUTEEN, ILPOISTEN KOULU, TURKU (LÄMPÖTILAT JA SUHT
LOPPURAPORTTI 19.4.17 VELCO APT-ALAPOHJAN TUULETUSLAITTEISTON VAIKUTUS ALAPOHJAN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMIVUUTEEN, ILPOISTEN KOULU, TURKU (LÄMPÖTILAT JA SUHT. KOSTEUDET SEKÄ PAINESUHTEET JA ILMAVIRRAT) Yleistä
LisätiedotSisäilmatutkimus Kalottikeskus / Ivalon entinen emäntäkoulu
Sisäilmatutkimus Jokikuja 10 / 1/2017 Inspecta Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Sörnäistenkatu 2 Fax. 010 521 6002 00580 Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com 2 (8) Sisällysluettelo 1 TUTKIMUSKOHDE...
LisätiedotOmakotitalo Raasepori, Karjaa Kohdenumero h+k+wc+yläkrs 1h+kellarikrs sauna ja suihkutilat, 80,0 m²/160,0 m² Kov. 1952
Omakotitalo Raasepori, Karjaa Kohdenumero 648404 2h+k+wc+yläkrs 1h+kellarikrs sauna ja suihkutilat, 80,0 m²/160,0 m² Kov. 1952 Energialuokka Ei e-tod. Mh. 118 000,00 Harjutorpankatu 5. Lämminhenkinen perinteinen
LisätiedotHangon kaupunki Hagapuiston koulu
26.02.2015 Hangon kaupunki Hagapuiston koulu Sisäilman VOC-mittaukset 23.1.2015 Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF) 2/5 1. Yleistiedot Kohde Hangon kaupunki Hagapuiston koulu
LisätiedotHuonepalon ankaruuteen vaikuttavat tekijät ja niiden huomioon ottaminen puurakenteiden palokestävyysmitoituksessa
Huonepalon ankaruuteen vaikuttavat tekijät ja niiden huomioon ottaminen puurakenteiden palokestävyysmitoituksessa TkT Mikko Salminen TkT Jukka Hietaniemi Palotutkimuksen päivät, 29.8.2017 Palotekninen
Lisätiedot192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi
1 (7) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS RAPORTTI Rakennuskohde Asiakirjan sisältö MYYRMÄEN AMMATTIKOULU ASUNTOLA Ojahaantie
LisätiedotFysiikan laboratorio LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Dickursby skola Pääkoulu Urheilutie VANTAA
Fysiikan laboratorio LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 20.2.2007 Dickursby skola Pääkoulu Urheilutie 4 01370 VANTAA Fysiikan laboratorio 19.6.2007 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen
LisätiedotMITTAUSRAPORTTI. Työ : 514/3248. Kohde: Hämeenkylän koulu. Raportointipäivä : 24.6.2014. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2
MITTAUSRAPORTTI Kohde: Hämeenkylän koulu Raportointipäivä : 2462014 Työ : 514/3248 etunimisukunimi@akumppanitfi 01740 Vantaa wwwkuivauspalvelutfi KOHDE: Hämeenkylän koulu TILAN VUOKRALAINEN: TILAAJA: Vantaan
LisätiedotOperaattorivertailu SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVIEN 3G MATKAVIESTINVERKKOJEN DATANOPEUKSISTA
Operaattorivertailu SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVIEN 3G MATKAVIESTINVERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 4 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ...
LisätiedotIlmalämpöpumpun Toshiba RAS-10SKVP-ND + RAS-10SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin
TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-1993-7 12.12.27 Ilmalämpöpumpun Toshiba RAS-1SKVP-ND + RAS-1SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy
LisätiedotSäästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014
Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Sisällys Mihinenergiaajavettäkuluu Mihinkiinnittäähuomiotaasumisenarjessa Ilmanvaihtojärjestelmäntoiminta Lämmönjakojärjestelmäntoiminta
LisätiedotENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö:
TUNNISTE/PERUSTIEDOT Rakennuskohde: Rakennustyyppi: Osoite: Rakennustunnus: Rakennuslupatunnus: Energiaselvityksen tekijä: Pääsuunnittelija: As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja 7
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-08 31.12.2008
TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-8 31.12.28 Ilmalämpöpumpun Mitsubishi MSZ-GE25VA+MUZ-GE25VAH toimintakoe ylläpitolämpötilan asetusarvolla +1 C (isave-toiminto) matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot
LisätiedotJULKISTEN HIRSIRAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS. Iida Rontti Markus Tolonen
JULKISTEN HIRSIRAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS Iida Rontti Markus Tolonen Toteutuneen energiankulutuksen selvitys julkisissa hirsirakennuksissa Tavoite Laskennallisen ja toteutuneen energiankulutuksen vertailu
LisätiedotConsulting ROC and Cloud Service
Consulting ROC and Cloud Service Hiilidioksidi mittaukset Pähkinärinteen koulu Riika Rytkönen Jari Kauko 7.4.2015 Yleistiedot Peustiedot Kohde Osoite Käyttötarkoitus Rakennus vuosi Pähkinärinteen koulu
Lisätiedot