YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN
|
|
- Ida Mikkonen
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sisäilmastoseminaari YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Vesa Asikainen 1, Pertti Pasanen 2 ja Helmi Kokotti 3,4 1 Envimetria Oy 2 Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteen laitos 3 Suomen Sisäilmakeskus Oy 4 Savonia Ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitettiin jaksottaisen yleisilmanvaihdon vaikutusta rakennusten paineeroihin ja ilman mikrobipitoisuuksiin seitsemässä kohteessa. Kahdessa kohteessa havaittiin merkittävää alipaineistumista yleisilmanvaihdon ollessa pois käytöstä. Rakennusten liiallista alipaineistumista havaittiin myös muissa kohteissa ja sitä oli havaittavissa myös yleisilmanvaihdon ollessa käytössä, mutta se ei ollut niin yleistä ja merkittävää kuin yleisilmanvaihdon ollessa pois päältä. Kun yleisilmanvaihto oli pois päältä, ilman mikrobipitoisuudet nousivat miltei kaikissa tutkituissa kohteissa. Tutkimustulosten perusteella suositellaan, että rakennuksen paine-erot tutkitaan aina ilmamäärien säädön yhteydessä ja varsinkin ennen yleisilmanvaihdon jaksottaisen käytön aloittamista. Lisäksi tulisi selvittää jaksottaisen ilmanvaihdon käytön vaikutukset sisäilman laatuun. JOHDANTO JA TUTKIMUKSEN TAVOITE Koska rakennusten ilmanvaihto aiheuttaa huomattavaa energiankulutusta, yleisilmanvaihdon jaksottainen käyttö tai vähentäminen on hyvin yleistä erityisesti rakennuksissa, jotka ovat osan aikaa pitkiäkin jaksoja käyttämättä. Rakennusmääräyskokoelmat D2 vuosilta 2003, 2010, 2012 /1/ ohjeistavat, että muut kuin asuinrakennukset suunnitellaan ja rakennetaan siten, että käyttöajan ulkopuolella rakennuksen ulkoilmavirta on vähintään 0,15 (dm³/s)/m², joka vastaa ilmanvaihtokerrointa 0,2 1/h huoneessa, jonka vapaa korkeus on 2,5 m. Käyttöajan ulkopuolella voidaan ilmanvaihto toteuttaa pitämällä hygieniatilojen ilmanvaihtoa jatkuvasti käynnissä tai ilmanvaihdon jaksottaisella käytöllä. Ilmanvaihdon jaksottaisen käytön vaikutuksista rakennusten paine-eroihin ja paine-erojen vaikutusten merkityksestä esimerkiksi rakenteiden lämpö- ja kosteustekniseen käyttäytymiseen ja sisäilman laatuun on keskusteltu lähiaikoina runsaasti. Keskustelu on pohjautunut käytännön kokemuksiin ja aistinvaraisiin arvioihin eikä asiaa ole juurikaan tutkittu tieteellisesti. Taulukossa 1 on esitetty Asumisterveysoppaan /2/ suosituksia rakennusten ulkovaipan yli vallitseville paine-eroille ilmanvaihtotavoiltaan erityyppisille asuinrakennuksille. Muille kuin asuinrakennuksille ei ole virallisia suosituksia ulkovaipan paine-eroista, mutta tulo- ja poistoilmanvaihdolla varustetuissa kiinteistöissä keskimääräisen paine-eron tulisi olla -2-5 Pa.
2 2 Sisäilmayhdistys raportti 33 Taulukko 1. Asumisterveysoppaan /2/ antamia ohjeita rakennusten painesuhteista. Ilmanvaihtotapa Painovoimainen ilmanvaihto Koneellinen poistoilmanvaihto Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto Suositeltava paine-ero 0-(-5) Pa ulkoilmaan, 0 Pa porraskäytävään -5-(-20) Pa ulkoilmaan, 0-(-5Pa) porraskäytävään 0-(-2) Pa ulkoilmaan, 0 Pa porraskäytävään Seppäsen tutkimuksessa /3/ yhteensä 176 rakennuksen aineistossa keskimääräinen paineero ulkoilmaan nähden oli -8 Pa. Suurin alipaine oli 80 Pascalia ja suurin ylipaine 12 Pascalia. Yli 30 %:ssa mittaustuloksista alipaineisuus ylitti 10 Pascalia. Seppäsen tutkimissa kohteissa hieman yli kolmasosassa ali- tai ylipaine oli Asumisterveysoppaan /2/ tavoitteellisten arvojen ulkopuolella. Harjun /4/ tutkimuksessa yleisilmanvaihdon sammuttaminen ja ainoastaan hygieniatilojen erillispoistojen päällä pitäminen ei merkittävästi vaikuttanut rakennuksen painesuhteisiin. Sen sijaan tutkimuskohteissa havaittiin sisäilman hiukkaspitoisuuden kohoavan, kun hygieniatilojen erillispoistot olivat yöaikaan päällä muun ilmanvaihdon ollessa suljettuna. Airaksinen ym. /5/ ovat aiemmissa tutkimuksissa havainneet paine-erojen vaikuttavan mikrobien kulkeutumiseen rakenteiden läpi esimerkiksi rakennusten ryömintätilasta sisäilmaan. Myös alentunut ilmanvaihtuvuus lisää epäpuhtauksien määrää sisäilmassa ja tämän takia yleisilmanvaihto kytketään tyypillisesti päälle useita tunteja ennen rakennusten käyttöajan alkamista. Tässä tutkimuksessa selvitetään ilmanvaihdon jaksottaisen käytön vaikutuksia koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdolla varustettujen rakennusten paine-eroihin ja sisäilman laatuun. Tutkimuksen osatavoitteina on 1) selvittää tutkimuskohteiden paine-erovaihteluita ja 2) tutkia epäpuhtauksien (hajut, hiukkaset ja mikrobit) pitoisuuksia yleisilmanvaihdon ollessa käytössä, kokonaan poissa käytössä tai alennetulla teholla sekä 3) laatia tutkimustulosten perusteella ohjeistusta jaksottaisen yleisilmanvaihdon käytöstä. TUTKIMUSKOHTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimukseen valittiin seitsemän kiinteistöä, joista kaksi oli terveyskeskusta, kaksi koulua, yksi päiväkoti ja kaksi toimistorakennusta. Terveyskeskuksessa 2 hygieniatilojen poistojen aiheuttamaa rakennuksen alipaineistumista pyrittiin estämään johtamalla tiloihin yleisilmanvaihdon tuloilmaa. Muissa kohteissa yleisilmanvaihto oli poissa käytöstä öisin ja viikonloppuisin. Tutkimuskohteiden sisätilojen ja ulkoilman välisiä paine-eroja mitattiin jatkuvatoimisesti TSI 8710 paine-eromittarilla ja Dwyer Magnesense paine-eroantureilla vähintään viiden vuorokauden ajan siten että osan ajasta yleisilmanvaihto oli käytössä ja osan ajasta se oli pois käytöstä tai osateholla. Paine-eromittausten mittaustuloksiin ei otettu huomioon mittaustuloksia, jotka selkeästi johtuivat voimakkaasta tuulesta. Kahdessa tutkimuskohteessa (terveyskeskus 2 sekä toimisto 2) ilmanvaihtoa säädettiin ensimmäisten mittausten jälkeen, jonka jälkeen mittaukset uusittiin. Tutkimuksessa mitattiin paine-eroja myös rakennuksen sisältä esimerkiksi sosiaalitilojen ja muiden tilojen väliltä. Sisäilmassa olevien epäpuhtauksien pitoisuuksia tutkittiin sekä yleisilmanvaihdon ollessa käytössä että pois käytöstä tai osateholla. Sisäilman mikrobipitoisuus mitattiin Andersenimpaktoreilla. Toimistokohteessa 2 sisäilmamittauksia ei tehty.
