Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen
|
|
- Asta Myllymäki
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen 1. Lausunnonantaja Organisaatio Yhteyshenkilö Sähköpostiosoite Metropolia AMK Oy Riitta Konkola 2. Pidättekö ehdotettua koulutusosion painoarvoa - Koulutusosion painoarvo on pääosin tarkoituksenmukainen ja se koostuu ammattikorkeakoulutoiminnan kannalta oleellisista toiminnoista ja tuloksista. Metropolia esittää kuitenkin muutoksia kokonaisrahoituksen prosenttijakaumaan sekä koulutusosion sisäisiin painotuksiin. Koulutusosion rahoitusosuuden olisi hyvä olla tasaluku 80 %, jolloin annetaan viesti tämän osuuden merkityksestä 4/5-osan painoarvolla kokonaisrahoituksessa. Metropolia ehdottaa siksi, että kohtaan Muut koulutus- ja tk-poliittiset tavoitteet 6 % sisältyvä alakohtainen rahoitus 1 % siirretään koulutusosioon, koska se liittyy selkeästi koulutukseen ja sen alakohtaisuudesta johtuviin pysyväisluonteisiin seikkoihin, ei politiikkaperusteisiin tavoitteisiin. 3. Pidättekö työryhmän ehdotusta ammattikorkeakoulututkintojen osuudeksi sekä kertoimien poistosta - Ehdotus ammattikorkeakoulututkintojen osuudeksi on oikeansuuntainen. Metropolia ehdottaa siihen kuitenkin 2 %:n lisäystä, sillä laadukkaat perustutkinnot, joiden kautta opiskelijat siirtyvät välittömästi työelämään, ovat koko ammattikorkeakoulujärjestelmän ja suomalaisen yhteiskunnan menestyksen kulmakivi. Osuudeksi ehdotetaan 42 %, joka saadaan vastaavasta vähennyksestä avoimen ammattikorkeakouluopetuksen osuudesta. Siirtoa avoimen opetuksesta perustellaan lausunnon myöhemmässä osuudessa. Metropolia ei kannata kertoimista luopumista ja pitää työryhmän ehdotusta ongelmallisena. Kertoimista luopuminen ei Metropolian käsityksen mukaan kannusta millään tavalla nykyiseen rahoitukseen verrattuna tuloksellisempaan, tehokkaampaan ja vaikuttavampaan toimintaan. Tällaisenaan työryhmän ehdotus merkitsee tosiasiassa resurssien merkittävää siirtoa liiketalouden koulutukselle, jonka kerroin nykymallissa on vain 0.8. Rahoitusmallin tulisi ohjata resursseja kunnianhimoisiin, erilaista osaamista ja soveltavaa teknologiaa yhdistäviin moniosaajien koulutuksiin, ei pelkästään yhden koulutusalan resurssien kasvattamiseen. Osaamistarvekartoitukset, ennakointitutkimukset tai tradenomien työllistymistilastot eivät tue sitä, että juuri liiketalouteen tulisi ohjata nykyistä suurempi rahoitusosuus. Ammattikorkeakoulujen profiilit ja koulutusalakohtaiset erot ovat merkittävän suuret. Kertoimista luopuminen merkitsee oleellista rahansiirtoa ammattikorkeakouluille, joiden profiilissa painottuu liiketalouden koulutus. Sen sijaan suuret ja monialaiset, ammattikorkeakoulut sekä profiililtaan kustannusintensiiviset tai valtakunnallisesti ainoat jonkin erityisalan koulutusvastuut, joutuvat kohtuuttoman suuriin taloudellisiin vaikeuksiin koulutuksen toteuttamisessa. Tutkintokoulutusten kustannusrakenne vaihtelee huomattavasti koulutuksen luonteen ja työelämässä tarvittavan osaamisen perusteella, ei historiallisen kehityksen seurauksena, kuten työryhmä toteaa. Näillä aloilla on tehty jatkuvaa koulutuksen uudistamistyötä, jotta vuosittain vähentyneellä rahoituksella on pystytty antamaan valmistuville alalla edellytetty ja työtehtävissä välttämätön ammattitaito. Tämä on näkynyt esimerkiksi
