PAINESUHTEET PIENTALOSSA
|
|
- Olivia Alanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sisäilmastoseminaari PAINESUHTEET PIENTALOSSA Targo Kalamees 1, Jarek Kurnitski 1, Juha Jokisalo 1, Juha Vinha 2 1 Teknillinen korkeakoulu, LVI-laboratorio, 2 Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennetekniikan laitos. TIIVISTELMÄ Tässä tutkimuksessa selvitettiin kaksikerroksisen puurunkoisen tulo-poisto ilmanvaihtojärjestelmällä varustetun pientalon painesuhteita sekä kenttämittauksien että laskennallisen tarkastelun avulla. Paine-ero ulko- ja sisäilman välille muodostuu sisäilman ja ulkoilman välisestä lämpötilaerosta, tuulesta ja ilmanvaihdon asetuksista. Laskennallisessa tarkastelussa tutkittiin ympäristön, talon ilmanpitävyyden, ilmanvaihtojärjestelmän tasapainotuksen ja vuotopaikkojen jakauman vaikutusta. Tutkituissa tapauksissa rakennuksissa esiintyi sekä yli- että alipainetta mitoittavan paine-eron ollessa vähintään ±10 Pa luokkaa. Paineolosuhteiden hallitseminen ilmanvaihdolla on vaikeaa talon ilmanpitävyyden ollessa keskimääräinen tai hatara. Rakennuksen ilmanpitävyyden ollessa hyvä, ilmanvaihtojärjestelmä tulee tasapainottaa huolellisesti, jotta vältytään haitallisen suurilta paine-eroilta. JOHDANTO Rakenteiden läpi kulkeutuva hallitsematon ilmavuoto vaikuttaa rakenteiden kosteustekniseen toimitaan, energiankulutukseen, ilmanvaihdon hallittavuuteen, sisäilman termiseen mukavuuteen, sisäilman laatuun sekä palotekniseen toimintaan. Ilmavuoto riippuu rakenteiden ilmanläpäisevyydestä ja sisä- ja ulkoilman välisestä paine-erosta. Paine-ero ulko- ja sisäilman välille muodostuu sisäilman ja ulkoilman välisestä lämpötilaerosta, tuulesta ja ilmanvaihdon asetuksista. Paine-ero on erilainen rakennuksen eri osissa. Vesihöyryn konvektion vaikutus rakennuksen (erityisesti kevytrakenteisen) ulkovaipan kosteustekniseen toimintaan on olennaisesti suurempi kuin vesihöyryn diffuusion vaikutus. Rakenteiden sisäinen ylipaine nostaa seinärakenteen kosteustasoa, lisää rakenteen kondensoitumis- ja homehtumisriskiä eikä pitkäkestoista sisäilman vuotamista rakenteisiin voida hyväksyä /1, 2/. Jotta kosteuskonvektio ei aiheuttaisi rakenteisiin pitkäaikaista kosteusrasitusta, rakennus on suunniteltava ulkoilmaan nähden alipaineiseksi. Poistoilmanvaihdon tapauksessa, kun korvausilmaventtiilejä ei ole asennettu, tulee korvausilma asuntoihin vuotoina ikkunoiden, ovien, alapohjan sekä muiden rakenteiden kautta. Suuri alipaine aiheuttaa tiettyihin paikkoihin keskittyneenä vetoa ja radonpitoisilla alueilla radonin kulkeutumista asuntoihin alapohjan vuotoilman mukana. Alipaineistus voi nostaa absoluuttiset itiöpitoisuudet haitallisen korkealle homevaurioituneissa rakennuksissa /3/. Kenttämittauksien /4, 5/ perusteella on myös havaittu selviä viitteitä siitä, että ryömintätilan mikrobit kulkeutuvat sisäilmaan. Jotta paine-erot vähentäisivät radonin ja muiden epäpuhtauksien siirtymistä esimerkiksi ryömintätilasta, pitää rakennuksen rakennusmääräysten mukaan olla ryömintätilaan nähden ylipaineinen. Se puolestaan lisää kosteuskonvektiosta johtuvaa riskiä.
2 260 Sisäilmayhdistys raportti 25 Yli- ja alipaineen käyttäminen ilmanvaihto- ja rakenneteknisissä sovellutuksissa edellyttää paineolosuhteiden ja paineistuksen vaikutuksen tuntemista rakenteiden kosteuteen. Sisä- ja ulkoilman välinen paine-ero on yksi lähtöarvo rakenteiden lämpö- ja kosteusteknisen toiminnan varmistamiseksi. Jotta rakenteiden rakennusfysikaalisia laskelmia ja laboratoriokokeita tehtaisiin oikeilla lähtöarvoilla, on todellisen paine-eron tunteminen rakenteiden mitoituksen kannalta välttämätöntä. Tässä tutkimuksessa mitattiin puurunkoisen pientalon paineolosuhteita talvella kolmen viikon aikana. Ympäristön, ilmavuotopaikkojen jakauman ja ilmanvaihdon vaikutusta painesuhteisiin tutkittiin laskennallisen tarkastelun avulla IDA-ICE simulointiohjelmalla käyttäen säätietoina Helsingin referenssivuotta (1979). MENETELMÄT Kenttämittaukset Tutkittu pientalo valittiin siten että see kuvaisi mahdollisimman hyvin ilmanvaihtojärjestelmän, ilmanvaihtuvuuden, iän, rakentamistavan, pinta-alan ja asukkaiden lukumäärän osalta Kosteusvarma terve pientalo tutkimusprojektin /6/ sadan puurunkoisen pientalon perusteella määritettyä keskimääräistä pientaloa (Taulukko 1). Kenttämittaukset suoritettiin kaksikerroksisessa pientalossa (kuva 1, vasen) kolmen viikon aikana Sisä- ja ulkolämpötila sekä suhteellinen kosteus ja paine-ero mitattiin loggereilla viiden minuutin välein. Ilmanvaihtokerroin määriteltiin mittaamalla poistoilmamäärät sekä huonekohtaisesti passiivisella merkkiainemittauksella. Talon ilmapitävyys mitattiin painekoemenetelmällä ja vuotopaikkojen sijainti määriteltiin lämpökamerakuvausten perusteella. Taulukko 1 Tutkimuskohteen ominaisuudet ja vertailu aikaisempaan tutkimukseen. Tutkittu pientalo Kosteusvarma terve pientalo tutkimusprojektin talot Pinta-ala 183 m m 2 Tilavuus 452 m m 3 Ilmapitävyys n /h 3.9 1/h Ilmanvaihto /h, 13 l/(s henk.), 0.29 l/(s m 2 ) /h, 13 l/(s henk.), 0.26 l/(s m 2 ) Kuva 1 Tutkittu pientalo (vasen) ja paine-erojen mittauspisteet (oikea)