3 Sisäilmastoseminaari TUTKIMUSTULOKSET JA NIIDEN TULKINTAA Rakennusten paine-erot ja ilmanvaihto Koulukohteessa 1 tutkitut seitsemän tilaa olivat alipaineisempia yleisilmanvaihdon ollessa päällä (keskiarvo -6,4 Pa, minimi -10,2 Pa ja maksimi -0,4 Pa) kuin pois yleisilman ollessa pois päältä (keskiarvo -3,5 Pa, minimi -5,3 Pa ja maksimi -0,4 Pa). Kohteessa oli hyvin vähän hygieniapoistoja, jotka eivät aiheuttaneet tilojen alipaineistumista yleisilmanvaihdon ollessa suljettuna. Yksittäisen tilan korkeahko -10,2 Pa alipaineisuus yleisilmanvaihdon ollessa päällä johtui todennäköisesti tilan liian suuresta poistoilmamäärästä tuloilmamäärään nähden. Koulukohteessa 2 tutkitut kuusi tilaa olivat hieman alipaineisempia yleisilmanvaihdon ollessa pois päältä (keskiarvo -7,0 Pa, minimi -13,2 Pa ja maksimi -4,6) kuin yleisilman ollessa päällä (keskiarvo -7,8 Pa, minimi -15,3 Pa ja maksimi -5,2 Pa). Kohteessa oli hyvin vähän hygieniapoistoja, eivätkä ne aiheuttaneet tilojen alipaineistumista yleisilmanvaihdon ollessa suljettuna. Kolmekerroksisen rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijainneen yksittäisen tilan korkeahko -13,2 Pa alipaineisuus yleisilmanvaihdon ollessa päältä johtui todennäköisesti tilan sijainnista ensimmäisessä kerroksessa. Päiväkotikohteessa tutkitut tilat olivat suurimman osan ajasta lievästi (alle 5 Pa) alipaineisia. Tilojen keskimääräiset paine-erot ulkovaipan yli (-3,7-6,0 Pa) olivat alhaisia ja paine-erot olivat suositusten mukaisia. Paine-eroissa ei havaittu säännöllistä vaihtelua ja suurimmat rakennuksen paine-erot johtuivat todennäköisesti tuuliolosuhteiden hetkellisestä vaihtelusta. Kuvassa 1 ja taulukossa 1 ja on esitetty paine-erot ulkovaipan yli terveyskeskuksella 1, missä paine-eroa ulkovaipan yli tutkittiin yhteensä kuudessa tilassa. Kohteessa kaikki tilat olivat liian alipaineisia ulkoilmaan nähden koko mittausajan ja alipaineisuus korostui yleisilman vaihdon ollessa sammutettuna öisin ja viikonloppuisin. Kuva 1. Tutkitut tilat autoklaavihuone ( ), jossa sijaitsi tiloja alipaineistava kohdepoisto, samalla käytävällä sijaitsevassa huoneessa ( ) ja viereisellä käytävällä sijaitseva huone ( ) olivat ulkoilmaan nähden alipaineisia terveyskeskuksella 1. Ilmanvaihtoroilo oli sisätiloihin nähden ylipaineinen (X) suurimman osan mittausajasta.
4 4 Sisäilmayhdistys raportti 33 Taulukko 1. Paine-erot ulkovaipan yli terveyskeskuksella 1. koko aika yleisilmanvaihto yleisilmanvaihto (Pa) päällä (Pa) ei päällä (Pa) keskiarvo -15,6-13,3-17,2 minimi -22,4-20,1-24,8 maksimi -12,1-9,6-13,6 Terveyskeskuksella 1 tilojen alipaineistumisen suurimmaksi syyksi paljastui kaksi kohdepoistoa, jotka olivat jatkuvasti päällä, vaikka kohdepoistojen tarve oli jaksottaista. Kohdepoistot aiheuttivat myös viereisellä käytävällä tilojen selkeää alipaineistumista, joka korostui kun käytävien väliset ovet olivat päivisin avoinna. Tilojen alipaineistuminen aiheutti myös epäpuhtauksien siirtymistä ilmanvaihtoroilosta sisätiloihin, koska roilo oli miltei jatkuvasti (99,4 % ajasta) ylipaineinen sisätiloihin nähden. Taulukossa 2 on esitetty paine-erot ulkovaipan yli terveyskeskuksella 2. Ennen ilmanvaihdon säätämistä kaikki tutkitut tilat olivat yleisilmanvaihdon ollessa päällä lievästi liian alipaineisia ulkoilmaan nähden, mutta yleisilmanvaihdon ollessa osateholla tilat olivat pääsääntöisesti lievästi ylipaineisia. Ilmanvaihtoa säädettiin kohteessa siten, että tuloilman kokonaismäärää lisättiin hieman yleisilman ollessa normaalisti käynnissä. Koska mittaustulosten perusteella hygieniatilojen poistojen aiheuttamaa rakennuksen alipaineistumista estämään tarkoitettu tiloihin johdettavan tuloilman määrä oli liian suuri, korvausilman määrää vähennettiin. Ilmanvaihdon säätämisen jälkeen tilojen paine-erot ulkovaipan ylitse olivat huomattavasti paremmalla tasolla. Kun tilojen tulo- ja poistoilmamäärät mitattiin tehdyn ilmanvaihdon säädön jälkeen, havaittiin tilojen tuloilmamäärien olevan selkeästi poistoilmamääriä suurempia vaikka tilat ovat suositusten mukaisesti lievästi alipaineisia ulkoilmaan nähden (taulukko 2). Tulosten perusteella pääteltiin, että todennäköisesti tutkitut terveyskeskuksen tilat ovat ennen ilmanvaihdon säätöä alipaineistuneet terveyskeskuksen yläpuolella sijaitseviin asuintiloihin, joissa on pelkästään poistoilmanvaihto. Taulukko 2. Tutkittujen tilojen paine-erot ulkovaipan yli terveyskeskuksella 2 ennen ilmanvaihtoihin tehtyjä säätöjä ja säädön jälkeen. Ennen ilmanvaihdon säätöä (viisi huonetta) Ilmanvaihdon säädön jälkeen (seitsemän huonetta) koko yleisilmanvaihto yleisilmanvaihto koko yleisilmanvaihto yleisilmanvaihto ei aika (Pa) päällä (Pa) ei päällä (Pa) aika (Pa) päällä (Pa) päällä (Pa) keskiarvo -3,0-8,7 1,4-3,9-5,6-3,0 minimi -4,8-9,4-1,7-5,4-6,6-5,0 maksimi -1,3-6,5 2,8-3,2-3,7-1,7 Toimistokohteessa 1 tutkitut tilat olivat suurimman osan ajasta lievästi (alle 5 Pa) alipaineisia. Tilojen keskimääräiset paine-erot ulkovaipan yli olivat alhaisia sekä yleisilmanvaihdon ollessa päällä (-6,3-5,0 Pa) että pois päältä (-3,8-1,7 Pa). Tiloissa oli vain muutamia erillisiä hygieniatilojen poistoja, joilla ei ollut tiloja alipaineistavaa vaikutusta. Toimistokohteessa 2 tutkitut kolme tilaa alipaineistuivat selvästi liikaa yleisilmanvaihdon ollessa pois päältä (taulukko 3) ennen ilmanvaihdon säätöä. Ilmanvaihdon säädöllä, jonka yhteydessä hygieniatilojen poistojen ilmamääriä vähennettiin, tilojen paine-erot vähenivät selkeästi.