2 elokuva-alalla, jossa on tehokkaasti hyödynnetty koko suomalaista alan teknistä infrastruktuuria ja alan huippuammattilaisten osaamista opettajina. Elokuva- ja taidealalla on myös parhaat esimerkit pitkäaikaisesta yhteistyöstä, jossa alueen korkeakouluissa investointeja on mietitty tarkoituksenmukaisen yhteistoiminnan näkökulmasta. Alan koulutuksen luonteesta johtuen kustannuksia ei voida painaa samalle tasolle kuin kaikkein halvimmalla toteutettavien tutkintojen ja siksi esimerkiksi elokuva-alan kannalta kertoimien säilyttäminen on tärkeää. Sisäistä kompensaatiota ei välttämättä voida toteuttaa ammattikorkeakouluissa, joissa koulutusalarakenne merkitsee tosiasiallista rahoituksen heikkenemistä tuloksista riippumatta. Metropolian näkemyksen mukaan rahoituslaissa tulisi säilyttää ISCED-alakohtaiset kertoimet, mutta muuttaa ne pysyviksi: 04. Kauppa, hallinto ja oikeustieteet Tietojenkäsittely ja tietotekniikka Tekniikan alat 1.2 erikseen määriteltyihin kustannusintensiivisiin tai valtakunnallisesti ainoisiin tutkintoihin tai suuntautumisiin 1.4 kaikille muille ISCED-aloille 1.0 Tekniikan alalla kerroin 1.2 on perustelua niin kauan kuin TES:ssä on alalla saatavuuslisä. Ehdotettua 1.4 kerrointa tulisi soveltaa työryhmän ehdotuksen mukaisesti etukäteen määriteltyihin tutkintoihin ja suuntautumisiin. Niiden poikkeava kustannusrakenne on kuitenkin pystyttävä osoittamaan laskelmin ja kansainvälisin vertailuin. Ehdotuksessa (sivulla 41) mainittuihin tutkintoihin tulisi välttämättä lisätä elokuva-alan suuntautumisvaihtoehto. Lisäksi Metropolia ehdottaa, että nykyinen ehdotus yhteisöpedagogitutkinnon sisällyttämistä tähän sivun 41 listaukseen otetaan kriittisen tarkastelun kohteeksi. Metropolian käsityksen mukaan siihen ei liity tavanomaisia kustannuksia ylittäviä elementtejä. Edellä mainittujen kertoimien tulee olla pysyviä, jolloin kolmen aiemman vuoden keskiarvoja ei enää jatkossa käytettäisi rahoituksen perusteena. 4. Pidättekö ehdotettua tutkintoleikkurin käsittelymekanismia - Metropolia pitää ehdotettua tutkintoleikkurin käsittelymekanismia tarkoituksenmukaisena. Tutkintotavoitteita määriteltäessä tulisi ottaa huomioon tilastot, joista käy ilmi valmistuneiden työllistyminen ammattikorkeakoulun toiminta-alueelle. On kestämätön ratkaisu, jos tutkintotavoitteet eivät vastaa kyseisen ammattikorkeakoulun toiminta-alueen elinkeinorakennetta ja opiskelijat suorittavat tutkintoja aloille, joiden työpaikat sijaitsevat käytännössä kokonaan metropolialueella tai kasvukeskuksissa (esimerkiksi luovan alan ammatit).
3 5. Pidättekö ehdotettua vähintään 55 op suorittaneiden rahoitusosuutta mallissa sopivana? Pidättekö tarkistettua tekijän laskentamekanismia - Metropolia pitää rahoitusosuutta sopivana ja pitää nyt uudistettua laskentamekanismia kannustavana ja tarkoituksenmukaisena. 6. Pidättekö ehdotettua tekijän rahoitusosuutta mallissa sopivana? Pidättekö yhteistyösopimuksiin perustuvien opintojen ja erikoistumiskoulutuksissa suoritettujen opintojen lisäämistä tekijään - Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen opintopisteiden rahoituskriteerin painoarvon nostaminen sillä perusteella, että opetus on voimakkaasti kasvanut, on kyseenalainen. Vaikka avoin opetus on tärkeä toimintamuoto ja lisää koulutuksellista tasa-arvoa yhteiskunnassa, rahoituksen maksimoinnin vuoksi mahdollisesti laajennettu, hajanainen ja sirpaloitunut tarjonta ei tosiasiallisesti lisää yksilöiden osaamista. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen rahoituksen tulisi pohjautua tavoitteellisempiin, esimerkiksi 30 tai 60 opintopisteen kokonaisuuksiin, ei yksittäisiin opintopistesuorituksiin. Näin edistettäisiin yhteiskunnan uudistumiskykyä ja sellaista osaamistason nostoa, joka antaa paremmat opiskelu- ja työelämävalmiudet opinnot suorittaneille. Merkitystä tulisi olla myös sillä, missä laajuudessa avoimen opintopisteiden suorittanut opiskelija pystyy jatkossa hyväksi lukemaan ne amk-tutkinnossaan, mikäli tulee valituksi ammattikorkeakouluun opiskelijaksi. Edellä esitettyä kerroinajattelua tulisi soveltaa myös avoimen ammattikorkeakoulun opintopisteisiin (liiketalous 0.7, tekniikka 1.2 ja tietyt kulttuurin ja muiden kalliiden alojen koulutukset 1.4, muut 1.0). Kun ammattikorkeakoulujen välisiin yhteistyösopimuksiin perustuvat opinnot otetaan rahoituksen piiriin, on sillä merkittävä ohjausvaikutus. Metropolia kannattaa tätä ehdotusta, mutta myös näihin opintopisteisiin tulee soveltaa edellä mainittuja kertoimia. Yhteistyösopimuksiin perustuvissa opintopistesuorituksissa ongelmana on myös ns. kaksinkertainen rahoitus. Jos tuottava ammattikorkeakoulu saa rahoitusta OKM:ltä opintopisteiden perusteella ja lisäksi maksun ostavalta ammattikorkeakoululta, toiminta tulee kahteen kertaan rahoitetuksi. Uusi rahoitustekijä ehkä mahdollistaa ammattikorkeakoulujen välisen sopimushinnan päivittämisen alemmaksi, mutta tosiasiassa esimerkiksi pedagogisten opintojen kohdalla ostajalla ei ole vaihtoehtoja, jos opiskelijoiden opetussuunnitelmiin sisältyy näitä pakollisina opintoina. Metropolia esittää työryhmän 5 %:n ehdotuksesta poiketen rahoitustekijän osuudeksi 3 %. Erotuksena oleva 2 %:n osuus tulisi siirtää koulutusosioon ammattikorkeakoulututkintojen suorittaneiden määrään. 7. Pidättekö ehdotettua ulkomaalaisten suorittamien ammattikorkeakoulututkintojen poistamista rahoitustekijöistä ja ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen käsittelyä samoin perustein kuin kotimaistenkin Pidättekö työllisten rahoitustekijän vahvistamista - Metropolia pitää työllistymiseen liittyvän rahoitustekijän vahvistamista erittäin tarkoituksenmukaisena. Työllistymisestä palkitseminen ratkaisee samalla monta muutakin seikkaa. Kun työllistyminen on vahva rahoitustekijä, alueen elinkeinoelämän tarpeet säätelevät nykyistä paremmin koulutustarjontaa ja tutkintotavoitteiden määrittelyä. Siksi Metropolia esittää työllistymisen painoarvon lisäämistä 1 %:lla. Tämä lisäys tehtäisiin vähentämällä opiskelijapalautteen osuutta vastaavalla prosenttiluvulla. Ulkomaalaisten ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistyminen on ehdottomasti vaikuttavampaa ja yhteiskunnan kannalta merkityksellisempää kuin nykyinen käytäntö palkita tutkinnon suorittamisesta. Metropolia kannattaa muutosta.
4 8. Pidättekö työryhmän ehdotusta opiskelijapalautteen käsittelyksi rahoitusmallissa sekä rahoitukseen vaikuttaviksi valittuja kysymyksiä tarkoituksenmukaisina? - Metropolia ei pidä opiskelijapalautteen huomioimista tässä laajuudessa tarkoituksenmukaisena. Vaikka opiskelijoiden näkemykset ovat olennaisen tärkeitä ammattikorkeakoulujen kannalta, opiskelijapalaute kuvaa enemmän hetkellistä kokemusta eikä tosiasiallista tutkinnon antamaa osaamista ja työelämärelevanssia. Opiskelijoiden kokemukset opinnoista, oppimisesta ja suoritetun tutkinnon arvostuksesta tulevat esiin välillisesti muiden seikkojen avulla, esimerkiksi vetovoimassa, työnantajapalautteessa ja työllistymisluvuissa. Lisäksi on osoitettavissa, että työryhmän ehdotuksen mukaisilla laskentakaavoilla opiskelijapalaute ei tuota riittävästi eroa eri ammattikorkeakoulujen välille eikä se vaikuta rahoitukseen ammattikorkeakoulujen kesken juuri millään tavalla. Todellisuudessa rahoitustekijä palkitsee valmistuneiden määrästä ja kyselyn vastausprosentista. Rahoitus ei käytännössä parane eikä vähene opiskelijapalautemittarin tulosten perusteella. Siksi sen painoarvoa tulee vähentää. Metropolia ehdottaakin, että rahoitukseen tehdään prosentin pienennys 3 %:sta 2 %:iin ja vastaavasti työllistyneiden määrän rahoitusta lisätään tämän avulla 4 %:sta 5 %:iin. Mikäli prosenttiosuutta ei haluta laskea, tulee ammattikorkeakoulujen keskinäinen sijoittuminen opiskelijapalautteessa ottaa kaavassa huomioon. Lisäksi opiskelijapalautteen työelämäyhteydet-osion kriteerinä alumnien käyttö