3 Sisäilmastoseminaari Laskennallinen tarkastelu Laskenta suoritettiin tutkitun pientalon kokeellisesti validoidulla IDA-ICE mallilla. /7/. IDA (ICE) on simulointiohjelma, jonka avulla voidaan tutkia rakennuksen eri vyöhykkeiden sisäilmastoa sekä koko rakennuksen energiankulutusta /8/. Herkkyystarkastelussa tutkittiin ympäristön, talon ilmapitävyyden, ilmanvaihtojärjestelmän tasapainotuksen ja vuotopaikkojen jakauman (enemmän vuotoja katon rajalla tai lattian rajalla) vaikutusta. Tutkimuksessa talon ilmavuotoluvulle n 50 annettiin kolme eri arvoa: 0.15, 3.93 ja 10 1/h. Ilmavuotoluku n 50 : /h kuvaa lähes täysin ilmanpitävää taloa, n 50 : 3.9 1/h kuvaa perustapausta ja Suomen puurunkoisten pientalojen keskiarvoa (Vinha et al.) ja n 50 : 10 1/h kuvaa hataraa taloa. Ilmavuotokohtien jakaumaa tarkasteltiin kolmessa tapauksessa: % ilmavuodoista oli talon katon rajassa ja 12.5 % lattian rajassa ja keskitasolla; 2. ilmavuotojen mitattu lähes tasainen jakauma; % ilmavuodoista talon lattian rajassa ja 12.5 % talon katon rajassa ja keskitasolla. Ympäristön ja tuulen vaikutusta tarkasteltiin taajamassa, tasankoalueella ja tuulettomassa ympäristöissä. Laskennallinen perustapaus OKT-1 n4 kuvaa rakennusta, joka on taajamaympäristössä, sen ilmavuotoluku n 50 on 3.9 1/h ja rakennuksen tulo-poisto ilmanvaihtojärjestelmä on tasapainossa. Herkkyystarkastelu sisälsi kaikkiaan 21 koko vuoden laskentatapausta (taulukko 2). Paine-erotulokset laskettiin ensimmäisen kerroksen saunan ja olohuoneen lattian ja katon tasolta, sekä toisen kerroksen lattian ja katon tasolta. Taulukko 2. Laskentatapaukset Ilmanpitävyys n 50 = /h n 50 = /h n 50 = 10 1/h Ympäristö Taajama OKT-1 n0.15 OKT-1 n4 OKT-1 n10 Tasankoalue OKT-2 n0.15 OKT-2 n4 OKT-2 n10 Tuuleton OKT-3 n0.15 OKT-3 n4 OKT-3 n10 Ilmavuotojen Enemmän vuotoja katon sijainti tasolla (75/12.5/12.5%) OKT-4 n0.15 OKT-4 n4 OKT-4 n10 Mitattu jakauma OKT-1 n0.15 OKT-1 n4 OKT-1 n10 Enemmän vuotoja lattian tasolla (12.5/12.5/75%) OKT-5 n0.15 OKT-5 n4 OKT-5 n10 Ilmanvaihtojärjestelmän 15 % vähemmän tuloilma OKT-6 n0.15 OKT-6 n4 OKT-6 n10 Tasapainoinen järjestelmä OKT-1 n0.15 OKT-1 n4 OKT-1 n10 tasapainoisuus 15 % enemmän tuloilma OKT-7 n0.15 OKT-7 n4 OKT-7 n10 TULOKSET Kenttämittaukset Paine-ero toisen kerroksen makuuhuoneen ikkunan yläreunan korkeudella oli mittausjakson aikana maaliskuussa keskimäärin +3 Pa ja ensimmäisen kerroksen saunan ikkunan alareunan korkeudella vastaavasti -4 Pa, (kuva 2, vasen). Kuvassa on esillä myös tuloilman painetaso huonetilaan verrattuna toisessa kerroksessa. Tuloilman painetaso osoittaa, että koko mittausjakson aikana ilmanvaihtokonetta käytettiin pääosin samalla nopeudella ja vain muutamia kertoja suuremmalla nopeudella. Ensimmäisen ja toisen kerroksen paine-eron erotuksen ja sisä- ja ulkolämpötilan erotuksen riippuvuus on esitetty kuvassa 2 (oikea). Kuvaan on myös laskettu teoreettinen lämpötila-
4 262 Sisäilmayhdistys raportti 25 erosta riippuva paine-eron kuvaaja, joka on laskettu kaavan 1 avulla. Mittaustuloksen poikkeama teoreettisesta käyrästä johtuu ensisijaisesti tuulen vaikutuksesta mittaustuloksen keskimääräisen keskihajonnan ollessa 0.4 Pa teoreettisesta käyrästä. Δ = ρ g H ( T T ) / T, missä (1) ps in in Δ ps paine-ero, Pa; ρ in ilman tiheys, g/m 3 ; g putoamiskiihtyvyys, 9.8 m/s 2 ; H mittauspisteiden korkeusero, m; T in sisälämpötila, C; T out ulkolämpötila, C. out out Aika, pp.kk Tuloilma Alak.ikkuna P1 Yläk.ikkuna P2 Paine-ero, Pa Paine-ero ΔP 2 -ΔP 1 [Pa] Lämpötila-ero T s -T u [ o C] Mittaustulos Teoreettinen ΔPh=4.3m Kuva 2. Mitattu paine-ero toisen kerroksen makuuhuoneen ikkunan yläreunan korkeudella ja ensimmäisen kerroksen saunan ikkunan alareunan korkeudella (vasen). Oikeassa kuvassa esillä ensimmäisen ja toisen kerroksen paine-eron erotuksen ja sisä- ja ulkolämpötilan erotuksen riippuvuus. Laskennallinen tarkastelu Kuvassa 3 (vasen) on esitetty koko vuoden tunnittaiset paine-erot ensimmäisestä kerroksesta saunan lattian tasolta ja toisesta kerroksesta katon tasolta perus-laskentatapauksessa (OKT-1 n4). Kuvan perusteella toisen kerroksen katon tasolla makuuhuoneessa on pysyvä ylipaine ja ensimmäisen kerroksen lattian tasolla saunassa pysyvä alipaine. Kuvassa 3 (oikea) on esillä paine-erot talvikuukausien aikana ensimmäisen kerroksen saunan ja olohuoneen lattian ja katon tasolla, sekä toisen kerroksen lattian ja katon tasolla. Rakenteiden rakennusfysikaalisten kuorimien määrittelyssä suositellaan /9/ käytettäväksi 10 % kriittisyystasoa. Tämä tarkoittaa sitä, että enintään 10 % kuormista ovat valittua tasoa suurempia ja 90 % ovat pienempiä. Kymmenen prosentin taso alipaineelle ja ylipaineelle (90 %) on piirretty kuvaan 3 (oikea). Keskimääräinen paine-ero, kymmenen prosentin taso alipaineelle ja ylipaineelle (90 %)ovat esitetty kuvassa 4. Ylipainetta voi esiintyä sekä toisen kerroksen katon ja lattian tasolla, että ensimmäisen kerroksen katon tasolla (välipohjan liitos). Alipainetta voi esiintyä sekä ensimmäisen kerroksen katon ja lattian tasolla, että toisen kerroksen lattian tasolla.