5 Sisäilmastoseminaari Taulukko 3. Tutkittujen tilojen paine-erot ulkovaipan yli toimistokohteessa 2 ennen ilmanvaihtoihin tehtyjä säätöjä ja säädön jälkeen. Yleisilmanvaihto Yleisilmanvaihto Yleisilman- Yleisilmanvaihto Yleisilman- Yleisilmanvaihto päällä ei ole päällä vaihto päällä ei ole päällä vaihto päällä ei ole päällä keskiarvo ennen säätöä -2,4-19,3-2,0-20,6-2,3-21,6 min ennen säätöä -22,0-41,0-18,0-50,0-13,0-39,0 maks ennen säätöä 10,0-9,0 10,0 36,0 22,0 7,0 keskiarvo säädön jälkeen 0,3 0,1-5,6-5,8-9,9-7,3 min säädön jälkeen -5,0-6,0-34,0-22,0-22,0-39,0 maks säädön jälkeen 13,0 11,0 34,0 26,0 17,0 17,0 Mikrobipitoisuudet Huone 1 paine-ero (Pa) Huone 2 paine-ero (Pa) Huone 3 (Pa) Taulukossa 4 on esitetty tutkimuskohteiden mikrobipitoisuudet yleisilmanvaihdon ollessa käynnissä ja pois käynnistä tai osateholla. Taulukossa 5 on esitetty mikrobipitoisuuksien suhteellista muutosta yleisilmanvaihdon ollessa pois käynnistä tai osateholla ja yleisilmanvaihdon ollessa käynnissä. Päiväkotia lukuun ottamatta mikrobipitoisuudet kasvoivat yleisilmanvaihdon ollessa pois käytöstä. Päiväkodissa yleisilmanvaihdon käynnissä ollessa mitattu korkeampi mikrobipitoisuus voi selittyä sillä, että mittausten aikana päiväkodissa oli toiminta käynnissä toisin kuin yleisilmanvaihdon ollessa pois päältä. Taulukko 4. Keskimääräiset mikrobipitoisuudet ja mikrobipitoisuuksien vaihtelu yleisilmanvaihdon ollessa käynnissä ja pois käynnistä tai osateholla. Näytteiden Yleisilmanvaihto ei käynnissä Yleisilmanvaihto käynnissä Kohde määrä M2 DG18 THG M2 DG18 THG Koulu ( ) 624 ( ) 8800 ( ) 108 (31-180) 136 (69-240) 5000 ( ) Koulu (9-38) 52 (35-69) 5100 ( ) 1,0 (<mr-<mr) 9,0 (<mr-21,0) 4400 ( ) Päiväkoti 5+5 6,6 (<mr-14) 8,6 (2,0-17) 3900 ( ) 14 (2,0-36) 11 (5,0-21) 5100 ( ) Terveyskeskus 1 5+5* 17 (9,0-31) 21 (7,0-52) ( ) 2,2 (<mr-5,0) 2,6 (<mr-5,0) 74 (9,0-191) Terveyskeskus (19-150) 6,8 (<mr-36) 7900 ( ) 5,5 (2,0-12) 23 (2,0-57) 8200 ( ) Toimisto (9,0-67) 99 (38-170) 7400 ( ) 7,8 (2,0-21) 5,6 (2,0-9,0) 2700 ( ) keskiarvo * yleisilmanvaihdon ollessa pois päältä ulkoa otettiin vertailunäyte ja yksi näyte otettiin eri huoneesta kuin yleisilmanvaihdon ollessa päällä Taulukko 5. Keskimääräisten mikrobipitoisuuksien suhteellinen muutos yleisilmanvaihdon ollessa pois käynnistä/käynnissä tai osateholla. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Keskimääräiset mikrobipitoisuudet ja pitoisuuden vaihtelu (pmy/m 3 ) Keskimääräinen mikrobipitoisuudessa tapahtuva suhteelllinenmuutos (yleisilmanvaihto pois/yleisilmanvaihto päällä) Näytteiden sekä muutoksessa tapahtuva vaihtelu tiloittain Kohde määrä M2 DG18 THG Koulu ,0 (1,1-8,3) 4,6 (1,6-12,9) 1,8 (1,0-2,9) Koulu (9,0-38,0) 5,8 (3,3-57,0) 1,2 (0,6-2,6) Päiväkoti 5+5 0,5 (0,4-1,0) 0,8 (0,3-3,4) 0,8 (0,7-0,8) Terveyskeskus 1 5+5* 7,8 (4,2-15,5) 9,7 (3,4-31,0) 344 ( ) Terveyskeskus ,4 (1,8-30,0) 0,3 (0,04-0,6) 0,9 (0,8-1,4) Toimisto ,4 (1,3-33,5) 17,7 (4,2-34,0) 2,7 (1,1-4,5) keskiarvo 7,7 6,5 58,6 * yleisilmanvaihdon ollessa pois päältä ulkoa otettiin vertailunäyte ja yksi näyte otettiin eri huoneesta kuin yleisilmanvaihdon ollessa päällä Ilmasta mitatut mikrobipitoisuudet kasvoivat tutkimuskohteissa yhtä lukuun ottamatta, kun yleisilmanvaihto oli poissa käytöstä tai osateholla. Todennäköisesti mikrobipitoisuuksien
6 6 Sisäilmayhdistys raportti 33 kasvu selittyy rakennusten ilmanvaihdon vähentymisellä, koska ilmanvaihtuvuuden vähentyessä epäpuhtauksien poistuminen tiloista vähentyy merkittävästi eikä korvausilman laimentavaa vaikutusta ole. Koska yleisilmanvaihdon pysäyttäminen tai käyttäminen osateholla käyttöajan ulkopuolella nostaa mikrobipitoisuuksia, emme suosittele yleisilmanvaihdon pysäyttämistä kohteisiin missä on kosteus- tai mikrobiongelmaepäilyjä. Käyttöajan ulkopuolella kohonnut ilman mikrobipitoisuus voi lisätä mikrobien kulkeutumista pinnoille, joilta mikrobit voivat rakennuksen käytön aikana siirtyä takaisin ilmaan ja aiheuttaa herkimmille oireilua. Suosittelemme varmistamaan rakennuksen kunnon mikrobiologiselta kannalta ennen kuin yleisilmanvaihdon jaksottainen käyttö aloitetaan. Tutkitusta seitsemästä kohteesta yleisilmanvaihdon sammuttaminen käyttöaikojen ulkopuolella aiheutti kahdessa kohteessa selkeää rakennusten alipaineistumista ulkoilmaan nähden. Terveyskeskuksessa 1 selkeää alipaineistumista oli havaittavissa myös käyttöaikana johtuen kokoajan toiminnassa olevista kohdepoistoista. Terveyskeskuksessa 2 pelkkien hygieniapoistojen käytön aiheuttamaa alipaineistumista pyrittiin vähentämään käyttöaikojen ulkopuolella tuomalla tiloihin tuloilmaa. Ilmamäärien säädön jälkeen terveyskeskuksen 2 paine-erot ulkoilmaan olivat suositusten mukaisia sekä käyttöaikana että käyttöajan ulkopuolella. Koska yleisilmanvaihdon sammuttaminen käyttöajan ulkopuolella voi aiheuttaa tutkimuksen perusteella rakennuksen alipaineistumista, suosittelemme rakennusten paineerojen mittaamista ulkovaipan yli, jos yleisilmanvaihto sammutetaan tai sitä käytetään osateholla. Paine-eromittaukset suositellaan tehtäväksi vähintään kaksi vuorokautta kestävinä jatkuvina mittauksina, jotka tulee tehdä rakennuksen jokaisesta