opetuksessa on ongelmallinen ja voi suosia niitä ammattikorkeakouluja, joihin ei ole tarjolla vaihtoehtoisia tai maan parhaimpia, esim. tietyn kapearajaisen osaamisen asiantuntijoita. Opiskelijoiden kannalta on tärkeää, että he saavat parasta opetusta, oli se alumnien tai alan huippuosaajien tuottamaa. Alumnien antaman opetuksen (sivulla 39) nostaminen opiskelijapalautteen työelämäyhteydet-osion toiseksi kriteeriksi ei ole perusteltua. Se tulee poistaa kokonaan kriteerinä. Sen sijaan jälkimmäinen työelämäyhteyksiin liittyvä kysymys on ammattikorkeakoulutoiminnan ydintä ja voi tulla huomioiduksi työelämäyhteydet-osion ainoana kriteerinä. 9. Pidättekö työryhmän ehdotusta kansainvälisen opiskelijavaihdon käsittelyksi - Metropolia pitää ehdotusta tarkoituksenmukaisena. 10. Muuta kommentoitavaa koulutusosion kokonaisuudesta tai rahoituskriteereistä - Koulutusosion rahoitusosuuden tulee olla selkeästi 80 %, jolloin annetaan tärkeä viesti tämän osuuden merkityksestä kokonaisrahoituksessa. Metropolia ehdottaa, että kohtaan Muut koulutus- ja tk-poliittiset tavoitteet 6 % sisältyvä alakohtainen rahoitus 1 % siirretään koulutusosioon, koska se liittyy selkeästi koulutukseen ja sen alakohtaisuudesta johtuviin seikkoihin. Kertoimista ei tule luopua, vaan ottaa ne käyttöön liiketaloudessa (0.7), tekniikassa (1.2) ja kansainvälisin vertailuinkin todennettavissa olevilla, tavanomaista selvästi kustannusintensiivisemmillä aloilla (1.4).
5 11. Pidättekö työryhmän ehdotusta henkilöstöliikkuvuuden käsittelyksi rahoitusmallissa - Metropolia pitää työryhmän ehdotusta tarkoituksenmukaisena, joskin sen ohjausvaikutusta tulee seurata ja arvioida tavoitteellisen ja tehokkaan kv-toiminnan näkökulmasta. 12. Muuta kommentoitavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kokonaisuudesta tai rahoituskriteereistä - Metropolia pitää ensiarvoisen tärkeänä, että korkeakoulujen kokonaan omistamien ja hallitsemien juridisten oikeushenkilöiden tulokset voidaan laskea korkeakoulujen tuloksiksi rahoitusmallissa lainsäädännön sitä estämättä. Tämä parantaisi oleellisesti ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia kilpailussa kansainvälisestä tutkimusrahoituksesta. Lisäksi Metropolian näkemyksen mukaan ehdotettu TKI-rahoitustekijä suosii ammattikorkeakouluja, joiden sijaintialue on ollut tai on erityisasemassa aluepoliittisin perustein myönnettävän EU-rahoituksen suhteen. Aiemmat EU-erityistuet tuottavat jatkossakin kertautuvaa etua, mikäli rahoitustekijää ei tarkenneta esimerkiksi sijaintialuekohtaisilla kertoimilla tai epäkohtaa tasoiteta strategiaosuudessa. 13. Pidättekö työryhmän ehdotusta koulutus-, tutkimus- ja kehittämispolitiikan osuudeksi sekä jakautumiseksi Pidättekö ehdotusta strategiarahoituksen määräytymisen perusteiksi - Metropolia pitää rahoituksen kokonaispainoarvoa 6 % ennustettavuuden kannalta ongelmallisena, vaikka strateginen rahoitus sinänsä on hyvä keino ohjata ammattikorkeakouluja toiminnallisiin ja rakenteellisiin uudistuksiin. Rahoitusta tulisi pystyä arvioimaan tuleville vuosille, ja tämän rahoitusosuuden kasvamisen myötä se tulee olemaan haasteellista. Rahoitusosuus on erittäin harkinnanvarainen, joten sen ennustettavuuden lisäämiseksi rahoitukseen pitäisi saada jokin ennustettavuutta lisäävä elementti, kuten FTE-luku tai ammattikorkeakoulujen kokonaisrahoituksen suhteessa jaettava osuus. 