5 Sisäilmastoseminaari Paine-ero ΔP, Pa Saunan lattia Kuukausi Makuuhuoneen katto Kumulatiivinen prosenttiosuus 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 90% Mediaani 10% 0% Paine-ero, Pa Saunan katto Makuuhuoneen katto Olohuoneen katto Saunan lattia Makuuhuoneen lattia Olohuoneen lattia Kuva 3 Koko vuoden laskettu paine-ero makuuhuoneen katon ja saunan lattian tasolla (vasen). Talvikuukausien paine-ero ensimmäisen kerroksen saunan ja olohuoneen lattian ja katon tasolla sekä toisen kerroksen lattian ja katon tasolla (oikea). +1.1Pa +1.1Pa +2.7Pa +2.7Pa +4.2Pa +4.2Pa Makuuhuone -1.4Pa -1.4Pa 0Pa Makuuhuone 0Pa Makuuhuone +1.0Pa +1.0Pa -2.7Pa Sauna -6.3Pa Olohuone -2.1Pa -5.9Pa -1.4Pa -4.4Pa -0.6Pa -3.7Pa -0.4Pa Sauna Olohuone Sauna Olohuone -2.5Pa +0.5Pa -1.7Pa Kuva 4 Paine-eron keskimääräinen (keskellä), alempi (vasen) ja ylempi (oikea) 10 % kriittisyystaso talvikuukausina. Taulukko 3. Laskentatulokset Ilmanpitävyys n 50 = /h n 50 = /h n 50 = 10 1/h 10% 90% 10% 90% 10% 90% Ympäristö Taajama Tasankoalue Tuuleton Ilmavuotojen Enemmän vuotoja katon sijainti tasolla (75/12.5/12.5%) Mitattu jakauma Enemmän vuotoja lattian tasolla (12.5/12.5/75%) Ilmanvaihtojärjestelmän 15 % vähemmän tuloilma Tasapainoinen järjestelmä tasapainoisuus 15 % enemmän tuloilma Laskentatuloksien alempi ja ylempi 10% kriittisyystaso on esitetty taulukossa 3. Laskennallinen tarkastelu osoittaa, että paine-eron suunnitteluarvo pitää olla vähintään -+8 Pa ja -11 Pa. Kriittisimmissä tapauksissa (ilmapitävä talo ja tasapainottamaton ilmanvaihto) paine-ero voi nousta +26 Pa ja -33 Pa tasolle. Suuria paine-eroja on havaittu myös aikaisemmissa kenttämittauksissa /10/.
6 264 Sisäilmayhdistys raportti 25 JOHTOPÄÄTÖKSET Pientaloissa voi olla lähes jatkuvasti lattian korkeudella alipainetta ja katon korkeudella vastaavasti ylipainetta. Välipohjan tasolla voi olla joko alipainetta tai ylipainetta. Mitoittava paine-ero on vähintään +8 Pa ja -11 Pa luokkaa. Kriittisimmissä tapauksissa (ilmanpitävä talo ja tasapainottamaton ilmanvaihto) paine-ero voi nousta jopa +26 Pa ja -33 Pa tasolle. Tuuli lisää paine-erojen huippuja, mutta keskimäärin erot ovat pienempiä. Paineolosuhteiden hallitseminen ilmanvaihdolla on vaikeaa talon ilmanpitävyyden ollessa keskimääräinen tai hatara (n 50 > 4 1/h), tällöin 15% ilmamäärien yli- tai alimitoituksella ei ole merkitystä. Ilmanpitävyydeltään hyvän talon ilmanvaihto tulee tasapainottaa huolellisesti, jotta vältytään haitallisen suurilta paine-eroilta. Jatkotutkimuksessa tulee tarkistaa ilmaston (eri vuosien ja eri paikankuntien tarkastelu) vaikutusta, ilmavaihtokertoimen vaikutusta, tuulen suunnan vaikutusta ja mitoituspaine-eron riippuvuutta ulkolämpötilasta, tuulesta ja ilmanvaihtotavasta. KIITOKSET Artikkeli perustuu kahdesta eri tutkimushankkeesta: Interaction of building envelope and ventilation system in controlling of contaminants and moisture convection in building envelope ja Asuinrakennusten ilmanpitävyys, sisäilmasto ja energiatalous saatuihin tietoihin. Tutkimuksien rahoittajina ovat olleet Suomen Akatemia (grant ) ja TEKES sekä tutkimukseen osallistuvat yritykset. Kiitämme kaikkia työhön osallistuneita henkilöitä ja rahoittajia heidän panoksestaan tutkimuksen toteuttamisessa. LÄHDELUETTELO 1. Vinha, J., Käkelä, P. (2001) Vesihöyryn siirtyminen seinärakenteissa diffuusion ja konvektion vaikutuksesta. Julkaisu 96, 3. painos, Tampere, Tampereen teknillinen yliopisto, Talonrakennustekniikka, 81 s liites. 2. Kokko, E., Ojanen, T., Salonvaara, M., Hukka, A., Viitanen, H. (1999) Puurakenteiden kosteustekninen toiminta. VTT tiedotteita Rantamäki, J., Kääriäinen, H., Tulla, K., Viitanen, H., Kalliokoski, P., Keskikuru, T., Kokotti H., Pasanen, A-L. (2000) Rakennusten ja rakennusmateriaalien homeet. VTT Tiedotteita: VTT Rakennustekniikka, Espoo. 40 s. + liit. 6 s. 4. Airaksinen, M., Pasanen, P., Kurnitski, J., Seppänen, O. (2004) Microbial contamination of indoor air due to leakages from crawl space: a field study. Indoor Air, 14, (1): Mattson, J., Carlson, O.E. and Engh, I.B. (2002) Negative influence on IAQ by air movement from mould contaminated constructions into buildings, Proceedings of Indoor Air 2002, Vol. 1, Monterey, CA, USA, Vinha, J., Korpi, M., Kalamees, M., Eskola, L., Palonen, J., Kurnitski, J., Valovirta, I., Mikkilä, A., Jokisalo, J. (2005) Puurunkoisten pientalojen kosteus- ja lämpötilaolosuhteet, ilmanvaihto ja ilmatiiviys. Tutkimusraportti 131. Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennetekniikan laitos. 7. Jokisalo, J., Kurnitski, J., Kalamees, T., Eskola, J., Jokiranta, K. (2007) Ilmanpitävyyden vaikutus vuotoilmanvaihtoon ja energiakulutukseen pientaloissa. Sisäilmastoseminaari Vuolle, M. and Sahlin, P. (2000) IDA indoor climate and energy - a new-generation simulation tool. Proceedings of Healthy Buildings 2000, Vol. 2, Sanders, C. (1996) Environmental conditions. Final Report, Volume 2, Task 2. IEA Annex 24 Heat, Air and Moisture Transfer in Insulated Envelope Parts, Belgium, K.U.-Leuven, Kurnitski, J., Kettunen, A-V., Matilainen, M., Smolander, J., Sääksvuosi, P. (1998) Ryömintätilan tuuletus ja kosteuskäyttäytyminen, Teknillinen korkeakoulu, LVI-tekniikan laboratorio. Raportti B59. Talonrakennustekniikan laboratorio. Julkaisu s. 11. Kurnitski, J., Kettunen, A-V., Matilainen, M., Smolander, J., Sääksvuosi, P. (1998) Ryömintätilan tuuletus ja kosteuskäyttäytyminen, Teknillinen korkeakoulu, LVI-tekniikan laboratorio. Raportti B59. Talonrakennustekniikan laboratorio. Julkaisu s.