kerroksesta. Paine-eromittausten jälkeen rakennuksen ilmanvaihto tulee säätää siten, ettei rakennus alipaineistu käyttöjakson aikana eikä sen ulkopuolella. Suositeltava tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmällä varustetun rakennuksen keskimääräinen alipaineisuus ulkoilmaan nähden on alle 5 Pa, mutta rakennus ei saa olla pitkiä jaksoja ylipaineisena. Tulosten tulkinnassa tulee huomioida paine-eroseurannan aikaiset tuuliolot. KIITOKSET Kiitokset Harri Korkalaiselle Kuopion kaupungin tilakeskukselta ja Timo Keskikurulle Senaatti kiinteistöiltä tutkimukseen sopivien tutkimuskohteiden hankinnasta. LÄHDELUETTELO 1. Ympäristöministeriö (2003, 2010 ja 2012). Ympäristöministeriön asetukset D2 rakennusten sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta vuosilta 2003, 2010 ja Ympäristö ja terveys-lehti (2009). Asumisterveysopas. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen soveltamisopas. 3. Seppänen (2010). Painesuhteet rakennuksen ulkovaipan yli. Opinnäytetyö Rakennusterveys asiantuntijakoulutus Aducate Itä-Suomen yliopisto. 4. Harju (2011). Rakennuksen alipaineisuuden vähentäminen rakennuksen terveellisyyden lisäämiseksi. Opinnäytetyö Mikkelin ammattikorkeakoulu. 5. Airaksinen, M., Kurnitski, J., Pasanen, P. ja Seppänen, O. (2003). Fungal spore transport through a building structure. Indoor Air 2004, 14(2) sivut
YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN
YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Vesa Asikainen (Envimetria Oy) Pertti Pasanen (Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteen laitos) Helmi Kokotti
Insinööritoimisto TähtiRanta Oy Talman koulun korjausten jälkeinen sisäilmaston laadunvarmistus
Insinööritoimisto TähtiRanta Oy Talman koulun korjausten jälkeinen sisäilmaston laadunvarmistus TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Sipoon Talman koulussa suoritettiin laaja sisäilmaston tekninen kuntotutkimus marraskuu
Rakennuksen alapohjan yli vaikuttavan paine-eron hallinta ilmanvaihdon eri käyttötilanteissa
Rakennuksen alapohjan yli vaikuttavan paine-eron hallinta ilmanvaihdon eri käyttötilanteissa Lopputyön aiheen valinta Taustalla usein käytävä keskustelu ilmanvaihdon pysäyttämisen aiheuttamista vaikutuksista
ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN
ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily
Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis
Ilmanvaihdon riittävyys koulussa Harri Varis Johdanto Ympäristöterveydenhuollossa on keskusteltu ilmanvaihdon riittävyydestä kouluissa Vaikutukset ilmanvaihtoon, kun ilmanvaihto on pois päältä yö- ja viikonloppuaikaan
Sami Isoniemi, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy
TUTKIMUSSELOSTUS 22500365-012 Pekka Koskimies Porvoon kaupunki Tekniikankaari 1, 06100 Porvoo Pekka.Koskimies@porvoo.fi Paine-ero seuranta Kohde: Aleksanterinkatu 25, 06100 Porvoo Aika: 6.-13.3.2017 mittaus
Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun
Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Sisäilma-asiantuntija Saija Korpi WWW.AINS.FI Syvennytään ensin hiukan mikrobiologiaan Lähtökohta: Tavanomaisia mikrobimääriä
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus
RAKENNUKSEN ALIPAINEISUUDEN VÄHENTÄMINEN RAKENNUKSEN TERVEELLISYYDEN LISÄÄMISEKSI
Riitta Harju RAKENNUKSEN ALIPAINEISUUDEN VÄHENTÄMINEN RAKENNUKSEN TERVEELLISYYDEN LISÄÄMISEKSI Opinnäytetyö Talotekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2011 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.5.2011 Tekijä(t)
Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat
Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat TARMOn ilmanvaihtoilta taloyhtiölle 28.10.2013 Päälähde: Käytännön
TUTKIMUSSELOSTUS
TUTKIMUSSELOSTUS..205 035.025 Vantaan kaupunki Jouni Räsänen Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, Tilahallinta, Rakennusten kunnossapito Kielotie 3, 0300 Vantaa jouni.rasanen@vantaa.fi
KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU
KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET 2.2 116 / KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU, SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET Mittaus toteutettiin 2.2 116 välisenä aikana. Mittaukset toteutettiin Are Oy:n langattomalla
Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje asetukseksi Soveltamisalue asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten
IV-kuntotutkimus. Matarin päiväkoti. Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA
IV-Special Oy 13.12.2011 IV-kuntotutkimus Matarin päiväkoti Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi keskus: 0207
TUTKIMUSRAPORTTI. Karhulan koulu Vesivallintie 16 48600 KOTKA
TUTKIMUSRAPORTTI Karhulan koulu Vesivallintie 16 48600 KOTKA Työ nro T13034-05 Kotka 13.10.2014 Insinööri Studio Oy OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA PUH. 05-2255 500 FAX. 05-2184
TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208
TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 Kotkan lyseo, Arcus-talo Kirkkokatu 15 48100 KOTKA Työ nro T8007-5 Kotka 5.4.2016 Oy Insinööri Studio OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA, PUH.
TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS)
TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) Liisa KUJANPÄÄ 1, Sirpa RAUTIALA 1, Helmi KOKOTTI 2, and Marjut REIMAN 1,* 1 Finnish Institute
Sisäilmatutkimus Limingan toimintakeskus
Kuormatie 9 91900 Liminka Hanke nro: 8964 / 23.2.2015 Inspecta Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Sörnäistenkatu 2 Fa. 010 521 6002 00580 Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com 2 (6) Sisällysluettelo 1
HB Sisäilmatutkimus Oy 6.3.2012 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti
HB Sisäilmatutkimus Oy 6.3.2012 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Mikrobi-ilmanäytteet Elinympäristössämme esiintyy mikrobeja, joiden määrä vaihtelee kosteus-
16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS
16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS PERTUN PARAKKIKOULU 05400 JOKELA 05400 JOKELA 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Toimeksiannon laatija... 3 1.3 Toimeksiannon
LUENTO 7 SISÄILMA JA SEN LAATU, PAINESUHTEET, ILMANVAIHDOSTA
LUENTO 7 SISÄILMA JA SEN LAATU, PAINESUHTEET, ILMANVAIHDOSTA RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET 453535P, 2 op Esa Säkkinen, arkkitehti esa.sakkinen@oulu.fi Jaakko Vänttilä, diplomi-insinööri, arkkitehti jaakko.vanttila@oulu.fi
SISÄILMAN LAADUN MITTAUS
SISÄILMAN LAADUN MITTAUS 12.5.2017 TUTKIMUSRAPORTTI 22500612.019 Mika Metsäalho Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut liikelaitos PL 84, Birger Jaarlin katu 33, 2. krs 13101 Hämeenlinna Sähköposti:
PS2 PS1 MERKINTÖJEN SELITYKSET: PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET. Ankkalammen päiväkoti Metsotie 27, Vantaa LIITE
PS2 PS MERKINTÖJEN SELITYKSET: PS PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET Ankkalammen päiväkoti Metsotie 27, Vantaa 2.0.203 OK LIITE ULKOSEINÄRAKENTEEN MERKKIAINEKOE 23.9.203 3 22 ppm 2 2-28 ppm 4 4 5-4 ppm
IV-kuntotutkimus. Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo 01.02.2012. Keskustie 1 01260 Vantaa
01.02.2012 IV-kuntotutkimus Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo Keskustie 1 01260 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE:
Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE
Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE Kimmo Lähdesmäki, DI, RTA Dimen Group Taustaa; CASE-kohteet Esitykseen on valittu omasta tutkimusaineistosta 1970-80 luvulla rakennetuista
ILMANVAIHDON TOIMINNAN TUTKIMINEN
1 (5) Vantaankosken peruskoulu Isontammentie 15 00000 Vantaa 14.8.2014 Aihe ILMANVAIHDON TOIMINNAN TUTKIMINEN Aika 18.6 14.8. Mittarit Lähtökohta TSI Calc 9555p monitoimimittari Alnor Balometri AirFloW
HAVUKOSKEN KOULU TARHAKUJA 2, 01360 VANTAA
30.6.2012 ILMANVAIHDON KUNTOTUTKIMUS OIREILUTILOISSA HAVUKOSKEN KOULU TARHAKUJA 2, 01360 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ...
LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI
Vastaanottaja: Seppo Rantanen Padasjoen kunta Työnumero: 051321701374 LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE 8 17500 PADASJOKI Kai Kylliäinen 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohde... 3
IV-kuntotutkimus. Kulomäen koulu Maauuninpolku Vantaa TAMPERE:
09.03.2012 IV-kuntotutkimus Kulomäen koulu Maauuninpolku 3 01450 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 31 11 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb b.fi keskus: 0207 311 160,
SISÄILMAN LAADUN MITTAUS
SISÄILMAN LAADUN MITTAUS 12.5.2017 TUTKIMUSRAPORTTI 22500612.019 Mika Metsäalho Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut liikelaitos PL 84, Birger Jaarlin katu 33, 2. krs 13101 Hämeenlinna Sähköposti:
Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja lukiossa
1 Helsingin kaupunki RAPORTTI HKR-Rakennuttaja Rakennuttamistoimisto 1 Riitta Harju 19.5.2010 Alppilan yläaste ja lukio Tammisaarenkatu 2 00510 HELSINKI Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja
Päiväkotien lepohuoneiden sisäilmanlaatu. Pia Gummerus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, terveystarkastaja
Päiväkotien lepohuoneiden sisäilmanlaatu Pia Gummerus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, terveystarkastaja TAUSTAA Päivähoitoasetus oli muuttumassa niin että ryhmäkokoa voidaan nostaa 21 lapsesta 24 lapseen
Painesuhteet rakennuksen ulkovaipan yli
Kim Seppänen Painesuhteet rakennuksen ulkovaipan yli Aducate Reports and Books 9/2010 Aducate Centre for Training and Development KIM SEPPÄNEN Painesuhteet rakennuksen ulkovaipan yli Aducate Reports and
SISÄILMAN LAADUN MITTAUS
SISÄILMAN LAADUN MITTAUS 12.5.2017 TUTKIMUSRAPORTTI 22500612.019 Mika Metsäalho Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut liikelaitos PL 84, Birger Jaarlin katu 33, 2. krs 13101 Hämeenlinna Sähköposti:
Kanniston koulun kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset kesällä 2014
Kanniston koulun kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset kesällä 2014 Sisäilmailta Kanniston koululla 2.9.2014 Tutkimuksen lähtökohta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Kanniston koulussa toisen kerroksen
Tutkimusraportti, Pähkinänsärkijän päiväkoti, Vantaa
Delete Tutkimus Oy 14.09.2012 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Vantaan Tilakeskus Jouni Räsänen Kielotie 13 01300 Vantaa Tutkimusraportti, Pähkinänsärkijän
kosteusvaurioituneen koululuokan korjauksessa k esimerkkitapaus