14. Pidättekö työryhmän ehdotusta alakohtaisen tekijän laskemiseksi rahoitusmallissa - Metropolia ei kannata kertoimista luopumista. Työryhmän ehdotuksella on kauaskantoiset negatiiviset vaikutukset esimerkiksi soveltavien teknologioiden ja luovan alan koulutuksille, joiden merkitys Suomen kilpailukyvylle ja elinkeinoelämän uudistumiselle on olennainen. Niiden rahoitus heikkenee tavalla, jota 1 % kohdennus strategiarahoituksesta ei kompensoi. Kertoimista luopuminen suosii merkittävällä tavalla ammattikorkeakouluja, joiden profiilissa painottuu liiketalouden koulutus. Tätä rahoituksen painopisteen tietoista siirtämistä ei työryhmä ole perustellut riittävästi. Metropolian tiedossa ei ole tutkimustuloksia tai viitteitä siitä, että 3,5-vuotista liiketalouden koulutusta suosimalla yhteiskuntaan saadaan myönteisiä vaikutuksia tai kilpailijamaita parempaa osaamista. Tutkintokoulutusten kustannusrakenne vaihtelee koulutuksen luonteen perusteella. Kyse ei pääsääntöisesti ole historiallisesta kehityksestä, vaan kustannusrakenteeltaan kalliimmat alat ovat sellaisia jokaisessa maassa. Ongelma on ollut pikemminkin se, että kustannusrakenteeltaan edulliset, mutta samaan koulutusalaluokitukseen kuuluneet tutkintokoulutukset ovat hyötyneet joidenkin ammattikorkeakoulujen kalliimmille aloille osoittamasta lisärahoituksesta, kun laskennan pohjana ovat olleet alan kustannusten keskiarvot. Siksi työryhmän ehdotuksen (s. 41) mukaisille erityisaloille (yhteisöpedagogitutkintoa mahdollisesti lukuun ottamatta) elokuvan koulutus siihen mukaan lukien tulee osoittaa rahoitusta kertoimella 1.4 tutkinnoista,
6 55 opintopisteen suorituksista sekä avoimen ammattikorkeakoulun ja yhteistyösopimuksiin perustuvista opintopisteistä. Kuten aiemmin on todettu, rahoituslakiin tulisi välttämättä palauttaa ISCED-luokituksen mukaiset alakohtaiset kertoimet seuraavasti: liiketalous 0.7, tekniikka 1.2, kustannusintensiiviset erityisalat 1.4, muut alat 1.0. Kustannusintensiivisten alojen osalta työryhmän esitykseen tulee liittää taustalaskelmat ja kansainväliset vertailut alan koulutuksen luonteeseen liittyvistä erityiskustannuksista. Elokuvan koulutus tulee liittää sivun 41 luetteloon. Alakohtainen rahoitus 1 % esitetään siirrettäväksi koulutusosioon, koska se liittyy selkeästi koulutukseen ja sen alakohtaisuudesta johtuviin seikkoihin. 15. Pidättekö työryhmän ehdotusta siirtymäkaudeksi - Siirtymäkauden tulee olla pidempi ja ulottua koko sopimuskauteen Tänä aikana laskennallinen rahoitus ei voisi laskea tai nousta enempää kuin 3 %. Metropolia pitää tarkoituksenmukaisena, että raja-arvot ovat kummassakin päässä samat, koska todellisuudessa rahoituslain muutos merkitsee joka tapauksessa rahoituksen lisääntymistä liiketalouden koulutukseen profiloituneille ammattikorkeakouluille ilman, että tätä siirtymää on perusteltu. 16. Onko teillä kommentoitavaa asetusehdotuksiin liittyen? - Lopullinen asetusteksti tulee tarkistaa, jotta siinä käytetyt käsitteet ovat yksiselitteisiä ja vastaavat työryhmän esityksen muotoiluja. Metropolia ei kannata asetustekstiä tällaisenaan, vaan edellyttää lausunnossaan esiin tuomiensa seikkojen huomioimista lopullisessa asetusluonnoksessa. 17. RAHOITUSMALLIN PIDEMMÄN TÄHTÄIMEN KEHITTÄMISEHDOTUKSET - On tärkeää, että keskustelua laadullisesta työllistymisestä on työryhmässä käyty. Metropolian näkemyksen mukaan laadullisen työllistymisen merkitys on kuitenkin nykyisten nopeasti muuttuvien työmarkkinoiden aikana menettänyt merkitystään. Nykypäivänä kilpailuetua ja innovatiivisia läpimurtoja syntyy nimenomaan silloin, kun työpaikoille rekrytoidaan muiden kuin perinteisten alojen ammattilaisia. Sijoittuminen koulutusta vastaavalle alalle ei siksi voi olla rahoitustekijä, koska se jäykistäisi työmarkkinat ja ehkäisisi uudistumiskykyä. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta tulee harkita, onko sen nostamisella rahoitustekijäksi saavutettavissa riittävän merkittävää lisäarvoa ja tuloksellisuutta, vai soveltuuko se enemmän osaksi korkeakoulujen laatujärjestelmiä ja jatkuvia arviointikohteita.