PIENTALOJEN VUOTOILMANVAIHTUVUUDEN ARVIOINTIMENETELMÄ SUOMEN OLOSUHTEISIIN
Sisäilmastoseminaari 2008 1 PIENTALOJEN VUOTOILMANVAIHTUVUUDEN ARVIOINTIMENETELMÄ SUOMEN OLOSUHTEISIIN Juha Jokisalo¹, Jarek Kurnitski¹, Targo Kalamees¹, Lari Eskola¹, Kai Jokiranta¹, Minna Korpi², Juha
LisätiedotRAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS
RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS tutkimustuloksia suunnitteluohjeet laadunvarmistuksessa Julkisivuyhdistyksen syyskokousseminaari Julkisivut ja energiatehokkuus 25.11.2008 Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan
LisätiedotKylmäsiltojen ja ilmavuotokohtien jakauma suomalaisissa pientaloissa ja kerrostaloasunnoissa
Kylmäsiltojen ja ilmavuotokohtien jakauma suomalaisissa pientaloissa ja kerrostaloasunnoissa Targo Kalamees 1, Minna Korpi 2, Lari Eskola 1, Jarek Kurnitski 1, Juha Vinha 2 1 Teknillinen korkeakoulu, LVI-laboratorio,
LisätiedotSuomalaiset rakennusten ilmanpitävyysmääräykset ja ohjeet kansainvälisessä vertailussa Ingo Achilles RTA 3
Suomalaiset rakennusten ilmanpitävyysmääräykset ja ohjeet kansainvälisessä vertailussa 6.6.2018 Ingo Achilles RTA 3 Tutkimusaihe Tutkimuksessa tarkastellaan ja tutkitaan voimassaolevia rakennusten ilmanpitävyysmääräyksiä
LisätiedotYLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN
YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Vesa Asikainen (Envimetria Oy) Pertti Pasanen (Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteen laitos) Helmi Kokotti
LisätiedotLISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?
Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus
LisätiedotTIIVIYSMITTAUSRAPORTTI
SIVU 1/6 Talo Suomalainen, Mittaripolku 8, 01230 Mallila n 50 -luku 1,2 1/h Insinööritoimisto Realtest Sidetie 11 D 00730 Helsinki Puh. 0400 728733 matti.pirkola@realtest.fi SIVU 2/6 1.KOHTEEN YLEISTIEDOT
LisätiedotPaine-eron mittaus- ja säätöohje
Paine-eron mittaus- ja säätöohje Marko Björkroth, Lari Eskola, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Risto Kosonen, Aalto Yliopisto Juha Vinha, Tampereen yliopisto Paine-eron mittausohje Ympäristöministeriön toimeksianto
LisätiedotYLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN
Sisäilmastoseminaari 2015 1 YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Vesa Asikainen 1, Pertti Pasanen 2 ja Helmi Kokotti 3,4 1 Envimetria Oy 2 Itä-Suomen
LisätiedotMuut tieteelliset julkaisut
Sivu 1/9 Muut tieteelliset julkaisut Vinha, J. 2015. Uusi rakennusfysiikan käsikirja. Sisäilmastoseminaari 2015, SIY 33, Helsinki 11.3.2015, s. 167 172. Salonen, J., Laukkarinen, A. & Vinha, J. 2014. Ulkoseinien
LisätiedotKoulujen ja päiväkotien sisäilman lämpötilan, suhteellisen kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuden mittaukset COMBIhankkeessa
Koulujen ja päiväkotien sisäilman lämpötilan, suhteellisen kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuden mittaukset COMBIhankkeessa Anssi Laukkarinen 1, Antti Kauppinen 1, Eero Tuominen 1, Tuomas Raunima 1 ja
LisätiedotIlmavuotojen merkitys seinä- ja kattorakenteiden kosteusteknisessä toiminnassa
Ilmavuotojen merkitys seinä- ja kattorakenteiden kosteusteknisessä toiminnassa Targo Kalamees, Jarek Kurnitski Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka Tiivistelmä Koska ilmavirtauksien
LisätiedotKAARINAN KAUPUNKI / VALKEAVUOREN KOULUN A- JA B-RAKENNUKSET SEURANTAMITTAUKSET JA MERKKIAINETUTKIMUKSET ja
Raportti 1 (7) Kaarinan kaupunki Mirka Salonen KAARINAN KAUPUNKI / VALKEAVUOREN KOULUN A- JA B-RAKENNUKSET SEURANTAMITTAUKSET JA MERKKIAINETUTKIMUKSET 21.12.2018 ja 21.2.2019 1 Lähtötilanne ja tutkimusmenetelmät
LisätiedotLÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI
Vastaanottaja: Seppo Rantanen Padasjoen kunta Työnumero: 051321701374 LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE 8 17500 PADASJOKI Kai Kylliäinen 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohde... 3
LisätiedotMuut tieteelliset julkaisut
Sivu 1/10 Muut tieteelliset julkaisut Vinha, J. 2015. Rakennusten rakennusfysikaalisen suunnittelun ja rakentamisen periaatteet (päivitetty artikkeli). Rakentajain kalenteri 2016, käsikirja, hakemisto
LisätiedotRakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa
Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa 8.11.2012 Juha Jokisalo Erikoistutkija, TkT juha.jokisalo@aalto.fi Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka Taustaa Frame-hankkeen tutkimustulosten
LisätiedotVanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat
Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat TARMOn ilmanvaihtoilta taloyhtiölle 28.10.2013 Päälähde: Käytännön
LisätiedotL Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Tarhapuiston päiväkoti VANTAA 5,0 C. Tutkimuslaitos Tutkija
1/11 L Ä M P Ö K U V A U S Kuntotutkimus Tarhapuiston päiväkoti VANTAA 5,0 C 4 2 0-2 -2,0 C Tutkimuslaitos Tutkija Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakennuslaboratorio Sauli Paloniitty Projektipäällikkö 2/11
LisätiedotLinjasuunnittelu Oy
Linjasuunnittelu Oy www.linjasuunnittelu.fi Linjasuunnittelu Oy Kumpulantie 1 B 5. krs 005 Helsinki puh. 09-41 366 700 fax. 09-41 366 741 Y-tunnus 01912-0 Alv-rek. Kaupparek. 214.607 Nooa:440521-224632
LisätiedotILMATIIVEYSTUTKIMUS 51392.62 25.3.2014. Vantaan kaupunki Jouni Räsänen Kielotie 13 01300 Vantaa Sähköposti: Jouni.Rasanen@vantaa.