Anna Kokkonen Sisäilmastoseminaari 2013, Helsingin Messukeskus Epäpuhtauksien leviämisen hallinta kosteusvaurioituneen koululuokan korjauksessa k esimerkkitapaus Epäpuhtauksien hallinta saneeraushankkeissa
SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS
Sivu 1 / 6 SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS MATTILAN PÄIVÄKOTI Hirsitie 2, 04340 Tuusula 1.4.2012 TILAAJA: Pertti Elg, Rakennusmestari, Tuusulan kunta TUTKIJA: Jari Järveläinen, Jakitec Ky Sivu
Puhdas ilma leikkausosastoilla tilojen hiukkaspitoisuudet, puhtausluokat ja painesuhteet
Puhdas ilma leikkausosastoilla tilojen hiukkaspitoisuudet, puhtausluokat ja painesuhteet High-Tech sairaala korkean hygienian hallinta sairaaloissa Päätösseminaari 21.3.2012 Seppo Enbom ja Kimmo Heinonen,
Hiilidioksidimittausraportti
Hiilidioksidimittausraportti 60 m2 kerrostalohuoneisto koneellinen poistoilmanvaihto Korvausilmaventtiileinä 2 kpl Biobe Thermoplus 60 (kuvassa) Ongelmat: Ilman tunkkaisuus, epäily korkeista hiilidioksidipitoisuuksista
KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN
KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN Koneellinen poistoilmanvaihto mitoitetaan poistoilmavirtojen avulla. Poistoilmavirrat mitoitetaan niin, että: poistopisteiden, kuten
SISÄILMAMITTAUKSET LUKSIA, PUU-ANTTILA, 10.4.2013
RAPORTTI 63-66.xlsx/2013 SISÄILMAMITTAUKSET LUKSIA, PUU-ANTTILA, 10.4.2013 JAKELU Veikko Viitakangas, Luksia Envimetria Oy, arkisto Envimetria Oy Main office: Phone: Internet: FI08142273 Kalkkipetteri
Rakennuksen työntekijöillä on esiintynyt oireita, joiden on epäilty liittyvän sisäilman laatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen
Rakennuksen työntekijöillä on esiintynyt oireita, joiden on epäilty liittyvän sisäilman laatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen olemassa olevat rakenteet, niiden kunto sekä muita sisäilman
6.3.2006. Tutkimuksen tekijä: Hannu Turunen Laboratoriopäällikkö EVTEK-ammattikorkeakoulu puh: 040-5852874 email: hannu.turunen@evtek.
Lämpökuvausraportti Yrttitien päiväkodin lisärakennus Tutkimuksen tekijä: Laboratoriopäällikkö puh: 040-5852874 email: hannu.turunen@evtek.fi 1 Sisällys Lämpökuvausraportti... 1 Yhteenveto... 3 Kohteen
ILMATIIVEYSTUTKIMUS 51392.62 25.3.2014. Vantaan kaupunki Jouni Räsänen Kielotie 13 01300 Vantaa Sähköposti: Jouni.Rasanen@vantaa.
539.6 5.3.04 Vantaan kaupunki Jouni Räsänen Kielotie 3 0300 Vantaa Sähköposti: Jouni.Rasanen@vantaa.fi Tutkimuskohde Martinlaakson koulu ILMATIIVEYSTUTKIMUS MERKKIAINEKOKEET JA VUOTOLUKUMITTAUS TULOSTEN
Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista
Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista sivu 1/6 Päiväys: 18.05.2006 Asiakas: Laatija: Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA Yhteyshenkilö: Pekka Wallenius
LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa
LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4
IV-kuntotutkimus. Jokiuoman päiväkoti 23.3.2012. Vihertie 16 01710 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145
23.3.2012 IV-kuntotutkimus Jokiuoman päiväkoti Vihertie 16 01710 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi
Oy IV-Special Ab 03.03.2011. IV-kuntotutkimus. Kiirunatien päiväkoti. Kiirunatie 3 01450 VANTAA
Oy IV-Special Ab 03.03.2011 IV-kuntotutkimus Kiirunatien päiväkoti Kiirunatie 3 01450 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4, 00390 Helsinki
Toimisto- ja opetusrakennuksen sisäilmastoselvitys.
Toimisto- ja opetusrakennuksen sisäilmastoselvitys. Rakennusterveysasiantuntijan koulutusohjelman opinnäytetyö. 23.9.2015 Marko Koivisto Sirate Group Oy Sisäilmastoselvityksen lähtökohdat, toimeksianto
IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA
10.7.2012 IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TILAAJA... 3 1.2
Paine-eromittaus tekn. töiden luokkatilan (laajennusosan) ja vanhan koulurakennuksen välillä
Laajennusosa Tutkimusraportti Gammelbacka skola, Porvoo Paine-eromittaus tekn. töiden luokkatilan (laajennusosan) ja vanhan koulurakennuksen välillä Projekti 308141 13.2.2017 Sisältö Sisältö... 2 Tutkimuskohde
www.asb.fi 09.02.2011 IV-kuntotutkimus Lintukallion päiväkoti Lintukallionkuja 9B 01620 VANTAA
www.asb.fi 09.02.2011 IV-kuntotutkimus Lintukallion päiväkoti Lintukallionkuja 9B 01620 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4, 00390
Vantaan Tilakeskus, Hankepalvelut, Rakennuttaminen Mikko Krohn
Vantaan Tilakeskus, Hankepalvelut, Rakennuttaminen 22.06.2009 Mikko Krohn 09 839 22377 Tässä tietoa Kivimäen koulun hiukkasmittauksista. Lämpötilat ja ilmamäärät opetustilassa n:o 149 Tarkastuskäynnin
Tutkimusraportti, Koisotie 5, Helsinki
20.8.2012 Tutkimusraportti Koisotie 5 Sivu 1 Vantaan kaupunki, Tilakeskus, rakennuttaminen Ulla Lignell Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. 050 304 1141 e-mail. ulla.lignell@vantaa.fi Tutkimusraportti, Koisotie
D2 työpaja: Asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitus
D2 työpaja: Asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitus FINVAC D2-hankkeen työpaja Ympäristöministeriö 21.8.2017 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Rakentamismääräyskokoelman uudistus Rakentamismääräyskokoelman
LYCEIPARKENS SKOLAN PIISPANKATU 3-7 06100 PORVOO
Sivunumero: 1/11 LYCEIPARKENS SKOLAN PIISPANKATU 3-7 06100 PORVOO SISÄILMANLAADUN MITTAUS Tutkimusselostus 15.11.2013 Kai Kylliäinen 0405623222 Sivunumero: 2/11 Kohde: Toimeksianto: LYCEIPARKENS SKOLAN
MIKROBITUTKIMUS MATERIAALINÄYTTEISTÄ. Petuliantie Tervajoki