7 18. MUUTA LAUSUTTAVAA EHDOTUKSESTA RAHOITUSMALLIN TARKISTAMISEKSI - Metropolian ehdotus rahoitusmalliksi on seuraava: Koulutus 80 % suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot 42 % 55 op suorittaneiden määrä 23 % valmistuneet työlliset 5 % avoin amk ja muut osiot 3 % opiskelijapalaute 2 % kansainvälinen opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuus 2 % ammatillisessa opettajakoulutuksesta suoritetut opinnot 2 % alakohtainen rahoitus 1 % Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta 15 % ulkopuolinen tk-toiminnan rahoitus 8 % suoritetut ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 4 % julkaisut yms. aineistot 2 % henkilöstön kv-liikkuvuus 1 % Muut koulutus- ja tk-poliittiset tavoitteet 5 % ammattikorkeakoulujen strateginen rahoitus 5 %
https://www.webropolsurveys.com/answer/surveyparticipation.aspx?sdid=fin
Sivu 1/6 Lausuntopyyntölomake: Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 1.9.2014 työryhmän, jonka tavoitteeksi asetettiin
LisätiedotEhdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen
Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen 1. Lausunnonantaja Organisaatio Yhteyshenkilö Sähköpostiosoite Arene ry Riitta Rissanen riitta.rissanen@arene,fi 2. Pidättekö
LisätiedotLAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015
LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS-
LisätiedotEhdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen
Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen 1. Lausunnonantaja Organisaatio Yhteyshenkilö Sähköpostiosoite Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry Anni Vesa anni.vesa@samok.fi
LisätiedotAmmattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan
Lisätiedot18.1.2016. Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 lähtien
Marita Aho ja Jari Konttinen Lausunto 1 (7) 18.1.2016 Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 lähtien A) KOULUTUSOSION UUDISTAMINEN 1 Työryhmä ehdottaa koulutuksen rahoitusosuudeksi
LisätiedotOpiskelijapalaute on myönteistä erityisesti työelämäyhteyksien ja harjoittelun järjestämisen osalta.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT HUMAK ja sen ylläpitäjät
LisätiedotOKM:n työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen
jätetty sähköiselle lomakkeelle 1(5) Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM123:00/2014 OKM:n työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen Kopio sähköisen lomakkeen kautta
LisätiedotAmmattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut
LisätiedotUlkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun
LisätiedotLaatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen
Laatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Opetus- ja kulttuuriministeriö
Lisätiedothttps://www.webropolsurveys.com/answer/surveyparticipation.aspx?sdid=fin10425...
Sivu 1/5 Lausuntopyyntölomake: Ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 12.11.2014 työryhmän, jonka tavoitteeksi asetettiin laatia
LisätiedotOpiskelijapalautteen perusteella ammattikorkeakoulun neuvonta- ja ohjauspalvelut tukevat opiskelua hyvin. Myös työelämäyhteyksien tuki toimii hyvin.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on laatinut
LisätiedotTurun kaupungin lausunto opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
1 (2) 18.9.2013 9356-2013 (033, 50) Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM/25/010/2013 Turun kaupungin lausunto opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Turun
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä
LisätiedotLAUSUNTOKIERROS Lausuntojen määräaika on Lausunnonantaja Rehtori Matti Manninen Organisaatio Jyväskylän yliopisto.