539.6 5.3.04 Vantaan kaupunki Jouni Räsänen Kielotie 3 0300 Vantaa Sähköposti: Jouni.Rasanen@vantaa.fi Tutkimuskohde Martinlaakson koulu ILMATIIVEYSTUTKIMUS MERKKIAINEKOKEET JA VUOTOLUKUMITTAUS TULOSTEN
LisätiedotUusien rakentamismääräysten vaikutus sisäilmastoon. Sisäilmastoluokitus 2018 julkistamistilaisuus Säätytalo Yli-insinööri Katja Outinen
Uusien rakentamismääräysten vaikutus sisäilmastoon Sisäilmastoluokitus 2018 julkistamistilaisuus 14.5.2018 Säätytalo Yli-insinööri Katja Outinen Suomen rakentamismääräyskokoelma uudistui 1.1.2018 Taustalla
LisätiedotSISÄILMAN LAATU. Mika Korpi
SISÄILMAN LAATU Mika Korpi 2.11.2016 Sisäilman määritelmä Sisäilma on sisätiloissa hengitettävä ilma, jossa ilman perusosien lisäksi saattaa olla eri lähteistä peräisin olevia kaasumaisia ja hiukkasmaisia
LisätiedotRAKENNUSFYSIIKKA 2007 Uusimmat tutkimustulokset ja hyvät käytännön ratkaisut 18. 19.10.2007, Tampere
RAKENNUSFYSIIKKA 2007 Uusimmat tutkimustulokset ja hyvät käytännön ratkaisut 18. 19.10.2007, Tampere Toimittajat Juha Vinha & Minna Korpi Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennetekniikan laitos Tampere
LisätiedotLinjasuunnittelu Oy
Linjasuunnittelu Oy www.linjasuunnittelu.fi Linjasuunnittelu Oy Kumpulantie 1 B 5. krs 00520 Helsinki puh. 09-41 366 700 fax. 09-41 366 741 Y-tunnus 01912-0 Alv-rek. Kaupparek. 214.607 Nooa:440521-224632
LisätiedotSAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta. Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus
SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus Ilmatiiveysraportti 2010 SISÄLTÖ 1 KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Mittauksen tavoite... 3 1.2 Mittauksen tekijä... 3
LisätiedotLISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA
LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA 10.3.2009 TkT Juha Vinha Puista bisnestä Rakentamisen uudet määräykset ja ohjeet 2010, 10.3.2009 Ylivieska YLEISTÄ Lämmöneristyksen
LisätiedotIlmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis
Ilmanvaihdon riittävyys koulussa Harri Varis Johdanto Ympäristöterveydenhuollossa on keskusteltu ilmanvaihdon riittävyydestä kouluissa Vaikutukset ilmanvaihtoon, kun ilmanvaihto on pois päältä yö- ja viikonloppuaikaan
LisätiedotVELCO APT-ALAPOHJAN TUULETUSLAITTEISTON VAIKUTUS ALAPOHJAN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMIVUUTEEN, ILPOISTEN KOULU, TURKU (LÄMPÖTILAT JA SUHT
LOPPURAPORTTI 19.4.17 VELCO APT-ALAPOHJAN TUULETUSLAITTEISTON VAIKUTUS ALAPOHJAN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMIVUUTEEN, ILPOISTEN KOULU, TURKU (LÄMPÖTILAT JA SUHT. KOSTEUDET SEKÄ PAINESUHTEET JA ILMAVIRRAT) Yleistä
LisätiedotEnergiatehokkaiden puurakenteiden lämpö-, kosteusja tiiviystekninen toimivuus
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiatehokkaiden puurakenteiden lämpö-, kosteusja tiiviystekninen toimivuus Tuomo Ojanen, erikoistutkija Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisältö Puurakenteiden erityispiirteet
LisätiedotRakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun
Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Sisäilma-asiantuntija Saija Korpi WWW.AINS.FI Syvennytään ensin hiukan mikrobiologiaan Lähtökohta: Tavanomaisia mikrobimääriä
LisätiedotIlmastotavoitteet ja rakennusosien käyttöikä :
Rak-C3004 Rakentamisen tekniikat Rakenteellinen energiatehokkuus. Hannu Hirsi. Rakenteellisella energiatehokkuudella tarkoitetaan rakennuksen tilojen lämmitystarpeen pienentämistä arkkitehtuurin ja rakenneteknisin
LisätiedotSISÄOLOSUHTEISIIN JA KOULUISTA JA PÄIVÄKODEISTA. Kauppinen, Timo 1, Siikanen, Sami 1, Rissanen, Juho 2, Partanen, Hannu 2, Räisänen, Mervi 3
ILMAVUOTOJEN VAIKUTUS SISÄOLOSUHTEISIIN JA ENERGIATEHOKKUUTEEN - KENTTÄTULOKSIA KOULUISTA JA PÄIVÄKODEISTA Kauppinen, Timo 1, Siikanen, Sami 1, Rissanen, Juho 2, Partanen, Hannu 2, Räisänen, Mervi 3 1
LisätiedotTIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN
TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN Tilaaja Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy / Kimmo Huttunen Laatija A-Insinöörit Suunnittelu Oy / Jarkko Piironen Suoritus 1.10. Laskentatarkastelut 2 Laskentatarkastelut
LisätiedotYleistä VÄLIRAPORTTI 13 I
VÄLIRAPORTTI 13 I.8.17 VELCO APT-ALAPOHJAN TUULETUSLAITTEISTON VAIKUTUS ALAPOHJAN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMIVUUTEEN, ILPOISTEN KOULU, TURKU (LÄMPÖTILAT JA SUHT. KOSTEUDET SEKÄ PAINESUHTEET JA ILMAVIRRAT) Yleistä
LisätiedotIlmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa
Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden
LisätiedotPainesuhteet rakennuksen ulkovaipan yli
Kim Seppänen Painesuhteet rakennuksen ulkovaipan yli Aducate Reports and Books 9/2010 Aducate Centre for Training and Development KIM SEPPÄNEN Painesuhteet rakennuksen ulkovaipan yli Aducate Reports and
LisätiedotRakennusten painesuhteiden merkitys, mittaaminen ja hallinta. Lari Eskola Marko Björkroth
Rakennusten painesuhteiden merkitys, mittaaminen ja hallinta Lari Eskola Marko Björkroth 21.5.2019 Rakennusten paine-erojen merkitys Energiatehokkuus Ilmasto Rakennusten tiiviys Ilmanvaihto Radon Rakenteet
LisätiedotLÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa
LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Mitatut ja koetut sisäilmaolosuhteet matalaenergiataloissa ja perinteisissä pientaloissa Kari Salmi, Rauno Holopainen, Erkki Kähkönen, Pertti Pasanen, Antti Viitanen, Samuel Hartikainen
LisätiedotLinjasuunnittelu Oy
Linjasuunnittelu Oy www.linjasuunnittelu.fi Linjasuunnittelu Oy Kumpulantie 1 B 5. krs 00520 Helsinki puh. 09-41 366 700 fax. 09-41 366 741 Y-tunnus 0110912-0 Alv-rek. Kaupparek. 214.607 Nooa:440521-224632
LisätiedotEnergiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys Tuomo Ojanen, erikoistutkija Miimu Airaksinen, tutkimusprofessori Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sairaat talot, sairaat
LisätiedotJorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset
Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee
LisätiedotKOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA
KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas
LisätiedotVuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy
Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 25.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen
LisätiedotMuut tieteelliset julkaisut
Muut tieteelliset julkaisut 2017 Sorri, J., Heljo, J., Uotila, U. & Ruusala, A. 2017. Energiatehokkuusinformaatio palvelurakennuksissa. Rakennusfysiikka 2017, Uusimmat tutkimustulokset ja käytännön ratkaisut.
LisätiedotRyömintätilaisten alapohjien toiminta
1 Ryömintätilaisten alapohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere 8.11.2012 Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät
LisätiedotLinjasuunnittelu Oy
Linjasuunnittelu Oy www.linjasuunnittelu.fi Linjasuunnittelu Oy Kumpulantie 1 B 5. krs 005 Helsinki puh. 09-41 366 700 fax. 09-41 366 741 Y-tunnus 01912-0 Alv-rek. Kaupparek. 214.607 Nooa:440521-224632
LisätiedotMerkkiainetutkimus. Hakunilan koulu Hiirakkotie Vantaa
Merkkiainetutkimus Hiirakkotie 9 01200 Vantaa 2 Rakenteiden ilmatiiveyden tarkastus merkkiainekaasun avulla 1. Kohdetiedot Jouni Räsänen, Vantaan kaupunki, Vantaa Hiirakkotie 9 01200 Vantaa 2. Tutkijat
LisätiedotLämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa
Hyvinvointia työstä Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa Erkki Kähkönen, Kari Salmi, Rauno Holopainen, Pertti Pasanen ja Kari Reijula Työterveyslaitos Itä-Suomen yliopisto Tutkimusosapuolet
LisätiedotVuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit
Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 23.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen
LisätiedotEnergiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta
Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain
LisätiedotLinjasuunnittelu Oy
Linjasuunnittelu Oy www.linjasuunnittelu.fi Linjasuunnittelu Oy Kumpulantie 1 B 5. krs 00520 Helsinki puh. 09-41 366 700 fax. 09-41 366 741 Y-tunnus 01912-0 Alv-rek. Kaupparek. 214.607 Nooa:440521-224632
LisätiedotL Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Ruusuvuoren koulu VANTAA. Vaihe I Lähtötilanne -10 -15-15,2 C. Tutkimuslaitos Tutkija
1/12 L Ä M P Ö K U V A U S Kuntotutkimus Ruusuvuoren koulu VANTAA Vaihe I Lähtötilanne Alue: -15,8 C 11,9 C 10 5 Piste: 1,6 C 0-5 -10-15 -15,2 C Tutkimuslaitos Tutkija Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakennuslaboratorio
Lisätiedot5,0 C P1: 3,6 C. A1 mean: 1,1 C A2 mean: 0,5 C. 14.9.2007 Timo Kauppinen 1
Rakennukset mukaan ilmastokamppailuun Virolais Suomalainen yhteistyöseminaari Tallinnassa ja Kuresaaressa 13. 14.09. 2007 Lämpökuvaus rakennusten toimivuuden ja energiatehokkuuden arvioinnissa. Timo Kauppinen
LisätiedotSami Isoniemi, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy
TUTKIMUSSELOSTUS 22500365-012 Pekka Koskimies Porvoon kaupunki Tekniikankaari 1, 06100 Porvoo Pekka.Koskimies@porvoo.fi Paine-ero seuranta Kohde: Aleksanterinkatu 25, 06100 Porvoo Aika: 6.-13.3.2017 mittaus
LisätiedotTIIVEYS- JA PAINESUHDE TUTKIMUS
Projekti 51292.35 RATAS PRO RAKENNETEKNIIKKA TALOTEKNIIKKA SISÄILMA TIIVEYS- JA PAINESUHDE TUTKIMUS Avoin päiväkoti Majakka Maalinauhantie 7, Vantaa 23.4.2012, muutos A 2 YHTEYSTIEDOT Tutkimuskohde Avoin
LisätiedotPuurunkoisten pientalojen kosteus- ja lämpötilaolosuhteet, ilmanvaihto ja ilmatiiviys
Vinha, Korpi, Kalamees, Eskola, Palonen, Kurnitski, Valovirta, Mikkilä & Jokisalo TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Rakennustekniikan osasto. Talonrakennustekniikan laboratorio
LisätiedotDirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012
Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Pentti Saarenrinne Tilaaja: DirAir Oy Kuoppakatu 4 1171 Riihimäki Mittausraportti: DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 3.11.212
LisätiedotRakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy
Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------
LisätiedotFRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions
FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions 1.9.2010 Dos. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos TAUSTA TTY teki Ympäristöministeriölle v. 2008 selvityksen, jossa tuotiin esiin useita
LisätiedotRAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS. sauli@paloniitty.fi 1
RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS sauli@paloniitty.fi 1 Lämpökuvauksen historia Unkarilainen fyysikko Kálmán Tihanyi keksi lämpökameran 1929 Kameroita käytettiin aluksi sotilastarkoituksiin Suomessa rakennusten
LisätiedotLinjasuunnittelu Oy
Linjasuunnittelu Oy www.linjasuunnittelu.fi Linjasuunnittelu Oy Kumpulantie 1 B 5. krs 005 Helsinki puh. 09-41 366 700 fax. 09-41 366 741 Y-tunnus 0110912-0 Alv-rek. Kaupparek. 214.607 Nooa:440521-224632
LisätiedotHuoneen lämpötilagradientin vaikutus energiankulutukseen
lämpötilagradientin vaikutus energiankulutukseen TkL Mika Vuolle SIY Sisäilmatieto Oy e-mail:mika.vuolle@sisailmatieto.com Yleistä Käytännössä kaikilla ilmanjakotavoilla huoneeseen muodostuu pystysuuntainen
LisätiedotRAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS
Ovikehikko ja kangas Puhallin ja ilmamäärämittaus Ulkoilman paine-eroletku Ohjausyksikkö ja paine-eromittaus Puhaltimen kuristusrenkaat RAKENNUSTEN Virtalähde Puhaltimen kotelo RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus
LisätiedotVUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET
VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET 14.4.2009 TkT Juha Vinha Kestävä rakentaminen -seminaari, 14.4.2009 Vaasa LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIAN- KULUTUSMÄÄRÄYSTEN
LisätiedotILMANVAIHDON TOIMINNAN TUTKIMINEN
1 (5) Vantaankosken peruskoulu Isontammentie 15 00000 Vantaa 14.8.2014 Aihe ILMANVAIHDON TOIMINNAN TUTKIMINEN Aika 18.6 14.8. Mittarit Lähtökohta TSI Calc 9555p monitoimimittari Alnor Balometri AirFloW
Lisätiedotmiten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun
miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto
LisätiedotRakennuksen alapohjan yli vaikuttavan paine-eron hallinta ilmanvaihdon eri käyttötilanteissa
Rakennuksen alapohjan yli vaikuttavan paine-eron hallinta ilmanvaihdon eri käyttötilanteissa Lopputyön aiheen valinta Taustalla usein käytävä keskustelu ilmanvaihdon pysäyttämisen aiheuttamista vaikutuksista
LisätiedotSISÄOLOSUHTEET JA ILMANVAIHTO HISTORIALLISISSA RAKENNUKSISSA
Sisäilmastoseminaari 2015 1 SISÄOLOSUHTEET JA ILMANVAIHTO HISTORIALLISISSA RAKENNUKSISSA Üllar Alev 1, Lari Eskola 2, Targo Kalamees 1 Endrik Arumägi 1 Juha Jokisalo 2, Anna Donarelli 3, Kai Sirèn 2 Tor
LisätiedotEnergiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta
Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain
LisätiedotLIITE 1. Rakennuslupapiirustukset
LIITE 1. Rakennuslupapiirustukset LIITE 2. Asuntolan lämpökamerakuvien mittauspisteet LIITE 3. Perhepäiväkodin lämpökamerakuvien mittauspisteet LIITE 4. Asuntolan lämpökamerakuvat Lämpökuvasivu
LisätiedotJULKISTEN HIRSIRAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS. Iida Rontti Markus Tolonen
JULKISTEN HIRSIRAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS Iida Rontti Markus Tolonen Toteutuneen energiankulutuksen selvitys julkisissa hirsirakennuksissa Tavoite Laskennallisen ja toteutuneen energiankulutuksen vertailu
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI
TUTKIMUSRAPORTTI 21.3.2018 Elisa Vene Espoon kaupunki Tilakeskus liikelaitos Tiedoksi Ilmari Viljanen/Espoon kaupunki Kohde Rastaalan koulu, Alatalo, Espoo SISÄILMAN SEURANTANÄYTTEET 22500344.030 1 TUTKIMUKSEN
LisätiedotSisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen
FRAME 08.11.2012 Tomi Pakkanen Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen - Kokeellinen tutkimus - Diplomityö Laboratoriokokeet
LisätiedotLUENTO 7 SISÄILMA JA SEN LAATU, PAINESUHTEET, ILMANVAIHDOSTA
LUENTO 7 SISÄILMA JA SEN LAATU, PAINESUHTEET, ILMANVAIHDOSTA RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET 453535P, 2 op Esa Säkkinen, arkkitehti esa.sakkinen@oulu.fi Jaakko Vänttilä, diplomi-insinööri, arkkitehti jaakko.vanttila@oulu.fi
Lisätiedot6.3.2006. Tutkimuksen tekijä: Hannu Turunen Laboratoriopäällikkö EVTEK-ammattikorkeakoulu puh: 040-5852874 email: hannu.turunen@evtek.
Lämpökuvausraportti Yrttitien päiväkodin lisärakennus Tutkimuksen tekijä: Laboratoriopäällikkö puh: 040-5852874 email: hannu.turunen@evtek.fi 1 Sisällys Lämpökuvausraportti... 1 Yhteenveto... 3 Kohteen
LisätiedotL Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Korson koulun uimahallitilat VANTAA 30,0 C 30. Piste: 24,2 C 20 20,0 C. Tutkimuslaitos Tutkija
1/12 L Ä M P Ö K U V A U S Kuntotutkimus Korson koulun uimahallitilat VANTAA Alue: 17,2 C 30,0 C 30 Piste: 24,2 C 28 26 24 22 20 20,0 C Tutkimuslaitos Tutkija Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakennuslaboratorio
LisätiedotMaanvastaisen alapohjan lämmöneristys
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Jorma Heikkinen, Miimu Airaksinen Luottamuksellinen TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Sisällysluettelo
LisätiedotLIITE 1. Rakennuslupapiirustukset
LIITE 1. Rakennuslupapiirustukset LIITE 2. Lämpökameran mittauspisteet Lämpökameran mittauspisteet, 1-kerros Lämpökameran mittauspisteet, 2-kerros Lämpökameran mittauspisteet, kellari LIITE 3. Lämpökamerakuvat
LisätiedotRakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?
Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto
LisätiedotFRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos
FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET Lämmöneristyksen lisääminen heikentää monien vaipparakenteiden kosteusteknistä toimintaa:
LisätiedotEnnakoiva Laadunohjaus 2016 Kosteudenhallinta. Vaasa Tapani Hahtokari
Ennakoiva Laadunohjaus 2016 Kosteudenhallinta Rakennuksen kosteuslähteet Rakennusfysikaalinen toimivuus Materiaalien säilytys työmaalla Rakennekosteus ja materiaalien kuivuminen Rakennedetaljit Rakennuksen
LisätiedotKoulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE
Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE Kimmo Lähdesmäki, DI, RTA Dimen Group Taustaa; CASE-kohteet Esitykseen on valittu omasta tutkimusaineistosta 1970-80 luvulla rakennetuista
LisätiedotIV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145
30.3.2012 IV-kuntotutkimus Metsikköpolun päiväkoti Kukinkuja 14 01620 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi
LisätiedotIlmanvaihdon oikean käytön varmistaminen Helsingin kaupungin kiinteistöissä. Sari Hildén, rakennetun omaisuuden hallintapäällikkö
Ilmanvaihdon oikean käytön varmistaminen Helsingin kaupungin kiinteistöissä Sari Hildén, rakennetun omaisuuden hallintapäällikkö Helsingin toimintaprosessi Ensin kartoitamme Helsingin kaupungin omistuksessa
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTUS
TUTKIMUSSELOSTUS..205 035.025 Vantaan kaupunki Jouni Räsänen Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, Tilahallinta, Rakennusten kunnossapito Kielotie 3, 0300 Vantaa jouni.rasanen@vantaa.fi
LisätiedotSisällysluettelo. Tiiviysmittausraportti. raporttiosuus_omenaisenkuja Päivämäärä SIVU 2 (9)
SIVU 2 (9) Sisällysluettelo Yhteenveto...3 1. Kohteen yleistiedot...3 1.1 Tutkimuksen kohteen tunniste ja laajuustiedot...3 1.2 Yhteystiedot...3 1.3 Tutkimuksen tavoite ja kattavuus...3 1.4 Tutkimuksen
LisätiedotPientalojen ilmanvaihto ja ilmanpitävyys Jarek Kurnitski, Dosentti, TkT Tutkimuspäällikkö, TKK LVI-tekniikka jarek.kurnitski@tkk.
Jarek Kurnitski, Dosentti, TkT Tutkimuspäällikkö, TKK LVI-tekniikka jarek.kurnitski@tkk.fi Pientalojen ilmanvaihto ja ilmanpitävyys vaikuttavat merkittävästi mm. rakennusten energiatehokkuuteen ja hyvään
LisätiedotMERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen
MERKKIAINEKOE Korjausrakentaminen PÄIVÄYS PROJEKTI Tiivistyskorjauksen laadunvalvonta, mallihuoneen merkkiainekoe TILAAJA Vantaan kaupunki KOHDE Lintukallionkuja 6, 01620 Vantaa 2(8) SISÄLTÖ 1. YHTEYSTIEDOT...
LisätiedotOjoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset
Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset Sanna Pohjola Hanna Kuitunen 1 Lähtökohta ja selvitysten tavoite Ojoisten lastentalon vanha osa valmistunut 1970-luvulla (liikuntasali, keittiö,
LisätiedotIV-kuntotutkimus. Kulomäen koulu Maauuninpolku Vantaa TAMPERE:
09.03.2012 IV-kuntotutkimus Kulomäen koulu Maauuninpolku 3 01450 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 31 11 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb b.fi keskus: 0207 311 160,
LisätiedotHirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys
1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL
LisätiedotMuut tieteelliset julkaisut
Muut tieteelliset julkaisut 2019 Björkrooth, M., Eskola, L., Vinha, J. & Kosonen, R. 2019. Paine-eron mittaus- ja säätöohje. Sisäilmastoseminaari 2019, SIY Raportti 37, Helsinki, 14.3. 2017 Sorri, J.,
LisätiedotRakennuksen lämpökuvaus
Rakennuksen lämpökuvaus 1. RAKENNUKSEN LÄMPÖKUVAUKSEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA 4. LAITTEISTO 4.1 Lämpökamera 4.2 Muut mittalaitteet 4.3 Mittalaitteiden kalibrointi 5. OLOSUHDEVAATIMUKSET
LisätiedotRAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET
Rakennusten tiiviysmittaus MITTALAITTTEET 1/6 RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET Kuva 1. Retrotec tiiviysmittauslaitteisto. Kuva 2. Minneapolis tiiviysmittauslaitteisto. Kuva 3. Wöhler tiiviysmittauslaitteisto.
LisätiedotFRAME-PROJEKTIN ESITTELY
FRAME-PROJEKTIN ESITTELY 11.6.2009 TkT Juha Vinha TAUSTA TTY teki ympäristöministeriölle selvityksen, jossa tuotiin esiin useita erilaisia riskitekijöitä ja haasteita, joita liittyy rakennusvaipan lisälämmöneristämiseen.
LisätiedotKanniston koulun kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset kesällä 2014
Kanniston koulun kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset kesällä 2014 Sisäilmailta Kanniston koululla 2.9.2014 Tutkimuksen lähtökohta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Kanniston koulussa toisen kerroksen
LisätiedotVille Katainen & Kai Vähämaa. Paine-erojen pitkäaikainen seuranta ja painesuhteiden vaihtelu rakennuksissa
Ville Katainen & Kai Vähämaa Paine-erojen pitkäaikainen seuranta ja painesuhteiden vaihtelu rakennuksissa Opinnäytetyöt, Rakennusterveys 2015 VILLE KATAINEN & KAI VÄHÄMAA Paine-erojen pitkäaikainen seuranta
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02869-08 26.03.2008. Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin
TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02869-08 26.03.2008 Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin ja kosteustekninen toimivuus Tilaaja: Termex-Eriste Oy TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT-S-02869-08 1 (5) Tilaaja
Lisätiedot