MIKROBITUTKIMUS MATERIAALINÄYTTEISTÄ Petuliantie 9 66440 Tervajoki WOLFFINTIE 36 65200 Vaasa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 MIKROBITUTKIMUS PETULIANTIE 9, 66440 TERVAJOKI
PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ
4.6.2013 1(4) Pelimannin ala-aste ja päiväkoti Pelimannintie 16 Helsinki PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 1. TEHTÄVÄ Tarkoituksena oli selvittää ilmanvaihtolaitteiden mahdolliset mineraalivillalähteet
Suositus nopeista jatkotoimenpiteistä
nopeista jatkotoimenpiteistä Yhteenveto, kesä 2015 Jokivarren koulu, Käkeläntie 24 Tietävälän koulu, Kangasvuokontie 15 Yhteiskoulu, Erkontie 9 2 (6) 1. Yleistä Kohteet Jokivarren koulu, D-osa Käkeläntie
Hangon kaupunki Hagapuiston koulu
26.02.2015 Hangon kaupunki Hagapuiston koulu Sisäilman VOC-mittaukset 23.1.2015 Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF) 2/5 1. Yleistiedot Kohde Hangon kaupunki Hagapuiston koulu
PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ
Pelimannin ala-aste ja päiväkoti ILMANVAIHDONSELVITYSTYÖ 4.6.2013 1(4) Pelimannin ala-aste ja päiväkoti Pelimannintie 16 Helsinki PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 1. TEHTÄVÄ Tarkoituksena
Ville Katainen & Kai Vähämaa. Paine-erojen pitkäaikainen seuranta ja painesuhteiden vaihtelu rakennuksissa
Ville Katainen & Kai Vähämaa Paine-erojen pitkäaikainen seuranta ja painesuhteiden vaihtelu rakennuksissa Opinnäytetyöt, Rakennusterveys 2015 VILLE KATAINEN & KAI VÄHÄMAA Paine-erojen pitkäaikainen seuranta
Hyvinvointikeskus Kunila
Hyvinvointikeskus Kunila Jari Harju RTA 2 27.4.2017 Johdanto Tutkimuskohde on 1953 rakennettu tiilirunkoinen rakennus Laajennettu 1993 Korjattu vuosina 1993, 1998, 2003 ja 2008 Kuntoarvio 2011 Laaja peruskorjaus
Yleistä VÄLIRAPORTTI 13 I
VÄLIRAPORTTI 13 I.8.17 VELCO APT-ALAPOHJAN TUULETUSLAITTEISTON VAIKUTUS ALAPOHJAN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMIVUUTEEN, ILPOISTEN KOULU, TURKU (LÄMPÖTILAT JA SUHT. KOSTEUDET SEKÄ PAINESUHTEET JA ILMAVIRRAT) Yleistä
Kartanonkosken koulun ja päiväkodin sisäilmatilanne
Kartanonkosken koulun ja päiväkodin sisäilmatilanne Yhteenveto 28.6.2017 Pekka Wallenius Viimeisimmät tutkimukset Sisäilmasto- ja kosteustekninen kuntotutkimus, Sweco Oy, 2.2.2017 Kosteusmittaus ja mikrobitutkimus,
Työpaikkojen ja kerrostalojen radonkorjaukset
Hämeenlinna 15.2.2017 Työpaikkojen ja kerrostalojen radonkorjaukset Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Suuret rakennukset Radonkorjaukset radonimuri ja radonkaivo (sora-alueet) tiivistämistöitä: laatan reuna-alueet,
IV-kuntotutkimus. Näätäpuiston päiväkoti 12.1.2012. Siilitie 26 01480 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145
12.1.2012 IV-kuntotutkimus Näätäpuiston päiväkoti Siilitie 26 01480 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi
Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset
Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset Sanna Pohjola Hanna Kuitunen 1 Lähtökohta ja selvitysten tavoite Ojoisten lastentalon vanha osa valmistunut 1970-luvulla (liikuntasali, keittiö,
SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja
SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja Timo Kalema, Ari-Pekka Lassila ja Maxime Viot Tampereen teknillinen yliopisto Kone- ja tuotantotekniikan laitos Tutkimus RYM-SHOK
Työpaikkojen radonkorjauksista
Radonkorjauskoulutus Helsinki 20.3.2014 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät raot usein isompia
Tutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5
HB Sisäilmatutkimus Oy 29.12.2011 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Vantaan kaupunki Tilakeskus / Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa Tutkimusraportti, Leppäkorven
Muut yhteyshenkilöt: Päiväkodin johtaja Eija Järveläinen 09-8393 0871 Kouluisäntä Jukka Huippu 040-5138594
VANTAAN KAUPUNKI Sisäilmatutkimukset 1 (5) 1 TOIMEKSIANTO Tutkimuskohde: Itä-Hakkilan päiväkoti Keskustie 1 01260 Vantaa Tutkimusajankohta: 13.12.2011 27.12.2012 Tilaaja: Vastuuhenkilö Rakennesuunnittelijainsinööri
Porvoon tilapalvelut Pekka Koskimies Tekniikankaari 1A Porvoo. Kohde: Hornhattulan Päiväkoti Mika Waltarinkatu Porvoo
4.1.2016 Porvoon tilapalvelut Pekka Koskimies Tekniikankaari 1A 06100 Porvoo Kohde: Hornhattulan Päiväkoti Mika Waltarinkatu 12 06100 Porvoo Kohteen ilmanvaihdon mittaus ja säätö, 12.10. 20.11.2015 Kohteessa
KOSTEUS-, KUITU- JA IV-KARTOITUS
S i v u - 1 - RAPORTTI KOSTEUS-, KUITU- JA IV-KARTOITUS KOy Korson toimistokeskus Naalipolku 6 01450 Vantaa 12.7.-10.8.2011 RAPORTIN NUMERO: 21140 TILAAJA: Jari Porthén, Realco Oy VASTAAVA TUTKIJA: Mikko
Sisäilmatutkimusraportti, Kaunialan Sairaala, Kylpyläntie 19, 02700 Kauniainen
Delete Tutkimus Oy 16.7.2012 p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Kaunialan Sairaala Oy Markku Kiuru Talous- ja hallintopäällikkö Kylpyläntie 19 02700 Kauniainen puh: 09-505 922 29 mp: 0500 711
SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy
SISÄILMA 04.10.2011 Rakennusfoorumi Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy Sisäilman merkitys Sisäilman huono laatu on arvioitu yhdeksi maamme suurimmista
IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA
14.9.2012 IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TILAAJA... 3 1.2 KOHDETIEDOT...
Yläpohjassa on ontelolaatta jonka päällä on tehdasvalmisteiset puiset kattoristikot. Runkorakenteena on poltettu teräsbetoninen pilari palkki runko.