LAUSUNTOKIERROS Lausuntojen määräaika on 20.1.2016. Lausunnonantaja Rehtori Matti Manninen Organisaatio Jyväskylän yliopisto Sivu 1/5 Yhteyshenkilö Sähköpostiosoite KOULUTUSOSION UUDISTAMINEN (Luku 5.1)
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotAmmattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö
1 (6) Opetus- ja kulttuuriministeriö maarit.palonen@minedu.fi maiju.tuominen@minedu.fi PALAUTE AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIEHDOTUKSEEN, 1.6.2012 KOULUTUS (OKM:n ehdotus) Koulutuksen perusteella
LisätiedotAmmattikorkeakoulu on laatinut tavoitteellisen toimintasuunnitelman vuosiksi , joka jatkaa korkeakoulun aloittamaa painoalojen kehittämistä.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on laatinut
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen rahoitusmallin indikaattorien tietosisältö ja määritelmät vuodesta 2018 lähtien
Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin indikaattorien tietosisältö ja määritelmät vuodesta 2018 lähtien Koulutuksen indikaattorit Suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot 40% Ammattikorkeakoulussa suoritettujen
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Savonia-ammattikorkeakoulu ja
Lisätiedot18.1.2016. Ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 lähtien
Marita Aho ja Jari Konttinen Lausunto 1 (6) 18.1.2016 Ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 lähtien A) KOULUTUSOSION UUDISTAMINEN 1 Työryhmä ehdottaa tarkennusta ylempien korkeakoulututkintojen
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on toteuttanut
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön asetus
Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yliopistolain 49 :n 6 momentin nojalla: 1 Koulutuksen
LisätiedotMyönteistä on, että ammattikorkeakoulu on vahvistanut opiskelijoiden tukemiseen tähtäävää toimintaa.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
LisätiedotPohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja
Lisätiedot9. AMMATTIKORKEAKOULUT
9. AMMATTIKORKEAKOULUT 9.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää. Valtioneuvosto voi myöntää kunnalle tai kuntayhtymälle tai rekisteröidylle
LisätiedotAmmattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012
Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS
AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
LisätiedotTutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén
Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 5 JA 7 :N MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta 2
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen rahoitusmallin indikaattorien tietosisältö ja määritelmät vuodesta 2017 lähtien
Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin indikaattorien tietosisältö ja määritelmät vuodesta 2017 lähtien Koulutuksen indikaattorit Suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot 40% Ammattikorkeakoulussa suoritettujen
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015
LisätiedotYhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö
Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 28 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % 115 % 22 % -3 %
ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 Valtak. Valtak. Ammattikorkeakoulututkinnot,
LisätiedotTyönjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén
Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén Rakenteellisen kehittämisen tarve Yliopistolta edellytettiin neuvotteluaineistossa tutkittuun tietoon perustuvaa
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN SOPIMUSKAUDEN TULOKSELLISUUSRAHOITUKSEN PALKITSEMISKRITEERIT JA TULOKSELLISUUSMITTARISTO
Opm/KTPO/KTY 17.12.2009 1 AMMATTIKORKEAKOULUJEN SOPIMUSKAUDEN 2010 2012 TULOKSELLISUUSRAHOITUKSEN PALKITSEMISKRITEERIT JA TULOKSELLISUUSMITTARISTO TAUSTAKSI Ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksen
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015
LisätiedotTyönjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun
LisätiedotLausuntopyyntö opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän ehdotuksesta ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen
Lausunto 1 (10) Opetus- ja kulttuuriministeriö (lausunto annettu sähköisen lomakkeen kautta) Viite OKM077:00/2014 Asia: Lausuntopyyntö opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän ehdotuksesta ammattikorkeakoulujen
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot.
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 36 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % -3 %
-ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020
LisätiedotAlustava ehdotus amk tuloksellisuusrahoituksen kriteereistä ja mitoista
KOTA-AMKOTA seminaari Helsinki 13 14.11.2008 Kari Korhonen Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /1. Ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksen
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö
1 (5) MKA/MUP/JTA 19.10.2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö maarit.palonen@minedu.fi maiju.tuominen@minedu.fi ASIA: TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN LAUSUNTO AMK- JA RAHOITUSLAISTA Viite: OKM052:00/2012 1. Yhteystiedot
LisätiedotOpetusministeriön asetus
Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun
LisätiedotAjankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö
Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena
LisätiedotEhdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen
Ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen 1. Lausunnonantaja Organisaatio Yhteyshenkilö Sähköpostiosoite Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Hanna Tanskanen hanna.tanskanen@oaj.fi
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015
LisätiedotLausuntopyyntö HE YO- ja AMK-lain muuttamiseksi
Lausuntopyyntö HE YO- ja AMK-lain muuttamiseksi 1. Lausunnonantaja: Lausunnonantajan nimi (organisaatio) Lausunnon lähettäjä (henkilö) Puhelinnumero Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Minna Frimodig
LisätiedotLaadullinen työllistymisen sisällyttäminen korkeakoulujen rahoitusmalleihin. Tapio Kosunen Ylijohtaja
Laadullinen työllistymisen sisällyttäminen korkeakoulujen rahoitusmalleihin Tapio Kosunen Ylijohtaja Laadullinen työllistyminen - palkkaustilastot Työryhmä tarkastellut tilastokeskuksen kokoamia palkkaustilastoja
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio 23.11.2018 EHDOTUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUKSEKSI AMMATTIKORKEAKOULUJEN PERUSRAHOITUKSEN LASKENTAKRITEEREISTÄ 1 Esityksen tausta ja pääasiallinen sisältö
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen aluevaikuttavuus. Kuntamarkkinat 10.9.2014 marita.aho@ek.fi
Ammattikorkeakoulujen aluevaikuttavuus Kuntamarkkinat 10.9.2014 marita.aho@ek.fi Joka viides uusi osaaja rekrytoidaan EK:n yrityksiin ammattikorkeakouluista Teollisuus 40% 31% 25% 4% Ammatillinen koulutus
LisätiedotTietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014
Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012
OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut
LisätiedotVUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE
VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -31 % 8 %
1 Saimaan ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Immo Aakkula
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 9.9.2016 Immo Aakkula VALTIONEUVOSTON ASETUS AMMATTIKORKEAKOULUISTA ANNETUN VAL- TIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta Ammattikorkeakoulujen
LisätiedotYliopistojen perusrahoituksen laskennassa (vuoden 2017 rahoituksesta alkaen) käytettävien tilastotietojen määritelmät 2016
7.11.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Yliopistojen perusrahoituksen laskennassa (vuoden 2017 rahoituksesta alkaen) käytettävien tilastotietojen määritelmät 2016 Koulutuksen rahoitusosuuden laskentakriteerit
LisätiedotARENE RY AJANKOHTAISKATSAUS Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkosto (TUHA) Koordinaatioryhmän kokous Riitta Rissanen, toiminnanjohtaja
ARENE RY AJANKOHTAISKATSAUS 13.2.2015 Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkosto (TUHA) Koordinaatioryhmän kokous Riitta Rissanen, toiminnanjohtaja Ammattikorkeakoulut ovat uudistuneet Toimiluvat ja rahoitusmalli
LisätiedotInnovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki
Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto
LisätiedotTYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA
TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (6) Kaupunginhallitus Sj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2013 1 (6) 706 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle lukiolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamista koskevasta lakiluonnoksesta HEL
LisätiedotViite: Lausuntopyyntö ammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyvistä asetuksista LAUSUNTO AMMATTIKORKEAKOULU-UUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ ASETUSLUONNOKSISTA
LAUSUNTO 1/6 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö ammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyvistä asetuksista LAUSUNTO AMMATTIKORKEAKOULU-UUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 %
1 Lapin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Laurea-ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle
Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 -ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011
Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -10 % 8 %
1 Seinäjoen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016
LisätiedotKestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa
Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot
LisätiedotSalpaus enemmän kuin koulu
Salpaus enemmän kuin koulu Meillä opiskelee aikuista ja nuorta Opettajia ja muuta henkilöstöä 15 000 610 Kampuksia Lahdessa, Asikkalassa ja 6 Heinolassa 31 perustutkintoa 28 ammattitutkintoa 17 erikoisammattitutkintoa
LisätiedotOpiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa
Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Karelia-amk ja Itä-Suomen yliopisto/avoin yliopisto Aducate www.aikuiskoulutuksenvoima.fi www.facebook.com/aikuiskoulutuksenvoima
LisätiedotSosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015
1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä
LisätiedotLausunto Valtioneuvoston asetus yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
Professoriliitto Lausunto 17.12.2018 Asia: OKM/53/010/2018 Lausuntopyyntö luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta sekä opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015
LisätiedotLaurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020
LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 %
1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 7 % 8 %
1 Centria-ammattikorkeakoulu - Centria yrkeshögskola määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013
LisätiedotErikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus
Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen
LisätiedotLaadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen
Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen 21.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen, rahoitusmallityöryhmän pj. Yliopistojen rahoitusmallin
LisätiedotMikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle
1 Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016
LisätiedotLausuntopyyntö
Lausuntopyyntö OKM/25/010/2013 21.08.2013 Jakelussa mainituille Viite Asia Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttaminen UKM begäran om utlåtande angående ändring
LisätiedotSvenska handelshögskolanin määrälliset tavoitteet kaudelle
Asemointitilastot 2016, 1/6 in määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak.
LisätiedotKEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ
KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Mitoitus - Aloittajamäärä sisältyy aikuiskoulutuksen
LisätiedotTulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti
Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,
LisätiedotOivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012
Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen uraseuranta. Satu Helmi Projektipäällikkö
Ammattikorkeakoulujen uraseuranta Projektipäällikkö Sisältö Ammattikorkeakoulujen uraseuranta, mitä se on? Valtakunnallisen kyselyn pilotointi keväällä 2019 Valtakunnallisten tulosten hyödyntäminen Syksyn
Lisätiedot