VANTAAN KAUPUNKI Sisäilmatutkimukset 1 (6) 1 TOIMEKSIANTO Tutkimuskohde: Viertolan koulu Liljatie 2 01300 Vantaa Tutkimusajankohta: 25.10.2011 4.1.2012 Tilaaja: Vastuuhenkilö Muut yhteyshenkilöt: Tutkimuksen
Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry
Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013 Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry ASUINRAKENNUSTEN ILMANVAIHTO Hyvältä ilmanvaihtojärjestelmältä voidaan vaatia seuraavia ominaisuuksia:
Karamzin koulu. Sisäilman mikrobit. K u l l o o n m ä e n t i e 2 0, E s p o o Työnro Ins.
K u l l o o n m ä e n t i e 2 0, 0 2 9 4 0 E s p o o Sisäilman mikrobit 5.4.2017 Työnro 319099.16 Ins. Terttu Rönkä 2 (7) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...3 1.1 Tilaaja...3 1.2 Työn sisältö...3 1.3 Kohde ja
PALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset
PALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset Tutkimuksen ajankohta: vko 2-3 / 2010 Raportin päiväys: 25.01.2010 Tilaajan yhteyshenkilö: Vantaan Kaupunki Mikko Krohn, 09 839 22377 Kuntotutkimuksen suorittajat:
MOISION KOULU (Moision koulutie 2, Turku)
1 MOISION KOULU (Moision koulutie 2, Turku) SELVITYS KIINTEISTÖSSÄ SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA JA TARVITTAVISTA JATKOTOIMENPITEISTÄ 16.9.2015 2 Kohdetiedot Kohde: Moision koulu Moision koulutie 2, 20400
Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014
Energiaekspertin jatkokurssi Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Jarmo Kuitunen 1. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 1.1 Painovoimainen ilmanvaihto 1.2 Koneellinen poistoilmanvaihto 1.3 Koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto
VILLA RUBENIN SISÄILMAN MIKROBIMITTAUS 3.4.2013
VILLA RUBENIN SISÄILMAN MIKROBIMITTAUS 3.4.2013 Sisäilmainsinöörit Oy Puh. +358 20 7698 440 e-mail: info@sisailmainsinoorit.fi Luoteisrinne 4 C Fax. +358 20 7698 449 internet: www.sisailmainsinoorit.fi
MITTAUSTULOKSET Koskenkylän koulu, Koskenkyläntie 424, Pernaja Liite
77.0709 Sisäilman mikrobit Näytteet otettiin kuusivaihekeräimellä elatusalustoille, jotka olivat 2 % mallasuuteagar homesienille ja tryptoni-hiivauute-glukoosiagar bakteereille ja sädesienille eli aktinomykeeteille.
Tutkimusraportti, Korson päiväkoti, Vantaa
Delete Tutkimus Oy 22.10.2012 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Vantaan Tilakeskus Jouni Räsänen Kielotie 13 01300 Vantaa Tutkimusraportti, Korson päiväkoti,
NÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Merja Järvelä, Thermopolis Oy, ja ne on vastaanotettu laboratorioon
RAPORTTI ILA2013-1 Thermopolis Oy Merja Järvelä Valtuustontie 2 62100 Lapua TULOSRAPORTTI KOHDE: Knuuttilan päiväkoti, Seinäjoki NÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Merja Järvelä, Thermopolis Oy, 2.1.2013
ILMANVAIHDON MERKITYS JA YLLÄPITO. Janne Louho RTA-1
ILMANVAIHDON MERKITYS JA YLLÄPITO Janne Louho RTA-1 ILMANVAIHDON MERKITYS Hyvä sisäilman laatu Ilmanvaihdon tarkoituksena on ylläpitää sisätiloissa hyvä ilmanlaatu eli pitää ilma happipitoisena, epäpuhtauspitoisuuksiltaan
ISS Proko Oy
ISS Proko Oy 14.5.2014 LAPIN YLIOPISTO SISÄYMPÄRISTÖTYÖRYHMÄ SISÄYMPÄRISTÖTYÖRYHMÄN KOKOUS NRO 18 PÖYTÄKIRJA Aika: 14.5.2014 klo 14.00 Paikka: Lapin yliopisto, Fellin pikkukabinetti Läsnä: Liite 1 1 Kokouksen
SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS
11.4.2013 Isännöitsijätoimisto Maikoski Oy Jari Vainio Vernissakatu 6 01300 Vantaa jari.vainio@maikoski.fi Tutkimuskohde Uudenmaan TE-toimiston tilat, Vernissakatu 6, Vantaa SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN
SISÄILMATUTKIMUS 23.3.2015 1 (8) Tilaaja: Limingan kunta Simo Pöllänen Kauppakatu 4 91900 Liminka LIMINGAN PALOASEMAN
1 (8) Tilaaja: Limingan kunta Simo Pöllänen Kauppakatu 4 91900 Liminka LIMINGAN PALOASEMAN SISÄILMATUTKIMUS 2 (8) TIIVISTELMÄ Limingan paloasema sijaitsee Limingassa, osoitteessa Kramsuntie 3, 91900 Liminka.
Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT
Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,
www.asb.fi 01.09.2008 IV-kuntotutkimus Ristipuron päiväkoti, vanha osa ja lisärakennus Laaksotie 1 01390 VANTAA
www.asb.fi 01.09.2008 IV-kuntotutkimus Ristipuron päiväkoti, vanha osa ja lisärakennus Laaksotie 1 01390 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja
TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS 2.5.2011
TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS Tutkimusselostus 2 (9) Sisällys 1 Alapohjaranteen sisäkuoren iliviys... 3 2 Ulkoseinäranteen sisäkuoren iliviys... 3 3 Ranteet...
VÄLIRAPORTTI MEDIALUKION HALLINTOSIIVEN SISÄILMAONGELMIEN SELVITYS
HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja Marianna Tuomainen 1 (9) 26.6.2012 MEDIALUKIO Moisionkatu 3 00730 HELSINKI VÄLIRAPORTTI MEDIALUKION HALLINTOSIIVEN SISÄILMAONGELMIEN SELVITYS
VELCO APT-ALAPOHJAN TUULETUSLAITTEISTON VAIKUTUS ALAPOHJAN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMIVUUTEEN, ILPOISTEN KOULU, TURKU (LÄMPÖTILAT JA SUHT
LOPPURAPORTTI 19.4.17 VELCO APT-ALAPOHJAN TUULETUSLAITTEISTON VAIKUTUS ALAPOHJAN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMIVUUTEEN, ILPOISTEN KOULU, TURKU (LÄMPÖTILAT JA SUHT. KOSTEUDET SEKÄ PAINESUHTEET JA ILMAVIRRAT) Yleistä
Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys
1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL
Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa
Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Seminaari 05.02.2015 Lassi Loisa 1 Hankkeessa esillä olleet sisäilmastoasiat Rakentamismääräysten edellyttämä huonelämpötilojen hallinta asuinrakennusten sisälämpötilan
Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen
Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen 30.9.2016 Pertti Metiäinen 1 Valviran soveltamisohje Soveltamisohje on julkaistu viidessä osassa ja